TUTKIJOIDEN NÄKÖKULMAT AINEISTON HALLINNASTA, AVAAMISESTA JA ONGELMAKOHDISTA SEKÄ DATAN MÄÄRITELMÄT JA TEKIJÄNOIKEUDELLISET AINEISTOT

Transkriptio

1 TUTKIJOIDEN NÄKÖKULMAT AINEISTON HALLINNASTA, AVAAMISESTA JA ONGELMAKOHDISTA SEKÄ DATAN MÄÄRITELMÄT JA TEKIJÄNOIKEUDELLISET AINEISTOT Mikko Ojanen Tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjasto Tohtorikoulutettava, Musiikkitiede, Helsingin yliopisto orcid.org/ Suomen Akatemia koulutus Miten ohjeistat panelisteja ja päättäjiä aineistojen hallinnasta ja avaamisesta

2 KOHTAAMISIA TUTKIJOIDEN KANSSA Tutkijahaastattelut Tuuli-työkalun ohjeistusta varten Kevät 2016 Ohjeistuksen taustalla noin 100 tutkijan haastattelu Aineistonhallintasuunnitelmatyöpajat ja -klinikat (DMP workshops) Suomen Akatemian haun yhteydessä syyskuussa 2016 Järjestäjinä kirjaston datatiimistä 12 tietoasiantuntijaa Tietotekniikkakeskuksesta mukana kaksi työntekijää Työpajoissa 2-3 vetäjää Osallistujia yleensä 8-10 henkeä/paja Yhteensä n. 50 tuntia, osallistujia kaiken kaikkiaan n. 170 tutkijaa Pajat pääasiassa englanniksi, osallistujista riippuen, neuvonta suomeksi ja englanniksi Lisäksi yhteensä yli 30 yhteydenottoa syyskuun aikana 2

3 KOHTAAMISIA TUTKIJOIDEN KANSSA Tuuli-työkalu koettiin helppokäyttöisenä Kysymykset sisältöihin ja vastausohjeistukseen liittyviä Keskeiset ohjeistukseen liittyvät teemat DMP:n laajuus ja työmäärä Miksi tämä pitää kirjoittaa? / DMP:n taustoitus ja perustelut Miten tätä arvioidaan; lukeeko tätä kukaan? Päällekkäisyys tutkimussuunnitelman kanssa Keskeiset sisältöön liittyvät teemat Jokainen kohta aiheutti kysyttävää; mitä tämä tarkoittaa, mitä tähän pitäisi kirjoittaa!? Datan määritelmä Metadata ja standardit Aineistojen ja datan tallentaminen, avaaminen ja jakaminen (save, store, preserve, disseminate, share, open, publish jne.) 3

4 TUTKIJOIDEN KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ JA HUOLENAIHEITA Tutkimuksessani ei ole dataa tai aineistoa; onko tutkimuksessani dataa tai aineistoa? Usein on ja tämä selviää, kun asiaa tarkemmin tarkastellaan ja tutkijaa haastatellaan Mutta mahdollinen ja melko tyypillinen tilanne monessa aiempaan kirjallisuuteen pohjaavassa tai täysin teoreettisessa tutkimuksessa. Ei mallivastausta, mutta sopiva muotoilu voisi olla vaikka seuraava: The research doesn't reuse any existing data or produce new data, because the project is based solely on already existing (research) literature. For more detailed information on the nature of the project see research plan. Julkaistaanko aineisto tai data jäännöksettömästi tutkimusartikkeleissa? Jos näin on niin, mitä sitten pitäisi erikseen avata? Journal of Artistic Research -lehden vertaisarvioinnin ohjeistus: --- we could technically accept an exposition without words --- Tutkimusjulkaisu (artikkeli, raportti, konsertti, exposition tms.) tutkimusaineisto 4

5 TUTKIJOIDEN KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ JA HUOLENAIHEITA Aineiston ja datan määrittelyn ongelmat hämmentävät tutkijoita Englanninkielisistä fraaseista kopioitunut data-sana RDM, research data management DMP, data management plan(ing) Big data ( Open data ( My data ( jne. Aineisto = Data Aineisto Data Arkikielessä määritelmään kiinnitetään harvoin huomiota Käytetään usein toistensa synonyymeinä Data voidaan ymmärtää yleiskäsitteenä, johon pitää erikseen liittää sitä selittävä määre; määrällinen, laadullinen, laskennallinen, tulkittu jne. Datan ajatellaan usein viittaavaan vain digitaaliseen aineistoon Data ajatellaan usein olevan laskennallista, määrällistä, koneluettavaa jne. Entä miten määritellään esim. dataset, metadata jne.? 5

