Sahim , 12 SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON

Transkriptio

1 Sahim , 12 SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON TOIMINTAKERTOMUS 2016

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS 1 2 YLEISKATSAUS SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON TOIMINTAAN Strategia Hallinto-organisaatio Johtokunta Tilaaja-tuottaja-malli 3 3 KOKOELMANHOITOPALVELUT Sara Hildénin säätiön nykytaiteen kokoelma ja uushankinnat Kokoelmaan kuuluvien teosten lainaukset museon ulkopuolisiin näyttelyihin Kokoelmaan kuuluvien teosten hoito ja konservointi Tutkimus Valokuva-arkisto AV-arkisto Käsikirjasto 8 4 NÄYTTELYPALVELUT Näyttelytoiminta Julkaisutoiminta Tiedotus ja markkinointi Yleisötyö Kävijätilastot 14 5 RESURSSIT Henkilökunta Tilaresurssit 19 6 TILINPÄÄTÖS Sara Hildénin taidemuseon tilinpäätös Tuloslaskelma Tase Tunnusluvut 23

3 1 1 SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON TOIMINTA-AJATUS Sara Hildénin taidemuseon toiminta-ajatus perustuu sopimukseen, jolla Tampereen kaupunki ja Sara Hildénin säätiö perustivat Tampereen kaupungin ylläpitämän Sara Hildénin taidemuseon. Sopimuksen mukaan kaupunki sitoutui rakentamaan säätiön omistamia taidekokoelmia varten näyttely- ja varastotilat Särkänniemeen sekä vastaamaan rakennukseen ja näyttelytiloihin kohdistuvista käyttökustannuksista ja hoitomenoista. Sara Hildénin taidemuseo perustettiin ja se on olemassa Sara Hildénin perinnön vaalimiseksi. Sara Hildénin taidemuseo keskittyy Sara Hildénin säätiön omistaman suomalaisen ja ulkomaisen nykytaiteen kokoelman museomaiseen esilläpitoon ja hoitoon. Lisäksi museossa järjestetään modernin ja nykytaiteen vaihtuvia näyttelyitä. Sara Hildénin taidemuseo merkitsee tamperelaisille pysyvää esteettisiä ja kasvatuksellisia virikkeitä tarjoavaa taidelaitosta ja ulkopaikkakuntalaisille korkeatasoista matkailunähtävyyttä. Sara Hildénin taidemuseolla on tärkeä imagovaikutus vahvistettaessa Tampereen kaupungin asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina. Sara Hildénin taidemuseo on kiinteässä yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten museo- ja galleriaorganisaatioiden kanssa ympäri maailmaa. Toiminta tapahtuu monella eri osa-alueella ja ilmenee päivittäisenä yhteydenpitona, teoslainoina molempiin suuntiin, luetteloiden vaihtorengastoimintana ym. yhteistyömuotoina. Sara Hildénin taidemuseolla on erittäin hyvä ja korkeatasoinen imago kansainvälisessä taidemaailmassa. 2 YLEISKATSAUS SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEON TOIMINTAAN 2.1 Strategia Sara Hildénin taidemuseon strategia on hyväksytty Sara Hildénin taidemuseon johtokunnassa sekä Sara Hildénin säätiön hallituksessa. Strategia liittyy kiinteästi koko kaupungin kaupunkistrategiaan. Sara Hildénin taidemuseon strategian painopistealueina ovat erityisesti olleet palvelujen laatu ja saatavuus. Strategian toteuttamiskeinona on ollut palvelujen kehittäminen ja kohdentaminen paremmin eri asiakasryhmien tarpeita vastaaviksi, millä on ollut vaikutus sekä laatuun että saatavuuteen asiakkaan näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa. Esimerkkeinä eri asiakasryhmistä ovat koulut, päiväkodit, maahanmuuttajat, työttömät ja seniorit. Edellä mainituille asiakasryhmille suunniteltiin ja toteutettiin räätälöityjä ja toiminnallisia museokierroksia. Suunnittelu ja toteutus tapahtui sekä omana tuotantona että yhteistyössä Tampereen kaupungin museopalveluiden Kulttuurikasvatusyksikkö TAITEn kanssa. Raportointi talouden osalta suoritettiin kaupungin yhteisen raportointikäytännön mukaisesti kuukausittain sekä laajempi raportointi kolmannesvuosittain. 2.2 Hallinto-organisaatio Museon koko organisaation tehtävänä on huolehtia käytännössä siitä, että toimintaajatus toteutuu ja että toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja seurataan johtosäännön, hallinto-säännön ja muiden toimintaa ohjaavien säännösten mukaisesti. Sara Hildénin taidemuseon hallinto-organisaatio on alusta alkaen perustunut Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön väliseen sopimukseen. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Sara Hildénin taidemuseon toimintaa ohjaavan johtosäännön.

4 2 Alkuperäisen sopimuksen mukaan Sara Hildénin taidemuseon johtokunta on suoraan kaupunginhallituksen alainen. Hyvinvointipalvelujen johtosäännössä 1 :n toisessa kappaleessa kuitenkin todetaan, että Lisäksi hyvinvointipalvelujen organisaatioon kuuluu Sara Hildénin taidemuseo, josta määrätään Sara Hildénin taidemuseon johtosäännössä. Tampereen kaupungin hallintosäännössä määrätään kaupungin toimielinten päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, palkkioista, asiakirjojen lunastuksesta, taloudesta ja henkilöstöstä. Hallintosääntö on toissijainen johtosääntöön nähden. Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-mallissa kaupungin organisaatio on jaettu tilaajiin ja tuottajiin. Tampereella palveluiden tilaamisesta vastaavat lautakunnat. Tilaajalautakunnat on muodostettu asiakaslähtöisesti sektorikohtaisen tehtäväjaon sijaan. Tilaajalautakuntia on kuusi. Tuotanto on jaettu hyvinvointipalveluihin ja liikelaitoksiin. Tuotannon poliittisesta johtamisesta vastaavat johtokunnat. Tuotanto-organisaatiot toimivat niiden alaisina. Tilaaja-tuottaja-mallin myötä tuli ajankohtaiseksi uusia myös Sara Hildénin taidemuseon johtosääntö. Johtosäännön perusajatus pysyi täysin muuttumattomana. Joitakin yksityiskohtia poistettiin, koska ne on määritelty kaupungin hallinto- ja muissa säännöissä. Johtokunnan tehtävät lisääntyivät ja tarkentuivat mm. tilaaja-tuottaja-malliin liittyvien sopimusten ja raporttien osalta. On ilmennyt tarve konserniohjauksen parantamiselle. Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymien linjausten mukaisesti, jotka on esitetty Tarkistukset toimintamalliin ja johtosäännöt esityksessä, hyvinvointipalvelujen ohjaus on määriteltävä myös johtosääntöihin, poliittista ohjausta on vahvistettava ja konsernihallinnon ryhmien yhteistoimintaa on parannettava. Edellä mainittuun esitykseen perustuen kaupunginvaltuusto hyväksyi Sara Hildénin taidemuseon uuden johtosäännön, joka astui voimaan Uudessa johtosäännössä on johtokunnalle ja sen puheenjohtajalle siirretty mm. ennen palvelutuotantojohtajalle kuuluvia tehtäviä. Nykyinen johtosääntö tuli voimaan Muutokset edelliseen johtosääntöön verrattuna koskivat henkilöstöhallintoa ja teoslainoja, joiden osalta museonjohtajan päätäntävaltaa lisättiin. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sille esitetyt toimintamallin uudistamisen periaatteet ja suuntaviivat Tampere luopuu tilaajan ja tuottajan erottelusta. Muutos lähtee liikkeelle konsernihallinnosta, ja Tampereella on tavoitteena siirtyä uudenlaiseen toimintamalliin kesällä Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen , jonka mukaan johtokunnat lakkautetaan ja poistetaan. Päätöksessä ei kuitenkaan lakkautettu Sara Hildénin taidemuseon johtokuntaa ja sitä ohjaavaa johtosääntöä, mikä edelleen on voimassa Tampereen kaupungin ja Sara Hildénin säätiön välisen sopimuksen mukaisesti. 2.3 Johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtosäännön 2 :n mukaan taidemuseon johtoa ja hallintoa varten muodostetaan johtokunta, johon kaupunginvaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi viisi jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä nimeää jäseniksi valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

5 3 Johtokunnan työskentelyyn osallistuvat lisäksi asiantuntijoina Sara Hildénin säätiön nimeämä edustaja ja Suomen Taideakatemian nimeämä edustaja, joilla kuitenkaan ei ole äänioikeutta. Johtokunnan alaisena on taidemuseon johtaja, kokoelmapäällikkö, vähintään yksi amanuenssi sekä tarpeellinen määrä muuta henkilökuntaa. Taidemuseon johtajan sijaisena toimii kokoelmapäällikkö. Johtokunnan jäsenet 2016 Tuominen, Päivi, pj Kareinen, Jussi, vpj Hintsanen, Kai Närhi, Mikko Suonsivu, Maarit Henkilökohtaiset varajäsenet Nurminen, Kirsi Martikainen, Maire Tuhkanen-Mattila, Marja-Sinikka Merikoski, Hannu Jalkanen, Timo-Olavi Kaupunginhallituksen edustaja Koskinen, Riitta Sara Hildénin säätiön nimeämä edustaja Vuorikoski, Timo Suomen Taideakatemian nimeämä edustaja Harva, Kirsti Johtokunnan asioiden esittelijä ja sihteeri Loimaala, Päivi Vuoden aikana johtokunta kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 44 pykälää. 2.4 Tilaaja-tuottaja-malli Tilaajan ja tuottajan väliset tehtävät ja velvollisuudet määritellään tilaajan ja tuottajan välisessä palvelusopimuksessa. Toimintamallissa korostuu myös konserniohjauksen kokonaisvaltainen merkitys. Palvelusopimuksessa määritellään mm. tilaajan tilaamat palvelukokonaisuudet, jotka edelleen ovat jaettu tuoteryhmiin ja tuotteisiin. Palvelukokonaisuuksia on neljä: harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuripääomapalvelut, kulttuurija liikuntakasvatus, kulttuuri- ja liikuntatapahtumat. Sara Hildénin taidemuseon tuotteet (2 kpl) ovat kulttuuripääomapalveluiden ja kulttuuri- ja liikuntatapahtumien palvelukokonaisuuksissa. Tilaajana Sara Hildénin taidemuseopalveluille on ollut koko ajan Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta. Raportointi ja sitovuus kaupungin valtuustoon nähden ovat talousohjeen mukaisesti koko museon tasolla. Tilaaja-tuottaja-malli edellyttää toiminnan tuotteistamista, mikä Sara Hildénin taidemuseossa on käytännössä merkinnyt sitä, että palvelutuotanto on ryhmitelty tilaajan kannalta sellaisiksi palvelukokonaisuuksiksi/tuotteiksi, joiden kustannuksia voidaan talousohjausjärjestelmän puitteissa seurata, vertailla ja ennakoida eli tuotteet/palvelut voidaan hinnoitella. Museon taloudellinen organisaatio on tilaaja-tuottaja-mallin myötä muuttunut useaan kertaan. Tarkasteluvuonna Sara Hildénin taidemuseolta tilattavia palveluita oli kaksi kokonaishintaista tuotetta: kokoelmanhoitopalvelut ja näyttelypalvelut. Molemmat tilaa-

6 4 jan tilaamat palvelut/tuotteet on organisoitu taloudellisesti tulosyksiköiksi, mikä mahdollisti myös tulosyksikkökohtaisen seurannan. Tilaaja-tuottaja-toimintamallista luovuttiin KOKOELMANHOITOPALVELUT Sara Hildénin säätiön nykytaiteen kokoelma ja uushankinnat Tampereen kaupungin omistamaan Sara Hildénin taidemuseoon on pysyvästi sijoitettu Sara Hildénin säätiön omistama modernin suomalaisen ja ulkomaisen taiteen kokoelma. Sara Hildénin säätiö vastaa kokoelman kartuttamisesta. Vuoden 2016 kartunta oli 25 teosta. Suomalaiset hankinnat 2016 Petri Ala-Maunus: - The Great Deluge, 2016, öljy kankaalle, 220 x 850 cm, SH inv. A III 960 Carolus Enckell: - Oe, 2005, öljy ja vaha alumiinille, 190 x 110 cm, SH inv. A III Brueghel punainen, Malevitš musta 2, , öljy ja vaha kankaalle, kivi, kaksi osaa, 200 x 200 cm, 41 x 38 x 15 cm, SH inv. A III Ta-Ho, 2016, öljy ja vaha, vaneri ja balsa, 60 x 60 x 6 cm, SH inv. A III 955 Janne Kaitala: - Etenijä, 2016, akryyli kankaalle, 183 x 170 cm, SH inv. A III 966 Jaakko Mattila: - Suo, 2015, vesiväri, 103,5 x 138,5 cm, SH inv. A III 953 Riku Mäkinen: - Portti, 2015, kollaasi alumiinille, 50 x 50 cm, SH inv. A III Screw, 2015, kollaasi alumiinille, 50 x 50 cm, SH inv. A III Sam, 2015, kollaasi alumiinille, 50 x 50 cm, SH inv. A III Heiaha!, 2015, kollaasi alumiinille, 50 x 50 cm, SH inv. A III 959 Jussi Niva: - Mime, 2015, öljy levylle, 210 x 170 cm, SH inv. A III 951 Kim Simonsson: - Moss People, 2015, keramiikka, sulka ja nailonkuitu, 92 x 29 x 26 cm, SH inv. B II Voodoo Moss Girl, 2016, keramiikka, sulka ja nailonkuitu, 93 x 32 x 41 cm, SH inv. B II 265 Jyrki Siukonen: - Akustinen Theremin (prototyyppi), 2014, puu ja metalli, 150,5 x 71 x 25 cm, SH inv. B II Kieltämisen kieltäminen, 2014,signeerattu näyttelyluettelo (Dan Flavin), vaneri ja mustavaloputket, 200 x 63 x 9 cm, kirja 38 x 33 x 3,5 cm, SH inv. B II 268 Marianna Uutinen: - Ancient (Gold), 2015, akryyli kankaalle, 180 x 140,5 cm, SH inv. A III Uluru, 2015, akryyli kankaalle, 181 x 140 cm, SH inv. A III 965

