Rakennuskustannusindeksi

Transkriptio

1 Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi, huhtikuu Rakennuskustannukset nousivat huhtikuussa 3,7 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 3,7 prosenttia vuoden huhtikuussa edellisen vuoden huhtikuuhun verrattuna. Rakentamisen työkustannukset nousivat 2,0 prosenttia ja tarvikepanosten hinnat 4,4 prosenttia. Palveluiden hinnat nousivat 4,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Rakennuskustannusindeksi Maaliskuusta huhtikuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,5 prosenttia. Työpanosten hinnat nousivat 0,5 prosenttia ja tarvikepanosten hinnat 0,9 prosenttia. Muiden panosten hinnat laskivat 1,2 prosenttia. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1.1. Rakennuskustannusindeksi 2010= Liitetaulukko 1.2. Rakennuskustannusindeksi 2010=100 talotyypeittäin...3 Liitetaulukko 2. Indeksiehto-osaindeksit...4 Liitetaulukko 3.1. Panosindeksit 2010= Liitetaulukko 3.2. Panosindeksit 2010= Liitetaulukko 3.3. Panosindeksit 2010= Liitetaulukko 4. Palvelut 2010= Liitetaulukko 5. Ketjutetut sarjat...5 Liitetaulukko 6. Rakennuskustannusindeksi...5 Liitetaulukko 7. Rakennuskustannusindeksi...5 Liitetaulukko 8. Rakennuskustannusindeksi...6 Liitetaulukko 9. Rakennuskustannusindeksi...6 Liitetaulukko 10. Luovutushintakerroin...6 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Talotyyppi-indeksit...7 Liitekuvio 2. Osaindeksit P...7 Laatuseloste: Rakennuskustannusindeksi...8 2

3 Liitetaulukot Liitetaulukko 1.1. Rakennuskustannusindeksi 2010= helmikuu huhtikuu 2010 toukokuu 2010 kesäkuu 2010 heinäkuu 2010 elokuu 2010 syyskuu 2010 lokakuu 2010 marraskuu 2010 joulukuu helmikuu huhtikuu RKI 2010=100 kokonaisindeksi Indeksi 98,8 99,3 99,3 99,3 100,2 100,2 100,6 101,1 102,4 Vuosi- muutos- prosentti 2,7 3,0 3,2 3,7 Työ Indeksi Vuosimuutosprosentti 99,9 101,5 0,4 0,4 1,1 2,0 Tarvikkeet Indeksi Vuosimuutosprosentti 98,6 98,2 98,8 99,1 100,2 102,4 103,3 3,4 3,8 3,7 4,4 Palvelut Indeksi Vuosimuutosprosentti 97,3 97,1 98,3 100,2 100,2 102,1 102,4 103,1 103,6 105,0 103,7 6,0 6,6 6,9 4,7 Liitetaulukko 1.2. Rakennuskustannusindeksi 2010=100 talotyypeittäin helmikuu huhtikuu 2010 toukokuu 2010 kesäkuu 2010 heinäkuu 2010 elokuu 2010 syyskuu 2010 lokakuu 2010 marraskuu 2010 joulukuu helmikuu huhtikuu Asuinkerrostalo Asuinpientalo 98,7 99,1 99,4 99,9 102,1 Tuotantorakennus 98,7 99,2 99,2 99,4 100,3 100,3 100,6 102,3 Toimitila 99,2 99,4 99,3 102,5 103,0 Maatalousrakennus 98,7 99,2 99,4 99,2 100,0 102,1 102,8 103,4 98,5 98,5 99,3 99,1 99,9 100,6 101,5 102,1 102,8 103,6 Toimitila- ja teollisuusrakennusten remontit 100,3 101,5 Omakotitalon remontti 98,2 98,2 98,3 98,8 101,6 101,1 102,2 Asuntoremontti Asuntoosakeyhtiön remontti 99,9 100,0 100,3 100,6 98,5 98,8 98,3 100,2 101,1 102,4 3

