Betonin kutistuma ja sen huomioiminen

Transkriptio

1 RUDUS INFO 1/2010 Rudus Oy:n asiakastiedote, toukokuu 2010 Betonin kutistuma ja sen huomioiminen YLEISTÄ Betonin kutistuman suuruus riippuu useasta tekijästä ja myös kutistumatyyppejä on useampia. Kutistuma on seurausta betonin tilavuuden pienentymisestä, ja syynä tähän ovat yleensä betonin kuivuminen ja sementin hydrataatio. Betonin kutistuminen aiheuttaa tilavuuden pienentymisen myötä vetojännityksen syntymisen esimerkiksi lattioiden betonipintaan ja tämä johtaa hallitsemattomana usein betonipintojen halkeiluun. Halkeilun riski ja suuruus riippuu kutistumatasojen suuruudesta ja betonin vetolujuuden kehittymisnopeudesta. Siksi tulisi aina jo suunnitteluvaiheessa miettiä millainen on betonille sallittava kutistumataso rakenteen mittojen ja raudoituksen mukaisesti. Puhuttaessa betonin kutistumista on muistettava, että betonilla on useita eri kutistumatyyppejä ja siksi tulee aina ajatella kokonaisuutta pyrittäessä estämään betonin halkeilua. Käytännössä kutistumat voidaan jakaa joko varhaisvaiheen (<24 h) tai myöhäisvaiheen kutistumaan (>24 h). BETONIN KUTISTUMA JA HALKEILU Betonin ominaisuudet ovat seurausta kemiallisesta reaktiosta, jossa sementti ja vesi reagoivat muodostaen sementtikiveä. Hydrataatioreaktiossa syntyvän sementtikiven tilavuus pienenee alkuperäisestä ja tämän vuoksi kovettuva normaalibetoni kutistuu aina. Kutistumatonta normaalibetonia ei ole. Siksi betonin kutistuminen tulisi aina huomioida betonirakenteiden valussa. Betonin kutistumaa voidaan rajata suunnittelemalla siten, että kutistuma on sopiva rakennetyyppiin nähden ja jälkihoidolla voidaan estää kutistuman liian nopea kasvu. Hyvä jälkihoito estää kutistumaa syntymästä ennen kuin betonin vetolujuus on kehittynyt tarpeeksi korkeaksi ottamaan vastaan vetojännityksiä. Erikoisratkaisuilla kuten kuiduilla, kutistumaakompensoivilla lisäaineilla sekä yliraudoituksella voidaan myös rajoittaa tai estää halkeilua. Yleisesti tunnettu kuivumiskutistuma on normaalilla karkealla betonilla yleensä tasoa 0,6-0,7 promillea mitattuna palkkikokeella. Merkittävin kutistuma halkeilun kannalta on kuitenkin plastinen kutistuma ja se voi kasvaa aina kymmenkertaiseksi verrattuna kuivumiskutistumaan. KUTISTUMATYYPPEJÄ JA NIIDEN SUURUUS Betonin kutistuman suuruus ja syntymisen ajankohta johtuvat eri tekijöistä ja ainakin seuraavat eri kutistumatyypit on syytä huomioida: a. plastinen kutistuma voi olla tasoa 0 5,0 promillea ja sen vaikutus halkeiluun on hyvin suuri, b. plastinen painuma (korkeat rakenteet) jonka vaikutus voi olla merkittävä halkeiluun, c. autogeeninen kutistuma on merkittävä isoilla sementtimäärillä ja matalissa v/s-suhteissa (tasoa 0-0,6 promillea), d. lämpömuodonmuutos (hydrataatiolämpö) kutistuma on merkittävä massiivisissa rakenteissa, e. kuivumiskutistuma on tasoa 0,5 1,3 promillea ja sen vaikutus on merkittävä. Kutistumatyyppien syntymisen ajoittuminen betonin valmistuksen jälkeen