7 5 Ilkka Väätti: - Sierra Leone, 2014, öljy ja akryyli puulle, 150 x 200 x 6 cm, SH inv. A III Joruba, 2015, öljy ja akryyli puulle, 120 x 120 x 6 cm, SH inv. A III Qin, 2015, öljy ja akryyli puulle, 120 x 128 x 6 cm, SH inv. A III 963 Ulkomaiset hankinnat 2016 Jacob Dahlgren: - Third Uncle I & Non Object, 2015, video 2013, vahattu MDF, sähkökaapeli, alumiini ja video, 150 x 150 cm, SH inv. E Third Uncle II, 2015, vahattu MDF, sähkökaapeli, alumiini ja tuuletin, 150 x 150 cm, SH inv. E 325 Daniel Jacoby: - Sydney Went Looking for the Strongest Animal in the Jungle But Found the Rain Instead, 2016, tilateos, 300 x 500 x 600 cm, SH inv. E 323 Adam Winner: - Head Bucket, Swelled, 2016, guassi ja gesso kankaalle, 38,5 x 32,5 x 15 cm, SH inv. E Reverse Observer, 2016, öljy pahville, kiinnitetty kankaalle, 18,5 x 13 x 4 cm, SH inv. E 322 Inventaariryhmittäin kokoelma jakautuu seuraavasti ( ): Suomalaiset maalaukset (A) 957 kpl Suomalaiset veistokset (B) 265 kpl Suomalaiset piirustukset (C) kpl Suomalainen grafiikka (D) kpl x) Erik Enroth (EE) 519 kpl Ulkomaiset maalaukset, piirustukset ja veistokset (E) Ulkomainen grafiikka (E G) Afrikkalaiset, egyptiläiset, intialaiset ja meksikolaiset pienoisveistokset (E) Ikonit (E) Taideteollisuus (F I) Teoksia yhteensä 237 kpl 315 kpl 62 kpl 15 kpl 60 kpl kpl x) Grafiikan lukumäärässä mukana Pentti Kaskipuron arkistovedoskokoelman 582 teosta (lahjoitus 2005). Sara Hildénin säätiön vastaanottaman Pentti Kaskipuron testamenttilahjoituksen (2011) luetteloiminen käynnistettiin vuoden 2012 syksyllä. Suomalaisten maalausten (A), veistosten (B), piirustusten (C) sekä ulkomaisten teosten (E sekä EG) lukumäärissä on mukana Pentti Kaskipuron testamenttilahjoitukseen sisältyvät muiden taiteilijoiden teokset. Suomalainen grafiikka (D) on vielä kesken. 3.2 Kokoelmaan kuuluvien teosten lainaukset museon ulkopuolisiin näyttelyihin JUSSI HEIKKILÄ: OBSERVATIONES Helsingin Taidehalli

8 6 Jussi Heikkilä: - Keisaripingviini 2010, lasi, silikoni, muovi, teräs ja vesi, 11,3 x 7,2 cm, SH inv. B I 222 RAILI TANG: ILOLLA JA INTOHIMOLLA, MAALAUKSIA Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala Raili Tang: - Passionata 2009, öljy kankaalle, 200 x 195 cm, SH inv. A III 818 EGGERT PÉTURSSON: FLOORA Porin taidemuseo Eggert Pétursson: - Untitled (Eyafjöll) , öljy kankaalle, 155,5 x 360,5 cm, SH inv. E 304 OLLI LYYTIKÄINEN ( ), PER ASPERA Amos Andersonin taidemuseo, Helsinki Olli Lyytikäinen: - Kuuleva silmä 1979, pastelli ja vesiväri paperille, 37 x 50 cm, SH inv. A II 447 TAMARA PIILOLA PRO ARTE -TAITEILIJA 2016 Didrichsenin taidemuseo, Helsinki Tamara Piilola: - The Most Beautiful Things Hide 2012, öljy kankaalle, 250 x 170 cm, SH inv. A III 888 VUODEN NUORI TAITEILIJA 2016 REIMA NEVALAINEN Tampereen taidemuseo ; Aboa Vetus & Ars Nova, Turku Reima Nevalainen: - The Severed Haunt 2014, akryyli ja kollaasi kankaalle, 165 x 240 cm, SH inv. A III 948 MUOTTIIN TAIPUMATON KUVANVEISTÄJÄ ESSI RENVALL Oulun taidemuseo Essi Renvall: - Lepäävä tyttö 1942, pronssi, 22,5 x 36,5 cm, SH inv. B I Sara Hildénin muotokuva ajoittamaton, pronssi, korkeus 34 cm, SH inv. B I 121 AKATEMIAN AAMUT / KIMMO S PUB Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Kangasala Kimmo Pyykkö: - Pieni sotilas 1966, rauta, 39 x 20 x 20 cm, SH inv. B I 37 a - Pakolainen 1967, rauta, 126 x 68 x 61 cm, SH inv. B I 41 HELENE SCHJERFBECK Turun taidemuseo Helene Schjerfbeck: - Pukukuva 1938, öljy kankaalle, 95 x 67,5 cm, SH inv. A II Madonnan pää 1944, öljy kankaalle, 44,5 x 36,5 cm, SH inv. A II 442 ESSI RENVALL: IHMISYYTTÄ ETSIMÄSSÄ Tampereen taidemuseo Essi Renvall: - Lepäävä tyttö 1942, pronssi, 22,5 x 36,5 cm, SH inv. B I Käsivarteensa nojaava tyttö 1947, pronssi, korkeus 20,5 cm, SH inv. B I Alli Mannisen muotokuva 1958, pronssi, korkeus 33 cm, SH inv. B I Sara Hildénin muotokuva ajoittamaton, pronssi, korkeus 34 cm, SH inv. B I 121

