Leppälammi-Taipaleen kotiseutuyhdistyksen ja Sävin Pyrkijät ry:n avustusanomus valokuituverkon rakentamiseksi

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Leppälammi-Taipaleen kotiseutuyhdistyksen ja Sävin Pyrkijät ry:n avustusanomus valokuituverkon rakentamiseksi 908/ /2013 KHALL 388 Leppälammi-Taipaleen kotiseutuyhdistyksen ja Sävin Pyrkijät ry:n anomus: "Leppälammi-Taipaleen kyläyhdistys sekä Sävin Pyrkijät ry ovat yhteistyössä Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:n kanssa neuvotelleet valokuituverkon rakentamisesta kylien alueelle Sastamalan pohjoisosaan vuoden 2014 aikana. Hankkeen varmistamiseksi haluamme tiedustella kaupungin mahdollisuutta tukea hankkeen toteutusta runkoverkkojen rakentamisen osalta. Tällöin liittyvien talouksien kustannuksia saataisiin pienemmäksi ja liittymien määrä kasvaisi riittävästi. Verkon rakentaja edellyttää riittävän määrän liittyviä talouksia, jotta hanke voidaan toteuttaa. Valokuituverkon rakentaminen parantaisi alueen asukkaiden tietoliikenneyhteyksiä merkittävästi. Tämä taas mahdollistaa etätyön tekemisen, sähköisten palveluiden saatavuuden, vanhusten hyvinvointi- ja terveyspalvelut ja turvapalvelut. Toimivat tietoliikenneyhteydet houkuttelevat uusia asukkaita ja mahdollistavat vanhusväestön asumisen kotona pitempään. Kaupunki on aiemmin tukenut muita Sastamalan kyliä vastaavissa hankkeissa. Toivomme kaupungin avustavan kyliä tasapuolisesti ja lähtevän mukaan myös tähän hankkeeseen. Haemme avustusta yhteensä euroa (Leppälammi-Taipale ja Sävi ) runkoverkon rakentamiseen. Toivomme asian nopeaa käsittelyä. ESP:n tavoitteena on saada liittymien määrä selville marraskuun loppuun mennessä." Maaseudun kehittämispäällikkö Katariina Pylsyn selvitys ja lausunto: "Sastamalan kaupungin laajakaistahankkeet Esittelen Sastamalan kaupungin/maaseutulautakunnan seitsemän toteutettua laajakaistahanketta sekä Pirkanmaan Liiton esiselvityshankkeen, jossa olemme mukana. Sastamalan kaupungin pilottilaajakaistahanke 2009 Liikenne- ja viestintäministeriön esityksestä vuonna 2009 maakuntien liitot valmistelivat kymmenen haja-asutusalueen laajakaistahankkeet niin, että niille voitiin myöntää valtion tukea. Pilottihankkeilla päästiin haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisessa puheista käytännön toimiin. Pilotit olivat myös osa hallituksen elvytyspakettia ja piristävät alueiden

2 elinkeinoelämää. Ministeriön kriteerit täyttävien hankkeiden yhteenlaskettu kustannusarvio oli noin 7,4 miljoonaa euroa. Verkkojen rakentaminen aloitettiin vuoden 2009 aikana. Jatkoon pääsivät seuraavat pilottihankkeet: - Yli-Vallin runkoverkko Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla - Pertun kuitu Pertunmaalla Etelä-Savossa - Kinnulan laajakaistahanke Keski-Suomessa - Laajakaista Miehikkälästä Hurttalaan Kymenlaaksossa - Vehkakorven laajakaistahanke Sastamalassa Pirkanmaalla - Lieksa-Nurmes -pilotti Pohjois-Karjalassa - Sarakylän laajakaistahanke Pudasjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla - Kiuruveden kaupungin laajakaistahanke Pohjois-Savossa - Valokuitu kylille ja kotiin -hanke Karvialla Satakunnassa - Houtskärin pääsaarten laajakaistahanke Länsi-Turunmaalla Varsinais-Suomessa Sastamalan Vehkakorven Kuitu oli Pirkanmaan Pilottihanke, josta olimme ylpeitä. Valtiontuen myöntämiselle tarvittiin vielä EU:n komission hyväksyntä. Liikenne- ja viestintäministeriö sai hyväksynnän alkusyksystä