2 Tuulen vaikutus plastisen kutistuman syntymiseen ja suuruuteen (verrattuna ei tuulta) a) Plastinen kutistuma Plastinen kutistuma on suurin ja siksi sen hallitseminen on aina tärkeää ja siihen tulee panostaa. Plastinen kutistuma ajoittuu betonin ensimmäiseen vuorokauteen, kun betoni on vielä tuoreessa vaiheessa. Plastinen kutistuma on hyvin usein syynä halkeiluun. Plastista kutistumaa syntyy kun betonin pinnalta haihtuva vesi ei enää korvaudu betonipinnan alta nousevalla vedellä. Normaalisti suurin riski on tilanteissa missä betonista haihtuu vettä runsaasti ennen betonin sitoutumista. Kun betoni sitoutuu, betonipinta sulkeutuu eikä vettä enää haihdu merkittävästi. Suurin riski on olosuhteissa, joissa on voimakas tuuli ja sää on kuuma (runsas ja nopea haihtuminen ennen sitoutumista), on voimakas tuuli ja kylmä sää (haihtuminen jatkuu pitkään ennen sitoutumista), on voimakkaasti notkistettu betoni ja matala v/s-suhde (betonipintaan ei nouse vettä). Tyypillisesti halkeiluongelmia on rakenteissa, jotka valetaan olosuhteissa, joissa lämpötilat ja tuuli eivät ole hallinnassa. Erityisesti rakenteissa, joissa haihduttava pinta-ala on suuri, kuten lattiat ja sillat jälkihoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Plastinen kutistuma on merkittävin halkeilun aiheuttaja ja usein sen aiheuttama halkeilu hierretään piiloon. Ajan kuluessa ja kuivumiskutistuman kasvaessa halkeilu kasvaa pinnan alta kuitenkin näkyviin. Käytännössä plastinen kutistuma voidaan estää joko suojaamalla pinta heti tasauksen jälkeen varhaisjälkihoitoaineella ja pintojen hierron jälkeen varsinaisella jälkihoitoaineella (huom. jälkihoitoainetta on oltava riittävä kerros), suojaamalla pinnat heti muovilla, suihkuttamalla kevyttä vesisumua pinnoille, jolloin pinnat eivät kuivu. Kun käytetään jälkihoitoaineita, käytettävä aineen määrä riippuu olosuhteista. Sään ollessa hyvin tuulinen (hankala) tulee käyttää vahvempaa jälkihoitoainekerrosta. Vahapohjaisia jälkihoitoaineita ei tule käyttää ennen pintojen hiertoa. Valittaessa jälkihoitoaineita ei tule käyttää aineita joiden toimivuus ei ole tiedossa. Tarvittaessa jälkihoitoaineen toimivuudesta on syytä tehdä ennakkokokeet. b) Plastinen painuma Korkeissa rakenteissa plastinen painuma tarkoittaa massan painumista alaspäin ja veden (noustessa) nousua ylöspäin. Tämä aiheuttaa muun muassa terästen kohdalla halkeilua. Plastiseen painumaan voidaan varautua massavalinnalla ja käyttämällä jälkitärytystä. Plastista painumaa voidaan estää käyttämällä kohtuullista notkeustasoa (S2-S3), sopivaa rakeisuuskäyrää ja kohtuullista vesimäärää. c) Autogeeninen kutistuma Autogeeninen kutistuma tarkoittaa sementin hydrataation aiheuttamaa kutistumaa ja sitä sanotaan myös hydrataatio- ja kemialliseksi kutistumaksi. Sementin ja veden reagoidessa syntyvän sementtikiven tilavuusosuus pienenee alkuperäisten aineiden tilavuudesta ja reaktion seurauksena betoni kuivuu sisäänpäin. Tätä kutistumaa voidaan rajoittaa pitämällä sementin ja veden määrät kohtuullisena ja kiviainesosuus suurena.

3 Jos betonin vesisementtisuhde on hyvin pieni, ei betonimassaan valmistuksessa lisättävä vesi pelkästään riitä sementin hydrataatioon, vaan hydratoituva sementti pyrkii imemään lisävettä ympäristöstään. Tämä lisää kutistumaa betonin pinnoilla ja ne alkavat kuivuessaan halkeilla. Ilmiö on tuttu esimerkiksi korkealujuusbetoneissa. Kun vesi-sementtisuhde laskee tasolle 0,42-0,45, myös valmisbetoneissa on autogeenisen kutistuman vaikutus jo syytä huomioida. Ongelmaa voidaan lieventää vesisumuttamalla pintoja tai asettamalla märkiä kankaita betonipinnoille. d) Lämpömuodonmuutoskutistuma Kun betonirakenne valetaan ja sementti alkaa sitoutua, kehittyy samalla lämpöä. Mitä paksumpi rakenne on kyseessä ja mitä nopeampi sementtilaatu sekä suurempi sementtimäärä, sen nopeampaa ja suurempaa on betonin lämmöntuotto. Lämmöntuoton loppuessa ja rakenteen alkaessa jäähtyä nopeammin ulkopinnoilta syntyy kutistuma, jossa betonin tilavuus pienenee ensin rakenteen pinnoilla. Massiivirakenteen ydin jäähtyy hyvin hitaasti verrattuna ulkopintoihin. Massiivirakenteissa tämä kutistuma voi olla suuri ja aiheuttaa estettynä rakenteiden halkeilua. Riskiä voidaan pienentää käyttämällä alhaislämpösementtiä tai sementtiä ja kuonaa yhdessä. Usein jo pelkkä betonin lämpötilan laskeminen asemalla (esim. +10 o C) riittää estämään ongelmia. Tarvittaessa voidaan rakenteen pinnat (kuten pilarit) suojata eristeillä, jolloin lämmöt laskevat tasaisesti sekä pinnoilla että ytimessä. e) Kuivumiskutistuma Kuivumiskutistuma on yleisimmin tunnettu kutistumatyyppi ja nimensä mukaisesti siinä on kyse betonin kuivumisesta. Koska työstettävyyden saavuttamiseksi betoniin valmistuksessa lisättävä vesi ei yleensä kokonaan reagoi sementin kanssa, jää osa vedestä vapaaksi haihtumaan pois rakenteesta. Kuivumiskutistuman kasvunopeus ja sen suuruus riippuu olosuhteesta. Rakenteen halkeiluherkkyyttä kuivumiskutistumasta tuleekin arvioida siinä olosuhteessa, jossa rakennetta käytetään (kosteus, lämpötila). Normaalisti kuivumiskutistumaa mitataan betonikokein, jossa valetaan betonipalkkeja (100x100x500 mm 3 ), joiden kutistumaa seurataan mittauksin tasaisin välein normiolosuhteessa (RH 45 % & lämpötila +20 o C). BETONIRAKENTEIDEN HALKEILUN ESTÄMINEN Normaalisti betonirakenteen halkeilun syynä on etukäteissuunnittelun puuttuminen. Kutistuma- ja halkeiluriskiä ei mietitä betonivalinnoissa, vaan huomio kiinnitetään työsuoritukseen ja aikatauluun. Suunnittelu- ja viimeistään toteutusvaiheessa tulisi huomio ennen betonivalintoja kiinnittää kutistuman hallintaan. Pääosa halkeilureklamaatioista voitaisiin estää oikealla etukäteissuunnittelulla. Betonivalinnoissa tulisi suunnittelijan ja urakoijan olla yhteydessä myös betonitoimittajaan, jotta voidaan valita oikea betonilaatu yhteistyössä. Vain betonivalmistaja tietää etukäteen omien betoniensa kutistumatasot. Mietittäessä etukäteen riskejä voidaan tehdä vielä muutoksia raudoitukseen, työn toteutukseen tai olosuhdehallintaan tarpeen mukaan. On tärkeää muistaa, että onnistuneen betonivalun edellytys on aina riittävä betonityösuunnitelma, jossa huomioidaan aloituskokouksessa sovitut päätökset sekä betonointipöytäkirja, johon kirjataan valun aikaiset tapahtumat. Valukohteissa tulisi aina olla lämpötilamittaus, jotta olosuhteet hallitaan. Koska Suomessa olosuhteet eroavat voimakkaasti vuodenaikojen mukaan, on betonisuunnitelma tehtävä valukohtaisena. Betonirakenne, jonka valu

4 onnistuu hyvin syksyn kosteissa säissä, voi epäonnistua täysin kevään kuivissa olosuhteissa. Ratkaisua, joka toimii aina joka tilanteessa, ei välttämättä ole. Joskus hyvin hankalissa olosuhteissa (avonainen työmaa, kova tuuli, +30 o C, jälkihoidon toteutus epävarma) olisi myös järkevää siirtää betonivalua kokonaan muutamalla päivällä parempiin olosuhteisiin. KUIVUMISKUTISTUMAN RAJOITTAMINEN SUHTEUTUKSELLA Kuivumiskutistumaa voidaan rajoittaa etukäteen suunnittelemalla sopivat betonisuhteutukset. Kuivumiskutistumassahan kysymys on betonin sisältämän ylimääräisen veden haihtumisesta. Kuivumiskutistumaa voidaan arvioida luotettavasti palkkimittauksin (100x100x500 mm), jossa mitataan palkin muutosta sen kuivuessa. Toinen mahdollisuus on laskennallisesti arvioida kutistumaa esimerkiksi BY50 kaavalla (2.10b), joka antaa melko luotettavaa kuvaa normaalisuhteutuksille. Kuivumiskutistuman rajoittaminen perustuu betonin kutistuvan aineosan rajoittamiseen. Mitä enemmän betonissa käytetään karkeaa kiveä, sen vähemmän kutistuvaa aineosaa tilavuusyksikköön jää. Käytännössä tulisi suhteutuksissa olla mahdollisimman paljon #12, #16 ja #32 mm kiveä. Yleensä suhteutus, jossa karkeaa kiveä on yli 35 % toimii jo hyvin. Rakeisuuskäyrää ei tule kuitenkaan rajoittaa tarpeettomasti, jotta riittävä työstettävyys ja pumpattavuus (3 letku) voidaan säilyttää. Yleensä #4 mm seulan läpäisyarvon tulisi olla hiukan yli 50 % yhdistetyssä rakeisuuskäyrässä, jotta betoni olisi työstettävää. Hiekkamassoilla (#8 mm) tai massoilla, jossa on karkeaa kiveä vähän (<15 %) ei tulisi valaa halkeiluherkkiä rakenteita. Käytännössä suuri hiekan osuus ja pieni karkean kiven määrä lisää veden tarvetta ja siten sementin määrää pyrittäessä tavoitelujuuteen. Tällöin kutistuvan sementtipastan osuus kasvaa lisäten kutistumaa. Suhteutuksissa tulee siksi pyrkiä kohtuullisiin sementtimääriin, eikä nopeaa sitoutumista tulisi tavoitella vain korkealla sementtimäärällä ja nopealla sementillä. KUTISTUMALLE HERKÄT RAKENTEET Kutistumalle herkkiä rakenteita ovat erityisesti rakenteet, joissa on suuria avoimia pinta-aloja kuten lattiat. Näissä olosuhteiden hallinta on usein hankalaa, nopea työsuoritus tärkeää (hierto) ja reseptit usein hienoja. Lähtökohtaisesti olosuhteiden tulisi olla oikeat (ei tuulta, riittävä jälkihoito), jotta kutistuma ei olisi hallitsematonta. Alla olevia vaihtoehtoja tulisi harkita kutistumien hallinnassa halkeiluherkissä rakenteissa: a) lattiat karkeammat suhteutukset (#12, #16, #32), karkean kiven määrä yli 30 %, kohtuulliset sementti- ja vesimäärät (ei mielellään hienointa/nopeinta sementtiä), ei liian pieniä v/s-suhteita (mielellään v/s > 0,55) ja liian notkistettuja massoja, sopivat olosuhteet betonin sitoutumisella riittävän nopeasti (+10 o C<lämpötila<+20 o C), muovikuidut, teräskuidut estävät halkeilua, yliraudoittaminen auttaa vetojännitysten vastaanottamisessa, hyvä jälkihoito estää kutistumaa kasvamasta ennekuin rakenteen vetolujuus on riittävä, hankalissa oloissa valukatos (tuulen, kylmän, kuumuuden ja vedon estäminen), oikea hiertoaika, jolloin betonin pintakerros saadaan tiiviiksi. b) massiiviset rakenteet tai korkeat seinämäiset (paksut) rakenteet alhaislämpösementtien käyttö, kuonan käyttö osana sideainetta, kohtuulliset sementtimäärät, kohtuulliset v/s-suhteet (yli 0,55), asemalla betonin lämpötilan laskeminen tasolle +10 o C, jälkitärytys, estetyn kutistuman välttäminen rakenteissa (oikein asetetut liikuntasaumat). Kiviaineen osuuden vaikutus kuivumiskutistumatasoon palkkikokeella (+20 C, RH50 %)

5 ERIKOISMENETELMÄT a) Kuidut Kuiduilla voidaan estää plastisen ja kuivumiskutistuman syntyä. Erityisesti pienet muovikuidut auttavat jakamaan vetojännitystä ja estävät halkeilua plastisessa vaiheessa. Teräskuituja tulee massaan vähemmän eikä niiden tehokkuus ole sama plastisessa kutistumassa mutta kuivumiskutistuman suhteen toimivuus on hyvä. Kuidut nostavat massan hintaa ja jäykistävät betonia, ja usein massoissa käytetään kuitujen kanssa notkistinta. b) Kutistumakompensoitu lisäaine Tarpeen vaatiessa voidaan käyttää myös lisäainetta, joka hidastaa kutistuman kasvua ja rajoittaa sen tasoa. Käytännössä kutistumakompensoidun betonin hinta muodostuu melko korkeaksi, joten sitä kannattaa käyttää lähinnä kohteissa, joissa kutistuman riski on saatava mahdollisimman pieneksi. c) Paisutin lisäaine Joskus tarvitaan betonia, joka ei saa kutistua. Tällaista normaalibetonia ei käytännössä ole. Annostelemalla paisutin lisäainetta betoniin voidaan saada aikaan betonin hetkellinen paisuminen. Yleensä tästä ei ole hyötyä paitsi tilanteessa, jossa paisuminen alkaa vasta muotissa. Paisuttimen käyttöä tuleekin aina harkita erikseen. SUUNNITTELIJAN VALINNAT Suunnittelijan tulisi aina etukäteen arvioida tehtävän rakenteen halkeiluherkkyyttä. Mikäli rakenne luokitellaan halkeiluherkäksi (esim. lattia) ja olosuhteet ovat hankalat, on ehdottomasti kiinnitettävä huomiota yksityiskohtiin. Normaalille hyvälle betonille on tyypillistä 0,6-0,7 promillen kutistuma palkkimittauksella. Kaikkien rakenteiden tulisi siis normaalisti sallia betonille 0,6-0,7 promillen kutistuma. Mikäli rakenteelle ei voida sallia normaalia kutistumatasoa, tulee ryhtyä erikoistoimenpiteisiin. Palkkikoe kuvaa betonin potentiaalista kutistumatasoa olosuhteessa joka on valittu palkkien säilytykseen. Yleensä palkkeja säilytetään suhteellisessa kosteudessa RH 45 %, ja kutistuman mittaus jatkuu vähintään 28 vuorokautta. Käytännössä kutistuma kasvaa useita kuukausia. Todellisissa rakenteissa betonit ovat joskus kosteammissa olosuhteissa kuin laboratorio-olosuhteet ja siksi kutistumaa tuleekin arvioida itse rakenteessa, kun tiedetään betonin potentiaalinen kutistumataso. Myös BY50:nen kaavalla (2.10b) voidaan arvioida rakenteen kutistumatasoa. Kun halutaan betonin kutistuma tason olevan aina alle 0,6 promillea tarkoittaa se yleensä erikoissuhteutusta. Tällöin voidaan käyttää erikoiskiviaineita ja erikoissideainekombinaatioita, joilla kutistumatasoa voidaan pienentää. Isoilla notkistinmäärillä voidaan pienentää vesimäärää merkittävästi ja saavuttaa matala v/s, jolloin kutistuma pienenee, koska osa sementistä ei enää reagoi eikä vettä haihdu betonista pois. Tällöin lasketaan kuivumiskutistumaa mutta samalla lisätään plastisen kutistuman riskiä. Erikoissuhteutuksilla voidaankin saada hyvin vähän kutistuvia massoja, mutta näiden valettavuusominaisuudet ovat usein heikot ja hinta korkea käytettävien erikoismateriaalien takia.