9 7 INARI KROHN LÄHELLÄ JA KAUKANA Riihimäen taidemuseo Inari Krohn: - Uni 2013, tempera levylle, 64,5 x 80 cm, SH inv. A III 905 NÄKYVÄKSI NEULOTTU LANKAPOHJOISTA TAIDETTA MEILTÄ JA MUUALTA Keravan taidemuseo Liisa Hietanen: - Sale oké 2011, virkkaus ja neulos, SH inv. B I 237 PÄIVIÖ PYÖTTIÄLÄ ITSEOPPINUT SURREALISTI Aboa Vetus & Ars Nova, Turku Päiviö Pyöttiälä: - Viimeinen asema 1971, öljy kankaalle, 100 x 139,5 cm, SH inv. A I Kokoelmaan kuuluvien teosten hoito ja konservointi Sara Hildénin säätiön kokoelman konservoinnissa keskityttiin vuoden 2016 aikana paitsi kokoelman uushankintojen myös museosta muualle lainattujen teosten kuntotarkastuksiin, konservointiin ja kehystyksiin. Voimavaroja sitoi myös Sara Hildénin säätiön kokoelman teosten ja museon arkiston järjestäminen ja hoito Ruskon Kokoelmakeskuksen uusissa säilytystiloissa. Työhön sisältyi teossiirtoja sekä hyllytilojen järjestämistä. Ruskon säilytystilojen hoidosta vastasi museomestari Jyrki Kankaanpää. Hänen apunaan toimi museoavustaja Eero Helenius. Kokoelmateoksia tarkastivat konservaattorit Kirsti Harva, Siukku Nurminen, Lasse Mattila ja Pauline Hélou-de La Grandière. Carolus Enckellin näyttelyssä mukana olleiden teosten lähtötarkastuksen suoritti konservaattorit Kirsti Harva ja Siukku Nurminen. Ron Mueckin näyttelyn teokset tarkasti veistoskonservaattori Lasse Mattila. 3.4 Tutkimus Sara Hildénin säätiön kokoelmaan liittyvä tutkimus kohdistui perustutkimuksena Carolus Enckell -näyttelyn teoksiin, vuonna 2017 toteutettavan Kimmo Kaivanto -näyttelyn teoksiin sekä Pierre Soulagesin teoksiin. Muusa-kokoelmanhallintajärjestelmän tietokannan ylläpito jatkui ja siitä vastasi toimistosihteeri Paula Lehtola. Hän jatkoi suomalaisen kokoelmaluettelon julkaisemiseen tähtäävää perustutkimusta tarkistamalla ja kirjaamalla perustietojen ohella teosten hankintatiedot. 3.5 Valokuva-arkisto Museon kuva-arkisto koostuu mustavalkonegatiiveista, paperikuvista, dioista sekä digitaalisista kuvista ja videoista. Kuva-arkiston tarkoitus on palvella museon omaa toimintaa ja sen kartunta liittyy kokoelman kartuntaan ja hoitoon sekä näyttelytoimintaan. Vuoden aikana valokuvaus kohdistui lähinnä kokoelman uushankintoihin ja näyttelyiden dokumentointiin. Sara Hildénin säätiön kokoelmaan perustuva näyttely Elävä kokoelma, yleisön edessä järjestettiin syksyllä ja sen yhteydessä pyrittiin kuvaamaan kattavasti kokoelmateoksia. Vuoden päätapahtuma oli kesän kansainvälinen Ron Mueck -näyttely. Valokuvaajana toimi Jussi Koivunen.

10 8 3.6 AV-arkisto AV-arkisto käsittää videodokumentteja museon näyttelyistä ja ripustuskokonaisuuksista, ulkomaisten museoiden tekemiä videotallenteita ja dokumentteja, digitaalisessa muodossa olevia taideteoksia sekä taidekokoelmia esitteleviä cd-rom-tallenteita. Lisäksi arkistoon tallennetaan äänitteitä, jotka ovat etupäässä näyttelyiden valmisteluun liittyviä taiteilijahaastatteluja sekä näyttelyiden yhteydessä pidettyjä esitelmiä tai keskustelutilaisuuksia. Valtaosa museon arkiston äänite- ja kuvatallennenauhoista on digitoitu. Alkuperäiset nauhat on siirretty arkistoon. 3.7 Käsikirjasto Museolla on oma käsikirjasto, johon kerätään modernia ja nykytaidetta käsittelevää kirjallisuutta. Materiaali jakautuu hakuteoksiin, taidehistoriallisiin yleisteoksiin, modernia taidetta käsitteleviin erillisiin tutkimuksiin sekä monografioihin, joihin lasketaan myös yhtä taiteilijaa käsittelevät näyttelyluettelot. Lisäksi kirjastoon kootaan eri museoiden perusluetteloita ja näyttelyluetteloita. Vuoden 2016 kuluessa diarioitiin 239 uutta kirjaa ja näyttelyluetteloa. Vuonna 2016 museon kirjastossa tehtiin ensimmäiset poistot. Poistoihin saatiin virallinen lupa Tampereen kaupungin asianhallinnasta ja se toteutettiin tehdyn asiakirjahävityksen yhteydessä. Poistoja oli 448 kpl (442 vuosikertomusta ja kuusi huutokauppaluetteloa). Vuosikertomukset olivat diarioituja ja muista museoista tulleita. Huutokauppaluettelot olivat diarioituja luetteloiden kaksoiskappaleita. Diarioitujen julkaisujen kokonaismäärä museon kirjastossa oli 2016 lopussa Museolle tulivat tilattuina seuraavat taidelehdet: Art Das Kunstmagazin, Art Newspaper, Artforum International, Artnews, Asian Art News, Flash Art, Frieze, Kritiikin Uutiset, Kunstforum International, Louisiana Revy, Paletten, Parkett, Synteesi, Taide ja World Sculpture News. Suurin osa kirjaston karttumaa saatiin museoiden julkaisuvaihdon kautta. Sara Hildénin taidemuseo kuuluu Suomen museoliiton järjestämään julkaisuvaihtorenkaaseen. Museo on lisäksi säännöllisessä julkaisuvaihdossa useiden ulkomaisten taidemuseoiden ja gallerioiden kanssa. Kirjastoa kartutettiin lisäksi omin ostoin, jolloin keskityttiin etupäässä näyttelytoiminnan tarpeisiin. Lisäksi museoon lahjoittivat kirjoja ja näyttelyluetteloita yksityiset henkilöt, yhteisöt ja laitokset, joille Sara Hildénin taidemuseo esittää parhaimmat kiitokset. 4 NÄYTTELYPALVELUT Näyttelytoiminta Aseina huulipuna ja kyyneleet? Vuoden 2015 puolella avattu näyttely esitteli naiseuden moninaisuutta ja perustui Sara Hildénin säätiön kokoelmaan. Aihetta lähestyttiin ensisijaisesti naistaiteilijoiden teosten kautta. Nykytaiteen ohella esillä oli modernin taiteen klassikoita. Tammikuussa 2016 näyttelyssä vieraili henkilöä. Kokonaiskävijämäärä ( ) oli

