Sukuseura Kanko ry. Jäsenlehti 2/2001

Transkriptio

1 Sukuseura Kanko ry Jäsenlehti 2/2001

2 Sukuseuran hallitus ja muut toimihenkilöt: Juhani Rajamäki, puheenjohtaja Impoonkatu 2, Järvenpää, puh. (09) Juhani Soukko, varapuheenjohtaja Kotiportinkuja 1, Espoo, puh. (09) Esko Alakesti, hallituksen jäsen Teikankaantie 32, Kilvakkala, puh. (03) Erkki Kanko, rahastonhoitaja ja hallituksen jäsen Moisionkatu 1 A, Ikaalinen, puh. (03) Esteri Kanko, hallituksen jäsen Kilvakkalantie 23, Kilvakkala, puh. (03) Arvi Koskinen, hallituksen jäsen Sepäntie 33 A 3, Heinävesi, puh. (017) , arvi.koskinen@pp.inet.fi Lahja Vähätalo, hallituksen jäsen Rahkolankuja 21 A, Ikaalinen, puh. (03) Sirpa Karppinen, sihteeri Venemestarintie 29 A, Helsinki, puh. (09) , sirpakar@welho.com Juhlatoimikunta 2002: Matti Kanko Kannaksentie 13, Keuruu, puh. (014) Seija Kujala Hinnerjoenkuja 4 D, Helsinki, puh. (09) Kirsti Raita Jämijärventie 60, Kilvakkala, puh. (03) Päivi Virtanen Aholantie 22, Kovelahti, puh. (03) Sisko Ylilaurila Ristamäentie 11 C 2, Hämeenkyrö, puh. (03) Jäsenlehden toimitus Tekstiaineiston ja kuvien lähetysosoite: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, Helsinki, sirpakar@welho.com 2

3 Tervehdys Suuret kiitokset kaikille teille, jotka osallistuitte sukukokouksen järjestelyihin; ilman teidän panostanne juhlat eivät olisi onnistuneet. Samoin suuret kiitokset kaikille esiintyjille! Talvi on tulossa, mutta ajatukset alkavat suunnata kohti ensi kesän kokoontumista. Sukuseuran hallitus on valinnut paikaksi Rahkolan Kartanon. Juhlatoimikunta alkaa suunnitella kokoontumisen ohjelmaa ja kaikki ideat ovat tervetulleita; niitä voi ilmoitella juhlatoimikunnan jäsenille. Tähän jäsenlehteen olemme saaneet Erkki Kankon puheen Karl Eemil Telningin haudalla sekä Esa Ojasen tekstin liittyen hänen sukututkimukseensa ja esitelmäänsä Luomajärvellä; heille suuret kiitokset tästä. Seuraaviin lehtiin otamme mielellämme vastaan uusia juttuja - pieniä tai isompia. Siispä kaikki kirjoittelemaan sukuun liittyvistä tapahtumista! Seuraavaan lehteen olisi mukava saada mm. tarina Rahkolan Kartanosta. Terveisin sihteeri Tämä lehti sisältää: Jäsenmaksuasiaa...4 Katsaus viime kesän sukukokoukseen...5 Erkki Kankon puhe haudalla Esa Ojasen puhe Luomajärvellä Sukututkimuskuulumisia...14 Ensi kesän sukukokous

4 Vuoden 2001 jäsenmaksuasiaa Sukuseuran jäsenmaksun tänä vuonna on maksanut 116 henkilöä, joista 18 henkilöä on uusia jäseniä. Tällä hetkellä jäsenrekisterissä on 140 henkilöä, joista 24 jäsenellä on valitettavasti jäsenmaksu maksamatta tältä vuodelta. Maksamalla vuosittaisen jäsenmaksun varmistat jatkossakin jäsenpostin saannin. Jäsenmaksun suuruus on tälle vuodelle 30 mk/jäsen. Vuosien 2002 ja 2003 jäsenmaksut Jäsenmaksu vuosina 2002 ja 2003 on 5 euroa/vuosi/hlö. Jäsenmaksu maksetaan Kankon sukuseuran tilille Ikaalisten Säästöpankkiin. Jäsenmaksu on henkilökohtainen, ei perhekohtainen. Lapset viihtyivät Luomajärven pihalla hevoskärryissä. Kärryajelun lisäksi oli ratsastusta. 4

