Hakijat ovat vaatineet, että aluehallintovirasto ratkaisee toimivaltaisena lupaviranomaisena luvantarvekysymyksen valituskelpoisella päätöksellä.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 48/2011/2 Dnro ISAVI/43/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Pyhäselän rannassa Nivanjoen suussa kiinteistöjen Toivonranta ja Jokiranta edustalla tehtävän kunnostusruoppauksen luvan tarpeen määrittäminen, Joensuu HAKIJAT Leo Pölönen sekä Pasi ja Taru Venäläinen HAKEMUS Hakijat ovat aluehallintovirastoon saapuneessa hakemuksessa kertoneet tehneensä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (lyhenne: ELY-keskus tai ELY) vesilain 1 luvun 30 :ssä tarkoitetun ilmoituksen Joensuussa Hammaslahden kylässä sijaitsevien kiinteistöjensä rannalla olevan uoman kunnostusruoppauksesta. ELY-keskus on ilmoituksen johdosta antamassaan lausunnossa vaatinut vesilain mukaisen luvan hakemista aluehallintovirastolta, mikäli ruoppausmassoja läjitetään vesialueelle, eikä ole hakijoiden mukaan perustellut mitenkään luvan tarvetta vesilain järjestelmään pohjautuen. ELY-keskus on ottanut kantaa luvan tarpeeseen valvontaviranomaisena eikä se ole antanut asiassa valituskelpoista päätöstä, vaan lausunnon. Hakijat toteavat oikeusturvansa edellyttävän, että he saavat luvan tarpeesta valituskelpoisen päätöksen. Hakijoiden mielestä heidän jäljempänä kuvatusta hankkeestaan ei aiheudu vesilain sulkemis- ja muuttamiskiellossa tarkoitettuja seurauksia eikä toimenpide ole muutoinkaan vesilain mukaisen luvan tarpeessa. Hakijat ovat vaatineet, että aluehallintovirasto ratkaisee toimivaltaisena lupaviranomaisena luvantarvekysymyksen valituskelpoisella päätöksellä. Hakemuksen perustelut Kiinteistöjen rannan edustalla olevan uoman ruoppaustarve johtuu rannoille kertyneestä mudasta ja liejusta, joka ilmeisesti on peräisin Nivanjoen valuma-alueella toimivalta Pärnänsuon turvetuotantoalueelta. Viime kesinä uomassa on ollut vettä 0 40 cm ja lieju on hankaloittanut merkittävästi jopa soutuveneellä rannasta lähtemistä ja rantaan tuloa. Venettä on ollut vaikea työntää upottavien liejumassojen yli airojen avulla.