11 9 Carolus Enckell Suomenruotsalaisen taidemaalarin Carolus Enckellin (s. 1945) takautuva näyttely järjestettiin läheisessä yhteistyössä taiteilijan kanssa. Teokset lainattiin useista kotimaisista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Näyttely sisälsi Enckellin maalauksia, kolmiulotteisia teoksia, veistoksia ja arkistomateriaalia vuosilta Se kattoi museon molemmat kerrokset ja oli pääpiirteissään rakennettu kronologisesti. Museon tuottamat äänioppaat (18 kappaletta) ja Tina Cavénin arkistokoostedokumentti Carolus Enckel Aika ja ajatus (2016) taustoittivat näyttelyä. Kuraattorit olivat museonjohtaja Päivi Loimaala ja kokoelmapäällikkö Sarianne Soikkonen, joka toimi myös näyttelyn koordinaattorina. Taidehistorioitsija Markku Valkonen avasi näyttelyn 5. helmikuuta. Carolus Enckell on modernisti. Vähäeleiset teokset ovat väriin ja geometriaan perustuvia pelkistettyjä sommitelmia. Lähtökohtana on usein tila, maisema tai taidehistoriallinen laina. Modernismin historia on aina innoittanut Enckelliä. Hän on luonnehtinut rooliaan taiteilijana välittäjäksi tai järjestelijäksi. Enckellin lukuisat taiteelliset tutkimusmatkat Pohjois-Afrikkaan, Amerikkaan, Kaukoitään sekä Välimeren alueelle ovat tarjonneet aineksia työskentelyyn. Aiheen sarjallinen varioiminen on hänelle luontevaa. Kuvataiteilijauran ohella hänet tunnetaan myös työstään Vapaan Taidekoulun pitkäaikaisena opettajana ja rehtorina sekä Taide-lehden päätoimittajana. Näyttelyssä vieraili henkilöä. Ron Mueck Kuvanveistäjä Ron Mueckin (s. 1958, Melbourne) näyttely koottiin yhteistyössä taiteilijan, hänen pääteknikkonsa Charles Clarken, kuraattori Anthony d Offayn sekä galleria Hauser & Wirthin kanssa. Näiden yhteistyökumppaneiden lisäksi teoksia lainasivat The National Galleries of Scotland, Artist Rooms, Kunstsammlung Nordrhein-Westfalen, Düsseldorf sekä Olbricht Collection. Esillä oli myös Ron Mueckin työskentelyä yli viidentoista vuoden ajan dokumentoineen valokuvaaja Gautier Deblonden valokuvasarja ja dokumentti Still Life: Ron Mueck at Work. Näyttelyyn oli mahdollista tutustua museon tuottamien äänioppaiden (11) välityksellä. Mueckin kokonaistuotanto käsittää vain noin neljäkymmentä veistosta, joista Sara Hildénin taidemuseossa nähtiin kaikkiaan kymmenen (vuosilta ). Kyseessä oli yksi taiteilijan suurnäyttelyistä ja myös hänen ensiesiintymisensä Pohjoismaissa. Mueck tunnetaan paitsi hiotusta, aikaa vaativasta kuvanveistotekniikastaan, myös aiheen yksityiskohtaisesta tulkinnasta. Mueck oppi kädentaidot saksalaissyntyisiltä vanhemmiltaan, jotka olivat molemmat nukentekijöitä. Hän työskenteli nuorena perheyrityksessä ja asetuttuaan myöhemmin Lontooseen hän menestyi tehden malleja filmi- ja mainosteollisuuden käyttöön. Mueckilla ei ole muodollista taidekoulutusta. Taiteellinen läpimurto tapahtui vuonna 1997, kun hänen veistoksestaan Dead Dad tuli Royal Academyssa järjestetyn Sensation-näyttelyn puhutuin teos. Mueck esittäytyi laajalle kansainväliselle taideyleisölle Venetsian biennaalissa 2001, jossa viisimetriä korkea veistos Boy herätti maailmanlaajuisesti huomiota. Sittemmin hänen teoksiaan on esitelty tärkeimmissä museoissa ja gallerioissa ympäri maailman. Näyttelyn kävijämäärä oli henkilöä.

12 10 Elävä kokoelma, yleisön edessä Elävä kokoelma -näyttely esitteli Sara Hildénin säätiön kokoelmateoksia modernismin klassikoista viimeisimpiin uushankintoihin. Näyttely kattoi koko museon ja sisällöstä vastasivat museonjohtaja Päivi Loimaala ja museoamanuenssi Anna Hjorth-Röntynen. Yläkerrassa esillä olleet teokset edustivat 1900-luvun alun taidesuuntauksia jälkiimpressionismista kubismiin ja surrealismiin. Taiteilijoista mukana oli mm. Helene Schjerfbeck, Pierre Bonnard, Juan Gris, Fernand Léger ja Pablo Picasso sekä nuoremman polven modernin taiteen mestarit Paul Delvaux, Joan Miró ja Giorgio Morandi. Esillä olivat myös kokoelman merkkiteoksiin lukeutuvat Henry Mooren veistos Lepäävä äiti ja lapsi ja Alberto Giacomettin naisfiguuri Nainen rattailla sekä uushankinnoista kuvanveistäjä Otto Bollin teos Nimetön. Sotien jälkeisistä taiteen virtauksista esille nostettiin informalismi, jonka keskeisiä nimiä näyttelyssä edustivat Rafael Canogar, Jean Dubuffet, Hans Hartung, Pierre Soulages ja Zao Wou-Ki. Esillä ollut Francis Baconin muotokuvatutkielma elämänkumppanista George Dyerista on yksi Sara Hildénin säätiön kokoelman kansainvälisesti tunnetuimpia teoksia. Sara Hildénin aviomiehen taidemaalari Erik Enrothin teoksista vuosilta oli koottu näyttelyyn oma kokonaisuutensa. Alakerrassa uushankintoja edustivat Jacob Dahlgrenin arkiesineitä hyödyntävät teokset, Daniel Jacobyn installaatio sekä Jussi Nivan ja Riku Mäkisen maalaukset. Pe Langin kineettisissä teoksissa yhdistyivät mekaaniset ja ankaran yksinkertaiset rakenteet luvulla syntynyttä käsitetaidetta näyttelyssä edustivat Pierre Buraglion teokset. Jyrki Siukosen ohella uusimpia hankintoja näyttelyssä olivat Adam Winnerin herkät kompositiot. Vuoden 2016 puolella näyttelyssä vieraili henkilöä. Näyttely jatkui 2017 puolelle. 4.2 Julkaisutoiminta Carolus Enckell Näyttelyn yhteydessä julkaistiin runsaasti kuvitettu, kolmikielinen (suomi-ruotsi-englanti) Carolus Enckell -näyttelyluettelo (Sara Hildénin taidemuseon julkaisu 97, painos 700 kpl, Lönnberg Print & Promo, Helsinki). Artikkeleista vastasivat taidehistorioitsijat Juha- Heikki Tihinen, Camilla Granbacka ja taiteilija Carolus Enckell. Museonjohtaja Päivi Loimaala kirjoitti esipuheen. Julkaisun toimittaja, kokoelmapäällikkö Sarianne Soikkonen haastatteli Enckelliä tämän uraan vaikuttaneista tärkeimmistä matkoista. Michael Garner (en), Liisa Kasvio (se), Gerard McAlester (en), Magnus Sandberg (se) ja Translatinki Oy (se) tekivät käännökset. Näyttelyyn liittyen toteutettiin kaksipuolinen juliste. Painotuotteiden graafisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi Jari Karppanen / Ikono+Design. Ron Mueck Sara Hildénin taidemuseo tuotti suomennosliitteen Ron Mueck -katalogiin (2013) sen julkaisijan Fondation Cartier pour l art contemporain in luvalla (painos 500 kappaletta, Lönnberg Print & Promo, Helsinki). Alkuperäistä katalogia hankittiin museokauppaan ja yhteistyökumppaneille (400 kappaletta). Julkaisun englanninkieliset alkuperäisartikkelit ovat taidehistorioitsijoiden Robert Storrin ja Justin Patonin käsialaa. Kaijamari Sivill ja Markku Päkkilä vastasivat tekstien suomentamisesta. Museonjohtaja Päivi Loimaala ja kokoelmapäällikkö Sarianne Soikkonen kirjoittivat johdantotekstin, ja julkaisussa oli myös Sara Hildénin taidemuseon näyttelyteosten luettelo. Näyttelyyn liittyen toteutettiin kaksipuolinen juliste. Painotuotteiden graafisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta vas-

