Ympäristönsuojelulaki 31 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentti kohta 10 a. Lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus:

Transkriptio

1 1(12) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 90 YLO LOS-2003-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Jaakko Rautalan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lihasikojen ja strutsien olemassa olevia eläinsuojatoimintoja. LUVAN HAKIJA Jaakko Rautala Suutarlantie 78, ALASTARO Liike- ja yhteisötunnus: Yhteyshenkilö: Jaakko Rautala LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Alastaron kunnan Suutarlan kylässä tilalla Kalanen RN:o 1:23 yllämainitussa osoitteessa. Eläinsuojan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyse on olemassa olevasta toiminnasta, jolla ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa, sijoituspaikka- tai sijoituslupaa. Postiosoite PL 47, Turku Puhelin (02) Telefax (02) Postadress PB 47, Åbo Telefon (02) Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, Åbo

2 2/12 Hakemusasiakirjoihin on liitetty kahdet lannan vastaanottosopimukset. Eläinsuojat sijaitsevat maa- ja metsätalousalueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa, eikä seutukaavamerkintöjä tai -varauksia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminta sijaitsee Loimijoen alaosan vesistöalueella (35.914). Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Eläinsuojien lähiympäristö on suurimmaksi osaksi peltoaluetta. Lähin asuinrakennus sijaitsee toiminnasta katsottuna kaakossa noin 200 metrin etäisyydellä. Loimijoen toisella puolella sijaitsevat asuinrakennukset sijaitsevat noin 450 metrin etäisyydellä sikalarakennuksista. Tuotantorakennuksista on matkaa Loimijokeen noin 350 metriä. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan lihasikalan ja strutsitarhan olemassa oleville toiminnoille. Lihasikalassa on 1100 lihasikapaikkaa ja strutsien nykyinen kasvatusmäärä on ollut noin 50 täysikasvuista (>18 kk) ja 70 nuorempaa (6 kk 18 kk) strutsia. Lupaa haetaan 1100 lihasian sikalalle ja 200 täysikasvuisen ( 18 kk) ja 300 nuoren (< 18 kk) strutsin tarhalle. Lihasikalan lannankäsittelymenetelmänä on lietelantajärjestelmä. Sikalarakennusten yhteydessä on kaksi betonista katettua lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 850 m 3. Lisäksi sikalan yhteydessä olevan yhden päältä täytettävän kumimattosäiliön tilavuus on noin 600 m 3. Eläinsuojien lietekuilujen tilavuus on yhteensä 180 m 3. Hakemuksen mukaan sopimuspeltojen yhteydessä sijaitsevissa etälietesäiliöissä voidaan varastoida yhteensä noin 870 m 3 lietelantaa. Käytettävissä olevaa lietelannan varastointitilaa on siis yhteensä 2500 m 3. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Strutseja kasvatetaan neljässä tarhassa, joista on suora yhteys suojiin (2 kpl). Toisessa suojassa on väliseiniä siten, että suojassa on kolme erillistä tilaa. Suojien pohjana on noin yhden metrin kerros hiekan ja turpeen seosta. Kerroksen alla on styrox-levy ja muovi. Hiekan pinnalta poistettu lanta varastoidaan pellolla aumassa ennen sen peltoon levittämistä. Ulkotarhaa on kaikkiaan m 2 ja sisätilaa 620 m 2. Hakemuksen mukaan noin 70 strutsin kasvatuksessa syntyy suojista kerättävää lantaa enintään noin 7 m 3 /a. Sikalasta syntyy lietelantaa 2200 m 3 vuodessa (VNA 931/2000). Lanta levitetään 34 hehtaarin omille ja 146 hehtaarin sopimuspelloille keväällä (60-65 %) ja syksyllä (35-40 %). Tilalla on kaksi betonialustalla olevaa polttonestesäiliötä, joiden yhteistilavuus on litraa. Säiliöt on varustettu täyttöaukon lukituksilla, ylitäytön ja lapon estolaitteilla. Säiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta Lisäksi tilalla on noin 200 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään tynnyreissä hallissa. Tuotantorakennuksessa käytettävä vesi otetaan kunnan vesijohdosta ja omasta kaivosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan varastointi, käsittely ja levitys sekä polttonesteiden varastointi ja käsittely. Hajuhaittoja aiheuttavat mm. sikalan ilmanvaihto, lannan varastointi,

