Aloitusjakso. n( Fe) 0, mol 0, 090 mol. 1 = 0,08953 mol 6, = 5, ,4 mol. 3. a) m(fe) 5, 0 g. M(Fe) 55,85 g/mol. n(fe) =?
|
|
- Marjut Haavisto
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aloitusjakso. a) m(fe) = 5,0 g M(Fe) = 55,85 g/mol (Fe) =? Ratkaistaa kysytty aiemäärä suureyhtälöstä m M m(fe) 5, 0 g ( Fe) 0, 0895 mol 0, 090 mol M(Fe) 55,85 g/mol b) (Fe) = 0,0895 mol N A = 6, /mol N(Fe) =? N Ratkaistaa kysytty hiukkaste lukumäärä suureyhtälöstä, josta N N A N 1 N(Fe) = (Fe) NA = 0,0895 mol 6, = 5, ,4 10 mol c) (Au) = (Fe) = 0,0895 mol M(Au) = 196,97 g/mol m(au) =? Ratkaistaa kysytty kulla massa suureyhtälöstä m, josta m M M m(au) = (Au) M(Au) = 0,0895 mol 196,97 g/mol = 17,6 g 18 g A Mooli 1
2 4. a) m(mgco ) =,00 g M(MgCO ) = 84,2 g/mol ((MgCO ) =? Ratkaistaa kysytty aiemäärä suureyhtälöstä m(mgco ),00 g m M (MgCO ) 0, mol 0, 056 mol M(MgCO ) 84, 2 g/mol b) (MgCO ) = 0,05579 mol (ioit) =? Magesiumkarboaati kaavasta MgCO ähdää, että yksi mooli tätä yhdistettä sisältää yhde mooli magesiumioeja Mg 2+ ja yhde mooli karboaatti-ioeja 2- CO. Täte (ioit) = 2 (yhdiste) eli 2 0,05579 mol = 0, mol 0,0712 mol. Mooli 2
3 5. a) c(naoh(aq)) = 0,500 mol/dm V(liuos) = 200 ml = 0,200 dm M(NaOH) = 9,998 g /mol m(naoh) =? Ratkaistaa liuoksee tarvittava atriumhydroksidi aiemäärä suureyhtälöstä: c, josta c V V c V (NaOH) (NaOH) (liuos) 0, 500 mol/dm 0, 200 dm 0,10000 mol Lasketaa, mikä massa atriumhydroksidia o puittava: m, josta m M M m(naoh) (NaOH) M (NaOH) 0,10000 mol 9, 998g/mol, 9998 g 4, 00 g. b) Puitaa 4,00 grammaa atriumhydroksidia mahdollisimma tarkasti. Liuotetaa atriumhydroksidi dekatterilasissa lopputilavuutta pieempää tilavuutee tislattua vettä.» Ku atriumhydroksidi o täysi liueut, siirretää liuos 200 ml: mittapulloo.» Huuhdotaa dekatterilasi muutama kerra pieellä määrällä vettä.» Täytetää mittapullo merkkiviiva saakka ja sekoitetaa liuosta muutama kerra,» Tehdää mittapulloo tarvittavat merkiät ja lisätää syövyttävä aiee varoitusmerkki. c) Koska atriumhydroksidi o syövyttävää aietta, tulee sitä puittaessa ja liuotettaessa käyttää suojalaseja ja suojakäsieitä. Liuokse säilytyspulloo laitetaa varoitusmerkki syövyttävästä aieesta. Mooli
4 6. a) Kyseessä o ympäristölle vaarallise aiee varoitusmerkki. b) vesiliuosta c) Täyspipetillä, sillä se o tarki tilavuude mittauksee käytettävä välie. d) 100 millilitra mittapulloo e) c 1= 0,0100 mol/dm V 1 = 5,00 ml = 0,00500 dm V 2 = 100 ml = 0,100 dm c 2 =? Ratkaistaa laimeoksee tuleva kuparisulfaati aiemäärä suureyhtälöstä: c, josta c V V c V 5 (CuSO 4) 1(CuSO 4) 1 0,0100 mol/dm 0,00500dm 5, mol. Ratkaistaa laimeokse kuparisulfaattikosetraatio suureyhtälöstä: c V c 5 (CuSO 4 ) 5, mol 2 V2 0,100 dm 4 5, mol/dm 0,500 mmol/dm. f) c(cuso 4 5 H 2O(aq)) = 0,0100 mol/dm V(liuos) = 50,0 ml = 0,0500 dm M(CuSO 4 5 H 2O) = 249,700 g/mol m(cuso 4 5 H 2O) =? Ratkaistaa, mikä aiemäärä kidevedellistä kuparisulfaattia oli valmistetussa liuoksessa: c, josta c V V c V 4 (CuSO4 5 H2O) (CuSO4 5 H2O) (liuos) 0,0100 mol/dm 0,0500dm 5, mol. Lasketaa kidevedellise kuparisulfaati massa: m, josta m M M m(cuso 5 H O) (CuSO 5H O) M (CuSO 5H O) , mol 249, 700 g/mol 0,12485 g 0,125 g. Mooli 4
5 7. m-%(hno ) = 69 % = 0,69 (HNO ) = 1,41 g/cm M(HNO ) = 6,018 g/mol c(hno ) =? Aetu tiheyde perusteella yksi millilitra liuosta paiaa 1,41 grammaa. Yhde liuoslitra (dm ) massa o tämä perusteella cm 1,14 g/cm = g. Massaprosettise osuude perusteella typpihapo osuus yhde liuoslitra kokoaismassasta o m(hno ) = 0, g = 972,9 g. Yhdessä liuoslitrassa oleva typpihapo aiemäärä o (HNO ) m(hno ) M (HNO ) 972,9 g 6, 018 g/mol Typpihapo kosetraatioksi saadaa c (HNO ) 15,44 mol 15,44 mol. (HNO ) 15,44 mol/dm 15 mol/dm. V (HNO ) 1,0 dm Mooli 5
6 Luku a) H = 170 kj S = +160 J = 0,160 kj (huomaa yksikkömuuos) t = 25,0 C => T = (27, ,0) K = 298,15 K G =? Lasketaa Gibbsi eergiamuutos lausekkeesta G = H T S => G = ( 170 kj) 298,15 (+ 0,160 kj) = 1417,7 kj 1420 kj. Koska G: lukuarvo o egatiivie, reaktio o spotaai. b) Etaoli- ja happimolekyyleillä tulee olla riittävästi eergiaa, jotta törmäykset johtavat reaktioo. Huoeelämmö lämpöeergia ei riitä aktivoitumiseergiakyykse ylittymisee. c) Reaktio saa käyistymää viemällä siihe lisäeergiaa esimerkiksi palavalla tulitikulla. 1.6 H = +179 kj/mol S = +160 J/mol K = +0,160 J/mol K (huomaa yksikkömuuos) t = 20,0 C => T = (20,0 + 27,15) K = 29,15 K Kalsiumkarboaati hajoamie o spotaai huoeelämmössä, jos Gibbsi eergiamuutokse arvoksi saadaa egatiivie luku. Lasketaa G: arvo lausekkeesta G = H - T S. G = (+179 kj/mol) 29,15 K (+0,160 J/mol K) = +12,096 kj/mol +12 kj/mol. Koska G: lukuarvo o positiivie, reaktio ei ole spotaai. Jotta kalsiumkarboaati hajoamie olisi spotaai, tulee lausekkee H T S arvoksi saada egatiivie luku. Reaktio o spotaai, ku H T S < 0. Koska H o positiivie, tulee T S: lukuarvo olla suurempi kui H: lukuarvo. Ratkaistaa, millä T: arvolla tämä toteutuu: T > Δ H Δ S = +179kJ/mol = 1118,75 K. +0,160kJ/mol K Muutetaa lämpötila Celsius-asteiksi: t = (1118,75-27,15) C =845,60 C 846 C. Kalsiumkarboaati hajoamie o spotaai, ku lämpötila o korkeampi kui 846 C. Mooli 1
7 Luku a) m(h 2) = 10,0 g M(H 2) = 2,016 g/mol M(O 2) = 2,00 g/mol m(o 2) =? Tasapaiotettu reaktioyhtälö o 2 H 2(g) + O 2(g) 2 H 2O(l). Lasketaa vedy aiemäärä: m(h ) 10,0 g 2 (H 2) = = = 4,960 mol. M (H 2) 2,016 g/mol (O 2) 1 Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella =, jote (H ) 2 2 (O 2) = 1 2 (H2) = 1 2 4,960 mol = 2,4802 mol. Lasketaa hape massa: m(o 2) = (O 2) M(O 2) = 2,4802 mol 2,00 g/mol = 79,66 g 79,4 g. b) (H 2) = 4,960 mol M(H 2O) = 18,016 g/mol m(h 2O) =? (H2O) 2 Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella = eli (H 2O) = (H 2) = 4,960 mol. (H ) 2 Lasketaa vede massa: m(h 2O) = (H 2O) M(H 2O) = 4,960 mol 18,016 g/mol = 89,65 g 89,4 g 0,0894 kg 2 c) Ku lasketaa yhtee vedy ja hape massat (10,0 g + 79,4 g = 89,4 g) ja verrataa sitä muodostuee vede massaa (89,4 g), huomataa, että reaktiossa ei häviä aietta. Mooli 1
8 1.14 a) N 2H 4(g) + O 2(g) N 2(g) + 2 H 2O(g). b) m(n 2H 4) = 150 g M(N 2H 4) = 2,052 g/mol M(O 2) = 2,00 g/mol m(o 2) =? Lasketaa hydratsiii aiemäärä m( N2H4) 150 g ( N2H4) 4, 6799 M( N H ) 2, 052 g / mol 2 4 mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö mukaa (O 2) 1 = (N H ) eli (O 2) = (N 2H 4) = 4,6799 mol. Lasketaa hape massa: m(o 2) = (O 2) M(O 2) = 4,6799 mol 2,00 g/mol = 149,76 g 150 g. c) m(n 2H 4) =,0 kg = 000 g M(N 2H 4) = 2,052 g/mol (kaasut) =? Lasketaa hydratsiii aiemäärä m(n H ) 000g 2 4 (N2H 4) = = = 9,60 mol. M (N2H 4) 2,052g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö mukaa (kaasut) = (N H ) jote (kaasut) = (N 2H 4) = 9,60 mol = 280,80 mol 280 mol. Mooli 2
9 1.15 a) m(o 2) = 0,50 g M(O 2) = 2,00 g/mol M(Na 2O 2) = 77,98 g/mol m(na 2O 2) =? Tasapaiotettu reaktioyhtälö o 2 Na 2O 2(s) + 2 H 2O(l) 4 NaOH(aq) + O 2(g). m(o 2) 0,50 g Lasketaa hape aiemäärä (O 2) = = = 0,0156 mol. M (O ) 2,00 g/mol 2 Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (Na 2O 2) 2 = jote (Na 2O 2) = 2 (O 2) = 2 0,0156 mol = 0,0126 mol. (O ) 1 2 Lasketaa atriumperoksidi massa m(na 2O 2) = (Na 2O 2) M(Na 2O 2) = 0,0126 mol 77,98 g/mol = 2,48 g 2,4 g. b) (O 2) = 0,0156 mol V(liuos) = 75 ml = 0,075 dm c(naoh) =? Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (NaOH) 4 = jote (NaOH) = 4 (O 2) = 4 0,0156 mol = 0,06252 mol. (O ) 1 2 Ratkaistaa atriumhydroksidiliuokse kosetraatio suureyhtälöstä c. V c (NaOH) V (liuos) 0,06252 mol 0,075 dm (NaOH) = = = 0,86 mol/dm 0,8 mol/dm. Mooli
10 1.16 m(kclo ) = 2,00 g M(KClO ) = 122,55 g/mol m(ruisku) = 11,450 g m(ruisku + O 2) = 12,170 g M(O 2) = 2,00 g/mol saato-%(o 2) =? Δ Kaliumkloraati hajoamista kuvaava reaktioyhtälö o O Lasketaa kaliumkloraati aiemäärä: m(kclo ) 2,00 g (KClO ) = = = 0,01620 mol. M (KClO ) 122,55 g/mol 2 KClO s 2 KCl s + g. 2 Reaktioyhtälö kertoimie perusteella (O 2) =, jote (O 2) = (KClO ) = 0,01620 mol = 0, mol. (KClO ) Lasketaa hape teoreettie saato: m(o 2) = (O 2) M(O 2) = 0, mol 2,00 g/mol = 0,786 g. Lasketaa puitustuloste perusteella saadu hape massa: m(o 2) = m(ruisku + O 2) m(ruisku) = 12,170 g 11,450 g = 0,720 g. Hape prosetuaalie saato o saatu massa 0,720 g saato-%(o 2) = = 100 % = 91,912 % 91,9 %. teoreettie massa 0,786 g Mooli 4
11 1.17 a) V(NaOH) = 25,0 ml = 0,0250 dm c(hcl) = 0,10 mol/dm V(HCl) = 15,8 ml = 0,0158 dm c(naoh) =? Neutraloitumisreaktio reaktioyhtälö o NaOH(aq) + HCl(aq) NaCl(aq) + H 2O(l). Ratkaistaa suolahapo aiemäärä suureyhtälöstä c, josta V (HCl) = c(hcl) V(HCl) = 0,10 mol/dm 0,0158 dm = 0, mol. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (NaOH) = (HCl) = 0, mol. Lasketaa atriumhydroksidiliuokse kosetraatio: c (NaOH) V (NaOH) 0, mol 0,0250 dm (NaOH) = = = 0,0620 mol/dm 0,06 mol/dm. b) c(ba(oh) 2) = 0,00250 mol/dm V(Ba(OH) 2) = 10,0 ml = 0,0100 dm c(hno ) = 0,500 mol/dm V(HNO ) =? Neutraloitumisreaktio reaktioyhtälö o Ba(OH) 2(aq) + 2 HNO (aq) Ba(NO ) 2(aq) + 2 H 2O(l). Ratkaistaa bariumhydroksidi aiemäärä suureyhtälöstä c, josta V (Ba(OH) 2) = c(ba(oh) 2) V(Ba(OH) 2) = 0,00250 mol/dm 0,0100 dm = 2, mol. Tasapaiotetu reaktioyhtälö mukaa (HNO ) 2 (Ba(OH) ) =, jote (HNO ) = 2 (Ba(OH) 2) = 2 2, mol = 5, mol. Ratkaistaa tarvittava typpihapo tilavuus suureyhtälöstä c, josta V V -5 (HNO ) 5, mol (HNO ) = = = 0, dm 0,100 ml. c(hno ) 0,500 mol/dm Mooli 5
12 1.18 a) Tasapaiotetaa esi hiili- ja vetyatomit. Lähtöaiee kaikki hiiliatomit (x) ovat hiilidioksidimolekyylissä, jote hiilidioksidi etee tulee kerroi x => x CO 2. Lähtöaiee kaikki vetyatomit (y) ovat vesimolekyylissä, jote vede etee tulee kerroi ½ y => ½ y H 2O. Yhteelaskettu happimolekyylie määrä reaktiotuotteissa o tällöi 2x + ½y. Lisätää tämä kerroi lähtöaiee happea sisältävä yhdistee eli NO: etee => 2x + ½y NO. Täsmätää lopuksi reaktiotuotteea muodostuva typpimolekyyli kerroi NO: kertoime avulla. Type kerroi o ½ (2x + ½y) N 2 => x + ¼ y N 2. Tasapaiotettu reaktioyhtälö o C xh y (g) + (2x + ½ y) NO (g) x CO 2 (g) + ½ y H 2O (g) + (x + ¼ y) N 2 (g). b) m(co 2) = 10,0 g M(CO 2)= 44,01 g/mol m(h 2O) = 4,60 g M(H 2O) = 18,016 g/mol Ratkaistaa muodostuee hiilidioksidi aiemäärä: m(co ) 10,0 g 2 (CO 2) = = = 0,22722mol. M (CO 2) 44,01g/mol Hiilivedy hiiliatomie aiemäärä (C) = (CO 2) = 0,22722 mol. Ratkaistaa muodostuee vede aiemäärä: m(h O) 4,60g 2 (H2O) = = = 0,255mol. M (H2O) 18,016g/mol Hiilivedy vetyatomie aiemäärä (H) = 2 (H 2O) = 2 0,255 mol = 0,51066 mol. Hiilivedy hiili- ja vetyatomie aiemäärie suhde (C) : (H) = 0,22722 mol : 0,51066 mol 1 : 2,25 josta saadaa pieimmäksi kokoaislukusuhteeksi 4 : 9. Hiilivedy suhdekaava o (C 4H 9) x. Mooli 6
13 c) m(c 8H 18) = 1,0 kg = g M(C 8H 18) = 114,224 g/mol M(NO) = 0,01 g/mol m(no) =? Tasapaiotettu reaktioyhtälö o 2 C 8H 18 (g) + 50 NO (g) 16 CO 2 (g) + 18 H 2O (g) + 25 N 2 (g). Lasketaa oktaai aiemäärä: m(c H ) 1000 g 8 18 (C8H 18) = = = 8,755mol. M (C8H 18) 114,224g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö mukaa ( NO) 50, ( C H ) 2 jote (NO) = (C8H18) = 25 8,755 mol = 218,9 mol. Lasketaa typpimooksidi massa: m(no) = (NO) M(NO) = 218,9 mol 0,01 g/mol = 6569 g 6,6 kg. Mooli 7
14 Ylioppilastehtäviä 2. V(kloriittiäyte) = 25,0 ml = 0,0250 dm V(Na 2S 2O ) = 2,5 ml = 0,025 dm c(na 2S 2O ) = 0,200 M = 0,200 mol/dm c(naclo) =? 2 Ratkaistaa jodi kassa reagoieide tiosulfaatti-ioie SO 2 josta = c V. aiemäärä suureyhtälöstä c, V Koska tiosulfaatti-ioie aiemäärä o sama kui atriumtiosulfaati aiemäärä, merkitää 2- (S2O ) = (Na 2S 2O ) = c(na 2S 2O ) V(Na 2S 2O ) = 0,200 mol/dm 0,025 dm = 0, mol. Jälkimmäise reaktioyhtälö kertoimie perusteella (I ) 1 =, jote (S O ) (I 2) = (S2O ) = 0, mol = 0, mol. 2 2 Ylemmästä reaktioyhtälöstä ähdää, että (I 2) = (ClO ), joka puolestaa o (NaClO), jote (NaClO) = 0, mol. Ratkaistaa kloriiti atriumhypokloriittikosetraatio: c (NaClO) V (kloriittiäyte) 0, mol 0,0250 dm (NaClO) = = = 0,1000 mol/dm 0,10 mol/dm.
15 Luku a) Rauta(III)oksidi koostuu Fe + ja O 2 -ioeista. Alumiii o alkuaie, joka luovuttaa ulkoelektroisa Fe + - ioeille, jolloi muodostuu rauta-atomeja ja alumiii-ioeja Al +. Site reaktiossa alumiii hapettuu ja rauta(iii)-ioit pelkistyvät. b) Koska alumiii hapettuu, se toimii pelkistimeä. Hapettimea toimivat rauta(iii)oksidi rautaioit, jotka pelkistyvät alkuaie raudaksi. c) m(fe) = 100,0 g M(Fe) = 55,85 g/mol M(Al) = 26,98 g/mol M(Fe 2O ) = 159,70 g/mol m(al) =? m(fe 2O ) =? Ratkaistaa sytyvä rauda aiemäärä: m(fe) 100,0 g (Fe) = = = 1,79051 mol. M (Fe) 55,85 g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (Al) 2 =, jote (Al) = (Fe) = 1,79051 mol. (Fe) 2 Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (Fe2O ) 1 =, jote (Fe 2O ) = 1 (Fe) 2 2 (Fe) = 1 2 1,79051 mol = 0, mol Lasketaa molempie lähtöaieide massa: m(al) = (Al) M(Al) = 1,79051 mol 26,98 g/mol = 48,080 g 48,1 g m(fe 2O ) = (Fe 2O ) M(Fe 2O ) = 0, mol 159,70 g/mol = 142,972 g 14,0 g. Mooli 1
16 2.7 m(rautalaka) = 2,225 g V(äyteliuos) = 250 ml = 0,250 dm V(titrattu äyte) = 25,0 ml = 0,0250 dm c(k 2C ro 7(aq)) = 0,0185 mol/dm V(K 2C ro 7(aq)) = 1,0 cm = 0,010 dm M(Fe) = 55,85 g/mol m-%(fe) =? Ratkaistaa, mikä aiemäärä kaliumdikromaattiliuosta o tarvittu reagoimaa täydellisesti titrauksee otetu äyttee sisältämie rauta(ii)-ioie kassa: (K 2C ro 7) = c(k 2C ro 7) V(K 2C ro 7) = 0,0185 mol/dm 0,010 dm = 5, mol. Kaliumdikromaati kaavasta (K 2C ro 7) ähdää, että yhdessä moolissa kaliumdikromaattia o yksi mooli 2- dikromaatti-ioeja Cr2O 7 eli reagoieide dikromaatti-ioie aiemäärä r Cr O = K C O = 5, mol. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (Cr O ) 2+ (Fe ) =, jote (Fe ) = 6 5, mol =, mol Rauta-atomit hapettuvat rauta(ii)-ioeiksi seuraava osareaktio mukaisesti: Fe Fe e -. Yksi mooli rauta-atomeja tuottaa site yhde mooli rauta(ii)-ioeja, jote (Fe) = (Fe 2+ ). Ratkaistaa tämä perusteella rauda massa 25,0 millilitra äytteessä: m(fe) = (Fe) M(Fe) =, mol 55,85 g/mol = 0,19218 g. Alkuperäise äyttee kokoaistilavuus oli 250 millilitraa, jote rautalakaäyttee sisältämä rauda kokoaismassa o 10 0,19218 g = 1,9218 g. Ratkaistaa lopuksi rautalaga sisältämä rautapitoisuus massaprosetteia: 1,9218 g m-%(fe) = 100 % = 86,7 % 86,4 %. 2,225 g Mooli 2
17 Luku a) c(h 2SO 4) = 0,15 mol/dm V(H 2SO 4) = 10 ml = 0,010 dm c(naoh) = 0,05 mol/dm V(NaOH) =? Neutraloitumisreaktio o 2 NaOH(aq) + H 2SO 4(aq) Na 2SO 4(aq) + 2 H 2O(l). Ratkaistaa rikkihapo aiemäärä: (H 2SO 4) = c(h 2SO 4) V(H 2SO 4) = 0,15 mol/dm 0,010 dm = 0, mol. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (NaOH) 2 =, josta (NaOH) = 2 (H2SO 4) = 2 0,001500mol = 0,00000 mol. (H SO ) Ratkaistaa atriumhydroksidi tilavuus: V (NaOH) c(naoh) 0,00000 mol (NaOH) = = = 0,08571dm 86ml. 0,05 mol/dm b) m(hcl) = 1,65 g M(HCl) = 6,458 g/mol V 1(HCl) = 1,0 l = 1,0 dm V 2(HCl)= 40 ml = 0,040 dm c(ca(oh) 2) = 0,025 mol/dm V(Ca(OH) 2)) =? Neutraloitumisreaktio o Ca(OH) 2(aq) + 2 HCl(aq) CaCl 2(aq) + 2 H 2O(l). Ratkaistaa, mikä aiemäärä vetykloridia o yhdessä litrassa suolahappoa: m(hcl) 1,65 g (HCl) = = = 0, mol. M (HCl) 6,458 g/mol Suolahapo kosetraatio o site: c (HCl) V (HCl) 0, mol (HCl) = = = 0,4529 mol/dm. 1,0 dm Ratkaistaa, mikä aiemäärä suolahappoa o 40 ml: tilavuudessa (= V 2(HCl)):
18 (HCl) = c(hcl) V 2(HCl) = 0,04529 mol/dm 0,040 dm = 0, mol. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (Ca(OH) 2) =, josta (Ca(OH) 2) = (HCl) = 0, mol = 0, mol. (HCl) Ratkaistaa kalsiumhydroksidi tilavuus: V (Ca(OH) ) 0, mol 2 (Ca(OH) 2) = = = 0,0624 dm 6 ml. c(ca(oh) 2) 0,025 mol/dm c) m(mg(oh) 2) = 10 mg = 0,10 g M(Mg(OH) 2) = 58,26 g/mol c(h PO 4) = 0,075 mol/dm V(H PO 4) =? Neutraloitumisreaktio o Mg(OH) 2(s) + 2 H PO 4 (aq) Mg (PO 4) 2(aq) + H 2O(l). Ratkaistaa magesiumhydroksidi aiemäärä: m(mg(oh) ) 0,10 g 2 (Mg(OH) 2) = = = 0, mol. M (Mg(OH) 2) 58,26 g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (HPO 4) =, josta (HPO 4) = (Mg(OH) 2) = 0, mol = 0, mol. (Mg(OH) ) 2 Ratkaistaa fosforihapo tilavuus: V (H PO ) 0, mol 4 (HPO 4) = = = 0,01981 dm 20 ml. c(hpo 4) 0,075 mol/dm
19 2.11 m(puhdistusaie) = 25,7 g V 1(äyteliuos) = 250 ml V 2(titrattu äyteliuos) = 10,0 ml c(h 2SO 4) = 0,06 mol/dm V(H 2SO 4) = 7, ml = 0,07 dm M(NH ) = 17,04 g/mol m-%(nh ) =? Neutraloitumisreaktio o 2 NH (aq) + H 2SO 4(aq) (NH 4) 2SO 4(aq). tai 2 NH 4OH(aq) + H 2SO 4(aq) (NH 4) 2SO 4(aq) + 2 H 2O(l). Lasketaa eutraloitumisreaktiossa kuluee rikkihapo aiemäärä: (H 2SO 4) = c(h 2SO 4) V(H 2SO 4) = 0,06 mol/dm 0,07 dm = 0,0014 mol. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (NH ) 2 =, josta (NH ) = 2 (H2SO 4) = 2 0,0014 mol = 0, mol. (H SO ) Lasketaa ammoiaki massa titratussa äytteessä (10,0 ml): m(nh ) = (NH ) M(NH ) = 0, mol 17,04 g/mol = 0,04575 g. Puhdistusaieesta oli valmistettu 250 millilitra äyte, jote ammoiaki kokoaismassa tutkitussa määrässä o 25 0,04575 g = 1,144 g. Lasketaa ammoiaki osuus massaprosetteia: m m(nh ) 1,144 g 2,7 g -%(NH ) = 100% = 100 % = 4,509 % 4,5 %. m(äyte) Feoliftaleiii o happo-emäsidikaattori. Ku äyteliuoksee lisätää idikaattoria, havaitaa titraukse ekvivalettipiste äyteliuokse väri muutoksea. Näyteliuoksessa o titraukse jälkee suolaa ja vettä, jote se voidaa huuhtoa viemärii.
20 2.12 m(na 2CO + NaCl) = 2,898 g V(HCl) = 45 ml = 0,045 dm c(hcl) = 2,0 mol/dm V(NaOH) = 19 ml = 0,019 dm c(naoh) =,0 mol/dm M(Na 2CO ) = 105,99 g/mol m-%(na 2CO ) =? Seokse atriumkarboaatti reagoi suolahapo kassa seuraavasti: Na 2CO (s) + 2 HCl(aq) 2 NaCl(aq) + CO(g) + H 2O(l). Näytteesee lisäty suolahapo kokoaisaiemäärä o: (HCl) lisätty = c(hcl) V(HCl) = 2,0 mol/dm 0,045 dm = 0,09000 mol. Titrauksessa kuluee atriumhydroksidiliuokse avulla voidaa ratkaista, mikä aiemäärä suolahappoa oli jääyt reagoimatta eli kuika paljo suolahappoa oli ylimääri. Ratkaistaa, mikä aiemäärä atriumhydroksidia tarvittii eutraloimaa ylimäärä suolahappoa: (NaOH) = c(naoh) V(NaOH) =,0 mol/dm 0,019 dm = 0,05700 mol. Natriumhydroksidi ja suolahapo välie eutraloitumisreaktio o: NaOH(aq) + HCl(aq) NaCl(aq) + H 2O(l). Tämä perusteella (HCl) ylimääri = (NaOH) = 0,05700 mol. Ratkaistaa, mikä aiemäärä suolahappoa oli reagoiut atriumkarboaati hajoamisreaktiossa: (HCl) reagoiut = (HCl) lisätty (HCl) ylimääri = 0,09000 mol 0,05700 mol = 0,000 mol. Natriumkarboaati hajoamisreaktio perusteella (Na 2CO ) =, josta (Na 2CO ) = (HCl) = 0,000 mol = 0,01650 mol. (HCl) Ratkaistaa seoksessa ollee atriumkarboaati massa: m(na 2CO ) = (Na 2CO ) M(Na 2CO ) = 0,01650 mol 105,99 g/mol = 1,749 g. Natriumkarboaati osuus massaprosetteia o: m m(na CO ) 1,749 g 2,898 g 2 -%(Na 2CO ) = 100 % = 100 % = 60,5 % = 60 %. m(äyte)
21 Lisäty vede tilavuudella ei ole merkitystä, sillä seoksessa ollee atriumkarboaati aiemäärä ei muutu se liuetessa vetee.
22 Luku a) Kaliumitraati vesiliuoksessa o K + - ja NO -ioeja. Vastaavasti bariumkloridi vesiliuoksessa Ba 2+ - ja Cl -ioeja. Taulukkokirja mukaa sekä kaliumkloridi että bariumitraatti ovat vetee rusaasti liukeevia suoloja. Liuoksia yhdistettäessä ei tapahdu saostumisreaktiota. b) Natriumsulfaati ja lyijy(ii)itraati vesiliuoksia yhdistettäessä muodostuu atriumitraattia ja lyijy(ii)sulfaattia. Taulukkokirja mukaa atriumitraatti o vetee rusaasti liukeeva suola. Lyijy(II)sufaatti o se sijaa vetee iukkaliukoie. Tapahtuu seuraavaa saostumisreaktio: Pb aq + SO aq PbSO s c) Natriumfosfaati ja rauta(iii)itraati vesiliuoksia yhdistettäessä muodostuu atriumitraattia ja rauta(iii)fosfaattia. Taulukkokirja mukaa atriumitraatti o vetee rusaasti liukeeva suola. Rauta(III)fosfaatti se sijaa o vetee iukkaliukoie. Tapahtuu seuraava saostumisreaktio: Fe aq + PO aq FePO s
23 2.15 m(malmiäyte) = 5,0 kg = g V 1(malmiliuos) = 20 l V 2(äyteliuos) = 200 ml m(nic 8H 14N 4O 4) = 140 mg = 0,140 g M(NiC 8H 14N 4O 4) = 288,922 g/mol M(Ni) = 58,69 g/mol (Ni) =? Ratkaistaa, mikä aiemäärä yhdistettä NiC 8H 14N 4O 4 saostui: NiC H N O m NiC H N O 0,140 g M NiC H N O 288,922 g/mol = = = 4, mol. 4 4 Yhdistee NiC 8H 14N 4O 4 kaavasta ähdää, että yhdessä moolissa yhdistettä o yksi mooli Ni(II)-ioeja jote 200 ml: äyttee (Ni 2+ ) = (NiC 8H 14N 4O 4) = 4, mol. Koko malmiliuokse kokoaistilavuus oli 20 litraa, jote siiä olevie ikkeli(ii)-ioie aiemäärä (Ni 2+ ) = 100 4, mol = 0, mol. Ratkaistaa ikkeli(ii)-ioie massa: m(ni 2+ ) = (Ni 2+ ) M(Ni 2+ ) = 0, mol 58,69 g/mol = 2,849 g = m(ni). Ratkaistaa, kuika mota promillea ikkeliä malmi sisälsi: m(ni) 2,849 g Ni = 1000 = 1000 = 0,5688 = 0,57. m(malmi) 5000 g
24 2.16 a) V(vesiäyte) = 2,0 l m(agcl) = 102 mg = 0,102 g M(AgCl) = 14,2 g/mol M(Cl - )= 5,45 g/mol Cl -pitoisuus (mg/l) =? Ratkaistaa saostuee hopeakloridi aiemäärä: m(agcl) M (AgCl) 0,102 g 14,2 g/mol -4 (AgCl) = = = 7, mol. Hopeakloridi saostumisreaktio Ag + (aq) + Cl (aq) AgCl(s) perusteella (AgCl) 1 - (Cl ) =, jote (Cl ) = (AgCl) = 7, mol. Lasketaa kloridi-ioie massa tutkitussa äytteessä: m(cl ) = (Cl ) M(Cl) = 7, mol 5,45 g/mol = 0, g = 25,229 mg. Pohjavettä oli tutkimuksessa 2,0 litraa, jote kloridi-ioipitoisuus yksikössä mg/l o 25,229 mg = 12,61 mg/l 1 mg/l. 2,0 l b) Suure äytetilavuude (2,0 litraa) käsittely o hakalaa. Saostuma suodatus suuresta tilavuudesta vie rusaasti aikaa. Pohjavede kloridi-ioipitoisuus o hyvi piei, jote haihduttamalla suuri osa vedestä pois, saadaa väkevämpi kloridi-ioiliuos. Saostumie o täydellisempää, ku liuostilavuus o pieempi, sillä osa hopeakloridisaostumasta voi liueta suuree vesimäärää. c) Kloridi-ioipitoisuudeksi saataisii liia suuri arvo, sillä sulfaatti-ioit voisivat myös saostua iukkaliukoisea hopeasulfaattia.
25 2.17 V(jätevesi) = m = dm = l - PO4 -pitoisuus = 22 mg/l M - 4 PO = 94,97 g/mol M(FeSO 4) = 151,92 g/mol m(feso 4) =? Lasketaa, mikä o fosfaatti-ioie kokoaismassa puhdistamolle tulevassa jätevedessä: 4 m PO = 22 mg/l l = mg = g. Lasketaa, mikä massa fosfaatti-ioeja pitäisi saostua, jotta iitä poistuisi 95 %: m PO = 0, g = g. 4 saostuva Ratkaistaa saostuvie fosfaatti-ioie aiemäärä: m(po ) g (PO ) = = = 411 mol. (PO ) 94,97 g/mol saostuva - M 4 Saostumisreaktio reaktioyhtälö perusteella: + (Fe ) 1 + =, jote (Fe ) = 411 mol. - (PO 4 ) 1 Rauta(II)sulfaati kaava ja rauta(ii)-ioie hapettumisreaktioide perusteella (FeSO 4) = (Fe 2+ ) = (Fe + ), jote tarvittava rauta(ii)sulfaati aiemäärä o 411 mol. Ratkaistaa, mikä massa rauta(ii)sulfaattia tarvitaa: m(feso 4) = (FeSO 4) M(FeSO 4) = 411 mol 151,92 g/mol = g = 518,2 kg 0,52 t.
26 Luku a) 2 NaN (s) 2 Na(l) + N 2(g) b) V(N 2) = 40 l (N 2) = 1,20 g/l M(N 2) = 28,02 g/mol M(NaN ) = 65,02 g/mol m(nan ) =? m Ratkaistaa muodostuva type massa tiheyde suureyhtälöstä =, josta m = V. V m(n 2) = (N 2) V(N 2) = 1,20 g/l 40 l = 48,00 g. Ratkaistaa, mikä aiemäärä typpeä muodostuu: m(n ) 48,00 g 2 (N 2) = = = 1,71 mol. M (N 2) 28,02 g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö mukaa (NaN ) 2 2 =, jote (NaN ) = 1,71 mol = 1,142 mol. (N ) 2 Tarvittava atriumatsidi massa o: m(nan ) = (NaN ) M(NaN ) = 1,142 mol 65,02 g/mol = 74,25 74 g.
27 2.20 a) Kalsiitti (kalkkikivi) = CaCO piidioksidi = SiO 2 rauta(iii)oksidi = Fe 2O alumiiioksidi = Al 2O poltettu kalkki = CaO hiilidioksidi = CO 2 vesi = H 2O sammutettu kalkki = Ca(OH) 2 kalsiumkarboaatti = CaCO b) 1400 C CaCO s CaO s + CO g 2 CaO(s) + H 2O(l) Ca(OH) 2(s) Ca(OH) 2(s) + CO 2(g) CaCO (s) + H 2O(l) c) m(cao) = 100 kg = g M(CaO) = 56,08 g/mol M(CaCO ) = 100,09 g/mol m(caco ) =? Ratkaistaa poltetu kalki (CaO) aiemäärä: m(cao) g (CaO) = = = 1 78,2 mol. M (CaO) 56,08 g/mol Kalsiiti hajoamisreaktio reaktioyhtälö o CaCO (s) CaO(s) + CO 2(g.). Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (CaCO ) 1 =, jote (CaCO ) = 1 78,2 mol. (CaO) 1 Ratkaistaa kalsiiti massa: m(caco ) = (CaCO ) M(CaCO ) = 178,2 mol 100,09 g/mol = g 178 kg.
28 2.21 a) m(c 6H 12O 6) = 2,0 kg = g M(C 6H 12O 6) = 180,156 g/mol M(CH CH 2OH) = 46,068 g/mol m(ch CH 2OH) =? Käymisreaktio reaktioyhtälö o C 6H 12O 6(aq) 2 CH CH 2OH(aq) + 2 CO 2(g). Ratkaistaa, mikä massa glukoosia muuttuu etaoliksi: m(c 6H 12O 6) = 0, g = g. m(c6h12o 6) 1700 g Ratkaistaa etaoliksi muuttuva glukoosi aiemäärä: (C6H12O 6) = = = 9,46 mol. M (C H O ) 180,156 g/mol Etaoli käymisreaktio reaktioyhtälö perusteella (CHCH2OH) 2 =, jote (CHCH 2OH) = 2 (C6H12O 6) = 2 9,46 mol = 18,87 mol. (C H O ) 1 Muodostuva etaoli massa o m(ch CH 2OH) = (CH CH 2OH) M(CH CH 2OH) = 18,87 mol 46,068 g/mol = 869, g 0,87 kg. b) m(ch CH 2OH) = 869, g = 0,896 kg (CH CH 2OH) = 0,79 kg/dm V(vesi) = 10,0 l = 10,0 dm til-%( CH CH 2OH) =? m m Lasketaa muodostuva etaoli tilavuus tiheyde suureyhtälöstä =, josta V =. V V m(ch CH OH) 0,869 kg 2 (CHCH2OH) = = = 1,100 dm. (CHCH2OH) 0,79 kg/dm Koko liuokse tilavuus o V(liuos) = V(vesi) + V(CH CH 2OH) = 10,0 dm + 1,100 dm = 11,100 dm. Etaoli osuus tilavuusprosetteia o V (CHCH2OH) 1,100 dm til-%(ch CH2OH) = 100 % = 100 % = 9,910 % 9,9 %. V (liuos) 11,100 dm c) (C 6H 12O 6) = 9,46 mol (CO 2) = 1,9 kg/m
29 M(CO 2) = 44,01 g/mol V(CO 2) =? Etaoli käymisreaktio reaktioyhtälö perusteella (CO 2) 2 =, jote (CO 2) = 2 (C6H12O 6) = 2 9,46 mol = 18,87 mol. (C H O ) Muodostuva hiilidioksidi massa o m(co 2) = (CO 2) M(CO 2) = 18,87 mol 44,01 g/mol = 80,5 g. m m Ratkaistaa muodostuva hiilidioksidi tilavuus tiheyde suureyhtälöstä, josta V. V V m(co ) 0,805 kg 2 (CO 2) = = = 0,471 m 0,44 m. (CO 2) 1,9 kg/m
30 2.22 (kaasut) = 1,56 mol M(C 2H 4N 2O 6) = 152,072 g/mol M(H 2O) = 18,016 g/mol m(c 2H 4N 2O 6) =? m(h 2O) =? Diitroglykoli hajoamisreaktio tasapaiotettu reaktioyhtälö o: C 2H 4N 2O 6(l) 2 CO 2(g) + 2 H 2O(g) + N 2(g). Tasapaiotetu reaktioyhtälö mukaa (C2H4N2O 6) =, jote (C2H4N2O 6) = (kaasut) = 1,56 mol = 0,1200 mol. (kaasut) Ratkaistaa diitroglykoli massa: m(c 2H 4N 2O 6) = (C 2H 4N 2O 6) M(C 2H 4N 2O 6) = 0,1200mol 152,072 g/mol = 47,445 g 47,4 g. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (H2O) 2 =, jote (H2O) = 2 (C2H4N2O 6) = 2 0,1200 mol = 0,62400 mol (C H N O ) tai: (H2O) =, jote (H2O) = (kaasut) = 1,56 mol = 0,62400 mol. (kaasut) Lasketaa vesihöyry massa: m(h 2O) = (H 2O) M(H 2O) = 0,62400mol 18,016 g/mol = 11,242 g 11,2 g.
31 Ylioppilastehtäviä 2. a) m(mg 2P 2O 7) = 22,2 mg = 0,222 g M(Mg 2P 2O 7) = 222,56 g/mol M(Mg 2+ ) = 24,1 g/mol m(mg 2+ ) =? Dimagesiumdifosfaati aiemäärä o: m( Mg P O ) 0,222 g ( Mg2P2 O7 ) = = = 0, mol. M ( Mg2P2 O 7 ) 222,56 g/mol Yhdessä moolissa dimagesiumdifosfaattia (Mg 2P 2O 7) o se kaava perusteella kaksi moolia magesiumioeja, jote alkuperäisessä liuoksessa o ollut kaksikertaie määrä magesiumioeja eli (Mg 2+ ) = 2 (Mg 2P 2O 7)= 2 0, mol = 0, mol. m Ratkaistaa liuoksessa ollee magesiumi massa suureyhtälöstä, josta M m(mg 2+ ) = (Mg 2+ ) M(Mg 2+ ) = 0, mol 24,1 g/mol = 0, g 50,7 mg. b) (Mg 2+ ) = 0, mol V(liuos) = 100,0 ml = 0,1000 l Liuokse magesiumioikosetraatio o (Mg ) 0, mol c(mg ) = = = 0, mol/l 0,02087 mol/l. V (liuos) 0,1000 l
32 Luku.1.2 a) (SO 2) =,0 mol (O 2) = 2,0 mol Reaktioyhtälö kertoimie mukaa (SO ) 2 2 = (O ) 1 2 eli reaktiossa kuluva rikkidioksidi aiemäärä o 2 (O 2). Koska reaktiossa o happea 2,0 moolia, reagoiva rikkidioksidi aiemäärä olisi 2 2,0 mol = 4,0 mol. Rikkidioksidia o kuiteki vai,0 mol, jote se o reaktio rajoittava tekijä. b) (SO 2) =,0 mol (rajoittava tekijä) (O 2) aluksi = 2,0 mol (O 2) ylimääri =? Koska rikkidioksidi o reaktio rajoittava tekijä, lasketaa kuluva hape aiemäärä se perusteella: (O 2) 1 = (SO ) 2 2, josta (O 2) = 1 (SO 1 2) =,0 mol = 1,5mol. 2 2 Ratkaistaa, kuika paljo happea o ylimääri: (O 2) ylimääri = 2,0 mol 1,5 mol = 0,5 mol. c) (SO 2) =,0 mol (rajoittava tekijä) (H 2SO 4) =? Reaktioyhtälö kertoimie mukaa (H2SO 4) 2 = (H2SO 4) = (SO 2),0 mol. (SO ) 2 2 Mooli 1
33 . m(o 2) = 10,0 g M(O 2) = 2,00 g/mol m(h 2) = 20,0 g M(H 2) = 2,016 g/mol M(H 2O) = 18,016 g/mol m(h 2O) =? Tasapaiotettu reaktioyhtälö o 2 H 2(g) + O 2(g) 2 H 2O(l). Ratkaistaa kummaki lähtöaiee aiemäärä: m(o ) 10,0 g 2 (O 2) = = = 0,1250 mol M (O 2) 2,00 g/mol m(h ) 20,0 g 2 (H 2) = = = 9,9206 mol. M (H 2) 2,016 g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö kertoimie mukaa (H 2 ) 2 = eli (H 2) = 2 (O 2). (O ) 1 2 Jotta 0,1250 moolia happikaasua reagoisi täydellisesti, tarvittava vedy aiemäärä o (H 2) = 2 (O 2) = 2 0,1250 mol = 0,62500 mol. Koska vetyä o käytettävissä 9,9206 mol, o sitä ylimääri, jote happi loppuu reaktiossa esi. Happi o site reaktio rajoittava tekijä. Hape aiemäärä siis määrää muodostuva vede aiemäärä. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (H2O) 2 =, jote (H 2O) = 2 (O 2) = 2 0,1250 mol = 0,62500 mol. (O ) 1 2 Lasketaa sytyvä vede massa: m(h 2O) = (H 2O) M(H 2O) = 0,62500 mol 18,016 g/mol = 11,260 g 11, g. Mooli 2
34 .4 a) SiO 2(s) + C(s) SiC(s) + 2 CO(g). b) m(sio 2) =,00 g M(SiO 2) = 60,09 g/mol m(c) = 4,50 g M(C) = 12,01 g/mol M(SiC) = 40,10 g/mol m(sic) =? Lasketaa piidioksidi ja hiile aiemäärä: m(sio ),00 g 2 (SiO 2) = = = 0, mol M (SiO 2) 60,09 g/mol m(c) 4,50 g (C) = = = 0,7469 mol. M (C) 12,01 g/mol Reaktioyhtälö kertoimie perusteella (C) =, jote piidioksidi kassa reagoiva hiile aiemäärä o (SiO ) 1 2 (C) = (SiO 2) = 0, mol = 0,14978 mol. Koska hiiltä o käytettävissä 0,7469 mol, o sitä ylimääri. Reaktio rajoittava tekijä o site piidioksidi. Ratkaistaa piikarbidi aiemäärä piidioksidi aiemäärä perusteella. Reaktioyhtälö kertoimie mukaa (SiC) = (SiO 2) = 0, mol. Ratkaistaa piikarbidi massa: m(sic) = (SiC) M(SiC) = 0, mol 40,10 g/mol = 2,0020 g 2,00 g. c) (SiO 2) = 0, mol (rajoittava tekijä) (C) aluksi = 0,7469 mol m(c) ylimääri=? Lasketaa, mikä aiemäärä hiiltä jää reagoimatta: (C) ylimääri= (C) (SiO 2) = 0,7469 mol 0, mol = 0,22491 mol. Reagoimatta jääee hiile massa o: m(c) = (C) ylimääri M(C) = 0,22491 mol 12,01 g/mol = 2,7012 g 2,70 g. Mooli
35 .5 m(c 2H 2) = 1,9 g M(C 2H 2) = 26,06 g/mol m(o 2) =,45 g M(O 2) = 2,00 g/mol m(o 2) =? Täydellise palamisreaktio tasapaiotettu reaktioyhtälö o 2 C 2H 2(g) + 5 O 2(g) 4 CO 2(g) + 2 H 2O(g). Ratkaistaa lähtöaieide aiemäärät: m(c H ) 1,9 g 2 2 (C2H 2) = = = 0, mol M (C2H 2) 26,06 g/mol m(o ),45 g 2 (O 2) = = = 0,10781 mol. M (O 2) 2,00 g/mol Reaktioyhtälö kertoimie perusteella lähtöaieide aiemäärie suhde o: (C H ) 2 (O 2) Tämä suhtee perusteella hape aiemäärä tulisi olla (C H ) eli 5 0, mol 0,1852 mol. 2 Happea o käytettävissä vai 0,10781 moolia, jote se o reaktio rajoittava tekijä. Palamie ei site ole täydellistä. Ratkaistaa täydellisee palamisee tarvittava hape massa täydellisee palamisee tarvittava hape aiemäärä avulla: m(o 2) = (O 2) M(O 2) = 0,1852 mol 2,00 g/mol = 5,902 g 5,9 g Mooli 4
36 .6 V(AgNO (aq)) = 25 ml = 0,025 dm c(agno (aq)) = 0,010 mol/dm m(z) = 20 mg = 0,020 g M(Z) = 65,8 g/mol M(Ag) = 107,87 g/mol m(ag) =? Ratkaistaa lähtöaieide aiemäärät: (AgNO ) = c(agno ) V(AgNO ) = 0,010 mol/dm 0,025 dm = 2, mol m(z) M (Z) 0,020 g 65,8 g/mol -4 (Z) = = =, mol. Reaktioyhtälö kertoimie mukaa lähtöaieide aiemäärie suhde o (AgNO ) 2 =. (Z) 1 Tarvittava hopeaitraati aiemäärä olisi tämä suhtee perusteella: (AgNO ) = 2 (Z) = 2, mol. Koska hopeaitraattia o käytössä vai 2, mol, o hopeaitraatti reaktio rajoittava tekijä. Muodostuva hopea aiemäärä ratkaistaa hopeaitraati aiemäärä perusteella. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (Ag) 2 (AgNO ) 2-4 = (Ag) = (AgNO ) = 2, mol. Reaktiossa muodostuva hopea massa o: m(ag) = (Ag) M(Ag) = 2, mol 107,87 g/mol = 0,02697 g 0,027 = 27 mg. Mooli 5
37 Luku.2.9 m(c H 8) = 5,0 kg = g M(C H 8) = 44,094 g/mol V m = 22,41 dm /mol V(O 2) =? V(CO 2) =? Propaai palamisreaktio tasapaiotettu reaktioyhtälö o C H 8(g) + 5 O 2(g) CO 2(g) + 4 H 2O(g). Ratkaistaa propaai aiemäärä: m(c H ) 5000 g 8 (CH 8) = = = 11,4mol. M (CH 8) 44,094 g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (O 2) 5 =, jote (O 2) = 5 (C H 8) = 5 11,4 mol = 567,0 mol. (C H ) 1 8 Kuluee hape tilavuus NTP-oloissa o: V(O 2) = (O 2) V m = 567,0 mol 22,41 dm /mol = dm dm = 1 10 l. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (CO 2) = jote (CO 2) = (C H 8) = 11,4 mol = 40,2 mol. (C H ) 1 8 Vapautuva hiilidioksidi tilavuus NTP-oloissa o: dm V mol (CO 2) = 40,2 mol 22,41 = dm dm = 7,6 10 l. Mooli 1
38 .10 m(co(nh 2) 2) = 0 kg = 0 10 g M(CO(NH 2) 2) = 60,062 g/mol V m= 22,41 dm /mol V(NH ) =? Ratkaistaa urea aiemäärä: m(co(nh ) ) g (CO(NH 2) 2) = = = 499,5 mol. M (CO(NH 2) 2) 60,062g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (NH ) 2 =, josta (NH ) = 2 (CO(NH 2) 2) = 2 499,5 mol = 999,0 mol. (CO(NH ) ) Ammoiaki tilavuus NTP-oloissa o: V(NH ) = (NH ) V m = 999,0 mol 22,41 dm /mol = dm dm = 22 m. Mooli 2
39 .11 a) 2 CuO(s) + C(s) 2 Cu(s) + CO 2(g). b) m(cuo) = 79,5 kg = g m(c) = 100 kg = g M(CuO) = 79,55 g/mol M(C) = 12,01 g/mol m(cu) =? Selvitetää, kumpi lähtöaieista o reaktio rajoittava tekijä. Kupari(II)oksidi aiemäärä o: m(cuo) g (CuO) = = = 999,7 mol. M (CuO) 79,55 g/mol Hiile aiemäärä o: m(c) g (C) = = = 826,4 mol. M (C) 12,01 g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (C) 1 = (CuO) 2, jote tarvittava hiile aiemäärä (C) = 1 2 (CuO) = 1 999,7 mol = 499,69 mol. 2 Koska hiiltä o käytettävissä 8 26,4 moolia, o sitä ylimääri. Reaktio rajoittava tekijä o site kupari(ii)oksidi. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella muodostuva kupari aiemäärä o: (Cu) 2 =, jote (Cu) = (CuO) = 999,7 mol. (CuO) 2 Reaktiossa sytyvä kupari massa: m(cu) = (Cu) M(Cu) = 999,7 mol 6,55 g/mol = 6510 g 6,5 kg. c) (CuO) = 999,7 mol (rajoittava tekijä) V m= 22,41 dm /mol V(CO 2) =? Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: Mooli
40 (CO 2) =, jote (CO 2) = (CuO) = 999,7 mol = 499,69 mol. (CuO) Hiilidioksidi tilavuus NTP-oloissa o: V(CO 2) = (CO 2) V m = 499,69 mol 22,41 dm /mol = dm dm =11,2 m. Mooli 4
41 .12 m(x) = 1,00 g V(H 2) = 0,94 l = 0,94 dm V m= 22,41 dm /mol X =? Metalli X ja suolahapo välise reaktio tasapaiotettu reaktioyhtälö o: X(s) + 2 HCl(aq) XCl 2(aq) + H 2(g). Ratkaistaa sytyee vetykaasu aiemäärä NTP-oloissa: V (H ) 0,94 dm (H ) = = = 0, mol. 22,41 dm /mol 2 2 Vm Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (X) 1 = (X) = (H 2) = 0, mol. (H ) 1 2 Metalli moolimassa saadaa ratkaistua suureyhtälöstä m m(x) 1,00 g =, josta M(X) = = = 2,99 g/mol. M (X) 0, mol Kaavasta XCl 2 voidaa päätellä, että kysytty metalli muodostaa ioi X 2+, jote se voisi olla joki toise pääryhmä metalleista. Taulukkokirja mukaa M(Mg) = 24,1 g/mol, jote se o lähimpää ratkaistua moolimassaa. Metalli oli siis magesiumia. Mooli 5
42 .1 a) Tasapaiotettu reaktioyhtälö o 2 NaN (s) 2 Na(l) + N 2(g). b) m(nan ) = 120 g M(NaN ) = 65,02 g/mol p = 120 kpa = Pa T = ( ,15) K = 1,15 K R Pa m 8,1451 m ol K V(N 2) =? Lasketaa atriumatsidi aiemäärä: m(nan ) 120 g (NaN ) = = = 1,8456 mol. M (NaN ) 65,02 g/mol Reaktioyhtälö kertoimie perusteella: (N 2) = (N 2) = (NaN ) = 1,8456 mol = 2,7684 mol. (NaN ) Lasketaa typpikaasu tilavuus aetuissa olosuhteissa ideaalikaasu tilayhtälöstä: RT pv = R T, josta V = p V Pa m 2,7684 mol 8,1451 1,15 K mol K Pa (N 2) = = 0, m 60,1 dm. c) Typpikaasu tilavuus olisi suurempi, sillä ormaali paie o pieempi (oi 101 kpa) kui 120 kpa. Ku paie pieeee, kaasu tilavuus kasvaa vakiolämpötilassa. Mooli 6
43 .14 m(fe) = 0,900 g M(Fe) = 55,85 g/mol V(HCl) = 75 ml = 0,075 dm c(hcl) = 0,500 mol/dm T = ( ,15) K = 288,15 K p = 0,96 bar R = 0, bar dm mol K Tasapaiotettu reaktioyhtälö o Fe(s) + 2 HCl(aq) FeCl 2(aq) + H 2(g). Selvitetää, kumpi lähtöaieista o reaktio rajoittava tekijä. Rauda aiemäärä o: m(fe) 0,900 g (Fe) = = = 0, mol. M (Fe) 55,85 g/mol Suolahapo aiemäärä o: (HCl) = c(hcl) V(HCl) = 0,500 mol/dm 0,075 dm = 0,0750 mol. Reaktioyhtälö kertoimie mukaa lähtöaieide aiemäärie suhde o: (Fe) 1 =. Tarvittava rauda aiemäärä o site (HCl) (Fe) = (HCl) = 0,075 mol = 0,0188 mol. 2 2 Rautaa o käytettävissä vai 0, mol, jote se o reaktio rajoittava tekijä. Muodostuva vetykaasu aiemäärä lasketaa siis rauda aiemäärä perusteella: (H 2) 1 =, jote (H 2) = (Fe) = 0, mol. (Fe) 1 Ratkaistaa vetykaasu tilavuus ideaalikaasu tilayhtälöstä: V RT p bar dm 0, mol 0, ,15 K mol K 0,96 bar (H 2) = = = 0,4022 dm 0,40 dm. Mooli 7
44 .15 V(kaasu) = 1,00 dm m(kaasu) = 1,477 g p = 1,00 bar T = (70,0 + 27,15) K = 4,15 K R = 0, bar dm mol K Tyydyttymätö hiilivety =? Ratkaistaa kaasu aiemäärä ideaalikaasu tilayhtälöstä pv = RT: pv 1,00 bar 1,00 dm (kaasu) = = = 0,05049 mol. RT bar dm 0, ,15 K mol K Kaasu moolimassa saadaa ratkaistua seuraavasti: m m(kaasu) 1,477 g = M(kaasu) = = = 42,141 g/mol 42,1 g/mol. M (kaasu) 0,05049 mol Koska kyseessä o tyydyttymätö hiilivety, joide yleie kaava o C H 2, voidaa : arvo laskea lausekkeesta 12,01 g /mol + 2 1,008 g/mol = 42,1 g/mol, josta ratkaisua =. Hiilivedy kaava o site C H 6 eli astiassa o propeeia. Mooli 8
45 .16 V(CO 2) = 500 cm = 0,500 dm T = ( ,15) K = 448,15 K p = 1,0125 bar R = 0, bar dm mol K m-%(nahco ) = 96,0 % M(NaHCO ) = 84,008 g/mol m(leivijauhe) =? Ratkaistaa, mikä aiemäärä hiilidioksidia tulee muodostua. Ideaalikaasu tilayhtälö o pv = RT, josta pv 1,0125 bar 0,500 dm (CO 2) = = = 0,01596 mol. RT bar dm 0, ,15 K mol K Tasapaiotetu reaktioyhtälö mukaa: (NaHCO ) = (CO 2) = 0,01596 mol. Ratkaistaa, mikä massa atriumvetykarboaattia o hajout: m(nahco ) = (NaHCO ) M(NaHCO ) = 0,01596 mol 84,008 g/mol = 1,1422 g. Lasketaa tarvittava leivijauhee massa lausekkeesta: 1,1422 g 96,0 % = 100 %, josta x = 1,1898 g 1,19 g. x g Mooli 9
46 .17 V(H 2) = 1,0 ml = 0,010 dm T = (5,0 + 27,15) K = 08,15 K p = 1,0125 bar R = 0, bar dm mol K M(Mg) = 24,1 g/mol m(mg) =? Magesiumi ja etikkahapo välise reaktio reaktioyhtälö o: Mg(s) + 2 CH COOH(aq) Mg(CH COO) 2(aq) + H 2(g). Ratkaistaa muodostuee vetykaasu aiemäärä ideaalikaasu tilayhtälöstä: pv RT 1,0125 bar 0,010 dm bar dm 0, ,15 K mol K - (H 2) = = = 1, mol. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella (Mg) = (H 2) = 1, mol. Magesiumi massa o: m(mg) = (Mg) M(Mg) = 1, mol 24,1 g/mol = 0, g 0,0298 g = 29,8 mg. Mooli 10
47 Ylioppilastehtäviä 1. a) m(itroglyseriii) = 2,0 g M(itroglyseriii) = 227,10 g/mol T = ( ,15) K = 9,15 K p = 101 kpa = Pa Pa m R 8,1451 mol K V(reaktiotuotteet) =? Ratkaistaa itroglyseriii aiemäärä: 2,0 g 227,10 g/mol itroglyseriii = m M 8, mol. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (reaktiotuotteet) (itroglyseriii) =, josta (reaktiotuotteet) = (itroglyseriii) = 8, mol = 0,0685mol. Ratkaistaa kaasumaiste reaktiotuotteide tilavuus ideaalikaasu tilayhtälöstä pv = RT, josta V RT p Pa m 0,0685 mol 8,1451 9,15 K mol K Pa - - (reaktiotuotteet) = = = 2, m 2,1 10 m =2,1 dm.
48 2. a) Magetiitti koostuu rauda oksideista FeO ja Fe 2O. FeO:ssa rauda hapetusluku o +II ja Fe 2O :ssa rauda hapetusluku o +III. b) m(fe O 4) = 00,0 g m(h 2) = 10,0 g M(Fe O 4) = 21,55 g/mol M(H 2) = 2,016 g/mol M(Fe) = 55,85 g/mol saato-%(fe) =? Selvitetää, kumpi lähtöaieista o reaktio rajoittava tekijä: m(feo 4) 00,0 g (FeO 4) = = = 1,29562 mol M (Fe O ) 21,55 g/mol 2 4 m(h 2) 10,0 g (H 2) = = = 4,960 mol. M (H ) 2,016 g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö mukaa: (H 2) 4 =. (Fe O ) 1 4 Jotta kaikki magetiitti pelkistyisi raudaksi, tarvittava vedy aiemäärä o: (H 2) = 4 (Fe O 4) = 4 1,29562 mol = 5,1825 mol. Vetyä o kuiteki vai 4,960 moolia, jote se o reaktio rajoittava tekijä. Ratkaistaa muodostuva rauda aiemäärä vedy aiemäärä perusteella. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (Fe) =, josta (Fe) = (H 2) = 4,960 mol =,7202 mol. (H ) Rautaa voi muodostua eitää (teoreettie saato): m(fe) = (Fe) M(Fe) =,7202 mol 55,85 g/mol = 207,77 g. Rauda prosetuaalie saato o: m(fe) saatu määrä 195,0 g saato-%(fe) = 100 % = 100 % 9,854 % 9,9 %. m(fe) 207,77 g teoreettie saato
49 . a) m(cao) = 112 g m(nh 4Cl) = 224 g M(CaO) = 56,08 g/mol M(NH 4Cl) = 5,492 g/mol M(NH ) = 17,04 g/mol m(nh ) =? Selvitetää reaktio rajoittava tekijä: m(cao) 112 g (CaO) = = = 1,9971 mol M (CaO) 56,08 g/mol m(nh4cl) 224 g (NH4Cl) = = = 4,1875 mol. M (NH Cl) 5,492 g/mol 4 Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (NH4Cl) 2 =, josta (NH 4Cl) = 2 (CaO). Jotta kaikki kalsiumoksidi reagoisi, ammoiumkloridia tarvittaisii 2 (CaO) 1 1,9971 mol =,9942 mol. Koska ammoiumkloridia o käytössä 4,1875 mol, o sitä ylimääri eli kalsiumoksidi o reaktio rajoittava tekijä. Muodostuva ammoiaki aiemäärä lasketaa siis kalsiumoksidi aiemäärä perusteella. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (NH ) 2 =, josta (NH ) = 2 (CaO) = 2 1,9971 mol =,9942 mol. (CaO) 1 Muodostuva ammoiaki massa o: m(nh ) = (NH ) M(NH ) =,9942 mol 17,04 g/mol = 68,07 g 68,0 g. b) Reaktioseoksessa olevat kiiteät aieet ovat reaktiossa muodostuut CaCl 2 ja ylimäärä NH 4Cl:a. (CaO) = 1,9971 mol (rajoittava tekijä) M(CaCl 2) = 110,98 g/mol M(NH 4Cl) = 5,492 g/mol Ratkaistaa, kuika paljo kumpaaki kiiteää aietta o. Ammoiumkloridia o ylimääri: (NH 4Cl) reagoiut = 2 (CaO) = 2 1,9971 mol =,9942 mol
50 (NH 4Cl) ylimäärä = (NH 4Cl) alussa (NH 4Cl) reagoiut = 4,1875 mol,9942 mol = 0,19 mol. Astiaa jäävä kiiteä ammoiumkloridi massa o site: m(nh 4Cl) ylimäärä = (NH 4Cl) ylimäärä M(NH 4Cl) = 0,19 mol 5,492 g/mol = 10,4 g. Reaktioyhtälö kertoimie mukaa muodostuee kalsiumkloridi aiemäärä o: (CaCl 2) = (CaO) = 1,9971 mol. Kalsiumkloridi massa o: m(cacl 2) = (CaCl 2) M(CaCl 2) = 1,9971 mol 110,98 g/mol = 221,64 g. Astiaa jääee kiiteä aiee kokoaismassa o: m = m(nh 4Cl) ylimäärä + m(cacl 2) = 10,4 g + 221,64 g = 21,98 g 22 g
51 4. a) Mg P 2(s) + 6 H 2O(l) Mg(OH) 2(s) + 2 PH (g). b) m-%(mg P 2) = 66 % = 0,66 M(Mg P 2) = 14,87 g/mol V m = 22,41 dm /mol = 22,41 l/mol V(PH ) =? Ratkaistaa hajoava magesiumfosfidi massa tablettie sisältämä magesiumfosfidi pitoisuude avulla: m(mg P 2) = 0,66 5,0 g = 9,9 g. Hajoava magesiumfosfidi aiemäärä o: m(mg P ) 9,9 g 2 (MgP 2) = = = 0,0740 mol. M (MgP 2) 14,87 g/mol Reaktioyhtälö kertoimie perusteella: (PH ) 2 =, josta (PH ) = 2 (Mg P 2) = 2 0,0740 mol = 0,01468 mol. (Mg P ) 1 2 Ratkaistaa fosfiii tilavuus ideaalikaasu moolitilavuude avulla. Suureyhtälöstä V saadaa: V m V(PH ) = (PH ) V m = 0,1486 mol 22,41 l/mol =,290 l, l. c) Varoitusmerkkie selitykset ovat seuraavat: Helposti syttyvä aie Ympäristölle vaarallie aie Akuutisti myrkyllie aie
52 5. a) 2 NH 4NO (s) 2 N 2(g) + O 2(g) + 4 H 2O(g). b) m(nh 4NO ) = 2 00 t = 2, 10 9 g M(NH 4NO ) = 80,052 g/mol V m = 22,41 dm /mol V(kaasut) =? 9 m(nh 4NO ) 2, 10 g 7 Räjähtäee ammoiumitraati aiemäärä o: (NH4NO ) = = = 2,87 10 mol. M (NH NO ) 80,052 g/mol 4 Kaasumaisia reaktiotuotteita muodostuu reaktioyhtälö kertoimie mukaa yhteesä 2 mol + 1 mol + 4 mol = 7 mol. Tasapaiotetu reaktioyhtälö perusteella: (kaasut) 7 =, josta (kaasut) = 7 (NH NO ) 2 2 (NH4NO) = 7 2 2, mol = 1, mol. 4 Ratkaistaa kaasuje tilavuus ideaalikaasu moolitilavuude avulla suureyhtälöstä V : V m V(kaasut) = (kaasut) V m = 1, mol mol 22,41 dm /mol = 2, dm 2, 10 6 m. c) Ammoiumitraati hajoamisreaktio o hyvi opea ja voimakkaasti eksotermie eli reaktiossa vapautuu rusaasti lämpöeergiaa. Kaasumaiset reaktiotuotteet laajeevat opeasti, joka saa aikaa paieaallo, joka puolestaa syyttää räjähdykse.
53 Luku m-%(c) = 68,4 % m-%(h) = 11,4 % m-%(o) = 20,2 % Ratkaistaa esi yhdistee X suhde- eli empiirie kaava olettae, että yhdistettä o 100 grammaa. Tämä massa sisältää massaprosettise koostumukse perusteella eri alkuaieita seuraavasti: m(c) = 68,4 g m(h) = 11,4 g m(o) = 20,2 g Ratkaistaa alkuaieatomie aiemäärä: m(c) 68,4 g (C) = = M (C) 12,01 g/mol = 5,695 mol m(h) 11,4 g (H) = = M (H) 1,008 g/mol = 11,10 mol m(o) 20,2 g (O) = = M (O) 16,00 g/mol = 1,2625 mol. Jaetaa kuki aiemäärä pieimmällä (hape) aiemäärällä, jolloi aiemäärie suhteeksi saadaa (C) : (H) : (O) = 4,50 : 8,96: 1. Tästä saadaa pieimpie kokoaislukuje suhteeksi 9:18:2 kertomalla kuki luku kahdella. Yhdistee X suhdekaava o site (C 9H 18O 2) x. Lasketaa x: arvo lausekkeesta x (9 12, , ,00) = 158, josta 158,2 x = 158 => x = 1. Yhdistee X molekyylikaava o site C 9H 18O 2. Koska yhdisteessä o kaksi happiatomia, kyseessä voi olla karboksyylihappo tai esteri. Tiedetää, että yhdiste pelkistyy, jolloi sytyy yhdistettä Y, jossa IR-tutkimukse mukaa o alkoholeille tyypillie hydroksyyliryhmä. Eli pelkistymisreaktiossa o muodostuut alkoholia. X: tulee site olla karboksyylihappo, joka pelkistyy primääriseksi alkoholiksi. Mooli 1
54 Yhdistee X rakeekaava o Yhdistee Y rakeekaava o. Mooli 2
55 Luku M(X) = 78 g/mol m-%(c) = 92, % m-%(h) = 100,0 % 92, % = 7,7 % Ratkaistaa yhdistee X suhdekaava valitsemalla yhdistee massaksi 100 g. Hiili- ja vetyatomie aiemäärät ovat: m(c) 92, g (C) = = = 7,685 mol M (C) 12,01 g/mol m(h) 7,7 g (H) = = = 7,689 mol. M (H) 1,008 g/mol Aiemäärie suhteeksi saadaa: (C) : (H) = 7,685 mol : 7,689 mol, josta piei kokoaislukusuhde o (C) : (H) 1:1. Hiilivedy suhdekaava o siis (CH) x. Lasketaa x: arvo lausekkeesta x (12,01 + 1,008) g/mol) = 78 g/mol, josta x = 5, Yhdistee X molekyylikaava o C 6H 6 eli kyseessä o betseei. Ratkaistaa yhdistee Y suhdekaava: m-%(c) = 58,5 % m-%(h) = 4,1 % m-%(n) = 11,4 % m-%(o) = 100,0 % (58,5 + 4,1 + 11,4) % = 26,0 %. Valitaa yhdistee massaksi 100 g. Eri alkuaieatomie aiemäärät ovat: m(c) 58,5 g (C) = = = 4,8709 mol M (C) 12,01 g/mol m(h) 4,1 g (H) = = = 4,0675 mol M (H) 1,008 g/mol m(n) 11,4 g (N) = = = 0,8170 mol M (N) 14,01 g/mol m(o) 26,0 g (O) = = = 1,6250 mol. M (O) 16,00 g/mol Aiemäärie suhde o (C) : (H) : (N) : (O) = 4,8709 mol : 4,0675 mol : 0,8170 mol : 1,6250 mol. Jaetaa kuki aiemäärä pieimmällä aiemäärällä eli type aiemäärällä, jolloi aiemäärie suhteeksi saadaa (C) : (H) : (N) : (O) = 5,9861mol : 4,9988 mol : 1,000 mol : 1,9971 mol.
56 Pieimpie kokoaislukuje suhteeksi saadaa (C) : (H) : (N) : (O) 6 : 5 : 1 : 2. Reaktiotuottee suhdekaava o (C 6H 5NO 2) x. Suhdekaavasta voidaa päätellä, että vai yksi betseei vetyatomeista korvautuu typpeä sisältävällä ryhmällä. Typpeä sisältävässä ryhmässä tulee olla kaksi happiatomia eli kyseessä o itroryhmä -NO 2. Reaktiotuote o itrobetseeiä. Reaktioyhtälö o:
57 4.12 a) b) 2,4,6-triitrofeoli c) m(c 6H 5OH) = 10,0 g M(C 6H 5OH) = 94,108 g/mol m(hno ) = 10,0 g M(HNO ) = 6,018 g/mol M(pikriiihappo) = 229,114 g/mol m(pikriiihappo) =? Selvitetää reaktio rajoittava tekijä. Feoli aiemäärä o: m(c H OH) 10,0 g 6 5 (C6H5OH) = = = 0,10626 mol. M (C6H5OH) 94,108 g/mol Typpihapo aiemäärä o: m(hno ) 10,0 g (HNO ) = = = 0,15868 mol. M (HNO ) 6,018 g/mol Tasapaiotetu reaktioyhtälö kertoimie perusteella: (HNO ) = (C H OH) eli typpihapo aiemäärä tulisi olla kolmikertaie feoli aiemäärää verrattua, jolloi sitä tulisi olla (HNO ) = (C 6H 5OH) = 0,10626 mol = 0,1878 mol. Typpihappoa o käytettävissä vai 0,15868 mol, jote se o reaktio rajoittava tekijä. Ratkaistaa muodostuva pikriiihapo aiemäärä typpihapo aiemäärä perusteella: (pikriiihappo) =, jote (pikriiihappo) = (HNO ) = 0,15868 mol = 0,05289mol. (HNO ) Muodostuva pikriiihapo teoreettie saato o: m(pikriiihappo) = (pikriiihappo) M(pikriiihappo) = 0,05289 mol 229,114 g/mol = 12,119 g 12,1 g.
58 Luku m(alkeei) = 0,500 g m(br 2) = 0,950 g M(Br 2) = 159,80 g/mol Ratkaistaa alkeei kassa reagoiee bromi aiemäärä: m(br ) 0,950 g 2 - (Br 2) = = = 5, mol. M (Br 2) 159,80 g/mol Yksi mooli alkeeia kuluttaa additioreaktiossa yhde mooli bromia, jote (alkeei) = (Br 2) = 0, mol. Alkeei moolimassa saadaa ratkaistua suureyhtälöstä: m m, josta M = M M (alkeei) = 0,500 g - 5, mol = 84,106 g/mol. Koska alkeeie homologise sarja yleie kaava o C H 2, saadaa hiiliatomie lukumäärä ratkaistua yhtälöstä ( 12,01 g/mol + 2 1,008 g/mol) = 84,106 g/mol 14,026 = 84,106, josta ratkaisua = 5, Alkeei molekyylikaava o täte C 6H 12. Koska yhdistee hiiliruko o haaroittumato, mahdolliset rakeekaavat ja yhdisteide imet ovat: 1-hekseei (heks-1-eei) 2-hekseei (heks-2-eei) -hekseei (heks--eei) Kyseessä o paikkaisomeria.
59 4.20 m(c 57H 98O 6) = 140 kg = g M(C 57H 98O 6) = 879,54 g/mol V m = 22,41 dm /mol V(H 2) =? Ratkaistaa triglyseridi aiemäärä: m(triglyseridi) g (triglyseridi) = = = 159,21 mol. M (triglyseridi) 879,54 g/mol Yhdessä triglyseridimolekyylissä o kolme liolihappomolekyyliä esteröityeeä glyserolii. Kussaki liolihappomolekyylissä o kaksi C=C-sidosta eli (C=C) = 6 (triglyseridi) = 6 159,21 mol = 955,26 mol. Hydrattavie C=C-sidoste aiemäärä o 40 % C=C-sidoste kokoaisaiemäärästä eli 0,40 955,26 mol = 82,104 mol. Ku yksi mooli C=C-sidoksia hydrataa, kuluu vetykaasua yksi mooli. Tarvittava vetykaasu aiemäärä (H 2) = (C=C) = 82,104 mol. Ratkaistaa vetykaasu tilavuus NTP-oloissa suureyhtälöstä: V V V =, josta (H 2) = (H 2) m = 82,104 mol 22,41 dm /mol Vm = 856,0 dm 8560 dm = 8,56 m.
60 Luku m(ch CH 2OH) = 5 g M(CH CH 2OH) = 46,068 g/mol M(CH COOCH 2CH ) = 88,104 g/mol m(ch COOCH 2CH ) =? saato-%(ch COOCH 2CH ) =? Esteröitymisreaktio reaktioyhtälö o Ol CH COOH l + CH CH OH() l CH COOCH CH l + H Ratkaistaa etaoli aiemäärä: m(ch CH OH) 5 g 2 (CHCH2OH) = = = 0,7597 mol. M (CHCH2OH) 46,068g/mol Reaktioyhtälö kertoimie perusteella (CH COOCH 2CH ) = (CH CH 2OH) eli (CH COOCH 2CH ) = 0,7597 mol. Ratkaistaa, mikä massa etyyliasetaattia voi muodostua: m(ch COOCH 2CH ) = (CH COOCH 2CH ) M(CH COOCH 2CH ) = 0,7597 mol 88,104 g/mol = 66,9 g 67 g. Etyyliasetaati prosetuaalie saato o_ saato-%(ch COOCH 2CH ) = 42 g 100 % = 62,75 % 6 %. 66,9 g
61 4.1 Kysyty esteri alkoholiosasta tiedetää seuraavaa: m-%(h) = 7,41 % m-%(c) = 77,78 % m-%(o) = 14,81 % m(alkoholi) = 0,720 mg Alkoholi o aromaattie. Ratkaistaa alkoholi suhde- eli empiirie kaava. Alkuaieide massaprosettiste osuuksie perusteella100 g alkoholia sisältää vetyä 7,41 g, hiiltä 77,78 g ja happea 14,81g. Ratkaistaa eri alkuaieide aiemäärät: 7,41 g (H) = 1,008 g/mol 77,78 g (C) = 12,01 g/mol 14,81 g (O) = 16,00 g/mol = 7,512 mol = 6,476 mol = 0,9256 mol. Jaetaa kuki aiemäärä pieimmällä (hape) aiemäärällä, jolloi alkuaieatomie aiemäärie suhteeksi saadaa: (C) : (H) : (O) = 7,0 : 7,9 : 1,0, josta pieimpie kokoaislukuje suhde o 7 : 8 : 1. Esteri hydrolyysissä vapautuee alkoholi empiirie kaava o site(c 7H 8O) x. Ratkaistaa alkoholi molekyylikaavaa varte x yhtälöstä x(7 12, , ,00) = 108. Ratkaisuksi saadaa 108,14x = 108, josta x = 1. Alkoholi molekyylikaava o C 7H 8O. Alkoholi tiedetää oleva aromaattie, jote siiä o kuude hiiliatomi sisältävä betseeiregas eikä hydroksyyliryhmä saa olla suoraa kiii betseeirekaassa (sillä tällöi kyseessä olisi feoli.) Molekyylikaavaa C 7H 8O vastaava aromaattie alkoholi o betsyylialkoholi, joka rakeekaava o seuraava:
2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O
2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH
LisätiedotReaktiosarjat
Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine
Lisätiedota) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen
1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.
LisätiedotLukion kemiakilpailu
MAL ry Lukio kemiakilpailu/perussarja Nimi: Lukio kemiakilpailu 1.11.009 Perussarja Kaikkii tehtävii vastataa. Aikaa o 100 miuuttia. Sallitut apuvälieet ovat laski ja taulukot. Tehtävät suoritetaa erilliselle
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut LUKU 2
Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista
LisätiedotJoensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009
Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotJakso 0 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa laskutehtävien ratkaisut
Jakso 0 Ihise ja eliypäristö keiaa laskutehtävie ratkaisut 9. a) (etikkahappo) = 10 g (vesi) = 100 g (liuos) = (etikkahappo) + (vesi) = 10 g + 100 g = 110 g. Etikkahapo assaprosettie osuus o: (etikkahappo)
LisätiedotKE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen
KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu
LisätiedotVäittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x
KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein
LisätiedotOsio 1. Laskutehtävät
Osio 1. Laskutehtävät Nämä palautetaan osion1 palautuslaatikkoon. Aihe 1 Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä Tehtävä 1 (Alkuaineiden suhteelliset osuudet yhdisteessä) Tarvitset tehtävään atomipainotaulukkoa,
Lisätiedot125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot
4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotKemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =
1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E
LisätiedotJaksollinen järjestelmä
Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako
LisätiedotMAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.
MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita
LisätiedotLukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut
LisätiedotBensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol
Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?
Lisätiedotluku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen
Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien
Lisätiedot2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol
KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat
LisätiedotMAOL ry 1/2 Lukion kemiakilpailu/perussarja. Lukion kemiakilpailu
AL ry 1/ Lukio keiakilpailu/perussarja Lukio keiakilpailu 8.11.007 Perussarja Kaikkii tehtävii vastataa. Aikaa o 100 iuuttia. Sallitut apuvälieet ovat laski ja taulukot. Tehtävät suoritetaa erilliselle
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotKemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN
Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:
LisätiedotReaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava
Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu
LisätiedotKE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.
KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
LisätiedotYhdisteiden nimeäminen
Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotErilaisia entalpian muutoksia
Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli
LisätiedotJohdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
Lisätiedotd) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)
Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotKemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja
Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos
Lisätiedot( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut
Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotNeutraloituminen = suolan muodostus
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs
LisätiedotKäytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.
1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana
LisätiedotHapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento
Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2
LisätiedotTekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan
Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n
Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n KEMIAN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan
LisätiedotKE2 Kemian mikromaailma
KE2 Kemian mikromaailma 30. maaliskuuta 2017/S.H. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Kopioi vastauspaperisi ensimmäisen sivun ylälaitaan seuraava taulukko. Kokeen pisteet
LisätiedotLiukoisuus
Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,
LisätiedotKE03. Kurssikalvot. Tuomas Hentunen. Kevät Tuomas Hentunen KE03 Kevät / 26
KE03 Kurssikalvot Tuomas Hentunen Kevät 2016 Tuomas Hentunen KE03 Kevät 2016 1 / 26 Reaktioyhtälöt ja niiden tasapainottaminen Kemiallista reaktiota kuvataan reaktioyhtälöllä reaktioyhtälöstä selviää:
LisätiedotNOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA
NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa
LisätiedotTehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi
KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä
LisätiedotLuento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250
Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>
LisätiedotTehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.
KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotATOMIN JA IONIN KOKO
ATOMIN JA IONIN KOKO MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Alkuaineen sijainti jaksollisessa järjestelmässä ja koko (atomisäde ja ionisäde) helpottavat ennustamaan kuinka helposti ja miten ko. alkuaine reagoi
LisätiedotJakso 0. Materiaalit ja teknologia
Jakso 0. Materiaalit ja teknologia 9. Rautaa voidaan puhdistaa pelkistämällä sitä rauta(iii)oksidista alkuainehiilen avulla. Raudan lisäksi reaktiossa muodostuu hiilidioksidia. a) Kirjoita tapahtumaa kuvaava
Lisätiedot0 C lämpötilaan antaa 836 kj. Lopputuloksena on siis vettä lämpötilassa, joka on suurempi kuin 0 0 C.
LH12-1 1 kg 2 C asteista vettä sekoitetaa yhde baari paieessa 2kg jäätä, joka lämpötila o -5 C Laske etropia muutos ja lämpötila, ku tasapaio o saavutettu 3 3 Vedelle c p 4,18 1 J/(kgK) jäälle c p 2, 9
Lisätiedotvi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.
3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan
LisätiedotKemian tentti 2017 / RATKAISUT
Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen
LisätiedotAinemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen
LisätiedotKemian koe, KE3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Maanantai VASTAA YHTEENSÄ VIITEEN TEHTÄVÄÄN
Kemian koe, KE3 Reaktiot ja eneria RATKAISUT Sievin ukio Maanantai 9.1.2017 VASTAA YHTEENSÄ VIITEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Seitä käsitteet ja määritemät (yhyesti), isää tarvittaessa kemiainen merkintätapa: a)
LisätiedotKaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotKuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty
1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)
Lisätiedotb) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.
KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
LisätiedotKemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä
Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella
LisätiedotKemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250
Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä
LisätiedotTörmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa
Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E
LisätiedotKemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet
Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotKemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017
Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8
LisätiedotTERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.
TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut
LisätiedotNOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA
NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa
LisätiedotEsimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen
LisätiedotLukion kemiakilpailu
MAL ry Lukion kemiakilpailu/avoinsarja Nimi: Lukion kemiakilpailu 11.11.010 Avoin sarja Kaikkiin tehtäviin vastataan. Aikaa on 100 minuuttia. Sallitut apuvälineet ovat laskin ja taulukot. Tehtävät suoritetaan
LisätiedotKäytännön esimerkkejä on lukuisia.
PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää
Lisätiedot0, mol 8,3145 (273,15 37)K mol K. Heliumkaasun paine saadaan kaasujen tilanyhtälöstä pv = nrt. K mol kpa
4. Kaasut 9. Palauta ieleen Reaktio 1 s. 19 olouodoista ja niiden eroista. a) Kaasussa rakenneosat ovat kaukana toisistaan, joten kaasu on aljon harveaa kuin neste. Ts. kaasun tiheys on ienei kuin nesteen
LisätiedotREAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat
LisätiedotKaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai
LisätiedotLiuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali
Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo
Lisätiedot