13 11 tasi Jari Karppanen / Ikono+Design. Sara Hildénin taidemuseo toteutti lisäksi neljä erilaista postikorttia valokuvaaja Jussi Koivusen museossa ottamista teosvalokuvista. Yleisölle oli tarjolla esite, jossa oli kartta näyttelyn teoksista sekä lyhyt taiteilijan esittely (taitettu A5). 4.3 Tiedotus ja markkinointi Ron Mueckin näkyvyys Ron Mueckin näyttely sai suosiollisen vastaanoton jo ennakkojulkistuksen yhteydessä, ja näyttelyn maksulliseen markkinointiin päätettiin panostaa tavanomaista enemmän. Lehti-ilmoitusten ohella näyttely sai laajaa visuaalista näkyvyyttä myös Tampereen katukuvassa, erityisesti TR1:n seinäbanderollissa sekä rautatieaseman tunnelin mainoksissa, jotka olivat esillä koko näyttelyn. Myös Särkänniemen lipunmyyntialueelle saatiin koko näyttelyn ajaksi banderollit, jotka samanaikaisesti mainostivat näyttelyä että opastivat kohti museota. Sara ja Erik -näytelmä yhteistyökuvioineen Sara Hildénin ja Erik Enrothin tarina sai näyttämöesityksen Tampereen Työväen Teatterissa elokuussa. Esitystä markkinoitiin molemminpuolisella lipputarjouksella: museokävijät saivat alennusta näytelmän lipusta ja teatterikävijät museon sisäänpääsymaksusta. Näytelmän markkinoinnissa tiedotusvälineille hyödynnettiin museon arkistoja. Yleisölle päätettiin tarjota lisätietoa Sara Hildénistä järjestämällä esityksiä Pia Andellin dokumenttielokuvasta Mesenaatti, jota esitettiin syyskuussa Niagarassa. Näytelmä, Sara Hildénin elämäntarina sekä elokuvaesitys saivat julkisuutta sekä paikallismediassa että aikakauslehdissä. Näytelmän nähnyt yleisö esitti toiveensa Erik Enrothin teosten saamisesta esille mikä toteutui loppusyksyllä avautuneessa omien kokoelmien teemanäyttelyssä. Lisäksi näyttelyvieraille tarjottiin Mesenaatin esitys avoimissa avajaisissa. Vapaalla-lehti ja Vapaalla Afterwork Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen vuonna 2015 lanseeraama tiedotuslehti Vapaalla ilmestyi tammikuussa ja elokuussa Aamulehden liitteen välissä. Yhteismarkkinoinnin ideaa laajennettiin Vapaalla Afterwork -tapahtumakonseptilla. Sara Hildénin taidemuseossa Afterwork-tapahtumat pitivät sisällään näyttelyn opastuksen ja työpajan. Ron Mueckin näyttelyssä tehtiin yhteistyötä Nuorisopalveluiden Monitoimitalo 13:n kanssa: näyttelyn teemaan kytketyt Naamio-työpajat toteutettiin Monitoimitalo 13:n tiloissa. Uudet nettisivut Joulukuussa museo sai uudet responsiiviset nettisivut, jotka palvelevat paremmin erityisesti mobiilikäyttäjiä. Sivujen uudistuneesta graafisesta ilmeestä vastasi graafikko Hannu Hirstiö. Uutuutena nettisivuilla esitellään myös veistospuisto. Nettisivujen julkaisujärjestelmä on Tampereen kaupungin Stato-julkaisujärjestelmä, jonka ylläpito tulee museolle kaikkein edullisimmaksi ratkaisuksi. 4.4 Yleisötyö Yleisötyön tavoitteena on erilaisten kävijäryhmien tarpeiden huomioiminen.

14 12 Taidekasvatustoiminta ja tapahtumat Koululaisille ja opiskelijoille järjestettiin opastettuja näyttelykierroksia koko vuoden ajan lukuun ottamatta kesäkautta. Tampereen kaupungin museopalveluiden Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE järjesti keväällä Carolus Enckellin näyttelyyn 7-luokkalaisille suunnattuja kierroksia sekä ekaluokkalaisille Veistosvillitys-kokonaisuuden elokuussa. Kierrokset järjestettiin museon veistospuistossa. Carolus Enckellin näyttelyn yhteydessä museolla oli yhteistyöprojekti Pirkanmaan alueen koulujen kanssa. Mukana oli 14 koulua ja yli 400 oppilasta. Oppilaat maalasivat kuvaamataidon tunnilla havuvanerilevyille Enckellin taiteen teemojen innoittamina erilaisia geometrisia kuvioita tai maisemia. Värikkäistä vanerilevyistä koottiin museon pihalle porraspyramidi, joka oli pystyssä koko näyttelyn ajan. Yhteistyötä koulujen kanssa jatkettiin myös Ron Mueckin näyttelyyn liittyen. Oppilaat tekivät valokuvan keinoin omia tulkintojaan Ron Mueckin taiteesta. Valokuvista koottiin nonstop-esitys museon aulatiloihin koko näyttelyn ajaksi. Opettajille järjestettiin infotilaisuudet (3 kpl) aina uusien näyttelyjen avautuessa. Museolehtori kokosi koululaisvierailujen valmistelua varten opepaketit (opettajien infopaketit) museon nettisivuille. Maksuttomia yleisöopastuksia järjestettiin kaikkien näyttelyiden yhteydessä aina sunnuntaisin (myös kesäkaudella). Taidetorstait jatkuivat entiseen tapaan kerran kuussa. Taidetorstain konseptiin kuuluu myös maksuton, kaikille avoin yleisöopastus. Äänioppaita museo tuotti kaikkiin kolmeen näyttelyyn suomeksi ja englanniksi. Carolus Enckellin näyttelyyn tehtiin myös ruotsinkielinen versio äänioppaista. Taiteilijatapaamisia järjestettiin Carolus Enckellin näyttelyn yhteydessä kaksi kertaa, helmi- ja maaliskuussa. Carolus Enckell kertoi innostavasti molemmilla kerroilla taiteestaan. Jälkimmäisen taiteilijatapaamisen yhteydessä Enckell palkittiin Väri-palkinnolla. Yhteistyö teatteriohjaaja, kirjailija Juha Hurmeen kanssa jatkui. Sara Hildénin taidemuseon Veistospuistossa nähtiin ns. Valo tulee ja Valo menee -festivaalin yhteydessä kaksi esitystä: kesäkuussa Lady Macbeth sekä elokuussa J.J. Vatasen Avuttomat. Checkpoint Helsingin ja Museokortin neljäs Museokorttiklubi järjestettiin Sara Hildénin taidemuseossa maaliskuussa. Puhujavieraana oli kestävän kehityksen kysymyksiin erikoistunut tutkijatohtori Markus Vinnari Tampereen yliopistosta, ja musiikkia esitti Pekko Käppi yhtyeineen. Puheen ja musiikin lisäksi illan aikana saattoi nauttia Carolus Enckellin näyttelystä. Klubille pääsi ilmaiseksi Museokortilla tai museon pääsymaksulla. Sara Hildénin taidemuseo osallistui ensimmäistä kertaa toukokuussa Museoiden Yö -tapahtumaan. Museo oli auki klo 18 22, Kari Peitsamon lisäksi yleisöä viihdytti DJ Jaakko Mattila. Joulukuussa järjestettiin Joulukonsertti Elävä kokoelma -näyttelyn yhteydessä. Baritoni Julius Martikainen ja tenori Petteri Loukio esiintyivät. Lapsille ja lapsiperheille suunnattu toiminta Lasten museokerho Musti kokoontui kaksi kertaa: huhtikuussa Carolus Enckellin näyttelyssä ja lokakuussa Ron Mueckin näyttelyn yhteydessä. Kierrokset olivat toiminnallisia, niillä tehtiin kollaaseja, tutkittiin värejä ja mittasuhteita.

