SÄÄNNÖT. 1 Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Päällystön Naisten Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Tarkoitus

Transkriptio

1 1 Muutokset tummennetulla 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Päällystön Naisten Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsinki. 2 Tarkoitus Jäsenyhdistystensä keskuselimenä liiton tarkoituksena on: 1) herättää jäsenet aktiiviseen yhdistystoimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön 2) harjoittaa valistustoimintaa 3) pyrkiä jäsentensä henkisen ja fyysisen vireyden kohottamiseen Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: 1) järjestää tiedotus-, koulutus-, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia sekä virkistyslomia 2) myy liiton omia tuotteita (kuten esim. adresseja) 3) toimeenpanee arpajaisia, myyjäisiä ja näyttelyitä 4) harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa Liitto hankkii tarvittaessa toimintaansa varten asianmukaisen luvan. Se voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa kiinteää omaisuutta.. 3 Jäsenet Liiton jäseneksi voivat päästä päällystön naisten muodostamat rekisteröidyt yhdistykset. Hakemus liiton jäseneksi on tehtävä hallitukselle kirjallisesti. Hakemukseen on yhdistyksen liitettävä sääntönsä ja jäsenluettelonsa.

2 2 4 Liiton sääntöjen noudattaminen Jäsenyhdistysten tulee toimia liiton sääntöjen mukaisesti, noudattaa näihin sääntöihin perustuvia liittokokouksen ja hallituksen päätöksiä sekä pyrkiä kaikin tavoin edistämään liiton toimintaa. 5 Jäsenyhdistysten velvollisuudet Jäsenyhdistyksen velvollisuutena on: - huolehtia liiton jäsenmaksujen perinnästä jäseniltään ja tilittää ne hallituksen määräämään ajankohtaan mennessä - lähettää vuosittain liiton hallitukselle jäsentensä nimiluettelo - lähettää hallitukselle toimintakertomus ja pöytäkirja viipymättä vuosikokouksen jälkeen 6 Jäsenyhdistyksen eroaminen Jäsenyhdistyksen, joka eroaa liiton jäsenyydestä, tulee ilmoittaa päätöksestään kirjallisesti liiton hallitukselle tai hallituksen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta edustajansa kautta liittokokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroamisilmoituksen tulee perustua päätökseen, josta on esitettävä asianmukainen pöytäkirjaote. Jos jäsenyhdistys jättää täyttämättä velvollisuutensa liittoa kohtaan taikka menettelee niin, että liiton arvovalta tai toiminta siitä kärsii, on liittokokouksella hallituksen esityksestä oikeus erottaa jäsenyhdistys liiton jäsenyydestä. Erottamispäätökseen vaaditaan vähintään ¾ äänestyksessä annetuista äänistä. Jäsenyhdistyksen erottua tai tultua erotetuksi sen velvollisuudet liittoa kohtaan raukeavat, lukuun ottamatta maksuja, jotka ovat erääntyneet tai joihin on sitouduttu määräajaksi. Jäsenyhdistyksellä, joka eroaa tai erotetaan, ei ole minkäänlaista oikeutta liiton omaisuuteen. 7 Kunniajäsenet Liittokokous voi hallituksen esityksestä kutsua liiton juhlavuotena kunniapuheenjohtajiksi ja kunniajäseniksi liiton toimintaa merkittävästi edistäneitä henkilöitä. Päätöksen tekoon vaaditaan ¾ annetuista äänistä. Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan.

3 3 8 Jäsenmaksu Liiton kunniapuheenjohtajaa ja kunniajäseniä lukuun ottamatta jokainen jäsenyhdistys suorittaa varsinaisten jäsentensä lukumäärän mukaisen liittokokouksen määräämän jäsenmaksun. Päätös koskee liittokokousta seuraavaa kalenterivuotta. 9 Liiton hallintoelimet Liiton asioissa ylintä päätäntävaltaa käyttää liittokokous. Liiton hallintoa hoitaa hallitus. 10 Liittokokous Varsinainen liittokokous pidetään joka vuosi maaliskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään: - liittokokouksen päätöksellä - hallituksen päätöksellä - vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä vaatiessa sitä tietyn asian käsittelemiseksi. Hallitus määrää kokouksen ajan ja paikan. 11 Liittokokous edustajat ja heidän äänimääränsä Liittokokouksessa käyttävät äänivaltaa jäsenyhdistysten valitsemat edustajat. Edustajan tulee olla yhdistyksen varsinainen jäsen. Liiton hallituksen jäsen on esteellinen toimimaan yhdistyksen edustajana liittokokouksessa. Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni. Jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen kaksi (2) äänivaltaista edustajaa. Yhdistyksen jäsenmäärän ollessa 50-99; kolme (3) edustajaa. Yhdistykset, joiden jäsenmäärä on 100 tai yli, ovat oikeutetut lähettämään liittokokoukseen neljä (4) edustajaa; joilla tulee olla yhdistyksen antama valtakirja.

4 4 12 Liittokokouksen koolle kutsuminen Kokouskutsu toimitetaan jäsenyhdistyksille kirjeellä. Kutsu on lähetettävä varsinaiseen liittokokoukseen vähintään neljätoista (14) päivää ja ylimääräiseen vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat ja sen mukaan on liitettävä jäsenyhdistysten esitykset ja hallituksen lausunnot niistä. Yhdistyslain 23 mainitusta ja muussa siihen verrattavasta asiasta on aina oltava maininta kokouskutsussa. Jäsenyhdistyksen, joka haluaa asian käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa on tehtävä siitä perusteltu kirjallinen esitys liiton hallitukselle viimeistään helmikuun 10 päivään mennessä. 13 Liittokokouksen tehtävät Liittokokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka heidän ollessa estyneinä hallituksen vanhin läsnäoleva jäsen, jonka johtaessa puhetta kokous toteaa päätösvaltaisuutensa ja valitsee itselleen toimihenkilöt. Varsinaisen liittokokouksen tehtävänä on: - käsitellä hallituksen kertomus liiton toiminnasta edellisen toimintavuoden ajalta - käsitellä edellisen tilikauden tilit ja esittää tilintarkastajien niistä antama lausunto - päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille - määrätä liitolle suoritettavan jäsenmaksun suuruus seuraavalle tilikaudelle - vahvistaa tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma tulevalle toimintavuodelle - määrätä hallituksen ja toimikuntien jäsenten kulukorvausten suuruudet - valita joka toinen vuosihallitukselle puheenjohtaja, josta käytetään nimitystä liiton puheenjohtaja - valita joka toinen vuosi hallituksen jäsenet (8) ja varajäsenet (2) - valita kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa - päättää muista kokouskutsussa mainituista asioita - liittokokous voi valita eronneen tai esteelliseksi tulleen hallituksen jäsenen tilalle uuden jäsenen hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Asiasta on tällöin mainittava kokouskutsussa.

5 5 14 Äänestys liittokokouksessa Äänestys liittokokouksessa on avoin. Jos joku äänestäjistä vaatii umpilippuäänestystä ja esitystä kannatetaan on äänestys toimitettava umpilipuin. Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö lukuun ottamatta pykälissä 6, 7, 21 ja 22 mainittuja asioita. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa ratkaisee puheenjohtajan ääni. 15 Liiton hallitus Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, joka valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan; puheenjohtaja voidaan valita maksimissa kolmeksi (3)peräkkäiseksi toimikaudeksi sekä kahdeksan (8) jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen toimikausi alkaa välittömästi sen liittokokouksen jälkeen, joka valinnan on toteuttanut Hallitukseen valittavan tulee olla liiton jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan, joka tarvittaessa voidaan kutsua hallituksen ulkopuolelta, sekä muut tarpeelliset toimihenkilöt ja tarvittaessa työvaliokunnan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun liiton puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään neljä (4) jäsentä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. 16 Liiton hallituksen tehtävät Hallituksen tulee hoitaa liiton asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja liiton sääntöjen mukaisesti. Hallituksen tehtävänä on muun muassa: - edustaa liittoa - hyväksyä liiton uudet jäsenyhdistykset ja pitää kaikista jäsenyhdistyksistä jäsenluetteloa

6 6 - kutsua koolle liittokokous sekä valmistella sille esitettävät asiat - toteuttaa liittokokouksen päätökset - valmistella ehdotus liiton tulo- ja menoarvioksi - hoitaa liiton varoja ja muuta omaisuutta taloudellisesti sekä huolehtia että liiton tilinpäätös tehdään määräaikana - valmistella liiton toimintakertomus - ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton tarkoituksen edistämiseksi - liitto pitää yhteyttä Päällystöliittoon ja vapaaehtoisiin maanpuolustusjärjestöihin 17 Liiton nimen kirjoittaminen Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. 18 Liiton tilit ja tilintarkastus Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on jätettävä tilintarkastajille tammikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien tai heidän estyneenä ollessa varatilintarkastajien tulee tarkastaa tilit ja antaa kirjallinen tarkastuslausuntonsa helmikuun 10. päivään mennessä. Lausunnossa on ilmettävä ehdottavatko tilintarkastajat vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille. 19 Liiton jäsenmerkki ja ansiomerkki Liitolla on jäsenmerkki ja ansiomerkki. Jäsenmerkin voi jokainen jäsen lunastaa itselleen. Ansiomerkin myöntää liiton hallitus tarkoitukseen vahvistetun ohjesäännön mukaisesti joka viides (5) vuosi. Jäsenmerkki (hyväksytty SANL:n vuosikokouksessa 1950) on jäsenen näkyvä tunnus. Jäsenyhdistyksen hallitus tilaa merkit Liitolta ja jakaa maksullisena jäsenille. Merkkiä saa kantaa kaikissa tilaisuuksissa, ei kuitenkaan Liiton muiden merkkien kanssa samanaikaisesti. Ansiomerkki(= jäsenmerkki kiinnitettynä hopeakehykseen) on saajalleen näkyvänä tunnustuksena vähintään 10 vuotta kestäneestä aktiivisesta toiminnasta jäsenyhdistyksen tai Liiton hyväksi. Merkki voidaan myöntää myös ulkopuoliselle henkilölle, joka on erittäin ansiokkaasti tukenut Liiton toimintaa.

7 7 Jäsenyhdistys saa anoa ansiomerkkiä jäsenilleen joka viides vuosi yhdistyksen jäsenmäärän mukaan siten, että alle 50 jäsenen yhdistys saa anoa yhden (1) merkin. Kun yhdistyksen jäsenmäärä on 50 74; kaksi (2) merkkiä. Kun yhdistyksen jäsenmäärä on 75 tai yli, voi yhdistys anoa kolme (3) merkkiä. Ansiomerkkianomuskaavakkeelle laadittu anomus ja ote sen kokouksen pöytäkirjasta, jossa merkin anomisesta on päätetty, lähetetään jäsenyhdistyksen toimesta Liiton hallitukselle helmikuun 10. päivään mennessä tai erikseen määrättävänä aikana. Ansiomerkki jaetaan viiden vuoden välein liiton juhlavuosina. Hallitus jakaa merkit vuosijuhlan tai kokouksen yhteydessä. Merkki annetaan maksutta. Numeroiduista merkeistä pidetään Liitossa luetteloa. Merkkinsä kadottaneella on oikeus maksusta saada uusi merkki. Näissä säännöissä mainittuja merkkejä kannetaan puvun rinnassa vasemmalla puolella. 20 Liiton sääntöjen muutos Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain liittokokouksen päätöksellä ja tällöin vaaditaan, että muutosehdotuksen puolesta annetaan vähintään ¾ äänistä. 21 Liiton purkautuminen Liiton purkautumiseen tarvitaan kahden vähintään 30 päivän väliajoin pidetyn liittokokouksen yhtäpitävä päätös. Kummassakin kokouksessa on päätöksen puolesta annettava vähintään ¾ äänistä. Liiton varat on tällöin käytettävä liiton pyrkimyksiä edistäviin tarkoitukseen purkamispäätöksen tehneen kokouksen päätöksen mukaisesti. 22 Aikaisempien sääntöjen mukaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.