Tämän jälkeen Viestintävirasto alkaa tehdä varsinaisia tukipäätöksiä. Sastamalan hanke Vehkakorven Kuitu valmistui Kustannusarvio oli alkuaan euroa, mutta se alittui 60 prosentilla. Tukipäätöksen edellytyksenä on, että kunta osallistuu hankkeeseen valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisella rahoitusosuudella. Sastamalan kaupungin osuus oli 33 %. Sastamalan kaupungin laajakaistahankkeet (Kiurala, Kämmäkkä, Maso-Kärppälä, Perämaa ja Lahdenperä) Pirkanmaan liitto julisti haettavaksi lain 1186/2009 mukaisen laajakaistarakentamisen tuen haja-asutusalueille Sastamalan kaupungin Kiuralan, Kämmäkän, Lahdenperän, Maso Kärppälän ja Perämaan alueille. Tuen kohteena on nopeiden laajakaistapalveluiden tarjontaan soveltuvan viestintäverkon suunnitteleminen ja rakentaminen hanke-alueelle loppukäyttäjille saakka sekä edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonta viestintäverkkoon liittyville loppukäyttäjille. Määräaikaan mennessä saapui jokaiseen hankkeeseen yksi hyväksyttävä hakemus. Hakijana on Etelä-Satakunnan Puhelin Oy. Hakemuksen arvioinnin perusteella Pirkanmaan maakuntahallitus valitsi Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:n kaikkien viiden hankkeen toteuttajaksi. Sastamalan kaupunki/maaseutulautakunta teki päätöksen osallistumisestaan hankkeeseen, minkä jälkeen toteuttajalla oli mahdollisuus jättää Viestintävirastoon hakemuksen

3 laajakaistarakentamisen tuen myöntämiseksi. Hankkeiden kokonaiskustannukset olivat Kiuralan alueella , Kämmäkän alueella , Maso-Kärppälän alueella Hankkeet toteutettiin syyskuun 2011 loppuun mennessä. Perämaan alueella , Lahdenperän alueella Lahdenperän ja Perämaan hankkeet toteutettiin vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä. Hankkeiden rahoitus jakaantui seuraavasti: kunta 33 %, valtio 33 % ja Etelä-Satakunnan Puhelin Oy 34 %. Hanke-ehdotuksen mukaan loppukäyttäjän liittymismaksu on 1 599, mikä sisältää 100 metrin mittaisen liityntäyhteyden runkoverkkoon. Runkoverkon rakentamisen yhteydessä tilaajayhteyden hinta 100 metriä ylittävältä matkalta on operaattorin rakentamana 8 /m. Jos asiakas hoitaa itse kaapelireitin kaivamisen ja peittämisen, hinta on 2,9 /m. Mikäli yhteys rakennetaan myöhemmin, tilaajayhteyden hinta 100 metriä ylittävältä matkalta on operaattorin rakentamana 12 /m ja 3 /m asiakkaan omana työnä. Kuukausimaksu symmetriselle 100 Mbit/s yhteydelle on 81 /kk, 100/10 Mbit/s yhteydelle 31,96 /kk ja symmetriselle 10 Mbit/s yhteydelle 15,57 /kk. Etelä-Satakunnan Puhelin Oy sitoutui pitämään palvelua yllä 30 vuotta. Sastamalan kaupungin laajakaistahankkeet (Kiikoinen) Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy ja Ikaalisten - Parkanon Puhelin Osakeyhtiö allekirjoittivat sopimuksen valokuituverkon esisuunnittelusta Kankaanpään, Jämijärven, Pomarkun, Lavian ja Kiikoisten alueelle. Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy (PSSV) järjesti hankinnassa avoimen tarjouskilpailun, jonka perusteella toimittajaksi valittiin IPP. Maaseutulautakunta hyväksyi , 57 ja esitti valtuustolle Kiikoisten laajakaistarakentamista vuosille 2013 ja Kaupunginvaltuuston päätös : Kiikoisten laajakaistaa varten euroa vuodelle 2013 ja euroa vuodelle Maaseutulautakunta haki , 34 kaupunginhallitukselta Kiikoisten laajakaistarakentamisen aloitusluvan. Samalla arvioitiin investointihankkeen kustannusarvion pitävyys ja taloussuunnitelmaan sisältyvän määrärahan riittävyys.