6 Paras lopputulos rakenteessa saadaan ottamalla huomioon edellä kerrottu ja neuvottelemalla yhdessä suunnittelijan, betonin toimittajan ja urakoijan kesken betoni valinnoista, jolloin saadaan sujuvasti valettava, sopivasti kutistuva ja rakenteen vaatimukset täyttävä betonilaatu. Yllä olevat kutistumakäyrät ovat oheisilla (kuvan sivuteksti) betonisuhteutuksilla 2009 mitattuja tuloksia. Mittauksissa käytettiin isoja palkkeja (100x100x500) ja olosuhteena oli RH 50 % ja +20 C. Kutistuma-arvot vaihtelevat betonireseptin ainemäärien ja käytettyjen materiaalien mukaisesti. Vesa Anttila Kehityspäällikkö DI Kehitys ja tekninen markkinointi Rudus Oy PL Helsinki

7 Valmisbetonin myynti, tekninen neuvonta ja BetoPlus-palvelu: ETELÄ-SUOMI/PÄÄKAUPUNKISEUTU: Pronssitie 1, Helsinki Palvelukeskus, p Pienrakentajamyynti, p Myynti: Petri Kuutti, p , Ismo Tirkkonen, p , Timo Ruotsalainen, p , Pumppausneuvonta: Seppo Rautajärvi, p , Harry Starkkila, p , Tekninen neuvonta ja laatuasiat: Teemu Mali, p , Kim Johansson, p Vesa Anttila, p , Itsetiivistyvä betoni: Rauli Laine, p , Vesa Anttila, p , Koekappale- ja laadunvalvontapalvelu: Jukka Immonen, p , BetoPlus-palvelu: Kim Johansson, p , Ismo Tirkkonen, p , ETELÄ-SUOMI/LÄNSI-, POHJOIS- JA ITÄ-UUSIMAA: Itä-Uusimaa: Porvoon betonitehdas: p , f Myynti: Richard Lustig, p , Länsi-Uusimaa: Karkkilan betonitehdas: p , f Lohjan betonitehdas: p , f Raaseporin betonitehdas: p Myynti: Ann-Maj Suominen-Niemi, p , Pohjois-Uusimaa: Palvelukeskus, p , fax (Sipoo, Riihimäki, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi) Myynti: Aulis Aaltonen, p , ITÄ-SUOMI: Ruukintie 3, Lappeenranta, p Toni Räisänen, p , (Lappeenranta, Imatra) Kari Kotilainen, p , (Kotka, Loviisa, Kouvola, Hamina) LÄNSI-SUOMI: Varsinais-Suomi: Ohikulkutie 577, Littoinen p , f Tilaukset ja myynti: p Myynti, neuvonta ja BetoPlus-palvelu: Jarkko Halonen, p , (Turku, Masku, Aura) Timo Hurme, p , (Salo) Satakunta: Ulasoorintie 3, Pori Myynti ja asiakasneuvonta: Jari Lehtonen, p , Petri Pihlajamäki, p , Tilaukset ja myynti: Porin betonitehdas: p Harjavallan betonitehdas: p Rauman betonitehdas: p Laitilan betonitehdas: p TAMPERE-VAASA: Tampere-Pirkanmaa: Mäkirinteentie 19, Kangasala p , f Palvelukeskus, p Marko Mäntynen, p Marjo Haaramo, p Seinäjoki: Yrittäjäntie 19, Seinäjoki p , f Tilaukset ja kuljetukset, p Hannu Mäki-Saari, p , Maire Saari, p , Vaasa - Pohjanmaan rannikko: Lapväärtintie 1016, Lapväärtti Mikael Lindedahl, p , Osmo Karjala, p , Susan Hankilanoja, p , Vaasa: p Lapväärtti: p LAHTI: Orimattilankatu 180, Lahti p , f Arto Solante, p Marko Leppänen, p Tilaukset: Lahti: p Heinola: p VÄLI-SUOMI; ITÄINEN: Likolammentie 24, Kuopio Myynti ja asiakasneuvonta: Kuopio, Suonenjoki, Pieksämäki ja Varkaus Rauno Luhio, p , Vesa Heikkinen, p , f Tilaukset: Kuopio: p , f Suonenjoki: p , f Varkaus: p Pieksämäki: p , f VÄLI-SUOMI; LÄNTINEN: Myynti ja asiakasneuvonta: Kalajoki, Ylivieska, Reisjärvi, Viitasaari, Pyhäsalmi Jesse Somero, p , Tilaukset: Kalajoki: p , f Ylivieska: p , f Pyhäsalmi: p , f Reisjärvi: p Viitasaari: p , f POHJOIS-SUOMI: PL 61 (Soramäentie 31), Oulu p , f Jouni Nissinen, p , (Oulu) Esko Kukkonen, p , (Rovaniemi) Taito Leppänen, p , (Kolari, Kemi, Tornio, Rovaniemi) sähköposti: etunimi.sukunimi@rudus.fi