15 13 Huhtikuussa järjestettiin yhdessä TAITEn ja Tampere Biennalen kanssa lapsiperheille suunnattu Perhepäivä. Päivän aikana esitettiin Kana Kot -musiikkisatu, nautittiin Sorin Sirkuksen nuorten taiteilijoiden esityksistä sekä kuultiin Pirkanmaan musiikkikoululaisten Bachin Goldberg-variaatioita. Erityisryhmille suunnattu toiminta Maahanmuuttajataustaisille ryhmille järjestettiin toiminnallisia kierroksia Carolus Enckell -näyttelyyn sekä Elävä kokoelma, yleisön edessä -näyttelyyn. Kierrokset olivat museon omaa tuotantoa ja ne ohjasi teatteri-ilmaisun ohjaaja Jarmo Skön. Kierrokset olivat suomenkielisiä ja osaltaan kotouttavaa toimintaa. Ryhmät koottiin Tampereen kansainvälisen koulun 1 4-luokkien oppilaista sekä TAKK:n aikuisopiskelijoista. Taidetorstait: Ikäihmisille ja työttömille suunnattu toiminta jatkui koko vuoden ajan, kesäkautta lukuun ottamatta. Kerran kuussa, torstaisin, ikäihmiset ja työttömät pääsivät alennetulla pääsymaksulla museoon. Carolus Enckellin näyttelyn yhteydessä toteutettiin yhdessä Konkarit-toiminnan kanssa Värikäs taideretki -projekti. Tamperelaisten palvelukotien asiakkaat kuljetettiin palvelubussilla museolle, jossa heitä odotti näyttelyyn tutustuminen museolehtorin opastamana, kädentaitopaja kuvataiteilija Inka Ylihärsilän johdolla sekä kahvit Café Sarassa. Taideretkiä tehtiin yhteensä viisi kertaa museolle kevään aikana. Projektia jatketaan vuonna 2017 Kimmo Kaivannon näyttelyn yhteydessä. Kuvailutulkatut kierrokset: Tampereen seudun näkövammaiset kävivät ryhmänä tutustumassa näyttelyihin kaksi kertaa vuoden aikana. Carolus Enckellin ja Ron Mueckin näyttelyt kuvailutulkattiin ryhmille. Opastusten määrät vuoden 2016 aikana näyttelytoimintaan suhteutettuina: OPASTUKSET ASEINA HUULIPUNA JA KYYNELEET? CAROLUS ENCKELL RON MUECK ELÄVÄ KOKOELMA: YLEISÖN EDESSÄ OPASTUKSIA YHTEENSÄ Maksullisia opastuksia Yleisöopastuksia Senioripäivät Ilmaiset koulut (Tampere) Tampereen ulkop. koulut Ilmaiset päiväkodit Taite: koulut Taite: päiväkodit Taite: muita ryhmiä Terapia-ryhmät Mamu-ryhmät Turvapaikanhakijaryhmät Muut ilmaiset opastukset OPASTUKSIA YHTEENSÄ Avoinnaolopäiviä

16 Kävijätilastot Vuoden 2016 aikana museo oli yleisölle avoinna ti-su klo 10 18, maanantaisin suljettu. Kesäaikana museo oli avoinna joka päivä klo Avoinnaolopäiviä oli vuoden aikana 274. Museo oli suljettuna näyttelyn vaihdon aikana , ja Vuoden 2016 kokonaiskävijämäärä oli henkeä. Kävijämäärän jakautuminen eri kuukausille sekä erikseen kuukausittain myytyjen aikuisten, eläkeläisten, työttömien, taiteilijoiden, opiskelijoiden sekä lasten (7-16 v.) pääsylippujen lukumäärät, ryhmäpääsylipulla tulleiden ulkopaikkakuntalaisten koululaisten lukumäärät sekä Kulttuurisetelillä tulleet kävijät. Ilmaiskävijät eritelty tamperelaisiin kouluihin, päiväkoteihin, alle 7-vuotiaisiin lapsiin, Taite-yksikön vetämiin koululais- ja päiväkotiryhmiin, Tampereen taiteilijaseuran jäseniin, avajaispäivien kävijöihin sekä muihin ilmaiskävijöihin. VUOSI 2016 (Kävijätavoite ) Kävijät Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka M arras Joulu Yhteensä % Aikuiset ,3 Ryhmäkävijät ,8 Eläkeläiset ,4 Tai detorstai ,8 Työttömät ,6 Perhelippu ,0 Taiteilijat ,6 Opiskelijat ,8 Tampereen ulkop. koulut ,6 Lapset (7-16 v.) ,9 Museokortti ,0 Kulttuuriseteli ,0 Museoiden yö ,2 Yhteensä maksaneita ,0 Tamperelaiset koulut ,2 Päiväkodit ,2 Lapset (alle 7 v.) ,6 Taite: koulut ,3 Taite: päiväkodit ,0 Taite: muita ryhmiä ,0 Tampereen tait.seuran jäsen ,2 Terapia ,9 Mamu ,3 Turvapaikanhakija ,0 Avajaispäivä ,1 Tampere-päivä ,5 Muut ilmaiset ,9 Yhteensä ilmaisia ,0 KÄVIJÄT YHTEENSÄ ,0 Avoinnaolopäiviä Kävijää / pv Huom! Tre-päivä: 8206 ilmaiskävijää + 14 museokortilla tullutta = 8220 Elävä kokoelma -näyttelyn avajaispäivä laskettu av.olopäivään mukaan. To VIP-vieraat 18 henk. (17 ilm + 1 museok.). Pe avoimet avajaiset 289 henk. (ilm. lapset 3, muut ilm. 270, museokortti 16). Avajaispäivän kävijät yht = 307 henk. Vuosina järjestetyt näyttelyt, avoinnaolopäivien määrät, kokonaiskävijämäärät sekä keskimääräinen kävijämäärä päivässä. Näyttely Aika Avoinnaolopäiviä Kävijämäärä Kävijää/ pv Avajaisnäyttely Hämeen läänintaiteilijat Erik Enroth Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Saksalaisen ekspressionismin grafiikkaa