4 Sitoumuksia valokuituliittymän ottamisesta kiinnostuneilta yksityistalouksilta, asunto-osakeyhtiöiltä ja yrityksiltä oli saatu Kiikoisissa yli 150 kpl. Kaupunginhallitus , 130 Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että Sastamalan kaupunki sijoittaa vuonna 2013 enintään euroa Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy:n vapaan oman pääoman rahastoon. Kaupunginvaltuusto Maaseutulautakunta , 68 Kiikoisten laajakaistahanke toteutetaan Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy:n toimesta. Sastamalan kaupunki on osallistunut vuonna 2013 laajakaistahankkeen rahoittamiseen sijoittamalla euroa yhtiön SVOP- rahastoon. Koska budjetoitu menoerä on muuttunut poistonalaisesta pitkävaikutteisesta yhteistoimintaosuudesta pääomasijoitukseksi, on investointimäärärahaan vastaava oikaisu tehty ja määräraha on siirretty samalla luonteensa mukaisesti ympäristöprosessilta konsernihallintoon. Määrärahan suuruuteen muutoksella ei ole vaikutusta (kaupunginvaltuuston päätös ). Esiselvityshanke Sastamalan alueen kattavan tietoliikenneverkon rakentamiseksi Maaseutulautakunta päätti , 35 kohdalla osallistua Pirkanmaan liiton organisoimaan Pirkanmaan avoin kuitu-yhteistyökonseptin esiselvityshankkeeseen. Sastamalan kaupungin / maaseutulautakunnan rahoitusosuus esiselvityshankkeesta on euroa. Hanke toimii esiselvityksenä Hämeenkyrön, Ikaalisen, Juupajoen, Kihniön ja Sastamalan alueilla kattavan tietoliikenneverkon rakentamiselle. Hankkeella edistetään tietoverkkojen, niiden käyttämisen ja sisältöjen kehittymistä siten, että alueella syntyy riittävä kysyntä nopeiden tietoliikenneverkkojen kannattavalle toteuttamiselle ja kunnille valmius ottaa aktiivinen rooli laajakaistayhteyksien rakentamisessa siellä, missä yhteydet eivät muutoin rakennu. Hankkeessa toteutetaan tehokkaita viestintä- ja markkinointitoimia, selvitetään liittyjäpotentiaali, laaditaan alustava verkkosuunnitelma ja rakentamisen kustannusarvio. Työssä otetaan huomioon kuntien omat tietoverkkojen kehittämistarpeet, mahdollisuudet

5 yhteisrakentamiseen ja muuhun yhteistyöhön. Hankkeen tuloksena syntyy valmius päätöksentekoon ja rakentamisen käynnistämiseen, verkon operoimisen liiketoimintamalli sekä valmius verkon ylläpitämisen ja jatkokehittämisen suunnitteluun. Hanke on keskeinen osa maakunnallista Pirkanmaan Avoin kuitu-yhteistyökonseptia ja hanke saa teknistä tukea Avoin kuitu-tukihankkeelta. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmistellaan tulevaa maaseutuohjelmaa. Ohjelman valmistelussa on kerrottu painotettavan mahdollisuuksien lisäämistä laajakaistainfrastruktuurin rakentamisen tukemiseen. Alustavien tietojen mukaan myös seuraavan ohjelmakauden EAKR-ohjelmaan on suunniteltu mahdollisuutta lähinnä kyläverkkojen rakentamisen tukemiseen. Vastaavasti Eurooppalainen digitaalinen agenda asettaa tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien eurooppalaisten saatavilla tulisi olla yli 30 Mbit/s Internet-yhteys, ja vähintään puolella eurooppalaisista kotitalouksista tulisi olla käytössä yli 100 Mbit/s liittymä. Tätä tavoitetta tukemaan suunnitellaan parhaillaan suoraan Brysselistä haettavaa, Verkkojen Eurooppa-välineen kautta tulevaa rahoitusta tietoliikenneinfrastruktuurin rakentamiseen. Langaton yhteys, mukaan lukien 4G ei nopeutensa eikä varmuutensa puolesta tyydytä maaseudun käyttäjien