SISÄLLYS. N:o 540. Laki. valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2000 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 540 Laki valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta Laki ulkoasiainhallintolain 3 :n muuttamisesta Laki vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta Tasavallan presidentin asetus kansaneläkeasetuksen 2 :n kumoamisesta Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta Kiukaisten ja Nakkilan kuntien välillä Maa- ja metsätalousministeriön asetus kalojen VHS-taudin vuoksi Kumlingen kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus kalojen VHS-taudin vuoksi Pyhtään kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta Ympäristöministeriön työjärjestys Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta annetun kirkolliskokouksen päätöksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta N:o 540 Laki valtioneuvostosta annetun lain muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 3 a, sellaisena kuin se on laissa 1552/1994 ja lisätään lakiin uusi 3 b seuraavasti: 3a Valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan sopimus tai velvoite sisällöltään kuuluu. Ulkoasiainministeriö käsittelee merkittäviä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia sisältävän valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen. Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat ulkoasiainministeriö käsittelee yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa. Ulkoasiainministeriö avustaa 1 momentissa tarkoitettujen eri ministeriöissä käsiteltävien kansainvälisten asioiden yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslia kuitenkin yhteensovittaa Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevat asiat sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevat asiat siten kuin 3 b :n 2momentissa säädetään. 3b Euroopan unionissa päätettävät asiat käsittelee se ministeriö, jonka toimialaan asia sisällöltään kuuluu. Valtioneuvoston kanslia yhteensovittaa eri ministeriöissä käsiteltävien Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn, jollei valtioneuvoston asetuksessa jonkin asiaryhmän osalta toisin säädetä. HE 26/2000 PeVM 9/2000 EV 73/

2 1308 N:o 540 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Täytettäessä ensimmäistä kertaa valtioneuvoston kansliassa EU-sihteeristön siirron johdosta perustettuja virkoja voidaan ne täyttää haettaviksi julistamatta. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Pääministerin estyneenä ollessa Ministeri Olli-Pekka Heinonen

3 1309 N:o 541 Laki ulkoasiainhallintolain 3 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun ulkoasiainhallintolain (204/2000) 3 seuraavasti: 3 Toiminnalliset johtosuhteet Ulkoasiainministeriö voi toimialaansa kuuluvassa asiassa antaa edustuston toimintaa yksittäisessä tapauksessa koskevia määräyksiä ja ohjeita. Valtioneuvoston kanslia voi Euroopan unionia koskevassa yksittäisessä asiassa ilmoittaa kansallisen kannan tai muun toimintaohjeen Suomen pysyvälle edustustolle Euroopan unionissa. Ulkoasiainministeriö vastaa ulkopoliittisesti merkittävien kannanottojen ilmoittamisesta Tässä pykälässä tarkoitettu toimivalta ei koske edustuston ratkaisuvaltaan kuuluvia yksittäisiä hallintopäätöksiä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Pääministerin estyneenä ollessa Ministeri Olli-Pekka Heinonen HE 26/2000 PeVM 9/2000 EV 73/2000

4 1310 N:o 542 Laki vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta 21 päivänä joulukuuta 1990 annetun lain (1186/1990) 5, sellaisena kuin se on laissa 1192/1993, seuraavasti: 5 Vuosimaksun alentaminen Jos vuokratalon keskivuokra 4 :n mukaisin perustein määrätyn ensimmäisen vuosimaksun perusteella ylittäisi asumistukilain 7 :ssä tarkoitetut enimmäisasumismenot, ensimmäistä vuosimaksua alennetaan viran puolesta enintään niin paljon, että edellä mainittu asumismenojen taso saavutetaan. Vuosimaksua voidaan tällöin alentaa enintään 50 prosentilla. Laina-aika ei saa kuitenkaan ylittää aravalain (1189/1993) 42 :n perusteella säädettyä enimmäislaina-aikaa. Vuosimaksua alennettaessa laina-ajan laskentaperusteena käytetään kuluttajahintaindeksin muutosta 2prosentin suuruisena. Vuosimaksua voidaan 1 momentissa säädetyin perustein lainansaajan hakemuksesta alentaa myöhemminkin laina-aikana enintään 1 momentissa mainitulla määrällä. Vuosimaksun alentaminen edellyttää, että talon omistaja on sulauttanut omistamansa vuokratalot yhdeksi yhtiöksi tai perustellusta syystä tarkoituksenmukaisiksi yksiköiksi ja tasannut talojen vuokrat taikka on ryhtynyt muihin toimenpiteisiin, joiden avulla vuokratasoa voidaan kohtuullistuttaa. Tämä laki tulee voimaan 21 päivänä kesäkuuta 2000 ja sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2000 lukien. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 56/2000 YmVM 6/2000 EV 68/2000

5 1311 N:o 543 Tasavallan presidentin asetus kansaneläkeasetuksen 2 :n kumoamisesta Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministerin esittelystä, säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan 7 päivänä joulukuuta 1956 annetun kansaneläkeasetuksen (594/1956) 2. 2 Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä kesäkuuta Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