5 Suvun kokoontuminen lauantaina Suku kokoontui ensin Ikaalisten kirkkoon sukuhartauteen, jonka toimitti suvun pastori Juha Valkama ja kanttorina toimi, samoin sukuun kuuluva, Joel Åfelt. Sukuseuran kukkatervehdydsen kirkkoväärdi Karl Telningin haudalle laskivat Esteri Kanko ja Erkki Kanko. Sukujuhla pidettiin Luomajärven hevoskievarissa, joka on aikoinaan ollut Kankon torppa. Juhla alkoi lipunnostolla; lipun nostivat Eeva Taipale ja Esko Alakesti. Sukujuhlaan osallistui noin sata aikuista ja lisäksi lukuisa joukko lapsia. Lapsille oli järjestetty ponitalutusta ja kärryajelua. Arpajaisvoittoja oli kertynyt runsaasti, yhteensä 76 kpl. Arpajaisten tuotto oli 1115 mk. Kiitokset kaikille arpajaisvoittojen lahjoittajille! Viljo Suojanen soitti haitaria iltapalan aikana. Kirsti Raita esitti Kalle Kankon runomittaan kirjoittaman sukuun liittyvän tarinan. Luomajärven pihassa Erkki Kanko, Miika Åfelt ja Esko Alakesti. 5

6 Erkki Kankon puhe maanviljelijä, kirkkoväärdi Karl Eemil Telningin haudalla Näin kauniina kesäisenä päivänä olemme kokoontuneet sukumme vanhimman tuntemamme hautamuistomerkin ääreen. Tässä lepää Karl Eemil Telning, s. 1815, k. 1883, hänen vaimonsa Valborg, o.s. Pantti, s. 1820, k. 1909, ja heidän 19-vuotiaana kuollut tyttärensä Rosa, sekä pojanpoika Vihtori ja hänen perheenjäseniään. Tässä aivan vieressä on niinikään pojanpojan Kaarlen perhehauta ja vähän tästä kellotapuliin päin on pojantyttären Maria Alviina Kortteen perhehauta. Täältä lähistöltä löytynee monien muiden sukumme jäsenten leposijoja, samoin eteläiseltä hautausmaalta, jossa sijaitsee mm. Kaarl Eemilin pojan Karl Kankon perhehauta. 6

7 Karl Eemil Telningin isä, Kilvakkalan Kankon talon isäntä Karl Kanko oli syntynyt 1773 ja äiti 1774, Soinin talon tytär Valpuri Jämijärveltä. Heille syntyi 11 lasta, joista Karl Eemil oli nuorin. Ainoastaan hän jäi isosta lapsikatraasta eloon, muut 10 kuolivat pieninä tai muutaman vuoden vanhoina lukujen vaihteessa Suomessa elettiin raskaita aikoja, oli katovuosia, Suomen sota , oli puute ravinnosta ja kaikkinaisesta toimeentulosta, erilaiset taudit koettelivat kansaa ja kuolleisuus, etenkin lapsikuolleisuus oli suuri. Suomen sodan päättyessä Suomi siirtyi Venäjän keisarikunnan alaiseksi ja näin päättyi yli 600-vuotinen Ruotsin vallan kausi. Suomesta tuli Venäjään autonomisesti kuuluva alue. Tämä merkitsi sitä, että Suomella oli, vaikkakin alistetusti, oma Senaatti ja Valtiopäivät. Tämä antoi entistä paremmat edellytykset itsenäisempään päätöksentekoon ja elinolosuhteiden kehittämiseen maassa. Ankarat kadon ja puutteen vuodet kohdattiin vielä vv , jotka nälkävuosina tunnetaan. Kaikista tällaisista vastuksista huolimatta kansakunnan elinolosuhteet paranivat pikkuhiljaa, vaikkakin hitaasti. Väkilukukin kasvoi vähitellen. Johtunee kaiketi myös siitä, että myöhempiä sotia 1800-luvulla käytiin Suomen rajojen ulkopuolella. Vuosisadan alkupuolella vastuksia koki edelleen Kangon isäntäväki; perheen isä kuoli v Karl Eemilin ollessa 12-vuotias. Leski meni uusiin naimisiin Karl Gustaf Hiekan kanssa. Poika varttui ja opiskeli, jossa yhteydessä sukunimikin lienee vaihtunut Telningiksi. Isännyyden taloon Karl Eemil sai äidiltään v Solmi avioliiton Viljalan kylästä olevan Valborg Pantin kanssa, saivat 10 lasta: 7 tyttöä ja 3 poikaa. Lapsista 3 tyttöä kuolivat lapsena tai nuorena. Tytöistä vanhin Iida avioitui Kiialan kylän Heiskalaan, Vappu Sofia Haapimaan Wähä-Kirmolle, Maria Riitialan Yli- Vakerille ja Eeva Kirkonkylän Kalliin. Pojista Karl jatkoi Kangon 7