6 TUTKIJOIDEN KESKEISIÄ KYSYMYKSIÄ JA HUOLENAIHEITA Metadata ja metadatastandardit Tutkimuksessa käytettävien havaintoyksikköjen arkistointi ja kuvailu Datasetin metadata Metadata tutkimusaineistona tai tutkimuksen kohteena Avoimuuden ja avaamisen vaatimukset hämmentävät tutkijoita Miten ihmeessä voin avata arkaluonteista tai tekijänoikeuden alaista materiaalia? HUOMAA! DMPn ohjaavat kysymykset eivät pakota avoimuuteen vaan tiedostamaan aineistojen hallintaan (esim. sensitiivisyyteen) liittyvät yksityiskohdat Avataan niin paljon kuin mahdollista suojataan niin paljon kuin tarpeen. / As open as possible, as closed as necessary (ks. esim. Jones dmp-guidelines) 6

7 KAKSI TUTKIMUSAINEISTOESIMERKKIÄ 7

8 TRACING THE RATTLE OF ANIMAL TOOTH PEDANTS FROM THE MIDDLE NEOLITHIC GRAVES OF AJVIDE, GOTLAND, SWEDEN RIITTA RAINIO AND KRISTIINA MANNERMAA Tutkijan kysymys Tuuli-haastattelussa: Mikä tästä kokonaisuudesta olisi avattavissa? 8

9 TUTKIMUSAINEISTOESIMERKKI: J. S. BACH INVENTIO A-MOLLIN SOVITUS DIMI-A:LLE (1970) Kurenniemen sovitus Johann Sebastian Bachin a-molli-inventiosta (nro 13; BWV 784) Julkaistu Dimi is born -vinyylisinglenä 1970 DIMI-A-soittimen markkinointitarkoituksessa yhdessä Outvention (yhteistyössä Ruohomäen kanssa) ja Jukka Ruohomäen Mikä aika on -teoksen kanssa. PROSESSI: Kelanauhasta äänitteeksi äänitteestä digitoiduksi tiedostoksi (192 khz, 24 bit;.wav-tiedosto) korkean resoluution tiedostosta analyysiä ja kuuntelukopioita varten (44.1 khz, 24 bit ja 320 kbps.mp3 -tiedostot) digitaalisesta äänitiedostosta (kommentoiduiksi) kuvaajiksi ** * *** DIMI-A-syntetisaattori (1970) Invention alkuperäinen masternauha (1970) Dimi is born vinyylisinglejulkaisu (1970) Kuvat: * Mikko Ojanen ** Mikko Ojanen & Jari Suominen *** FNG/EKA

10 TUTKIMUSAINEISTOESIMERKKI: J. S. BACH INVENTIO A-MOLLIN SOVITUS DIMI-A:LLE (1970) Invention sonogrammikuvaaja ja masternauhan leikkauskohdat Leikkauskohdat näkyvät myös tekstuurin muutoksina sonogrammikuvaajassa Kuva: Mikko Ojanen

11 TUTKIMUSAINEISTOESIMERKKI: J. S. BACH INVENTIO A-MOLLIN SOVITUS DIMI-A:LLE (1970) Soittimessa ei ole erillistä verhokäyrägeneraattoria ja muun muassa yksittäisten nuottien dynamiikka pitää ohjelmoida soittimen muistiin askel kerrallaan. Invention ohjelmointiesimerkki; tahti 17 Esimerkeissä tahti jaettu 1/64- osiin, jotta 1/8-osa nuoteille voidaan ohjelmoida nuotin sisäisiä dynamiikan vaihteluita. 1/64-osat luettavissa sonogrammikuvaajasta selkeästi. Kuvat: Mikko Ojanen Invention ohjelmointiesimerkki; tahti 25

