Veden johtaminen Keravanjoesta golfkentän kasteluun, Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/1990/3 muuttaminen, Kerava ja Sipoo

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 37/2012/2 Dnro ESAVI/141/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Veden johtaminen Keravanjoesta golfkentän kasteluun, Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/1990/3 muuttaminen, Kerava ja Sipoo Golf Talma Oy HAKEMUS Golf Talma Oy on aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/1990/3 muuttamiseen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Keravan kaupungissa ja Sipoon kunnassa. AIKAISEMMAT LUPAPÄÄTÖKSET Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 26/1990/3 myöntänyt Golf Talma Oy:lle luvan ottaa Keravanjoesta vettä välisenä aikana golfkentän kasteluun enintään m 3 /vrk. Lupamääräyksen 1 mukaan kasteluvettä saadaan ottaa vain silloin, kun Keravanjoen virtaama Keravan kohdalla on vähintään 0,8 m 3 /s. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 49/2000/1 muuttanut vesioikeuden päätöstä nro 26/1990/3 siten, että Golf Talma Oy:llä on lupa ottaa vettä golfkentän kasteluun enintään m 3 /vrk. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 17/2009/1 muuttanut vesioikeuden päätöksen nro 26/1990/3 lupamääräystä 1 siten, että kasteluvettä saadaan ottaa vain silloin, kun Keravanjoen virtaama Keravan kohdalla on vähintään 0,5 m 3 /s. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 46/2009/3 muuttanut vesioikeuden päätöstä nro 26/1990/3 siten, että Golf Talma Oy:llä on lupa johtaa Keravanjoesta vettä välisenä aikana sekä tarpeen mukaan myös mainitun ajankohdan ulkopuolella golfkentän kasteluun enintään m 3 /vrk. SUUNNITELMA Hakija on pyytänyt voimassa olevien lupapäätösten muuttamista siten, että Golf Talma Oy saa johtaa vettä Keravanjoesta vuosittain m 3 /vrk silloin, kun Keravanjoen virtaama Keravan kohdalla on vähintään 0,5 m 3 /s. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Sopimus kasteluveden saannin järjestämisestä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä johtaa Keravanjokeen lisävettä Päijänne-tunnelista välisenä aikana siten, että virtaamatavoite Keravanjoessa Keravan kohdalla on vähintään 0,8 m 3 /s eli m 3 /s. Kuntayhtymä ja Golf Talma Oy ovat allekirjoitetulla sopimuksella sopineet, että Golf Talma Oy voi ottaa Keravanjoesta golfkentän kasteluvettä ajankohdasta riippumatta enintään m 3 /vrk, jos virtaama on vähintään 0,5 m 3 /s. Kuntayhtymä ei ole sopimuksessa sitoutunut tavoitetta vastaavan vähimmäisvirtaaman jatkuvaan ylläpitoon. Perustelut Viimeisen viiden vuoden aikana sääilmiöiden ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Nyt ja tulevina vuosina on odotettavissa runsassateisia kausia ja yhä pidempiä kuivia kausia. Kasteluveden johtamismäärän lisääminen enintään 32 prosentilla turvaa golfkentän nurmen kasvun myös pitkäkestoisen kuivakauden aikana. Veden johtamismäärän lisääminen koskee lähinnä yhden kuukauden mittaista ajanjaksoa vuosittain. Hakija on joutunut useampana vuotena turvautumaan kastelun säännöstelyyn pelikauden keskellä. Nykyinen vedenjohtamisluvan mukainen maksimimäärä m 3 /vrk ei riitä koko golfkentän kasteluun. Hakijan vesivarannot eivät myöskään ole riittävät täydentämään kastelua pitkinä, jopa kuukauden kestävinä kuivina jaksoina. Kuivien kausien aikana pienikin lisäys vedenjohtamismäärään on ratkaisevaa kentän hyvinvoinnille. Säännöllinen vedensaanti on ensisijaisen tärkeä golfkentän väylien ja viheriöiden (lyhyeksi leikatuiden alueiden) kasvulle. Ilman säännöllistä kastelua näiden kentän oleellisten alueiden nurmi kuolee. Kuivuminen on uhka kentän laajoille nurmialueille, erityisesti kentän tärkeimmille pelialueille eli viheriöille ja väylille. Kuivuus on myös uhka hakijan koko liiketoiminnalle. Golf Talma Oy on yksi Suomen suurimpia golfkeskuksia ja hyvin ahkerassa käytössä oleva liikuntakeskus. Kauden aikana kentällä pelataan noin kierrosta ja hakija työllistää jopa 50 henkilöä. Veden varastointi Vettä varastoidaan pelialueilla olevissa altaissa. Altaiden tilavuus on noin m 3. Altaisiin vesi pumpataan Keravanjoen pumppaamosta ja niihin johdetaan myös alueen valuma- ja salaojavedet. Kahdessa pääaltaassa, joihin muiden altaiden vesi juoksutetaan, on kenttien ja alueiden kastelujärjestelmän pumppaamot, jotka pumppaavat veden varsinaiseen kastelujärjestelmään. Altaiden kokoa hakijan ei ole mahdollisuutta laajentaa ilman oleellista haittaa peliareenalle. Kastelujärjestelmä pystyy pumppaamaan vettä keskimäärin m 3 /vrk. Kuivakausina kastelutarpeet ovat kuitenkin suuremmat, koska nurmialueet tarvitsevat kastelua myös päiväsaikaan. Laskennallisesti vesivarastot riittävän maksimikäytössä kahdeksi viikoksi.

3 3 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Keravan kaupungissa sekä Sipoon kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että vedenottopaikan läheisyydessä ei ole luonnonsuojeluohjelmiin tai Natura verkostoon kuuluvia kohteita. Hankealue sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeille Marjamäen (tunnus ) ja Nygårdin (tunnus ) pohjavesialueille. Hankealueella yläpuolisen valuma-alueen koko on noin 270 km 2. Noin 17 km alavirtaan sijaitsee Hanalan virtaama- ja vedenkorkeushavaintoasema (tunnus ), jossa yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 313 km 2 ja järvisyysprosentti 1,90. Hanalasta on virtaamahavaintoja vuosilta ja niiden perusteella virtaaman tunnusluvut ovat seuraavat: Virtaamien keski- ja ääriarvoja, m 3 /s Maksimi HQ 63 Keskiylivirtaama MHQ 28 Keskivirtaama MQ 2,9 Keskialivirtaama MNQ 0,23 Minimi NQ 0,05 Voimassa olevan luvan mukaisesti kasteluvettä saa ottaa vain silloin, kun Keravanjoen virtaama on Keravan kohdalla 0,5 m 3 /s tai yli. Kyseiseen minimivirtaamaan suhteutettuna otettava vesimäärä (2 380 m 3 /vrk=0,02755 m 3 /s) on noin 5,5 %. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että vedenottolaitteisto tulee varustaa automaattisella pysäytyksellä, joka katkaisee vedenoton, kun uoman virtaama pienenee alle 0,5 m 3 /s. Golf Talma Oy:n hakemuksessa ei millään tavalla otettu huomioon vedenoton lisäämisen vaikutuksia muihin vedenottajiin. Keravanjoessa on Golf Talma Oy:n vedenottopaikan alapuolella muita vedenottajia, muun muassa Kaj Carlssonin tila Storpetas Rn:o 5:31 (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 35/2003/1) ja Tikkurilan Golfkeskus Oy (AVI:n päätös nro 71/2011/4), joihin kyseisellä vedenoton määrän lisäämisellä saattaa olla vaikutusta. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, et-