tarpeita nyt eikä tulevaisuudessa. Parhaillaan muutamassa suurimmassa kaupungissa testauksessa oleva langaton 4G tuskin tuo helpotusta haja-asutusalueiden tilanteeseen. Sen laajempi käyttöönotto koko maassa vaatii tiheän tukiasemaverkon ja kuidun tuomisen tukiasemiin. Liittyjämäärien kasvaessa, ja kun maksimikapasiteetti jakautuu kaikkien verkossa samanaikaisesti olevien kesken, jäädään kauas huippunopeista yhteyksistä. Uudet palvelut vaativat suuria tiedonsiirtonopeuksia, joihin mokkulat ja nykyiset ADSL-yhteydet eivät yllä. Valokuitu on ominaisuuksiltaan ja tiedonsiirtokyvyltään ylivoimainen kuparikaapeleihin verrattuna. Sen etuja ovat luotettavuus ja rajaton kapasiteetti. Kuitu mahdollistaa nykyiset ja tulevat palvelut ainakin 50 vuodeksi. Pirkanmaan Avoin kuitu - yhteistyökonseptilla tähdätään aikataulullisesti pidemmälle kuin kansallisella Laajakaista hankkeella. Nyt haettavalla hankkeella rakennetaan Pirkanmaalle valmiutta reagoida heti kun kansallisen ohjelmoinnin kautta on saatavissa tukea laajakaistarakentamiseen tai kun verkkojen Eurooppa-välineen kautta mahdollisesti saataville tuleva rahoitus on käytettävissä. Viestinnälliset haasteet ovat nousseet esiin kansallisen Laajakaista

6 2015 -hankkeen toteuttamisessa. Tiedotus ja aktivointi hankealueella ovat osoittautuneet puutteellisiksi ja siitä johtuen tieto mahdollisesti alueelle rakennettavan verkon liittyjäpotentiaalista on jäänyt vajavaiseksi. Kylissä oleva tieto ja tuntemus omalta alueelta ja sen ihmisistä, yrityksistä, maataloudesta, matkailijoista, kesäasukkaista, etätyöntekijöistä ja muista kysyntään vaikuttavista tekijöistä pitää saada käyttöön kuntien tehdessä päätöksiä investoinneista pitkävaikutteiseen infrastruktuuriin. Nyt on tarpeen levittää tietoisuutta tulevaisuuden yhteiskunnan vaateista. Hyvien tietoliikenneyhteyksien maaseutupoliittinen merkitys on suuri. Nykyaikaisen asuinmaaseudun perusinfrastruktuuriin kuuluvat tie-, vesi, sähkö- ja viemäriliittymä sekä laajakaista. Jos alueelta puuttuu joku näistä, voi alueen määritellä vajaiden palvelujen maaseuduksi. Sama perusinfra-vaatimus koskee pääosin myös yritystoimintaa. Valokuituverkko antaa mahdollisuuden hyödyntää kehittyneempiä julkisia ja yksityisiä verkkopalveluja ja kehittää niitä edelleen. Hankkeen kohderyhmänä ovat osallistuvat kunnat, jotka investoivat rakennettaviin televerkkoihin, haja-asutusalueiden yritykset, vakinaiset ja vapaa-ajanasukkaat sekä muut toimijat, kuten vesiosuuskunnat, sekä sisältöpalveluja televerkkoihin tuottavat yritykset ja teleoperaattorit. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on , josta kunkin kunnan omarahoitusosuus on Hankkeeseen liittyy: -liittyjäpotentiaalitiedon kerääminen -alustava verkkosuunnitelma ja kustannusarvio, jotta kunta pystyy osaltaan arvioimaan tilannetta ja päättämään jatkotoimenpiteistä. Riittävän tarkka alustava kustannusarvio tarvitaan, että voidaan lähteä suunnittelemaan varsinaista toteutusvaihetta, hankkimaan rahoitusta toteutukseen ja rakentaa toteutuksen jälkeisen vaiheen liiketoimintamalli (ELY, pankit, Finnveran takaukset, jne.) velkapääoman takaisinmaksusuunnitelmineen - kokonaiskuvan rakentaminen kunnan tilanteesta tuleviksi vuosiksi arvioimalla kuntien omat tietoliikennetarpeet ja mahdollisesta kuntapalvelujen yhdistämisestä odotettavissa olevat tietoverkkojen kehittämistarpeet - optimoida toteuttamisvaiheen kustannukset ottamalla huomioon kuntien muuhun infran rakentamiseen liittyvät hankkeet ja mahdollisuudet yhteisrakentamiseen esim. vesihuoltohankkeiden kanssa -muiden paikallisten toimijoiden (esim. tele- ja sähköyhtiöt) suunnitelmat ja mahdollinen mukaantulo tilanteen mukaan -rakentaa valmius päätöksentekoon ja hankkeen toteuttamiseen esiselvitysvaiheen tulosten perusteella (liittymien hinnat, lopullinen

7 tarkempi suunnittelu, kilpailutus, viranomaisasiat, urakkaneuvottelut, materiaalin hankinta, alihankkijat, dokumentointi, luvat tielaitokselta, asiakaspalvelu, liittymäsopimukset liittyjien kanssa, liittymien käyttöönotto, palvelut, laskutus, asiakaspalvelut, neuvonta, jne.) -valmius verkon ylläpitämisen ja jatkokehittämisen suunnitteluun tulevaisuudessa. Lausunto: Sastamalan kaupunki on ollut mukana laajakaistarakentamisessa 33 % osuudella, mikäli hankkeeseen on saatu julkista rahoitusta. Suodenniemen alueen anomuksessa ei ole ilmoitettu hankkeen kokonaiskustannusarviota eikä julkisen rahoituksen osuutta." Yhdistyksillä oli alun perin tarkoitus hakea avustusta hankkeen muodossa suoraan Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n Leaderin kautta. Sieltä kautta rahoitusta ei voitu hakea, koska kaikki tämän ohjelmakauden rahat olivat jo käytetty ja uuden ohjelmakauden rahoitusta ei ole vielä mahdollisuutta hakea. Suodenniemen alueelle ei Joutsenten Reitti ry:n kautta voi hakea voimassa olevan ohjelmakauden aikana, koska Suodenniemen alue kuuluu Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n alueeseen. Tulevaisuudessa haku Joutsenten Reitin kautta on mahdollista, mutta ei tähän hankkeeseen, koska rakentamista on suunniteltu jo ensi vuodelle. Euroopan unionin uusi rakennerahastokausi käynnistyy vuoden 2014 alussa. Rahaa on käytettävissä vähemmän kuin aikaisemmin. Rahan vähäisyys johtuu siitä, että Suomen neuvottelutavoitteena oli erityisesti harvaan asutun Suomen tukien turvaaminen ja eräät maatalouden tarpeet. Jos rahamäärä vähenee suorista yritystuista ja käytännössä loppuu investoinneista, jää yritysten kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin, luoviin ja innovatiivisiin rakenteisiin, uusien nousevien kärkien vahvistamiseen ja uuden teknologian avaamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen varsin hyvin resursseja. Tarkempaa tietoa uuden rakennerahastokauden rahoitusmahdollisuuksista ei vielä ole käytettävissä.. Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:n päivätty selvitys esitetään kokouksessa. Valmisteluvastuu: kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, maaseudun kehittämispäällikkö Katariina Pylsy, hallintojohtaja Hannu Nikkilä Ehdotus kj: Kaupunginhallitus päättää edellä esitetyn perusteella, että kaupunki tarkastelee yhdessä Etelä-Satakunnan Puhelin Oy:n kanssa valokuituverkon rakentamista Sastamalassa kokonaisuuden näkökulmasta ja siinä yhteydessä selvitetään myös muut hanketms. rahoitusmahdollisuudet. Kaupungin puolelta selvitys annetaan kehittämisjohtaja Tapio Rautavan ja maaseudun kehittämispäällikkö

8 Katariina Pylsyn tehtäväksi. Leppälammi-Taipaleen kotiseutuyhdistyksen ja Sävin Pyrkijät ry:n avustushakemuksen kaupunki ottaa käsiteltäväksi em. kokonaistarkastelun perusteella keväällä Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: hallintojohtaja Hannu Nikkilä, puh