8 isäntänä vv Fredrik (myöh. Taimela) rakensi oman talon kotinsa läheisyyteen (nyk. V ja U seura Tempauksen tontti ja talo). Viktor jäi kotiinsa setämieheksi. Karl Eemil Telning oli Ikaalisten seurakunnan kirkkoväärdinä vv eli 27 vuotta. Hänen tullessa tähän tehtävään seurakunnassa elettiin voimakasta muutoksen aikaa; Ikaalisten kirkkopitäjän kappeliseurakunnat olivat eroamassa itsenäisiksi seurakunniksi. Kankaanpään, Honkajoen ja Karvian eroaminen oli lähes loppuun suoritettu. Parkanon eroasiat olivat meneillään ja Jämijärven erohankkeet olivat aluillaan. Kirkkopitäjässä rakentaminen oli vilkasta. Niinpä Ikaalisten nykyinen kirkkokin (rak. v. 1801) remontoitiin v Kirkkosali sai mm. neljä Ranskalaista pylvästä ja niiden kannattaman valotornin antamaan tehokkaammin valoa. Torni katettiin itsepäisten ikaalilaisten toimesta paanuilla sinkkipellin sijaan. Arkkitehtinä toimi Chevitz, joka suunnitteli myös nykyisen kellotapulin. Kellotapuli valmistui v. 1861, varustettuna kolmella kellolla. Ikaalisissa oli virinnyt ajatus saada Ikaalisista kaupunki. Kirkonkokouksessa valittiin 5-miehinen toimikunta valmistelemaan ja allekirjoittamaan Aleksanteri II:lle osoitettava anomus. Toimikunnassa oli myös Karl Eemil Telning. Anomus tuotti eri käsittelyvaiheiden jälkeen kauppalan perustamisoikeuden v Kaikkialla Suomessa koettiin hyvin merkittävä yhteiskunnallistaloudellinen muutos, kun voimaan tuli keisarillinen kuntaasetus v Sen nojalla kunnat erotettiin kirkkopitäjistä itsenäisesti hallinnoiviksi yhdyskunniksi. Näin muodostui myös v Ikaalisten kunta ja siihen liittyen epäyhtenäinen Ikaalisten kauppala. Hallinnosta tuli vastaamaan 7-jäseninen kunnallislautakunta. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi eli kunnallisesimieheksi valittiin Karl Eemil Telning ja vielä lautakunnan jäseneksi samasta talosta vanhaisäntä Karl Gustaf Kanko. 8

9 Kansansivistyksen saralla Suomessa kehitys nopeutui, kun saatiin kansakouluasetus v Ikaalisiin perustettiin jo aikaisemmin pitäjänkoulu, v. 1862, nykyiselle vanhan kansakoulun tontille (vrt. keltainen koulu). Virallisesti asetuksen mukainen kansakoulu saatiin edellisen koulun jälkeen v Se aloitti toimintansa samoissa rakennuksissa. Tähän kehitystyöhön Karl Eemil Telning osallistui johtokuntatasolla. Näin voidaan todeta Karl Eemil Telningin olleen miehuusvuosinaan aikalaistensa joukossa yksi merkittävämpiä luottamushenkilöitä Ikaalisten seurakunnassa kuin myös Ikaalisten kunnan hallinnossa. Hän poistui ajasta 68-vuotiaana v Laskemme nämä kukat muistokiven ääreen muistaen menneitä sukupolvia ja kunnioittaen heidän työtään sukumme ja maamme parhaaksi. Esteri Kanko ja Erkki Kanko tuovat sukuseuran tervehdystä menneille sukupolville. 9

10 Kuvia Luomajärven juhlista Miika Åfelt kertoi Luomajärven tilan historiaa. Joel Åfelt johti yhteislaulua. Luomajärven pihalta. 10

11 Esa Ojasen kirjoittama sukuselvitys perustuen hänen puheeseensa Luomajärvellä LUOMAJÄRVEN TORPASSA Ihan mukavalle paikalle olivat esivanhempani torpan paikan saaneet katsoa, komealle mäelle, jolta pieni järvikin oli tuolloin näkynyt. Nyt mäellä liehui lippu juhlallisen kutsuvana ja torppa oli perinteitä kunnioittavassa käytössä hevoskievarina. Kankon talossa renkinä työskennellyt Kustaa Kustaanpoika, syntyjään Yli-Kesti, oli nainut Kankon tyttären, Vappu Juhontyttären, ja nuoripari oli perustanut Kankon takamaille tämän Luomajärven torpan. Kustaa ja Vappu asustelivat avioliittonsa ensi vuodet edelleen Kankolla, jossa heidän kolmas lapsensa on vielä vuoden 1795 alussa merkitty syntyneeksi. Luomajärven torppa on ilmeisesti perustettu noihin aikoihin, ehkä juuri vuonna Ihan ventovieraan kanssa ei Kustaa naimiskauppaa tehnyt, puolisot olivat toistensa pikkuserkkuja. Heidän isoisänsä olivat kumpikin Kestin rusthollin poikia. Matti Juhonpoika Kesti oli Kustaan taata ja Jaakko Juhonpoika Kesti, myöhemmin Kanko, oli vastaavasti Vapun taata. Kustaan mummu oli kotoisin Hämeenkyrön Tokoisista ja Vapun mummu Kiialan Isostatalosta. Kustaa Luomajärven isän Kustaa Matinpojan aikana Kesti jakautui Yli-Kestiksi ja Ala-Kestiksi. Viimeksimainittu jatkoi rusthollina. Kustaa Matinpoika Yli-Kesti löysi vaimon Hätävarasta, Riitta Erkintyttären. Myös talon toisen puolikkaan isännyyden saanut Matti Matinpoika Ala-Kesti löysi mielitietyn Hätävaran sisaruksista, Maria Erkintyttären. Veljekset naivat siis sisarukset. Tässä kohdin muistelut saavat kovasti traagisen sävyn. Arvi Rajala kertoi, että Matti Matinpoika sai surmansa vaimonsa kä 11

12 destä, kun mies oli ollut siippansa mielestä kylässä liian kauan. Liekö sahdilla tai paloviinalla taikka poissaolon pituudella ollut vaikutusta asiaan, sitä ei tarina kerro. Astalona oli vaimo kuulemma käyttänyt rekikalikkaa ja henki oli siinä lähtenyt, vaikka tuskin tarkoituksena näin lopullinen ratkaisu oli. Varmistus asialle löytyy kuolleitten luettelosta: Matti Matinpoika kuoli ja kuolinsyy on slagen av sin hustru. Maria katoaa tuon jälkeen kirkonkirjoista ja hänen kohtaloaan voidaan vain arvailla. Kustaan ja Vapun yhteisen isotaatan, Juho Antinpoika Kestin alkuperästä ei oikein varmaa kuvaa ole saatu syntymään. Jotkut juonteet viittaavat Vänniin, mutta toiset johtolangat taas antavat aiheen suuresti tätä alkuperää epäillä. Joka tapauksessa on selvää, että Juho Antinpoika tuli Kestille vävyksi ja hoiti rusthollin isännyyttä Kestin tyttären Vappu Juhontyttären kanssa , johon aikaan sattuu maata kovasti rasittanut venäläismiehitys eli iso viha. Rusthollina Kesti oli ollut ainakin kolmikymmenvuotisen sodasta lähtien. Kalle Kanko tiesi, että talon varustamat mies ja hevonen olisivat osallistuneet Lützenin taisteluun, jossa Kustaa II Aadolf kaatui Olavi Heikkilän mukaan mies ja ratsu olisi tähän sotaan Kestiltä lähetetty vuonna Suvun voimaan luotettiin naimakaupoissa myöhemminkin. Kustaa Kustaanpoika Luomajärven ja Vappu Juhontytär Luomajärven esikoinen, Maria Kustaantytär avioitui, kuinkas muuten, vanhempiensa yhteisen pikkuserkun, Jaakko Simonpoika Prusin kanssa, joka tuli sitten isännäksi Luomajärveen. Jaakko Simonpojan taata, Yrjö Juhonpoika Prusi oli samoja Kestin veljeksiä kuin edellä mainitut Matti Juhonpoika Kesti ja Jaakko Juhonpoika Kanko. Yrjö Kesti meni aikoinaan vävyksi Kartun Prusille Riitta Laurintyttären puolisoksi. Heidän tyttärensä Maria Yrjöntytär nai sitten Simo Jaakonpoika Jankkarin niinkin kaukaa kuin Kankaanpään Vihteljärveltä. Minkäs vuoksi minä sitten tunnen haikeutta näillä nurkilla? Tuosta Maria Kustaantytär Luomajärven ja Jaakko Simonpoika Prusin 12