2 Ruoppausalue ja ruoppausmassojen läjityspaikka ilmenevät hakemuksen liitteinä olevista kartoista. Ruopattavana alueena on vuonna 1985 kaivettu uoma, joka muodostaa kulkuyhteyden rannoilta Nivanjokeen ja edelleen Pyhäselkään. Ruoppausalueen pinta-alue on 390 m 2 (130 m x 3 m). Pohjasta on tarkoitus ruopata turvelietettä metrin syvyydeltä. Näin ollen ruoppausmassan kokonaismäärä olisi 390 m 3, mikä kuivuessaan kutistuu tilavuuteen 200 m 3. Ruoppausmassat on suunniteltu läjitettäväksi Nivanjoen ja ruopattavan, hakijoiden kiinteistöjen rantoihin rajautuvan uoman väliselle vesialueelle sekä kiinteistön Jokiranta maa-alueelle. Läjitysalueen pinta-ala on yhteensä noin 900 m 2. Ruoppauslietettä jäisi läjitysalueelle kuivuttuaan enintään 30 cm:n paksuinen matto. Haittojen minimoimiseksi Nivanjoen ja läjitysalueen väliin jätettäisiin 8 m:n vyöhyke, johon ei läjitettäisi lietettä. Lisäksi läjitysalueen ja ruopattavan uoman väliin jätettäisiin 3 m:n vyöhyke, johon lietettä ei läjitettäisi. Myös maa-alueelle tehtävä läjitys toteutettaisiin siten, ettei lietettä huuhtoutuisi rankkasateiden tai tulvien aikana takaisin uomaan (10 m:n suojavyöhyke). Läjitysalue on Hammaslahden kalaveden osakaskunnan omistuksessa. Osakaskunta on antanut luvan ruoppausmassojen läjittämisen alueelle suunnitelman mukaisesti. Läjitysalue ei ole ollut useaan vuoteen veden peitossa eikä alue ole siten ollut kalojen kutupaikkana. Korkean veden aikaan alue on ollut osin veden peitossa (kolmenkymmenen viime vuoden aikana vettä on ollut alueella enintään 20 cm). Läjitysalueella keskiveden korkeus on 75,9 m (hakijat saaneet tiedon Pohjois-Karjalan maanmittaustoimistosta). Ruoppaus on tarkoitus tehdä kaivinkoneella keskitalvella helmikuussa Ruoppauksesta ei aiheudu sellaisia vesistö- tai muita ympäristövaikutuksia, jotka heikentäisivät merkityksellisesti veden laatua ja alueen vesistön virkistyskäyttöominaisuuksia. Toimenpide- ja vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelulain tai muiden säädösten mukaisia suojelualueita. Vaikutusalueella ei ole myöskään havaittu rauhoitettuja lajeja. Läjitysalue on kasvillisuuden peitossa (kaislikkoa, pensaita ja pientä puustoa). Aikaisemmat ruoppaukset ovat osoittaneet, että kaislikko ja muu kasvillisuus kasvaa nopeasti läjitysalueelle takaisin ja sitoo tehokkaasti mutaa. Läjitysalueella vesi, silloin kuin sitä alueella on, ei virtaa eikä ole ennakoitavissa, että läjitetty muta lähtisi alueelta liikkeelle korkean veden tai rankkasateiden aikaankaan. Haittojen minimoimiseksi liete tasoitetaan ruoppausmassan määrään nähden laajalle alueelle, jonka vesikasvusto valtaa nopeasti sitoen lietteen pohjaan. ELY-keskus on lausunnossaan ilmoittanut, että se ei tule puoltamaan ruoppausluvan myöntämistä, mikäli ruoppausmassoja läjitetään vesialueelle. Hakijat toteavat, ettei läjitysmassoja voida kuljettaa muualle (esim. peltoalueelle) läjitettäväksi lausunnossa edellytetyllä tavalla ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettaviin vaikutuksiin verrattuna. Läjitysmassojen poiskuljetus edellyttäisi tarkoitukseen soveltuvan tela-ajoneuvon käyttöä, koska pääosalle aluetta ei pääse tavallisella peräkärryllisellä traktorilla. Kuljetuskustannukset olisivat koh- 2

3 tuuttomia ja toimenpide olisi tässä tapauksessa, myös varovaisuusperiaate huomioon ottaen, hyödytön. Hakijat toteavat, että ruoppausmassan läjittäminen vesialueelle edellyttää usein vesilain mukaisen luvan hakemista. Luvan tarvetta on kuitenkin arvioitava tapauskohtaisesti mm. ruoppauksen laajuus ja alueen ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. Vesilain mukaista lupaa ei voida edellyttää kategorisesti kaikista ruoppauksista, joissa ruoppausmassat läjitetään vesialueelle. Hakijoiden mukaan on selvää, ettei nyt kyseessä olevasta ruoppauksesta aiheudu ruoppausmassojen vähäinen määrä ja laatu sekä läjitysalueen ominaisuudet huomioon ottaen vesilain 1 luvun :ssä tarkoitettuja seurauksia. Hanke on lisäksi suunniteltu vesilain 2 luvun 3 :stä ilmenevän haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti. Hakemuksen liitteinä ovat Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen antama lausunto sille tehdyn ruoppausilmoituksen johdosta ja Hammaslahden kalaveden osakaskunnan päivätty lausunto ruoppaushankkeesta sekä karttapiirrokset (1:1000 ja 1:4000) ja 8 kpl valokuvia ruoppaus- ja läjitysalueesta. 3 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU PERUSTELUT Aluehallintovirasto jättää tutkimatta hakemuksessa esitetyn vaatimuksen, jonka mukaan aluehallintoviraston tulee tehdä päätös vesilain mukaisen luvan tarpeesta edellä kuvatussa asiassa. Aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n mukaan aluehallintovirastolle kuuluvat mm. ympäristönsuojelu- ja vesilainsäädännön alaan kuuluvat lupa- ja muut hakemusasiat. Lain 5 :n 4 momentissa on säädetty mm., että viraston ympäristölupa-asioita hoitavalle vastuualueelle ei saa antaa sellaisia muita tehtäviä, jotka voivat vaarantaa lupa- ja muiden hakemusasioiden käsittelyn riippumattomuuden. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (lyhenne: ELY-keskus tai ELY) annetun lain (897/2009) 3 :n 2 momentin mukaan niiden tehtävänä on mm. valvoa yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa. Lain 4 :n 3 momentin mukaan valvontatehtävien hoitaminen on järjestettävä siten, että asioiden käsittelyn puolueettomuus varmistetaan. Vesilain 21 luvun 1 :n (1391/2009) mukaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta (laillisuusvalvonta) kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Aluehallintovirasto ei ole toimivaltainen viranomainen ennalta, ennen sille jätettyä lupahakemusta tai hallintopakkoilmoitusta tekemään ratkaisua siitä, tarvitseeko jokin hanke, esimerkiksi nyt kyseessä oleva ruoppaushanke, vesilain mukaisen luvan. Luvan tarpeen harkinta kuuluu vesilain valvontaviranomaisena toimivalle ELY-

4 keskukselle (sen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle eli aikaisemmalle alueelliselle ympäristökeskukselle ja ennen sitä silloiselle vesihallinnon virastolle). Asioiden käsittelyn esteettömyyden ja riippumattomuuden varmistamiseksi valvonta ja luvitus on pidetty erillään vesilain koko voimassaoloajan. Vesilain 1 luvun 30 :n (1391/2009) mukaan ruoppaustyön aloittamisesta ja suorittamistavasta on, jos toimenpide ei ole merkitykseltään vähäinen, ennakolta ilmoitettava vesialueen omistajalle tai, vesialueen kuuluessa yhteisalueen osakkaille, yhteisalueen osakaskunnalle yhteisaluelain 26 :n mukaisesti sekä, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, ELY-keskukselle tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiasetuksen 85 a :n mukaan vesilain 1 luvun 30 :n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä ELY-keskukselle vähintään kuukautta ennen työn aloittamista. Ilmoitukseen on liitettävä myös selvitys työn suorittamistavasta. Edellä mainittu ilmoitusvelvollisuus lisättiin vesilain 1 luvun 30 :ään jo vuonna 1987 (muut. 467/1987) valvonnan vuoksi, kuten lakimuutoksen perusteluissa todettiin (HE 266/84 vp). Vesiasetukseen ilmoituksen tekemistä koskeva kohta tuli samana vuonna (muut. 860/1987). Lupaviranomaisen ja valvontaviranomaisen roolijakoa on käsitelty myös hallinnonalan ohjeissa. Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaan nro 27 (1997) "Vesitaloushankkeen edellyttämä lupa ja sen määräykset" kohdassa "Matalikkojen poistot" on todettu, että ruoppauksen luvan tarpeen arvioi alueellinen ympäristökeskus sille ennakkoon tehdyn ilmoituksen perusteella. Ympäristöoppaan nro 92 (2002) kohdassa "Luvan tarve, hakijaoikeudet ja lupaedellytykset hankekohtaisesti" on todettu, että ympäristölupaviraston luvan tarpeellisuus on monissa vesistöön rakentamista koskevissa hankkeissa, etenkin pengerrys-, ruoppaus-, laituri- tai siltahankkeissa vaikeasti pääteltävissä ja että epäselvissä tapauksissa on syytä kääntyä asianomaisen valvontaviranomaisen eli kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja/tai alueellisen ympäristökeskuksen puoleen. Alueelliset ympäristökeskukset ovat omissa ohjeissaan ruoppaushankkeen toteuttajille maininneet ottavansa kantaa luvan tarpeeseen saatuaan ruoppausilmoituksen. Sama valvontaviranomaisen rooli on tullut esille myös eduskunnassa ainakin kahdessa ministerin vastauksessa kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen (KK 971/2001 vp ja KK 867/2002 vp). Uusin selkeä ohje työnjaosta on aluehallintovirastojen (lyhenne AVI) ympäristölupavastuualueiden ohjausryhmän asettaman työryhmän eli ns. YLVA-työryhmän päivätyssä loppuraportissa. Tämä AVIen ympäristölupavastuualueiden ja ELYjen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueiden yhteistyötä ympäristö- ja vesilupien (YSL ja VL) käsittelyssä ja valvonnassa käsitellyt työryhmä on todennut, että "Vesilain mukaisissa asioissa hankkeen luvan tarvetta harkitsevat sekä AVI että ELY. Ruoppauksista tehdään ELYlle ilmoituksia. ELY vastaa ilmoitukseen lausunnolla, jossa otetaan kantaa hankkeen luvan tarpeeseen.. AVI harkitsee luvan tarpeen hallintopakkoilmoitusten ja lupahakemusten käsittelyn yhteydessä." Mitä tulee hakemuksessa olevaan, hakijoiden oikeusturvan tarvetta koskevaan huomautukseen, heillä on mahdollisuus tehdä ympäristöministeriölle hallintokantelu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen antamasta lausunnosta. 4

5 5 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 250 euroa (vähäinen ja pelkästään yksityistä tarvetta varten vireille pantu asia). Vesilain 21 luvun 9 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

6 6 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Erkki Kaijalainen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen ja Erkki Kaijalainen (asian esittelijä).

7 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.