4 tä Golf Talma Oy:n tulisi täydentää hakemustaan arviolla vedenoton lisäämisen vaikutuksista muihin vedenottajiin. Mikäli Golf Talma Oy:lle jatkossa tulee tarvetta vedenoton lisäämiselle entisestään, tulee hakijan selvittää mahdollisuudet varastointikapasiteetin lisäämiselle, jotta voidaan välttää vedenoton lisääminen. Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri (nykyisin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus) on hyväksynyt päivätyn velvoitetarkkailuohjelman. Tarkkailuohjelman mukaisesti Golf Talma Oy:n on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuorokausittainen virtaamaraportti, vuorokausittaiset pumppaustuntimäärät, pumpatun veden määrät sekä käyntimittarin lukemat raportointijakson alussa ja lopussa. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että tarkkailuohjelman laatimisen jälkeen tapahtuneiden lukuisten muutosten vuoksi Golf Talma Oy:n olisi toimitettava Uudenmaan ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle uusi, päivitetty tarkkailuohjelma hyväksyttäväksi. Kuitenkin siihen saakka on noudatettava vanhaa tarkkailuohjelmaa. Tähänastisen raportoinnin epäsäännöllisyydestä johtuen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on edellyttänyt, että raportointi tulisi jatkossa hoitaa velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että vedenoton määrän lisäämiselle Keravanjoesta voidaan edellä mainitut seikat huomioon ottaen myöntää lupa, mikäli todetaan, että hankkeesta ei aiheudu haitallista vaikutusta muihin vedenottajiin. 4 HAKIJAN SELITYS Hakija on lausunut, että se on selvittänyt veden johtamisen lisäämisen vaikutusta muihin vedenottajiin. Hakija on keskustellut Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksessa mainittujen vedenottajien kanssa ja kysynyt heidän mielipidettään vedenottohakemukseen. Kiinteistöllä Storpetas RN:o 5:31 harjoitetaan mansikanviljelyä. Kiinteistöllä on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 35/2003/1 mukaan lupa johtaa Keravanjoesta vettä mansikan- ja herneenviljelyn hallantorjuntaan 350 m 3 /h, kuitenkin enintään m 3 /d. Normaalikasteluun vettä saa ottaa enintään 80 m 3 /h. Kiinteistön omistajan Kaj Carlssonin mukaan vedensaanti on oleellista mansikkaviljelmille. Vedentarve on pysynyt viime vuodet samana ja myös tulevina vuosina se pysynee vakiona. Mansikkatilan suurin vedenottotarve on alkukesästä mansikkasadon valmistumiseen eli heinäkuuhun. Tikkurilan Golfkeskuksella on Etelä-Suomen aluehallintoviraston nro 71/2011/4 myöntämä lupa johtaa Keravanjoesta vettä vuosittain kasvukautena välisenä aikana. Vedenottomäärä saa olla enintään 800 m 3 /d ja enintään m 3 koko kasvukauden aikana. Hetkellinen vedenottomäärä saa olla enintään 0,01 m 3 /s ja enintään 5 % senhetkisestä

