SISÄLLYS. N:o 979. Laki. Venäjän kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn. määräysten voimaansaattamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2002 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 979 Laki Venäjän kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Laki Vietnamin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Laki Marokon kanssa tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Laki Singaporen kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Julistus neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka on koko maassa juhlallisesti vietettävä vuonna Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeen ainesosana olevan lihan ilmoittamisesta pakkausmerkinnöissä Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus makkaran koostumuksesta ja pakkausmerkinnöistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta lääkkeiden käytöstä, luovutuksesta ja määräämisestä eläinlääkinnässä N:o 979 Laki Venäjän kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1996 Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2000 Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa niin kuin Suomi on niihin sitoutunut. HE 84/2000 VaVM 27/2002 EV 180/

2 4192 N:o Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Suvi-Anne Siimes

3 4193 N:o 980 Laki Vietnamin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2001 Suomen tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 168/2002 VaVM 18/2002 EV 154/2002

4 4194 N:o 981 Laki Marokon kanssa tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Rabatissa 1 päivänä lokakuuta 2001 Suomen tasavallan ja Marokon kuningaskunnan välillä tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 8/1980) muuttamista koskevan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 169/2002 VaVM 19/2002 EV 155/2002

5 4195 N:o 982 Laki Singaporen kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Singaporessa 7 päivänä kesäkuuta 2002 Suomen tasavallan ja Singaporen tasavallan hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 202/2002 VaVM 20/2002 EV 156/2002

6 4196 N:o 983 Julistus neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka on koko maassa juhlallisesti vietettävä vuonna 2003 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002 Raamatun kuva ihmisen luomisesta on voimakas keskinäisen huolenpidon ja rakkauden kuvaus (1. Moos. 1: 26 30). Jokainen ihminen on Jumalan luoma olento, jota sen vuoksi tulee kohdella inhimillisesti, oikeudenmukaisesti ja hänen ainutlaatuisen arvonsa mukaisesti. Samoin ihmisten erilaisuus on Jumalan luomistyön kallis lahja. Se ilmenee jokaisen ihmisen omassa elämänhistoriassa. Joka päivä kohtaamme ympärillämme erilaisuutta. Raamatussa on kannanottoja ja esimerkkejä suhtautumisesta erilaisuuteen, niin myös toisen kulttuurin ihmisiin, vieraisiin ja muukalaisiin. Raamattu voidaankin nähdä protestina erilaisuuden synnyttämää pelkoa ja vihaa vastaan. Yksityisyys, riippumattomuus ja taloudellisten arvojen ylikorostaminen leimaavat suomalaistakin elämäntapaa. Ahneus ja viihteellinen elämäntyyli lisäävät eriarvoisuutta ja uhkaavat avointa erilaisuuden kohtaamista. Suvaitsevaisuus on näin vaarassa kadota. Yhteiskuntamme on kuitenkin viime vuosina vahvasti moninaistunut. Osa uusista vaikutteista on kansainvälistymisen seurausta, mutta myös monet suomalaiset ovat nykyisin rohkeampia arvostamaan erilaisuutta. Tämä näkyy muun muassa nuorten elämässä. Toisaalta erilaisuuden hyväksyminen liittyy kaikkeen ihmisten väliseen kanssakäymiseen, eikä läheistenkään ihmisten tarvitse tuntea tai ajatella kaikesta samalla tavalla. Ihmisten välinen erilaisuus ei siis ole uhka vaan mahdollisuus. Ilman erilaisuutta olisimme Suomessa ja maailmassa paljon köyhempiä. Ainoastaan keskinäisiä rajoja ylittämällä, tutustumalla erilaisiin elämänmuotoihin yhteiskuntamme voi kehittyä monikulttuuriseksi. Maahanmuuttajien asiallinen kohtelu muun muassa koulutuksen ja työelämän kysymyksissä on erityisen tärkeä. Keskinäiseen vuoropuheluun on saatava arvostava sävy. Todellinen vuoropuhelu alkaa, kun keskinäinen tuntemus lisääntyy ja syntyy luottamus. Suomalaiseen tapakulttuuriin ei kuulu keskustelu uskonnollisista kysymyksistä. Maahamme muuttaneet eri uskontojen edustajat koettelevat tätä arkuuttamme ja opettavat meitä puhumaan aiempaa avoimemmin omasta uskonnollisesta arvopohjastamme. Oman uskonnollisen identiteetin merkitys korostuu vuorovaikutuksessa toisen uskonnon edustajan kanssa. Parasta valmentautumista uskontojen kohtaamiseen on perehtyminen kristillisen uskon perusteisiin. Kristillinen kirkko on universaali ja monikulttuurinen. Seurakuntien asenneilmaston tulisi heijastaa kirkon olemusta ja avoimuutta kaikkia ihmisiä kohtaan. Kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen jäsenillä on erityinen haaste edistää yhteyttä. He ovat saman Jumalan lapsia. Kun ihminen on oman kulttuurinsa nimissä kaventanut toisen elinmahdollisuuksia, häntä kutsutaan katumukseen ja elämänmuutokseen. Kristuksen evankeliumista nouseva anteeksiantamus antaa hyvän lähtökohdan myös toisesta kulttuurista tulevan ihmisen kohtaamiseen.

7 N:o Hallitus on päättänyt vanhaa kristillistä tapaa noudattaen, että vuonna 2003 on vietettävä neljänä sunnuntaina yleistä kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, nimittäin tammikuun 19. päivänä, huhtikuun 27. päivänä, syyskuun 21. päivänä ja lokakuun 19. päivänä, sekä määrännyt rukouspäivien saarnojen aiheiksi oheiset tekstit. Tasavallan kansalaisia pyydetään ottamaan osaa näihin yhteisiin jumalanpalveluksiin sekä syventymään myös kodeissa kristinuskon iankaikkisiin totuuksiin. Kaikkien asianomaisten velvollisuus on tiedottaa tästä päätöksestä ja edistää sen noudattamista. Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2002 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg

8 4198 N:o 983 Vuoden 2003 rukouspäivien raamatuntekstit 1. rukouspäivä Ps. 67: 2 5 Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän kirkastakoon meille kasvonsa. Silloin koko maa oppii tuntemaan sinun tiesi, Jumala, ja kaikki kansat saavat tietää, että sinä autat. Ylistäkööt kansat sinua, Jumala, ylistäkööt sinua kaikki kansat. Kansat iloitkoot ja riemuitkoot, sillä sinä jaat niille oikeutta, sinä johdatat kansakuntia maan päällä. 1 Moos. 4: Kain sanoi Herralle: Syntini rangaistus on minulle liian raskas kantaa. Kun sinä nyt karkotat minut tältä seudulta, minä joudun pois kasvojesi edestä. Minun on harhailtava kodittomana ja pakolaisena maailmalla, ja silloin kuka hyvänsä, joka minut kohtaa, voi tappaa minut. Mutta Herra sanoi hänelle: Ei, vaan kostettakoon seitsenkertaisesti sille, joka tappaa Kainin. Ja Herra pani Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaa, tappaisi häntä. Niin Kain lähti pois Herran kasvojen edestä ja asettui asumaan Nodin maahan Eedenin itäpuolelle. Gal. 3: Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Yhdentekevää, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi. 2. rukouspäivä Ps. 41: 2 3 Hyvä on sen osa, joka pitää huolta avuttomasta. Sitä ihmistä Herra auttaa hädän päivänä. Herra varjelee häntä, ja hän saa elää. Kaikki ylistävät hänen onneaan. Herra ei jätä häntä vihamiesten armoille. 1. Moos. 33: 1 4 Kun Jaakob kohotti katseensa, hän näki Esaun tulevan neljäsataa miestä mukanaan. Silloin Jaakob jakoi Lealle, Raakelille ja molemmille orjattarille heidän lapsensa. Hän asetti orjattaret lapsineen etumaisiksi, Lean ja hänen lapsensa heidän taakseen ja Raakelin ja Joosefin takimmaisiksi. Hän itse kulki heidän edellään veljeään kohden polvistuen ja kumartaen välillä seitsemän kertaa maahan saakka. Mutta Esau juoksi häntä vastaan, syleili häntä, kietoi kätensä hänen kaulaansa ja suuteli häntä, ja he itkivät. Matt. 15: Lähdettyään sieltä Jeesus meni Tyroksen ja Sidonin seudulle. Siellä muuan kanaanilainen nainen, sen seudun asukas, tuli ja huusi: Herra, Daavidin Poika, armahda minua! Paha henki vaivaa kauheasti tytärtäni. Mutta hän ei vastannut naiselle mitään. Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja pyysivät: Tee hänelle jotakin. Hän kulkee perässämme ja huutaa. Mutta Jeesus vastasi: Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten. Silti nainen tuli lähemmäs, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: Herra, auta minua! Mutta Jeesus

9 N:o sanoi hänelle: Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille. Ei olekaan, Herra, vastasi nainen, mutta saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia. Silloin Jeesus sanoi hänelle: Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot. Siitä hetkestä tytär oli terve. 3. rukouspäivä Moos. 20: 8 11 Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen. 1. Kor. 12: 4 7 Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama. Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi. Luuk. 17: Matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä pysähtyivät matkan päähän ja huusivat: Jeesus, opettaja, armahda meitä! Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: Menkää näyttämään itsenne papeille. Mennessään he puhdistuivat. Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. Jeesus kysyi: Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa? Ja hän sanoi miehelle: Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut. 4. rukouspäivä Saarn. 4: 9 12 Kaksin on parempi kuin yksin, sillä kumpikin saa vaivoistaan hyvän palkan. Jos he kaatuvat, toinen auttaa toista nousemaan, mutta voi yksinäistä, joka kaatuu häntä auttamassa ei ole ketään. Ja jos kaksi makaa yhdessä, on molemmilla lämmin, mutta kuinka yksinäisellä voisi olla lämmin? Yksinäisen kimppuun on helppo käydä, mutta kaksi pitää puolensa, eikä kolmisäikeinen lanka katkea helposti. Kol. 3: Te, jotka olette Jumalan valittuja, pyhiä ja hänelle rakkaita, pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen. Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin. Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi. Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia. Luuk. 22: Jeesuksen vielä puhuessa sinne tuli joukko miehiä, ja heidän oppaanaan oli Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta. Juudas tuli Jeesusta kohti antaakseen hänelle suudelman, mutta Jeesus sanoi hänelle: Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen Pojan? Kun Jeesuksen seuralaiset näkivät, mitä oli tulossa, he sanoivat: Herra, iskemmekö miekalla? Yksi heistä iskikin ylipapin palvelijaa niin että tämän oikea korva irtosi. Mutta Jeesus sanoi: Ei! Antakaa tämän tapahtua. Hän kosketti miehen korvaa ja paransi hänet /142

10 4200 N:o 984 Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2002 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 :n 1 momentin nojalla: Yleisiä määräyksiä 1 Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia. 2 Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pintaalat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm. 3 Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit. Asuinrakennukset 4 Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää. 5 Pientalojen pinta-alan perusarvo on 449,06 euroa/m 2. Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 358,24 euroa/m 2. Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina , on pinta-alan perusarvo 405,33 euroa/m 2. Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:

11 N:o ) jos rakennuksen pinta-ala on: yli 60 m 2 mutta enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 0,765 euroa jokaiselta alarajan (60 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä; yli 120 m 2, alennus on 45,90 euroa/m 2, 2) jos rakennuksesta puuttuu: vesijohto ja viemäri, alennus on 28,93 euroa/m 2 ; keskuslämmitys, alennus on 32,80 euroa/m 2 ; sähkö, alennus on 17,32 euroa/m 2. 6 Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 154,06 euroa/m 2. 7 Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin. 8 Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 449,06 euroa/m 2. Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 358,24 euroa/m 2. Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksessa on hissi, lisäarvo on 19,01 euroa/m 2 ; 2) jos rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on yli 80 m 2 mutta enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 1,152 euroa jokaiselta alarajan (80 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä; jos yli 120 m 2, alennus on 46,08 euroa/m 2, 3) jos rakennuksen kerrosluku kellari mukaan lukien on 3 kerrosta, lisäarvo on 23,38 euroa/m 2 ; 4 kerrosta, lisäarvo on 11,60 euroa/m 2 ; 5 kerrosta, lisäarvo on 0; 6 kerrosta, alennus on 11,60 euroa/m 2 ; 7 kerrosta, alennus on 23,38 euroa/m 2 ; 8 kerrosta tai enemmän, alennus on 34,98 euroa/m 2. 9 Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä. 10 Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 358,24 euroa/m 2. Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksen pinta-ala on yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2, perusarvosta vähennetään 2,341 euroa jokaiselta alarajan (10 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä; yli 70 m 2, alennus on 140,46 euroa/m 2, 2) jos rakennus on talviasuttava lisäarvo on 29,94 euroa/m 2 ; 3) jos rakennuksessa on kuisti, lisäarvo kuistineliömetriltä on 59,71 euroa. 11 Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 238,83 eurolla lisättynä 5,21 eurolla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on: viemäri, 358,24 euroa; vesijohto, 449,06 euroa; WC, 593,70 euroa; sauna 593,70 euroa. 12 Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona. 13 Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talousja autotallirakennusta. Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 292,65 euroa/m 2. Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 152,38 euroa/m 2. Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 119,41 euroa/m 2.

12 4202 N:o 984 Toimistorakennukset 14 Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä. 15 Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 622,30 euroa/m 2. Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 12,78 euroa jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä; jos yli 3,5 m, lisäarvo on 76,68 euroa/m 2, 2) rakennuksen muoto: jos rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita, alennus on 63,91 euroa/m 2 ; jos rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia, alennus on 0; jos rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H-, T-, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi, lisäarvo on 32,80 euroa/m 2, 3) varasto- ja paikoitustilat: jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 38,85 euroa/m 2 ; jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0; jos varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta, lisäarvo on 25,56 euroa/m 2, 4) hissit: jos rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 %, alennus on 50,46 euroa/m 2 ; jos hissikuilujen yhteenlaskettu pintaala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % alennus on 0; jos hissikuilujen yhteenlaskettu pintaala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo on 77,53 euroa/m 2 ; 5) ilmastointi: jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisääntai ulospuhallus, alennus on 50,46 euroa/m 2 ; jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus, alennus on 0; jos edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä, lisäarvo on 63,91 euroa/m 2. Myymälärakennukset 16 Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta. 17 Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 191,73 euroa/m 3. Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksen tilavuus on: yli 700 m 3 mutta enintään m 3 perusarvosta vähennetään 2,341 euroa jokaiselta alarajan (700 m 3 ) ylittävältä 100 m 3 :ltä; jos yli m 3 mutta enintään m 3 perusarvosta vähennetään 2,341 euroa jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä m 3 :iin saakka ja 0,303 euroa jokaiselta m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä, jos yli m 3 alennus on 64,86 euroa/m 3 2) jos kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 20 % mutta enintään 40 %, perusarvosta vähennetään 0,982 euroa jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä; jos yli 40 %, alennus on 19,64 euroa/m 3, 3) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 1,547 euroa jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä;

13 N:o jos yli 6,2 m, alennus on 49,50 euroa/m 3, 4) jos rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 15,14 euroa/m 3. Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 148,85 euroa/m 3. Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla. Teollisuusrakennukset 18 Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä. 19 Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 74,84 euroa/m 3. Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m, perusarvosta vähennetään 3,784 euroa jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä; jos yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 3,784 euroa jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 1,901 euroa jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä; jos yli 8,8 m alennus on 26,54 euroa/m 3, 2) lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia; jos rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaalitai toimistotiloja alennus on 21,36 euroa/m 3 ; jos rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön, alennus on 13,46 euroa/m 3 ; jos rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18 o C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0; jos rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18 o C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pintaalasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo on 13,12 euroa/m 3. 3) ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 13,46 euroa/m 3 ; jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %, alennus on 0; jos rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pintaalasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä, lisäarvo on 13,12 euroa/m 3. 4) jos rakennus on vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 11,60 euroa/m 3 ; 5) jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on yli m 3 mutta enintään m 3 vähennetään sen perusarvosta 2,321 euroa alarajan (5 000 m 3 ) ylittävältä jokaiselta m 3 :ltä; jos yli m 3, alennus on 11,61 euroa/m 3. Muut rakennukset ja rakennelmat 20 Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

14 4204 N:o Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4 19 :ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankintaarvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista. Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti: 1) hoitoalan rakennukset: keskussairaalat 931,76 euroa/m 2 ; aluesairaalat 750,12 euroa/m 2 ; terveyskeskukset ja paikallissairaalat 694,62 euroa/m 2 ; kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 610,52 euroa/m 2 ; vankilat 159,78 euroa/m 3. 2) kokoontumisrakennukset: teatteri-, konsertti- ja kongressirakennukset 792,17 euroa/m 2. Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset; kirjastorakennukset ja arkistot 597,07 euroa/m 2. Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin; museot ja taidegalleriat 556,70 euroa/m 2. Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja; seurakuntatalot 694,62 euroa/m 2. Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja; nuorisotalot 630,70 euroa/m 2. Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja; uudenaikaiset kirkkorakennukset 1 004,08 euroa/m 2. Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja; puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 174,92 euroa/m 3 ; monitoimi- ja urheilutalot 610,52 euroa/m 2. Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja; stadion- ja katsomorakennukset 595,39 euroa/m 2. Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja, 3) opetusrakennukset: peruskoulu- ja lukiorakennukset 674,43 euroa/m 2 ; ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 630,70 euroa/m 2 ; korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 694,62 euroa/m 2, 4) liikenteen rakennukset ja muut rakennukset: linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 724,89 euroa/m 2. Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin; nykyaikaiset yli brm 2 terminaalirakennukset 1 025,95 euroa/m 2 ; tietoliikennerakennukset 438,97 euroa/m 2. Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa; kasarmirakennukset 467,56 euroa/m 2. Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 376,74 euroa/m 2 ; paloasemarakennukset 595,39 euroa/m 2. Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 533,16 euroa/m 2 ; vesitornit, yli 750 vesi-m 3 400,29 euroa/vesi-m 3 ja alle 750 vesi-m 3 28,59 euroa/vesi-m 3.

15 N:o Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia. Voimaantulo 22 Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä joulukuuta Sitä sovelletaan vuodelta 2002 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes Hallitusneuvos Kirsi Seppälä

16 4206 N:o 985 Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2002 Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 :n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita: 1 Soveltamisala Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot: 1) koneasema siihen sisältyvine patoineen; 2) ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet; 3) voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset; 4) voimalaitosta palvelevat padot; 5) kytkinkenttärakenteet; 6) voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat; 7) lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset; 8) voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä 9) tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt. Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot. Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamotai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita. Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen. 2 Jälleenhankinta-arvo Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 :ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 225,7. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.

17 N:o Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 :ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 :n 1 5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. 4 Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot 1. Tontin pintarakennustyöt Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa. Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 2,422 euroa/m Kaivuumassat Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 9,75 euroa/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä ja 8,07 euroa/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä sekä 57,86 euroa/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta. 3. Vedenjuoksutusputket Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat ø (m) euro/jm 1,0 379,26 1,5 568,81 2,0 758,53 2,5 948,08 3, ,79 3, ,34 4, ,06 4, ,60 5, ,32 Väliarvot lasketaan suhteellisesti / Padot ja tukimuurit Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 381,62 euroa/m 3, kun pato on betonia, ja 15,98 euroa/m 3, kun pato on maata tai louhetta. 5. Koneasemat Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa. Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet. Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko 1 m 3 euro , , , , ,06 Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti. Taulukko 2 m 3 euro , , , ,52 Jos koneasema on tehdas tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

18 4208 N:o 985 Taulukko 3 Teho (MW) euro 0, ,75 1, ,45 2, ,39 3, ,05 4, ,44 5, ,82 6, ,04 7, ,26 8, ,64 9, ,25 10, ,90 15, ,97 20, ,70 25, ,10 50, ,60 100, ,11 150, ,28 5 Muu vesivoimalaitos Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2 4 :ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista. 6 Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä joulukuuta Sitä sovelletaan vuodelta 2002 toimitettavassa varallisuusverotuksessa. Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes Hallitusneuvos Kirsi Seppälä

19 4209 N:o 986 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeen ainesosana olevan lihan ilmoittamisesta pakkausmerkinnöissä Annettu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun elintarvikelain (361/1995) 48 :n nojalla: 1 Asetuksen tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön 26 päivänä marraskuuta 2001 annettu komission direktiivi 2001/101/EY myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta. 2 Soveltamisala Tämä asetus koskee elintarvikkeen ainesosana olevan lihan ilmoittamista pakkausmerkinnöissä. Asetusta ei sovelleta sellaisenaan kaupan pidettävän paloitellun lihan tai ruhonosien pakkausmerkintöihin. Makkaroiden koostumuksesta ja pakkausmerkinnöistä säädetään erikseen. 3 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan lihalla ihmisravinnoksi hyväksyttyjä nisäkkäiden ja lintujen luurankolihaksia sekä pallealihaa ja puremalihaksia. Lihaan luonnostaan liittyvän rasvan ja sidekudoksen kokonaispitoisuudet eivät saa ylittää jäljempänä säädettyjä määriä; ja koneellisesti erotetulla lihalla sellaista lihaa, joka saadaan erottamalla luista mekaanisesti niihin luurankolihasten irtileikkaamisen jälkeen jäljelle jäänyt liha. 4 Rasvan ja sidekudosten enimmäismäärät ainesosana ilmoitettavassa lihassa Muiden nisäkkäiden kuin sikojen ja kaniinien lihan kokonaisrasvapitoisuus saa olla enintään 25 % ja sidekudospitoisuus enintään 25 %. Sian lihan kokonaisrasvapitoisuus saa olla enintään 30 % ja sidekudospitoisuus enintään 25 %. Kaniinin ja lintujen lihan kokonaisrasvapitoisuus saa olla enintään 15 % ja sidekudospitoisuus enintään 10 %. 5 Lihapitoisuuden laskennallinen tarkistaminen Jos ainesosana käytetyn lihan rasva- ja/tai sidekudospitoisuudet ovat korkeammat kuin edellä 4 :ssä säädetään, ilmoitettavaa liha- Komission direktiivit 2001/101/EY (CELEX 32001L0101); EYVL N:o L 310, , s. 19 ja 2002/86/EY (CELEX 32002L0086); EYVL N:o L 305, , s. 19

20 4210 N:o 986 pitoisuutta on vastaavasti pienennettävä, ja rasva ja/tai sidekudos on ilmoitettava erikseen ainesosaluettelossa. 6 Eläinlajin ilmoittaminen Ainesosana käytetystä lihasta on aina ilmoitettava eläinlaji tai eläinlajit, josta liha tai seoksessa olevat lihalajit ovat peräisin. 7 Eläimestä peräisin olevien muiden ainesosien ilmoittaminen Koneellisesti erotettu liha, elimet ja muut lihan määritelmän ulkopuolelle jäävät eläimestä peräisin olevat ainesosat on ilmoitettava omilla nimillään ainesosaluettelossa. Tällöin on myös ilmoitettava eläinlaji, josta ainesosa on peräisin. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Elintarvikkeiden, jotka eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia, pitäminen kaupan on kiellettyä lukien. Elintarvikkeet, jotka on valmistettu ja pakattu ennen mainittua päivää, voidaan kuitenkin myydä loppuun edellyttäen, että niiden merkinnät täyttävät ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleet vaatimukset. Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2002 Ministeri Jari Vilén Ylitarkastaja Anne Haikonen

21 4211 N:o 987 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus makkaran koostumuksesta ja pakkausmerkinnöistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2002 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan makkaran koostumuksesta ja pakkausmerkinnöistä 5 päivänä maaliskuuta 1996 annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (139/1996) 2, 4 :n 1 momentti, 5 ja 6 seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) makkaralla suoleen tai muuhun päällykseen tai muottiin tehtyä elintarviketta, jonka oleellisena valmistusaineena on liha ja joka koostumukseltaan tai muilta ominaisuuksiltaan täyttää 4 :ssä säädetyt vaatimukset; 2) lihalla ihmisravinnoksi hyväksyttyjä nisäkkäiden ja lintujen luurankolihaksia sekä pallealihaa ja puremalihaksia. Ainesosana käytettävään lihaan luonnostaan liittyvän rasvan ja sidekudoksen kokonaispitoisuudet eivät saa ylittää erikseen säädettyjä määriä; 3) koneellisesti erotetulla lihalla sellaista lihaa, joka saadaan erottamalla luista mekaanisesti niihin luurankolihasten irtileikkaamisen jälkeen jäljelle jäänyt liha; 4) elimillä kieltä, sydäntä, maksaa, munuaista, keuhkoja, aivoja ja kateenkorvaa; 5) silavalla sian nahanalaista rasvakudosta, joka on erotettu lihasta ja josta nahka on poistettu; 6) kamaralla sian syötävää nahkaa; 7) siipikarjan nahkalla siipikarjan syötävää nahkaa; 8) päänlihalla naudan ja hevosen päästä irrotettua muuta lihaa kuin puremalihaksia; sekä 9) muulla lihaan verrattavalla valmistusaineella koneellisesti erotettua lihaa, elimiä, silavaa, kamaraa, siipikarjan nahkaa ja päänlihaa. 4 Makkaran koostumus Lihan ja muiden lihaan verrattavien valmistusaineiden yhteismäärän tulee olla kestomakkarassa vähintään 95, leikkelemakkarassa vähintään 50 ja ruokamakkarassa vähintään 45 painoprosenttia laskettuna valmiista elintarvikkeesta. 5 A-luokan makkarat Leikkelemakkaraa ja ruokamakkaraa saa nimittää A-luokan makkaraksi, jos se täyttää seuraavat ehdot: 1) valmistusaineena käytetyn lihan ja muiden lihaan verrattavien valmistusaineiden

22 4212 N:o 987 yhteismäärä on vähintään 63 painoprosenttia laskettuna valmiista elintarvikkeesta; 2) muina lihaan verrattavina valmistusaineina on käytetty vain elimiä, silavaa ja muuta rasvakudosta, kamaraa ja siipikarjan nahkaa; 3) eliminä on käytetty vain kieltä, sydäntä tai maksaa; 4) kamaraa ja siipikarjan nahkaa saa käyttää enintään 6 painoprosenttia laskettuna valmiista elintarvikkeesta ja 5) valmistusaineena ei ole käytetty tärkkelystä eikä perunajauhoa. 6 Makkaran pakkausmerkinnät Sen lisäksi mitä pakkausmerkinnöistä muualla säädetään on valmiiksi pakatussa makkarassa oltava ainakin seuraavat merkinnät: 1) lihan määrä ilmoitettuna painoprosentteina valmiista elintarvikkeesta; 2) muut lihaan verrattavat valmistusaineet niiden omilla nimillään; 3) eläinlaji lihan ja muiden lihaan verrattavien valmistusaineiden osalta; 4) leikkelemakkaran ja ruokamakkaran keskimääräinen rasvapitoisuus painoprosentteina valmistushetkellä tai ilmoitettuna siten kuin ravintoarvomerkinnöistä erikseen säädetään; 5) käytetyn proteiinivalmisteen alkuperä ja 6) jos makkara myydään raakana ja se on tarkoitettu kypsennettäväksi, ilmoitus siitä, että makkara vaatii kypsennyksen. Valmiiksi pakattuun makkaraan tehtäväksi säädetyt merkinnät voidaan vaihtoehtoisesti tehdä makkaran syötäväksi kelpaamattomaan kuoreen. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Makkaroiden, jotka eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia, kaupan pitäminen on kiellettyä lukien. Makkarat, jotka on valmistettu ja pakattu ennen mainittua päivää, saadaan kuitenkin myydä loppuun edellyttäen, että ne täyttävät ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleet vaatimukset. Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2002 Ministeri Jari Vilén Ylitarkastaja Anne Haikonen

23 4213 N:o 988 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta lääkkeiden käytöstä, luovutuksesta ja määräämisestä eläinlääkinnässä Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: Asetuksen nimi n:o antopäivä voimaantulo MMM:n asetus lääkkeiden käytöstä, luovutuksesta ja määräämisestä eläinlääkinnässä.. 23/EEO/ Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöä koskevassa määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastosta, osoite Mariankatu 23, Helsinki, puhelin (09) Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 2002 Osastopäällikkö Matti Aho Vanhempi hallitussihteeri Ritva Ruuskanen Parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY (32001L0082); EYVL N:o L 311, , s. 1 Neuvoston direktiivi 96/22/EY (31996L0022); EYVL N:o L 125, , s. 3 Komission päätös 2000/68/EY (32000L0068); EYVL N:o L 23, , s. 72

24 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o , 3 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN