Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan Y^nsMsS&^a^S ^/LV^^.,

Transkriptio

1 Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Rakennus-ja ympäristölautakunta Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan ympäristönsuojelumääräykset Annet';'.' im! I<UTA As; '-! r - < '"! 'l r-, f vv.. 1 1'Äfl "! JA 20? Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan YnsMsS&aS LV., Rymla 46,20 ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista e olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Määräykset eivät voi koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa, koeluontoista toimintaa, poikkeuksellisia tilanteita, pilaantuneiden maa-aineiden käsittelyä eivätkä puolustusvoimien toimintaa. Määräykset eivät myöskään voi koskea toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.,20 ja Ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea: 1) toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia 2) erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa 3) toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuolella 4) alueita, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön taikka ojaan, lähteeseen, tekolammikkoon tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen noroon 5) vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan 6) valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista sekä 7) vesien ja meriympäristön tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovatvesienhoidonja merenhoidon järjestämisestä annetun lain ( ) mukaisen vesienhoitosuunnitelman tai merenhoitosuunnitetman mukaan tarpeellisia Ympäristönsuojelumääräykset ovat kansalaisia, yrityksiä ja viranomaisia sitovia. Määräykset täydentävät ja selventävät ympäristönsuojelulakia sekä sen nojalla annettuja asetuksia ja niillä voidaan ehkäistä sellaisia paikallisia ympäristöhaittoja, joihin lain ja asetusten määräykset ovat liian yleisluontoisia. Määräysten on kohdistuttava ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja sen vähentämiseen. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia määräyksiä ovat kunnan jätehuoftomääräykset, rakennusjärjestys sekä osittain myös kaavamääräykset. Ympäristöpalvelut on valmistellut luonnoksen Kouvolan ja Iitin ympäristönsuojefumääräyksiksi. Kouvolassa ja Iitissä ei ole aikaisemmin ollut ympäristönsuojelumääräyksiä. Hallintolain mukaan päätökset on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Tämän vuoksi määräyksiin on laadittu erillinen perusteluosio.

2 Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Rakennus- ja ympäristölautakunta i Rakennus-ja ympäristölautakunta on kokouksessaan , asianro päättänyt asettaa ympäristönsuojelumääräysiuonnoksen ja sen perustelut nähtäville sekä pyytää niistä lausunnot. Määräysluonnoksesta kuulutettiin Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan ilmoitustauluilla , ilmoitus kuulutuksesta julkaistiin Kouvolan Sanomissa, Kaupunkilehti Pohjois-Kymenlaaksossaja Iitin seudussa. Lausunnot lautakunta päätti pyytää Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi Kymenlaakson pelastuslaitokselta, Kymen jäteiautakunnalta, Kouvolan tekniseltä lautakunnalta, maaseutulautakunnaita, rakennusvalvonnalta, teknisen tuotannon liikelaitoksen johtokunnalta, tilaliikelaitoksen johtokunnalta, liikelaitos Kouvolan Veden johtokunnalta, Kymen Vesi Oy:n hallitukselta, Iitin kunnanhallitukselta ja Kausalan Lämpö Oy:ltä. Kouvolan rakennusvalvontaa, Kouvolan Veden johtokuntaa ja Kausalan Lämpöä lukuunottamatta muut tahot antoivat lausuntonsa. Muistutuksia saatiin yhteensä 18:fa yksityishenkilöltä ja yhdistykseltä. Muistutuksen jättivät MTK Kaakkois-Suomi, Tuomo Tapola, Markku Raussi, Ilpoja Saila Villikka, Heikki Seppälä, Ismo Kilkkilä, Niko Korppi, Tuomo Hasu, Pentti ja Esa Sani, Jarkko Pirinen, Pekka Ala-Outinen, Teemu Mikkelä, Esko Sorsa, Myllykosken Maatalousseura, Sampo Järnefelt, Keskustan Kouvolan Kunnallisjärjestö, Kymenlaakson Kylät r.y. sekä Timoja Hannele Enberg. Muistutukset koskivat pääasiassa pohjavesialueille esitettyä lannanlevityskieltoa. Lausunnoissa esitetyt yleiset kommentit ympäristönsuojelumääräyksiin: Teknisen tuotannon liikelaitoksen johtokunnalta ja tilaliikelaitoksen johtokunnalla ei ole huomautettavaa luonnokseen. Kymenlaakson pelastuslaitos pitää määräyksiä tarpeellisina ja toimintaa selkeyttävinä. Kymen Vesi Oy ja Kymenlaakson Vesi Oy näkevät, että kaikki pohjavesien suojelua edistävä toiminta - myös ympäristönsuojelumääräysten antaminen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi - on erittäin tärkeää. ELY-keskus pitää hyvänä, että ympäristönsuojeiumääräykset annetaan samansisältöisenä sekä Kouvolan kaupungin että Iitin kunnan alueille. Yhtenäiset määräykset helpottavat valvontaa ja takaavat yhdenmukaiset menettelytavat Ja käytännöt lähialueen kunnissa, joissa ympäristöolosuhteet ovat samankaltaiset. Toisaalta pohjavesien suojeluun liittyvien määräysten osalta (Jätevesienkäsitteiyja maatalous) yhteneviä käytäntöjä olisi kuitenkin voinut tarkastella ja hakea laajemminkin valvonnan helpottamiseksi ja kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen varmistamiseksi. ELY-keskus katsoo, että ympäristönsuojelumääräykset ovat rakenteeltaan ja sisällöltään selkeät ja niissä on otettu huomioon YSLn 19 :n mukaisia ympäristönsuojelun kannalta keskeisiä osa-alueita

3 Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Rakennus-Ja ympäristölautakunta i paikalliset olosuhteet huomioiden. Määräykset sisältävät myös perustelut, jotka helpottavat niiden tulkintaa ja soveltamista. Tosin luonnosmääräysten perusteluosassa on vain paikoin pystytty perustelemaan normaalia lainsäädäntöä tiukempia käytäntöjä. Lisäksi osa pykälistä on lakitekstiä toistavia Ja perusteluosassa niiden todetaankin vastaavan nykyistä lainsäädäntöä. Talloinhan määräystä ei tarvitsisi edes antaa. Kymen jätelautakunnan mukaan määräyksiä ja ohjeita laadittaessa on syytä varmistaa, että ne annetaan asiaan kuuluvien lakien perusteella. Jätelautakunta katsoo, ettei ympäristönsuojelumääräysten tulisi olla ristiriidassa jätelainsäädannön tai sen perusteella annettujen asetusten tai määräysten kanssa eivätkä ne saisi estää tai vaikeuttaa jätelain perusteella jätehuoltoviranomaisen hoidettavaksi määrättyjä tehtäviä. Tekninen lautakunta toteaa, että luonnoksena esitettyjen kunnallisten ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata osaltaan turvallinen, terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, mikä on hyvä tavoite. Määräyksille on ilmeinen tarve ja määräysluonnokseen onkin koottu kattavasti määräyksiä ympäristönsuojelun eri osa-alueilta. Kokonaisuutena luonnosta voidaan pitää varsin oikeansuuntaisena askeleena kohti viihtyisämpää ja kestävämpää ympäristöä. Luonnosta tulisi kuitenkin vielä harkita joiltakin osiltaan. Iitin kunta katsoo lausunnossaan, että määräysten tavoitteiden tulisi olla konkreettisia ja tarkentaa olemassa olevaa lainsäädäntöä. Määräyksissä tulee pidättäytyä kirjaamasta lainsäädännössä esitettyjä rajoituksia, ne tulisi sisällyttää perusteluosaan. Kokonaisuutena ympäristönsuojelumääräyksiä tulee tarkastella kriittisesti siltä osin, mitä asiakirjaan on syytä kirjata. Määräysten tulee olla todelliseen, rajattuun tarpeeseen perustuvia sekä lähialueen kuntien kanssa tasa-arvoisia. Kunta ei näe esitetyn mukaisten ympäristönsuojelumääräysten käyttöönottoa tarpeelliseksi. Lausunnoista ja muistutuksista tehty yhteenveto on oheismateriaalina nro 1 ja 2. Yhteenvedosta selviää, miten lausunnot ja muistutukset on huomioitu valmistelussa. Ympäristönsuojelumääräyksetja niiden perustelut on jaettu oheismateriaaliksi nro 3 ja 4. Lisätietoja: Ympäristösuunnittelija Kati Halonen, puh , kati.halonen(a)kouvola.fi Ympäristöpäällikön ehdotus: Lautakunta päättää lähettää ympäristönsuojeiumääräyksetja niiden perustelut hyväksyttäviksi Kouvolan kaupunginvaltuustolle ja Iitin kunnanvaltuustolle. Määräysten voimaantulopäiväksi esitetään hyväksymispäätöksen valitusajan päättymistä seuraavan kuukauden 1. päivää.

4 Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Rakennus-ja ympäristölautakunta ä Rakennus-ja ympäristölautakunnan päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa; Kouvolassa oas..\ <3 Hallintosihteeri Kirsi KaaHnpää s Jakelu Kaupunginhallitus Iitin kunta

5 Kouvolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Rakennus-ja ympäristölautakunta MUUTOKSENHAKUKIELTO Oikaisuvaatimus Kunnallisvalitus Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta sen vuoksi, että päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 ). Pöytäkirjan nähtäville asettaminen Pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville Päätöksen tiedoksianto asianosaiselle Päätös on lähetetty kirjeellä seuraavasti: Iitin kunta Kirje annettu postin kuljetettavaksi \ Tiedoksiannon toimittaja: Hailintosihteeri Kirsi Kaalinpää s.\ -( pcs)

6

7 Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan *. * *. <. YMPARISTONSUOJELUMAARAYKSET

8 V' *<... YLEISET MÄÄRÄYKSET l Tavoite Määräysten antaminen ja valvonta 3 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3... *»* MÄÄRITELMÄT 4 Määräyksissä käytetyt määritelmät 3... *....».... <» PAASTOJA JA NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA EHKÄISEVÄT MÄÄRÄYKSET... * JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN 5 Jätevesien käsittely pilaantumiselle herkillä alueilla... Pohjavesialueet... 4 Vesistöjen rantavyöhykkeet 5 6 Jätevesijärjestelmien suojaetaisyydet 5 7 Vesikäymälän rakentamisrajoite 5 8 Pienet jätevesimaärät Viemäriin johtaminen Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Mattojen ja muiden tekstiilien pesu JÄTTEET 12 Betoni-Ja tiilijatteen hyötykäyttö 7 13 Maatalousjäte 7 14 Kuivakäymälät 7 15 Eläinten ruokinta 7 16 Lumen vastaanottopaikat... 8 ILMANSUOJELU 17 Savukaasupäästötja niiden haitalliset vaikutukset Rakennusten ja rakenteiden rakennus-, kunnostus-ja puhtaanapitotyöt Kulkuväylien, pihojen ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt Purettavien rakennusten poltto...8 KEMIKAALIT 21 Vaarallisten nestemäisten kemikaalien ja nestemäisten vaarallisten jätteiden varastointi 22 Vaarallisten nestemäisten kemikaalien Ja nestemäisten vaarallisten jätteiden varastointi pohjavesialueella Maanalaisten öljy-ja polttoainesäiliöiden tarkastukset Maanalaisten kemikaafisäiliöiden käytöstä poistaminen Maanpäällisten kemikaalisäiliöiden käytöstä poistaminen MELU 26 Toiminnot, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen MAATALOUS 28 Talousvesikaivojen suojavyöhyke l

9 *. ALLE 10 HEHTAARIN TURVETUOTANTOALUEET 29 Ilmoitusvelvollisuus f f»* w MUUT MÄÄRÄYKSET 30 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Voimaantulo LIITE l LIITE 2 Kartta Kouvolan pohjavesialueista Kartta Iitin pohjavesialueista 2

10 .. *. YLEISET MÄÄRÄYKSET l Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pyrkimyksenä on turvata asukkaille terveellinen ja viihtyisä elinympäristö. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelumääräykset on antanut kunnanvaltuusto. Määräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Jona toimii Kouvolan rakennus- Ja ympäristölautakunta. Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää toimivaltaansa alaisefleen viranhaltijalle. 3 Määräysten soveltaminen Ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on niiden täytäntöön panemiseksi noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa koko kunnan alueella, ellei niitä ole määräyksissä rajattu koskemaan vain tiettyjä alueita, kuten pohjavesialueita vesistöjen rantavyöhykkeitä, taajaan rakennettuja tai yleisiä alueita. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja niiden kanssa samanaikaisesti. Muita määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset rakennusjärjestys ja eräiltä osin kaavamääräykset. Niillä alueilla jotka on vahvistettu vedenottamon suoja-alueeksi, tulee ympäristönsuojelumääräysten lisäksi noudattaa suojaaluemääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa koeluontoista toimintaa, poikkeuksellisia tilanteita, pilaantuneiden maa-aineiden käsittelyä eivätkä puolustusvoimien toimintaa. Määräykset eivät myöskään koske toimintaa, Jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja Joka rekisteröidään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. YmpäristÖnsuojelumääräykset sitovat kansalaisten ja yritysten ohella myös viranomaisia. f >. *w MÄÄRITELMÄT 4 Määräyksissä käytetyt määritelmät Pohjavesialue Luokitellut eli tärkeät (1-luokan) Ja muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat (11-luokan) pohjavesialueet. Pohjavesialueet koostuvat muodostumisalueesta Ja sen ulkopuolella olevasta reunavyöhykkeestä. Vesistön rantavyöhyke Rantayleis- tai ranta-asemakaavan mukainen alue. Mikäli kaavaa ei ole, niin 100 metrin etäisyydellä vesilain tarkoittamasta vesistöstä sijaitseva vyöhyke. 3

