Tutkimuksen tietoaineistot

Transkriptio

1 Tutkimuksen tietoaineistot

2 Tutkimuksen trendejä Yksilövetoisuudesta tutkimusryhmä/organisaatiotasolle Moniosaajien yhteistyö, joukkoistaminen Avoin tiede Yhteiskunnallinen hyöty Kustannustehokkuus Tietomassojen kasvu

3 Neljäs paradigma Teoreettinen menetelmä 1700-luku Laskennallinen menetelmä Informaatioperustainen menetelmä NYT Kokeellinen menetelmä 1500-luku Tutkimuksen kokonaisvaltainen tehostaminen: numeerisen mallinnuksen ja informaationhallinnan taidot välttämättömiä kaikilla aloilla

4

5 Keskeisiä kysymyksiä tuottaminen, kerääminen, siirtäminen, yhteentoimivuus, sisällön ymmärrys, yhteistyörakenteet, rakenteet päätöksenteolle, rahoitusratkaisut resursointi, osaaminen, tekniset ratkaisut, laadun varmistus,

6 Avoin tiede: Tutkimuksen tuottamat tietoaineistot käytettävissä Avoin pääsy tutkimuksen tuottamiin julkaisuihin Mahdollisuus käyttää tutkimusmenetelmiä joilla aineisto tuotettu Avoin infrastruktuuri jatkokäyttöä varten

7 Avoin data ei ole arvo yksinään - Avoin tiede on enemmän. Tehokkaseen tutkimukselliseen tiedonvaihtooa tarvitaan älykästä avoimuutta. Datan tulee olla: Saatavilla Ymmärrettävää Arvioitavissa Uudelleen käytettävissä! METATIETO Vasta kun nämä neljä ehtoa täyttyvät, on data kunnolla avointa. Metatiedon täytyy olla käyttäjäherkkää.

8 Tutkimusaineistojen hallinta Systemaattinen hallinta oleellista jotta tieto ja sen evidenssiketju voidaan turvat Tukee tutkimuksen ydintoimintoja Vaikuttaa moniin tutkimusprosessin vaiheisiin mahdollistaa luotettavuuden arvioinnin, ja siten tuo uskottavuutta tutkijalle, tutkimusryhmälle, organisaatiolle, rahoittajille Antaa kaikkien kukkien kukkia Liian paljon liian nopeasti

9 Haasteet Tieteen itsensä korjaamisen tukeminen (Ylitetään käsite data kuilu) Vastaaminen kansalaisten vaatimuksiin ymmärrettävästä tutkimuksesta. Mahdollisuudet Tieteen neljännen paradigman realisointi Linkitetyn datan potentiaali Data is the new raw material for business Tieteellisten petosten ja väärennösten löytäminen Kansalaistieteen stimuloitni Toinen avoimen tieteen vallankumous?

10 Avoin tiede verkostojen maailmassa Koulutuksella uutta osaamista Tutkimusprosessi muuttuu dramaattisesti digitalisoitumisen myötä (niin sanottu e-tiede) Avoimet toimintamallit, avoin data, avoin julkaiseminen ym. kannustavat raja-aitojen ylittämiseen Tutkimus tuottaa arvokasta uutta tietoa Tutkittu tieto on yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittistä Tieto käyttöön! - tietovarantojen potentiaalia pitää pystyä hyödyntämään Digitaalisen infrastruktuurin kehittyminen Digitalisoituvan maailman perustana toimiva tietoinfrastruktuuri mahdollistaa uusien asioiden tapahtumisen Verkostojen voimasta saadaan enemmän hyötyä kun pääsy tietoon voidaan taata Tutkimuksen tietoaineistot tulee saada talteen ja hyötykäyttöön

11 Research Process

12 Ongelman ulottuvuuksia

13 Kyvykkyydet datahallintaan 14 kategoriaa

14 Toimenpiteitä tietoaineistojen hyödyntämisen parantamiseksi

15 Tiedon pyramidi Julkaisu ja siihen liittyvä data Koosteet ja tulkinnat Datakokoelmat ja tietokannat Raakadata

16 Tietoaineistojen käyttötapoja

17 Tutkimustiedon infrastruktuurin täytyy tukea: koko tutkimusprosessia tietoaineistojen siirtoa tieteenalojen välillä avoimen datan tuottoa työvuopohjaista toimintaa julkaisujen ja tietoaineistojen linkitystä tiedepolitiikan kehikkoa

18 Suunnittelun periaatteista Paikallinen palvelu Kansallisen tason palvelu Rinnakkais - palvelu Kansainvälinen palvelu Kaupalline n palvelu Hyväksyttävän käytön periaatteet Palvelutasosopimukset Tietoinfrastruktuurin suunnittelu ja hallinnointi Palvelurekist eri

19 Tutkimuksen tietoaineistot TTA TTA-hanke edistää tietoaineistojen kuvausten yhtenäistämistä, säilytystä ja käyttöä. TTA-hankkeessa tuotetaan tätä tukemaan: tutkimuksen tietoaineistojen prosessikartta tietoinfrastruktuurin palvelukokonaisuuden suunnittelu metatietomalli tutkimustiedon hallinnalle yhteinen metatietokatalogi/hakupalvelu tutkimusaineistoille tallennuspalvelu tutkimuksen tietoaineistoille yhteisen pitkäaikaissäilytysratkaisun valmistelu TTA-palvelukokonaisuus edistää tutkimuksen tietoaineistojen kansallista, eurooppalaista ja kansainvälistä yhteentoimivuutta.

20 TTA-hankkeen hyödyt Keskitettyä tietoa tutkimuksen tietoaineistoista: helpompi löytää, helpompi käyttää Yhtenäisempiä käytäntöjä aineistojen hallintaan Yhteentoimivuuden lisääntyminen: metatietomalli, rajapinnat Monipuolisen palvelukokonaisuuden kehitys Tietoaineistojen säilymisen turvaaminen Tier 1 International data services Säilymistodennäköisy ys kasvaa, löydettävyys kasvaa Säilyminen ja löytyminen epävarmaa Tier 2 National data services Tier 3 Institutions (Universities & Institutes) Tier 4 Small science researchers & research groups

21 TTA-hankkeen rakenne Koordinaatioryhmä Ohjausryhmä Metatietoryhmä Tietoinfrastruktuuriryhmä TURE- pienryhmä PAS-selvitys

22 Tutkimuksen tietoaineiston elinkaari Pitkäaikaissäilytys Inaktiivinen vaihe, säilytys IDA Luonti ja aktiivikäyttö Julkaisu ja siihen liittyvä data Koosteet ja tulkinnat Datakokoelmat ja tietokannat Raakadata Pysyvää 2 5 % Väliaikaista 95-98%

23 TTA käyttöpolitiikka Suomen Akatemian hankkeet Erityishan kkeet, mm. ESFRIt Korkeakou lujen tietoaineis tot Käyttöoikeus SA hankkeet 1 PB TTApalveluihin Korkeakoulut 1 PB ESFRIt, FSD, pilotit ja lisäosuudet 1 PB

24 Käyttöpolitiikka EDELLYTYS: Hankkeet sitoutuvat kuvailemaan tietoaineistonsa sovittavien periaatteiden mukaan. Hankkeet antavat tietoaineistojen metatiedot avoimeen metatietokatalogiin SA:n hankkeet : 2 TB tallennustila/hanke. ESFRI-hankkeet: 5 TB tallennustila/hanke Korkeakoulut: Jaetaan osasta kapasiteettia yliopistokohtaiset kiintiöt, joista yliopistot voivat jakaa tallennustilaa. Tutkimuslaitokset: Edetään aineistopilottien kautta. Tutkimuslaitosten käytölle pyritään aktiivisesti löytämään rahoitus ja politiikka, viimeistään vuoden 2013 aikana. SHOK-yhteistyö ja säätiöiden rahoittamat tutkimusaineistot: Pyritään löytämään vuoden 2013 aikana rahoitus ja politiikka.

25 Käyttöoikeudet: korkeakoulut Yliopisto Osuus Teratavuina Aalto-yliopisto 0, Helsingin yliopisto 0, Itä-Suomen yliopisto 0,08 80 Jyväskylän yliopisto 0,07 70 Kuvataideakatemia 0 Lapin yliopisto 0,01 10 Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0,03 30 Oulun yliopisto 0,09 90 Sibelius-Akatemia 0 Svenska handelshögskolan 0,01 10 Tampereen teknillinen yliopisto 0,06 60 Tampereen yliopisto 0,06 60 Teatterikorkeakoulu 0 Turun yliopisto 0, Vaasan yliopisto 0,01 10 Åbo Akademi 0,04 40 Ammattikorkeakouluille varataan 10 TT kiintiö ammattikorkeakoulujen yhteisiin tarpeisiin.

26

27 Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytys Tutkimustiedon kumuloituminen on tutkimuksen ja tutkimusorganisaatioiden toiminnan ydin Nykyisin ei ole käytössä hallittua ja toimivaa tapaa huolehtia digitaalisesta tiedosta pitkällä aikavälillä Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys tarkoittaa digitaalisen informaation luotettavaa säilyttämistä kymmenien tai jopa satojen vuosien ajan Laitteet, ohjelmistot ja tiedostomuodot vanhenevat, mutta tästä huolimatta informaation täytyy säilyä ymmärrettävänä. Tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyksessä tehdään tiivistä yhteistyötä Kansallisen Digitaalisen Kirjaston (KDK) kanssa

28 Säilyttämisen tasot Alkuperäisen käyttökokemuksen säilyttäminen Vaativin, mutta käyttäjän kannalta mielenkiintoisin taso Esim. Tietokonepelin pelaaminen samoin kuin 30 vuotta sitten Sisällön ymmärrettävyyden säilyttäminen Teksti, kuvat ja muu olennainen sisältö voidaan tulkita Ymmärrettävyys riippuu myös kohdeyleisöstä Käytön ja uuden tiedon tuottamisen kannalta yleensä tärkein taso Bittien säilyttäminen Varmistetaan alkuperäisten ykkösten ja nollien säilyminen ja luettavuus, sisällön tulkinnasta ei takeita Säilyttämisen perusta ja minimitaso säilytyksen aloittamiseen: Suunnitelmallisesti tehtynä vaatimustasoa voidaan nostaa myöhemmin

29 Documentation Preservation pyramid Understandability Authentication Format strategies Media management Secure storage Description Capture Selection Authenticity Renderability Viability Integrity Identity Availability

30 But I am a scientist, NOT a records manager! National Archives and Records Administration 44

31 Rooleja tietoaineistokentässä Tutkija : Datan ja ja informaation tuottaminen ja käyttö Käyttäjä : uudelleenkäyttö, informaation lisääminen Palvelukeskus : säilyttäminen ja pääsynhallinta Rahoittaja : Tutkimuksellinen/Yhteiskunnallinen hyöty Omistaja : sisällön ymmärrettävyydestä huolehtiminen

32 Kiitos! Päämäärä ja keinot ovat synonyymeja Mahatma Gandhi