12 TUTKIMUSAINEISTOESIMERKKI: J. S. BACH INVENTIO A-MOLLIN SOVITUS DIMI-A:LLE (1970) Noin 108 bpm Noin 95 bpm Noin 66 bpm Noin 42 bpm Tahdit 1 13 Tahdit 14 17; ensimmäinen kiihdytys Invention tempokartta Tuotettu Steinberg Cubase -ohjelmalla; midi-dataa Tahdit 19 23; toinen kiihdytys ja lopulta hidatuminen kahden viimeisen tahdin aikana Kuva: Mikko Ojanen

13 TUTKIMUSAINEISTOESIMERKKI: J. S. BACH INVENTIO A-MOLLIN SOVITUS DIMI-A:LLE (1970) POSITION EDIT SLICE BAR [mn:s:ms] TEMPO COMMENT :00: Inventio start; Tempo 66 bpm :07: [n/a] :14: [n/a] :21: Careless edit; unintentional snap on the left channel :25: [n/a] :29: Left and right part switch position in the middle; 16th note missing in the end :32: Left and right part switch position in the middle :35: [n/a] :39: [n/a] :43: [n/a] :46: Tempo change: 85 bpm; Left and right part re-arranged :49: Tempo change: 95 bpm; Left and right part re-arranged :52: Left and right part rearranged :54: Tempo change: 108 bpm; Left and right part re-arranged :56: Tempo change: 66 bpm Tempo change: 75 bpm; Left and right part re-arranged (second and last 4 16th :00: notes) :03: Tempo change: 85 bpm :06: Tempo change: 95 bpm (Possibly Ring Modulation in action) :08: [n/a] :11: [n/a] :13: Ritardando start: Tempo 95 bpm :16: Tempo at the 45 bpm Kuvat: Mikko Ojanen

14 TUTKIMUSAINEISTOESIMERKKI: J. S. BACH INVENTIO A-MOLLIN SOVITUS DIMI-A:LLE (1970) Analyysi esitettynä annotoituna videona Kuva: Mikko Ojanen Mitä tästä analyysistä voi avata, millä lisenssillä ja mihin tallennettuna? Valkoinen teippi ohittaa äänipään = nauhan leikkauskohta

15 TUTKIMUSAINEISTOESIMERKKI: J. S. BACH INVENTIO A-MOLLIN SOVITUS DIMI-A:LLE (1970) Kansiossa vain osa analyysimateriaalista Äänitteen kesto noin 1 minuutti Kuva: Mikko Ojanen

16 HELSINGIN YLIOPISTON ELEKTRONIMUSIIKKISTUDION ÄÄNITEARKISTO Pääosin ¼ -kelanauhoja Noin kelanauhaa (koteloa) Erkki Kurenniemen kokoelma (~10-15% koko kokoelmasta): Musiikkiteoksia ja muita äänitteitä Noin 30 itsenäistä teosta ja äänitystä Elektroakustista nauhamusiikkia, nauhakollaaseja, performansseja ja improvisaatioita Musiikkia ja äänisuunnittelua näyttelyihin, elokuvaiin mainoksiin, näytelmiin ja radiokuunnelmiin Äänipäiväkirjat; noin 100 tuntia c-kasettiäänityksiä ( ) (Kansallisgallerian kokoelmassa) Kuva: Mikko Ojanen

17 ÄÄNITEDIGITOINTI Tiedonkeruu ja luettelointi toistaiseksi e-lomakkeella Exceliin Kerätään ja luetteloidaan: digitointiyksityiskohdat kelan kotelon tiedot, kelanauhan ja keskiön tiedot soivan äänitteen tiedot fyysisen arkiston tiedot kokoelma ja sijainti Kuva: Mikko Ojanen

18 KIITOS! TUTKIJOIDEN NÄKÖKULMAT AINEISTON HALLINNASTA, AVAAMISESTA JA ONGELMAKOHDISTA SEKÄ DATAN MÄÄRITELMÄT JA TEKIJÄNOIKEUDELLISET AINEISTOT Mikko Ojanen Tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjasto Tohtorikoulutettava, Musiikkitiede, Helsingin yliopisto orcid.org/ Suomen Akatemia koulutus Miten ohjeistat panelisteja ja päättäjiä aineistojen hallinnasta ja avaamisesta