17 15 Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Kiovan taidetta Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta David Hockney Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Jaakko Sievänen Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta XI Pariisin nuorten biennaali Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta André Lhote ja Suomi Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Kimmo Kaivanto Juhana Blomstedt XII Pariisin nuorten biennaali Robert Smithson Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Kauko Lehtinen Ernst Mether-Borgström Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Grafiikan näyttely Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Saksalaista ekspressionismia Metzgerin kokoelmasta Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Harry Kivijärvi Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Modernin taiteen klassikoita Erik Enroth Reino Hietanen Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Joseph Beuys J.O. Mallander Claude Viallat Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta BRITANNIA Maalauksia ja veistoksia 1980-luvulta Ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Amerikkalaista nykytaidetta Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta TAMPERE-TALO 1990 Arkkitehtuuri Taide Muotoilu Giorgio Morandi Sara Hildénin säätiön kokoelma. Hankinnat Avantgarde Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Gunnar Pohjola Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Suomalaisen modernismin murros Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta Rafael Wardi Pierre Buraglio Kontti Linnakkeita Suomalaista ja ulkomaista taidetta säätiön kokoelmasta

18 16 Kain Tapper Perusripustus Pentti Lumikangas Perusripustus Erik Enroth Perusripustus Puuterihuisku Alberto Giacometti Kimmo Kaivanto Jyrki Siukonen Pyöreä huone Pienoisveistosnäyttely säätiön kokoelmasta Die Brücke Juhana Blomstedt Valintoja Punaista + (Uutta saksalaista videotaidetta) ( ) 75 (45) (8.160) SARA HILDÉN Mesenaatin muotokuva Katso metsää Kuvia ja kokemuksia Georg Baselitz. Grafiikkaa vuosilta Nina Roos Jussi Niva Enzo Cucchi Sara Hildén nykytaiteen puolesta Leiblicher Logos Kaukaa hyttystä muistuttavat eläimet Piet Mondrian Sara Hildénin säätiön kansainvälinen modernin taiteen kokoelma COSTAKIS-KOKOELMA Venäläistä avantgardetaidetta Kari Cavén Maalaus on tekemisen kuva Yves Klein MINUN KUVA SINUN KUVA Sara ja pojat VALOA JA PIMEYTTÄ Pentti Kaskipuro Tony Cragg Sara Hildén ja eurooppalainen modernismi sekä Neljä tamperelaista: Enroth, Kaivanto, Kanerva ja Pohjola Hannu Väisänen Kesänäyttely: Omat kokoelmat Wolfgang Laib Suomalaista taidetta säätiön kokoelmasta Bernard Piffaretti Omat kokoelmat Kain Tapper Valokuva ja Video (11.2.-) Teemu Saukkonen Antti Tanttu (yläkerta) Works on paper (alakerta) Kolmiulotteinen maailma Sean Scully Alaston-Naked-Nude Vallan maisema Outi Heiskanen Gerhard Richter

19 17 Richard Deacon Klassikot Taiteilija ja katsoja uutta suomalaista maalaustaidetta Sara Hildénin säätiön kokoelmasta Tapani Raittila (-31.5.) China (1.6.-) Zhang Xiaogang Ilya & Emilia Kabakov Lumen alla Kokoelmien kesä Martti Aiha Alex Katz An American Way of Seeing Omat kokoelmat Klassikoita ja uutta taidetta FLASH! Valoa ja liikettä Wilhelm Sasnal Kokoelmien kesä Klassikoita, Kauko Lehtinen sekä uushankintoja Olotila OK! Ja muuta uutta taidetta Laila Pullinen Piirustuksia ja pienoisveistoksia Subodh Gupta Sara Hildénin säätiön kokoelma Silja Rantanen Giotton talo ja muita teoksia Erik Enroth Sara Hildénin säätiön kokoelma Ekspressioita Näyttely saksalaisesta ekspressionismista Thomas Schütte Frauen Helmiä Ellen Gallagher: AxME Andy Warhol An American Story Kokoelmien kesä Klassikoita ja uushankintoja Marika Mäkelä Mielen maisemia Erwin Wurm: Disruption Aseina huulipuna ja kyyneleet? Carolus Enckell Ron Mueck Elävä kokoelma: yleisön edessä RESURSSIT 5.1 Henkilökunta Museon henkilöstöresurssit ovat rajalliset. Tämä korostuu museovalvonnassa ja näyttelyiden vaihdon yhteydessä. Erityisesti lomien aikana on ollut vaikeuksia museoavustajien riittävyyden takaamisessa. Vuoden 2016 lopussa museossa oli 19 vakituista vakanssia. Määräaikaisia henkilöitä pääasiassa valvontatehtävissä oli vuoden aikana kaikkiaan 28. Museolla ei ole omaa konservaattoria. Konservaattorin tehtävät on hoidettu määräaikaisilla työsuhteilla sekä ostopalveluina. Museon toiminnoista ostopalveluina hoidetaan siivous, kuljetukset, konservointi, esitteiden, julisteiden ja luetteloiden painatukseen liittyvät työt sekä osa opastuksista kuten esimerkiksi Taite-yksikön kanssa tehty yhteistyö.

20 18 Vakinainen henkilöstö: Helenius, Eero, museoavustaja Heikinheimo, Saara, näyttelyamanuenssi, alkaen Hiironniemi, Mika, tekninen assistentti Hjorth-Röntynen, Anna, museoamanuenssi, alkaen Kankaanpää, Jyrki, museomestari Laurikainen, Elina, museolehtori Lehtola, Paula, toimistosihteeri Leponiemi, Tapio, museomestari Leppänen, Päivi, taloussihteeri Loimaala, Päivi, museonjohtaja Närvä, Harri, museonvalvoja Pallas, Klaus, toimistoesimies Palo, Tuula, kahvilanhoitaja Sarpola, Anna-Leena, kahvilatyöntekijä, alkaen Soikkonen, Sarianne, kokoelmapäällikkö Tamski Maija, museoavustaja Tapaninen, Tuuli, museoavustaja Teivaala, Pirkko, arkistonhoitaja Yli-Kerttula, Helena, museosihteeri, sij. Anne Kauramäki Määräaikainen henkilöstö (erilaisilla tuilla palkattuja, harjoittelijoita ym.) v. 2016: Parviainen, Ari Heikkilä, Julia Mäkinen, Aino Lumijärvi, Marika Ruohomäki, Milla Salokorpi, Viola Aronen, Anniina Leppälä, Päivi Rajala, Sonja Kaisla, Satu Huhtala, Suvi Vaaranmaa, Mika Malinen, Arto Hautala, Essi Katajisto, Milla Jantunen, Iida-Maria Heittola, Sarah Närhi, Oskari Matikainen, Maria ja Tyrmi, Ilpo Ronkainen, Jarmo Ronkainen, Juho Tolonen, Axa Vakkila, Petteri Kauramäki, Anne Salinmäki, Lilia Ahoniemi, Ari-Pekka Sundberg, Olli Chammo Mazloum Ibrahim Launis, Heidi Koivunen, Pirjo