5 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU mitatusta Keravanjoen virtaamasta. Tikkurilan golfkeskukselta saadun tiedon mukaan vedensaanti on hyvällä tasolla nykyisen vedenjohtamisluvan myötä. Hakija on todennut, että Keravanjoen virtaama ja vesimäärä ovat normaaliolosuhteissa suuruusluokaltaan sellaiset, ettei esitetyllä vedenjohtamisen lisäyksellä ole sanottavaa vaikutusta vesistöön eikä muiden vesistön käyttäjien vedensaantiin. Voimassa olevan luvan mukaisesti kasteluvettä saa johtaa vain silloin, kun Keravanjoen virtaama on Keravan kohdalla 0,5 m 3 /s tai sen yli. Minimivirtaamarajoitukseen ei haettu muutosta. Kyseiseen minimivirtaamaan suhteutettuna otettava vesimäärä m 3 /d on noin 5,5 %. Tällä hetkellä voimassa olevan luvan mukaan m 3 /d se on 4,2 %. Haettu vedenjohtamismäärän lisäys on siis 1,3 % minimivirtamaasta. Hakijan mukaan säätilan aiheuttamat muutokset vaikuttavat moninkertaisesti enemmän virtaamaan. Vedenoton lisäämisen vaikutus Storpetasin mansikanviljelyyn jää vähäiseksi mansikan kasvukauden vesitarpeen myötä. Mansikanviljelyn vedentarve on alkukesästä heinäkuulle. Oletettavaa on, että golfkentän kuvakaudet ajoittuvat heinä-elokuulle. Näin ollen muutosta ei synny mansikkatilan vedenottoon ja kokonaisvaikutus joen virtaamaan on vähäinen. Vedenoton lisäämisellä ei hakijan mukaan ole vaikutusta Tikkurilan Golfkeskuksen vedensaantiin, vaikka vedenjohtamistarve on samanaikaista. Hakija on valmis kehittämään raportointijärjestelmää ja on aloittanut keskustelut kehityksestä KUVES:n kanssa. Hakija on katsonut, että pumppaamo on mahdollista asentaa ja kalibroida siten, että se automaattisesti sammuu, kun virtaama laskee Keravan kohdalla 0,5 m 3 /s tai sen alle. 5 Luparatkaisu Aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden antamaa päätöstä nro 26/1990/3, jota Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 49/2001, antamallaan päätöksellä nro 17/2009/1 ja antamallaan päätöksellä nro 46/2009/3 osittain muuttanut siten, että Golf Talma Oy:llä on lupa johtaa Keravanjoesta vettä välisenä aikana sekä tarpeen mukaan myös mainitun ajankohdan ulkopuolella golfkentän kasteluun enintään m 3 /d silloin, kun Keravanjoen virtaama Keravan kohdalla on vähintään 0,5 m 3 /s. Vedenottolaitteisto on varustettava automaattisella pysäytyksellä, joka katkaisee vedenoton, kun uoman virtaama pienenee alle 0,5 m 3 /s. Luvan saajan on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle päivitetty tarkkailuohjelma hyväksyttäväksi. Siihen saakka on noudatettava vanhaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailun tulokset on toimitettava mainitulle viranomaiselle sekä Keravan kaupungin ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kaksi kertaa vuodessa.

6 6 Muutoin on edelleen noudatettava Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 26/1990/3 lupamääräyksiä myöhemmin tehtyine muutoksineen. Perustelut Vedenotto ja veden johtaminen golfkentälle enintään m 3 /d turvaa golfkentän nurmen kasvun myös pitkäkestoisen kuivakauden aikana. Veden johtamismäärän lisääminen koskee lähinnä yhden kuukauden mittaista ajanjaksoa vuosittain. Vettä saa johtaa silloin, kun Keravanjoen virtaama Keravan kohdalla on vähintään 0,5 m 3 /s ja kun se muutoinkin on lupamääräysten mukaan on mahdollista. Hankkeella ei ole vaikutusta Keravanjoen virtaamiin eikä se aiheuta haittaa tai vahinkoa joen varren muulle vedenkäytölle. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä johtaa Keravanjokeen lisävettä Päijänne-tunnelista välisenä aikana siten, että virtaamatavoite Keravanjoessa Keravan kohdalla on vähintään 0,8 m 3 /s eli m 3 /s. Kuntayhtymä ja Golf Talma Oy ovat allekirjoitetulla sopimuksella sopineet, että Golf Talma Oy voi ottaa Keravanjoesta golfkentän kasteluvettä ajankohdasta riippumatta enintään m 3 /vrk, jos virtaama on vähintään 0,5 m 3 /s. Lainkohdat Vesilain (262/1961) 2 luvun 6 :n 2 momentti (553/1994), 14 a :n 2 momentti (1391/2009) ja 9 luvun 2 (1391/2009) Lausunto muistutuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutus on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 870 euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus laskuttaa erikseen. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muuta vedenottoa koskevan asian käsittelystä peritään euron suuruinen käsittelymaksu. Luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta eli tämän asian käsittelystä peritään 870 euroa. Asetusta 1145/2009 sovelletaan aluehallintovirastossa vireille tulleisiin asioihin.

7 7 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Golf Talma Oy Jäljennös päätöksestä Keravan kaupunki Sipoon kunta Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue/ Kalatalous (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavl mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Keravan kaupungin ja Sipoon kunnan ilmoitustauluilla.

8 8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Lea Siivola Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Lea Siivola. Asian on esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.