3 3/12 käsittely ja levitys. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lietelanta vesitiiviissä lietesäiliöissä ja muutoinkin toimimalla lietettä käsiteltäessä ja levitettäessä sen vaatimalla huolellisuudella. Hajuhaittaa on vähennetty sillä, että osa lietesäiliöistä on katettuja. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkistamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy teuras- ja rehukuljetuksista, joita tehdään keskimäärin kerran kuukaudessa sekä mm. lannan kuljetuksesta. Tilalla kuolleet eläimet (noin 30 kpl/a) toimitetaan Honkajoelle käsiteltäväksi. Jäteöljy, akut ja loisteputket sekä muut ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätekeräykseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Alastaron kunnan virallisella ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Loimaan lehdessä Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Alastaron kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksen vireilläolosta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Toiminnan sijaintipaikalla on suoritettu lupahakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Alastaron kunnan valvontalautakunta ( , 63 ) on antamassaan lausunnossa esittänyt mm. seuraavaa: - Jaakko Rautalan nykyisten sikalatilojen ja strutsitilojen käytön jatkamiseen ei ole huomautettavaa. - Toiminnot sijoittuvat lähiympäristössä olevaan asutukseen nähden suojaiselle runsaspuustoiselle metsän osalle, josta lähimmille kiinteistöille kulkeutuva hajuhaitta on vähäistä. - Sikalan toiminnasta ei ole tullut valituksia. - Lähin vakituinen asuinkiinteistö sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä lihasikojen ja strutsien kasvatustilojen sekä lannan säilytystilojen sijoituspaikasta. - Loimijokeen ja rakennetun asemakaava-alueen reunaan on matkaa 300 metriä. - Uudet ja vanhat lieteallastilat tulee kattaa lähiympäristöön syntyvän hajuhaitan ja Loimijokeen syntyvien valumavesien ehkäisemiseksi.

4 4/12 - Lieteallastilat tulee tyhjentää ja tarkistaa vuosittain sekä tarpeen mukaan kunnostaa, jotta säiliön saumoista tai mahdollisesti vioittuneesta altaasta ei pääse kulkeutumaan lietettä lähiympäristöön tai Loimijokeen. - Rakennetun asemakaava-alueen läheisyyden ja alavan Loimijoen ranta-alueen peltolohkoilla tulee lannanlevityksen jälkeinen multaus suorittaa mahdollisimman nopeasti, jotta hajuhaitta jää kestoltaan lyhytaikaiseksi. - Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan myös vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa ympäristölle. - Tilalle rakennettavien uusien eläintilojen ja lannan säilytystilojen rakentamiselle tulee hankkia Alastaron kunnasta asianmukainen rakentamisen lupa sekä rakentamiselle tulee hankkia rajanapureiden ja lähitilojen omistajien suostumukset. Alastaron kunnanhallitus on (15 ) antamassaan lausunnossa esittänyt, että kunnanhallitus puoltaa hakemusta ja samalla yhtyy Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon asiasta antamaan lausuntoon. Loimaan seudun ktt:n ky:n ympäristöterveydenhuolto on antamassaan lausunnossaan esittänyt mm. seuraavaa: Eläinjätteen käsittelyssä tulee noudattaa Maa- ja metsätalousministeriön asetusta eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). Kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa (Honkajoki Oy, Honkajoki ja Findest Protein Oy, Kaustinen). Kuolleet eläimet on toimitettava mahdollisimman nopeasti hävitettäväksi. Kuolleiden eläinten väliaikainen varastointi tulee hoitaa niin, että pilaantumista ei ehdi tapahtumaan. Varaston, jossa säilytetään käsittelemätöntä eläinjätettä, on oltava hyväksytty käyttötarkoitusta varten. Varaston hyväksymistä on haettava kirjallisesti kunnan eläinlääkäriltä, jonka toimialueella varasto sijaitsee. Hyväksymistä ei kuitenkaan tarvita eläinjätteen tilapäiselle säilytyspaikalle, joka sijaitsee eläinjätteen syntymispaikan välittömässä läheisyydessä. Lannan levitysajankohtaa valitessa on otettava huomioon se, että levityksestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa ympäristön asukkaiden viihtyisyydelle. Levityksen jälkeen maa tulee muokata mahdollisimman nopeasti. Lannan levityksestä ei saa aiheutua levitysalueen lähistössä sijaitsevien talousvesikaivojen/vedenottamoiden veden laadun heikkenemistä. Talousveden (myös eläinten juomaveden) hankintaan käytettävien kaivojen ympärille tulee jättää vähintään metrin suojakaista, jota ei käsitellä kotieläinten lannalla. Suojakaistan leveys riippuu mm. maaston pinnanmuodosta, maalajista ja pohjaveden pinnankorkeudesta. Ellei tarkempia selvityksiä maaperän laadusta ole saatavissa, voidaan soveltaa 100 metrin etäisyyttä hiekkamaalajissa, metrin etäisyyttä silttimaalajissa, 30 metrin etäisyyttä savimaalajissa. On huomattava, että suojakaistat eivät riitä estämään kaivon likaantumista, jos maaston korkeussuhteet ja kaivon rakenne ovat sellaiset, että likaisten pintavalumavesien pääsy kaivoon on mahdollista. Oripään eläinlääkäri on antanut asiasta lausunnon, jossa todetaan mm. seuraavasti: Tilalla oli tarkastushetkellä noin 1100 lihasikaa ja noin 120 strutsia, joista noin 50 oli aikuisia (>18 kk) ja noin 70 nuoria (6 kk 18 kk) strutseja. Lihasikojen nykyiset tilat ovat riittävät lupahakemuksessa mainitulle eläinmäärälle. Strutsien nykyinen määrä ja ikärakenne poikkeaa siitä määrästä jolle ympäristölupaa haetaan ja lisäksi strutsien määrä on kesän aikana muuttumassa tuotantorakenteen muutoksen vuoksi. Tilalla on neljä ulkotarhaa, joilla kaikilla on oma sisätila. Hakijan ilmoituksen mukaan ulkotarhaa on kaikkiaan m 2 ja sisätilaa 620 m 2. Tarhojen aidat ja sisätilojen korkeudet täyttävät strutsien tarhaamiselle asetetut vaatimukset.

5 5/12 Jatkossa tarhalla on tarkoitus kasvattaa nuoria strutseja teurasikään. Strutsinpoikaset tuodaan tarhalle noin 10 vrk:n ikäisinä ja toimitetaan teuraaksi kk:n ikäisinä. Strutsien muninta-aika on huhtikuulta lokakuulle, joten poikasia tulee seitsemänä kuukautena vuodessa. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida tarhalla kerrallaan olevien lintujen ikäjakautuma ja sen perusteella arvioida lintujen tilantarve. Tarkkaa tilavaatimusta ei kuitenkaan voida märittää koska eläinten ikäjakauma ei ole vakio, joten lausunnossa annetut eläinmäärät ovat suuntaa antavia. Oletuksen mukaan kuukaudessa saapuvien lintujen määrä on noin 35 kpl. Mikäli teurasikä on tasan 12 kuukautta, niin tarhalla olisi kaiken aikaa 245 lintua. Tällöin lintujen vaatima tila on suurimmillaan maalis-huhtikuussa, jolloin tilalla olevista linnuista 210 on yli puolivuotiaita ja 35 alle puolivuotiaita, joten ulkotarhaa yli puolivuotiaille linnuille tulisi olla yhteensä m 2 ja lisäksi m 2 alle puolivuotiaille linnuille näiden iästä riippuen. Tilan ulkotarhan pinta-ala ( m 2 ) riittää noin 56 linnulle, kun niiden teurasikä on 12 kk tai noin 84 linnulle, kun niiden teurasikä on 10 kk. Tällöin kuukausittain vastaanotettava poikasmäärä on kahdeksan lintua. Sisätilojen osalta tilavaatimukset ovat ryhmäkohtaisia. Sisätilojen pinta-ala 620 m 2 on riittävä edellä mainituille lintumäärille. Eläinsuojelulain minimivaatimusten puolesta tilan nykyiset eläinsuojat riittäisivät pinta-alaltaan 250 linnullekin, mutta kun otetaan huomioon alle puolivuotiaiden strutsien ryhmän enimmäiskoko 40 lintua, niin nykyiset neljä karsinaa tulisi jakaa vähintään seitsemäksi erilliseksi karsinaksi ja jos näin tehtäisiin tulisi kaikissa karsinoissa olla yhteys omaan ulkoaitaukseen. Ulkotarhat eivät siis nykyisellään ole riittävät haetulle strutsimäärälle ja sisätilojen osalta tulisi tehdä muutostöitä. Nykyisellään tilat riittävät strutsille riippuen niiden teurasiästä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole tehty muistutuksia tai ilmaistu mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen annettujen lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Alastaron kunnan Suutarlan kylässä tilalla Kalanen olevalle Jaakko Rautalan 1100 lihasikapaikan eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Alastaron kunnan Suutarlan kylässä tilalla Kalanen olevalle Jaakko Rautalan strutsien eläinsuojan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan siten, että toiminnassa voidaan pitää enintään 62 strutsia (6 12 kk) tai muuta ikäjakaumaltaan erilaista eläinmäärää, mutta lannantuotannoltaan vastaavaa eläinmäärää, joka on laskettu päätöksen liitteen tilavaatimusten mukaisesti. Toimintaa on muutoin harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

6 Lannan ja jätevesien varastointi 6/12 1. Toiminnassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä ja alta päin täytettävissä lannan varastointitiloissa. Lisäksi lietelannan varastointitilojen tulee olla katettuja sellaisella katteella, kuten kelluvalla katteella, joka riittävästi estää hajuhaittojen syntymistä. Kate ja säiliöiden alta täyttö tulee olla käytössä mennessä. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan varastointitilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella lihasikapaikkamäärällä vähintään 2200 m 3. Strutsien eläinsuojasta kertyvä lanta ja kuivike on varastoitava lantalassa tai kompostointialustassa, jonka tilavuus vastaa 12 kuukauden aikana kertyvän lannan ja kuivikkeen tilavuutta. 2. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Lantavarastojen kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja lantavarastojen kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastoissa olevat puutteet on korjattava välittömästi. Strutsien suojat ja tarhat 3. Strutsien tarhoja ja suojia tulee hoitaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa ei synny. Strutsien suojien lanta tulee poistaa riittävän usein ja pohja vaihtaa tarpeen mukaan. Ulkotarhojen kulkuaukon edessä tulee tarpeen mukaan käyttää kuivikkeita liettymisen estämiseksi. 4. Strutsien tarhojen pinta-alasta vähintään 50 % on oltava kasvuston peitossa. Tarhaa ei saa käyttää peräkkäisinä vuosina, mikäli on havaittavissa, että tarhan pinta-alasta alle 50 % on kasvuston peitossa. Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen 5. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 6. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Vaihtoehtoisesti lantaa voidaan myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 107 hehtaaria. 7. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä. 8. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää mm. välttämällä lannan käsittelyä ja levitystä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 9. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 10. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille.

7 Jätteet ja yleinen siisteys 7/ Tilalla kuolleet tuotantoeläinten ruhot ja muut eläinperäiset tuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi ja joka on muuta kuin lantaa, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden varastointi, käsittely, keräily ja kuljetus on järjestettävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi. 13. Ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätekeräykseen. 14. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi. 15. Toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen pyynnöstä esitettävä kirjanpito toiminnassaan syntyneiden jätteiden määristä, lajista ja niiden toimituspaikoista ja päivämääristä. 16. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Viimeistä kulunutta vuotta koskevan vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen; - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista. Paras käyttökelpoinen tekniikka 18. Luvan saajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytäntöjen kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja käytäntöjen käyttöönottoon. Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely 19. Polttoaineita, kemikaaleja, ongelmajätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä että ne eivät myöskään aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla tiiviillä ja kestävällä alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Maatalouskoneissa käytettävän polttoöljyn varastointiin tarkoitetuissa polttonestesäiliöissä tulee olla lapon estolaitteisto. Polttonestesäiliöiden täytön aikaiset ylitäytöt tulee estää säiliöihin asennettavilla ylitäytön estolaitteilla tai tulee varmistaa, että polttoainetoimittajalla on ylitäytön estolaitteisto.

8 Onnettomuustilanteet 8/ Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen 21. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle. 22. Toiminnan keskeytyessä toiminnassa varastoidut lanta ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupapäätöksen perustelu Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla ja lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Vaikka strutsien kasvatustoiminta ei olemassa olevan eläinmäärän osalta olekaan luvanvaraista toimintaa, niin toiminnan osalta lupakäsittely on kuitenkin ollut tarpeellista suorittaa, koska toiminta sijaitsee Loimijoen ranta-alueen läheisyydessä ja lähellä taajama-aluetta. Myöskin hakemuksen mukainen eläinmäärä vastasi luvanvaraista eläinsuojaa. Eläinlääkäriltä pyydetyn lausunnon myötä on tarkistettu luvan myöntämisedellytykset haetulle eläinmäärälle. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Muutoin lupamääräyksissä on annettu vaatimuksia, joilla saavutetaan alalla vallitseva nykyisen parhaan käytettävissä olevan tekniikan taso. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-10 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä haittaa naapureille. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi.

9 9/12 Lupamääräykset 1-2, 5 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että tilalla tapahtuva lannan varastointi ja käsittely eivät aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja lantavastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli sitä ei suoriteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa lannan varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Kattamattomassa lantavarastossa tulee myös varautua sadannasta kertyvän vesimäärän varastointiin, jolloin säiliön korkeuteen lisätään 300 mm ja lantalaan lisätään tilavuutta 0,1 m 3 / m 2. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varaston hyötytilavuuden säilyminen ja samalla lantavarastojen rakenteiden kunto voidaan tarkastaa. Strutsien eläinsuojista ei ole MMM:n antamia rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Strutsien hallien maapohjaisuuden takia toiminnassa tulee kuitenkin toimia sen vaatimalla huolellisuudella, jotta estetään ravinteiden kulkeutuminen pohjaveteen ja pintavesiin. Myös mm. strutsien eläinsuojien osalta tulee seurata kehittyviä vaatimuksia ja ohjeistuksia ja tarpeen mukaan valmistautua niitä käyttöönottamaan. Lupamääräykset 3 ja 4 on annettu ravinteiden huuhtoutumisen estämiseksi. Peltoalavaatimus (lupamääräys 6) perustuu mm. lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön ja peltoviljelykasvien keskimääräiseen lannoitustarpeeseen (YM:n ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ja VNA nro 931/2000). Levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, mielellään neljän tunnin sisällä levittämisestä. Lannan käsittelemisestä ja levittämisestä aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan myös vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä ajankohtina (juhlapäivät, koulujen yms. juhlatilaisuudet), jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa levityspeltojen naapureille (lupamääräys 8). Lannan käsittely, kuten lietelannan sekoitus ja lantavaraston tyhjennys aiheuttavat hetkellistä hajuhaittaa lantavarastojen ympäristössä. Yleisesti lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta naapureille, joten lannan levityksessä tulisi myös ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys häiriintyviin kohteisiin. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (lupamääräys 9). Suoja-alueet perustuvat VNA:een maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä pellon keskimääräisestä kaltevuudesta riippuen ja asetuksen ohjeen mukaan talousvesikaivojen ympärillä suositellaan käyttämään vähintään metriä suojaaluetta maastosta, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen. Lupamääräys 10 on annettu, koska lannan käyttöä peltolannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla ei voida hyväksyä siitä aiheutuvan pohjavesien pilaantumisen riskin vuoksi. Lupamääräys 11 perustuu asetukseen (Ey) N:o 1774/2002. Eläimistä saatavilla sivutuotteilla tarkoitetaan mm. eläinten ruhoja ja eläinperäisiä tuotteita. Yleisesti mm. sivutuotteiden varastointi, käsittely, keräily ja kuljetus järjestetään terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Eläinraatojen käsittelystä on myös annettu MMM:n asetus (1022/2000). Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 12) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä, muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

10 10/12 Ongelmajätteiden (lupamääräys 13), kuten mm. jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää niistä aiheutuvien terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien haittojen syntyminen. Hyödyntämiskelpoiset jätteet (lupamääräys 14), kuten mm. paperi-, pahvi-, muovi-, metalli- ja lasijäte tulee jätelain 6 :n mukaan hyödyntää, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Lupamääräys 15 on annettu, koska jätelain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä toiminnassaan syntyneen jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä sekä toimituspaikasta ja päivämäärästä. Lupamääräys 16 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa seuraamaan alan tekniikan ja käytäntöjen kehittymistä (BREF -asiakirja parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta kotieläintaloudessa, BAT raportti 2002). Lupamääräys 19 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että mm. vaaralliset ja haitalliset aineet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle ja ettei niistä myöskään aiheudu naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta. Polttonestesäiliöitä koskevat määräykset on annettu, jotta mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi ja että säiliöiden vaurioitumisen vaara (mm. routa ja liikenne) on mahdollisimman vähäinen sekä että letkuvaurio tai täytön epäonnistuminen ei aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Määräystä annettaessa on otettu huomioon laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta nro 378/1974. Lupamääräyksillä 20 ja 21 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa tai toiminnasta ja sen muutoksista tulee ilmoittaa valvontaan liittyvässä asiassa. Toiminnan olennainen lisääminen ja muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Lupamääräys 22 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus ympäristölupaviranomaiselle mennessä.

11 Toiminnan olennaisen muutoksen toteuttamiseen on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin perusteella haettava lupa. 11/12 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 4 8, 28, 35, 41 43, 45, 46, 52, 55, 56, 62, 65, 81 ja 83 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 4, 19, 30 ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1993) 2, 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 54 Päätöksen antamisessa on myös otettu huomioon VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta nro 931/2000, maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä nro 1022/2000 (muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus (Ey) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 840 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jaakko Rautala Suutarlantie 78, Alastaro Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Alastaron kunnanhallitus Alastaron kunnan valvontalautakunta Loimaan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Alastaron kunnan ilmoitustaulu Loimaan lehti

12 MUUTOKSENHAKU 12/12 Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Tarkastaja Milla Siiri LIITTEET sijaintikartta strutsien pidossa noudatettavat tilavaatimukset -taulukko valitusosoitus