Laiturin rakentaminen sekä tehdyn kivipenkereen pysyttäminen ja maisemointi tilan Asantela RN:o 3:183 edustalla, Savitaipale

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 30/2011/4 Dnro ESAVI/469/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Laiturin rakentaminen sekä tehdyn kivipenkereen pysyttäminen ja maisemointi tilan Asantela RN:o 3:183 edustalla, Savitaipale Lasse Myöhänen HAKEMUS Lasse Myöhänen on Itä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vanhan kivipenkereen pysyttämiselle ja maisemoinnille sekä laiturirakenteen tekemiselle sen päälle Kuolimolla Savitaipaleen kunnan Hyrkkälän kylässä tilan Asantela RN:o 3:183 edustalla. Itä-Suomen aluehallintovirasto on siirtänyt asiakirjat toimivaltaiselle Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. SUUNNITELMA Hankkeen kuvaus Lasse Myöhäsen tarkoitus on pysyttää ja maisemoida jo olemassa oleva kivipenger sekä rakentaa laituri sen päälle Kuolimon rannalla osittain omistamansa Savitaipaleen kunnan Hyrkkälän kylän tilan Asantela RN:o 3:183 edustalla. Ranta sijaitsee Kirvesniemessä Morruuvuorenselän ja Mustanlahdenselän taitteessa matalalla ja kivikkoisella ranta-alueella. Kivipenkereen on rakentanut 1990-luvun alkupuolella Asantelan tilan edellinen omistaja eikä sille ole silloin haettu lupaa. Suunnitelman mukaan kivipenger tasataan ja maisemoidaan päältä 3 m leveäksi kivi- ja hiesumassalla. Valmiin pengerlaiturin pituus on noin m vedenkorkeudesta riippuen. Penkereen korkeus ei kasva sen päällä olevia korkeimpia kiviä ylemmäksi. Rakenne muotoillaan käyttäen hyväksi siinä jo olevia kiviä eikä siihen tuoda lisämassoja. Penkereen reunat muotoillaan luonnonkivillä ja sen päälle tulee 50 cm x 50 cm suuruiset betonilaatat. Kansirakenteen korkeus on N ,80 m. Nykyiseen rakenteeseen lähelle rantaa tehdään noin metrin levyinen virtaama-aukko, jolla mahdollistetaan ranta-alueella veden parempi vaihtuvuus nykytilanteeseen verrattuna. Virtaama-aukon yli rakennetaan puinen, noin 1 1,5 m leveä kaareva käyntisilta. Silta rakennetaan kestopuisten korokepuiden varaan ja sillan kansirakenne on kestopuuta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 Vesistötiedot Suunnitelman mukaan Kuolimon vedenkorkeudet hankealueella ovat seuraavat: HW = MW = NW = N ,55 m N ,02 m N ,66 m Kuolimon järvi kuuluu Euroopan yhteisön Natura verkoston alueisiin (FI ). Hakemukseen liitetyn hankkeen vaikutuksia koskevan selvityksen mukaan Kuolimon Natura-alueella on tarkoitus suojella luontodirektiivin luontotyyppejä niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit sekä puustoiset suot. Kuolimon pinta-ala on 76,2 km 2 ja se on Kaakkois-Suomen neljänneksi suurin järvi. Kuolimon veden peruslaatu on kirkas ja ravinnepitoisuuksiltaan erittäin karu. Suureksi järveksi Kuolimolle kohdistuu poikkeuksellisen vähän piste- ja hajakuormitusta. Kuolimon uhanalaisin laji on Saimaan isonieriä, jonka tiettävästi viimeisin luonnonvaraisesti lisääntyvä populaatio elää järvellä. Isonieriä on lisääntynyt Kuolimon Isoselällä vuoden 2000 molemmin puolin, mutta tämän jälkeen nieriän poikasia on tavattu hyvin vähän. Muita lintu- tai luontodirektiivissä mainittuja lajeja Kuolimolla ovat saukko, nuolihaukka, kaakkuri, kalasääski, kalatiira, kuikka, kurki, liro, laulujoutsen, metso, pikkusieppo ja selkälokki. Selvityksen mukaan kivikkoinen rantatyyppi on Kuolimolla hyvin yleinen. Millekään lintulajille hankkeen ei arvioida aiheuttavan häiriötä, koska vastaavia rantoja on Kuolimolla paljon. Saukko vaatii vakituiseen oleskeluun virtaavaa vettä eikä kyseisellä rannalla virtaavaa vettä ole. Nieriä on kylmän veden kala, joka viettää suurimman osan elämästään kymmenien metrien syvyyksissä. Syksyllä vesien jäähdyttyä nieriä nousee matalahkoon veteen, mutta suunnitellulla paikalla ja sen edustalla vesi on kuitenkin niin matalaa, ettei nieriä nouse sinne. Morruuvuorenselällä nieriän lisääntymistä ei ole havaittu vuosikymmeniin ja siellä tavatut nieriäyksilöt ovat erittäin satunnaisia. Matalaan veteen tehdystä laiturista ei arvioida olevan haittaa nieriälle ja sen lisääntymiselle. Selvityksen mukaan suunnitelman mukainen hanke kivipenkereen maisemoinniksi ja laiturin rakentamiseksi ei heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kyseinen alue on sisällytetty Natura verkostoon. Hankkeen vaikutukset Suunnitelman mukaan laiturirakenteen teko ei huononna vesistön tämänhetkistä tilaa eikä nykyisiä virkistyskäyttömahdollisuuksia. Veden vaihtuminen ranta-alueella paranee rakenteeseen tehtävän virtaama-aukon vaikutuksesta. Konetyö on tarkoitus tehdä välisenä aikana, jolloin sen vaikutus vesistön virkistyskäyttöön on vähäisempää.

3 Vesialueen käyttöoikeus HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Laiturirakenteen tekeminen parantaa merkittävästi rannan virkistysmahdollisuuksia. Olemassa olevan kivirakenteen siistiminen ja maisemoiminen parantavat myös maisemakuvaa. Kivipenkereen kohdalla oleva Kuolimon vesialue kuuluu Savitaipaleen kunnan Hyrkkälän kylän yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1. Hyrkkälän osakaskunnan hallitus on pitämässään kokouksessa myöntänyt pysyvän käyttöoikeuden osakaskunnan omistamaan 85 m 2 :n suuruiseen alueeseen Lasse Myöhäsen omistaman tilan RN:o 3:183 edustalle tehtävää kivilaituria varten. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Savitaipaleen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Kuolimo sisältyy Euroopan yhteisön Natura verkostoon. Kuolimon Naturaalueella on tarkoitus suojella luontodirektiivin luontotyyppejä hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet, humuspitoiset lammet ja järvet, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, harjumuodostumien metsäiset luontotyypit sekä puustoiset suot ja luontodirektiivin liitteen II lajia saukko. Kuolimon alueella tavataan myös lintudirektiivin liitteen I lajeista kaakkuri, kalasääski, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, liro, metso, pikkusieppo ja valkoselkätikka. Muita arvokkaita Kuolimolla tavattavia lajeja ovat uhanalaiset selkälokki, isonieriä ja taimen. Kivipenger ja laituri sijoittuvat Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vahvistaman Kuolimon alueen osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) edustalle. Kivipenger ja laituri sijoittuvat kaavan mukaiselle vesialueelle (W). Kivipenkereen pysyttämisellä ja laiturin rakentamisella on keskuksen käsityksen mukaan vaikutusta Kuolimon Natura -alueen luonnonarvoista luontodirektiivin luontotyyppiin hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet. Hakemukseen liitetyssä selvityksessä hankkeen vaikutuksista Natura -alueeseen ei ole kuitenkaan osattu kiinnittää huomiota juuri niihin seikkoihin, joihin hankkeella todennäköisimmin on vaikutusta eli hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet luontotyyppiin ja sille tyypilliseen pohjaruusukekasvillisuuteen. Kun otetaan huomioon kyseisen luontotyypin runsaus Kuolimolla suhteessa hankkeen kokoon ja sijaintiin, hanke ei keskuksen käsityksen mukaan todennäköisesti merkittävästi hei- 3

4 kennä Kuolimon Natura-alueen luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen vaikutusten arviointia ole tarpeen. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lisäksi katsonut, ettei kivipenkereen pysyttämisestä ja maisemoinnista aiheudu hakemuksen mukaisesti toteutettuna yleiselle edulle vähäistä suurempaa haittaa. Hanke ei myöskään vaikeuta Vuoksen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumista. 2) AA ja BB (Haanlatva RN:o 3:91, Hyrkkälä, Savitaipale) ovat muistutuksessa esitettyihin syihin vedoten vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajat ovat tutustuneet tilanteeseen paikan päällä. Rannassa veden rajassa ja veden alla hiekassa oli todettu raskaan työkoneen renkaan jälkiä, jotka johtivat pengerpaikan kohdalle ja veteen. Pengertä on muistuttajien mielestä muutettu ja kasvatettu lupahakemukseen liitettyjen kuvien tilanteesta. Rannasta katsoen vasemmalle puolella olevan saaren eteen on kasattu kiviröykkiö, joka näkyy heidän rannalta rumana ja maisemaa pilaavana. Hakemuksen piirustukset ovat muistuttajien mielestä epätarkkoja. Pengerlaituripiirustuksessa on laiturille kaksi tasokorkeutta +77,80 m ja +78,80 m. Ilman ruoppausta ei penkereelle muistuttajien mielestä pääse veneellä matalan veden aikana (+76,77 m) kasvatettu kivi- ja hiekkapenger ylettyi noin 50 cm veden pinnan yläpuolelle, joten tasokorkeuden +77,80 m saavuttamiseksi sitä on korotettava noin 50 cm. Pengertä ei nykyisillä massoilla ole muistuttajien mielestä mahdollista tehdä tasolle +77,80 m piirustuksen mukaisesti, vaan 3 m leveän ja m pitkän pengersaarekkeen tekeminen vaatii huomattavan määrän lisäkiviä ja lisätai ruoppausmassoja, jotka saattavat häiritä alueen ekologista tasapainoa. Mikäli laituri tehdään yläpinnaltaan tasolle +77,80 m, se olisi muistuttajien mielestä matalanveden aikana noin 1,1 m veden pinnan yläpuolella oleva massiivinen, rumasti ympäristöön näkyvä rakennelma. Jos se rakennetaan piirroksessa merkitylle tasolle +78,80 m, siitä tulee erittäin ruma bunkkerimainen, korkean veden aikanakin aallokolta suojaava oleskelupaikka matalassa rantaympäristössä. Hakemuksen mukainen pitkä rakennelma on suhteettoman suuri ja pidentää nykyistä 50 m pitkää rantaviivaa noin m eli noin %. Penkereen päälle ajatellut kivi-/betonilaatat eivät muistuttajien mielestä sovi luonnontilaiseen maisemaan eikä myöskään vedessä noin 5 m:n päässä rannasta oleva noin 3 m pitkä ja leveä virtaama-aukkoa ylittävä kaiteellinen kaarisilta. Penger huonontaa virtausolosuhteita. Rannan tuntumassa olevan virtausaukon merkitys on muistuttajien mielestä vähäinen. Muistuttajat ovat katsoneet, että ponttonilaituri olisi maisemallisesti paras ratkaisu. Lisäksi muistuttajat ovat katsoneet, että rumana näkyvä kiviröyk- 4

5 kiö ja nykyinen penger on maisemaa pilaavina saatettava mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaansa. 5 SELITYS Lasse Myöhänen on aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä ilmoittanut, ettei kivipengertä ja sen vasemmalla puolella olevaa röykkiötä ole muutettu. Tontille on sähköliittymän johdosta tehty maakaapeleita varten kaivuutyötä aikana Traktori on käynyt kääntymässä vedenrajassa sopivassa kohdassa ja katsastanut samalla pohjan kantavuutta syvemmällä mahdollista tulevaa virtausaukkoa ajatellen. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Penkereen korottamista koskevan huomautuksen osalta hakija on todennut, ettei silmämääräiseen kivipenkereen korkeuden mittaamiseen ole luottamista. Pengerlaiturin piirustuksen tekemistä varten rakennusmestari Heikki Koistinen on henkilökohtaisesti todennut ja mitannut kivipenkereen ja on näiden mittausten perusteella tehnyt piirustukset kivipenkereen ja siinä jo olemassa olevien korkeimpien kivien mukaan. Rakenteen korkeus ei kasva nykyisen penkereen päällä olevia korkeimpia kiviä ylemmäksi ja penkereen pituus- ja leveysmitat ovat hakemuksen mukaiset. Lisäksi Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:ltä CC on henkilökohtaisesti käynyt tutustumassa suunnitelmaan ja hankkeeseen. Rantaviivan pidentämistä koskevasta huomautuksesta hakija on todennut, että Hyrkkälän osakaskunnan hallitus on kokouksessaan myöntänyt pysyvän käyttöoikeuden osakaskunnan omistamasta vesistöstä 85 m 2 :n suuruiseen alueeseen käytettäväksi tilan edustalle tehtävää kivilaituria varten. Hakija on katsonut, että ko. penger ei häiritse AA-BB:n virkistysalueen käyttöä, kun otetaan huomioon AA-BB:n tontin pinta-ala (1,4500 ha), noin 600 m:n pituinen rantaviiva sekä se, että kivipenger on noin 100 m:n etäisyydellä AA-BB:n virkistysalueesta ja välissä on vielä suojaava pieni puustoinen saareke. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Lasse Myöhäselle luvan jo rakennetun kivipenkereen pysyttämiseen ja maisemointiin sekä laiturin rakentamiseen sen päälle hakemukseen liitetyn ja tarkennetun suunnitelman mukaisesti Kuolimon rannalla sijaitsevan kiinteistön Asantela RN:o 3:183 edustalla Hyrkkälän osakaskunnan yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Savitaipaleen kunnan Hyrkkälän kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

6 6 Lupamääräykset 1) Kivipenger ja siihen liittyvä laituri on rakennettava päivättyjen ja tarkennettujen asemapiirustuksen, mittakaava 1:500 sekä pituus- ja poikkileikkauspiirustuksen, mittakaava 1:50/1:10 mukaisesti. Kivipengerlaiturin pituus on yhteensä noin 22 m kiinteistön Asantela rannanpuoleisesta rajasta ja se ulottuu piirustuksissa näkyvään luonnonkiveen. Kivipengerlaiturin yläpinnan korkeus saa olla enintään N ,80 m. Kivipenkereeseen on lisäksi rakennettava veden vaihtumisen turvaamiseksi vähintään 1 m leveä vedenvirtausaukko piirustusten mukaisesti. 2) Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. Työt tulee toteuttaa yhtäjaksoisesti. Työmenetelmät ja -kalusto tulee valita siten, että vesialueen samentuminen ja muut haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaivumassat on sijoitettava kivipenkereeseen tai maa-alueelle siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin vesialueelle. 3) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kivipenger ja laituri rakenteineen on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 4) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 5) Työt on aloitettava ja saatettava loppuun kahden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 6) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä kivipenkereen ja laiturin lopullista sijaintia osoittava karttapiirros. Perustelut Ranta-alue Lasse Myöhäsen Kuolimon rannalla osittain omistaman kiinteistön Asantela RN:o 3:183 edustalla on matala ja kivikkoinen. Hakemuksen mukaisen kivipengerlaiturin pysyttäminen ja maisemointi on tarpeen

7 kiinteistön veneily- ja muiden virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Laituri vastaa mitoiltaan tavanomaista laituria. Kivipengerlaiturin maisemointi hakemuksen mukaisesti parantaa ranta-alueen maisemakuvaa ja virtausaukon tekeminen siihen parantaa myös veden vaihtuvuutta ranta-alueella. Hankkeesta aiheutuu rakentamisaikana tilapäistä ja vähäistä veden samentumista. Kivipengerlaiturin kohdalla oleva Kuolimon vesialue kuuluu Hyrkkälän osakaskunnan omistamaan yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1. Osakaskunnan hallitus on myöntänyt Lasse Myöhäselle pysyvän käyttöoikeuden 85 m 2 :n suuruiseen alueeseen kiinteistön RN:o 3:183 edustalle tehtävää kivilaituria varten. Kuolimo kuuluu Natura verkostoon (FI ). Kivipenkereen pysyttämisellä ja laiturin rakentamisella on vaikutusta Kuolimon Natura - alueen (8 098 ha) luonnonarvoista erityisesti luontodirektiivin luontotyyppiin hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet. Kun otetaan huomioon kyseisen luontotyypin runsaus Kuolimolla, hankkeen koko ja sijainti sekä edellä annetut lupamääräykset, hanke ei merkittävästi heikennä Kuolimon Natura -alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Hankkeen toteuttaminen ei vaikeuta Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteutumista. Aluehallintovirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 3, 4, 6 :n 2 momentti ja 11 a sekä 16 luvun 23 a 7 Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen (1) muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA ja BB:n (2) vaatimukseen lupahakemuksen hylkäämisestä aluehallintovirasto toteaa, että luparatkaisun perusteluosassa ilmenevillä perusteilla edellytykset luvan myöntämiseksi ovat olemassa. Kun lisäksi otetaan huomioon muistuttajien omistaman kiinteistön Haanlatva RN:o 3:91 sijainti, ranta-alueen olosuhteet sekä rantaviivan pituus, suunniteltu kivipenger ei rumenna muistuttajien ranta-alueen maisemakuvaa eikä sillä voida katsoa olevan vaikutusta muistuttajien kiinteistön rannankäyttömahdollisuuksiin. Kun kivipenkereeseen tehdään lisäksi hakemuksen mukainen vedenvirtausaukko, parantaa hanke veden vaihtuvuutta myös muistuttajien omistaman kiinteistön edustalla. Hankkeesta ei aiheudu muuta sanottavaa haittaa kuin rakentamisaikaista tilapäistä ja vähäistä veden samentumista.

8 8 KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vesilain 2 luvun mukaisen hankkeen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lasse Myöhänen Jäljennös päätöksestä Savitaipaleen kunta Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö- ja luonnonvarat (sähköisesti) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalous Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Savitaipaleen kunnan ilmoitustauluilla.

9 9 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Ulla Kuusiniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki ja esitellyt ympäristölakimies Ulla Kuusiniemi. UK/tv

10 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.