NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JÄTEVESITARKKAILUISTA TAMMI-MAALISKUULTA 2015

Transkriptio

1 NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JÄTEVESITARKKAILUISTA TAMMI-MAALISKUULTA 2015 Jaksoraportti Nina Leino Nro

2 2 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO 2015 Sisällys 1. YLEISTÄ Yleiskuvaus Tarkkailututkimukset Sademäärät tammi maaliskuulta TULEVA JÄTEVESI Puhdistetun jäteveden määrä Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä osakas- ja asiakaskunnittain Tulokuormitus Osakaskuntien ja teollisuuden kuormitukset Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitoksen rejektivedet Saostus- ja umpikaivolietteet LÄHTEVÄ JÄTEVESI Ympäristölupa Uusi ympäristölupa Puhdistustulos ja vesistön kuormitus Puhdistustulos ilman rejektivesiä Raskasmetallikuormitus Aktiivilietteen mikroskopointi JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS TULOSTEN TARKASTELU Puhdistusvaatimusten täyttyminen Tulokuorma Puhdistamon toiminta Prosessimuutokset ja poikkeustilanteet Ohitusvesien käsittely-yksikkö Hulevedet sekä ohitukset Puhdistamon käyttötarkkailu ja kemikaalit Ylimääräiset tutkimukset ja muutokset tarkkailuissa Uusi ympäristölupa Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

3 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO (26) Liitteet Liite 1. Käyttötarkkailun yhteenvetolomake Liite 2. Jaksoraportin yhdistelmätaulukko Liite 3. Jaksoraportti ilman rejektivesikuormitusta ja Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon osuus rejektivesikuormasta Liite 4. Päivittäiset virtaamat ja puhdistamo-ohitukset Liite 5. Verkosto-ohitukset Liite 6. Biovakka Suomi Oy:n biokaasulaitokselle vastaanotetut lietemäärät Liite 7. Biovakka Suomi Oy: rejektivesimäärät Liite 8. Biovakka Suomi Oy: lietteiden aiheuttama rejektivesikuormitus Liite 9. Saostus- ja umpikaivolietemäärät Liite 10. Saostus- ja umpikaivolietteiden kuormitustarkkailutulokset Liite 11. Jäteveden raskasmetallitarkkailutulokset Liite 12. Raskasmetallikuormitus Liite 13. Lietteenkuivauksen käyttötarkkailutulokset Liite 14. Kuivatun lietteen tarkkailutulokset Liite 15. Yksikköprosessien tulokset Liite 16. Aktiivilietteen mikroskopoinnin käyttötarkkailutulokset Liite 17. Jälkiselkeytyksen näkösyvyydet (graafisesti) Liite 18. Prosessikaavio Liite 19. Verkostoasemien virtauskaavio Liite 20. Jätevesi- ja lietetutkimuksissa käytetyt määritysmenetelmät Liite 21. Raskasmetallien taselaskelma Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

4 4 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO 2015 Jakelu Paraisten kaupunki/ympäristölautakunta Naantalin kaupunki/kaavoitus- ja ympäristölautakunta Raision kaupunki/ympäristölautakunta Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Turun seudun puhdistamo Oy Tiedoksi ( ) Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Turun seudun puhdistamo Auran Biovakka Suomi Biovakka Suomi FCG Finnish Consulting Group Kaarinan Kaarinan Kaarinan Liedon kunta/tekniset Liedon kunta/liedon Naantalin Naantalin Nousiaisten Nousiaisten Maskun kunta/tekninen Maskun kunta/tekninen Mynämäen kunta/tekninen Mynämäen kunta/tekninen Paimion kaupunki/tekninen Paimion kaupunki/tekninen Raision kaupunki/tekninen Ruskon kunta/tekninen Ruskon Turun Turun Seudun Jätehuolto Turun Turun Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Yhteystiedot Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy (Y ) Telekatu 16, TURKU puh , sähköp. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

5 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO (26) 1. YLEISTÄ 1.1. Yleiskuvaus Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön joulukuussa Puhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jota on tehostettu hiekkasuodattimissa tapahtuvalla jäteveden jälkisuodatuksella (liite 18). Fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksella ferrosulfaatilla, joka syötetään prosessin alkuun karkeavälppäyksen jälkeen. Ferrosulfaattia annostellaan myös jälkiselkeytykseen menevään jäteveteen selkeytystuloksen parantamiseksi ja hiekkasuodatuksen tehostamiseksi. Kiintoaineen karkaamisen estämiseksi syötetään jälkiselkeytykseen menevään veteen myös polymeeriä. Puhdistamon tehostettu kokonaistypenpoisto perustuu denitrifikaatio-nitrifikaatio -ajotapaan ilmastuksessa. Ilmastukseen menevään veteen syötetään tarvittaessa kalkkia alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi ja lisähiililtä typenpoiston tehostamiseksi. Puhdistettu jätevesi johdetaan Turun Linnanaukon satama-altaaseen. 2-linjainen Actiflo ohitusvesien käsittely-yksikkö (OVK) otettiin käyttöön Prosessi on tarkoitettu esiselkeytetyn ohitusveden käsittelyyn virtaamahuippujen aikana. Ilmastuksen ylijäämäliete pumpataan esiselkeytykseen, josta raakasekaliete poistetaan ja liete kuivataan lingoilla (3 kpl). Linkokuivauksessa syntyvät rejektivedet johdetaan prosessin alkuun. Kuivattu liete kuljetetaan kuorma-autoilla Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitokselle, jossa kuivattu liete mädätetään ja jälkikompostoidaan. Biokaasulaitoksen mädätteen kuivauksesta syntyvät rejektivedet johdetaan takaisin puhdistamolle viemäriverkostoa pitkin. Turun seudun puhdistamo Oy:n jätevedenpuhdistamolla käsitellään yhteensä kymmenen osakaskunnan jätevedet sekä yhden asiakaskunnan, Auran kunnan jätevedet. Turun ja Kaarinan kaupunkien sekä Liedon ja Ruskon kuntien alueilla muodostuvat yhdyskuntajätevedet on johdettu puhdistamolle vuoden 2009 alusta lähtien. Paimion kaupungin ja Kaarinan Piikkiön alueen yhdyskuntajätevedet johdettiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle alkaen lähtien myös Raision kaupungin ja Naantalin kaupungin (ei Velkuan alueen jätevesiä) sekä Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kuntien alueilla muodostuvat yhdyskuntajätevedet on johdettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Auran kunnan jätevedet on johdettu alkaen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamo on mitoitettu osakaskuntien antamien vuoden 2030 asukasmäärä- ja jätevesiennusteiden perusteella. Vuoden 2030 mitoituksessa on otettu huomioon myös muiden Turun seudun kuntien, kuten Auran, Pöytyän, Oripään, Tarvasjoen ja Marttilan kuntien mahdollinen liittyminen Kakolanmäen puhdistamoon. Puhdistamon mitoitusarvot on esitetty taulukossa 1. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

6 6 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO 2015 TAULUKKO 1. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot. Mitoitusajankohtana on käytetty vuotta Parametri Arvo Laatu Keskivirtaama (Q ka ) m 3 /d Keskivirtaama (q ka ) m 3 /h Mitoitusvirtaama (q mit ) m 3 /h Maksimivirtaama (Q max ) m 3 /d Maksimivirtaama biologiseen käsittelyyn (Q max ) m 3 /d Maksimivirtaama esikäsittelyyn (q max ) m 3 /h Maksimivirtaama biologiseen käsittelyyn (q max ) m 3 /h Maksimivirtaama hiekkasuodatukseen (q max ) m 3 /h Maksimivirtaama Actiflo ohitusvesien käsittely-yksikköön (q max ) m 3 /h BOD 7 -kuorma kg/d COD Cr -kuorma kg/d Fosforikuorma 760 kg/d Typpikuorma kg/d Kiintoainekuorma kg/d Asukasvastineluku AVL asukasta Lähteet: Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo, toteutussuunnittelu, prosessisuunnitelma, vuoden 2030 tilanne (Suunnittelukeskus Oy ) Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo, Actiflo ohitusvesien käsittelylaitos, tekninen erittely. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa, vesistöön johdettavien jätevesien laatua ja määrää tarkkaillaan Varsinais-Suomen ELY -keskukselle toimitetun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman mukaan: osa A puhdistamon tarkkailuohjelma (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, , nro ) ja osa B viemäriverkoston tarkkailuohjelma (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, , nro ). Osan B ohjelmalla seurataan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon viemäriverkostoon johdettavaa kuormitusta. Kuormitustiedot on laskettu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n noin 5 krt/viikko tekemien käyttö- ja päästötarkkailututkimusten perusteella. Jakson laskenta on tehty Turun vesi- ja ympäristöpiirin (14/500 Tuvy 1990) antamien ohjeiden mukaisesti. Määritysrajan alittavien tulosten osalta kuormituslaskenta on tehty lähtien Ympäristöhallinnon laatiman ohjeistuksen (Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi hyvien menettelytapojen kuvaus) mukaisesti: määritysrajan alittavat tulokset on huomioitu kuormituslaskennassa käyttämällä mittaustuloksena määritysrajan puolikasta. Puhdistamolla on 4 rinnakkaista ajolinjaa (hiekanerotus, esiselkeytys, ilmastus ja jälkiselkeytys) sekä 20 kpl hiekkasuodatusyksikköjä (liite 18). Lisäksi ohitusvesiä käsitellään 2- linjaisella Actiflo -yksiköllä. Esiselkeytyksiä ajetaan pääasiassa siten, että kolme yksikköä on käytössä ja yksi on varalla/tasaamassa tulevan veden kuormituspiikkejä. Lisäksi osa tulevasta vedestä ajetaan tarkoituksella esiselkeytyksen ohi ravinnoksi ilmastusvaiheeseen. Esiselkeytysaltaita oli käytössä 4 kappaletta , 3 kappaletta , ja ja 2 kappaletta Kaikki ilmastuslinjat (4 kappaletta) olivat käytössä koko jakson ajan. Ohitusvesien käsittely-yksikköön johdettiin jätevettä , , ja (liite 4). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

7 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO (26) 1.2. Tarkkailututkimukset Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki puhdistamon tarkkailututkimukset 63 kertaa jakson aikana (12 päästötarkkailua ja 51 käyttötarkkailua, taulukko 2, liitteet 2 ja 15). Tarkkailuja tehtiin noin 5 kertaa viikossa. Myös viikonloppuisin kerättiin näytteitä (joko perjantai-, lauantai- tai sunnuntainäyte kerran viikossa). TAULUKKO 2. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon kuormituslaskennassa käytetyt tarkkailututkimuskerrat. Tammikuu , 4.1., 6.1.*, 7.1., 8.1., 9.1., 12.1., 13.1., 14.1.*, 15.1., 17.1., 19.1., 20.1., 21.1., 22.1.*, 25.1., 26.1., 27.1., ja Helmikuu *, 2.2.*, 3.2., 4.2., 5.2., 6.2., 9.2., 10.2., 11.2.*, 12.2., 14.2., 16.2., 17.2., 18.2.*, 19.2., 22.2., 23.2., 24.2., 25.2., 26.2.* ja Maaliskuu , 3.3., 4.3., 5.3., 6.3.*, 9.3.*, 10.3., 11.3., 12.3., 13.3., 16.3., 17.3.*, 18.3., 19.3., 22.3., 23.3., 24.3., 25.3.*, 26.3., 27.3., ja * Päästötarkkailu Näytteet puhdistamolle tulevasta, esiselkeytetystä, jälkiselkeytetystä ja hiekkasuodatuksesta mereen lähtevästä jätevedestä kerättiin automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajan virtaamaohjatusti. Puhdistamon näytteenottoväli oli tulva-ajan asetuksella (osanäyte m3 välein) Puhdistamon esiselkeytyksen jälkeinen ohituskuorma lasketaan ohitusvuorokauden tai lähimmän mahdollisen esiselkeytyksen näytteen pitoisuuksien ja esiselkeytyksestä poistokanavaan johdetun ohitusvirtaaman mukaan. Tulevan veden (Hansapuiston ylivuoto) ja verkosto-ohitusten kuormien laskentaa muutettiin lähtien (jakso ) viranomaisen hyväksynnällä. Ennen karkeavälppää tapahtuneet tulevan veden ohitusten (Hansapuiston ylivuoto) ja verkosto-ohitusten kuormat lasketaan ylivuodon määrästä (m 3 ), jäteveden osuudesta ylivuotavassa viemärivedessä (%) sekä jäteveden tyypillisistä kuormituspitoisuuksista (mg/l). Ohitusten kuormituspitoisuuksien lähtöarvoina käytetään tulevan jäteveden kuivan ajan pitoisuuksia, jotka on määritetty vuosien virtaamatiedoista ja tulokuormista. Jakson ohituskuorma on virtaamapainotteinen keskiarvo. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n suorittamiin puhdistamon tarkkailututkimuksiin sisältyivät käyttö- ja päästötarkkailun 24 h kokoomanäytteet (liitteet 2 ja 15), kuivatun lietteen tarkkailu (liite 14), jäteveden raskasmetallitarkkailu (liite 11), käyttötarkkailun kontrollinäytteet, lietteenkuivauksen käyttötarkkailu (liite 13) sekä aktiivilietteen mikroskopointi (liite 16). Puhdistamon käyttötarkkailuun lisättiin lähtien lähtevän jäteveden hygieenisen laadun tarkkailu. Puhdistamolle tulevan jäteveden bakteerimääriä seurattiin (liite 15). Hygieeninen laatu (E.Coli ja suolistoperäiset enterokokit) tutkitaan kertanäytteistä. Kuivatusta lietteestä otettiin kuukauden jokaisena kuivauspäivänä näytteet, joista koottuja kokoomanäytteitä analysoitiin kuukausittain (liite 14). Tulevan ja lähtevän veden käyttö- ja päästötarkkailunäytteistä kerättiin virtaaman suhteessa osanäytteitä, joista kootusta kokoomanäytteestä analysoitiin kuukausittain raskasmetallipitoisuudet (liite 11). Mahdolliset puhdistamo-ohitukset sisältyvät lähtevän veden näytteeseen. Osakaskuntien kuormituksia tarkkaillaan neljällätoista kuntien välisellä verkostomittausasemalla: Kaarinan, Peltolan, Kaistarniemen (Hirvensalo), Paimion, Ruskon Aholan, Ruskon Lähteenmäen, Raision, Naantalin, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen pumppaamoilla sekä Liedon, Jaaninojan/Kauselan ja Auran mittausasemilla (liite 19). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

8 8 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO 2015 Tarkkailut tehtiin kaksi kertaa kuukaudessa. Auran mittausaseman tarkkailu aloitettiin helmikuussa Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitokselta Turun kaupungin jätevesiviemäriin johdettavan rejektiveden laatua tutkitti kolme kertaa jakson aikana (liite 8). Topinojan vastaanottoasemalle tuotujen saostus- ja umpikaivolietteiden laatua tutkittiin kerran kuukaudessa (liite 10). Päästö- ja käyttötarkkailunäytteet otti ja toimitti Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratorioon Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n näytteenottaja lukuun ottamatta saostus- ja umpikaivolietenäytteenottoa, jonka osanäytteiden keräämisen teki Biovakka Suomi Oy. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n näytteenoton suoritti sertifioitu ympäristönäytteenottaja tai vastaavan pätevyyden omaava henkilö. Tarkkailututkimuksien jätevesinäytteet analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINASakkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINASakkreditointipalvelun internet-sivuilta: kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Jätevesi- ja lietetutkimuksissa käytettyjen määritysmenetelmien tiedot ovat liitteellä 20. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on lähettänyt puhdistamon 1. vuosineljänneksen päästötiedot ja kuivatun lietteen kuukauden kokoomanäytteiden laatutiedot valvontaviranomaiselle ELY-keskukseen VAHTI-rekisteriin Sademäärät tammi maaliskuulta 2015 Turun päivittäiset sademäärät (mm) tammi maaliskuulta 2015 on esitetty kuvassa 1 ja taulukossa 3. Taulukossa 4 on säätietoja vuodelta 2015 ja vertailujaksolta Lokakuun 2010 alusta lähtien lämpötilat on mitattu Turun Artukaisten automaattiasemalta (aiemmin Turun lentoasemalta). Sademäärät on mitattu Artukaisista heinäkuun 2006 alusta lähtien. Vertailujakson tiedot ovat Turun lentoasemalta ja Turun Artukaisista. 30 Turun sademäärä tammi-maaliskuussa mm päivämäärä KUVA 1. Turun sademäärät (mm) päivittäin tammi maaliskuulta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

9 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO (26) TAULUKKO 3. Turun sademäärät (mm) päivittäin tammi maaliskuulta Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 1 6,8 3,5 1,8 2 12,2 2,5 1,8 3 2,6 2,7 5,1 4 2,1 5 0,9 0,3 6 0,8 0,1 3,8 7 2,7 0,2 8 5,3 9 0,1 0,1 10 5,2 0,4 11 0, ,8 13 2,6 1,6 14 0, , ,6 1, ,1 2,1 21 7, ,1 4,6 1,8 24 0,1 0,1 25 2,7 26 1,6 27 3,8 14,4 28 4,7 1,5 29 9,9 11,0 30 0,2 8,8 31 4,9 0,5 TAULUKKO 4. Turun säätietoja vuodelta 2015 sekä vertailujaksolta Lähde: Ilmatieteen laitos: Ilmastokatsaukset tammi maaliskuulta I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII Lämpötila ,4 0,7 2,2 (ºC) ,4-5,2-1,6 4,0 10,2 14,5 17,5 16,0 10,9 5,9 0,8-2,6 5,5* Sademäärä ,5 28,6 53,3 (mm) # * lämpötilojen keskiarvo # sademäärien summa 2. TULEVA JÄTEVESI 2.1. Puhdistetun jäteveden määrä Tammi maaliskuun puhdistamolle tuleva jätevesimäärä oli m 3 eli keskimäärin m 3 /d (liitteet 2 ja 4). Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä (ilmastuksessa, jälkiselkeytyksessä ja hiekkasuodatuksessa sekä ohitusvesien käsittely-yksikössä ja hiekkasuodatuksessa käsitelty jätevesi) oli m 3 eli keskimäärin m 3 /d (liitteet 1 ja 2). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

10 10 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO 2015 Puhdistamolle tulevaa jätevettä ohitettiin Hansapuiston ylivuotokaivosta m 3 ja m 3 eli yhteensä m 3 jakson aikana (liite 4). Esiselkeytettyä jätevettä ei ohitettu jakson aikana. Ohitusvesien käsittely-yksikköön johdettiin jätevettä yhteensä m 3. Ohitusvesien käsittely-yksiköstä jätevedet johdetaan edelleen hiekkasuodatukseen käsiteltäviksi tai hiekkasuodatuksen ohi poistokanavaan. Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon koko viemäriverkoston alueella ohitettiin jakson aikana jätevettä yhteensä m 3 (liite 5). Raision siirtoviemäripumppaamon ohitukset m 3 sisältyvät Raision kaupungin verkosto-ohituksiin, sillä ohitus johtui pumppaamon kapasiteetin riittämättömyydestä. Turun kaupungin viemäriverkostossa oli ohituksia m 3, Raision kaupungin viemäriverkostossa oli ohituksia m 3, Kaarinan kaupungin viemäriverkostossa oli ohituksia 403 m 3, Naantalin kaupungin viemäriverkostossa oli ohituksia m 3, Liedon kunnan viemäriverkostossa oli ohituksia 506 m 3, Mynämäen kunnan viemäriverkostossa oli ohituksia 2719 m 3 ja Nousiaisten kunnan verkostossa oli ohituksia m 3. Paimion kaupungin, Ruskon kunnan, Maskun kunnan ja Auran kunnan viemäriverkostoissa ei raportoitu ohituksia jakson aikana. Kuormitustarkkailukertojen käsitellyn jäteveden keskimääräinen virtaama oli m 3 /d Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä osakas- ja asiakaskunnittain Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle johdettiin jätevettä kymmenen osakaskunnan alueelta: Turusta, Kaarinasta, Liedosta, Ruskosta, Paimiosta, Raisiosta, Naantalista, Maskusta, Mynämäeltä ja Nousiaisista sekä yhdestä asiakaskunnasta, Aurasta kunnasta. Naantalin Rymättylän viemäröintialueen jätevedet johdettiin alkaen sekä Ruskon Vahdon viemäröintialueen jätevedet johdettiin alkaen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle siirtoviemärien valmistumisen myötä. Maskun Lemun viemäröintialueen jätevedet on johdettu alkaen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Auran kunnan jätevedet on johdettu alkaen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle. Osa Turun ja Kaarinan jätevesistä johdetaan kuntarajojen yli ristikkäin. Turun kaupungin Peltolan, Ilpoisten, Koivulan, Haritun, Katariinan alueen ja osa Hirvensalon alueen jätevesistä johdetaan Peltolan ja Kaistarniemen pumppaamojen kautta Kaarinan kaupungin viemäriverkostoon. Kaarinan kaupungin Kauselan alueen jätevedet johdetaan Jaaninojan mittausaseman kautta Turun kaupungin viemäriverkostoon. Kuntien vesimääriä ei raportoida jaksoittain vaan erillisessä vuosiyhteenvedossa Tulokuormitus Puhdistamolle johdetaan osakaskunnista tulevan yhdyskuntajäteveden lisäksi Biovakka Suomi Oy:n biokaasulaitoksen rejektivesiä, Topinojan vastaanottoaseman saostus- ja umpikaivolietteitä sekä Topinojan ja Isosuon kaatopaikkojen suotovesiä. Myös viemäriverkoston alueella sijaitsevat teollisuuslaitokset kuormittavat puhdistamoa. Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset jakson aikana on esitetty taulukossa 5 (liite 2). Jakson keskimääräisen BOD 7ATU -tulokuorman mukaan laskettu asukasvastineluku AVL oli noin asukasta (70 g BOD 7ATU /as*d). Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

11 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO (26) Maksimi BOD 7ATU -kuorma kg/d (AVL noin asukasta) tuli puhdistamolle TAULUKKO 5. Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja vastaavat kuormitukset tammi maaliskuussa 2015, vertailuna puhdistamon mitoituskuormat. Arvot, jotka ylittivät mitoitusarvot, on esitetty sinisellä. Pitoisuus Kuorma Jaksokuorma Mitoitusarvot* pitoisuus kuorma mg/l kg/d tn/jakso mg/l kg/d Jakson pituus 90 d BOD 7ATU COD Cr Fosfori 5, ,3 760 Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kiintoaine * Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo, toteutussuunnittelu, prosessisuunnitelma, vuoden 2030 tilanne (Suunnittelukeskus Oy ) Osakaskuntien ja teollisuuden kuormitukset Kuntien välisiä jätevesimääriä ja kuormituksia tarkkailtiin yhteensä neljällätoista kuntien välisellä verkostomittausasemalla: Kaarinan, Peltolan, Kaistarniemen (Hirvensalo), Paimion, Ruskon Aholan, Ruskon Lähteenmäen, Raision, Naantalin, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen pumppaamoilla sekä Liedon, Jaaninojan/Kauselan ja Auran mittausasemilla (liite 19). Tarkkailut tehtiin kaksi kertaa kuukaudessa. Auran mittausaseman tarkkailu aloitettiin helmikuusta 2015 lähtien. Turun seudun puhdistamo Oy laskuttaa osakaskuntia jätevesimäärän ja jätevesien kuormittavuuden perusteella. Kuntien väliset vesimäärät ja kuormitukset raportoidaan erillisenä puolivuosi- ja vuosiyhteenvetona (Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon verkostoasemien tarkkailututkimus). Kuntien kuormitusosuuksiin sisältyvät kaikki kuntien viemäriverkostojen alueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, jotka johtavat jätevettä viemäriin. Mm. Turun, Raision, Kaarinan, Paimion, Ruskon ja Liedon viemäriverkostojen alueella sijaitsee teollisuuslaitoksia, jotka johtavat jätevetensä viemäriverkostoon. Teollisuuslaitoksia tutkitaan laitoksen oman ympäristöluvan/teollisuusjätevesisopimuksen mukaisesti. Turun seudun puhdistamo Oy:n teettämän selvityksen mukaan osakaskuntien tarkkailussa olevan teollisuuden osuus kunnista viemäriverkostoon johdetusta kuormituksesta oli vuonna 2013 BOD 7ATU :n osalta noin 18 % ja fosforin, typen ja kiintoaineen osalta noin 4 6 %. Teollisuudesta johdettu jätevesimäärä oli keskimäärin noin 4 % kunnista viemäriverkostoon johdetusta jätevesimäärästä. Kunnista viemäriverkostoon johdetussa jätevesimäärässä ja kuormituksessa ei ollut mukana Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitoksen rejektivesiä ja Topinojan vastaanottoasemalle tuotuja saostus- ja umpikaivolietteitä Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitoksen rejektivedet Biovakka Suomi Oy vastaa Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolietteen ja muiden ympäristölupansa ja sopimustensa mukaisten lietteiden jatkokäsittelystä Topinojan kaatopaikalla Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

12 12 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO 2015 sijaitsevalla biokaasulaitoksella. Laitokselle tuotavat jätevesilietteet hygienisoidaan termisellä hydrolyysiprosessilla (THP) min ajan C asteessa. Hygienisoinnin jälkeen lietteet mädätetään termofiilisesti C asteessa kahdessa täyssekoitteisessa suljetussa bioreaktorissa. Mädätteen kuivaus toteutetaan lingolla. Linkokuivauksen varajärjestelmänä toimii kaksi suotonauhakuivainta. Kuivattu mädäte eli humus kompostoidaan katetussa aumavarastossa. Laitoksella on käytettävissä myös ulkohumuskenttä jälkikompostointia varten. Viemäriverkostoon johdettavat prosessijätevedet koostuvat pääosin mädätteen kuivauksessa erottuneesta rejektivedestä. Jos rejektivesien jatkokäsittelynä toimiva väkevöintiprosessi on käytössä, viemäriverkostoon johdetaan kierrosta ylijäävä osuus rejektivesistä. Rejektivedet johdetaan viemäriin jätevesipumppukaivon kautta Silakadun liittymispisteestä Turun Vesiliikelaitoksen viemäriverkostoon ja edelleen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen nro 92/2010/2 mukaan toiminnassa syntyvien jätevesien määrä tulee minimoida mm. kierrättämällä niitä prosessivetenä ja syntyvät jätevedet tulee esikäsitellä niin, että niistä ei ole haittaa Kakolanmäen puhdistamon toiminnalle. Laitoksen jätevedet on viemäriverkkoon erikseen johdettavia saostus- ja umpikaivolietteitä lukuun ottamatta esikäsiteltävä laitoksella siten, että ne määrältään ja laadultaan täyttävät luvan saajan, Turun vesilaitoksen ja Turun seudun puhdistamo Oy:n välisessä sopimuksessa sovitut tai sovittavat vaatimukset. Esikäsiteltyjen jätevesien johtaminen Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle ei saa heikentää puhdistamon ympäristöluvassa typpireduktiolle asetettujen vähimmäisvaatimusten toteutumista siinäkään tapauksessa, että biokaasulaitoksen jätevesien typpikuormitusta ei lasketa puhdistamon tulokuormaksi. Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitokselta Turun kaupungin jätevesiviemäriin johdettavien rejektivesien laatua ja määrää sekä rejektiveden vaikutuksia Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon toimintaan tarkkaillaan päivitetyn tarkkailuohjelman mukaan (Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitoksen rejektivesien tarkkailuohjelma, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, ). Aiemmin rejektivesien tarkkailu oli osana Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon viemäriverkoston tarkkailuohjelmaa (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, , nro ). Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitoksella vastaanotettiin jakson aikana lietteitä yhteensä m 3 (liite 6). Tästä määrästä Kakolanmäen puhdistamolta tuotujen lietteiden osuus oli m 3 eli 65,3 %. Lietteen kuiva-ainepitoisuuden mukaan laskettuna Kakolanmäen puhdistamolietteen osuus oli 62,2 % laitokselle tuoduista lietteistä (liite 3). Rejektivesimäärän mittaustapaa muutettiin vuonna Mitattu viemäriin johdettava rejektivesimäärä sisältää kaikki laitoksella muodostuvat rejektivedet sekä mahdolliset strippauksen ja kiertovesisäiliön ylivuodot väkevöintiprosessin ollessa käytössä. Kesäkuussa 2012 rejektiveden näytteenottopaikka siirrettiin kuivaushallista paikkaan, josta virtaamamittaus tehdään, jotta näyte ja virtaamamittaus kuvaavat samaa vettä. Virtaamamittarin tarkastuskalibrointi suoritettiin , jolloin mittarissa todettiin merkittävä epälineaarinen virhe. Mittari uusittiin ja kalibroitiin heinäkuun 2012 alussa (liite 7). Laitokselta johdettiin jakson aikana jätevesiä viemäriin yhteensä m 3 eli keskimäärin 345 m 3 /d (liite 7). Koska Topinojan biokaasulaitoksella käsitellään myös muualta tuotuja Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

13 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO (26) lietteitä, on Kakolamäen puhdistamolietteen rejektivesikuormitus laskettu vähentämällä rejektivesien aiheuttamasta kokonaiskuormituksesta muualta tuotujen lietteiden osuus, 37,8 %, lietteiden kuiva-ainepitoisuuksien mukaan laskettuna (liitteet 3, 6 ja 8). Arvion mukaan Kakolanmäen puhdistamolietteen aiheuttama rejektivesimäärä viemäriverkostoon ja edelleen takaisin jätevedenpuhdistamolle oli jakson aikana m 3 eli keskimäärin 215 m 3 /d (liitteet 3 ja 7). Tämä oli 0,2 % puhdistamon tulovirtaamasta. Rejektiveden laatua tutkittiin jakson aikana kolme kertaa. Rejektiveden näytteet kerättiin laitoksen sisätiloissa kulkevasta jätevesilinjasta. Tarkkailujen aikana oli käytössä linkokuivaus. Linkokuivauksen jälkeen rejektivedet johdettiin väkevöintiprosessiin (strippaus) kaikilla tarkkailukerroilla (liite 8). Taulukkoon 6 on laskettu Kakolanmäen puhdistamolietteen käsittelyn rejektivesien aiheuttama arvioitu kuormitus jakson aikana. Biovakka Suomi Oy:n rejektivesien aiheuttamasta kokonaiskuormasta on vähennetty pois muualta tuotujen lietteiden osuus 37,8 % (liite 3). Rejektivesien aiheuttama kuormitus oli typen osalta 14 % ja ammoniumtypen osalta 17 % puhdistamon tulokuormasta. Rejektivesien kokonaistypestä 91 % oli ammoniumtyppenä. TAULUKKO 6. Kakolanmäen puhdistamolietteen käsittelyn aiheuttama arvioitu rejektivesikuormitus, rejektiveden keskimääräiset pitoisuudet sekä osuus Kakolanmäen puhdistamon tulokuormasta tammi maaliskuussa Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU % COD Cr % Fosfori % Kokonaistyppi % Ammoniumtyppi % Kiintoaine % Kakolanmäen puhdistamolietteen kuiva-ainemäärä oli jaksolla yhteensä tn, josta fosforia oli 2,0 % eli 52,5 tn/jakso ja typpeä 4,7 % eli 123 tn/jakso (liite 14). Fosforia oli puhdistamolietteen rejektivedessä 24 kg/d eli 2,2 tn/jakso. Typpeä oli puhdistamolietteen rejektivedessä 750 kg/d eli 67,5 tn/jakso. Puhdistamolietteeseen sitoutuneita ravinteita palautui rejektiveden mukana puhdistamolle fosforin osalta noin 4 % ja typen osalta 55 % Saostus- ja umpikaivolietteet Puhdistamon viemäröintialueella on tällä hetkellä yksi saostus- ja umpikaivolietteen vastaanottoasema, Biovakka Suomi Oy:n omistama Topinojan saostus- ja umpikaivolietteiden vastaanottoasema. Topinojan vastaanottoasemalta välpätyt lietteet johdetaan Turun kaupungin viemäriverkostoon ja edelleen Kakolanmäen puhdistamolle käsiteltäviksi. Syyskuun 2011 alussa vastaanottoasemalla on otettu käyttöön toinen vastaanottolinja, mikä helpottaa ruuhkatilanteita. Molemmilla linjoilla on oma välppä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen nro 92/2010/2 mukaan Biovakka Suomi Oy:n Topinojan laitoksella saa vastaanottaa ja esikäsitellä Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle johdettavia saostus- ja umpikaivolietteitä. Laitoksella ei ilman valvontaviranomaisen hyväksyntää saa vastaanottaa ja käsitellä muita lietteitä ja materiaaleja. Topinojan vastaanottoasemalle tuotujen saostus- ja umpikaivolietteiden laatua ja määrää sekä lietteiden vaikutuksia Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon toimintaan tarkkail- Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

14 14 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO 2015 laan päivätyn tarkkailuohjelman mukaan (Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma osa B, viemäriverkoston tarkkailuohjelma, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy, , nro ). Saostuskaivolietteitä otettiin jakson aikana vastaan m 3 ja umpikaivolietteitä m 3, yhteensä m 3 eli keskimäärin 69,5 m 3 /d (liite 9). Tämä oli 0,06 % puhdistamon tulovirtaamasta. Saostus- ja umpikaivolietteiden laatua tutkittiin jaksolla kerran kuukaudessa (liite 10). Saostus- ja umpikaivolietteet tutkittiin 4 5 satunnaisesta lietekuormasta otettujen osanäytteiden kokoomana. Lietenäytteet kerättiin välppäyksen jälkeen. Taulukossa 7 on esitetty saostus- ja umpikaivolietteiden aiheuttama kuormitus puhdistamolle. Lietteiden aiheuttama kuormitus vaihteli 0,6 2,0 % välillä puhdistamon tulokuormasta. Kiintoaineen osalta lietteiden aiheuttama kuormitus oli keskimäärin 2,0 %. TAULUKKO 7. Saostus- ja umpikaivolietteen keskimääräiset pitoisuudet sekä vastaavat kuormitukset ja osuus Kakolanmäen puhdistamon tulokuormasta tammi maaliskuussa Pitoisuus [mg/l] Kuorma [kg/d] Osuus puhdistamon tulokuormasta BOD 7ATU ,3 % COD Cr ,2 % Fosfori 88 6,1 0,9 % Kokonaistyppi ,6 % Kiintoaine ,0 % 3. LÄHTEVÄ JÄTEVESI 3.1. Ympäristölupa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 47/2003/4 ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 25/2008/1 mukaan jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti jälkisuodatuksen käsittävässä puhdistamossa tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että mereen johdettava päästö ja muut ympäristöpäästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että puhdistamon kapasiteetti on kaikissa oloissa riittävä. Käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen on oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuuden enimmäisarvo Käsittelytehon vähimmäisarvo BOD 7ATU 10 mg O 2 /l 95 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % Kokonaistyppi - 70 % Kiintoaine 15 mg/l 90 % Jäteveden käsittelyteho lasketaan puhdistamon tulokuormituksen arvosta, joka ei sisällä jäteveden käsittelyprosessiin palautettavien puhdistamolietteen käsittelyn rejektivesien osuutta. Kokonaistypen arvot lasketaan vuosikeskiarvoina, muut arvot neljännesvuosikeskiarvoina. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

15 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO (26) Mereen johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätösten 365/1994 ja 757/1998 edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätösten edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita Uusi ympäristölupa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut puhdistamon ympäristöluvan nro 47/2003/4 lupamääräykset antamallaan päätöksellä nro 167/2014/2 (Dnro ESAVI/345/04.08/2012). Uuden ympäristöluvan jäteveden puhdistusvaatimuksia koskevat lupamääräykset 2 3 on esitetty alla. Lupamääräys 2: Puhdistamolle johdettavat jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti hakemuksessa esitetyllä tai puhdistusteholtaan vähintään sitä vastaavalla tavalla. Käsittelytulosten on täytettävä kokonaistypen osalta vuosikeskiarvoina ja muiden parametrien osalta neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU COD Cr Fosfori 0,3 95 Kokonaistyppi - 75 Kiintoaine Poikkeustilanteet, ohijuoksutukset ja ylivuodot puhdistamolla sekä viemäriverkostoissa lasketaan mukaan puhdistustulokseen. Mikäli ohijuoksutetun tai ylivuotona johdetun jäteveden laadusta ei ole käytettävissä luotettavaa tietoa, laskennassa käytetään jäteveden pitoisuusarvoina puhdistamolle johdetun jäteveden keskimääräisiä pitoisuusarvoja laskentajakson aikana. Mereen johdettavat jätevedet on varauduttava hygienisoimaan vuoden 2018 alusta alkaen ainakin välisenä aikana ja esitettävä suunnitelma Varsinais-Suomen ELY - keskukselle mennessä. Lupamääräys 3: Jätevedet on käsiteltävä siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukon 1 mukaiset biologisen käsittelyn vähimmäisvaatimukset (BOD 7ATU, COD Cr ja kiintoaine) tarkkailtuna siten kuin asetuksessa ja tämän päätöksen tarkkailumääräyksissä on edellytetty. Mereen johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 A tarkoitettuja aineita eikä liitteissä 1 C ja 1 D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristölaatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kalassa. Luvanhaltijan on viimeistään jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Uusi ympäristölupa ei ole vielä lainvoimainen. Luvasta tulee lainvoimainen , jos päätöksestä ei valiteta. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

16 16 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO Puhdistustulos ja vesistön kuormitus Puhdistamolla käsitellyn ja mereen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot jakson aikana on esitetty taulukossa 8 (liite 2). Puhdistustulosta on verrattu voimassa olevan ympäristöluvan (LSYLV nro 47/2003/4 ja nro 25/2008/1) raja-arvoihin, koska uusi lupa ei ole vielä lainvoimainen. Taulukon 8 rajaarvot sarakkeessa on esitetty uuden lupapäätöksen puhdistusvaatimukset hakasulkeissa. TAULUKKO 8. Puhdistamolle tulevan sekä puhdistamolla käsitellyn ja vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot tammi maaliskuussa Arvot, jotka eivät täyttäneet lupamääräyksiä, on esitetty punaisella. BOD 7ATU :n, COD Cr :n, fosforin ja kiintoaineen osalta ympäristöluvan vaatimukset on täytettävä neljännesvuosikeskiarvoina ja typen osalta vuosikeskiarvona. Raja-arvot sarakkeessa on esitetty uuden ympäristöluvan puhdistusvaatimukset hakasulkeissa. Pitoisuus Teho Raja-arvot LSYLV [ESAVI] Tuleva Käsitelty Vesistöön Käsittelytehteho Kokonais- Pitoisuus Teho mg/l mg/l mg/l % % mg/l % BOD 7ATU 220 4,1 4, [10] 95 [95] COD Cr [60] 75 [90] Kokonaisfosfori 5,9 0,14 0, ,3 [0,3] 95 [95] Liukoinen fosfori 0,098 Kokonaistyppi [75] Ammoniumtyppi 36 2,9 2,9 94* 94* Kiintoaine 230 2,6 3, [15] 90 [95] LSYLV = Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 47/2003/4, Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 25/2008/1 [ESAVI] = Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 167/2014/2, ei vielä lainvoimainen * Nitrifikaatioaste Puhdistamo täytti ensimmäisellä vuosineljänneksellä voimassa olevan ympäristöluvan (LSYLV nro 47/2003/4, LSYLV nro 25/2008/1) puhdistusvaatimukset pitoisuuksien ja puhdistustehojen osalta (liite 2). Typen puhdistustehon vaatimus ( 70 %) on saavutettava vuosikeskiarvona laskettuna. Jakson keskimääräinen nitrifikaatio oli voimakasta. Puhdistamolla käsitellyn lähtevän jäteveden aiheuttama keskimääräinen kuormitus ja vesistöön lähtevän jäteveden aiheuttama keskimääräinen kuormitus on esitetty taulukossa 9 (liite 2). TAULUKKO 9. Puhdistamolla käsitellyn jäteveden sekä jätevesien vesistöön aiheuttama keskimääräinen kuormitus tammi maaliskuussa Vesistökuormitus sisältää sekä puhdistamo- että verkosto-ohitukset (liitteet 4 5). Kuorma Jaksokuorma Käsitelty Vesistöön Käsitelty Vesistöön kg/d kg/d tn/jakso tn/jakso Jakson pituus 90 d 90 d BOD 7ATU COD Cr Fosfori ,4 1,6 Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Kiintoaine Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

17 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO (26) Puhdistustulos ilman rejektivesiä Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitoksen rejektivesien aiheuttama kuormitus tulee puhdistamon voimassa olevan ympäristöluvan (LSYLV nro 47/2003/4, LSYLV nro 25/2008/1) mukaan vähentää puhdistamon tulokuormasta. Tämä vaikuttaa puhdistustehoihin alentavasti. Taulukossa 10 on esitetty puhdistamon tulokuormitus, käsitellyn veden kuormitus, vesistöön johdettu kuormitus sekä puhdistamon puhdistustehot ilman rejektivesivaikutusta. Topinojan biokaasulaitoksella vastaanotettujen lietteiden rejektivesiosuudet lasketaan jakson lietemäärän sekä keskimääräisen kuiva-ainepitoisuuden mukaan (liite 3). Jos jaksolla ei ole tutkittu lietteen kuiva-ainepitoisuutta, käytetään laskennassa aiempia tuloksia. Topinojan biokaasulaitoksella vastaanotettiin lietteitä yhteensä noin m 3 jakson aikana (liite 6). Turun seudun puhdistamo Oy:n lietteenkuivauksen käyttötarkkailun mukaan jakson keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus 21,3 % (liite 13) ja lietettä toimitettiin noin m 3 eli osuus jakson rejektivesikuormasta oli 62,2 %. Muiden laitoksella vastaanotettujen lietteiden kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 24,3 % ja lietteitä toimitettiin noin m 3 eli osuus rejektivesikuormasta oli 37,8 % (liite 3). TAULUKKO 10. Puhdistamon tulokuormitus, käsitelty kuormitus, vesistökuormitus, käsittelyteho ja kokonaisteho ilman rejektivesivaikutusta tammi maaliskuussa Suluissa puhdistamon puhdistustehot ilman rejektivesivähennystä. Rejektivesivähennyksen aiheuttamat puhdistustehomuutokset on esitetty vihreällä. Jakso Tulokuormitus Käsitelty Vesistökuormitus Käsittelyteho Kokonaisteho kuormitus kg/d kg/d kg/d % % BOD 7ATU (98) 98 (98) COD Cr (93) 92 (93) Fosfori (98) 97 (97) Kokonaistyppi (75) 70 (75) Ammoniumtyppi (94)** 93 (94)** Kiintoaine (99) 98 (99) * Puhdistustehot suluissa puhdistamon tulos ilman rejektivesivähennystä (taulukko 8, liite 2) ** Nitrifikaatioaste (luvassa ei vaatimusta nitrifikaatioasteelle) Rejektivesien aiheuttama kuormitus jakson aikana oli typen osalta 14 % ja ammoniumtypen osalta 17 % puhdistamon tulokuormasta. Muiden tutkittujen kuormitusparametrien osalta rejektivesien aiheuttama kuormitus vaihteli välillä 3 5 % puhdistamon tulokuormasta (taulukko 6, liite 3). Rejektivesivähennys vaikutti merkittävimmin kokonaistypen puhdistustehoihin: kokonaistypen käsittelyteho laski neljän ja kokonaisteho laski viiden prosenttiyksikön verran. Ammoniumtypen nitrifikaatioaste laski yhden prosenttiyksikön verran käsittelytehon osalta. Lisäksi COD Cr :n ja kiintoaineen kokonaisteho sekä fosforin käsittelyteho laskivat yhden prosenttiyksikön verran. Rejektivesivähennykset mukaan lukien puhdistamo täytti jakson aikana kaikki voimassa olevan ympäristöluvan puhdistustehovaatimukset. Kokonaistypen puhdistustehovaatimus tulee täyttää vuosikeskiarvona laskettuna. Uuden ympäristöluvan mukaan (nro 167/2014/2) rejektivesien aiheuttamaa kuormitusta ei vähennetä puhdistamon tulokuormasta, kun tarkastellaan kokonaistypen puhdistustehovaatimuksen saavuttamista. Turun seudun puhdistamo Oy tulee kuitenkin myös jatkossa seuraamaan rejektivesikuorman vaikutusta puhdistustulokseen. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

18 18 (26) KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO Raskasmetallikuormitus Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla mitataan kuukausittaisista kokoomanäytteistä sekä jäteveden että kuivatun lietteen raskasmetallipitoisuuksia (liitteet 11 ja 14). Vesistöön kohdistuvat raskasmetallikuormat lasketaan käyttämällä määritysrajan puolikasta, jos lähtevän jäteveden raskasmetallipitoisuudet ovat alle määritysrajan (<DL). Määritysrajan alittavien tuloksien osalta voidaan kuormitus laskea myös tasemallin avulla sitoutumiskertoimia (taulukko 11) käyttäen, jos tulokseksi saadaan <0,5*määritysraja. Sitoutumiskertoimet (kg lähtevä.jv /kg tuleva.jv ) on laskettu Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle tulevan ja puhdistamolta lähtevän jäteveden mittaustuloksista vuodelta 2014 ja jaksolta Liitteellä 21 on sitoutumiskertoimien määrittämisessä käytetty raskasmetallien taselaskelma. Taselaskelmassa käytetään viimeisimmän kahden vuoden mittaustuloksia. Jos lähtevän veden raskasmetallipitoisuudet ylittävät määritysrajan (>DL), lasketaan kuormitus lähtevän veden mitattujen kuukausittaisten pitoisuuksien ja virtaamien perusteella. Lisäksi ohitukset huomioidaan kuormituslaskennassa. Verkosto-ohitusten aiheuttama kuormitus lasketaan tulevan veden pitoisuuksien ja ohitetun vesimäärän mukaan. Lähtevän veden pitoisuudet sisältävät mahdolliset puhdistamo-ohitukset. Jakson keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet ja vastaavat kuormitukset on esitetty taulukossa 11 (liitteet 11 12). TAULUKKO 11. Puhdistamolle tulevan ja puhdistamolta lähtevän jäteveden keskimääräiset raskasmetallipitoisuudet ja jätevesien aiheuttama vesistökuormitus tammi maaliskuussa Pitoisuus 1) Vesistö- Määritys- Sitoutumis- Tuleva jätevesi Lähtevä jätevesi 3) kuormitus 2) rajat 5) kerroin 6) µg/l µg/l kg/jakso µg/l kg lähtjv /kg tul.jv Arseeni, As 2,7 0,47 4,8 0,2 0,17 Kadmium, Cd 0,15 0,030 0,31 0,02 0,22 Kromi, Cr 9,5 1, ,1 0,12 Kupari, Cu 33 4,6 47 0,2 0,26 Elohopea, Hg 0,093 <0,020 0,16 4) 0,01 0,21 Nikkeli, Ni ,5 1,2 Lyijy, Pb 2,9 0,34 3,5 0,1 0,12 Sinkki, Zn ,29 1) Pitoisuudet laskettu kuukausittaisten pitoisuuksien keskiarvoina. 2) Vesistökuormitus laskettu kuukausittaisten kuormitusten summana. 3) Sisältää mahdolliset puhdistamo-ohitukset (lähtevän veden näytteeseen lisätty esiselkeytettyä jätevettä ohitusmäärän suhteessa). 4) Laskettu käyttämällä määritysrajan (DL) puolikasta 5) Laboratorion määritysrajat pitoisuuksille (ICP-MS -tekniikka), elohopea päivitetty ) Raskasmetallikuormien laskennassa käytettävät kertoimet (liite 21). Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon lähtevän veden raskasmetallipitoisuuksista arseeni-, kadmium, kromi-, kupari-, nikkeli-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet olivat yli laboratorion määritysrajan jakson kaikilla tarkkailukerroilla. Myös lähtevän jäteveden elohopeapitoisuus oli yli määritysrajan maaliskuun tarkkailukerralla. Lähtevän veden elohopeapitoisuus oli tammi- ja helmikuun tarkkailukerroilla alle määritysrajan. Ko. kuormitukset on laskettu käyttämällä määritysrajan puolikasta, sillä sitoutumiskertoimella laskettaessa lähtevän jäteveden pitoisuudeksi tuli hieman määritysrajaa suurempi tulos. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

19 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILUTUTKIMUSTEN 1. NELJÄNNESVUOSIYHTEENVETO (26) 3.4. Aktiivilietteen mikroskopointi Kerran viikossa otettiin kertanäytteet aktiivilietteestä linjakohtaisesti. Aktiivilietenäytteet mikroskopoitiin näytepäivän aikana, ja näytteistä tutkittiin rihmaindeksi sekä flokin koko ja flokkien kiinteys (lietteen suppea mikroskopointi). Rihmaindeksi esitetään asteikolla (0=ei rihmaa, 300=rihmoja enemmän kuin flokkeja). Flokin koko ilmaistaan asteikolla 1 3 [1 = pieni ( 150 µm), 2 = keskikokoinen (150 µm 500 µm), 3 = suuri ( 500 µm)]. Myös flokkien kiinteys esitetään asteikolla 1 3 [1 = kiinteä, 2 = osittain hajonnut, 3 = dispersoitunut (flokit kokonaan hajonneet)]. Rihmaindeksi vaihteli jakson aikana välillä , maksimi-indeksi havaittiin 2- ja 3- linjalla , kaikilla linjoilla , 4-linjalla , jolloin muillakin linjoilla indeksi oli (liite 16). Flokin koko oli pääosin keskikokoista kaikilla linjoilla jakson aikana. Flokin koko oli keskimäärin 1,8 ja kiinteys oli keskimäärin 1,7 jakson aikana. Kerran kuukaudessa tutkittiin aktiivilietteen eliöstö linjakohtaisesti (lietteen laaja mikroskopointi). Näyte oli sama kuin lietteen suppeassa mikroskopoinnissa ja määritys tehtiin samanaikaisesti lietteen suppean mikroskopoinnin kanssa. Alkueläimistä määriteltiin ameebat, siimaeliöt (flagellaatit), ripsieläimet, imukat (suctoria), rataseläimet (rotifera), sukkulamadot (nematoda) sekä muut madot tms. Aktiivilietteessä esiintyi jakson aikana yleisesti ripsieläimiä (varrelliset ja muut). Rataseläimiä esiintyi satunnaisesti sekä yleisesti 1- ja 3-linjoilla maaliskuussa. Rataseläimiä esiintyi satunnaisesti kaikilla linjoilla (liite 16). 3-linjalla esiintyi muutamia sukkulamatoja maaliskuussa. Ameeboja, siimaeliöitä ja imukoita ei havaittu. 4. JÄTEVESILIETTEEN LAATU, MÄÄRÄ JA SIJOITUS Puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete ja esiselkeytyksessä syntyvä raakaliete laskeutetaan esiselkeytysaltaiden lietetaskuissa. Sakeutettu raakasekaliete kuivattiin lingoilla polymeerilisäyksen jälkeen. Kuivattua lietettä syntyi jakson aikana noin tonnia eli noin m 3, joka kuljetettiin Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitokselle mädätettäväksi (liite 3). Puhdistamolla kuivatun lietteen keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus jakson aikana oli 21,3 %. Kuiva-aineen määrä oli yhteensä tn/jakso. Lietteenkuivauksessa käytettiin polymeeria keskimäärin 5,3 kg/tnts kuiva-ainetta kohden laskettuna. Erotetun lietteen kuiva-aine käsiteltyä jätevesimäärää kohden oli 0,26 kg/m 3. Liitteellä 13 on kooste puhdistamon lietteenkuivauksen käyttötarkkailutuloksista. Kerran kuukaudessa tutkittiin lietteen raskasmetallipitoisuudet täysinä kuivauspäivinä otetuista ja kuukausittain yhdistetyistä osanäytteistä (liite 14). Tutkittujen lietenäytteiden raskasmetallipitoisuudet olivat lannoitevalmisteelle asetettuja enimmäispitoisuuksia pienempiä (MMM:n asetus lannoitevalmisteista 24/11). Biovakka Suomi Oy:n Topinojan biokaasulaitoksella lietteiden mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa. Mädäte kuivataan, kompostoidaan ja lopputuote hyödynnetään mm. viherrakentamisessa ja maanviljelyksessä. Mädätteen kuivauksessa syntyvät rejektivedet johdetaan takaisin puhdistamolle. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy