Sámi giellalávdegoddi

Transkriptio

1 Sámi giellalávdegoddi Beavdegirji 1/03 Bredbuktnesveien 50, N-9520 Guovdageaidnu Telefon (47) Telefaks (47)

2 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/2003-2/ 44 Áigi: dii ja dii Báiki: Kárášjohka, Sámedikki viessu Mielde: Hálddahusas: Dárkojeaddjit: Dulkat: Rolf Olsen, lahttu (davvisámegiella, Norga) Jođiheaddji Anders Nystø, lahttu (julevsámegiella, Norga) Nora Marie Bransfjell, lahttu (lullisámegiella, Norga) Per Stefan Labba, lahttu (davvisámegiella, Ruoŧŧa) Per Anders Vannar, lahttu (julevsámegiella, Ruoŧŧa) Sakka Nejne, lahttu (lullisámegiella, Ruoŧŧa) Nina Afanasjeva, lahttu (gielddasámegiella, Ruošša) Zoja Nosova, lahttu (nuortalašgiella, Ruošša) Nina Mironova, várreláhttu (darjjesámegiella,ruošša) Matti Morottaja, lahttu (anárašgiella, Suopma) Jouni Moshnikoff, lahttu (nuortalašgiella, Suopma) Vesa Guttorm, lahttu (davvisámegiella, Suopma) Hálddahushoavda Laila Palojärvi, čoahkkinčálli Elli-Sivi Näkkäläjärvi-Utsi, Giellaráđi hoavda Ruoŧa Sámediggi Susanna Guttorm, Vs. giellaáššiid čálli, Suoma Sámediggi Nils-Olof Sortelius, Julevsámikonsuleanta, Ruoŧa Sámediggi Kaja Kalstad, Julevsámi várrelahttu, Norga Mikkel Magnus Utsi ja Sara Marit Gaup (sámegiella-dárogiella) Esko Aikio ja Maria Sofia Aikio (sámegiella-suomagiella) Irja Paltto ja Jevgenij Juskov (ruoššagiella-suomagiella/dárogiella) Originálabeavdegirji lea sámegillii ja dát lea jorgaluvvon suoma-, dáro- ja ruoššagillii.

3 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/2003-3/ 44 Áššelistu: Ášši SGL 1/2003 Ášši SGL 2/2003 Ášši SGL 3/2003 Ášši SGL 4/2003 Ášši SGL 5/2003 Ášši SGL 6/2003 Ášši SGL 7/2003 Ášši SGL 8/2003 Ášši SGL 9/2003 Ášši SGL 10/2003 Čoahkkima vuođđudeapmi - čoahkkima rahpan - gohččuma dohkkeheapmi - válljet guokte beavdegirjji dárkkisteaddji Dieđáhusáššit Nordterm njuolggadusat ja lahttu válljen Nordterm stivrenjovkui Jagi 2003 bušeahta dárkkisteapmi Jagi 2004 bušeahtta evttohus Sámi sátnebáŋku Tearbmajoavkkut Sámi giellalávdegotti giellapolitihkalaš áigumušat (ságastallan) Sámi giellalávdegotti boahtteáigge doaimmat Muđui

4 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/2003-4/ 44 SGL 01/2003 Čoahkkima vuođđudeapmi Sámi giellalávdegotti jođiheaddji Rolf Olsen rabai čoahkkima ja sávai buresboahtima buohkaide. Čoahkkingohččun ja áššelistu dohkkehuvvui. Per Anders Vannar ja Nina Mironova válljejuvvuiga beavdegirjji dárkkisteaddjin.

5 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/2003-5/ 44 SGL 02/2003 Dieđahusáššit 1. Lullisámi giellajoavku čoahkkinbeavdegirjjit / Nuortalašsámi giellajoavku beavdegirji Nordterm Bargojoavku AG 1 Beavdegirji 4. Nordterm:: Bargojoavku AG 5 beavdegirji 5. Davviriikkaid giellaráđi reive Sii juolludit ruđaid Suoma-nuortalašsámegiela sátnegirjji viiddideapmái DKK ja Anárasámi-suomagiela sátnegirjái DKK Davviriikkalaš čoahkkinsátnelistu 2003

6 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/2003-6/ 44 SGL 03/2003 Nordterm njuolggadusat ja lahtu válljen Nordterm stivrenjovkui Nordterm váldoulbmil lea doalahit davviriikkalaš foruma ja fierpmádaga tearbmabargguin. Ulbmila olahettiin áigu Nordterm: - ovddidit ovttasbarggu davviriikkaid gaskka tearbmabargguid oktavuođas gos besset juohkit dieđuid, vásáhusaid ja bohtosiid oktasaš prošeavttaid čađa ja konferánssaid ja symposiaid bokte. - Sihkkarastit davviriikkaid váikkuheami go rolla tearbmaovddidan barggus internašunála dásis oktasaš doaimmaiguin ja oktasaš njuolggadusaid ovddideames. Nordterm bargá dáid áššiiguin: tearbmadutkamin, praktihkalaš tearbmabargguin, oahppofálaldagat tearbma ja eará doaimmaid birra masa lea dárbu tearbmabarggus. Sámi lahttu Nordterm stivrenjoavkkus lea dán rádjái leamaš Davviriikkaid Sámi Instituhtas. Sámi Instituhtta lea reivve bokte árvalan ahte ovddasvástádus berrešii sirdojuvvot Sámi giellalávdegoddái. Nordterm stivrenjoavku lea dán meannudan čoahkkimis ja cealkán ahte Nordtermas ii leat vuosteháhku ahte ovddasvástádus sirdojuvvo Sámi giellalávdegoddái. Sámi giellalávdegoddi mearridii čoahkkimis , ahte SGL lea gárvvis searvat Nordterm ovttasbargui go oažžu olbmo hálddahusbargui. Mearrádus: Sámi giellalávdegoddi dohkkeha Nordterm njuolggadusaid. Sámi giellalávdegoddi vállje hálddahushoavda Laila Palojärvi sámi lahttun Nordterm stivrenjovkui.

7 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/2003-7/ 44 SGL 4/2003 Jagi 2003 bušeahta dárkkisteapmi Bargolávdegoddi lei mearridan, ahte hálddahus váldá áššemeannudanveahki dan jagi lohppii. Hálddahus čilgii, ahte lei váldán veahkebargi geasset go ledje guoros kantuvrrat go olbmot ledje luomuin. Giellaossodagas lea hui gáržžes latnjadilli ja hálddahus ii sáhttán váldit veahki šat čakčat go ii lean kántorsadji. Ja dan dihte sáhtašii oasi áššemeannudeaddjái várrejuvvon bálkáruđain atnit prošeavttaide. Hálddahus muitalii, ahte julevsámi joavku lea háliidan doallat normerenčoahkkima dán jagi bealde. Sii dárbbašit ruđa dán čoahkkima čađaheapmái. Mearrádus: Hálddahus ráhkada skábmamánu álgui čilgehusa, man ollu sullii lea ruhta golahuvvon. Jos báhca ruhta de bargolávdegoddi mearrida masa ruđat geavahuvvojit. Sámi giellalávdegoddi ávžžuha Norgga Sámedikki čoavdit latnjadili, nu ahte SGL:s lea boahtteáiggis vejolaš váldit veahki hálddahussii.

8 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/2003-8/ 44 SGL 5/2003 Jagi 2004 bušeahttaevttohus Hálddahus lei sádden bušeahttaevttohusa Sámi parlamentáralaš ráđđái. Sámi parlamentáralaš ráđis lea čoahkkin golggotmánu , gos bušeahttaevttohus gieđahallojuvvo. Mearrádus: Sámi giellalávdegoddi dohkkeha Sámi parlamentáralaš ráđđái sáddejuvvon jagi 2004 bušeahttaevttohusa.

9 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/2003-9/ 44 SGL 6/2003 Sámi sátnebáŋku Sámi oktasaš sátnebáŋku birra lea leamaš sáhka guhka. Sámi giellalávdegoddi ja Sámi Instituhtta dolle tearbmasymposia jagi Dalle lei jo hupmu oktasaš sátnebáŋkku vuođđudeami birra. SGL plánii čoaggit ođđa sániid ja tearpmaid jorgaleddjiin ja giellabargiin ja vuođđudit sátnebáŋkku. Dat ii dalle vuos lihkostuvvan. Sámi giellalávdegoddi lea fas álggaheamen tearbmačohkkenbarggu. Dálá dilis lea Sámi giellalávdegoddi áidna orgána, mii sáhttá koordineret davviriikkalaš ovttasbarggu tearbmagažaldagain. Hálddahus lea sádden jearaldaga Sámedikkiide ja jearran makkár sátnelisttut sis leat ja jearaldaga makkár oaivil sis lea oktasaš sátnebáŋku vuođđudeapmái. Seammalágan reive lea sáddejuvvon maid jorgaleddjiide ja giellabargiide. Hálddahus vuordá vel dárkilet vástádusaid suoma- ja ruoŧabealde. Norgga Sámedikki giellaossodat lea ođasteamen iežas Sátnevuorkká ja sis lea bargi mii galgá guorahallat dan. Mii vuordit maid bohtosa das. Leat ollu gažaldagat maid ferte čielggadit omd. ruhtadeapmi ja geas lea ovddasvástádus Sátnebáŋku doaimmas? Mainna lágiin juohkit ovddasvástádusa riikkaid gaskkas. Lea dárbu doallat ságastallan čoahkkima Sámedikkiid giellaorgánaid, oahpahusorgánaid ja Sámi giellalávdegotti gaskkas ja čielggadit makkár vuordámušat iešguđesge leat dakkár sátnebáŋkui. Mearrádus: Sámi giellalávdegotti hálddahus joatká guorahallan barggu ja ráhkada doaibmaplána.

10 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 7/2003 Tearbmajoavkkut Sámi giellalávdegotti hálddahusa ja sámedikkiid giellaorgánaid hálddahusaid oktasaščoahkkimis jagi 2002 lei hupmu dán birra ahte livččii buorre jos vuođđuduvvojit tearbmajoavkkut, main leat mielde olbmot máŋga riikkas. Ášši lea leamaš Sámi giellalávdegotti bargolávdegoddis ovdan ja doppe mearriduvvui, ahte SGL hálddahus ovddida ášši Sámedikkiid giellaorgánaide. Bargolávdegoddi ávžžuhii Sámedikkiid giellaorgánaid ráhkkanit iežaset riikka beales tearbmajoavkkuid vuođđudeapmái. Giellaorgánat ohcet olbmuid tearbmajoavkkuide ja várrejit ruđa sin čoahkkin- ja mátkegoluide jagi 2004 rájes. Mearrádus: Sámi giellalávdegoddi bivdá guđege riikka giellahálddahusaid guorahallat iežaset riikka beales, makkár vejolašvuođat sis leat searvat dakkár tearbmajoavkkuide ja máksit sin iežaset riikka lahtuid goluid.

11 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 8/2003 Sámi giellalávdegotti giellapolitihkalaš áigumušat (ságastallan) Ášši ságastallojuvvui ovttas áššiin 9/2003 SGL 9/2003 Sámi giellalávdegotti boahtteáigge doaimmat Sámi parlamentáralaš ráđi presideanta Sven-Roald Nystø muitalii, ahte SPR lea dál váldimen Sámi giellalávdegoddi iežas vuollái. Sámi giellalávdegoddi lea leamaš čatnon sierra ovttasbargošiehtadusa vuođul Sámedikkiide. SGL sirdin SPR:i vuollái lea prinsihpalaččat ortnegis, muhto juridihkalaččat ii leat gárvvis. Sámi parlamentáralaš ráđis lea čoahkkin njukčamánus 2004 ja dalle galgá ášši gieđahallot. Dievasčoahkkimis ságastallojuvvui maid SGL politihkalaš áigumušaid birra ja dan oktavuođas evttohii SGL jođiheaddji čuovvovaš doaimmaid 1) dulkaoahpahus seammá dássái buot riikkain 2) ovttaskas olbmuid, geat barget eaktodáhtolaččat galggašii muhtin ládje muitit, addit bálkkašumi jno. 3) girjjálašvuođa jorgaleapmi sámegillii 4) doallat oktavuođaid EBLUL ja eará ásahusaide mat juolludit ruđaid giellabargguide. Ruoŧa Sámediggis lea jođus guorahallan movt sámegiela ovddidit. Guorahallanbargu ii leat vel gárvvis. Mearrádus: Hálddahus ráhkada ságastallama vuođul bargoplánaevttohusa, mii gieđahallo bargolávdegottis ovdal go biddjo dievasčoahkkima ovdii.

12 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 10/2003 Muđui 1) Davviriikkalaš giellasoahpamuš Davviriikkaid ministerráđđi bivdá nammadit olbmo davviriikkalaš giellasoahpamuša referánsajovkui. Mearrádus: Hálddahus ohcá olbmo referánsajovkui. Ságadoalli giittii čoahkkinoasseváldiid ja dulkkaid ja loahpahii čoahkkima dii Vuolláičállosat: Rolf Olsen Ságadoalli Laila Palojärvi čálli

13 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Samisk språknemnd Møtebok 1/03 Bredbuktnesveien 50, N-9520 Guovdageaidnu Telefon (47) Telefaks (47)

14 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Tid: kl og kl Sted: Karasjok, Sametingets hus Tilstede: Rolf Olsen, medlem (nordsamisk, Norge) leder Anders Nystø, medlem (lulesamisk, Norge) Nora Marie Bransfjell, medlem (sørsamisk, Norge) Per Stefan Labba, medlem (nordsamisk, Sverige) Per Anders Vannar, medlem (lulesamisk, Sverige) Sakka Nejne, medlem (sørsamisk, Sverige) Nina Afanasjeva, medlem (kildinsamisk, Russland) Zoja Nosova, medlem (skoltesamisk, Russland) Nina Mironova, varamedlem (tersamisk, Russland) Matti Morottaja, medlem (enaresamisk,finland) Jouni Moshnikoff, medlem (skoltesamisk, Finland) Vesa Guttorm, medlem (nordsamisk, Finland) Fra administrasjon: Administrasjonsleder Laila Palojärvi, møtesekretær Observatører: Tolk: Direktør Elli-Sivi Näkkäläjärvi-Utsi, Samisk språkråd, Sametinget i Sverige Konst. Språksekretær Susanna Guttorm, Sametinget i Finland Lulesamisk konsulent Nils-Olof Sortelius, Sametinget i Sverige Kaja Kalstad, varamedlem, julevsamisk, Norge Mikkel Magnus Utsi og Sara Marit Gaup (samisk-norsk) Esko Aikio og Maria Sofia Aikio (samisk-finsk) Irja Paltto og Jevgenij Juskov (russisk-finsk-norsk-samisk) Originalprotokollen er ført på nordsamisk og er oversatt til finsk-, norsk- og russisk.

15 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Saksliste: Sak SGL 1/2003 Konstituering - åpning av møtet - godkjenning av møteinnkallinga - godkjenning av sakslista - valg av protokollunderskrivere Sak SGL 2/2003 Referater Sak SGL 3/2003 Nordterm retningslinjer og valg av samiske representant til Nordterm styringsgruppe Sak SGL 4/2003 SSN 2003 budsjett revidering Sak SGL 5/2003 SSN budsjettforslag 2004 Sak SGL 6/2003 Samisk orddatabank Sak SGL 7/2003 Termgrupper Sak SGL 8/2003 Samisk språknemndas språkpolitiske målsettinger (diskusjon) Sak SGL 9/2003 Samisk språknemnds framtidig virksomhet Sak SGL 10/2003 Eventuelt

16 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 01/2003 Konstituering Leder Rolf Olsen åpnet møtet og ønsket alle velkommen. Møteinnkallingen og sakslisten ble godkjent. Som protokollunderskrivere ble valgt Per Anders Vannar og Nina Mironova.

17 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 02/2003 Referatsaker 1. Möteprotokoll fra Sydsamisk seksjon / Möteprotokoll fra skoltesamisk seksjon Nordterm/Protokoll fra AG 1 arbeidsgruppemöte. 4. Nordterm/Protokoll fra AG 5 arbeidsgruppemöte. 5. Nordisk Språkråd s brev Det ble innvilget stötte til Utvidelse av finsk-skoltesamisk ordbok DKK og Enaresamisk-finsk ordbok DKK Nordisk möteordlista 2003

18 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 03/2003 Nordterm retningslinjer og valg av samiske representant til Nordterm styringsgruppe Det primære formål med Nordterm er å ha et nordisk forum og nettverk for terminologisk arbeid. For å oppnå dette vil Nordterm: - Fremme samarbeidet mellom de nordiske landene innenfor terminologiarbeid gjennom utveksling av informasjoner, erfaringer og resultater, gjennom felles prosjekter og ved arrangering av konferanser og symposier. - Sikre de nordiske landenes innflytelse og rolle innenfor utvikling av terminologi på et internasjonalt plan ved felles tiltak og ved utvikling av felles retningslinjer. Nordterm vil arbeide innenfor områdene terminologisk forskning, praktisk terminologiarbeid, utdannelse innenfor terminologi og andre aktiviteter som har med terminologi å gjøre. Den samiske representasjonen i Nordterm har til nå vært Nordisk Samisk Institutts ansvar. Nordisk Samisk Institutt har skrevet et brev til Nordterm hvor det fremgår at det vurderes om ansvaret for Nordterm bør overføres til Samisk språknemnd. Nordterms styringsgruppe har behandlet saken i sitt møte og uttalt at det fra Nordterms side ikke er noe til hinder for at det skjer en slik omfordeling. Samisk språknemnd vedtok i møtet at SSN er klar til å delta i Nordterm samarbeidet så snart man har ansatt en person i administrasjonen. Retningslinjene har styret gått gjennom og kommet med oppfordring om at skal Samisk språknemnd vare med i Nordterms styre må de godta deres retningslinjer. Vedtak: Samisk språknemnd godkjenner retningslinjene til Nordterm. Samisk språknemnd utnevner administrasjonsleder Laila Palojärvi som samisk representant i Nordterms styringsgruppe.

19 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 4/2003 SSN 2003 budsjett revidering Arbeidsutvalget har vedtatt, at administrasjonen ansetter saksbehandler ut dette året. Administrasjonen hadde ansatt saksbehandler i sommer da det var tomme kontorer ved sametingets språkavdeling under ferieavviklingen. Språkavdelingen har mangel på kontor plasser og dette førte til at administrasjonen ikke kunne benytte seg av saksbehandleren videre utover høsten. Og derfor kan man bruke en del av det budsjetterte saksbehandler lønnen til prosjekter. Administrasjonen la frem at julevsamiske språkgruppen vil holde normeringsmøte før årets slutt og de trenger penger til dette møtet. Vedtak: Administrasjonen framlegger i begynnelsen av november forklaring på hvor mye penger som er brukt. Hvis det blir igjen penger så bestemmer arbeidsutvalget hva pengene skal gå til. Samisk språknemnd oppfordrer Sametinget til å løse plass problematikken, slik at SSN har muligheten til å ansette hjelp til administrasjonen.

20 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 5/2003 SSN budsjettforslag 2004 Administrasjonen har sendt budsjettforslaget til Samisk parlamentarisk råd. Samisk parlamentarisk råd har møte , hvor budsjettforslaget behandles. Vedtak: Samisk språknemnd godkjenner budsjettforslag for året 2004 som er sendt til Samisk parlamentarisk råd.

21 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 6/2003 Samisk orddatabank Samisk språknemnd og Samisk institutt holdt i 1992 termsymposium. Allerede da var det snakk om grunnleggning av en felles orddatabank. SSN planla å samle inn termer og ordlister fra oversettere og andre språkarbeidere for å lage en orddatabank, men dette ble det ikke noe av den gang. Nu har SSN innledet et nytt terminnsamlingsarbeid. SSN er i dag det eneste organet som kan koordinere et felles nordisk samarbeid innen for termspørsmål Administrasjonen har sendt forespørsel til Sametingene om hvilke ordlister dem har, og i tillegg forespurt hvilken holdning dem har til opprettelse av en felles ordbank. Likelydende brev er også sendt til oversettere og språkmedarbeidere. Administrasjonen venter på et klart svar fra finsk og svensk hold. Språkavdelingen ved Sametinget i Norge holder på å fornye sitt Sátnevuorkká og har en ansatt til det arbeidet. Vi venter også resultater fra dette arbeidet Det er mange spørsmål man må ha klarhet i, f. eks når det gjelder finansiering og hvem som har ansvar for driften av ordbanken. Hvordan dele ansvaret mellom landene. Det er nødvendig å holde møte mellom Sametingenes språkorganer, opplæringsorganer og Samisk språknemnd og oppklare hvilke forventninger hver enkelt har til en slik ordbank. Vedtak: Administrasjonen ved Samisk språknemnd fortsetter med utredning av saken og lager en virksomhetsplan.

22 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 7/2003 Termgrupper På felles møte I 2002 mellom Samisk språknemnds administrasjon og Sametingenes språkorganer var det snakk om å danne termgruppe. Det er ønskelig at termgruppene dannes og at medlemmene er fra de nordiske landene. Saken har vært oppe i samisk språknemndas arbeidsutvalg og der ble det bestemt at administrasjonen skal fremlegge saken for sametingenes språkorganer. Arbeidsutvalget oppfordrer sametingenes språkorganer på vegne av sine land om å forberede seg for muligheten til å grunnlegge termgrupper. Språkorganene søker etter personer til termgruppene og budsjettere midler fra året 2004 for reise- og møtekostnadene til medlemmene. Vedtak: Samisk språknemnd anmoder Sametingene i hvert land om å undersøke mulighetene for å være med i termgrupper og dekke dens kostnader

23 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 8/2003 Samisk språknemndas språkpolitiske målsettinger (diskusjon) Saken diskuteres sammen med sak 9/2003 SGL 9/2003 Samisk språknemndas framtidig virksomhet Samisk parlamentariske rådets president Sven Roald Nystø, fortalte at SPR har nå begynt underleggelsen av samisk språknemnd. En samarbeidsavtale har bundet samisk språknemnd til Sametingene. SPRs underleggelse av SSN er i prinsippet klart, men den juridiske delen er ikke klar. Samisk parlamentarisk råd har møte i mars 2004 og da skal saken behandles. På plenumsmøtet diskutertes også SSN politiske formål og til dette foreslo SSN leder følgende funksjoner/virksomheter 1) tolkeutdannelse på samme nivå i alle land 2) private personer, som jobber frivillig burde bli husket på, belønnes for arbeidet osv.3) litteraturs oversettelse til samisk 4)holde kontakt med EBLUL og andre organer som tildeler penger til språkarbeidere. Sametinget i Sverige har på gang undersøkelse hvordan fremme samisk språk. Utredningen er ikke fredig enda. Vedtak: Administrasjonen lager av diskusjonsgrunnlaget en arbeidsplan, som behandles i arbeidsutvalget før det framlegges på plenumsmøte.

24 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 10/2003 Eventuelt 1) Nordisk språkkonvensjon Nordisk ministerråd ber om at det utnevnes medlem til nordisk språkkonvensjonens referansegruppen Vedtak: Administrasjonen søker en person til referansegruppen. Leder takket møtedeltagerne og tolkene, og avsluttet møtet kl Underskrifter: Rolf Olsen Leder Laila Palojärvi sekretær

25 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Saamen kielilautakunta Pöytäkirja 1/03

26 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Aika: klo ja klo Paikka: Kaarasjoki, Saamelaiskäräjien talo Mielde: Hallinnosta: Tarkkailijat: Tulkit: Rolf Olsen, jäsen (pohjoissaame, Norja) puheenjohtaja Anders Nystø, jäsen (luulajansaame, Norja) Nora Marie Bransfjell, jäsen (etelänsaame, Norja) Per Stefan Labba, jäsen (pohjoissaame, Ruotsi) Per Anders Vannar, jäsen (luulajansaame, Ruotsi) Sakka Nejne, jäsen (etelänsaame, Ruotsi) Nina Afanasjeva, jäsen (kildininsaame, Venäjä) Zoja Nosova, jäsen (koltansaame, Venäjä) Nina Mironova, varajäsen (turjansaame,venäjä) Matti Morottaja, jäsen (inarinsaame, Suomi) Jouni Moshnikoff, jäsen (koltansaame, Suomi) Vesa Guttorm, jäsen (pohjoissaame, Suomi) Hallintojohtaja Laila Palojärvi, kokouksen sihteeri Elli-Sivi Näkkäläjärvi-Utsi, Kielineuvoston johtaja, Ruotsin saamelaiskäräjät Susanna Guttorm, Vt. Kieliasioiden sihteeri, Suomen saamelaiskäräjät Nils-Olof Sortelius, Luulajansaamen konsulentti, Ruotsin saamelaiskäräjät Kaja Kalstad, Luulajansaamen varajäsen, Norja Mikkel Magnus Utsi ja Sara Marit Gaup (saame-norja) Esko Aikio ja Maria Sofia Aikio (saame-suomi) Irja Paltto ja Jevgenij Juskov (venäjä-suomi/norja) Alkuperäinen pöytäkirja on tehty pohjoissaameksi ja se on käännetty suomen-, norjan- ja venäjänkielille.

27 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Asialista: Asia SGL 1/2003 Asia SGL 2/2003 Asia SGL 3/2003 Asia SGL 4/2003 Asia SGL 5/2003 Asia SGL 6/2003 Asia SGL 7/2003 Asia SGL 8/2003 Asia SGL 9/2003 Asia SGL 10/2003 Kokouksen järjestäytyminen - kokouksen avaus - kokouskutsun hyväksyminen - asialistan hyväksyminen - valitaan kaksi pöytäkirjantarkistajaa Ilmoitusasiat Nordterm säännöt ja jäsenen valitseminen Nordterm johtoryhmään Vuoden 2003 budjetintarkistus Vuoden 2004 budjettiehdotus Saamen sanastopankki Termiryhmät Saamen kielilautakunnan kielipoliittiset tavoitteet (keskustelu) Saamen kielilautakunnan tulevat toimet Muut asiat

28 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 01/2003 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Rolf Olsen avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleiksi kokoukseen. Kokouskutsu ja asialista hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkistajiksi valittiin Per Anders Vannar ja Nina Mironova.

29 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 02/2003 Ilmoitusasiat 6. Eteläsaamen kieliryhmän kokouspöytäkirjat / Koltansaamen jaoston pöytäkirja Nordterm:Työryhmä AG 1 pöytäkirja. 9. Nordterm: Työryhmä AG 5 pöytäkirja 5. Pohjoismaisen kielineuvoston kirje He myöntävät varoja Suomen-koltansaamen sanakirjan laajentamista varten DKK ja Inarinsaamen-suomenkielen sanakirjaa varten DKK Pohjoismainen kokoussanasto 2003

30 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 03/2003 Norterm säännöt ja jäsenen valitseminen Nordterm johtoryhmään Nordtermin ensisijainen päämäärä on luoda Pohjoismainen forum ja verkosto terminologiatyölle. Jotta päämäärä saavutetaan, Nordterm aikoo: - edistää Pohjoismaiden välistä teminologiatyöyhteistyötä vaihtamalla tietoja, kokemuksia ja tuloksia, edistää yhteistyötä yhteisten projektien avulla ja järjestämällä yhteisiä konferensseja ja symposioita - varmistaa Pohjoismaiden vaikutuksen ja roolin terminologian kehittämisessä kansainvälisellä tasolla yhteisin toimin ja yhteisiä suuntaviivoja kehittäen Nordterm työskentelee terminologisen tutkimustyön, käytännön terminologiatyön, terminologiaan liittyvän koulutuksen kanssa sekä muiden terminologiaan liittyvien töiden kanssa. Nordtermin saamelaisedustaja on tähän mennessä ollut Pohjoismaisesta saamelaisinstituutista. Pohjoismainen saamelaisinstituutti on kirjeessään ehdottanut, että Saamen kielilautakunta voisi ottaa hoitaakseen Nordtermin saamelaisedustajuuden. Nortermin ohjausryhmä on kokouksessaan lausunut, että eivät näe mitään estettä siihen, että edustaja siirtyisi instituutista SKL:ään. Saamen kielilautakunta päätti kokouksessaan että Saamen kielilautakunta on valmis Nordterm yhteistyöhön kun hallintoon valitaan henkilö. Päätös: Saamen kielilautakunta hyväksyy Nordtermin säännöt. Saamen kielilautakunta nimeää hallintojohtaja Laila Palojärven Nordtermin johtokuntaan saamen edustajaksi

31 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 4/2003 Vuoden 2003 budjetin tarkistus Työvaliokunta oli päättänyt, että hallinto ottaa apulaisen vuoden loppuun asti. Hallinto selvitti, että oli ottanut apulaisen kesäksi, kun lomien aikoina oli toimistohuoneita tyhjillään. Kieliosastolla ei ole tällä hetkellä tyhjiä toimistohuoneita ja siksi apulaista ei ole otettu enää syksyksi. Ja siksi voitaisiin apulaiseen palkkaan varatut rahat käyttää projekteihin. Hallinto kertoi edelleen, että luulajansaamen ryhmä on halunnut pitää seminaarin luulajansaamen kirjoittamisesta. He tarvitsevat avustusta kokouksen pitämistä varten. Päätös: Hallinto tekee marraskuun alkuun mennessä selvityksen, kuinka paljon on rahaa kulunut. Jos rahaa jää työvaliokunta päättää mihin rahat käytetään. Saamen kielilautakunta kehottaa Norjan saamelaiskäräjiä ratkaisemaan toimistotilanteen, niin että SKL:lla tulevaisuudessa on mahdollisuus ottaa apulaisen hallintoon.

32 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 5/2003 Vuoden 2004 budjettiehdotus Hallinto on lähettänyt budjettiesityksen Saamen parlamentaariselle neuvostolle. Saamen parlamentaarisella neuvostolla on kokous jolloin budjettiehdotus käsitellään. Päätös: Saamen kielilautakunta hyväksyy Saamen parlamentaariselle neuvostolle lähetetyn vuoden 2004 budjettiehdotuksen.

33 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 6/2003 Saamen sanastopankki Saamen kielilautakunta ja Saamelaisinstituutti pitivät yhteisen termisympoosion vuonna SKL suunnitteli keräävänsä kääntäjien ja kielityöntekijöiden laatimat uudet sanat ja termit ja perustaa sanastopankin Silloin se ei vielä onnistunut.. Saamen kielilautakunta on aloittamassa uudestaan termien keräämistyön. Nykysessä tilanteessa on kielilautakunta ainoa elin, joka voi koordinoida pohjoismaista yhteistyötä termikysymyksissä. Hallinto on pyytänyt Saamelaiskäräjiä vastaamaan millaisia sanastoja heillä on ja millainen näkemys heillä on yhteisen sanastopankin perustamiseen. Samansuuntainen kirje on lähetetty myös kielenkääntäjille ja kielityöntekijoille Hallinto odottaa vielä lähempiä tietoja Ruotsista ja Suomesta. Norjan Saamelaiskäräjien kieliosasto on uudistamassa omaa Sanastopankkiaan. He ovat palkanneet työntekijän sitä varten Odotamme myös heidän ratkaisuaan. On paljon kysymyksiä, joihin täytyy löytää ratkaisut esimerkiksi rahoitus ja kenellä on vastuu. Sanastopankista. Millä tavoin vastuu jaetaan maiden kesken? On tarpeen pitää neuvottelukokous Saamelaiskäräjien ja Saamen kielilautakunnan välillä jossa selvitellään millaiset odotukset itse kullakin ovat sanastopankkiin. Päätös: Saamen kielilautakunnan hallinto jatkaa selvittelytyötä ja valmistaa toimintasuunnitelman

34 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 7/2003 Termiryhmät Saamen kielilautakunnan hallinnon ja saamelaiskäräjien kielielinten hallintojen yhteisessä kokouksessa vuonna 2002 keskusteltiin siitä, että olisi hyvä perustaa termiryhmät, joiden jäsenet ovat useasta maasta. Asia on ollut Saamen kielilautakunnan työvaliokunnan käsiteltävänä ja siellä päätettiin, että Kielilautakunnan hallinto lähettää asian Saamelaiskäräjien kielielinten käsiteltäväksi. Työvaliokunta kehottaa Saamelaiskäräjien kielielimiä valmistautumaan oman maansa puolesta termiryhmien perustamiseen. Kielielimet nimittävät jäsenet termiryhmiin ja osoittavat varat heidän kokous- ja matkakulujaan varten vuodesta 2004 alkaen. Päätös: Saamen kielilautakunta pyytää Saamelaiskäräjien kielielimiä selvittämään oman maansa puolesta millaiset mahdollisuudet heillä on liittyä termirymiin ja maksamaan oman maansa jäsenten kulut.

35 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 8/2003 Saamen kielilautakunnan kielipoliittiset päämäärät (keskustelu) Asia käsitellään asian 9/2003 yhteydessä SGL 9/2003 Saamen kielilautakunnan tulevat toimet Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston presidentti Sven-Roald Nystö kertoi, että SKL siirtyy hallinnollisesti Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaisuuteen. SKL on ollut yhteistyösopimuksen mukaan Saamelaiskäräjien alaisena. SKL siirtäminen on periaatteessa valmis, mutta juridinen puoli ei ole vielä selvä. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto pitää kokouksen maaliskuussa 2004 ja silloin asia käsitellään. Täysistunnossa keskusteltiin myös SKL:n polittista tarkoituksista ja sen yhteydessä ehdotti SKL:n puheenjohtaja seuraavia toimia: 1) tulkkikoulutus samalle tasolle kaikissa maissa 2) yksittäisten ihmiset, jotka tekevät työtä vapaaehtoisesti, tulisi palkita jollain tavoin jne. 3) kirjallisuuden kääntäminen saamenkielelle 4) pitää yhteyksiä EBLUL ja muihin laitoksiin, jotka myöntävät varoja kielitöihin. Ruotsin saamelaiskäräjillä on käynnissä saamenkielen edistämistutkimus. Tutkimustyö ei ole vielä valmiss. Päätös: Hallinto tekee keskustelun perusteella työsuunnitelman, joka käsitellään työvaliokunnassa.

36 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 SGL 10/2003 Muut asiat 1) Pohjoismainen kielisopimus Pohjoismaiden ministerineuvosto pyytää nimeämään jäsenen pohjoismaisen kielisopimuksen referanssiryhmään. Päätös: Hallinto saa tehtäväkseen etsiä henkilön referanssiryhmään. Puheenjohtaja kiitti kokouksenosanottajia ja tulkkeja ja päätti kokouksen klo Allekirjoitukset: Rolf Olsen Puheenjohtaja Laila Palojärvi sihteeri

37 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Комитет по саамскому языку Протокол 1/2003 Комитет по саамскому языку Бредбуктнесвейен Каутокейно, Норвегия Тел Факс

38 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Время: в и в Место: Карашёк, здание Саамского парламента Участники: Рольф Ульсен, член (северосаамский, Норвегия), председатель Андерс Нюстё, член (лулеосаамский, Норвегия) Нора Марие Брансфьелл, член (южносаамский, Норвегия) Пэр Стефан Лабба, член (северосаамский, Швеция) Пэр Андерс Ваннар, член (лулеосаамский, Швеция) Сакка Нейне, член (южносаамский, Швеция) Нина Афанасьева, член (кильдинский, Россия) Зоя Носова, член (скольтский саамский, Россия) Нина Миронова, заместитель члена (йоганский, Россия) Матти Мороттая, член (инарисаамский, Финляндия) Йоуни Мошникофф, член (скольтский саамский, Финляндия) Веса Гутторм, член (северосаамский, Финляндия) Из администрации: Административный руководитель Лайла Палоярви, секретарь сессии Наблюдатели: Элли-Сиви Няккяляярви-Утси, руководитель Языкового совета, Саамский парламент Швеции Сусанна Гутторм, и.о. секретаря по языковым вопросам, Саамский парламент Финляндии Нильс-Олоф Сортелиус, консультант по лулеосаамскому, Саамский парламент Швеции Кая Калстад, заместитель члена, лулеосаамский, Норвегии Преводчики: Миккел Магнус Утси и Сара Марит Гауп (саамский норвежский) Эско Айкио и Мариа Софиа Айкио (саамский финский) Ирья Палтто и Евгений Южков (русский финский/норвежский) Подлинный протокол написан на северосаамском и он переведен на финский, норвежский и русский.

39 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Повестка дня: Дело КЯ 1/2003 Дело КЯ 2/2003 Дело КЯ 3/2003 Дело КЯ 4/2003 Дело КЯ 5/2003 Дело КЯ 6/2003 Дело КЯ 7/2003 Дело КЯ 8/2003 Дело КЯ 9/2003 Дело КЯ 10/2003 Организация сессии - открытие сессии - принятие приглашения на сессию - принятие повестки дня - выбор двух заверителей протокола Вопросы к сведению Устав «Нордтерм» и выбор представителя в правление «Нордтерм» Уточнение бюджета 2003 года Предложение по бюджету 2004 года Саамский банк терминов Группы по терминам Языковополитические цели Комитета по языку (обсуждение) Дальнейшие меры Комитета по саамскому языку Прочие вопросы КЯ 1/2003 Открытие сессии Председатель Рольф Ульсен открыл сессию и поприветствовал всех на сессии. Приняли приглашение на сессию и повестку дня. Заверителями протокола были выбраны Пэр Андерс Ваннар и Нина Миронова.

40 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 КЯ 2/2003 Вопросы к сведению 1. Протоколы заседаний языковой секции южносаамского от / Протокол заседания языковой секции скольтского языка от Протокол заседания рабочей группы Нордтерма АГ 1 4. Протокол заседания рабочей группы Нордтерма АГ 5 5. Письмо от Языкового совета Северных стран от Они выделили 145 тыс. датских крон для дополнения Финско-скольтского словаря и для Инарисаамскофинского словаря 45 тыс. датских крон 6. Скандинавский словарь по лексике проведения заседаний 2003 КЯ Дело 3/2003 Принятие Устава «Нордтерм» и назначение члена в правление скандинавского «Нордтерм» Основной целью «Нордтерма» является создание скандинавского форума и сети для работы над терминологией. Для достижения цели, «Нордтерм» намеривается: - продвигать скандинавскую совместную работу над терминологией путем обмена информацией, опытом и результатами, продвигать сотрудничество с помощью совместных проектов и проведением совместных конференций и симпозиумов - обеспечивать влияние и роль Северных стран в развитии терминологии на международном уровне с помощью совместной деятельности и развития общих направлений «Нордтерм» занимается исследованием терминологии, практической работой над терминологией, обучением вопросам терминологии и прочей работой над терминологией. До сих пор саамский представитель в «Нордтерме» был из Скандинавского Саамского института. В своем письме Скандинавский Саамский институт предложил, чтобы Комитет по саамскому языку взял на себя представительство в «Нордтерме». Правление «Нордтерма» высказало на своем заседании , что оно не видит никаких препятствий тому, чтобы саамское представительство перешел Комитету по саамскому языку от Института. Комитет по саамскому языку принял решение на заседании о том, что Комитет по саамскому языку готов принимать участие в совместной работе с «Нордтерм», когда представитель будет выбран в правление.

41 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Решение: Комитет по саамскому языку принимает Устав «Нордтерма». Комитет по саамскому языку назначает административного руководителя Лайлу Палоярви саамским представителем в правление «Нордтерм». КЯ 4/2003 Уточнение бюджета 2003 года Рабочая комиссия приняла решение о том, что в администрацию примут на работу помощника до конца года. Администрация объяснила, что на работу приняли помощника на лето, когда во время отпусков имелись свободные кабинеты. В языковом отделе нет в данный момент свободных кабинетов и, поэтому помощника не приняли на работу осенью. Средства, назначенные на зарплату помощника, можно направить на проведение проектов. Администрация сообщила, что языковая секция лулеосаамского хочет проводить семинар по правописанию лулеосаамского. Им нужна финансовая помощь для проведения семинара. Решение: Администрация составит до начала ноября отчет, сколько средств было расходовано. Если бюджет будет избыточным, рабочая комиссия примет решение о том, на что направить средства. Комитет по саамскому языку рекомендует Саамскому парламенту Норвегии решить ситуацию с рабочими кабинетами, чтобы Комитет по саамскому языку имел восможность в дальнейшем принять на работу помощника в администрацию. КЯ 5/2003 Предложение по бюджету на 2004 год Администрация отправила предложение по бюджету на 2004 г. Саамскому парламентскому совету. Сессия Саамского парламентского совета состоится , тогда рассмотрят предложение по бюджету. Решение: Комитет по саамскому языку принял отправленное Саамскому парламентскому совету предложение по бюджету

42 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 КЯ 6/2003 Саамский банк слов Комитет по саамскому языку и Саамский институт провели совместный симпозиум по терминам в 1992 г. КЯ планировал собрать составленные переводчиками и сотрудниками по языку новые слова и термины и создать банк терминов. Тогда это не удалось. Комитет по саамскому языку начинает снова работу по сбору терминов. В нынешней ситуации Комитет по языку является единственным органом, который может координировать скандинавскую совместную работу над терминами. Администрация попросила Саамские парламенты ответить на вопрос, какие банки слов они имеют и как они относятся к созданию общего банка слов. Такое письмо было отправлено также переводчикам и сотрудникам по языку. Администрация ожидает еще более подробной информации из Швеции и Финляндии. Языковой отдел Саамского парламента Норвегии обновляет свой банк слов. Они приняли сотрудника для проведения этой работы. Ожидаем также информации об их решениях. Имеется много нерешенных вопросов, например, финансирование, и кто будет ответственным за банк слов. Каким образом делится ответственность между странами? Необходимо провести совещание между Саамскими парламентами и Комитетом по языку для выяснения того, чего каждая сторона ожидает от банка слов. Решение: Администрация Комитета по саамскому языку будет продолжать изучение вопроса и будет составлять план деятельности. КЯ 7/2003 Группы по терминам Администрация Комитета по саамскому языку и администрации органов Саамских парламентов по языку обсудили на совместном заседании в 2002 году создание групп по терминам со членами из разных стран. Рабочая комиссия Комитета по саамскому языку рассмотрела вопрос и она приняла решение о том, что администрация Комитета по языку отправит вопрос для рассмотрения органам Саамских парламентов по языку. Рабочая комиссия рекомендует органам Саамских парламентов по языку подготовиться со своей стороны к созданию групп по терминам.

43 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 Органы по языку назначают лиц в группы по терминам и подготавливают средства для их дорожных расходов и расходов по заседаниям с 2004 года. Решение: Комитет по саамскому языку просит органов Саамских парламентов по языку выяснить в своей стране возможности участия в работе групп по терминам и возможности оплаты дорожных расходов и расходов по заседаниям членов своей страны. Дело КЯ 8/2003 Языковополитические цели Комитета по языку (обсуждение) Вопрос рассматривается под пунктом 9/2003. КЯ 9/2003 Дальнейшие меры Комитета по саамскому языку Президент Саамского парламентского совета Свен Роальд Нюстё сообщил, что Комитет по саамскому языку административно перейдет под руководство Саамского парламентского совета. КЯ действовал до сих пор под руководством Саамского парламента на основе соглащения. Переход деятельности КЯ в принципе подготовлен, но не все юридические вопросы еще решены. Саамский парламентский совет проведет сессию в марте 2004 года, тогда вопрос будет рассмотрен. На сессии обсудили также политические цели КЯ, и в связи с этим вопросом председатель КЯ предложил следующие меры: 1) доведение обучения переводчиков до такого же уровня как в других странах, 2) поощрение каким-то образом отдельных людей, которые работают на добровольных началах, 3) перевод литературы на саамский язык, 4) поддержание отношений с EBLUL и другими учреждениями, которые выделяют средства для деятельности по языку. В Шведском Саамском парламенте проводится исследование по продвижению саамского языка. Исследование еще не закончено. Решение: Администрация составит на основе дискуссии план деятельности, который будет рассмотрен рабочей комиссией.

44 SGL/SSN/SKL- Beavdegirji/mötebok/pöytäkirja 1/ / 44 КЯ 10/2003 Прочие вопросы 1) Скандинавский языковой договор Совет министров Северных стран просит назначить представителя в рабочую группу по скандинавскому языковому договору. Решение: Администрации поручили задание найти представителя в рабочую группу. Председатель поблагодарил участников и переводчиков сессии и закрыл сессию в Подписи: Рольф Ульсен Председатель Лайла Палоярви Секретарь