11 \. Yleinen alue Järjestyslain 2 :n mukainen yleinen paikka, esim. puisto tori, uimaranta, liikuntaan varattu tai vastaava alue. Taajaan rakennettu alue Järjestyslain 2 :n mukainen taajama, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä. Avopoltto Maassa, tynnyrissä tai vastaavassa tapahtuva polttaminen. Astia Kemikaalin varastointiin käytettävä astia, tynnyri säiliö tai muu pakkaus, jonka tilavuus on alle 450 litraa. Kontit ovat kuitenkin astioita jos niiden tilavuus on korkeintaan 1000 litraa. Säiliö Kemikaalin varastointiin käytettävä säiliö tai muu pakkaus jonka tilavuus on vähintään 450 litraa. Maanalainen säiliö Säiliö, jonka utkopinta kokonaisuudessaan hoitokuiiun kohtaa lukuun ottamatta on suoraan kosketuksessa maahan. Maanpäällinen säiliö Maanpinnalla, huonetilassa tai suojakammiossa oleva säiliö. Tiivis suoja-allas Suoja-altaan rakenteena on käytetty vesitlivistä tai pinnoittamalla tiivistettyä terasbetonia HDPE-kalvoa korroosiosuojattua terästä tai vastaavaa ainetta.»... <.. rt.. *<.». PÄÄSTÖJÄ JA NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA EHKÄISEVÄT MÄÄRÄYKSET. v.» JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN Jätevesien käsittelystä ja johtamisesta määrätään valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, jonka mukaan myös mm. järjestelmien parantamisen siirtymäajat määräytyvät. Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, muualla kuin määräysten 6 :n mukaisilla pilaantumiselle herkillä alueilla, noudatetaan jätevesien puhdistamisessa em. hajajätevesiasetuksen mukaisia vähimmäisvaatimuksia. Jätevesien käsittelystä ja johtamisesta on usein määrätty myös kaavamääräyksissä. Mikäli kaavamääräykset ovat näitä vaatimuksia tiukempia on niitä noudatettava. 5 Jätevesien käsittely pilaantumiselle herkillä alueilla Pohjavesialueet Pohjavesialueiden muodostumisalueilla puhdistettujenkin wc-vesien sekä astian- ja pyykinpesukonevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kiellettyä. Ensisijaisesti ne on pyrittävä johtamaan muodostumisalueen ulkopuolelle käsiteltäviksi. Jos tämä ei ote mahdollista, on jätevedet johdettava tiiviiseen umpisäiliöön. Jätevedet voidaan myös käsitellä muodostumisalueella, mutta tällöin maasuodattamossa tai 4

12 pienpuhdistamossa käsitelty jätevesi on johdettava tiiviissä rakenteessa muodostumisalueen ulkopuolelle. Tällöin maasuodattamon rakentamisen ehtona on tiivistetty rakenne. Pesuvedet astian- ja pyykinpesukonevesiä lukuun ottamatta voidaan kuitenkin muodostumisalueilla käsitellä noudattaen jätevesien puhdistustason vähimmäisvaatimuksia. Käsitelty pesuvesi voidaan imeyttää maahan tai johtaa ojaan. Pohjavesialueiden reunavyöhykkeillä jätevesien käsittelyvaatimukset ratkaistaan tapauskohtaisesti. Vesistöjen rantavyöhykkeet VVc-vedet on vesistöjen rantavyöhykkeillä kerättävä umpisäilöön kaikissa uusissa kiinteistöissä sekä niissä vanhoissa kiinteistöissä joissa on erillisviemäröinti tai joissa wc- ja pesuvesille rakennettu yksiviemärijärjestelmä voidaan kohtuudella muuttaa erillisviemäröinniksi. Mikäli wc-vesien ja pesuvesien erilliskäsittely ei ole rantavyöhykkeellä sijaitsevilla vanhoilla kiinteistöillä mahdollista tulee Jätevesien käsittelyn täyttää hajajätevesiasetuksen 4 :n mukaiset tiukemmat puhdistusvaatimukset. Jätevedet on näillä kiinteistöillä puhdistettava siten että ympäristöön aiheutuva kuormitus verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen vähenee seuraavasti: Orgaanisen aineen kuormitus 90 % Kokonaisfosforin kuormitus 85 % Kokonaistypen kuormitus 40 % Vaikka puhdistusvaatimukset täyttyisivätkin asentamalla kiinteistön wc-vesille umpisäiliö tulee pesuvedet kuitenkin käsitellä menetelmällä joka täyttää jätevesien puhdistustason vähimmäisvaatimukset. 6 Jätevesijärjestelmien suoja etäisyydet Sijoitettaessa jätevesien maaperäkäsittelylaitteistoja sekä puhdistettujen Jätevesien purkupaikkaa suositellaan noudatettavan seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä:. Talousvesikaivo, maastosta Ja maaperästä riippuen Tie, tontin raja m 5m Suojakerros pohjavesitason yläpuolella - maasuodattamossa 05 m - maahanimeyttämössä lm Jätevesien käsittelylaitteistoa ja puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa ei saa sijoittaa alle 20 metrin päähän vesistöstä eikä tulva-alueelle. 7 SVesikäymälän ra kentam is rajoite Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos saostus- umpi- tai vastaavien talousjätevesisäiliöiden tyhjentäminen tieyhteyden puuttumisen tai muun syyn vuoksi ei ole mahdollista. 5

13 8 Pienet jätevesimäärät Määrältään vähäisiä pesuvesiä ei tarvitse puhdistaa. Vähäisiä pesuvesiäkään ei saa päästää suoraan tai pintavaluntana vesistöön. Vähäisiksi määriksi katsotaan nk. kantovesija vesijohto ilman lämminvesivaraajaa. 9 Viemäriin johtaminen Yritys- ja teollisuuskiinteistöjen Jätevesien viemäriin johtamisessa noudatetaan ensisijaisesti vesihuoltolaitoksen kanssa tehtyä sopimusta, mikäli tällainen on laadittu. * aina Jätevesiviemäriin ei saa Johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita kuten vaarallisia jätteitä, öljyjä tai rasvoja, mukaan lukien paistorasvat, taikka viemärin ja puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä. f* Öljyjä, polttoaineita liuottlmia jatai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen viemärit tulee varustaa asianmukaisilla öljyn-, hiekan- jatai rasvanerottimilta. Uudet öljynerotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla. Kiinteistön haltijan on huolehdittava edellä mainittujen e rotin laitteistojen tarkastuksista, tyhjennyksestä, huollosta Ja toiminnasta. 10 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden Ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvoja, veneitä koneita ja vastaavia laitteita muilla kuin liuottimilla satunnaisesti pestäessä pesuvedet voidaan imeyttää maaperään tai johtaa sadevesiviemäriin edellyttäen, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille. Käytettäessä liuottimia tai pesun ollessa ammattimaista tai laajamittaista tulee pesun tapahtua tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet on johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn Jätevesien käsittelyyn. Pesu on kielletty katu-ja tiealueilla ja muilla yleisillä alueilla. Pesu on kielletty myös alueilla, Joista pesuvedet voivat Johtua suoraan vesistöön. Poikkeuksena on veneiden pesu pelkällä vedellä. ll Mattojen ja muiden tekstiilien pesu Oman talouden mattojen Ja muiden tekstiilien pesu ranta-alueilla tulee järjestää siten että käytetään ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia nk. biohajoavia pesuaineita ja pyritään imeyttämään pesuvedet maastoon. Pesuvesistä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Yleiseen sekä ammattimaiseen tai laajamittaiseen pesuun on oltava tähän tarkoitukseen rakennetut pesupaikat, josta Jätevedet johdetaan yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien käsittelyyn. Pesu muilla kuin määräyksen mukaisilla pesupaikoilla on lopetettava 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. 6

14 » JÄTTEET Kiinteistön jätehuollon järjestämistä koskevat määräykset on annettu jätehuoltomääräyksissä. 12 Betoni-ja tiilijätteen hyötykäyttö Jätteiden hautaaminen maahan on kielletty. Vähäisiä määriä puhdasta betoni-ja tiilijätettä saa kuitenkin ympäristönsuojeluviranomaisen luvalla hyödyntää maarakentamisessa edellyttäen, ettei sijoittamisesta aiheudu ympäristön pilaantumista. Maahan sijoittamisesta on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojetuviranomaiselle viimeistään 30 päivää ennen toimenpidettä. Ilmoituksessa on esitettävä betoni-ja tiilijätteen määrä, alkuperä, käsittely, sijoituspaikka ja maanomistajan lupa. 13 Maatalousjäte Helposti maatuva maatalousjäte, kuten pilaantunut säilörehu, joka ei houkuttele haittaeläimiä, voidaan muokata peltoon. Muu maatuva maatalousjäte esim. juurekset on käsiteltävä kompostoimalla asianmukaisesti tai toimitettava ympäristöluvan omaavaan jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. 14 Kuivakäymälät Kuivakäymälää tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu haju- tai muutakaan haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kuivakäymälässä on käytettävä riittävästi seosainetta hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Käymälän alusastian tulee olla tiivisjotta päästöt maaperään on estetty. Ulkokäymälä ja käymäläjätteen kompostori ei saa sijaita tulva-alueella. Uusia käymälöitä ja kompostoreita ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs vesistöä eikä ilman naapurin suostumusta 5 metriä lähemmäs tontin rajaa. Kompostoimatonta käymäläjätettä ei saa haudata maahan. Taudinaiheuttajien tuhoamiseksi käymäläjätteet tulee kompostoida tiivispohjaisessa kompostorissa riittävän kauan ennen jatkokäyttöä tai toimittaa ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle. Kompostoivista käymälöistä tuleva käymäläjäte on tarvittaessa jälkikompostoitava esim. lehtikompostin joukossa, Jälkikompostointi ei vaadi tiivistä rakennetta. Erottelevan kuivakäymälän nestettä ei saa johtaa kuivakäymälästä suoraan maahan, vaan se tulee kerätä tiiviiseen astiaan. Kerätty neste voidaan vedellä laimennettuna käyttää lannoitteena tai kompostoida seosaineen kanssa. 15 Eläinten ruokinta Lintujen ja muiden luonnonvaraisten eläinten ruokinnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Ruokinta on sallittu vain maanomistajan tai kiinteistön haltijan luvalla. Taloyhtiön alueella tulee noudattaa taloyhtiön antamia määräyksiä. Asuinkiinteistöjen pihoilla ja parvekkeilla sekä yleisillä alueilla on elintarvikejätteen käyttö lintujen ja muiden luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa kielletty. Ruokintapaikka on pidettävä siistinä siten, ettei se houkuttele haittaeläimiä. 7

15 s. t 16 Lumen vastaa n otto paikat Lumen vastaanottopaikat ja läjitysatueet on sijoitettava ja niistä on huolehdittava siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista eikä kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle. Sulamisvedet eivät saa aiheuttaa roskaantumista, vettymistä tai muuta ympäristöhaittaa naapurikiinteistöille. Vastaanottopaikat ja niiden ympäristö tulee siivota roskista Ja muista jätteistä vuosittain. Vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alueelle tuoda muuta jätettä. Lumen vastaanottopaikkaa ei saa sijoittaa pohjavesialueelle, vesistöön eikä vesistöjen rantavyöhykkeelle. Tällaisilla alueilla olevat lumen vastaanotto paikat on siirrettävä muualle 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. ILMANSUOJELU 17 Savukaasupäästöt ja niiden haitalliset vaikutukset Lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissa on käytettävä niille sopivaa polttomateriaalia. Polttolaitteita tulee säätää, käyttää Ja huoltaa siten että poltosta ei aiheudu haittaa terveydelle tai kohtuutonta haittaa viihtyvyydelle. Erityisesti poltto laitteen käytössä on varmistettava että tulisija saa riittävästi palamisilmaa. Taajaan rakennetulla alueella avopoltto on kielletty, pois lukien erikseen merkityt tulentekopaikat ja yleisötapahtumien yhteydessä kulttuuritulet. Jätteen polttamisesta on säädetty kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä. 18 Rakennusten ja rakenteiden rakennus-, kunnostus- ja puhtaanapitotyöt Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa tehtävien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallusja muissa pölyävissä töissä työkohde ja maanpinta on suojattava esim. peitteellä siten, että jätteiden pääsy ympäristöön estetään. Määräys peittämisestä ei koske vähäisiä korjaus-, puhdistus- tai paikkaustöitä eikä töitä Joissa pölyn ja hiekkapuhallusjätteen leviäminen on estetty muulla riittävän tehokkaalla tavalla. Työn jälkeen jätteet on kerättävä ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 19 Kulkuväylien, pihojen ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on tarvittaessa estettävä esimerkiksi kastelemalla puhdistettava alue. Käytöstä poistettu hlekoitushiekka Jolle ei ole uudelleenkäyttöä seuraavana talvena, on jätettä. Jäte tulee toimittaa paikkaan. Jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Uudelleenkäytettävästä hiekasta on poistettava roskat mahdollisimman pian hiekan keräämisen Jälkeen. Lehtipuhaltimien käyttö hlekoitushiekan poistamisessa on kielletty. 20 Purettavien rakennusten poltto Purettavien rakennusten Ja muiden jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Pelastuslaitos voi kuitenkin polttaa savusukellusharjoitusten yhteydessä tarvitsemansa määrän purettavia rakennuksia. Rakennusten käytöstä harjoituskohteena on tehtävä ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmoitus hyvissä ajoin ennen suunniteltua harjoitusajankohtaa. 8

16 KEMIKAALIT 21 Vaarallisten nestemäisten kemikaalien Ja nestemäisten vaarallisten jätteiden varastointi YmpäristöHe Ja terveydelle vaarallisten nestemäisten kemikaalien ja nestemäisten vaarallisten jätteiden, kuten esim. öljyjen, maalien, torjunta-aineiden ja liuottimien varastointi tulee järjestää kiinteistöllä siten, että normaalioloissa Ja onnettomuustilantelssa niiden pääsy maaperään, viemäriin, rakennusten rakenteisiin, ilmaan ja muuhun ympäristöön on estetty. Ulkona oleva yksivaippainen maanpäällinen säiliö tai astiavarasto on sijoitettava tiiviiseen suoja-altaaseen. Suoja-allas on rakennettava siten, että sen pohjalle mahdollisesti kertynyt neste voidaan havaita ja mitoitettava siten, että siihen mahtuu suurimman varastoitavan säiliön tai astian sisältö. Suoja-allas on katettava tai veden kertyminen siihen on estettävä muilla keinoin. Sisätiloissa kemikaalit on säilytettävä niille tarkoitetussa varastotilassa, jonka lattian on oltava tiivis ja kemikaalien vaikutusta kestävä. Kemikaalit on säilytettävä anastettuina tai viemäröimättömässä tilassa, joka on varustettava reunakorokkein tai lattiakaadoin. Suojaallas tai reunakoroke on mitoitettava vähintään suurimman varastoitavan yksivaippaisen säiliön tai astian tilavuuden kokoiseksi. Kaikkien säiliöiden Ja astioiden päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi mitä kemikaalia ne sisältävät. Polttoainesäiliöt tulee olla varustettu ylitäytön estimellä ja laponestolla. Ylitäytön estintä ja laponestoa ei vaadita nestemäisten vaarallisten Jätteiden säiliöiltä. Astiavarastojen ja niiden ulkopuolella olevien säiliöiden on oltava lukittavia ellei asiattomien pääsyä niille ole estetty muilla keinoin. Ylläolevat määräykset eivät koske kotitaloudessa säilytettäviä vähäisiä määriä kemikaaleja ja vaarallisia jätteitä. Ympäristölle ja terveydelle vaarallisten nestemäisten kemikaalien ja nestemäisten vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Onnettomuuden vaikutusten rajaamiseksi torjuntatoimet on aloitettava välittömästi. Pilaantunut maa-aines on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymään vastaanottopaikkaan. Kemikaalien varastoinnissa tulee vanhojen astioiden säiliöiden ja varastojen osalta noudattaa näitä määräyksiä 10 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Poikkeuksena ovat vanhat ulkona olevat yksivaippaiset maanpäälliset säiliöt, jotka on sijoitettava määräyksen mukaiseen suoja-altaaseen säiliöiden tullessa 25 vuoden ikäisiksi. 22 Vaarallisten nestemäisten kemikaalien ja nestemäisten vaarallisten jätteiden varastointi pohjavesialueella Pohjavesialueilla maanalaisten säiliöiden asentaminen on kielletty. Määräysten voimaantulon jälkeen pohjavesialueilla käyttöön otettavien maanpäällisten säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia. Pohjavesialueilla myös tilapäisten työmaiden säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai kiinteällä suoja-altaalla varustettuja. Pohjavesialueilla noudatetaan 5 vuoden siirtymäaikaa. Muutoin määräykset astioista, säiliöistä ja varastoista ovat pohjavesialueella samat kuin muuallakin. 9

17 » 23 Maanalaisten öljy-ja polttoainesäiliöiden tarkastukset Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevat maanalaiset poltto- ja dieselöljysäillöt tulee tarkastaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen ( ) mukaisesti. Muut maanalaiset Öljy- ja polttoainesälliöt tulee säiliön omistajan tai haltijan tarkastuttaa ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliöt on tarkastettava aina edellisessä tarkastuksessa annetun kuntoluokituksen mukaisesti, kuitenkin vähintään 10 vuoden välein. Vanhat tarkastamattomat maanalaiset öljy- ja potttoainesäiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta tai 15 vuoden kuluessa asennuksesta riippuen siitä, kumpi ajankohta on myöhäisempi. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Joka on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekn iikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Määräys ei koske vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja kaksoisvaippasäiliöita eikä suojaaltaassa olevia maanalaisia säiliöitäjoissa on hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä. 24 Maanalaisten kemikaalisäiliöiden käytöstä poistaminen Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maanalainen käytöstä poistettu öljy-, polttoainetai muu kemikaalisäiliö maaperästä putkistoineen vuoden kuluessa säiliön käytöstä poistamisesta. Säiliö on aina puhdistutettava ennen poistamista. Puhdistuksen suorittajalla tulee olla tehtävän edellyttämä ammattitaito. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Mikäli säiliön poiston yhteydessä voidaan epäillä maaperän pilaantuneen, on otettava yhteyttä ympäristönsuojeluviranomaiseen. Pilaantunut maa tulee käsitellä ympäristönsuojeluviranomaisen edellyttämällä tavalla. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu Ja täytetty hiekalla. Säiliön täyttö- ja ilmaputket on kuitenkin poistettava. Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevien maanalaisten poltto- ja dieselöljysäiliöiden käytöstä poistamisessa tulee lisäksi noudattaa kauppa-ja teotlisuusministeriön päätöstä ( ). 25 Maanpäällisten kemikaalisäiliöiden käytöstä poistaminen Säiliön omistajan tai haltijan on puhdistutettava maanpäällinen säiliö vuoden kuluessa säiliön käytöstä poistamisesta. Puhdistuksen suorittajalla tulee olla tehtävän edellyttämä ammattitaito. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. 10

18 MELU 26 Toiminnot, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta Seuraavista toiminnoista ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselie ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta: Rakentamiseen liittyvä toiminta (esim. paalutus, ulkona tapahtuva hiekkapuhallus), joka kestää yhteensä enintään 10 päivää ja joka tehdään arkipäivisin ma-pe klo välisenä aikana. Louhinnasta ja murskauksesta tulee kuitenkin aina tehdä ilmoitus. Pienet ulkoilmakonsertit ja tapahtumat (poislukien moottoriurheilutapahtumat) joissa käytetään äänentoistolaitteita, mutta joista ei aiheudu erityisen kovaa melua lähiasutukselle ja jotka kestävät enintään yhden päivän Ja järjestetään päivällä klo välisenä aikana. llotulitukset. Sirkusesitykset. Ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa tekemään ilmoituksen edellä mainituista toiminnoista jos niiden arvioidaan aiheuttavan erityisen häiritsevää melua tai tärinää lähialueelle. Mikäli toiminnasta tulee valituksia, on toiminnanharjoittajan tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin haitan vähentämiseksi. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapurustoa mahdollisimman vähän. Keskläänitaso ei saa olla yli 90 d8 L(A)eq 10 m etäisyydellä äänentoistolaitteista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Jos toiminnalla on maasto- tai vesiliikennelain mukainen lupa kilpailuihin tai harjoituksiin eikä ympäristönsuojelulain 60 :n 2 momentin mukaisista toiminnoista. 27 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen sekä muiden lähiasutukselle häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen suorittaminen on kielletty yöaikaan klo Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen on muulloinkin rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Määräyksen aikarajoitus ei koske: Maa- ja metsätalouden harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa. Liikenneväylien sekä yhdyskuntateknisten laitteiden rakennus- ja kunnossapitotyötä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta syystä pidettävä välttämättömänä. 11

19 T MAATALOUS 28 Talousvesikaivojen suojavyöhyke Lantaa virtsaa ja p uriste nestettä levitettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke. ALLE 10 HEHTAARIN TURVETUOTANTOALUEET 29 Ilmoitusvelvollisuus Alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueen käyttöönotosta tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viranomainen antaa ilmoituksen johdosta päätöksen, jossa määrätään mm. vesien Ja muun ympäristön suojeluvaatimuksista. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä turpeen kotitarveotosta eikä siihen rinnastettavasta turpeen nostosta. *.. * MUUT MÄÄRÄYKSET 30 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa erityisestä syystä myöntää hakemuksesta luvan poiketa näistä määräyksistä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää asiassa toimivaltansa alaiselleen viranhaltijalle. 31 Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuksista ja pakkokeinoista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rangaistussäännöksistä 15 luvun 116 :ssä. 32 Voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan XXX 12

20 L"tei. Kouvolan pohjavesi alueet f ".» w f l» f y t 4 rf» *? d.t' r * 4.* * (t t, * fi.f» * y fe». "* * m.» < : Y >.1'» ft.* 4 k 4- -V f- < t '.. 'yw&" t v- v t W:t f.v- *.'»." f *' t- J- 1 *. «*».. l-, "~f.t*' ft A a f * > v y f,» 4 o 1 fr << t?.'r Q fcllil 'i ' ri' -..-k.o '.yf r.r- ~». ;'.<;.T f Sl t > z <* 1*» 4 -t»? +t <T y:. -~f-<.t«ft.li se '-*.i 4 1 t 3&- 4 '4 w y <-> o M l st h \ rt»,.» + t «1. i <i *- ' v <; <» J "» 5" r & -: <*. f <b *.k * < <». f. #?». - J G».,A l 1 f f- <». v r f, * f r» t, >» 1 \ * <Ss v.''. f, - T t»' x. * 4" > V. 1}. 1? tr»» >, * r l» 13

21 T '- J Liite 2. Iitin pohjavesialueet l -J. \. -\- f Jy L'- i- r', j '-t3 f ;. < )' <.,T V-..\ -.- '). \ ~T J.~, \ \ 't- f,< -f f J ij.7» ;" < L, -'l ;' r\ ' l.. \ \"\ c <- L.-' \ \ \ v i..-s. '*f tk»'. -\ l... r',,tl lk '. -r» k- \ f ''>- u w m v "1. c \ \.v '-; \.). r. -'A \, L ( f.. * ll "r \ "\ -. J.\ i. M l l i \' 7<[ \ l.\ \ \ J~ l \ r i.. \ r l <r.-l. ' L.. I- L Jt "\ J - f '; s -; \ \\ 'I.. \ -r r < -r- \ -\. - fc r~ \ -~-'~ f T f..---l t~ *, "1 \.:'\ - <- '<-7 -. I'.\ \ JL - -n ~\ - -f I- \ s \ y 'f~.t. -.<- - 3 r,!'}. \ T. - '. \ ---~.t >-',', 1 - 'f: *< \ 14

22

23 Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan..... * t. YMPARISTONSUOJELUMAARAYSTEN PERUSTELUT

24 Ympäristönsuojelumääräysten perusteluiden sisältö: < * YLEISET MÄÄRÄYKSET l Tavoite Määräysten antaminen Ja valvonta Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin * <.». LAINSÄÄDÄNTÖ 4 Määräysten perusteluissa sovelletut säännökset »< <.»<»» rt.... * PÄÄSTÖJÄ JA NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA EHKÄISEVÄT MÄÄRÄYKSET <.» JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN 5 Jätevesien käsittely pilaantumiselle herkillä alueilla... Pohyoiesoueet... 4 Vesistöjen rantavyöhykkeet 5 6 Jätevesijärjesteimien su oja etäisyydet 5 7 Vesikäymälän rakentamisrajoite 5 8 Pienet jätevesimäärät 5 9 Viemäriin johtaminen 5 10 Ajoneuvojen, veneiden koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Mattojen ja muiden tekstiilien pesu...6 *. JÄTTEET 12 Betoni-ja tiilijätteen hyötykäyttö 7 13 Maatalousjäte 7 14 Kuivakäymälät 7 15 Eläinten ruokinta Lumen vastaanottopaikat... 8 ILMANSUOJELU 17 Savukaasupäästötja niiden haitalliset vaikutukset Rakennusten Ja rakenteiden rakennus-, kunnostus-ja puhtaanapitotyöt Kulkuväylien pihojen ja yleisten alueiden kunnossapito-ja puhtaanapitotyöt Purettavien rakennusten poltto... KEMIKAALIT 21 Vaarallisten nestemäisten kemikaalien ja nestemäisten vaarallisten Jätteiden varastointi Vaarallisten nestemäisten kemikaalien ja nestemäisten vaarallisten Jätteiden varastointi pohjavesialueella Maanalaisten öljy-ja polttoainesäiliöiden tarkastukset Maanalaisten kemikaalisäiliöiden käytöstä poistaminen Maanpäällisten kemikaalisäiliöiden käytöstä poistaminen MELU 26 Toiminnot, Joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toiminnasta...12 l

25 l 27 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden, laitteiden ja työvaiheiden rajoittaminen MAATALOUS 28 Talousvesikaivojen suojavyöhyke ALLE 10 HEHTAARIN TURVETUOTANTOALUEET 29 flmoitusvelvoltisuus <.» MUUT MÄÄRÄYKSET 30 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Seuraamukset ympäristönsuojelumääräysten rikkomisesta tai laiminlyönnistä Voimaantulo

26 » rt k YLEISET MÄÄRÄYKSET l Tavoite Ympäristönsuojelulain l :ään on kirjattu tain tavoite. Ympäristönsuojelumääräysten tavoite on sama kuin ympäristönsuojelulainkin, joskin kaikkiin tavoitteisiin liittyen ei ole annettu määräyksiä. Ympäristönsuojelulaki ja -asetus sekä niiden nojalla annetut säädökset ovat usein niin yleispiirteisiä, että ympäristönsuojelun valvonnan toteuttaminen paikallistasotta on niiden avulla toisinaan hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Näiden määräysten tavoitteena on toimia valvonnan työkaluna helpottaen valvontaa ja yhtenäistäen säädösten tulkintaa. 2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojeiulain 19 :n mukaan ympäristönsuojetumääräykset antaa kunnanvaltuusto. Ympäristönsuojelutain 21 :n mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (641986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua toimivaltaansa ataiselleen viranhatttjahe siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. Toimivaltaa ei kuitenkaan voida siirtää viranhaltijalle asiassa, joka sisältää hattintopakon käyttämistä. 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Ympäristönsuojelumääräysten tarkoituksena on ympäristönsuojelulaissa Ja -asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten Ja määräysten täytäntöönpano. Ympäristönsuojelulain 19 :n l momentin mukaan ympäristönsuojelumääräykset voidaan antaa koko kuntaa tai vain sen osaa koskevina. Mikäli määräyksissä ei muuta mainita, koskevat ne koko kunnan aluetta. Joillekin erityishuomiota vaativille alueille on paikallisista olosuhteista johtuen annettu näitä alueita erikseen koskevia määräyksiä. Tärkeitlä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvilla pohjavesialueilla entyismääräykstä tarvitaan pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Rantavyöhykkeillä tavoitteena on etenkin pintavesien suojelu. Taajaan rakennetuilla alueilla erityismääräykset ovat tarpeen esimerkiksi naapureiden terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja yleisillä alueilla viihtyisyyden parantamiseksi. Ympäristönsuojelumöäräykset ovat säädöshierarkisesti saman tasoisia muiden kunnallisten säännöstöjen kanssa ja niitä noudatetaan samaan tapaan. Ympäristönsuojelumöäräykset on annettu kuitenkin ympäristönsuojelullisin perustein. Määräykset eivät voi koskea ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista toimintaa eivätkä 30 3 momentissa (koetuontoinen toiminta), 62 :ssä (poikkeukselliset tilanteet), 78 :n 2 momentissa (pilaantuneet maat) tarkoitettua eivätkä puolustusvoimien toimintaa. Kunnan l» ympäristönsuojelumääräykset eivät myöskään VOI koskea toimintaa, jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ja joka rekisteröidään tietojärjestelmään siten kuin 65 :n l tai 2 momentissa säädetään (YSL 19 l mom). Määräykset voivat koskea: 1} toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia; 3

27 2) erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjuntaa; 3} toimintojen sijoittumisen ympäristönsuojelullisia edellytyksiä asemakaava-alueen ulkopuoletta; 4) aluetta, joitta ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön taikka ojaan, lähteeseen, tekolammikkoon tai vesilain l luvun 3 :n l momentin 6 kohdan mukaiseen noroon; 5) vyöhykkeitä ja alueita, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan; 6) valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista; 7} vesien ja meriympäristön tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon Ja meren hoidon järjestämisestä annetun lain ( ) mukaisen vesienhoitosuunnitelman tai merenhoitosuunnitetman mukaan tarpeellisia. (YSL19 2mom). *.....» LAINSÄÄDÄNTÖ 4 Määräysten perusteluissa sovelletut säännökset Ympäristönsuojelutaki (YSL) Ympäristönsuojeluasetus (YSA) Jätelaki (JL) Valtioneuvoston asetus jätteistä Vesilaki Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta Laki eräistä naapuruussuhteista Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa nk. MARA-asetus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta nk. nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla , nk. hajajätevesiasetus Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista *..»<.. ><». < PÄÄSTÖJÄ JA NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA EHKÄISEVÄT MÄÄRÄYKSET m. k JÄTEVESIEN KÄSITTELY JA JOHTAMINEN Vähimmäisvaatimukset on mainittu ympanstönsuojelulain 27 c :n nojatta annetussa valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemänverkostojen ulkopuolisilta alueilla ( ) eli nk. hajajätevesiasetuksessa, 3 :ssä. Jätevesijärjestelmien parantamisen surtymäaikoja on käsitelty asetuksen 10 :ssä sekä ympäristönsuojelulain 27 d :ssä. 5 Jätevesien käsittely pilaantumiselle herkillä alueilla Pohjavesialueet Pohjaveden pilaamiskiellon mukaan ainetta ei saa johtaa sellaiseen paikkaan ta! käsitehä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi vai käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu olennaisesti huonontua (YSL 8 l mom kohta l). Kunnan ympänstönsuojelumääräykset voivat koskea mm. alueita, joilla 4

28 ympäristön erityisen pitaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön, ojaan, lähteeseen, tekolammikkoon tai vesilain l luvun 3 :n l momentin 6 kohdan mukaiseen noroon (YSL 19 2 mom kohta 4). Määräyksessä on kielletty puhdistettuja suihkuja lavuaarivesiä lukuun ottamatta kaikkien jätevesien johtaminen ojaan ja imeyttäminen maahan pohjaveden muodostumisatueilla. Jätevesien päästäminen maahan pohjaveden muodostumisalueilla aiheuttaa erityisen suuren riskin pohjaveden pilaantumiselle pitkällä aikavälillä. Pohjavesialueiden reunavyöhykkeillä jätevesien käsittetyvaatimukset ratkaistaan tapauskohtaisesti käsittelyjärjestelmän rakennus- tai toimenpidelupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Vaatimustasoon vaikuttavat mm. maaperän laatuja pohjaveden virtaussuunta. Vesistöjen ranta vyöhykkeet Vesistöjen rantavyöhykkeillä kaikissa uusissa kiinteistöissä ja niissä vanhoissa, joissa pesu-ja wc-vesien erilliskäsittely on mahdollista, on hygieenisen haitan ja ravinnekuormituksen vuoksi kerättävä wc-vedet umpisöiltöön. Jätevesien sisältämät ravinteet rehevöittävät vesistöjä ja mikrobit heikentävät ulmaveden laatua. Kaikkien jätevesien johtamista umpisäiliöön pidetään ranta-alueilla kuitenkin ympäristön pilaamisriskim nähden kohtuuttomana, joten mikäli wc-vesien eriyttäminen jätevesistä el ote mahdollista, voidaan jätevedet käsitellä noudattaen hajajätevesiasetuksen 4 :n mukaista pilaantumiselle herkkien alueiden puhdistustasoa. 6 Jätevesijärjestelmien suojaetäisyydet Jätevesien käsittelylaitteiston ja jätevesien purkupaikan suojaetäisyyksille pykälässä mainittuihin kohteisiin on annettu suositukset, lukuun ottamatta vesistöjä, joihin suojaetäisyys on annettu määräyksenä. Suojaetäisyyksien päämääränä on vesistöjen ja pohjaveden suojelu sekä naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estäminen. 7 Vesikäymälän ra ke ntamis rajoite Säiliöiden tulee sijaita sellaisessa paikassa, että ne voidaan imeä tyhjäksi ajoneuvossa olevaan säiliöön. 8 Pienet jätevesi määrät Ympänstönsuojelulain 27 b :n 2 momentin mukaan muut kuin vesikäymätän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 9 Viemäriin johtaminen Teotlisuusjätevesien ja muiden pilaavia aineita sisältävien Jätevesien johtamisesta vesihuottolaitoksen verkostoon tulee sopia erikseen vesihuoltolaitoksen kanssa. Haittojen ehkäisemiseksi jätevedet tulee käsitellä ennen verkostoon johtamista (YSA 36 l mom). Mikäli vesihuottolaitoksen viemäriin päästetään haitallisia aineita eikä toiminnanharjoittaja voi osoittaa, että päästö sisältää niin vähän kyseisiä aineita, ettei niiden päastämisestä aiheudu haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle, tulee toiminnalle hakea ympäristölupaa (YSA 3 }. 5

29 > Uudet öljynerotinlaitteistot tulee varustaa hälytinfaitteistofla, jotta täyttyminen huomataan riittävän ajoissa. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (YSL 4 2 mom kohta 3). Kiinteistön haltija on vastuussa laitteistojen toiminnasta. Jos toiminnasta uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeeitisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 5 2 mom). 10 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Pestäessä muutamaa ajoneuvoa tai vastaavaa laitetta silloin tällöin ilman liuotinpesuameita voidaan katsoa, että syntyvien jätevesien määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pesuvedet voidaan tällöin Johtaa puhdistamatta maahan; joko imeyttää maaperään tai johtaa sadevesiviemäriin (YSL 27 b 2 mom). Pesuvesistä e! saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Aina liuottimilla pestäessä tai pesun ollessa ammattimaista tai laajamittaista tulee pesun tapahtua tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla. Ympäristönsuojelulain mukaan maahan ei saa päästää ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle (YSL 7 ). Ainetta ei myöskään saa johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin oleellisesti huonontua tai toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen. Johon sitä voitaisiin käyttöä (YSL 8 l mom kohdat l ja 2). Pesusta syntyvät jätevedet tulee johtaa yleiseen viemäriverkostoon tai johtaa ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (Y5L 27 b l mom). Jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella Pesulle tulee olla ympäristölupa, mikäli siitä voi aiheutua vesistön, ojan, lähteen tai noron pilaantumista, luokitellulla pohjavesialueella pohjaveden pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain :n l momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle (YSL 28 2 mom kohdat l, 2 ja 3, Y5A l 2 mom). Se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle (Y5L 75 l mom). Yleisillä alueilla ei ajoneuvoja saa pestä, sillä pesusta voi aiheutua haittaa muille alueiden käyttäjille. Vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi kielletään pesuvesien johtaminen suoraan vesistöön, lukuun ottamatta veneiden pesua pelkällä vedellä. 11 Mattojen ja muiden tekstiilien pesu Vesien suojelemiseksi on suositeltavaa, että edes yksityistalouksien omien mattojen pesuvesiä ei päästettäisi suoraan vesistöön. Ranta-alueilla pesuun tulee käyttää biohajoavia pesuaineita (esim. mäntysuopaa). Ammattimaisesti tai muutoin laajamittaisesti sekä yleisiflä pesupaikohta mattoja pestäessä tulee pesuvedet käsitellä kuten muutkin jätevedet. Jätevedet tulee tällöin johtaa yleiseen 6

30 viemäriverkostoon tai käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (YSL 27 b l mom). Jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella Pesulle tulee ympäristölupa, mikäli siitä voi aiheutua vesistön, ojan, tähteen tai noron pilaantumista, luokitellulla pohjavesialueella pohjaveden pilaantumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain :n l momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurustolle (YSL 28 2 mom kohdat l, 2 ja 3, YSA l 2 mom). olla. * JAFTEET 12 Betoni- ja tiilijätteen hyötykäyttö Jätelain mukaan jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti (YSL 5 3 mom, JL 13 1 mom). Ilman ympäristönsuojefuviranomaisen lupaa tapahtuva jätteen hautaaminen katsotaan lähtökohtaisesti sen hylkäämiseksi. Ympäristönsuojelutain makaan jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen, käsittelyyn ja loppukäsittelyyn on yleensä oltava ympäristölupa riippumatta siitä, kuinka paljon jätettä hyödynnetään tai käsitettään (YSL 28 2 mom kohta 4, YSA l kohta 13 f). Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa ( ) eli nk. MARA-asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa betoni- ja tiifijätettä voidaan hyödyntää ilman ympäristölupaa noudattaen asetuksessa esitettyjä vaatimuksia. Noudatettaessa MARA-asetusta tehdään hyödyntämisestä ilmoitus Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus tulee tehdä pienistäkin jäte m ääristä. Koska sekä ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupamenetteiy että MARA-asetuksen mukainen ilmoitusmenettely on tarkoitettu jätteiden laitos- ja ammattimaiseen käsittelyyn, ovat ne raskaita prosesseja pienten jätemäärien hyödyntämiselle. Menettelyä halutaan näiden osalta hefpottaa määräyksellä, että ympäristönsuojeluviranomainen voi tietyissä tapauksissa hyväksyä pienten betoni- ja tiilijätemäärien käytön maarakentamisessa. Tällöinkin tulee olla kyse valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaisesta jätteen hyödyntämisestä ( liite l kohta R5) eli betoni- ja tihijätteellä korvataan maarakentamisessa tarvittavia puhtaita maa-aineksia tai muita materiaaleja. Toiminnasta ei soo aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30 päivää ennen toimenpidettä. 13 Maatalousjäte Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti (YSL 5 3 mom, JL 13 l mom). Eloperäistäkään maatalousjätettä ei saa hylätä metsään tai muualfe luontoon, koska se aiheuttaa mm. viihtyisyyden vähenemistä. Jäte on hyödynnettävä ja käsitettävä asianmukaisella tavalta tai luovutettava käsiteltäväksi vastaanottajalle, jolla on toimintaan ympäristölupa. 14 Kuivakäymälät Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta (Y5L 5 3 mom, JL 13 2 mom). Kuivakäymälöä tulee hoitaa sekä käymälä tulee rakentaa ja sijoittaa siten, ettei siitä aiheudu päästöjä maaperään tai vesistöön eikä haju- tai muutakaan kohtuutonta haittaa naapureille. 7

31 r Käymälää ei saa sijoittaa tulva-alueetle. Tulva-alueen leveys määräytyy rakennusjärjestyksen mukaisesti. Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti. (YSL 5 3 mom, JL 13 l mom). Kompostoimatonta käymäläjätettä ei saa haudata tai johtaa maahan, vaan Jäte on käsiteltävä ja hyödynnettävä asianmukaisella tavalla tai luovutettava käsitettäväksi vastaanottajalle, jolla on toimintaan ympäristölupa. 15 Eläinten ruokinta Jätteestä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle ta! ympäristölle, roskaan tumista tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta (YSL 5 3 mom, JL 13 2 mom). Elintarvikejätteen käyttö lintujen ja muiden luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa on kietietty asuinkiinteistöjen pihoilla ja parvekkeilla sekä yleisiiiä alueilla. 16 Lumen vastaanotto paikat Lumen vastaanottopaikoitte ei lähtökohtaisesti tarvita ympäristölupaa. Jos toiminnasta kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa (261920) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, tulee toiminnalle hakea ympäristölupaa (YSL 28 l mom Ja 2 mom kohta 3). Kohtuutonta rasitusta naapurustolle voivat aiheuttaa ainakin roskaantummen ja venyminen. Jätelain mukaan jätteestä ja Jätehuollosta ei saa aiheutua haittaa ympäristötie eikä roskaan tumista (JL 13 2 mom). Tämän estämiseksi vasta a n ottopa ikat ja niiden ympäristö tulee siivota vuosittain ja vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alueelle tuoda muuta jätettä. Vesistöjen roskaantumisen estämiseksi lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen vesistöön ja vesistöjen rantavyöhykkeelle on kielletty. Sijoittaminen pohjavesialueelle on kielletty, jottei toiminta aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL 8 kohta l). Määräyksen kahden vuoden siirtymäaikaa vanhojen lumenkaatopaikkojen siirtämiseksi pois tällaisilta alueilta pidetään kohtuullisena. ILMANSUOJELU 17 Savukaasupäästöt ja niiden haitalliset vaikutukset Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä polttoainevalintoja (YSL 4 l mom kohta 4). Potttolaitteeseen sopimattoman materiaalin, esim. tuoreen tai mörön puun, poltto on kielletty niistä aiheutuvan savuhaitan vuoksi. Savusta voi olla kohtuutonta haittaa etenkin naapureiden viihtyvyydelle. Polttolaitteita tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, että poltosta aiheutuva savuhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Taajaan rakennetutta alueella avopoltto on savuhaitan vuoksi kielletty määräyksessä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. 8

32 18 Rakennusten ja rakenteiden rakennus-, kunnostus- ja puhtaanapitotyöt Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (YSL 4 l mom kohta l). Ulkona tehtävissä hiekkapuhallus- ja muissa pölyävissä kunnostustöissä tulee käyttää määräyksen mukaisia suojauksia. Jotta jätteiden pääsy ympäristöön estetään. Jätettä ei saa hylätä eikä siitä saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta (YSL 5 3 mom, JL 13 l ja 2 mom). Työstä aiheutuva pöly voi aiheuttaa haittaa alueella liikkuvien ja oleskelevien ihmisten terveydelle Ja viihtyvyydelle sekä omaisuudelle. Maanpinta tulee suojata, jotta työstä aiheutuvat jätteet voidaan kerätä Ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. 19 Kulkuväylien, pihojen Ja yleisten alueiden kunnossapito-ja puhtaanapitotyöt Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (YSL 4 l mom kohta l). Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hatlitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista tai muuta yleisen tai yksityisen edun loukkausta (YSL 5 3 mom, JL 13 l ja 2 mom). Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen voi aiheuttaa haittaa alueella liikkuvien ja oleskelevien ihmisten terveydelle ja viihtyvyydelle sekä omaisuudelle. Pölyäminen on tarvittaessa estettävä esim. kastelemalla puhdistettava alue. Uudelleen käytettä vasta hiekoitushiekasta on poistettava roskat mahdoflisimman pian. Jotta hiekan varastointi ei aiheuta ympäristön roskaan tumista eikä viihtyisyyden vähenemistä. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena myös, että noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä (YSL 4 l mom kohta 4). Lehtipuhattimen käyttö hiekoitushiekan poistamisessa aiheuttaa hyötyyn nähden kohtuutonta pöly- ja meluhaittaa, joten se on kielletty. 20 Purettavien rakennusten poltto Jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä haltitsemattomasti. Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle eikä roskaantumista. (YSL 5 3 mom, JL 13 l ja 2 mom). Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toistaan erillään siinä laajuudessa kuin se jätelaissa säädetyn jätehuollon etusi ja järjestyksen noudattamiseksi tai jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista (JL 8 l mom). Etusijajärjestyksen mukaan syntynyt jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ote mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ote mahdollista, on jäte loppukäsiteltävä. Määräyksen mukaan rakennusten ja muiden jätteiden hävittäminen eli loppukäsittely polttamalta on kielletty jätehuollon etusijajärjestyksen perusteella. Lisäksi jätteen poltosta syntyvästä savusta voi aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille ja tuhkasta maaperän pilaantumista. Maaperän pilaamiskielto sisältyy ympäristönsuojelulain 7 :ään. 9