6 1312 N:o 544 Valtioneuvoston päätös kuntajaon muuttamisesta Kiukaisten ja Nakkilan kuntien välillä Annettu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000 Valtioneuvosto on 19 päivänä joulukuuta 1997 annetun kuntajakolain (1196/1997) 1, 3, 5, 6, 7 sekä :ssä säädettyjen kuntajaon muuttamisen edellytyksiä ja toimivaltuuksia koskevien määräysten mukaan sekä ottaen huomioon, mitä on säädetty 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kielilain (148/1922) 2 :ssä sellaisena kuin se on laissa 10/1975, päättänyt: Kuntajaon muutos Kiukaisten kunnasta siirretään Nakkilan kuntaan seuraavat tilat, tilojen osat ja alueet: 1) Köylypolven kylästä kokonaan tilat Rintala 1:12, Perämetsä 1:104, Metsä-Maijala 1:105, Linjalieve 1:118, Pelto-Maijala 1:122, Maijala 1:123, Kivikko 1:155, Riihipelto 1:156, Takamaa 1:159, Keskimaa 1:160, Tiensivu 2:15, Perälä 2:16 Kallioranta 2:54, Ojala 2:64, Rajamaa 2:65, Kolmio 2:79, Lähteensuo 2:80, Elomaa 3:9, Kaski 3:11, Simola 3:90, Laurila 3:91, Jussila 3:92, Purola 3:105, Kivelä 3:106, Perämäki 3:107, Anttila 3:109, Lassila 3:110, Salmio 3:111, Syrjälä 3:132, Jokinen 3:136, Kaunisto 3:137, Kaskenkallio 3:142, Kallio 3:143 Kaitala II 3:160, Rauhala 3:161, Perälä II 3:162, Kaitala III 3:163, Teinonen 3:164, Perälä III 3:165, Kaitala 3:166 ja Metsämäkelä 3:179 sekä tilasta Länsijuhola 3:144 Metsäpalsta, tilasta Välijuhola 3:145 Metsäpalsta, tilasta Alhojuhola 3:146 Metsäpalsta ja tilasta Juhola 3:147 Metsäpalsta; 2) Laihian kylästä kokonaan tilat Tapani 1:5, Anttila 1:6, Hannula 1:10, Alhoranta 1:19, Salomaa 1:20, Hakala 1:75, Uotinmaanlehto II 1:143, Keskisuo 1:144, Uotinmaanlehto III 1:145, Kallis-Metsä 1:150, Toriseva 2:17, Metsälä 2:36, Mäenpää 2:61 ja Mäkilä 2:79 sekä tilasta Mäki 2:81 Kotipalsta; 3) Panelian kylästä kokonaan tilat Niemi 2:6, Anttila 4:11, Sopemetsä 4:108, Pirttilä 6:59, Uotinmaa 6:142, Uotinlehto 6:150, Metsä-Juhola 6:151, Tunturivuori 10:10, Tunturivuori I 10:38, Rinne 10:39, Takamäki 10:98, Mäkelä 10:99, Siivonen 17:9, Metsämaa 17:11, Mikkola 17:29, Tuuli 17:34, Nummenranta 17:54, Nummi 17:55, Tuuli I 17:58, Mäntymäki 17:65, Kotimäki 17:71, Vaahtera 17:81, Uotila 17:82, Jokimaa 17:86, Hakamaa 18:58, Uotinmaa 18:86 ja Heikkilä 18:87 sekä tilasta Lähdemäki 8:173 Metsäpalsta, tilasta Airala 17:78 Metsäpalsta ja tilasta Uotinmaan lehto 43 Jokimaan ja Takamaan palstat; sekä 4) kokonaan rekisteriyksikkö Matomäen paikallistie 895:1:2902. Vaikutukset kielelliseen jaotukseen Siirrot eivät aiheuta muutosta kuntien kielelliseen jaotukseen. Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Päätöksen tiedoksi saattaminen Päätös on ilmoitettava asianomaisissa kunnissa niin kuin kunnalliset ilmoitukset kun-

7 N:o nassa julkaistaan. Päätös ja sen perustelut tulee pitää kunnan ilmoitustaululla, kunnes päätös on saanut lainvoiman. Päätöksen tiedoksisaattamisesta muutoin vastaa sisäasiainministeriö. Valitusosoitus Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2000 Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianomainen kunta ja sen jäsen. Muutosta haetaan korkeimmalle hallintooikeudelle osoitettavalla ja toimitettavalla valituskirjelmällä. Valituskirjelmän on oltava korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamossa, Unioninkatu 16, Helsinki, 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkaistu säädöskokoelmassa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yhteystiedot sekä valituksen kohteena oleva päätös, päätökseen haettava muutos ja haettavan muutoksen perusteet. Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen Ylitarkastaja Minna-Liisa Rinne

8 1314 N:o 545 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kalojen VHS-taudin vuoksi Kumlingen kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Maa- ja mesätalousminiteriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautien vastustamisesta eläinten kuljetuksessa 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun asetuksen (1363/1994) 8 :n nojalla: 1 Asetuksen soveltamisala Tämä asetus koskee Ahvenanmaan maakunnan Kumlingen kunnassa sijaitsevan kalanviljelylaitoksen kaloissa todetun kirjolohen verenvuotoseptikemian (VHS-taudin) vuoksi perustettavaa rajoitusaluetta. 2 Rajoitusalue Rajoitusalue kattaa liitteessä olevaan karttaan merkityt alueet. 3 Rajoitusaluetta koskevat määräykset Elävien kalojen siirtäminen rajoitusalueelle ja niiden siirtäminen rajoitusalueelta pois on kielletty. Läänineläinlääkäri voi kuitenkin myöntää luvan elävien kalojen siirtoon rajoitusalueelle. Lisäksi saadaan kalastuksen yhteydessä kuljettaa eläviä kaloja rajoitusalueen kautta. Rajoitusalueelta kalastetut kalat on teurastettava ja perattava rajoitusalueella, minkä jälkeen ne saadaan kuljettaa rajoitusalueen ulkopuolelle. Kaloista peräisin oleva perkausjäte ja muu jäte on hävitettävä hautaamalla tai kompostoimalla se rajoitusalueella tai toimittamalla se eläinjätteen käsittelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (634/1994) 3 :ssä tarkoitettuun suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitokseen. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä kesäkuuta Tällä asetuksella kumotaan 22 päivänä toukokuuta 2000 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus kalojen VHS-taudin vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta (462/2000). Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Eläinlääkintötarkastaja Minna Suokko

9 N:o Rajoitusalueen säde 20 km Karttakeskus lupa no: L3198/00 Ahvenanmaan maakunta, Kumlingenin kunta

10 1316 N:o 546 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kalojen VHS-taudin vuoksi Pyhtään kuntaan perustettavasta rajoitusalueesta Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Maa- ja mesätalousminiteriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautien vastustamisesta eläinten kuljetuksessa 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun asetuksen (1363/1994) 8 :n nojalla: 1 Asetuksen soveltamisala Tämä asetus koskee Pyhtään kunnan Siltakylän kylässä sijaitsevan kalanviljelylaitoksen kaloissa todetun kirjolohen verenvuotoseptikemian (VHS-taudin) vuoksi perustettavaa rajoitusaluetta. 2 Rajoitusalue Rajoitusalue kattaa liitteessä olevaan karttaan merkityt alueet. 3 Rajoitusaluetta koskevat määräykset Elävien kalojen siirtäminen rajoitusalueelle ja niiden siirtäminen rajoitusalueelta pois on kielletty. Läänineläinlääkäri voi kuitenkin myöntää luvan elävien kalojen siirtoon rajoitusalueelle. Lisäksi saadaan kalastuksen yhteydessä kuljettaa eläviä kaloja rajoitusalueen kautta. Rajoitusalueelta kalastetut kalat on teurastettava ja perattava rajoitusalueella, minkä jälkeen ne saadaan kuljettaa rajoitusalueen ulkopuolelle. Kaloista peräisin oleva perkausjäte ja muu jäte on hävitettävä hautaamalla tai kompostoimalla se rajoitusalueella tai toimittamalla se eläinjätteen käsittelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (634/1994) 3 :ssä tarkoitettuun suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitokseen. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä kesäkuuta Tällä asetuksella kumotaan 2päivänä kesäkuuta 2000 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus kalojen VHS-taudin vuoksi perustettavasta rajoitusalueesta (503/2000). Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Eläinlääkintötarkastaja Minna Suokko

11 N:o Karttakeskus lupa no: L3198/00 Etelä-Suomen lääni, Pyhtään kunta

12 1318 N:o 547 Ympäristöministeriön työjärjestys Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 145/2000: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä valtioneuvoston asetuksessa ympäristöministeriöstä (295/ 2000) säädetään, tässä ympäristöministeriön asetuksena annettavassa työjärjestyksessä säädetään ympäristöministeriön osastoista, yksiköistä, niiden tehtävistä, niiden välisestä yhteistyöstä sekä toiminnan muusta järjestämisestä, ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta, johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, henkilöstön sijoittumisesta sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta ministeriössä. Ministeriössä noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta määrätään tarkemmin ministeriön henkilöstöohjelmassa. Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan ministeriön yhteistoimintasopimusta ja työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa ministeriön työsuojelun yhteistoimintasopimusta. Ministeriön viestinnästä määrätään ympäristöhallinnon ulkoisen viestinnän periaatteissa. Ministeriön suunnittelu- ja laskentajärjestelmästä, maksuliikkeestä ja kirjanpidosta sekä muusta laskentatoimesta määrätään ministeriön taloussäännössä. Ministeriön sisäisestä valvonnasta määrätään sisäisen valvonnan ohjesäännössä ja sisäisestä tarkastuksesta sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä. 2luku Tulosohjaus ja -johtaminen 2 Tulosohjaus ja -johtaminen Ministeriön toiminta on tulosjohdettua. Ministeriön ja ministeriön alaisten virastojen välillä noudatetaan tulosohjausta. Ministeri johtaa ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmä. Ministeriön ja alaisten virastojen tulostavoitteet hyväksyy ministeri kansliapäällikön esittelystä. Kansliapäällikkö vastaa koko ministeriön tulosjohtamisesta. Osastojen ja yksiköiden päälliköt vastaavat tulosjohtamisesta tulosalueilla, jollei jäljempänä toisin säädetä. Kansliapäällikkö johtaa ministeriön alaisten virastojen tulosohjausta. Osastot ja yksiköt huolehtivat ministeriön alaisten virastojen tulosohjauksesta kukin toimialallaan. Hallintoyksikkö huolehtii tulosohjauksen järjestämisestä.

13 N:o Ministeriön johtoryhmä Ministeriön johtoryhmä käsittelee: 1) hallinnonalan ja ministeriön yhteiskuntapoliittisesti tärkeimmät asiat, 2) toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen, 3) tärkeät tulostavoitteet, niiden edellyttämät voimavarat ja tulostavoitteiden seurantaa koskevat asiat, 4) hallinnonalan ja ministeriön toimivuutta ja kehittämistä koskevat asiat, 5) valmisteltavina olevat tärkeät lainsäädäntö- ja kehittämishankkeet, 6) ministeriön viestintäpolitiikkaa, 7) asiat, jotka ministeri, kansliapäällikkö, hallinnollinen ylijohtaja, osaston tai yksikön päällikkö tai henkilöstön edustaja esittää johtoryhmän käsiteltäväksi sekä 8) muut jäljempänä tässä työjärjestyksessä säädetyt asiat. Johtoryhmään kuuluvat ministerit, kansliapäällikkö, hallinnollinen ylijohtaja, osastojen ja yksiköiden päälliköt tai heidän ollessa estyneinä heidän sijaisensa sekä henkilöstön edustaja. Ministereiden erityisavustajat osallistuvat kokouksiin. Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja, valtion asuntorahaston ylijohtaja sekä Metsähallituksen luonnonsuojelujohtaja voidaan kutsua asiantuntijana osallistumaan niihin kokouksiin, joissa käsitellään näitä virastoja koskevia merkittäviä asioita. Tarvittaessa voidaan kokoukseen kutsua myös muita asiantuntijoita. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ympäristöministeri tai ministeri ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö. Hallintoyksikkö järjestää johtoryhmän sihteerin tehtävien hoidon. Johtoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa, jollei puheenjohtaja toisin määrää. 3 luku Ministeriön organisaatio 4 Osastot ja yksiköt Ympäristöministeriön toiminta-ajatuksen toteuttamisesta ja toiminnan tuloksellisuudesta vastaavat seuraavat tulosalueina toimivat osastot ja yksiköt: 1) alueidenkäytön osasto, 2) asunto- ja rakennusosasto, 3) ympäristönsuojeluosasto, 4) hallintoyksikkö, 5) kansainvälisten asiain yksikkö sekä 6) viestintäyksikkö. 5 Alueidenkäytön osasto Alueidenkäytön osasto vastaa erityisesti asioista, jotka koskevat alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä alueiden käytön suunnittelua, kaavoitusta, maapolitiikka, yhdyskuntien toimivuutta ja taloudellisuutta, elinympäristön laatua, yhdyskuntatekniikkaa, maa-ainesten käyttöä, kulttuuriympäristön hoitoa, rakennussuojelua, luonnonsuojelua, maisemanhoitoa ja luonnon virkistyskäyttöä, ympäristövaikutusten arviointia, alueiden käytön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä toimialan kehittämis- ja suunnittelutoimintaa. 6 Asunto- ja rakennusosasto Asunto- ja rakennusosasto vastaa erityisesti asioista, jotka koskevat asunto- ja rakennustoimen valtakunnallista kehittämistä, asuntojen tuotannon, korjauksen ja ylläpidon tukemista, muuta asumisen tukea, asumiskustannuksia, asuntorahoitusta, huoneenvuokrasuhteita, rakentamisen laatua ja taloutta, rakentamista koskevia määräyksiä, rakennustuotteiden teknistä hyväksyntää, rakennusvalvontaa, rakennuskannan ylläpitoa, ekologista rakentamista, korjausrakentamista, kiinteistönpitoa sekä asunto- ja rakennustoimen kehittämis- ja suunnittelutoimintaa. 7 Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojeluosasto vastaa erityisesti asioista, jotka koskevat ilmansuojelua, ilmastonmuutosta, liikenteen ympäristönsuojelua, jäteasioita, meluntorjuntaa, vesien- ja meriensuojelua, kemikaalien ja biotekniikan ympäristöhaittojen ehkäisemistä, ympäristövahinkojen torjuntaa, ympäristötaloutta, ympäristöteknologiaa, ympäristön seurantaa,

14 1320 N:o 547 ympäristönsuojelun tietojärjestelmiä, lähialueiden ympäristönsuojeluhankkeita, ympäristövaikutusten arviointia osaston toimialalla sekä toimialan kehittämis- ja suunnittelutoimintaa. Lisäksi osastolle kuuluu kestävään kehitykseen liittyvien asioiden valmistelu ja yhteensovittaminen ministeriön toimialalla yhteistyössä muiden osastojen ja yksiköiden kanssa. 8 Hallintoyksikkö Hallintoyksikkö vastaa erityisesti asioista, jotka koskevat ministeriön ja sen alaisen hallinnon toimintaedellytyksiä, hallinnon kehittämistä, kuntien ympäristöhallintoa, hallinnonalan työnantajatehtäviä, henkilöstöpolitiikkaa sekä hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua, valtion talousarviota, tulosohjauksen järjestämistä, tilivirastotehtäviä, ministeriön hallintopalveluja, hallinnonalan tutkimus- ja tietohallintoa, koulutustoiminnan yhteensovittamista sekä niitä asioita, jotka eivät kuulu ministeriön muille osastoille, yksiköille. 9 Kansainvälisten asiain yksikkö Kansainvälisten asiain yksikkö vastaa erityisesti asioista, jotka koskevat ministeriön EU-asioiden, monenkeskisen yhteistyön, kahdenvälisen yhteistyön, lähialueyhteistyön sekä pohjoismaisen yhteistyön yhteensovittamista yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa. Ministeriön muut osastot ja yksiköt hoitavat kansainvälistä yhteistyötä toimialallaan ja toimivat aloitteellisesti yhteistyön kehittämiseksi. 10 Viestintäyksikkö Viestintäyksikkö vastaa ministeriön ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa. 11 Hallinnolliset määräykset Osaston ja yksikön hallinnollisissa määräyksissä määrätään tarkemmin osaston tai yksikön tulosryhmistä, toiminnan järjestämisestä, johtoryhmästä, henkilökunnan tehtävistä ja sijaisuuksista. Osaston tai yksikön päällikkö vahvistaa edellä mainitut hallinnolliset määräykset. Kansliapäällikkö vahvistaa suoraan alaisuudessaan toimivien virkamiesten hallinnolliset määräykset. 4 luku Virkamiesten tehtävät 12 Kansliapäällikön tehtävät Sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) on säädetty, kansliapäällikkö johtaa ministeriön toimintaa ja strategista suunnittelua, sovittaa yhteen ministeriön toimintaa sekä osallistuu ministerin apuna laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan sekä johtaa hallinnonalan tulosohjausta ja ministeriön tulosjohtamista. 13 Kansliapäällikön alaisuudessa olevien virkamiesten tehtävät Hallinnollinen ylijohtaja kehittää ja edistää ministeriön strategista suunnittelua ja vastaa yhdessä kansliapäällikön kanssa strategisen suunnittelun johtamisesta, hallinnon ja talouden kehittämisestä ja tulosohjauksen yhteensovittamisesta. Hän johtaa tietohallinnon kehittämistä ja hallinnonalan valmiussuunnittelua. Lisäksi hän huolehtii ministerin ja kansliapäällikön antamista muista laajakantoisista tai tärkeistä tehtävistä. Hallinnollinen ylijohtaja avustaa lisäksi kansliapäällikköä tämän tehtävien hoidossa. Kansliapäällikön alaisuudessa toimiva toinen ylijohtaja huolehtii ympäristötutkimuksen yhteensovittamisesta, ympäristötiedon ja seurannan edistämisestä sekä ympäristötilinpidon kehittämisestä. Hän toimii hallinnonalan tutkimusverkon puheenjohtajana ja sovittaa yhteen kansainvälistä ympäristöalan tutkimusta. Lisäksi ylijohtaja huolehtii muista ministerin ja kansliapäällikön antamista laajakantoisista tehtävistä. Sisäisestä tarkastuksesta vastaava virkamies vastaa tiliviraston sisäisestä tarkastuk-

15 N:o sesta ja edistää tiliviraston sisäistä valvontaa sekä suorittaa muut hänelle erikseen määrätyt tehtävät. 14 Osaston tai yksikön päällikön tehtävät Osaston tai yksikön päällikkö, jollei jäljempänä toisin säädetä, johtaa osaston tai yksikön toimintaa, vastaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä huolehtii sen toiminnan kehittämisestä. Lisäksi hän huolehtii osaston tai yksikön henkilöstön kehittämisestä ja siitä, että osastolle tai yksikölle kuuluvien tehtävien suorittamiselle on riittävät edellytykset ja että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti. Päällikkö seuraa ja arvioi kehitystä osaston tai yksikön toimialalla sekä tekee uudistusehdotuksia. Osastojen päällikköinä toimivat ylijohtajat. Hallintoyksikön päällikkönä, hallintojohtajana; kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä, kansainvälisten asiain johtajana; ja viestintäyksikön päällikkönä, viestintäjohtajana, toimivat ministerin määräämät henkilöt. 15 Asunto- ja rakennusosaston eräiden virkamiesten tehtävät Asunto- ja rakennusosaston päällikkönä toimiva ylijohtaja johtaa osaston toimintaa yhdessä osaston toisen ylijohtajan ja osaston kehittämisjohtajaksi määrätyn virkamiehen kanssa jäljempänä säädetyn työjaon mukaisesti. Lisäksi hän johtaa asunto- ja rakennustoimen tulevaisuuden kehittämislinjojen sekä arkkitehtuuria ja asuntosuunnittelua koskevien asioiden valmistelua, vastaa osaston yhteistyösuhteiden kehittämisestä sekä huolehtii muista ministerin ja kansliapäällikön antamista laajakantoisista tehtävistä. Asunto- ja rakennusosastossa toimiva ylijohtaja johtaa asumisen tukipolitiikkaan, asuntorahoitukseen ja asumisen oikeussuhteisiin liittyvien sekä muiden asumista koskevien asioiden valmistelua. Lisäksi hän johtaa osaston kansainvälistä yhteistyötä asumisasioissa ja suorittaa muut hänelle erikseen määrätyt tehtävät. Asunto- ja rakennusosaston kehittämisjohtajana toimii ministerin tehtävään enintään viiden vuoden määräajaksi määräämä virkamies. Kehittämisjohtaja yhteensovittaa osaston toimintaa, huolehtii osaston toiminnan kehittämisestä yhteistyössä osaston päällikön kanssa ja johtaa rakentamismääräysten ja -ohjeiden sekä muiden rakentamisasioiden valmistelua. Lisäksi hän johtaa osaston kansainvälistä yhteistyötä rakennusasioissa sekä suorittaa muut hänelle erikseen määrätyt tehtävät. 16 Tulosryhmän päällikön tehtävät Tulosryhmän päällikkö johtaa tulosryhmän toimintaa ja vastaa sille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Osaston tai yksikön päällikkö määrää tulosryhmän päällikön enintään viiden vuoden määräajaksi tehtävään ilmoittautuneiden henkilöiden joukosta neuvoteltuaan asiasta ministerin ja kansliapäällikön kanssa. 5 luku Asioiden ratkaiseminen 17 Ministerin ratkaisuvalta Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa tässä työjärjestyksessä säädetä ministeriön virkamiehille. Jos asia, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, on periaatteellisesti tärkeä ja laajakantoinen taikka siitä on hankittava valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunto, ratkaisee asian ministeri. Jos on harkinnanvaraista, onko asia periaatteellisesti tärkeä ja laajakantoinen, ministeri päättää, katsooko hän asian sellaiseksi. 18 Kansliapäällikön ratkaisuvalta Kansliapäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) lausunnon antamista muulle viranomaiselle Suomen lainsäädäntöä ja kansainvälistä oikeutta sekä Euroopan Unionissa tehtäviä päätöksiä koskevista ehdotuksista, jos asia on laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä, 2) useamman kuin yhden osaston tai yksikön toimialaan kuuluvien ohjeiden antamista

16 1322 N:o 547 jos asia on laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä, 3) valtion virkamieslain mukaisia ministeriössä tehtäviä virkasopimuksia, 4) harkinnanvaraisia virkaehtosopimuslainsäädäntöön, virkaehtosopimuksiin tai työsuhteen ehtoja koskeviin säännöksiin perustuvia palkanlisiä tai lisäpalkkiota, 5) alaisen hallinnon henkilöstön siirtämistä sekä toimintamenomäärärahojen ja muiden yhteisten määrärahojen jakoa alueellisten ympäristökeskusten ja ympäristölupavirastojen kesken lukuun ottamatta hallintoyksikön aluehallinnon tulosryhmän päällikön ratkaistavaksi 29 :n 3 momentissa säädettyjä asioita, 6) virkavapauden myöntämistä ministeriön alaisen viraston virkaan, jos virkavapauden myöntäminen kuuluu ympäristöministeriölle sekä 7) ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä. 19 Hallinnollisen ylijohtajan ratkaisuvalta Hallinnollinen ylijohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) lausunnon antamista 13 :n 1 momentin mukaisissa tehtävissään, jollei asia kuulu ministerin, kansliapäällikön, hallintoyksikön päällikön tai tulosryhmän päällikön ratkaistaviin, 2) ohjeiden antamista 13 :n 1 momentin mukaisissa tehtävissään, jollei asia kuulu ministerin tai kansliapäällikön ratkaistaviin, 3) virkamatkoja koskevien määräysten antamista osaston ja yksikön päällikölle sekä kansliapäällikön alaisuudessa toimiville virkamiehille, 4) osaston ja yksikön päällikön ja heidän sijaistensa vuosilomajärjestystä ja vuosilomia sekä 5) kansliapäällikön alaisuudessa toimivan henkilöstön jäljempänä 20 :n 3 5 kohdassa tarkoitettuja asioita. 20 Osaston tai yksikön päällikön ratkaisuvalta Osaston päällikkö tai yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) lausunnon antamista osaston tai yksikön toimialaan kuuluvassa asiassa, jollei asia kuulu kansliapäällikön tai hallinnollisen ylijohtajan ratkaistaviin tai ympäristönsuojeluosaston osalta 23 :n 1 kohdasta muuta johdu, 2) osaston tai yksikön toimialaan kuuluvien ohjeiden antamista, jos ne eivät ole laajakantoisia tai periaatteellisesti merkittäviä tai kuulu hallinnollisen ylijohtajan ratkaistaviin asioihin, 3) osaston tai yksikön henkilöstön vuosilomajärjestystä ja vuosilomia, jollei ympäristönsuojeluosaston osalta 23 :n 2 kohdasta muuta johdu, 4) osaston tai yksikön virkamiesten sivutoimilupia ja -ilmoituksia, jollei ympäristönsuojeluosaston osalta 23 :n 2 kohdasta muuta johdu, 5) irtisanoutumista ja virkasuhteen päättymistä koskevan todistuksen antamista osaston tai yksikön virkamiehelle, jollei ympäristönsuojeluosaston osalta 23 :n 2 kohdasta muuta johdu, 6) vahvistetun virkamatkasuunnitelman mukaisten ulkomaille tehtäviä virkamatkoja koskevien määräysten antamista osaston tai yksikön virkamiehelle tai osaston tai yksikön toimialaan kuuluviin virkamatkoihin ministeriön ulkopuolisille virkamiehille, 7) osaston tai yksikön toimialaan kuuluvien komiteoiden ja toimikuntien valvontaa, jollei ympäristönsuojeluosaston osalta 23:n 2 kohdasta muuta johdu 8) osaston tai yksikön toimialaan kuuluvien määrärahojen käyttösuunnitelman vahvistamista, 9) käyttösuunnitelmassa osoitettujen määrärahojen käyttämistä yli markan menoeriin ja käyttösuunnitelmaan kuulumattomien määrärahojen käyttämistä osaston tai yksikön toimialalla sekä 10) osaston tai yksikön toimialaan kuuluvien valtionavustusten myöntämistä, jollei 23 :n 2 kohdasta ja 27 :n 4 momentista muuta johdu. 21 Alueidenkäytön osaston toimialaan kuuluvien asioiden saattaminen ministerin ratkaistavaksi Ministerin ratkaistavaksi saatetaan alueidenkäytön osastolta 1) laaja-alaiset taikka kunnan kehittämisen tai ympäristövaikutusten kannalta merkittävät yleiskaavat,

17 N:o ) asemakaava-asiat, jotka koskevat kokonaan uuden laajahkon alueen rakentamista tai joilla kunnan kehittämisen taikka ympäristövaikutusten kannalta on olennaista merkitystä, 3) maanhankintaa ja korvauksia koskevat asiat, joilla on valtiontalouden kannalta merkittäviä vaikutuksia, 4) asiat, joissa valtion viranomaisten tai naapurikuntien lausunnot ovat ristiriitaisia, 5) asiat, jotka olennaisesti koskevat toisen ministeriön hallinnonalaa, 6) asiat, joilla lain soveltamisen kannalta tai muutoin on ennakkopäätöksen luonne sekä 7) asiat, joilla saattaa olla erityisestä yhteiskunnallista merkitystä. 22 Alueidenkäytön osaston päällikön ratkaisuvalta Alueidenkäytön osaston päällikkö ratkaisee, jollei asia 27 :n nojalla kuulu osaston muun virkamiehen ratkaistaviin, asiat, jotka koskevat: 1) yleiskaavan taikka sen muutoksen tai kumoamisen vahvistamista, jollei tämän työjärjestyksen 27 :n 1 momentista muuta johdu, 2) asema- ja rakennuskaavan taikka sen muutoksen tai kumoamisen vahvistamista, 3) rakennuslain (370/1958) mukaisia poikkeuslupia sekä rakennus- tai muita kieltoja ja rakentamisrajoituksia, jollei tämän työjärjstyksen 27 :n 1 momentista muuta johdu, 4) luonnonsuojelualueen ostamista valtiolle ja luonnonsuojelulain (1096/1996) 24 :n 1 momentissa tarkoitettua korvausta, ellei tämän työjärjestyksen 27 :n 3 momentin 1 ja 2kohdasta muuta johdu, 5) luonnonsuojelulain 65 :n 2momentissa tarkoitetun lausunnon antamista, 6) ympäristöministeriölle valitusviranomaisena tehtyjä rakennuslain mukaisia valituksia, jollei tämän työjärjestyksen 27 :n 1 momentista muuta johdu, 7) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 6 :ssä tarkoitettujen päätösten ja lausuntojen antamista ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen (268/1999) 10 :ssä tarkoitettujen päätösten antamista osaston toimialalla, /73 8) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 20 :n 3 momentissa tarkoitetun poikkeuksen myöntämistä kunnalle kaavoittajaa koskevasta velvoitteesta, 9) maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n 3 momentissa tarkoitettua maakuntakaavaa koskevan rakentamisrajoituksen jatkamista, 10) maankäyttö- ja rakennuslain 210 :n mukaisen suostumuksen antamista yleiskaavan hyväksymiseen seutukaavasta poiketen sekä 11) maankäyttö- ja rakennuslain 70 :n 3 momentissa tarkoitetun kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä. 23 Ympäristönsuojeluosaston lainsäädäntöjohtajan ratkaisuvalta Ympäristönsuojeluosaston lainsäädäntöjohtajana toimii ministerin tehtävään määräämä hallitusneuvos. Ympäristönsuojeluosaston lainsäädäntöjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvassa Suomen lainsäädäntöä koskevassa asiassa, jollei asia kuulu kansliapäällikön ratkaistaviin, 2) edellä 20 :n 3 5 ja 7 ja 10 kohdassa tarkoitettuja osaston asioita sekä 3) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 6 :ssä tarkoitettujen päätösten ja lausuntojen antamista sekä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun asetuksen 10 :ssä tarkoitettujen päätösten antamista osaston toimialalla. 24 Hallintoyksikön päällikön ratkaisuvalta Hallintoyksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) ministeriön yhteisiin toimintamenoihin sekä hallinnonalan koulutus- ja tietohallintotoimintaan osoitettujen yhteisten määrärahojen käyttämistä, jollei 26 :n 1 kohdasta muuta johdu sekä 2) ministeriön alaisen viraston päällikön ulkomaan virkamatkoja koskevan määräyksen antamista.

18 1324 N:o Kansainvälisten asiain yksikön päällikön ratkaisuvalta Kansainvälisten asiain yksikön päällikkö ratkaisee ulkomaille tehtäviä virkamatkoja koskevan suunnitelman (virkamatkasuunnitelma) vahvistamista ja vahvistettuun virkamatkasuunnitelmaan sisältymättömien virkamatkamääräysten antamista koskevat asiat. 26 Tulosryhmän päällikön ratkaisuvalta Tulosryhmän päällikkö ratkaisee, jollei jäljempänä toisin säädetä, tulosryhmään kuuluvat asiat, jotka koskevat: 1) käyttösuunnitelmassa osoitettujen määrärahojen käyttämistä enintään markan menoeriin asti, jollei tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettujen määrärahojen osalta 28 :n 3 momentista muuta johdu, 2) lausunnon antamista asiassa, jolla ei ole toiminnan kannalta periaatteellista merkitystä, 3) kotimaan virkamatkamääräysten antamista vahvistetun määrärahan käyttösuunnitelman puitteissa sekä 4) vahvistetusta vuosilomajärjestyksestä poikkeamista. 27 Alueidenkäytön osaston virkamiesten ratkaisuvalta Kaava- ja poikkeuslupa-asioita käsittelevän ryhmän päällikkönä toimiva virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) yleiskaavan sekä asema-, rakennus- tai rantakaavan taikka niiden muutoksen tai kumoamisen vahvistamista sekä mainittuja kaavoja koskevan valituksen ratkaisemista, jos asialla ei ole periaatteellista merkitystä ja valitusta on pidettävä vähäisenä sekä 2) rakennuslain mukaisia poikkeuslupia sekä rakennus- ja muita kieltoja ja rakentamisrajoituksia sekä rantakaavan tarpeellisuutta ja rantakaavan laatijan hyväksymistä koskevat hakemus- ja valitusasiat, jos asialla ei ole periaatteellista merkitystä. Edellä mainitussa ryhmässä työskentelevät rakennusneuvokset, yli-arkkitehdit, yli-insinöörit ja ylitarkastajat ratkaisevat vähäisenä pidettävät poikkeuslupahakemus- ja kaava-asiat osaston päällikön määräämän aluejaon puitteissa. Luonnonsuojelun, luonnonvarojen ja luonnon virkistyskäytön tulosryhmän päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) luonnonsuojelualueen ostamista valtiolle, jos kauppahinta on enintään markkaa, 2) luonnonsuojelulain 24 :n 1 momentissa tarkoitettua korvausta, jos korvaus on enintään markkaa, 3) luonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä koskevien suunnitelmien vahvistamista, 4) luonnonsuojelulain 48 :n 2momentissa tarkoitetun poikkeuksen myöntämistä, 5) poikkeusten myöntämistä luonnonsuojelualueen rauhoitussäännöksistä ja määräyksistä sekä 6) ympäristöministeriön hallinnassa olevan maaomaisuuden käyttöä koskevia sopimuksia Ẏhdyskuntasuunnittelun tulosryhmän päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat rakennusperinnön hoitoon myönnettäviin avustuksiin osoitetun määrärahan jakoa alueellisille ympäristökeskuksille. 28 Asunto- ja rakennusosaston virkamiesten ratkaisuvalta Asuntokanta ja asuntokunnat- tulosryhmän päällikkö ratkaisee asumistukien maksatusta koskevat asiat. Rakentamisen ohjaus ja turvallisuus-tulosryhmän sekä rakentamisen terveellisyys ja rakennuskannan käyttö-tulosryhmän päällikkö ratkaisee oman toimialueensa osalta rakennusalan tyyppihyväksyntäpäätösten antamista koskevat asiat. Osaston kehittämispäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat osaston tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettujen määrärahojen käyttämistä enintään markan menoeriin asti. 29 Hallintoyksikön virkamiesten ratkaisuvalta Yleishallinnon tulosryhmän päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) vuosilomakorvauksia, lomarahasopi-

19 N:o muksen ja vuosiloman säästösopimuksen vahvistamista sekä 2) asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia sekä päätöksiä asiakirjojen salassapidosta. Yleishallinnon tulosryhmän henkilöstöasioista vastaava hallitussihteeri ratkaisee ministeriön henkilökunnalle myönnettäviä ikälisiä ja palvelusvuosilisiä koskevat asiat. Aluehallinnon tulosryhmän päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) alueellisten ympäristökeskusten ja ympäristölupavirastojen toimintamenomäärärahojen jakoa enintään markan menoeriin asti sekä 2) ministeriön alaisen viraston henkilöstöä ja muuta yleistä hallintoa, jolleivät ne ole laajakantoisia ja periaatteellisia. Taloushallinnon tulosryhmän päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä, 2) sairausvakuutuslaista (364/1963) johtuvia tehtäviä, 3) myöhästyneinä esitettyjen matkalaskujen maksamista, 4) kaluston ja muun siihen verrattavan omaisuuden poistamista ja saatavan tileistä poistoa sekä 5) lupaa oman auton jatkuvaan käyttämiseen virkamatkalla. 30 Virkamiehen sijaisen ratkaisuvalta Jos :n mukaista ratkaisuvaltaa käyttävä virkamies on estynyt, käyttää tälle kuuluvaa ratkaisuvaltaa hänen sijaisensa sen mukaan kuin sijaisuuksista säädetään tässä asetuksessa tai määrätään osastojen ja yksikköjen hallinnollisissa määräyksissä. 6 luku Nimitystoimivalta, virkavapaudet ja sijaisuudet 31 Nimitystoimivalta Ympäristöministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tasavallan presidentti nimittää kansliapäällikön, valtioneuvosto nimittää ylijohtajan, hallitusneuvoksen, rakennusneuvoksen, kansainvälisten asiain neuvoksen, ympäristöneuvoksen, aluesuunnitteluneuvoksen, asuntoneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, johtajan, talousjohtajan, luonnonsuojelujohtajan, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin. Ympäristöministeriö nimittää tai ottaa muun henkilöstön. Ympäristöministeriön nimitystoimivaltaan kuuluvista viroista ja tehtävistä ministeri nimittää ja ottaa henkilöstön, jonka palkkaus on vähintään A 23 palkkausluokan mukainen. Ympäristöministeriön nimitystoimivaltaan kuuluvaan muuhun virkaan nimittää ja tehtävään ottaa asianomaisen osaston tai yksikön päällikkö. Nimittämistä tai työsuhteeseen ottamista koskevat päätökset ja määräykset esitellään hallintoyksiköstä. 32 Nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen Jos nimittävänä viranomaisena virkaan on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, nimittää yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen valtioneuvosto ja enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen ministeri. Muuhun määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää se, joka nimittää vastaavaan virkaan 31 :n mukaisesti. 33 Virkavapauden myöntäminen Virkavapauden, johon ministeriön virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai valtion virkaehtosopimuksen nojalla tai tällaista virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää ympäristöministeriö. Edellä mainitut asiat ratkaisee hallintoyksikön yleishallinnon tulosryhmän henkilöstöasioista vastaava hallitussihteeri. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle yli 2 vuodeksi valtioneuvosto ja enintään 2vuodeksi ministeriö, jossa ratkaisuvalta kuuluu kansliapäällikölle. Ympäristöministeriön nimittämille tai otta-

20 1326 N:o 547 mille virkamiehille ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle virkavapautta tai vapautuksen työstä myöntää ympäristöministeriö. Ministerin nimittämille virkamiehille virkavapauden tai vapautuksen työstä myöntää kansliapäällikkö. Muiden virkamiesten ja muun työsopimussuhteisen henkilöstön osalta virkavapauden tai vapautuksen työstä myöntää asianomaisen osaston tai yksikön päällikkö. Ympäristönsuojeluosastossa viimeksi mainittu ratkaisuvalta kuuluu lainsäädäntöjohtajalle. 34 Henkilöstön sijoittuminen Kansliapäällikkö määrää ministeriön henkilöstön sijoittumisesta osastoon, yksikköön ja suoraan alaisuuteensa. 7 luku Asioiden valmistelu 35 Työryhmät Työryhmän asettamisesta ja kokoonpanosta päättää toimialallaan osaston tai yksikön päällikkö. Jos työryhmän valmistelutehtävä on laaja-alainen, työryhmästä päättää ministeri tai kansliapäällikkö. Työryhmän jäseniksi ja asiantuntijoiksi voidaan kutsua henkilöitä myös ministeriön ulkopuolelta. 36 Virkamiehen tehtävät asioiden valmistelussa Virkamiehen tehtävät ja tulostavoitteet käsitellään sekä suoriutuminen arvioidaan virkamiehen ja esimiehenä toimivan päällikön välisissä kehityskeskusteluissa. Asioiden valmistelussa virkamiesten on keskenään pidettävä tarpeellista yhteyttä neuvotteluin, toimistaan tiedottamalla ja muilla sopivilla tavoilla. Virkamies on työnjaosta riippumatta velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö, osaston tai yksikön päällikkö hänelle määrää. Ennen tehtäväksiantoa on asiasta mahdollisuuksien mukaan keskusteltava asianomaisen virkamiehen ja hänen esimiehensä kanssa. 37 Asioista tiedottaminen Ministerille ja kansliapäällikölle on tiedotettava tärkeimmistä ministeriön toimialan ajankohtaisista ja vireillä olevista asioista. Samoin on ilmoitettava myös tärkeimpien asioiden esittelystä hyvissä ajoin. 38 Esittely Ennen kuin asia esitellään ministerin tai kansliapäällikön ratkaistavaksi tai asiaa koskeva esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat ja päätösehdotus osaston tai yksikön päällikön ja ministerille esiteltäessä, jos asialla on periaatteellista merkitystä, myös kansliapäällikön nähtäväksi tai, jos niin on sovittu, selostettava asia heille. Jos he eivät yhdy esitykseen, heidän tulee merkitä asiakirjoihin kantansa asiassa. Valtioneuvoston yleisen istunnon tai rahaasiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin ministeri on antanut luvan esittelyyn ja hyväksynyt esittelylistan. Samoin on meneteltävä jaettaessa ympäristöministeriön kannanottoja sisältäviä muistioita ministerivaliokuntien käsittelyä varten. Jos kansliapäällikkö, hallinnollinen ylijohtaja, osaston tai yksikön päällikkö ottaa esiteltäväkseen asian, jota hänen alaisensa virkamies valmistelee, on tästä etukäteen neuvoteltava virkamiehen kanssa. 39 Ministeriön esittelijät Esittelijöinä ministeriössä toimivat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet virkamiehet ja ne virkamiehet, jotka ministeriö on nimittämispäätöksen yhteydessä tai erikseen määrännyt ministeriön esittelijäksi. Valtioneuvoston yleisistunnon esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetun lain (78/1922) 3 :ssä.

21 N:o luku Erinäiset tehtävät ja sijaisuudet 40 Virastojen johtokuntaan kuuluvat virkamiehet Valtion viraston, laitoksen tai valtion liikelaitoksen johtokuntaan tai vastaavaan kuuluva ympäristöministeriön virkamies ei osallistu tätä koskevan asian käsittelyyn eikä sitä koskevaan päätöksentekoon ministeriössä. 41 Ministerin erityisavustaja Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa ministerin hänelle määräämiä tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä. Erityisavustajalle on pyynnöstä annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi. Erityisavustajan tulee vastaavasti antaa virkamiehille heidän tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemia tietoja. Erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön, osastojen ja yksiköiden johtoryhmien sekä suunnittelu- ja valmisteluelinten kokouksiin. 42 Valmiuspäällikkö, suojelujohtaja ja erityistilanteet Ministeriön valmiuspäällikkönä toimii hallinnollinen ylijohtaja ja suojelujohtajana kansliapäällikön määräämä virkamies. Ministeriössä on poikkeuksellisten erityistilanteiden varalta erityistilannepäivystys, johon osallistuvat kansliapäällikön määräämät henkilöt. Päivystyksen tarkoituksena on varmistaa erityistilanteissa ministeriön toimintavalmiudet myös virka-ajan ulkopuolella. Kukin osasto, yksikkö ja tulosryhmä vastaa virka-aikana omaan toimialaansa kuuluviin erityistilanteisiin liittyvistä asioista. Virka-ajan ulkopuolella päivystysvuorossa oleva erityistilanteiden vastuuhenkilö voi neuvoteltuaan asianomaisten osastojen tai yksiköiden päälliköiden kanssa esittää ministeriön kannan kyseiseen erityistilanteeseen liittyvässä ministeriön toimialaan ja toimivaltaan kuuluvassa asiassa. 43 Sijaisuudet Kansliapäällikön sijainen on hallinnollinen ylijohtaja tai ministerin määräämä osaston päällikkö. Jos kansliapäällikön ensimmäinen sijainen on estynyt, sijaisena toimivat ministerin määräämät osastojen ja yksiköiden päälliköt. Hallinnollisen ylijohtajan sijaisena on hallintojohtaja. Osastojen ja yksiköidenpäälliköt määräävät sijaisensa neuvoteltuaan asiasta kansliapäällikön kanssa. 9 luku Erinäiset säännökset 44 Vuosilomat Ministeriön henkilöstön vuosilomajärjestys ja vuosilomat vahvistetaan vuosittain hyvissä ajoin ennen toukokuun 15 päivää. Ne vuosiloman osat, jotka pidetään seuraavan vuoden tammi-huhtikuussa, vahvistetaan ennen joulukuun 15 päivää ja kaikissa tapauksissa hyvissä ajoin ennen loman alkamista. Osastot ja yksiköt huolehtivat lomien seurannasta oman henkilökuntansa osalta. Hallintoyksikkö huolehtii kansliapäällikön suorassa alaisuudessa olevan henkilöstön lomien seurannasta. 45 Työsuhteinen henkilöstö Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu virkamiehestä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. 46 Voimaantulo Tämä ympäristöministeriön työjärjestys tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta Tällä työjärjestyksellä kumotaan 1 päivänä

22 1328 N:o 547 marraskuuta 1997 annettu työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2000 Ympäristöministeri Satu Hassi Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi

23 1329 N:o 548 Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta annetun kirkolliskokouksen päätöksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu Turussa 12päivänä toukokuuta 2000 Kirkolliskokouksen päätöksen mukaisesti muutetaan kirkkojärjestyksen muuttamisesta 16 päivänä toukokuuta 1997 annetun kirkolliskokouksen päätöksen (898/1997) voimaantulosäännös seuraavasti: Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Päätöksen 15 luvun 9 :n 3 momentissa mainittu konsernitase on ensimmäisen kerran laadittava vuodelta Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Turussa 12päivänä toukokuuta 2000 Kirkolliskokouksen puolesta Jukka Paarma arkkipiispa Kari Ventä kirkolliskokouksen sihteeri

24 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 3 arkkia OY EDITA AB, HELSINKI 2000 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN