Sotilaan lähettäminen sotilastehtävään

Transkriptio

1 Lausunto SM (5) SMDno Puolustusministeriö PL 31 Eteläinen Makasiinikatu Helsinki Lausuntopyyntö FI.PLM / /2013 LAUSUNTO Lausuntopyyntöönne FI.PLM Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laieksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain, puolustusvoimista annetun lain ja voimavarojen antamisesta YK:n operaatioon Libanonissa (UNIFIL) YK:n ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain muuttamisesta Puolustusministeriö on pyytänyt sisäministeriöltä lausunnon otsikossa mainitusta esitysluonnoksesta. Sisäministeriö toteaa lausuntonaan seuraavan. Yleisistä lähtökohdista Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia, puolustusvoimista annettua lakia sekä voimavarojen antamista Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon YK:n ja Suomen välillä tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettua lakia. Puolustusvoimien tehtävistä säädetään laissa puolustusvoimista. Hallituksen esityksellä puolustusvoimien tehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi niin, että puolustusvoimien tehtävänä on sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi osallistuminen sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä tehtävässä. Uuden säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa sotilaan lähettäminen esimerkiksi siviilikriisinhallintaoperaatioon sotilastehtäviin. Sisäministeriö pitää tärkeänä säännöksessä tehtyä rajausta, jonka mukaan sotilaita voidaan lähettää sotilaina vain sotilastehtäviin. Sotilaat ovat saaneet juuri sotilastehtäviin koulutuksen. Puolustusministeriö päättäisi ulkoasiainministeriötä kuultuaan sotilaiden lähettämisestä yksittäisiin sotilastehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan. Sisäministeriö pitää tärkeänä, että päätöksenteon menettelystä ja ministeriöiden välisestä viestinnästä asiassa lähetettäessä sotilaita muuhun kriisinhallintaan kuten siviilikriisinhallintaan sovitaan yksityiskohtaisesti erikseen. Perusteena on mahdollisimman yhtenäinen kansallinen hakumenettely, joka on tähän asti ollut yksi Suomen vahvuuksista. Sotilaan lähettäminen sotilastehtävään Sisäministeriö kannattaa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain muuttamista siten, että puolustusministeriö voisi lähettää yksittäisiä sotilaita palvelemaan sotilastehtäviin myös muuhun kuin sotilaalliseen kriisinhallintaan. Pääsääntöisesti kyseeseen tulisivat YK:n poliittiset operaatiot sekä vähemmässä määrin muut siviilikriisinhallintatehtävät. Siviilikriisinhallintaoperaatioihin osallistumisessa tulisi edelleen noudattaa pääsääntöisesti siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain (1287/2004) säädöksiä. Sotilaan lähettäminen sotilastehtävään siviilikriisinhallintaoperaatioon tulisi kyseeseen vain poikkeuksellisessa tilanteessa ja vain silloin, kun operaation ohjaus- ja suunnitteluasiakirjat nimenomaisesti olisivat Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Kirkkokatu 12, Helsinki Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Vuorikatu 20, Helsinki Valtioneuvosto Faksi:

2 Sisäministeriö Lausunto 2 (5) määrittäneet tehtävän sotilastehtäväksi, jota voisi hoitaa vain sotilasvirassa tai - tehtävässä palveleva sotilas. Jos tehtävä ei olisi nimenomaisesti määritelty sotilastehtäväksi, tulisi soveltaa siviilikriisinhallintalakia ja lähettää myös puolustusvoimien asiantuntija operaatioon siviilitehtävässä. CBNR- tehtävät Luonnoksessa hallituksen esitykseksi laeiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain muuttamisesta puolustusvoimien CBRN -suorituskykyä (Suojelun Erikoisosasto) on käytetty esimerkkinä tilanteesta, jossa kriisinhallintaa ei ole voitu katsoa toteutettavan sotilaallisin keinoin ja pääsääntöisesti