13 avioliitosta syntyi mm. Jaakko Jaakonpoika Luomajärvi, , ja hän avioitui jämijärveläisen Kaisa Sofia Heikintytär Heiskan, , kanssa. He saivat mm. Miina-nimisen tyttären, joka eli Hän oli naimissa Jyräkosken Juho Efraim Teemunpojan kanssa ja aikansa useissa taloissa palveluksessa kierreltyään nuoripari sai perustaa Keskiseksi nimetyn torpan Kiialan kylän Kinnarin maille, jotka tosin sijaitsivat Koverannalla. Tässä talossa olen minäkin käynyt, mutta nyt paikalla on Mäntylän iso ulkorakennus. Miinan ja Juho Efraimin eli Epun tytär Lyyti Maria Keskinen, on äitini mummo. Luomajärven torpan pihasta ei järveä enää näy, koska se on kuivattu, lopullisesti talon nykyisen vireän isännän Miika Åfeltin mukaan vuonna Järveä tai ei, kyllä oli juhlallista osallistua sukukokoukseen näin aidossa ympäristössä. Juho ja Vappu Kestin jälkeläisiä Vappu Juhontytär Kesti Juho Antinpoika Kesti Matti Juhonpoika Kesti Vappu Heikintytär Kesti Kustaa Matinpoika Yli-Kesti Riitta Erkintytär Hätävara Jaakko Juhonpoika Kanko Vappu Juhontytär Isotalo Juho Jaakonpoika Kanko Liisa Simontytär Hallia Yrjö Juhonpoika Prusi Riitta Laurintytär Prusi Maria Yrjöntytär Prusi Simo Jaakonpoika Jankkari Kustaa Kustaanpoika Luomajärvi Vappu Juhontytär Luomajärvi Maria Kustaantytär Luomajärvi Jaakko Simonpoika Luomajärvi

14 Sukututkimuskuulumisia Sirpa ja Risto Karppinen tutkivat kesällä Tampereen rippikirjoja mikrokorteilta ja sieltä löytyi Vähäkirmon jälkeläisiä: Kangon tytär Valborg Sofia Telning, joka syntyi v ja kuoli v. 1924, on vihitty v Gustaf Wähä Kirmon, joka syntyi v.1846 ja kuoli v. 1903, kanssa. Tästä avioliitosta ovat syntyneet 11 lasta: Karl Gustaf, Amanda Sofia, David Viktor, Fredrik, Ida Karolina, Johan Rikhard, Robert, Maria Alvina, Matilta Johanna, Ruusa Wilhelmiina ja Amanda Eufrosyne. Karl Gustaf (1. lapsi), joka syntyi v. 1867, kuoli 36-vuotiaana, ilmeisesti lapsettomana. Amanda Sofia (2. lapsi) syntyi v ja kuoli 1-vuotiaana. Samoin nuorena kuoli Ruusa Wilhelmiina (10. lapsi), joka syntyi v ja kuoli v David Viktor (3. lapsi), joka syntyi v. 1870, muutti v Tampereelle ja otti sukunimekseen Salonen. Avioliitosta Ida Widbomin kanssa syntyi 6 lasta: David Antero, s. 1896, Yrjö Rikhard, s. 1898, Paavo Aleksander, s. 1900, Kaarle Valdemar, s. 1905, Martti Olavi, s. 1908, ja Reino Vihtori, s Fredrik (4. lapsi), joka syntyi v. 1872, on rippikirjatietojen mukaan asunut Ikaalisissa perheettömänä. Ida Karolina (5. lapsi), joka syntyi v. 1874, muutti sensijaan Tampereelle v. 1900, kuoli v perheettömänä. Johan Rikhard (6. lapsi), joka syntyi v. 1876, muutti myös Tampereelle v. 1900, mutta kuoli nuorena, v Samoin Tampereelle muutti Maria Alvina (8. lapsi), joka syntyi v Myös lapsista nuorin, Amanda Eufrosyne, joka syntyi v. 1886, muutti Tampereelle v. 1917, ja käytti sukunimeä Kuusio. Robert, joka syntyi v. 1878, ja Matilta Johanna, joka syntyi v. 1882, muuttivat v Amerikkaan. 14

15 Ensi kesän sukukokous Seuraava sukukokous pidetään lauantaina Ikaalisissa Rahkolan kartanossa, jota ennen on sukuhartaus Ikaalisten kirkossa. Laittakaa päivämäärä kalenteriinne. Tarkempaa tietoa tulee kevään jäsenlehdessä. Sukuseurasta oli juttu Pohjois-Satakunta -lehdessä ja siinä oli tämäntapainen kuva. 15

16 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Painettu Otamediassa 2001