4 Liitetaulukko 2. Indeksiehto-osaindeksit helmikuu huhtikuu 1 P Rakennusteknisten töiden tarvikkeet 131,8 132,5 133,5 135,3 2 P LVItarvikkeet 151,5 150,4 149,8 150,2 3 P Sähkötarvikkeet 126,2 127,3 127,1 127,4 4 P Maalaustarvikkeet 128,8 128,8 129,3 128,9 1 A Rakennusteknisten töiden tarvikkeet 141,9 142,6 143,7 145,6 2 A LVItarvikkeet 169,3 167,9 167,3 167,8 3 A Sähkötarvikkeet 126,5 127,5 127,4 127,6 4 A Maalaustarvikkeet 141,1 141,1 141,7 141,3 Liitetaulukko 3.1. Panosindeksit 2010=100 helmikuu huhtikuu Betonielementit Maaaines 108,9 106,8 107,1 108,2 Puukannatteet 102,2 105,5 Rakennus alueen pintarakenteet ja varusteet 108,3 107,0 107,5 108,2 Teräsrakenteet Teräsbetoni 105,2 107,6 108,2 109,7 101,6 102,6 104,5 Tiilet ja harkot 97,9 99,2 Laastit ja tasoitteet 99,8 97,1 97,1 Kiinnikkeet ja helat 101,6 Liitetaulukko 3.2. Panosindeksit 2010=100 helmikuu huhtikuu 101,6 103,2 103,5 100,0 99,8 98,3 101,5 Vesikatteet Puuikkunat ja ovet 100,6 100,6 102,1 104,9 Lattianpäällysteet 102,4 104,0 Keittiökalusteet ja kodinkoneet 91,8 92,0 92,0 Maalit, tapetit ja laatat 102,1 102,6 Vesi-, viemäri- ja saniteettikalusteet 104,0 106,2 104,0 101,6 103,0 103,4 103,5 Liitetaulukko 3.3. Panosindeksit 2010=100 helmikuu huhtikuu Sähkökeskukset Ilmastointilaitteekanavat Ilmastointi- Säätöjärjestelmät 101,1 96,1 95,5 98,7 98,1 107,6 107,6 108,5 108,5 Vesi-, viemäri- ja lämmitysputket Valaisimet 100,3 Hissi 101,1 103,2 104,4 Sähköasennus Lämmityslaitteistot 104,6 94,7 94,0 Rakennuslevyt ja alakatot Puutavara Lämmöneristeet 101,6 103,7 103,7 4

5 Liitetaulukko 4. Palvelut 2010=100 Työmaapalvelu Konetyöt ja telineet Kuljetukset Liittymismaksut Vakuutukset Vuosimuutosprosentti Indeksi Vuosimuutosprosentti Indeksi Vuosimuutosprosentti Indeksi Vuosimuutosprosentti Indeksi Vuosimuutosprosentti Indeksi 8,7 106,0 10,9 104,3 4,0 102,2 6,0 2,6 13,6 111,1 7,0 5,1 102,8 6,1 2,5 helmikuu 13,7 111,6 7,1 5,5 105,5 6,1 2,8 13,4 112,0 4,4 2,1 102,4 6,1 3,3 102,7 huhtikuu Liitetaulukko 5. Ketjutetut sarjat 1951= = = = ,3 1174,7 640,9 283,1 146,0 140,6 129,4 115,9 1844,3 1177,9 642,6 283,9 146,4 141,0 129,7 116,2 helmikuu 1856,9 1185,9 647,1 285,8 147,4 142,0 130,6 117,0 1866,0 1191,8 650,2 287,2 148,1 142,7 131,3 117,6 huhtikuu Liitetaulukko 6. Rakennuskustannusindeksi Maatalouden tuotantorakennus Teollisuus- ja varastorakennus Toimistorakennus Asuinkerrostalo Muut panokset Tarvikepanokset Työpanokset 155,5 157,8 144,4 144,3 116,1 152,2 154,5 146,0 157,1 158,1 144,7 144,8 117,0 152,6 154,5 146,4 helmikuu 158,2 159,3 145,8 145,7 118,7 153,4 155,6 147,4 159,5 160,2 146,6 146,5 117,1 154,7 156,4 148,1 huhtikuu Liitetaulukko 7. Rakennuskustannusindeksi Maatalouden tuotantorakennus Teollisuusrakennus Toimistorakennus Asuinkerrostalo Muut panokset Tarvikepanokset Työpanokset 152,2 146,7 138,4 139,9 115,1 144,9 149,9 140,6 153,8 147,0 138,7 140,4 116,0 145,3 149,9 141,0 helmikuu 154,9 148,0 139,7 141,2 117,6 146,1 150,9 142,0 156,1 148,9 140,5 142,0 116,1 147,3 151,7 142,7 huhtikuu 5

6 Liitetaulukko 8. Rakennuskustannusindeksi helmikuu huhtikuu 129,4 129,7 130,6 131,3 Työpanokset 129,4 129,4 130,3 131,0 Tarvikepanokset 134,3 134,7 135,4 136,5 Muut panokset 115,0 115,8 117,5 115,9 Asuinkerrostalo 129,1 129,6 130,3 131,1 Rivitalo 127,9 128,3 129,1 129,4 Toimistorakennus 127,8 128,1 129,1 129,8 Teollisuusrakennus 133,4 133,6 134,6 135,4 Maatalouden tuotantorakennus 137,1 138,5 139,5 140,6 Liitetaulukko 9. Rakennuskustannusindeksi helmikuu huhtikuu 115,9 116,2 117,0 117,6 Työpanokset 115,0 115,0 115,8 116,4 Tarvikepanokset 118,1 118,4 119,0 120,0 Muut panokset 110,5 111,3 112,9 111,4 Asuinkerrostalo 117,2 117,6 118,3 119,0 Asuinpientalo 115,5 115,9 116,6 116,8 Toimistorakennus 115,6 115,9 116,7 117,3 Teollisuusrakennus 115,8 116,0 116,9 117,5 Maatalouden tuotantorakennus 120,5 121,8 122,6 123,6 Liitetaulukko 10. Luovutushintakerroin helmikuu huhtikuu Luovutushintakerroin 1949 = ,8 2832,4 2849,0 2865,6 6

7 Liitekuviot Liitekuvio 1. Talotyyppi-indeksit Liitekuvio 2. Osaindeksit P 7

8 Laatuseloste: Rakennuskustannusindeksi 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Rakennuskustannusindeksit kuvaavat talonrakentamisen tuotantopanosten: tarvikkeiden, palkkojen ja muiden panosten hintojen kehitystä koko maan tasolla suhteessa indeksin perusvuoden hintoihin, jos perusajankohtana määritellyn kaltainen rakennushanke toteutettaisiin tarkasteluajankohtana perusajankohdan tuotantotekniikalla. Lisäksi rakennuskustannusindeksien avulla voidaan tarkastella pitkän aikavälin kustannuskehitystä. 1.2 Käsitteet, luokitukset, tietolähteet Tietolähteet Rakennuskustannusindeksi perustuu rakennustarvikkeiden valmistajilta ja tukku- ja vähittäiskaupoista kerättyihin hintatietoihin. Työkustannusten muutokset saadaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksistä. Lisäksi indeksissä hyödynnetään Tilastokeskuksen muiden indeksien hintakeruiden yhteydessä kerättyä tietoa aina kun se on mahdollista Käytetyt luokitukset Alla oleva taulukko kuvaa virallisen rakennusluokituksen (talotyyppien) yhteyden rakennuskustannusindeksin 2010=100 laskennan pohjana käytettyihin hanke- ja remonttityyppeihin. Hanketyypillä tarkoitetaan taulukon mukaista kokonaisuutta kuvaamaan muodostettua laskennallista yksikköä. Virallinen rakennuskustannusindeksi lasketaan rasteroitujen hanketyyppien avulla ja se kuvaa ammattimaisen, liiketoiminnallisen uudisrakentamisen kustannuskehitystä. Virallinen rakennuskustannusindeksi mittaa kustannuskehitystä rakentajan näkökulmasta eikä se sisällä kaikkia rakennuttajalle aiheutuvia kustannuksia. 8

9 Virallinen rakennuskustannusindeksi (ammattimainen uudisrakentaminen) jakautuu työ-, tarvike- ja muihin panoksiin sekä rakennustyypeittäisiin alaindekseihin seuraavasti: asuinkerrostalo, tuottajamuotoista omakoti- ja rivitalorakentamista kuvaava asuinpientalo, toimisto- ja liikerakennuksia kuvaava toimitila ja teollisuusrakentamista kuvaava tuotantorakennus. Virallisen rakennuskustannusindeksin panosnimikkeistö perustuu Tilastokeskuksen omaan luokitukseen. Tilastokeskus julkaisemat talonrakentamisen kustannusindeksit voidaan luokitella virallisen rakennusluokituksen mukaan kahteen pääluokkaan, asuinrakentamisen ja muun kuin asuinrakentamisen kustannusindekseihin. Asuinrakentamisen indeksit voidaan jaotella edelleen uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen. Uudisrakentamista edustavat ammattirakentamisen indeksit asuinkerrostalo ja asuinpientalo. Hanketyyppi asuinpientalo kuvaa ammattimaisesti, tuottajamuotoisesti toteutettuja omakoti- ja rivitaloja (virallisen rakennusluokituksen luokat erilliset pientalot sekä rivi- ja ketjutalot). Asuinrakentamiseen liittyvää korjausrakentamista edustavat indeksit asuntoremontti ja omakotitalon peruskorjaus sekä asunto-osakeyhtiön remontti. Asuntoremontti ja omakotitalon peruskorjaus kuvaavat omatoimista korjausrakentamista, asunto-osakeyhtiön remontti kuvaa ammattimaista korjausrakentamista. Muun kuin asuinrakentamisen uudisrakentamisen indeksejä ovat ammattirakentamisen talotyyppi-indeksit toimitila, tuotantorakennus sekä omatoimisen uudisrakentamisen talotyyppi-indeksi maatalouden tuotantorakennus. Muun kuin asuinrakentamisen korjausrakentamista kuvaa ammattimaisen korjausrakentamisen indeksi toimitilojen ja tuotantorakennusten remontit (taulukon hanketyyppi toimitila) Käytetyt käsitteet Korjausrakentaminen Korjausrakentamisella tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea sitä toimintaa, jolla pyritään parantamaan tai ylläpitämään olemassa olevan rakennuksen tai sen osien kuntoa. Uudisrakentaminen Uudisrakentamisella tarkoitetaan rakentamista, joka tuottaa uutta tilaa tai uuden rakennuksen. Ammattimainen rakentaminen Ammattimaisella rakentamisella tarkoitetaan liiketaloudellista rakentamista eli maksua vastaan tapahtuvaa rakentamista, vrt. omatoiminen rakentaminen. Omatoiminen rakentaminen Omatoimisella rakentamisella tarkoitetaan kotitalouksien itse toteuttamia rakennushankkeita, joita ovat mm. omakotitalojen, kesämökkien, maatalousrakennusten ja muiden talousrakennusten uudis- ja korjausrakentaminen ilman palkattua työvoimaa. vrt. ammattimainen rakentaminen. Rakennuskustannukset ja rakennustyön hinta Rakennuskustannuksilla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvitaan tietyn ominaisuuksiltaan määritellyn rakennuksen tai rakennustyön tekemiseksi kun nämä kustannukset on määritelty panoshintojen mukaan. Rakennuskustannusindeksi mittaa tällä tavoin määritellyn rakennustyökokonaisuuden kustannuskehitystä ajassa. Rakennustyön hinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, jolla joku on valmis suorittamaan kyseisen työn. Tämä hinta määräytyy panoshintojen ohella vallitsevan markkinatilanteen mukaan. 9

10 1.3 Lait, asetukset ja suositukset Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki, jonka mukaan tilastoihin tulee ensi sijassa käyttää muihin tarkoituksiin kerättyä tietoa. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Rakennuskustannusindeksin tuotantoa ja tietosisältöä ohjaa Euroopan Unionin komission asetus lyhyen aikavälin tilastoista N:o 1165/98. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan tietoa rakennuskustannuksista sekä erikseen rakennustarvikkeiden ja työn hinnan kehittymisestä. Tilastojen muuttujat on määritelty Euroopan Unionin komission asetuksessa 588/ Tilaston menetelmäkuvaus Rakennuskustannusindeksi lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Indeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen lisäksi valittujen hyödykkeiden ttaisen hintaseurannan. Rakennuskustannusindeksin painorakenne on muodostettu esimerkkihankkeiksi valittujen erityyppisten rakennusten toteutuneiden rakennuskustannusten perusteella. Painorakenteessa kukin rakennuskustannusten osatekijä saa rakentamiskustannusosuutensa mukaisen painon. Tätä jakoa on täydennetty mm. rakennusmateriaalien menekkitietojen perusteella, jotta erilaiset rakenneratkaisut ja rakennusmateriaalivaihtoehdot olisivat indeksissä paremmin edustettuina. Indeksin painorakenteeseen on sisällytetty tärkeimmät rakennuskustannusten osatekijät. Nämä on ryhmitelty työ-, tarvike- ja muihin kustannuksiin ja edelleen alaryhmiin. Lopuksi alimman ryhmän hyödykkeitä edustamaan on valittu yksi tai useampia ominaisuuksiltaan muuttumattomia hyödykkeitä, joiden hintoja ttain seurataan. Hintatiedot kerätään rakennustarvikkeiden valmistajilta, tukku- ja vähittäiskaupoilta. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Rakennuskustannusindeksin laskenta perustuu noin 300 tiedonantajalta kerättyihin yli 1000 hintatietoon. Indeksi kuvaa talonrakentamisen peruspanosten keskimääräistä hintakehitystä koko maan tasolla. Indeksi ei kerro mahdollisista eri alueiden eroavaisuuksista. 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Hintatiedot kerätään kuukauden 15. päivän mukaisina. Ammattirakentajien indeksit lasketaan arvonlisäverottomista hinnoista ja omatoimisen rakentamisen indeksit arvonlisäverollisista hinnoista. Rakennuskustannusindeksi ilmestyy kohdekuukautta seuraavan kuukauden 12. päivä. Jos päivä sattuu viikonloppuun niin indeksi julkaistaan edellisenä arkipäivänä. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Rakennuskustannusindeksin tietoja julkaistaan seuraavasti: Rakennuskustannusindeksi julkistamistiedotteena Tilastokeskuksen internet sivuilla ja painettuna julkaisuna ttain. Tietoja julkaistaan myös Tilastokeskuksen maksuttomassa tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin). Lisäksi Tilastokeskus tuottaa maksullisia erityisselvityksiä rakennuskustannusindeksin aineistosta asiakkaiden toimeksiannosta. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Rakennuskustannusindeksistä lasketaan pitkiä aikasarjoja. Näiden indeksien (esimerkiksi 1964=100 ja 1980=100) muutokset vastaavat aina uusimman indeksin muutoksia. 10

11 7. Tietojen yhtenäisyys Rakennuskustannusindeksin julkaistut indeksipisteluvut ovat julkaisuhetkellä aina lopullisia. Tämän jälkeen niitä ei enää muuteta. Rakennuskustannusindeksiin liittyvää dokumentaatiota on saatavissa julkaisusta, tilaston kotisivulta sekä indeksiä tuottavasta Tilastokeskuksen yksiköstä. 11

12 Hinnat ja kustannukset Lisätietoja Sinikka Kanerva (09) Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C TILASTOKESKUS puh. (09) 1734 faksi (09) [email protected] ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ISSN (print) Tuotenumero 3263 (print)