sotilaallisesti järjestetyllä organisaatiolla, mutta kuitenkin tehtävään on tarvittu puolustusvoimien erityisosaamista. Jos sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain ei ole voitu katsoa soveltuvan tilanteeseen, on arvioitavaksi jäänyt lähinnä puolustusvoimista annetun lain 12 :n soveltaminen. Kyseisen säännöksen mukaan puolustusvoimat voi osallistua toista Suomen viranomaista tukeakseen pelastus- ja muun vastaavan avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai niihin rinnastettavan tapahtuman johdosta. Puolustusvoimat voi osallistua avun antamiseen kalustolla, materiaalilla tai asiantuntija-avulla. Avun antamisessa ei saa käyttää voimakeinoja. Luonnoksen hallituksen esitykseksi mukaan jos puolustusvoimista annetun lain 12 ei sovellu, sotilaallisesta kriisinhallintalaista annetun lain soveltuvuus voisi nousta esille esimerkiksi tilanteissa, joissa Suomelta pyydettäisiin apua CBRN-tehtävissä, jotka eivät muodostaisi sotilaallista kriisinhallintaa. Sisäministeriön näkemyksen mukaan pääosa kyseessä olevista CBRN-tehtävistä on normaalia pelastustoimintaa ja siten puolustusvoimista annetun lain 12 :n soveltamisalan piirissä. Sisäministeriö kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksen luonnoksen yleisperusteluissa esitetty esimerkki puolustusvoimien CBRNsuorituskyvystä ei sisällä tietoja siitä, kuinka nopeasti yksikkö (Suojelun Erikoisosasto) olisi käytettävissä pelastustehtävään. Puolustusvoimien resurssien saatavuus määrittää suoraan niiden käyttökelpoisuuden onnettomuustilanteissa kotimaassa ja ulkomailla. Esimerkiksi Saksassa vastaavia CBRN-suojeluyksiköitä on kolme, joista yksi on jatkuvasti 24 tunnin valmiudessa. Pelastustilanteessa, jossa tarvitaan CBRN-osaamista, on resurssin oltava välittömästi saatavilla. Näin ollen onkin todennäköistä, että onnettomuustilanteessa Suomen ja muiden EU-valtioiden viranomaiset turvautuvat jäsenvaltioiden välittömästi saatavilla oleviin resursseihin Voimakeinojen käyttö Sisäministeriö pitää tärkeänä ja toimintaa selkiyttävänä säätää lailla kriisinhallintaan osallistuvan sotilaan sallituista voimankäyttövälineistä ja voimakeinoista, jos hän osallistuisi muuhun kuin sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallisessa kriisinhallintalaissa ei ole säädetty sallituista voimankäyttövälineistä tai voimankäyttövälineiden kantamisesta. Sen sijaan siviilikriisinhallintalain muuttamiseksi annetussa hallituksen esityksessä (HE 105/2014 vp) on tavoitteena lisätä lakiin säännökset voimankäyttövälineiden kantamisesta, voimakeinojen käytöstä ja hätävarjelutilanteista ja selkiyttää siviilikriisinhallintaan osallistuvan siviilihenkilöstön oikeudellista asemaa näiltä osin. Siviilikriisinhallintaoperaatioiden operaatiosuunnitelmassa ja muissa operaation ohjaus- ja suunnitteluasiakirjoissa määritellään operaation voimankäyttösäännöt kullekin asiantuntijaryhmälle. Asiantuntijoiden oikeuksia ja velvollisuuksia operaatioissa rajaa lisäksi lähettäjävaltion kansallinen lainsäädäntö. Sallituista voimankäyttövälineistä on kansallisesti säädetty toimialakohtaisesti poliisimiesten, rajavartiomiesten, tullimiesten ja rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten osalta. Näin ollen voimakeinojen käyttöoikeus vahvistettaisiin vain edellä mainituille ammattiryhmille, jos he tarvitsisivat voimankäyttövälineitä tai oikeutta voimakeinojen käyttöön siviilikriisinhallintaoperaatiossa palvelustehtävää suorittaessaan. Siviilikriisinhallintalain muuttamista ehdottavan hallituksen esityksen tarkoituksena on, että vain niillä Suomen lähettämillä asiantuntijoilla, joilla on voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käyttöön riittävä koulutus ja jotka voivat osoittaa ylläpitäneensä näitä taitoja, olisi oikeus koulutustaan vastaavaan voimankäyttövälineiden kantamiseen ja

3 Sisäministeriö Lausunto 3 (5) voimakeinojen käyttöön siviilikriisinhallintaoperaatiossa operaatioasiakirjojen sallimissa rajoissa. Sen sijaan siviilikriisinhallintalain nojalla lähetettävät sotilasasiantuntijat toimisivat siviilikriisinhallintaoperaatiossa siviilitehtävissä, kuten teknisinä asiantuntijoina tai aseriisuntahenkilöstönä, joiden tehtävänkuvaan ei kuulu voimakeinojen käyttöä. Sisäministeriö pitää tärkeänä, että mikäli sotilaallinen kriisinhallintalaki mahdollistaisi jatkossa sotilaan lähettämisen sotilastehtävään siviilikriisinhallintaoperaatioon, tulisi johdonmukaisuuden vuoksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa tai sen nojalla annetussa säädöksessä säätää tällaisen henkilön oikeudesta voimankäyttövälineiden kantamiseen sekä määritellä sallitut voimankäyttövälineet. Lisäksi tulisi säätää niistä voimakeinoista, joiden käyttöön siviilikriisinhallintaoperaatioon sotilastehtäviin lähetetyllä sotilaalla olisi oikeus ja tarvittava koulutus. Sisäministeriö kiinnittää huomiota edellä olevan perusteella seuraaviin lakiin sotilaallisesta kriisinhallinnasta ehdotettuihin pykälämuutoksiin: 1 1 momentti: Lain soveltamisala Sisäministeriö pitää tärkeänä, että kuhunkin kansainväliseen kriisinhallintatehtävään lähetetään Suomesta henkilö, jolla on kyseiseen tehtävään parhaiten soveltuva koulutus tai kelpoisuus. Sotilastehtäviin tulee lähettää sotilas, mutta esimerkiksi poliisitehtäviin tulee lähettää näihin tehtäviin koulutuksen saanut. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan "Sotilastehtävällä tarkoitetaan tässä yhteydessä tehtävää, jossa operaation tehtävänkuvaus edellyttäisi, että tehtävää hoitaa sotilas taikka tehtävää, jonka tehtävänkuvaus huomioiden tehtävään katsottaisiin parhaiten soveltuvan palveluksessa oleva tai palvelussuhteeseen otettu sotilas." Perustelujen mukaan jälkimmäisessä tapauksessa viranomaisten välisen koordinaation tarve korostuisi. Sisäministeriö pitää tärkeänä, että siviilikriisinhallintatehtäviin, joissa ei nimenomaisesti edellytetä sotilasta, lähetetään Suomesta lähtökohtaisesti siviilihenkilö. Siviilikriisinhallinta on luonteeltaan pääsääntöisesti siviiliviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien toimintaa. 5 Organisaatio ja henkilöstö Ehdotetun säännöksen mukaan sotilaiden lähettäminen muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan katetaan valtion talousarviossa ulkoministeriön ja puolustusministeriön pääluokissa myönnettyjen määrärahojen rajoissa. Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa täsmennetään, että kulut katetaan nimenomaan sotilaalliseen kriisinhallintaan myönnetyistä määrärahoista. Sisäministeriö pitää tärkeänä, että sotilaallisen kriisinhallinnan nojalla lähetettyjen sotilaiden kulut katetaan sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoista. 6 Koulutus ja harjoitus Ehdotetun säännöksen mukaan puolustusvoimat huolehtii myös sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan lähetettävien sotilaiden koulutuksesta ja harjoituksista. Sisäministeriö kiinnittää huomiota siihen, että olosuhteet ja tehtävät siviilikriisinhallintaoperaatioissa voivat poiketa huomattavasti sotilaallisen kriisinhallintaoperaation olosuhteista ja tehtävistä. Siviilikriisinhallintaoperaatioihin lähetettävien sotilaiden koulutus ja harjoitukset on räätälöitävä tätä tarkoitusta varten. Erityisesti koulutuksessa on otettava huomioon mahdollinen oikeus voimakeinojen käyttöön ja voimankäyttövälineiden kantamiseen myös siviilikriisinhallintaoperaatiossa. Ennen operaatioon lähtöä tulee sotilaille antaa koulutusta kyseisen operaation voimankäyttösäännöistä. Sisäministeriön alainen Kriisinhallintakeskus vastaa keskitetysti suomalaisten siviiliasiantuntijoiden koulutuksesta ja perehdytyksestä ja voi tarvittaessa antaa puolustusvoimille virkaapua myös sotilaiden koulutuksessa. Perustuslakivaliokunnan käytännössä on pidetty tärkeänä, että voimakeinojen käyttöoikeuksia uskotaan vain niiden käyttämiseen koulutetuille henkilöille ja että koulutuksessa kiinnitetään huomiota perus- ja ihmisoikeuksiin voimankäyttöä rajaavina tekijöinä. Koulutuksen tarve korostuu, jos valtuuksiin sisältyy oikeus käyttää

4 Sisäministeriö Lausunto 4 (5) voimakäyttövälineitä (PevL 44/1998 vp, s. 3, PeVL 2/1999 vp, s.3, PeVL 28/2001 vp, s. 4, PeVL 54/2001 vp, s. 5, PeVL 70/2002 vp, s. 4 ja PeVL 19/2005 vp, s. 8-9). Esityksen mukaan siviilikriisinhallintaoperaatioon voidaan lähettää sotilastehtävään palvelussuhteessa oleva tai palvelussuhteeseen otettu sotilas. Edellä mainitun perustuslakivaliokunnan käytännön valossa sisäministeriö pitää tärkeänä, että myös palvelussuhteeseen otetun sotilaan voimakeinojen käytön koulutus on ajan tasalla ennen operaatioon lähtöä. Koulutuksen tulee olla räätälöity nimenomaan siviilikriisinhallintaoperaatioon soveltuvaksi. Siviilikriisinhallintaoperaatioissa voimakeinojen käytön sallitut rajat ja luonne ovat erilaisia kuin sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Lisäksi ennen operaatioon lähtöä ja operaation aikana myös tämän lain nojalla kriisinhallintaoperaatiossa palvelevien tulee suorittaa säädetyin väliajoin voimankäyttövälineiden käytön tasokoe. 27 Voimakeinojen käyttö Sisäministeriö kiinnittää huomiota siihen, että toisin kuin sotilaallisessa kriisinhallinnassa, siviilikriisinhallintaoperaatioissa ei pääsääntöisesti ole oikeutta käyttää voimakeinoja tai kantaa voimankäyttövälineitä. Tällä hetkellä ainoa siviilikriisinhallintaoperaatio, jossa henkilöllä hätävarjelutilanteiden lisäksi voi olla oikeus voimakeinojen käyttöön, on EULEX Kosovo. Suomi suhtautuu pääsääntöisesti pidättyväisesti voimakeinojen käyttöön siviilikriisinhallinnassa. Sisäministeriö pitää tärkeänä, että tämä periaate kirjataan myös voimakeinojen käyttöä koskevan pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin. Toisin kuin hallituksen esityksessä laeiksi siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain ja rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 :n muuttamisesta (HE 105/2014 vp), tässä ehdotuksessa lähtökohtaisesti kaikilla sotilailla on oikeus voimakeinojen käyttöön myös siviilikriisinhallintaoperaatiossa. Siviiliviranomaisilla oikeus voimakeinojen käyttöön arvioidaan HE 105/20+14 vp mukaan jokaisen yksittäisen virkamiehen osalta erikseen. Olisi perusteltua, että myös sotilaiden kohdalla vastaava tapauskohtainen arviointi tehtäisiin. Sisäministeriö esittääkin, että pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin lisättäisiin seuraava kirjaus: "Suomen lähettäessä sotilaita sotilastehtäviin siviilikriisinhallintaoperaatioihin, tulee jokaisen sotilaan kohdalla erikseen arvioitavaksi ja päätettäväksi edellyttääkö kyseisen henkilön toimenkuva siviilikriisinhallintaoperaatiossa voimankäyttövälineiden kantamista tai oikeutta voimakeinojen käyttöön. Arvioinnissa otetaan huomioon siviilikriisinhallintaoperaation mandaatti ja operaation muut ohjausasiakirjat sekä henkilön toimenkuva." Sisäministeriö kiinnittää lopuksi huomiota siihen, että hallituksen esityksen yleisperusteluissa on viittaus jo kumottuun pelastuslakiin (468/2003), voimassa olevaa lainsäädäntöä on voimaan tullut pelastuslaki (379/2011). Kansliapäällikkö Päivi Nerg Ylitarkastaja Tony Everhall Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asianhallintajärjestelmässä. Sisäministeriö SM klo 16:09. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Liitteet - Jakelu [Kirjoita jakelu]

5 Sisäministeriö Lausunto 5 (5) Tiedoksi [Kenelle tiedoksi]