Invånarcentrering. Keskitytään asukkaisiin LEDARE PÄÄKIRJOITUS STADEN/KAUPUNKI 1/2014

Transkriptio

1

2 LEDARE PÄÄKIRJOITUS Invånarcentrering Stadsfullmäktige slog under vårvintern fast fyra övergripande strategiska målsättningar för stadens verksamhet, nämligen fokus på kärnverksamheten, hög nivå av invånarcentrering, stark framförhållning och stadens ekonomi i balans. Den stora, men samtidigt också spännande utmaningen är nu att gå från ord till handling. Att utarbeta målsättningar och strategier är en sak. Att förverkliga dem är en annan. För att uppnå de strategiska målen behöver vi nämligen påbörja ett kontinuerligt och genomgripande förändringsarbete, och för att detta i sin tur ska lyckas bör strategin konkretiseras och anammas av hela organisationen. Som ett led i detta slog stadsfullmäktige därför även fast fyra principer som ska bidra till att styra förändringsarbetet, nämligen organisationsprincipen, valfrihets- och mångfaldsprincipen, bolagiseringsprincipen och samhörighetsprincipen. Avsikten är nu att med hjälp av dessa, steg för steg, genomföra förändringar som i slutändan ske ge våra invånare mera valuta för pengarna. En bakomliggande orsak till att stadens ledning gått inför detta omfattande förändringsarbete och valt just de ovannämnda strategiska målen är enkelt sagt att utgifterna är för stora i förhållande till inkomsterna. En annan orsak är den osäkra miljö som kommunerna opererar i med svängande konjunkturer och ständigt pågående nationella reformer, t.ex. kommunreformen och social- och hälsovårdsreformen. En tredje orsak, som kanske även är den viktigaste, är att det faktiskt finns en beställning och förväntningar från våra kloka invånare och tillika ägare om att göra saker annorlunda. En viktig del av den strategiprocess som pågått det senaste året var därför den omfattande invånarenkät som genomfördes i slutet av förra året och som presenterades för allmänheten i april. Enligt den är våra invånare i regel nöjda med stadens tjänster och anser att vi har en kompetent personal. Däremot kritiserar man till viss del hur tjänsterna ordnas och finns tillgängliga, dvs. hur de organiseras. Av svaren kan också utläsas att våra invånare är oroade över stadens skuldbörda. Invånarna vill lösa dessa problem genom att ge kunden, dvs. invånaren större valfrihet och staden i uppgift att fokusera på sin kärnverksamhet. Dessa tankar utgör därför centrala element i stadens strategiska målsättningar och principer. Staden som organisation finns till för invånarna. Att lyssna på dem är en självklarhet som trots allt tål att upprepas! Jag vill samtidigt önska alla en skön sommar och tacka staden för mina tre år i dess tjänst! Niklas Talling Stadssekreterare Niklas Talling, Foto/Kuva: P. Salonen Keskitytään asukkaisiin Kaupunginvaltuusto vahvisti kevättalvella neljä strategista yleistavoitetta kaupungin toi min nal le. Ne ovat seuraavat: huomio ydintoiminnassa, asukkaisiin keskittyminen, vahva ennakointi ja kaupungin talous tasapainoon. Suurena ja samalla jännittävänä haasteena on nyt sanoista tekoihin siirtyminen. Tavoitteiden ja strategioiden laatiminen on eri asia kuin niiden toteuttaminen. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on nimittäin aloitettava jatkuva ja perusteellinen muutostyö, ja jotta se puo lestaan on nis tuisi, täytyy strategia konkretisoida ja sisäistää koko organisaatiossa. Sen vuok si kaupunginvaltuusto vahvisti myös neljä periaatetta, joiden on määrä ohjata muu tos työ tä. Ne ovat organisointiperiaate, valinnanvapaus- ja moninaisuusperiaate, yhtiöittämisperiaate ja yhteisöllisyyden periaate. Niiden avulla on nyt tarkoitus toteuttaa asteittain muu toksia, jot ka viime kädessä antavat asukkaille enemmän vastinetta rahoille. Mittavan muutostyön ja nimenomaan edellä mainittujen strategisten tavoitteiden valitsemisen taustalla on yksinkertaisesti se, että menot ovat liian suuret tuloihin nähden. Toisena syy nä on kuntien epävarma toimintaympäristö suhdanneheilahteluineen ja jat ku vi ne kan sal lisine uudistuksineen, kuten kuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uu dis tus. Kol mas ja ehkä tärkein syy on se, että viisaiden asukkaidemme eli omis ta jiem me ta hol ta on tilausta ja odotuksia sille, että asioita tehdään toisin. Viime vuoden lopussa toteutettiin strategiaprosessin tärkeänä osana mittava asu kas ky se ly, jonka tulokset esiteltiin yleisölle huhtikuussa. Sen mukaan asukkaamme ovat ylei ses ti ottaen tyytyväisiä kaupungin palveluihin ja katsovat, että meillä on osaava henkilöstö. Pal velujen järjestämistapa ja saatavuus eli niiden organisointi saa kuitenkin kritiikkiä. Vas tauk sista voi myös huomata asukkaidemme huolen kaupungin velkataakasta. Asuk kaat ha lu avat ratkaista ongelmat antamalla asiakkaalle eli kaupungin asukkaalle enemmän valinnanvapautta, jolloin kaupungin tehtäväksi jää ydintoimintaan keskittyminen. Nämä mie li pi teet ovat kes keisellä sijalla kaupungin strategisissa tavoitteissa ja pe ri aatteissa. Kaupunkiorganisaatio on asukkaita varten. Heidän kuuntelemisensa on itsestäänselvyys, jo ka sietää kuitenkin tulla toistetuksi! Lopuksi haluan toivottaa kaikille mukavaa kesää ja kiittää kaupunkia näistä kolmesta vuo des tani sen palveluksessa! Niklas Talling Kaupunginsihteeri STADEN/KAUPUNKI 1/2014 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen Redaktörer/Toimittajat: Mikaela Löv-Aldén, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Cajsa Björkman, Guy Björklund Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Mikaela Löv-Aldén, Gun Österbacka Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs - 2 -

3 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Sosiaali- ja terveysvirasto siirtyy sähköiseen virkojen ja toimien hakumenettelyyn. Sosiaali- ja terveysviraston avointen työpaikkojen ilmoitukset julkaistaan portaalissa ajankohtainen- ja rekrytointisivuilla. Sisäisesti avoinna olevat toimet julkaistaan ainoastaan näillä sivuilla, joten tämä vaatii hakijalta aktiivisuutta seurata portaalisivujamme. Olemme siirtymässä sähköiseen virkojen ja toimien hakumenettelyyn ja avoimia työpaikkoja voi hakea täyttämällä sähköisen hakemuksen rekrytointijärjestelmässämme. Hakuilmoituksessa olevasta linkistä pääsee sähköiseen hakulomakkeeseen. Ensimmäisellä hakukerralla hakemuksen täyttämisen, esikatselun ja lähettämisen jälkeen ohjelma lähettää hakijalle käyttäjätunnuksen ja salasanan sähköpostiin. Mikäli hakee sosiaali- ja terveysviraston muita virkoja tai toimia, voi samaa hakulomaketta muuttaa tai täydentää myöhemmin. Täytettyään sähköisen hakulomakkeen, katsomme, että hakija on antanut suostumuksen sähköisen valintapäätöksen tiedoksiantoon. Hakuvaiheessa ei tarvitse toimittaa jäljennöksiä tutkinto- ja työtodistuksista. Todistukset tarkistetaan mahdollisessa haastattelussa. Sähköiseen hakemukseen voi liittää CV:n. Toivomme että mahdollisimman moni jättää hakemuksen sähköisesti. Social- och hälsovårdsverket övergår till elektronisk ansökan av tjänster och befattningar Social- och hälsovårdsverkets annonser om lediga arbetsplatser publiceras i portalen på sidorna Aktuellt och Rekrytering. Befattningar som lediganslås internt publiceras endast på de här sidorna, så det kräver att sökande aktivt följer med våra portalsidor. Vi håller på att övergå till elektroniskt ansökningsförfarande för tjänster och befattningar, och man kan söka lediga arbetsplatser genom att fylla i en elektronisk ansökan i vårt rekryteringssystem. Via en länk i annonsen kommer man till den elektroniska blanketten. Första gången man söker en arbetsplats sänder programmet en användarkod och ett lösenord till sökandens e-post, efter att sökanden har fyllt i ansökan, förhandsgranskat och sänt in den. Om man söker andra tjänster eller befattningar vid social- och hälsovårdsverket, kan man ändra Ur staden Jakobstads personalrapport 2013 Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista 2013 Här kommer lite statistik, mera uppgifter finns i personalrapporten 2013 som dun hittar under eller komplettera samma ansökningsblankett senare. När sökanden har fyllt i en elektronisk ansökningsblankett, anser vi att sökanden har gett sitt samtycke till att beslutet om valet ges till känna elektroniskt. I ansökningsskedet behöver man inte lämna in kopior av betyg och arbetsintyg. Intygen kontrolleras vid en eventuell intervju. Till den elektroniska ansökan kan bifogas CV. Vi önskar att så många som möjligt lämnar in sin ansökan i elektronisk form. Päivi Stenman Personalchef Henkilöstöpäällikkö Tässä hieman tilastoa, lisää tietoa löytyy henkilöstöraportista osoitteesta Stadens utbetalda löner och arvoden Kaupungin maksetut palkat ja palkkiot Social & hälsov. / Sosiaali & terveys Billdningstjänster / Sivistys Tekniska tjänster / Tekniikka Övriga / Muut Lönekostn. Totalt/ Palkkakust. yhteensä Ilmoita loman aikana sairastumisesta välittömästi Voimaan on tullut uusia sääntöjä; loman aikana sairastuva työntekijä voi siirtää lomapäivät myöhempään ajankohtaan. Aikaisempi karenssiaika on poistunut. Lomasta siirretään vain se osa, jonka aikana työn tekijä on työkyvytön. Sai rastuessaan työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestään välittömästi esimiehelleen tai hänen si jaiselleen joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse ja pyydettävä loman siirtämistä. Poissaolon yhteydessä noudatetaan samaa käytäntöä kuin työaikanakin. Työntekijä täyttää itse lo mak keen Ilmoitus sai rauspoissaolosta 1 3 päivää. Pidempää sairauslomaa tarvittaessa otetaan yh teys ter vey denhoi ta jaan/lääkäriin erityisen sairaustodistuksen saamiseksi. Edellytyksenä on, että ilmoitukset tai todistukset toimitetaan lähiesimiehelle tai hänen sijaiselleen välittömästi tai mahdollisimman pian. Asian hoitamista ei voi lykätä lomalta paluuseen saak ka. Henkilöstö- ja esimiesoppaassa on tarkemmat ohjeet asiasta. Ohje koskee kaikkia KVTES:n, TS:n, TTES:n ja LS:n piiriin kuuluvia työntekijöitä. Ohje koskee vain OVTES:n piiriin kuuluvia rehtoreita Anmäl omedelbart ifall du blir sjuk under semestern Nya regler har trätt i kraft; den som under semestern insjuknar kan flytta semesterdagarna till senare tidpunkt. Den tidigare karenstiden har tagits bort. Av semestern flyttas endast den del under vilken arbetstagaren är arbetsoförmögen. När sjukdomen inträffar ska arbetstagaren omedelbart personligen eller per telefon underrätta sin förman eller dennes vikarie om arbetsoförmåga, och begära att semestern flyttas. Principiellt gäller samma praxis som under arbetstid. Arbetstagaren fyller själv i blanketten Anmälan om sjukfrånvaro 1 3 dagar. Vid längre sjukledigheter kontaktar man hälsovårdare/läkare och får särskilt sjukintyg. Förutsättningen är att anmälan eller intygen inlämnas till närmaste förman eller dennes vikarie omedelbart eller så fort som det är möjligt. Man kan inte sköta saken först när man återvänder till arbetet efter ledigheten. Närmare anvisning finns i Personal- och förmansguiden. Denna anvisning gäller alla anställda som lyder under AKTA, TS, TIM-AKA och LÄKTA. Anvisningen gäller endast rektorer som hör under UKTA. Rune Wiik Personaldirektör, henkilöstöjohtaja

4 HENKILÖSTÖYHDISTYKSEN TOIMINTAA - KESÄN JA SYKSYN TAPAHTUMIA Henkilöstöyhdistyksen vuosi on täynnä eri tapahtumia. Poimi alla olevasta listasta itsellesi mieluiset ja laita ylös kalenteriisi. Tarkemmat tiedot tapahtumista saat sähköpostitse. * Helsinki viikonloppu * Kesäjuhla/Fanta Sea * Kauhajoen lankakauppa * Syysvaellus syyskuu 2014 * Viikinki-illallinen Sulvan kestikievarissa * Käsityömessut Seinäjoella * Ikea/Haaparanta & Tornio (ke) * Ikea/Kuopio (la) * Tampere viikonloppu Seuraa ilmoittelua tapahtumista ja osallistu toimintaan! Muista myös vierailla henkilöstöyhdistyksen kuntolaatikoilla! PERSONALFÖRENINGENS VERKSAMHET - SOMMARENS OCH HÖSTENS AKTIVITETER Personalföreningen har en massa olika aktiviteter under året. Välj det som intresserar dig i nedanstående lista och skriv in i din kalender. Noggrannare information on aktiviteter får du direkt via e-post. * Veckoslut i Helsingfors * Sommarfest/Fanta Sea * Kauhajoki/ garnaffär * Höstvandring september 2014 * Vikingamiddag på Solf gästgivarsgård * Handarbetesmässan i Seinäjoki * Ikea/Haparanda & Torneå (ons) * Ikea/Kuopio (lö) * Veckoslut i Tammerfors Följ med annonseringen om aktiviteterna och kom med i verksamheten! Kom ihåg också att besöka personalföreningens motionslådor! Vinnarna i motionskampanjen Kuntokampanjan voittajat Löpskor (värde 100 ) Christin Knutar Näringscentralen/ Ravitsemuskeskus 2. Lenkkikengät ( arvo 100 ) Tuija Bro Stadskansliet/Kaupunginkanslia 3. Sportväska/ Urheilulaukku Solveig Sandvik-Nyberg Sochv-förvaltn./Sote hallinto 4. Cykelhjälm/ Pyöräilykypärä Sofie Sundström Kyrkostrands dagh./kirkkorannan pk. 5. Fitnessmatta/Fitnessmatto Ann-Helen Björklund Avd 5/Os 5 6. Ståltermos /Terästermos Mona Linder Personalbyrån/Henkilöstötoimisto 7. Biobiljett/ Elokuvalippu Eila Joensuu Ruusulehdon koulu 8. Värmemugg/ Lämpömuki Pia Sahlin Jakobstad hemvård/pietars. kotiapu 9. Resehanduk/ Retkipyyhe Maj-Britt Asplund Avd 6/Os Piltavla/ Tikkataulu Esa Koskela Miljövårdsbyrån/./Ympäristötoimisto Tävlingen mellan arbetsplatserna -Työpaikkojen välinen kilpailu Pris: En picknickkorg att ta med ut i naturen- Palkinto: Eväskori mukaan otettavaksi itse valittuun kohteeseen Små arbetsplatser < 15 anställda -Pienet työpaikat < 15työntekijää Vinnare: Marja tandklinik med 61,7 motionspass/ anställd. Voittaja: Marja hammasklinikka 61,7 kuntoilusuoritusta/ työntekijä. Stora arbetsplatser > 15 anställda -Suuret työpaikat > 15 työntekijää Vinnare: Avd 2/neurologi och rehabilitering med 42 motionspass/ anställd. Voittaja: Osasto 2/neurologia ja kuntoutus 42 kuntoilusuoritusta/ työntekijä. Cajsa Björkman arbetarskyddsfullmäktig/ työsuojeluvaltuutettu - 4 -

5 Anita kultainen sydän, joka nauttii laulusta ja naurusta Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston Facebook-sivu: Sosiaali- ja terveysvirasto jakaa vuosittain Kultaisen sydämen työntekijälle, joka tekee työtään sydämellä ja tarjoaa tavanomaista enemmän pal velua asiakkaiden, työtovereiden ja työpaikan parhaaksi. Anita on hyvä työkaveri ja hänen kanssaan on ilo tehdä työtä. Anita on toiminut esimerkillisesti myös asiakaspalvelussa ja virastosta ulospäin. Anita, minkä luulet vaikuttaneen siihen, että juuri sinut valittiin vuoden 2013 Kultaisen sydämen saa jak si? Olen kyllä luonteeltani avulias, vaikka se on minulle niin itsestään selvää, etten edes ajattele si tä. Pyrin olemaan aina oma itseni. Lisäksi 40 vuotta kunnan palveluksessa on antanut työko ke muksen, jonka ansiosta on helpompaa löytää ratkaisuja asioihin. Minusta on tärkeää te h dä työni huolellisesti ja ymmärtää, MIKSI teen mitäkin. Uskallan olla kriittinen ja sa noa, jos jo kin on vialla. Työntekijältä vaaditaan nykyään enemmän tehokkuutta. Sen vuoksi on tär keää osa ta ajatella uudella tavalla ja ehkä yksinkertaistaa joitakin tehtäviä. Samalla on säilytettävä todella tärkeät tehtävät. Lisäksi pyrin siihen, etten ainoastaan kritisoi, vaan annan myös ke hu ja. Ja pyrin kuuntelemaan, en pelkästään puhumaan itse. Mitkä asiat saavat sinut jaksamaan työssäsi hallinnon kansliasihteerinä? Olen aina viihtynyt työtovereiden seurassa ja koen, että erilaisuutemme on rikkaus, se antaa vi rik kei tä ja uusia ajatuksia. Työpaikalla ei kannata ärsyyntyä eroavuuksista. Mitä sii tä tulisi, jos kaik ki ajat telisivat samalla tavalla? Lisäksi haluan mainita HUUMORIN, joka on iso osa minua. Ei ole niin vaa rallista vähän möhlätä ja ottaa joskus rennosti. Harva asia on yhtä hy väksi terveydelle kuin kunnon nauru vedet silmissä! Miten huolehdit itsestäsi vapaa-aikana, jotta kultainen sydän jaksaa työssä? Olen tiimi- ja yhdistysihminen, muun muassa laulan kahdessa kuorossa ja olen muullakin tavoin aktiivinen kuorotoiminnassa. Laulamisesta saan aina uutta energiaa ja paljon iloa. Myös viisi lastenlasta ja ke sämökki saavat oman aikansa. On ihanaa asua mökillä koko kesäkausi ja seurata luontoa. Pyrin ylipäätäänkin myönteiseen ajatteluun. Useimmissa meille tapahtuvissa asioissa on jotakin hyvää, vaikka jos kus ymmärrämme sen vasta jälkeenpäin. Cajsa Björkman Anita - det gyllene hjärtat som uppskattar sång och skratt Jakobstads Social- och Hälsovårdsverk på Facebook: Social- och hälsovårdsverket delar varje år ut Årets guldhjärta till en medarbetare som sköter sitt arbete med hjärtat och ger service utöver det vanliga för kundernas, arbetskamraternas och arbetsplatsens bästa. Anita är en god arbetskamrat och det är en glädje att samarbeta med henne. Anita har även inom kundservice och utåt fungerat på ett exemplariskt sätt. Anita, vad tror du ledde till att just du tilldelades Guldhjärtat 2013? Jag är nog hjälpsam av naturen, även om det för mig är så självklart att jag inte ens tänker på det. Jag försöker vara mig själv hela tiden. Efter 40 år i kommunens tjänst har jag dessutom en arbetserfarenhet som gör det enklare att hitta lösningar på saker och ting. Jag upplever det som viktigt att göra mitt arbete noggrant och förstå VARFÖR jag gör något. Jag vågar vara kritisk och säga till om något är fel. Idag krävs det mer effektivitet av en anställd; därför är det viktigt att kunna tänka i nya banor och kanske förenkla vissa uppgifter. Samtidigt behöver vi bevara de verkligt viktiga uppgifterna. Jag försöker också att inte bara kritisera, utan också ge beröm. Och att lyssna - inte bara prata själv. Vilka faktorer gör att du orkar med ditt arbete du är kanslisekreterare inom förvaltningen? Jag har alltid trivts med mina arbetskamrater och upplever att våra olikheter berikar, ger näring och nya tankar. Olikheter är något vi ska försöka att inte irritera oss på, för hur skulle det bli om alla tänkte lika? Jag vill också nämna min HUMOR, som är en stor del av mig. Det är inte så farligt att göra bort sig och ibland ta saker med en klackspark. Få saker är så bra för hälsan som ett gott skratt; ett sådant som riktigt får tårarna att spruta! Hur tar du hand om dig på fritiden för att orka vara ett guldhjärta i arbetet? Jag är en team- och föreningsmänniska, som bland annat sjunger i två körer och också är aktiv på andra sätt i körverksamheten. Sången ger mig alltid ny energi och stor glädje. Också de fem barnbarnen och sommarstugan får ta tid. Det är härligt att bo ute på villan hela säsongen och få följa naturens gång. Jag försöker överhuvudtaget att tänka positivt: det finns oftast något bra med saker som sker, även om vi ibland förstår det först i efterhand. Cajsa Björkman HUVUDFÖRTROENDEMÄN PÄÄLUOTTAMUSMIEHET Fackförbund ammattiliitto avtalsbranch sopimusala namn nimi telefon puhelin besöksadress käyntiosoite tid aika TEHY Akta/Kvtes Kim Yli-Pelkola Malmska daghem vardagar/arkisin Malmin päiväkoti SUPER Akta/ Kvtes Miisu Holmbäck Storgatan 4 Isokatu 4 tisdagar/tiistaisin kl JYTY Akta/Kvtes, TS Sixten Fagernäs vardagar/arkisin kl 8-16 JUKO/FOSU Ukta/Ovtes Akta/Kvtes Ralph Rönnqvist vardagar/arkisin JUKO/FOSU Läkta/LS Kimmo Kuisma vardagar/arkisin JHL Akta/Kvtes, TS Maria Holmstedt- Lehtinen JHL Tim-Aka/Ttes Kari Viinikka Storgatan 4 Isokatu 4 Storgatan 4 Isokatu 4 må/ma och/ja to kl 8-16 ti och/ja on/ke kl fredagar/perjantaisin kl 7-14

6 Eva-Maria vill bygga broar I maj inledde Eva-Maria Emet sitt nya jobb som integrationskoordinator i Jakobstadsregionen. Hennes arbete går ut på att leda integrationsarbetet och länka samman kommunen och exempelvis NTM-centralen, magistraten, TE-centralen och den tredje sektorn för att på bästa sätt hjälpa flyktingar och invandrare att skapa sig en plats i samhället. -Det görs ett mycket bra arbete för personer med utländsk bakgrund, men det har saknats en förenande länk. Min uppgift är att leda och koordinera integrationsarbetet och se till helheten. Och till min hjälp har jag ett jätteduktigt team, säger Eva-Maria Emet. Eva-Maria Emet är i grunden sjuksköterska, hälsovårdare och magister i hälsovetenskaper. Hon är bosatt i Jakobstad och till familjen hör man och tre barn. En son och en dotter är ren utflugna medan en dotter ännu bor hemma. -Motion är mitt största intresse. Det är skönt att rensa huvudet genom att träna. Och sen vi flyttade till lägenhet uppskattar jag sommarstugelivet mera än tidigare. I det centrala livet finns familjen och jag tycker om att följa med barnens intressen. Eva-Maria har tidgare arbetat som enhetscef på Kårkulla och varit med om att bygga upp Folkhälsans verksamhet på Östanlid. Hon har också varit äldreomsorgsledare i Larsmo och arbetat som lärare i vårdämnen. Så fastän arbetsområdet är nytt har hon en gedigen erfarenhet av att bygga upp processer och strukturer och hon känner Social- och hälsovårdsverket väl. -Jag har erfarenhet av kvalitetsarbete och att bygga upp verksamheter och jag gillar att vara delaktig i att bygga upp något helt nytt. Inom ledarskap och organisation är ingen dag den andra lik och jag tycker om utmaningar och förändring. Men trots att förändringstakten är hög så behöver vi skapa rutiner och struktur så att medarbetarna kan göra ett gott arbete. Och jag är en sådan person som vill att saker ska fungera, säger Eva-Maria. Också inom kommunen behöver insatserna mellan exempelvis skolor, daghem, idrott och kultur samordnas så att man kan nå flyktingar och invandrare och möta deras behov. Eva-Maria Emet påpekar att alla sektorer enligt lagen har ett ansvar för integrationen. Även om det inte är sektorns huvuduppgift så är den inte fråntagen sitt ansvar. I Jakobstadsregionen är 6,1 procent av invånarna av utländsk härkomst medan medeltalet i landet ligger runt dryga tre procent. Eva-Maria Emet säger att vi i Jakobstad med omnejd har en fördel i vår tvåspråkighet. Vi är vana med två språk och två kulturer. De svenska influenserna gör också att vi är bekanta med det mångkulturella samhället, fast vi inte själva har så lång erfarenhet av att leva i ett sådant. Arbetslösheten bland invandrare är också lägre här än iövriga delar av landet. Medan asylsökande droppar in i en jämn ström så blir det ett extra tryck i höst till när 45 syriska kvotflyktingar anländer. Då kommer alla resurser att behövas. Det handlar främst om familjer som till skillnad från tidigare kvotflyktingar inte tillbringat så lång tid i flyktingläger och de befinner sig i en akut krissituation. -De flyktingar som kommer i höst har fått en introduktionskurs om Finland och vår kultur. De vet att snö och vinter väntar dem och att området är glesbebyggt och tvåspråkigt. De har också fått en introduktion i finskan. Det är en viktig psykologisk förberedelse. De syriska flyktingarnas situation har uppmärksammats i media och att många känner till deras situation och är villiga att ta emot dem. Eva-Maria säger att det är en slump att just vi fötts här och det är vårt ansvar att hjälpa människor i nöd. Hon har ofta tänkt på hur modiga dessa flyktingkvinnor är som vågar börja om i ett alldeles främmande land. Fastän de flyr av humanitära skäl är det ändå verkligt tufft av dem att våga kasta loss. -Flyktingarna är människor precis som vi, många välutbildade, men de kan inte det nya språket. Vi behöver ha ett välfungerande nätverk för att hjälpa dem att hitta sin plats i samhället. Här kan vi alla göra en insats. Det vi gör för dem kostar oss inte mycket, men för dem är det livsavgörande. Mikaela Löv-Aldén Riddartecknet av Finlands Vita Ros orden Överläkare Kimmo Kuisma och överläkare Markku Kautiainen har erhållit Finlands presidents utmärkelsetecken, Riddartecknet av Finlands Vita Ros orden. Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkit Ylilääkäri Kimmo Kuisma ja ylilääkäri Markku Kautiainen ovat saaneet tasavallan presidentin kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin

7 Eva-Maria haluaa rakentaa siltoja Kotouttamiskoordinaattori Eva-Maria Emet Eva-Maria Emet aloitti toukokuussa uuden työnsä Pietarsaaren seudun kotouttamiskoordinaattorina. Hänen työhönsä kuuluu kotouttamistyön johtaminen ja yhdyslinkkinä toimiminen kunnan ja esimerkiksi ELY-keskuksen, maistraatin, TE-keskuksen ja kolmannen sektorin välillä, jotta pakolaisia ja muita maahanmuuttajia voidaan auttaa parhaalla mahdollisella tavalla löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden hyväksi tehdään erinomaista työtä, mutta yhdyslinkki on puuttunut. Tehtävänäni on johtaa ja koordinoida kotouttamistyötä ja vastata kokonaisuudesta. Ja apunani minulla on todella osaava tiimi, Eva-Maria Emet sanoo. Eva-Maria Emet on koulutukseltaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Hän asuu Pietarsaaressa ja perheeseen kuuluu mies ja kolme lasta. Poika ja toinen tytär ovat jo lentäneet pesästä, mutta toinen tyttäristä asuu vielä kotona. Liikunta on tärkein harrastukseni. On ihanaa nollata pää liikkumalla. Ja kerrostaloon muutettuamme arvostan mökkielämää entistä enemmän. Perhe on elämäni keskipiste ja seuraan mielelläni lasten harrastuksia. Eva-Maria on työskennellyt aikaisemmin Kårkullan yksikönjohtajana ja ollut mukana perustamassa Folkhälsanin toimintaa Östanlidiin. Lisäksi hän on toiminut Luodon vanhushuollon johtajana ja hoitoalan opettajana. Vaikka työkenttä on uusi, on hänellä siis vankka kokemus uusien prosessien ja rakenteiden luomisesta ja hän tuntee sosiaali- ja terveysviraston hyvin. Minulla on kokemusta laatutyöstä ja uusien toimintamuotojen kehittämisestä ja olen mielelläni mukana luomassa jotakin täysin uutta. Johtamistyössä ja organisaatiossa ei yksikään päivä ole toisensa kaltainen, ja pidän haasteista ja muutoksista. Mutta vaikka muutostahti on kova, on kuitenkin luotava menettelytapoja ja rakenteita, jotta työntekijät voivat tehdä hyvää työtä. Ja olen sellainen henkilö, joka haluaa asioiden sujuvan, Eva-Maria kertoo. Myös kunnassa on esimerkiksi koulujen, päiväkotien sekä liikunta- ja kulttuuritoimen toimenpiteitä koordinoitava pakolaisten ja maahanmuuttajien tavoittamiseksi ja heidän tarpeisiinsa vastaamiseksi. Eva-Maria Emet huomauttaa, että lain mukaan kaikilla toimialoilla on kotouttamisvastuu. Vaikka kotouttaminen ei olisikaan toimialan päätehtävä, on vastuu kuitenkin olemassa. Pietarsaaren seudun asukkaista 6,1 prosenttia on ulkomaista alkuperää, koko maan keskiarvo on runsaat kolme prosenttia. Eva- Maria Emet toteaa, että Pietarsaaren seudun etuna on kaksikielisyys. Olemme tottuneita kahteen kieleen ja kulttuuriin. Lisäksi Ruotsista tulevien vaikutteiden ansiosta tunnemme monikulttuurista yhteiskuntaa, vaikka itsellämme ei ole vielä kovin pitkää kokemusta sellaisessa elämisestä. Lisäksi maahanmuuttajien työttömyys on täällä vähäisempää kuin muualla maassa. Turvapaikanhakijoita saapuu tasaisena virtana, mutta erityistä painetta syntyy ensi syksynä 45 syyrialaisen kiintiöpakolaisen saapuessa. Silloin tarvitaan kaikkia resursseja. Lähinnä kyse on perheistä, jotka toisin kuin aikaisemmat kiintiöpakolaiset eivät ole viettäneet kovin pitkää aikaa pakolaisleirillä ja jotka ovat akuutissa kriisitilanteessa. Syksyllä saapuvat pakolaiset ovat käyneet Suomea ja kulttuuriamme koskevan perehdyttämiskurssin. He tietävät, että täällä odottaa talvi ja lumi ja että alue on harvaan asuttu ja kaksikielinen. Lisäksi he ovat saaneet johdatusta suomen kieleen. Se on tärkeää henkistä valmistautumista. Syyrialaisten pakolaisten tilanne on saanut huomiota tiedotusvälineissä, ja monet tuntevat heidän tilanteensa ja ovat halukkaita vastaanottamaan heidät. Eva-Maria toteaa, että on sattumaa, että juuri me synnymme tänne, ja että on meidän vastuullamme auttaa hädässä olevia. Hän on usein miettinyt, kuinka rohkeita ovat pakolaisnaiset, jotka uskaltavat aloittaa alusta täysin vieraassa maassa. Vaikka he pakenevat humanitaarisista syistä, on uskallus lähteä kuitenkin todella iso asia. Pakolaiset ovat samanlaisia ihmisiä kuin mekin, monet hyvin koulutettuja, mutta he eivät osaa uutta kieltä. Tarvitsemme toimivan verkoston auttaaksemme heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Tässä voimme kaikki olla mukana. Se ei maksa meille paljon, mutta heille se on elintärkeää. Mikaela Löv-Aldén TYHY-FÖRMÅNERNA För vem TYHY-kupongerna är personliga, ditt namn finns färdigt tryckt på kupongen, men glöm inte att själv anteckna din arbetsplats på kupongen. Endast 1 kupong/konditionstillfälle. Vid köp av 10 ggr kort eller månadskort kan 10 kuponger användas. Ifall du deltar i en arbis kurs, skriv gärna vilken kurs någonstans på kupongen. Du kan använda dina kuponger vid arbis endast om du kan betala hela kursavgiften med dem. OBS! Endast motionskurser. Du kan delta i den subventionerade tyhy-verksamheten även ifall du är 1. moderskaps-, föräldra-, vård- eller alterneringsledig 2. timlärare, har undervisning minst 16 h/v 3. säsonganställd, under anställningstiden 4. vikarie och sysselsatt, över 6 mån. anställningstid 5. permitterad, permitteringstiden under 6 mån. Men inte om du är anställd av annan firma! TYHY-KUPONGER FÖR NYA ANSTÄLLDA När en person anställs för längre tid än 6 månader skall förmännen inom Social- och hälsovårdsverket kontakta tiina.uusitalo@jakobstad. fi, övriga förmän skall kontakta rita.forsbacka@jakobstad.fi eller birgitta.blomqvist@jakobstad.fi för att beställa TYHY-kuponger. Antalet kuponger som ges ut minskas med 4 för varje månad, därför är det viktigt att förmannen tar kontakt så fort som möjligt. Efter 1 november ges inga kuponger ut före nästa tidning. Kuponger som slarvats bort ersätts inte med nya! Gäller alla anställda! TYHY-EDUT Kenelle? TYHY-kupongit ovat henkilökohtaisia. Nimesi on painettu valmiiksi kuponkiin, mutta muista merkitä työpaikkasi kuponkiin itse. Vain yksi kuponki/ liikuntakerta. 10 kerran tai kuukausikortin ostoon voidaan käyttää 10 kuponkia. Jos osallistut työväenopiston järjestämään kurssiin, kirjoita mielellään kurssin nimi jonnekin kuponkiin. Voit käyttää kuponkeja työväenopiston kursseihin ainoastaan silloin, kun voit maksaa koko kurssimaksun niillä. HUOM! Ainoastaan kuntoilukurssit. Voit myös osallistua tuettuun tyhy-toimintaan, vaikka olet: 1. äitiys-, isyys-, hoito- tai vuorotteluvapaalla 2. tuntiopettaja, opetusta väh. 16 h/v 3. sesonkityöntekijä, työssäoloaikana 4. sijainen tai työllistetty, yli 6 kk:tta 5. lomautettu, lomautusaika alle 6 kk:tta Mutta ei, jos olet jonkun toisen yrityksen työntekijä! TYHY-KUPONKEJA UUSILLE TYÖNTEKIJÖILLE Kun uusi työntekijä palkataan pidemmäksi aikaa kuin 6 kuukautta tulee esimiesten Sosiaali- ja terveysvirastossa ottaa yhteyttä tiina.uusitalo@ pietarsaari.fi, muiden esimiesten tulee ottaa yhteyttä rita.forsbacka@ jakobstad.fi tai birgitta.blomqvist@jakobstad.fi ja tilata TYHY-kupongit. Annettavien kuponkien määrä vähenee 4:llä joka kuukausi, siksi on tärkeää että esimies ottaa yhteyttä mahdollisimman pian. Marraskuun ensimmäisen päivän jälkeen ei enää anneta kuponkeja ennen seuraavaa henkilöstölehteä. Hukattuja kuponkeja ei korvata uusilla! Tämä koskee kaikkia työntekijöitä! Birgitta Blomqvist

8 Joni on IT-osaston uusi kasvo Tietotekniikan insinööri Joni Isoaho on uusi kasvo Pietarsaaren kaupungilla. Hän työskentelee IT osastolla vastuualueenaan koulupuolen tietotekniikka. Työssään Isoaho aloitti tammikuussa. 27-vuotias mies on työskennellyt vastaavissa tehtävissä aiemmin Kokkolan kaupungin työntekijänä. Naapurikaupungissa ithommissa ehti vierähtää neljä ja puoli vuotta. - Työt olivat pätkittäisiä ja aina määräaikaisia. Kun täällä avautui vakituinen paikka, en kauaa miettinyt, hän sanoo. Isoaho kulkee työmatkansa Kokkolasta eikä ainakaan näillä näkymin suunnittele uutta kotia Pietarsaareen. Yksi syy on omistusasunto, jonka hän ehti ostaa naapurikaupungista. Tulevaisuutta ei kuitenkaan pysty ennustamaan, joten jos sinkkumies löytää itselleen elämänkumppanin, muuttokaan ei ole mahdottomuus. Mutta turha mennä asioiden edelle. Isoaho kertoo, että IT-suunnittelijan työ on etupäässä tietotekniikan ylläpitämistä. Hän ei puutu järjestelmien sisältöön vaan katsoo, että kaikki toimii. - Kouluissa esimerkiksi suunnitellaan kokonaisuus yhdessä rehtorien ja koulujen it-vastaavien kanssa. Miten saadaan aikaan toimiva luokkaympäristö, minkälaiset laitteistot halutaan ja sen sellaista. Sisältöön en puutu. Kirjo itsessään on todella suuri. Toisissa kouluissa on hyvät laitteet ja toisissa ei ole panostettu niin paljon tietotekniikkaan. Yksi yleisimpiä syitä, miksi it-henkilöön otetaan yhteyttä, on salasanojen resetointi. Salasanoja on yhdellä ihmisellä lukuisia ja joku pääsee siksi aina unohtumaan. Melko paljon Isoaho kulkee työpisteeltä toiselle kaapeleita kytkemässä. - Pääpiirteittäin ihmiset kyllä osaavat käyttää konetta, mutta kyllä joskus tuntuu, että miten saavat edes oman tv:nsä toimimaan. Ongelmat ovat usein käyttäjäperäisiä. Mutta eivät kaikki voi kaikkea osata. Minulle tämä on arkipäivää, kaikille ei. Vapaa-aikanaan Isoaho pelaa lentopalloa Kälviän Tarmossa ja salibändyä Toholammin Urheilijoissa. Salibändyn hän on aloittanut myös Pietarsaaren omassa kaupungin joukkueessa. Punttisalillakin mies käy. - Työssä joutuu istumaan niin paljon, että vapaa-aikana on hyvä liikkua, hän tuumaa. Joni Isoaho viihtyy hyvin Pietarsaaressa. Työkavereiden kanssa on hyvät välit. Hän on aikaisemminkin pyörinyt Pietarsaaressa vapaa-aikanaan jonkin verran, mutta vasta nyt hän huomaa, miten ruotsinkielinen kaupunki todella on. - Mutta ei se haittaa. Vaikka en itse vielä puhu, ymmärrän kyllä. Ja homma toimii, kun kaikki puhuvat omaa äidinkieltään. Ja kaikki ymmärtävät silti toisiaan. Marjo Luokkala Joni är det nya ansiktet på IT-avdelningen Dataingenjör Joni Isoaho är ett nytt ansikte i staden Jakobstad. Han arbetar på IT-avdelningen med ansvar för skolväsendets datateknik. Isoaho började arbeta i januari. 27-åringen har arbetat med motsvarande uppgifter för Karleby stad. Han hann jobba fyra och ett halvt år med IT-uppgifter i grannstaden. - Arbetet var snuttjobb och alltid för en viss tid. När en fast anställning dök upp här, behövde jag inte fundera länge, säger han. Isoaho pendlar från Karleby och planerar åtminstone inte för närvarande att flytta till Jakobstad. En orsak är den aktielägenhet som han hann köpa i grannstaden. Framtiden kan man ändå inte förutspå, så om den nuvarande singeln hittar en livskamrat är en flyttning ingen omöjlighet. Men det är onödigt att spekulera i den saken. Isoaho berättar att IT-planerarens arbete i huvudsak går ut på att underhålla datateknik. Han gör ingenting åt innehållet i systemen, utan ser till att allt fungerar. - I skolorna t.ex. planeras helheten tillsammans med rektorerna och skolans IT-ansvariga. Hur ska man få till stånd en fungerande klassmiljö, hurudan hårdvara behöver man osv. Innehållet befattar jag mig inte med. Situationen i de olika skolorna är mycket varierande. En del skolor har bra utrustning, medan man i andra inte har satsat så mycket på datateknik. En av de vanligaste orsakerna till att man tar kontakt med ITpersonen är reset av lösenord. En person kan ha otaliga lösenord, och något faller därför alltid i glömska. Ganska ofta färdas Isoaho från en arbetsplats till en annan för att koppla kablar. Foto/kuva: Pirjo Salonen - I stora drag kan folk nog använda datorn, men ibland kan jag inte låta bli att fundera hur de ens kan få sin egen TV att fungera. Problemen är ofta användarrelaterade. Men alla kan inte behärska allt. För mig är det här vardagsmat, men inte för alla. På fritiden spelar Isoaho volleyboll i Kälviän Tarmo och innebandy i Toholammin Urheilijat. Innebandy har han också börjat spela i Jakobstad, i stadens eget lag. Dessutom styrketränar han. - På jobbet sitter jag så mycket att det är bra att röra på sig på fritiden, resonerar han. Joni Isoaho trivs bra i Jakobstad. Han har bra förhållande till arbetskamraterna. Nog har han tidigare också varit en del i Jakobstad på sin fritid, men det är först nu han har märkt hur svenskspråkig staden egentligen är. - Men det gör ingenting. Fastän jag inte ännu talar svenska själv, förstår jag nog. I praktiken fungerar det så, att alla talar sitt eget modersmål och ändå förstår man varandra. Marjo Luokkala - 8 -

9 Ett team där alla jobbar mot samma mål Medarbetarna på Löneavdelningen var en utav de arbetsgemenskaper som utnämndes till årets arbetsteam. Trots att utmaningar inte saknats har de femton lönesekreterarna lyckats prata sig samman och gemensamt se till att alla stadens löner och arvoden betalats ut i tid. När jag träffar lönesekreterarna under kaffepausen sitter de alla vid samma bord och diskussionerna löper lätt. -Vi är bra på teamwork och arbetsgemenskapen är viktig för oss, säger Tea Ahlskog. Vi jobbar tillsammas och hjälper varandra. Löneavdelningen har centraliserats och de som tidigare jobbade i Nykarleby och på Malmska har flyttat in. Också löneprogrammen har bytts ut. -Vi märkte att det finns många sätt att göra samma arbetsuppgift på, fler än man kunde ana, säger Ulla-Britt Manninen. Mona Linder som flyttat över från Nykarleby säger att det var en stor omställning. Arbetsgivaren, arbetsplatsen och lönesystemet var nytt. Men det gäller att anpassa sig och diskutera. -Vi har gemensamma möten varje tisdag och atmosfären är sådan att man kan lyfta fram saker till diskussion, säger May Ahlvik. Vi pratar ihop oss. Jag frågar dem vilken den största utmaningen i deras arbete är. -Med löneutbetalningar om året infaller de största utmaningarna flera gånger i månaden när 3000 anställda ska få sin lön utbetalad i tid, säger Ulla-Britt Manninen. Då finns det inget utrymme för förseningar. De flesta på löneavdelningen har arbetat här länge. Arbetsuppgifterna är inget man lär sig i en handvändning. Det tar ett år innan man hunnit vara med om alla arbetsmoment som sker under ett löneår. Som löneräknare ska man behärska tjänste- och kollektivavtalen och lagstiftningen gällande löneräkning. Det innebär kontinuerligt vidareutbildning och inför löneutbetalning är det stresssigt. -Jag tror inte att man jobbar med detta om man inte kan hantera stress, säger Ulla-Britt Manninen. Vi har gjort upp klara beskrivningar för våra arbetsuppgifter och för att hålla oss i form har vi daglig pausgymnastik. För den summa teamet fick som belöning slöt alla femton upp och tillsammans åkte de till Härmä för att äta gott, promenera, få behandlingar och några tog sig en svängom på dansgolvet. -Det var roligt att alla följde med fast det inte är lätt att hitta en tidpunkt som passar alla, säger Ulla-Britt Manninen. Alla kollegor satsade sin lediga lördag på detta. I motiveringen till varför Löneavdelningen blev årets arbetsteam står det: Förändringar kan medföra någonting gott och där är Löneavdelningen ett bra exempel för andra. Mikaela Löv-Aldén Tiimi jossa kaikki työskentelevät yhteisen tavoitteen hyväksi Palkkaosaston työntekijät olivat yksi vuoden työtiimiksi nimetyistä työyhteisöistä. Vaik ka haas teita ei ole puuttunut, ovat osaston 15 palkkasihteeriä onnistuneet sopimaan yh tei sis tä käy tännöis tä puhumalla ja huo leh ti maan yh dessä siitä, että kaupungin kaikki palkat ja palk kiot mak setaan ajoissa. Tavatessani palkkasihteerit kahvitauolla he kaikki istuvat saman pöydän ääressä ja kes kus telu soljuu luontevasti. Olemme hyviä tiimityössä ja työyhteisö on meille tärkeää, sanoo Tea Ahlskog. Työs ken telemme yhdessä ja autamme toisiamme. Palkkaosasto on keskitetty, ja aikaisemmin Uudessakaarlepyyssä ja Malmilla työsken nel leet palkanlaskijat ovat muuttaneet kaupungintaloon. Myös palkkaohjelmat ovat vaih tu neet. Huomasimme, että samat työtehtävät voi tehdä monella eri tavalla, useammalla kuin osaisi arvatakaan, Ulla-Britt Manninen sanoo. Uudestakaarlepyystä siirtynyt Mona Linder toteaa, että muutos oli suuri. Työnantaja, työ paik ka ja palkkajärjestelmä olivat uusia, mutta tilanteeseen on sopeuduttu asioista kes kus te lemalla. Meillä on yhteinen kokous joka tiistai ja ilmapiiri on sellainen, että asioita voi tuoda esil le keskustelua varten, sanoo May Ahlvik. Puhumalla pääsemme yksimielisyyteen. Kysyn palkanlaskijoilta, mikä on suurin haaste heidän työssään Foto/kuva: Pirjo Salonen Palkanmaksuja on vuodessa , ja suurimmat haasteet ajoittuvat useisiin ker toi hin kuu kau dessa, kun 3000 työntekijän täytyy saada palkkansa ajoissa, Ulla-Britt Man ninen to teaa. Viivästyksiin ei ole varaa. Useimmat ovat työskennelleet palkkaosastolla vuosia. Teh tä viä ei opita kädenkäänteessä. Kestää vuoden ennen kuin työntekijä on osallistunut kaik kiin palk kavuoden sisältämiin työvaiheisiin. Palkanlaskijan on hallittava virka- ja työehtosopimukset ja palkanlaskentaa koskeva lai n sää däntö. Se vaatii jatkuvaa kouluttautumista, ja palkanmaksua edeltävä aika on stres saa vaa. En usko, että näissä tehtävissä voi työskennellä ellei kykene hallitsemaan stressiä, sa noo Ulla-Britt Manninen. Olemme laatineet selkeät työtehtävien kuvaukset ja py sy äk semme kunnossa teemme taukojumppaa päivittäin. Palkkiosummallaan kaikki 15 palkanlaskijaa kävivät joukolla Härmässä, jossa he söivät hy vin, kävivät kävelemässä ja hoidoissa, ja osa kävi pyörähtelemässä tanssilattialla. Oli mukavaa, että kaikki olivat mukana, vaikka ei ole helppoa löytää kaikille sopivaa ajan kohtaa, sanoo Ulla-Britt Manninen. Kaikki käyttivät retkeen lauantaivapaansa. Perusteluissa palkkaosaston valinnaksi vuoden työtiimiksi lukee seuraavaa: Muutokset voi vat tuoda mukanaan jotain hyvää, ja palkkaosasto on siitä hyvä esimerkki muille. Mikaela Löv-Aldén

10 Periaatteena hyvä palvelu ja laatu Mittausosastolla on kolme päätehtävää, kertoo vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg. En simmäinen on kiinteistönmuodostuksen hoitaminen ja kehittäminen, kuten tonttien loh ko minen ja kiinteistörekisterin pito. Toisena tehtävänä ovat tonttiasiat ja maakaupat, esi mer kiksi kau pungin tarvitseman tonttimaan osto ja vuokrauksen hoitaminen. Kolmantena pää teh tä vä nä ovat mittaukset kentällä. Se on konkreettista rakennuspalvelua, kuten talo jen raken nus paikkojen merkitsemistä. Lisäksi mittausosasto ylläpitää kaupungin kartastoa ja paik ka tie tojärjestelmää. Osastolla on yhteensä 15 työntekijää. Nykyään meitä on vähemmän kuin 80-luvun lopussa. Silloin kentällä mittaustehtävissä oli kymmenen henkilöä. Nykyään heitä on vain neljä, vaikka asemakaava-alu ei den mää rä on kaksinkertaistunut. Se on mahdollista osaamisemme ja huippu luo kan lait teis tom me ansiosta, Christer Tonberg sanoo. Mittausosasto voi myös esitellä 3 D-malleja näyttääkseen, miltä rakennus tulee näyt tä mään kaupunkimiljöössä. Mittaustehtävät tukevat muuta kunnallistekniikkaa ja henkilöstö on yleen sä yhteydessä maanomistajiin ja rakentajiin, sekä ammattilaisiin että epävarmoihin ensirakentajiin. Sosiaalinen puoli on mielenkiintoinen ja tärkeä. Työmme on paljolti asiakaspalvelua. Se vaatii diplomaattisuutta, palveluhenkisyttä ja nopeutta, Christer Tonberg kertoo. Toi sinaan saamme myös toimia välittäjinä joissakin asioissa. Kiinteistöteknikko Leo Palmroos huolehtii tonttien lohkomisesta ja maakaupoista ja ha kee lain huudot kaupungin ostamalle maalle. Tämä vuosi on ollut erityisen kiireinen, kos ka kun nal le maata myyvien maanomistajien ei tarvitse maksaa tänä vuonna luovutusvoittoveroa. Palmroosin tehtäviin kuuluu myös vuokrauksen hoitaminen. Lisäksi hän valmistelee asi oita tek niselle lautakunnalle ja edustaa kaupunkia rakennusasioissa. Christer Tonberg kertoo, että mittausosasto tuottaa vuodessa noin 2 miljoonan euron tulot vuok rien, met sätalouden ja maksujen kautta. Se on aika epätavallista julkisella sektorilla. Mittausosasto hoitaa myös kaupungin paikkatietojärjestelmää, jossa digitaalisessa muo dos sa olevia karttoja voidaan kytkeä eri rekistereihin. Väestötiedot, kiinteistörekisteri, ra ken nukset ja ta lo jen asukkaat liitetään yhteen, jotta alueesta saadaan yksityiskohtainen ku va. Jär jes tel mä on suureksi avuksi esimerkiksi uuden koulun tai päiväkodin rakennuspaikkaa suunniteltaessa. Paikkatietojärjestelmästä nähdään, paljonko lapsia alueella on ja min kä ikäisiä he ovat. Metsätalousinsinööri Roland Sundfors vastaa kaupungin metsätaloudesta. Hän hallinnoi met säpääomaa ja suunnittelee metsänhoitotyötä ja raivauksia. Kaupungilla on kaksi met su ria, mutta hakkuut ostetaan ulkopuolelta. Sundfors vastaa myös viljelypalstoista ja asuntovaunualueista. Viihdyn työssäni todella hyvin. Yksityishenkilöllä on harvoin mahdollisuus päästä hoi tamaan 2000 hehtaarin ta lous metsiä ja lisäksi 1000 hehtaarin puistometsiä ja vi her alueita. Työ on mielen kiin tois ta ja vaihtelevaa ja siihen sisältyy riistanhoitoa sekä vir kistysalueiden ja maiseman hoitoa, mut ta runsaasti myös sosiaalisia kontakteja, Roland Sundfors kertoo. Roland hallinnoi myös Fäbodan asuntovaunupaikkoja sekä hevoshakoja, laidunmaita ja vilje lypalstoja ja avustaa muita osastoja piennarten raivauksessa ja puunkaa dos sa. Matalasuhdanne on hieman hillinnyt rakentamista viime vuosina. Uutta kuitenkin ra ken ne taan jonkin verran ja kaupungin pinta-ala kasvaa, vaikka väestömäärä pysyykin va kaa na. Leo Palm roos kertoo, että olemassa olevat alueet alkavat olla täynnä ja nyt on me neillään noin kolmekymmentä uutta tonttia sisältävän asuinalueen asemakaavoitus Ves ter sun dinkylässä. Myös Uusipelto kas vaa ja on saanut uuden pientalokaavan. Lisäksi on meneillään omakotitonttien kaavoitus Lammassaaressa, ja Otsolahti 4:ssä on 150 tontin varanto. Christer Tonberg toteaa, että hänellä on kiinnostava työpaikka, jossa kollegojen kesken on hyvä yhteishenki ja huumoria. Tekniikka edistyy eikä kahta samanlaista päivää ole. Autamme toisiamme ja voimme siten palvella asiakkaitamme nopeasti. Ta voit tee nam me on hyvä palvelu ja laatu. Ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Meillä on esi mer kik si runsaasti visioita paikkatietojärjestelmän kehittämisestä. Järjestelmä on mel ko uu si, ja haluaisimme lisätä sen markkinointia ja kertoa käyttöalueista, mutta sii hen ei ole tarpeeksi resursseja. Asiakaspalvelua kentällä Saan seurata Tommy Åbackan ja Viljam Knifin mukana heidän lähtiessään paaluttamaan uudisrakennusta Vestersundinkylään. He käyttävät takymetriä, välinettä jolla mi ta taan etäisyyksiä ja kulmia. Ennen alkuun pääsyä he joutuvat hieman kääntelemään karttaa. Viljam Knif ottaa GPS:n avulla kahden pisteen koordinaatit määrittääkseen takymetrin sijainnin. Sen jälkeen mittaustyö voi alkaa. Takymetri seuraa pris maa, ja Viljam ja Tommy mer kitsevät rakennuksen nurkkapisteet ja laittavat niihin pu naiseksi maalatut kepit. Optiman rakennustyön opettaja Johan Nyman johtaa rakentamista viereisellä tontilla. Hän pyytää Tommya ja Viljamia merkitsemään tontin rajan, koska rajakepit ovat ka don neet. Meillä on todella hyvä yhteistyö. Tämä on kolmastoista talo, jota rakennan op pi lai de ni kanssa. Tarvitaan vain yksi puhelu ja mittausosaston henkilöstö saapuu hoita maan mittauksen. Palvelu ei voisi olla parempaa, Nyman sanoo. Rakennuspaikalle saapuu Tore Nylund. Hän on työskennellyt mittaustehtävissä yli 30 vuot ta. Aikaisemmin käsin laskettaessa työvälineinä käytettiin prismaa ja mittanauhaa. Kehitys on mennyt eteenpäin nopeasti. Uusia kaupunginosia rakennettaessa ton tin kul mien ja katujen merkitsemiseen saattoi kulua useita viikkoja. Nykyään se sujuu kol me kertaa nopeammin ja lisäksi mittaukset tuottavat kymmenen kertaa enem män tietoa, Tore Nylund sanoo. Tore Nylund viihtyy työssään ja toteaa, että on mielenkiintoista seurata koko prosessia sii tä lähti en, kun kaupunki saa raakamaan omistukseensa aina siihen saakka, että ra ken nuk set ja kadut ovat valmiita. Text & foto: Mikaela Löv-Aldén

11 Bra service och hög kvalitet som ledstjärna Mätningsavdelningens har tre huvuduppdrag säger tillförordnade stadsgeodet Christer Tonberg. För det första att sköta och utveckla fastighetsbildning som att stycka tomter och föra fastighetsregister. Den andra uppgiften är tomter och markaffärer som att exempelvis köpa tomtmark som staden behöver och att sköta om arrendering. Den tredje huvuduppgiften är mätning ute på fältet. Det är konkret byggservice som att märka ut var hus ska byggas. Mätningsavdelningen upprätthåller också stadens kartrtverk och lägesdatasystemet. Här arbetar totalt femton personer. -Vi är färre i jobb nu än vi var i slutet av 80-talet. Då hade vi tio personer som var ute och gjorde mätningsuppdrag. I dag är de bara fyra fastän de detaljplanerade områdena fördubblats. Det är möjligt för att vi har en hög kompetens och toppmodern utrustning, säger Christer Tonberg. Mätningsavdelningen kan även presentera 3 D-modeller för att visa hur en byggnad kommer att se ut i stadsmiljön. Mätningsuppdragen stöder annan kommunalteknik och personalen har ofta kontakt med markägare och byggare, både proffs och osäkra förstagångs-byggare. -Den sociala biten är intressant och viktig. Mycket i vårt arbete handlar om kundservice. Man måste vara diplomatisk och serviceinriktad och snabb, säger Christer Tonberg. Ibland får vi också medla i vissa ärenden. Leo Palmberg är fastighetstekniker och han sköter om tomtstyckning, markaffärer och söker lagfarter på den mark staden köper. I år har det varit extra bråttom eftersom markägare som säljer åt kommunen under detta år slipper skatt på överlåtelsevinsten. Att ha hand om arrenderingen faller också på hans lott. Han bereder också ärenden till Tekniska nämnden och representerar staden i byggnadsärenden. Christer Tonberg säger att Mätningsavdelningen drar in pengar, ungefär två miljoner i året genom utarrendering, skogsbruk och avgifter. Det är ganska ovanligt inom den offentliga sektorn. Mätningsavdelningen sköter också stadens lägesdatasystem där kartor i digital form kan kopplas till olika register. Befolkningsuppgifter, fastighetsregister, byggnader och vem som bor i husen kopplas samman för att ge en utförlig bild av ett område. Detta är till stor hjälp när man exempelvis planerar var en skola eller ett daghem ska byggas. Genom lägesdatasystemet kan man se hur många barn det finns i ett område och hur gamla de är. Roland Sundfors är skogsbruksingenjör och han sköter om stadens skogsbruk. Han förvaltar skogskapitalet och planerar skogsvårdsarbetet och röjningar. Staden har två skogsarbetare men avverkningen köps utifrån. Sundfors har också hand om kolonilotter och husvagnsområden. -Jag trivs jättebra med mitt arbete. Det är sällan man som privatperson får chansen att förvalta 2000 hektar ekonomiskogar och dessutom 1000 hektar parkskogar och grönområden. Det är intressant och omväxlande och innefattar viltvård, rekreation och landskapsvård men också många sociala kontakter, säger Roland Sundfors. Roland administerar också husvagnsplatserna vid Fäboda samt hästhagar, betesmarker och odlingslotter och bistår andra avdelningar med röjning av dikesrenar och trädfällning. Lågkonjunkturen har satt lite sordin på byggandet de senaste åren. Men här och där dyker byggs det nytt och trots att folkmängden hålls stabil så växer staden i yta. Leo Palmros säger att de befintliga områdena börjar vara fyllda och nu är detaljplanering på gång för ett nyttbostadsområde med ett trettiotal nya tomter i Vestersundsby och Nyåkern växer och har fått en ny plan för småhus. Planeringen är också på gång för egnahemshus på Fårholmen och i Bjönviken 4 finns ett område med 150 reservtomter. Christer Tonberg säger att han har en intressant arbetsplats med bra gemenskap och humor kollegorna emellan. Tekniken går framåt och ingen dag är den andra lik. -Vi hjälper varandra och kan därför ge våra kunder snabb service. Bra service och hög kvalitet är vår målsättning. Och tekniken utvecklas hela tiden. Till exempel har vi stora visioner för hur vi kan utveckla lägesdatasystemet. Det är ganska nytt och vi skulle vela marknadsföra det mera och berätta om användningsområdena, men vi har lite för knappa resurser för det. Kundservice ute på fältet Jag får följa med Tommy Åbacka och Viljam Knif när de ska påla ut för ett nybygge i Vestersundsby. De använder sig av en takymeter, ett instrument för mätning av avstånd och vinklar. De får vrida och vända lite på kartan innan de kommer i gång. Viljam Knif tar med hjälp av GPS fram koordinaterna för två punkter för att bestämma takymeterns position. Sen kan mätningen börja. Takymetern följer prismat och så märker Viljam och Tommy ut byggnadens hörnpunkter och märker dem med rödmålade pinnar. Johan Nyman som är lärare inom byggnadsbranschen på Optima basar för bygget på tomten bredvid. Han ber Tommy och Viljam märka ut tomtgränsen för råpinnarna har försvunnit. -Vi har ett jättebra samarbete. Det här är det trettonde huset jag är med och bygger med mina elever och jag ringer bara ett samtal och sen kommer personal från Mätningsvdelningen och sköter om mätningen. Servicen kunde inte bli bättre, säger Nyman. Tore Nylund anländer till byggplatsen. Han har jobbat med mätning i över 30 år och tidigare var det prisma och måttband som gällde och man räknade för hand. -Det har gått snabbt framåt. När nya stadsdelar skulle byggas kunde vi hålla på i flera veckor med att markera ut tomthörn och gator. Förutom att det går tre gånger snabbre i dag så producerar vi tio gånger mera information gennm våra mätningar, säger Tore Nylund. Tore Nylund trivs med sitt arbete och han säger att det är intressant att få följa hel förloppet från när staden får in råmark i sin ägo tills byggnader och gator står klara. Teksti & kuvat: Mikaela Löv-Aldén

12 En arbetsmyra som hittat sitt drömjobb Sen årsskiftet jobbar Mikael Nylund som tillsynsveterinär i Jakobstad. Arbetsuppgifterna består i att övervaka djurskydd, smittsamma sjukdomar och biproduktsanläggningar i Jakobstad, Larsmo, Pedersöre och Nykarleby. Mikael tillbringar halva sin arbetstid ute på fältet och resten av arbetstiden går åt till att förbereda och dokumentera besöken. Mikael har rötterna i Korsholm och hans föräldrar och ett par av syskonen bor i Kvevlax. Redan som 12 åring drömde han om att bli veterinär och efter många år i Sverige arbetar han i dag i sitt gamla hemland med sitt drömyrke. -Jag glömde min barndomsdröm mellan men fick möjlighet att utbildad mig på lite äldre dagar och för två år sen blev jag klar med mina studier. Detta är världens bästa yrke. Det finns hur många öppna dörrar som helst och arbetet blir aldrig tråkigt. Speciellt för en som är nyfiken och lite av en arbetsnarkoman, säger Mikael. Tillsynsveterinär är en helt ny tjänst som kom till genom ett beslut av Evira. Det behövdes mera lokal kontroll av djurskyddet på lokal nivå och i dag finns det ungefär 40 tillsynsveterinärer i Finland. Mikael håller även koll på om smittsamma djursjukdomar bryter ut i Jakobstadsnejden och att dessa i så fall inte sprids mellan gårdar. Han tar prover i hönsbesättningar för att kontrollera att salmonella inte sprids och om e-koliebakterier påträffas i nötbesättning kan han vara hjälplig med provtagning och ge råd om uppföljande sanering. Den årliga tillsynen av gårdar med hobbydjur, stall, kennlar och katt- och hundpensionat är en viktig del att tillsynsarbetet. Den årliga kontrollen är ett förebyggande arbete för djurskyddet. Vid den årliga tillsynen kontrollerar han hur djuren tas om hand, skicket på byggnaderna och hagarna och att dessa uppfyller de krav som ställs i djurskyddslagen. -Mitt arbete innebär mycket kontakt med människor. Som tillsynsveterinär måste man vara social och kunna diskutera och medla, säger Mikael. Mikael säger att han alltid försöker ta den första kontakten på ett positivt sätt. Även när det gäller djurskyddet som ibland kan innebära känsliga uppdrag. Det kommer in anmälningr om djur som far illa och klagomål på grannens katter eller hund som inte har någon koja. Sällan gäller det stora katastrofer eller människor som misshandlar sina djur. -Vi följer alltid upp de anmälningar som kommer in för att se att både djuren och deras ägare mår bra. Det kan ligga personliga tragedier bakom att djuren inte sköts som de borde, skilsmässor och kriser. Och exempelvis bönderna har ett krävande arbete, ibland kanske de helt enkelt inte orkar med arbetsbördan, säger Mikael. Mikael säger att det känns viktigt och angeläget att kunna hjälpa djur genom att hjälpa människor. -Det är mitt jobb att se till att djuren mår bra och att djurskyddslagen åtföljs, ibland får vi gå fram stegvis för att komma in på rätt spår. Men i vissa situationer måste man även kunna peka med hela handen. Att kunna kommunicera är viktigt i det här arbetet. Innan Mikael blev veterinär har han bland annat jobbat med travhästar, kört lastbil och drivit eget företag inom livsmedelsbranschen. -Jag har provat på mycket och fått möta en massa människor. Det har varit lärorikt och det har jag nytta av i mitt arbete, säger Mikael. Men att sätta sig på skolbänken efter 20 år i arbetslivet utan att knappt ha lyft en bok, det var en sann utmaning. Men Mikael var fastbesluten även om det kändes jobbigt i början. Han är en människa som oftast har två järn i elden samtidigt och angrep studierna med samma motivation och glöd. Mikael kom först för att sommarjobba i Jakobstad och nu delar han sin tid mellan Jakobstad och Uppsala där hans barn bor kvar. Två veckor här och två veckor i Uppsala. Under sina jobbveckor tar han också extra jourer och lite hästpraktik som veterinär på kvällarna för att också få den kliniska delen av arbetet och hålla sig ajour. Det är lite av en hobby samtidigt. -När jag är i Sverige sköter jag lite pappersarbete och förkovrar mig i mitt arbete. Resten av tiden sen är jag så mycket pappa jag bara kan. Det är underbart, säger Mikael. Text & foto: Mikaela Löv-Aldén Fotoklubben Malm / Valokuvakerho Malm Solveig Sandvik-Nyberg: Mot okända / Tuntemattomaan Linnea Mod: Lugnet ute i Fäboda / Fäbodan rauha

13 Työmyyrä on löytänyt unelmatyönsä Mikael Nylund on työskennellyt vuodenvaihteesta alkaen valvontaeläinlääkärinä Pietarsaaressa. Hänen tehtäviinsä kuuluu eläinsuojelun, tartuntatautien ja sivutuotteiden käsittelylaitosten valvonta Pietarsaaressa, Luodossa, Pedersöressä ja Uudessakaarlepyyssä. Puolet työ ajastaan Mikael viettää kent tä työs sä ja loput ajasta kuluu käyntien valmisteluun ja do ku mentointiin. Mikaelin juuret ovat Mus tasaaressa, ja hänen vanhempansa ja muutamat si saruksista asuvat Koi vu lah des sa. Jo 12-vuotiaana hän haaveili eläin lääkärin ammatista ja usean Ruotsissa vietetyn vuo den jälkeen hän työskentelee nyt unelma-ammatissaan van has sa kotimaassaan. Lapsuuden haave pääsi välillä unohtumaan, mutta sain mahdollisuuden opiskella hieman vanhemmalla iällä ja valmistuin kak si vuotta sitten. Tämä on maailman pa ras ammatti. Lukemattomia ovia on avoinna, eikä työ ole koskaan tylsää etenkään sel laiselle, joka on utelias ja jos sa on vähän työnarkomaanin vikaa, Mikael sanoo. Valvontaeläinlääkärin virka on täysin uusi ja perustettiin Eviran päätöksellä. Eläinsuojeluun tarvittiin enemmän paikallisvalvontaa, ja nykyisin Suomessa on noin 40 valvontaeläinlääkäriä. Mikael seuraa lisäksi tarttuvien eläintautien puhkeamista Pietarsaaren seudulla ja eh käi-see niiden leviämistä tilalta toiselle. Hän ottaa näytteitä siipikarjoista valvoakseen, ettei sal mo nella pääse leviämään. Ja jos nautakarjasta tavataan kolibakteereja, hän voi avustaa ot tamalla näytteitä ja neuvomalla tulevassa saneerauksessa. Harrastuseläimiä pitävien tilojen, tallien, kennelien sekä kissa- ja koirahoitoloiden vuotuiset tarkastukset ovat tärkeä osa valvontatyötä. Vuotuinen valvonta on ehkäisevää eläinsuojelutyötä. Val von nassa Mikael tarkastaa, miten eläimiä hoidetaan, rakennusten ja hakojen kunnon se kä sen, että ne täyttävät eläinsuojelulaissa asetetut vaatimukset. -Työhöni sisältyy paljon kontakteja ihmisten kanssa. Valvontaeläinlääkärin on oltava so si aa linen ja osattava keskustella ja sovitella, Mikael sanoo. Mikael kertoo pyrkivänsä aina myönteiseen ensikontaktiin, silloinkin kun kyse on eläin suo je lusta, johon saattaa toisinaan sisältyä arkaluontoisia tehtäviä. Hänelle tulee il moi tuk sia kal toin kohdelluista eläimistä ja kanteluja naapurin kissoista tai koirasta, jolla ei ole kop pia. Har voin on kyse suurista katastrofeista tai eläimiään pahoinpitelevistä ihmisistä. Seuraamme aina saapuneita ilmoituksia nähdäksemme, että sekä eläimet että nii den omistajat voivat hyvin. Eläinten laiminlyönnin taustalla saattaa olla henkilökohtaisia tragedioita, avioeroja ja kriisejä. Ja esimerkiksi maanviljelijöiden työ on vaa ti vaa, joskus he eivät ehkä kerta kaikkiaan jaksa työtaakkaansa, Mikael sanoo. Mikael toteaa, että tuntuu tärkeältä voida auttaa eläimiä auttamalla ihmisiä. Työhöni kuuluu huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja siitä, että eläinsuojelulakia nou da tetaan. Toisinaan on edettävä askel kerrallaan, jotta päästään oikeille raiteille. Jois sakin ti lanteissa on kuitenkin toimittava suoraviivaisesti. Vuo rovaikutustaidot ovat tärkeitä tässä työssä. Ennen eläinlääkäriksi valmistumistaan Mikael on muun muassa työskennellyt ravihevosten pa rissa, ajanut kuorma-autoa ja hoitanut omaa elintarvikealan yritystään. Olen kokeillut monenlaista ja saanut tavata paljon ihmisiä. Se on ollut opettavaista ja hyödyksi työssäni, Mikael sanoo. Paluu koulunpenkille oli todellinen haaste Mikaelille, joka oli ollut työelämässä 20 vuotta ja tus kin avannutkaan kirjaa. Hän oli kuitenkin päättänyt vakaasti opiskella, vaikka se tun tui kin alussa vai keal ta. Hän on ihmisiä, joilla on yleensä monta rautaa tulessa, ja sa malla in nos tuksella ja intohimolla hän tarttui opintoihinkin. Aluksi Mikael tuli Pietarsaareen ke sä töi hin ja viettää nyt ai kaansa vuorotellen Pietarsaaressa ja Uppsalassa, jossa hänen lap sen sa edel leen asu vat. Hän asuu kak si viikkoa täällä ja kaksi viikkoa Uppsalassa. Työviikkojensa aikana hän tekee ylimääräisiä päivystysvuoroja ja harjoittaa iltaisin hevospraktiikkaa pi t ääk seen myös kliinisen työn tai ton sa ajan tasalla. Se on samalla harrastus. Ruotsissa ollessani teen vähän paperitöitä ja täydennän ammattitaitoani. Muun ai kaa olen mahdollisimman paljon isänä. Se on upeaa, Mikael sanoo. Teksti & kuva: Mikaela Löv-Aldén Gun Österbacka: Stamväg / Kantatie Ann-Christine Björkman: Hösten har kommit / Syksy on saapunut

14 Musikaalinen talonmies opastaa lapsia nikkaroimaan Rummuissa on jokin alkukantainen asia, joka vetoaa ihmisen primitiiviseen puoleen, sanoo kiinteistönhoitaja Osmo Samanen, joka tunnetaan erinomaisena rumpalina tanssilavoilta. Osmon ensikosketus rumpuihin tapahtui lapsuudenkaverin luona. - Kaveri osti sellaisen klitterisen rumpusetin, joka kimmelsi upeasti valossa. Ihastuin settiin ihan mahdottomasti. Itse olin saanut isoveljeltäni mopon, sellaisen 60-luvun Tunturi sportin, jonka menin sitten vaihtamaan tuohon rumpusettiin. Ei siitä soitosta oikein mitään tullut, kun en osannut soittaa yhtäkään tahtia. Mutta hienot ne oli, hän muistelee. Sittemmin Osmo oppi itseopiskeluna tahdit. Vasta paljon myöhemmin hän sai rumputunteja arvostamaltaan rumpalilta Pasi Juvoselta. Osmo ei vain soita rumpuja, vaan tekee ja entisöi niitä itse. Musikaalisena poikana Osmo olisi soittanut myös kitaraa, mutta vasenkätisenä se oli 70-luvulla vaikeaa, sillä vasenkätisille ei kitaroita juurikaan ollut. Rummut pystyi kääntämään toisinpäin, joten se luonnistui helpommin. Nykyään kotona on kaksi vasenkätistä kitaraa. Osmo Samanen on soittanut useissa bändeissä. Ensimmäinen oma bändi kantoi nimeä Probleema. Tanssimusiikki tuli kuvioihin 80-luvun lopulla, kun hän soitti Eksetissä. Sittemmin hänet nähtiin rumpujen takana mm Coronassa ja Hafsbandetissa. Nyt Samanen rummuttaa tahteja yhdessä seudun arvostetuimmista tanssiorkestereista, Walkareissa. - Tykkään soittaa tanssimusiikkia. Suurin syy on ehkä se, että keikkoja riittää ja tanssimuusikkona pääsee lavoille ja yleisöllehän sitä pitää soittaa. Kyllä treenikämpällä saa treenata, jos sitä haluaa, hän sanoo. Keikat suuntautuvat kauemmaksi Pietarsaaresta. Viikonlopuilla matkat vievät mm Kalajoelle, Evijärvelle, Latosaareen, Hämeenlinnaan ja Parkanoon. - Walkareiden kanssa olen päässyt sellaisille isoille lavoille, joihin muuten en olisi koskaan päässyt. Basistimme Antti on mainio keikkamyyjä, hän iloitsee. Kiinteistönhoitajana Osmo on tottunut kunnostamaan paikkoja ja värkkäilemään erilaisten asioiden parissa. Erittäin ylpeä hän on siitä, että sai pari vuotta sitten Raatihuoneen vanhan kellon toimimaan. - Kello toimi useita vuosia kuin jalkavammainen kaakki. Nyt se toimii hienosti, kunhan muistetaan vetää se kerran viikossa. Osmolla on näppärät sormet ja mielikuvitusta nähdä vanhoissa romuissa uusiokäytön mahdollisuudet. Tuo taito on pantu merkille muuallakin ja noin vuosi sitten Osmoa pyydettiin vetämään lasten nikkarointikerhoa Tupakkamakasiinille. Osmo otti tehtävän ilomielin vastaan. Apuna toimii Sari Honkaniemi, joka osaa hienosti kaitsea lapsia. Kerhossa käy viikoittain noin kymmenen lasta. Talven aikana Osmon avustuksella Ykkössetti lapset ovat valmistaneet kukin oman puisen kaksitasolentokoneen ja keväällä työn alla oli jokivene. - Todella kivaa puuhaa. Lapset ovat innostuneita puuhareita ja koska työn jälki näkyy, hyvin motivoituneita pikku nikkareita. Osmon periaatteena on opettaa lapsia tekemään sellaisia pieniä esineitä, joilla on jokin tarkoitus ja joita voidaan arjessa käyttää. Lentokoneen ja jokilaivan lisäksi lasten käsistä on syntynyt mm lintujen ruokintapönttöjä. Nikkarointihommissa vierähtää puolitoista tuntia tiistai-iltaisin. Rumpalina toimiminenkaan ei haittaa varsinaista työtä, sillä keikat ovat pääsääntöisesti viikonloppuisin. - Olen työskennellyt kaupungin hommissa 36 vuotta ja täytyy tunnustaa, että työ on ollut vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Viihdyn hyvin, työilmapiiri on hyvä ja yhteistyö työkavereiden kanssa sujuu, apua saa aina kun tarvitsee. Teksti: Marjo Luokkala Kuvat: Pirjo Salonen Rumpali Raatihuoneen kellon koneisto

15 Musikalisk gårdskarl lär barn snickra I trummandet finns någonting ursprungligt som vädjar till människans primitiva sida, säger fastighetsskötare Osmo Samanen, också känd från dansbanorna som en utmärkt trummis. Osmo kom första gången i kontakt med trummor hemma hos en barndomskamrat. - Min kompis hade köpt ett sådant där glittrigt trumset, som glänste vackert i ljuset. Jag blev stormförtjust i trumsetet. Själv hade jag fått en moped av min storebror, en sådan där 60-tals Tunturi Sport, som jag sedan bytte mot det där trumsetet. Det blev inte så mycket bevänt med spelandet, då jag inte kunde spela en enda takt. Men fina trummor var det, jag kommer ännu ihåg dem. Senare lärde sig Osmo att hålla takten genom självstudier. Först mycket senare fick han trumlektioner av Pasi Juvonen, en trummis som han uppskattade. Osmo inte bara spelar på trummor, utan han tillverkar också trummor själv och restaurerar dem. Osmo var en musikalisk pojke, som gärna skulle ha spelat gitarr också, men på 70-talet var det svårt för en vänsterhänt, för det fanns just inga gitarrer för vänsterhänta. Trummorna kunde man vända andra vägen, så det gick lättare. Nuförtiden har han två gitarrer för vänsterhänta hemma. Osmo Samanen har spelat i flera band. Det första egna bandet hette Probleema. Dansmusiken kom in i bilden i slutet av 80-talet, när han spelade i Ekset. Efter det sågs han bakom trummorna bl.a. i Corona och Hafsbandet. Nu håller Samanen i trumpinnarna i en av de mest ansedda dansorkestrarna i nejden, nämligen Walkarit. - Jag tycker om att spela dansmusik. Den största orsaken är kanske att det finns gott om spelningar, och som dansmusiker får man uppträda på scen och spela inför publik. Nog får man öva i replokalen alldeles tillräckligt, om det är det man vill, säger han. Spelningarna tar honom längre bort från Jakobstad. På veckosluten bär det av bl.a. till Kalajoki, Evijärvi, Latosaari, Tavastehus och Parkano. - Tillsammans med Walkarit har jag fått uppträda på sådana stora dansbanor som jag aldrig hade uppträtt på annars. Vår basist Antti är bra på att marknadsföra oss, säger han glatt. Som fastighetsskötare är Osmo van att reparera och fixa olika saker. Han är mycket stolt över att han för ett par år sedan fick Rådhusets gamla klocka att fungera. - Klockan gick i flera år som en halt häst. Nu fungerar den utmärkt, bara man kommer ihåg att dra upp den en gång i veckan. Osmo är händig och har fantasi, så att han ser möjligheter till återanvändning av gammalt skrot. Det är en färdighet som noterats också på annat håll, och för ca ett år sedan ombads Osmo att leda en snickarklubb för barn på Tobaksmagasinet. Osmo tog emot uppdraget med glädje. Till sin hjälp har han Sari Honkaniemi, som är duktig på att sköta barn. Cirka tio barn kommer till klubben varje vecka. Under vintern har barnen med Osmos hjälp tillverkat varsitt dubbelvingat flygplan av trä och nu på våren håller de på med en älvbåt. - En verkligt rolig sysselsättning. Barnen är ivriga att knåpa på, för det syns vad man gör, de är mycket motiverade små snickare. Osmo har som princip att lära barnen göra sådana små föremål, som man behöver och som kan användas i vardagen. Förutom flygplanet och älvbåten har barnen egenhändigt tillverkat bl.a. fågelbord. Snickrandet tar en och en halv timme på tisdagskvällarna. Att fungera som trummis inkräktar inte heller på det egentliga arbetet, för spelningarna är i huvudsak på veckosluten. - Jag har varit anställd av staden i 36 år, och jag måste medge att arbetet har varit omväxlande och intressant. Jag trivs bra, det är bra atmosfär på arbetsplatsen och samarbetet med arbetskamraterna fungerar, man får alltid hjälp då man behöver. Text: Marjo Luokkala Foto: Pirjo Salonen Huumorin kukka Itse rakennettu rumpu

16 De går bredvid ända till slutet om den palliativa polikliniken vid Jakobstads sjukhus Vi märkte att det fanns ett mörkertal då en cancerbehandling avslutats och patienten fått beskedet att inget mera kan göras, berättar avdelningssköterska Nina Nyqvist på avdelning 6, dit den palliativa polikliniken hör. Vi ville fånga upp de patienter där livet onekligen snart kommer att ta slut. Den palliativa vården pågår oftast i någon eller några månader, och de allra sista dagarna ger vi det som kallas vård i livets slutskede. Poliklinikens två sjuksköterskor tar kontakt efter att de via den behandlande enheten får vetskap om att en persons aktiva cancervård avslutats. Man hör sig för vad människan behöver i form av mediciner, hjälpmedel, hemvård och annat. Den som vill får komma på ett besök till polikliniken. Ofta gör man tillsammans upp en så kallad palliativ vårdplan, medan patienten ännu mår så pass bra att hon eller han kan uttrycka sina önskningar för den återstående tiden. Jag frågar en av sjuksköterskorna, Anna-Lena Mattbäck, vilka egenskaper som gör att just hon är lämpad för det här arbetet. Anna- Lena tvekar, men avdelningssköterska Nina finner snabbt svar: Anna-Lena har ett varmt och genuint intresse för vården av döende. Både Anna-Lena och vår andra sköterska, Yvonne Löfbacka har utbildning i palliativ vård. De är båda lugna och har en stor kunskap, och de vågar ta diskussionen om döden. Polikliniken har en ansvarig läkare, Mats Björklund, som funderar som ett stöd för personalen, samtalar med de anhöriga och skriver ut mediciner vid behov. Andra bollplank är bland andra avdelningens andra läkare Kimmo Kuisma, cancerskötaren, hemvården, hjälpmedelscentralen och sjukhusprästerna. Regelbundet träffar personalen också prästen Hans-Christer Laggnäs, som är en mentor eller medmänniska för personalen. För det är viktigt att ständigt prata igenom saker i det här arbetet. Det är klart att vi ibland funderar på våra patienter också efter arbetsdagens slut. Så kall blir man nog inte att det går att helt släppa. Då är det viktigt att göra något som rensar huvudet; diska eller motionera, till exempel. Den palliativa poliklinikens egentliga öppettid är tisdagar klockan 12-16, men anhöriga med en patient på avdelningen får komma och gå som de vill, och de erbjuds också anhörigmat och övernattning. Vården är avgiftsfri för patienten; fakturan går direkt till hemkommunen. En av poliklinikens unika detaljer är att man, efter att ha etablerat kontakt, inte behöver gå via jouren för att få en bäddplats. Det räcker att ringa till avdelning 6 och meddela att man behöver få komma in, kanske på grund av svåra smärtor eller för att de anhöriga behöver få vila. Många önskar dö hemma, berättar Anna-Lena och Nina, och i själva verket är döden oftast lugn och smärtfri. Vi går med hela processen, och informerar också de anhöriga om vad de kan vänta sig av de sista dagarna och timmarna. Vi gör allt för att de anhöriga ska orka, och ger möjlighet till samtal så ofta som önskas. Vi har märkt att många kämpar på hemma så länge som möjligt och kommer hit först då det börjar kännas otryggt att stanna hemma. Ofta släpper patienten taget om livet några timmar efter att hon eller han kommit till avdelningen. Text: Cajsa Björkman Foto: Gun Österbacka

17 He kulkevat vierellä loppuun saakka Pietarsaaren sairaalan palliatiivinen poliklinikka Huomasimme, että emme tunne niiden tapausten määrää, joissa syöpähoidot on lo pe tettu ja potilas on saanut tietää, ettei mitään ole enää tehtävissä, kertoo osas ton hoi taja Nina Nyqvist osastolla 6, jonka alaisuuteen palliatiivinen poliklinikka kuuluu. Halusimme tavoittaa potilaat, joiden elämä lähestyy vääjäämättä loppuaan. Pal lia tii vi nen hoito kestää yleensä muutamia kuukausia, ja aivan viimeisinä päivinä an nam me saattohoitoa. Poliklinikan kaksi sairaanhoitajaa ottavat henkilöön yhteyden saatuaan hoitavalta yksiköltä tie don, että hänen aktiivinen syöpähoitonsa on päättynyt. Henkilöltä tiedustellaan, mitä lääk keitä, apuvälineitä, kotihoitoa ja muuta hän tarvitsee. Halutessaan potilas saa tulla käy mään poliklinikalla. Usein laaditaan yhdessä niin sanottu palliatiivinen hoitosuunnitelma po tilaan voidessa vielä niin hyvin, että hän kykenee kertomaan toiveensa jäljellä olevaksi ajaksi. Kysyn toiselta sairaanhoitajalta Anna-Lena Mattbäckiltä, mitkä ominaisuudet tekevät juuri hä nestä soveltuvan tähän työhön. Anna-Lena epäröi, mutta osastonhoitaja Ninalla on vas taus valmiina: Anna-Lenalla on lämmin ja aito kiinnostus kuolevien hoitoa kohtaan. Sekä Anna-Le nal la että toisella hoitajallamme Yvonne Löfbackalla on palliatiivisen hoidon kou lu tus. He ovat kumpikin rauhallisia, heillä on paljon tietämystä ja he uskaltavat kes kustella kuolemasta. Poliklinikan vastaava lääkäri Mats Björklund toimii henkilöstön tukena, keskustelee omais ten kanssa ja määrää tarvittaessa lääkkeitä. Muita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa osaston toinen lääkäri Kimmo Kuisma, syöpähoitaja, kotihoito, apu vä linekeskus ja sai raa lapapit. Henkilöstö tapaa säännöllisesti pappi Hans-Christer Laggnäsin. Hän on hen ki lös tön mentori tai lähimmäinen. Jatkuva asioista puhuminen on tärkeää tässä työssä. Tietenkin mietimme välillä potilaitamme myös työpäivän jälkeen. Niin kylmäksi tässä työs sä ei kyllä tule, että siitä pääsisi kokonaan irti. Silloin on tärkeää tehdä jotakin, jo ka nollaa pään, esimerkiksi tiskata tai harrastaa liikuntaa. Palliatiivisen poliklinikan varsinainen aukioloaika on tiistaisin klo 12-16, mutta osastolla ole van potilaan omaiset saavat tulla ja mennä vapaasti ja heille tarjotaan ateriat ja yö py mi nen. Hoito on potilaalle maksutonta, lasku lähetetään suoraan kotikunnalle. Eräs po li kli ni kan erityispiirteistä on, että kun kontakti on luotu, ei potilaan tarvitse tulla päivystyksen kaut ta vuodepaikan saadakseen. Riittää, kun soittaa osastolle 6 ja ilmoittaa tarvitsevansa osas topaikan, ehkä vaikeiden kipujen vuoksi tai koska omainen tarvitsee lepoa. Moni haluaa kuolla kotona, kertovat Anna-Lena ja Nina, ja itse asiassa kuolema on useim miten rauhallinen ja kivuton. Kuljemme rinnalla koko prosessin ajan ja ker rom me myös omaisille, mitä viimeisten päivien ja tuntien aikana on odotettavissa. Teem me kaikkemme omaisten jaksamisen puolesta ja annamme mahdollisuuden kes kusteluun niin usein kuin he sitä toivovat. Olemme huomanneet, että monet sin nit televät kotona mahdollisimman pitkään ja tulevat tänne vasta, kun kotona olo al kaa tuntua turvattomalta. Usein potilas päästää otteen elämästä muutaman tunnin ku luttua osastolle saapumisestaan. Teskti: Cajsa Björkman Kuvat: Gun Österbacka

18 Kielikoulu silta työhön ja opintoihin Pietarsaaren Etelänummikatu 5:ssä tapaan ryhmän iloisia kielenopiskelijoita yhdessä opet ta jansa Anita Wisénin kanssa. Lukuvuoden aikana he ovat opiskelleet suomea voidakseen ha kea opiskelu- ja työpaikkoja. Kielikoulu on Pietarsaaren kaupungin omaa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta, josta vastaavat arbis ja työväenopisto. Noin 50 henkilöä aloitti vii me syksynä suomen tai ruotsin opinnot, ja muutamat opiskelijat ovat jo löytäneet työtä tai opiskelupaikan. Opiskelijat tulevat monista eri maista ja heidän taustansa vaihtelevat, mutta heitä yhdistää kak si asiaa: kaikki ovat maahanmuuttajia ja kaikki haluavat oppia kieltä. Kielikoulun tilat ei vät ole kovin nykyaikaiset eikä meillä ole tietokoneita, mutta pärjäämme kuitenkin hyvin, sa noo Anita Wisén. Tässä luokassa tunnelma on hyvä eikä kukaan arkaile yrittää ilmaista it s eään suomeksi. Tämä on todella mukava ryhmä, Anita Wisén toteaa. Meillä on kivaa yhdessä suo mea opetellessamme ja tunnelma on myönteinen. Itse kielen lisäksi opiskelijat saavat tietoa Suomen historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta. Keskustelemme, teemme tehtäviä ja joskus pelaamme pelejä. Ja Anita on lukenut meille Robinson Crusoeta suomeksi, kertoo somalialainen Taakow Abdirahman. Elokuviakin katsotaan, ja ryhmä luettelee vaivattomasti elokuvien nimiä, kuten Sibelius, Pos tia pastori Jaakobille ja Ulrika Bengtsin ohjaama Oppipoika. Lisäksi ryhmä on vieraillut esimerkiksi Concordiassa, Pietarsaaren kaupunginmuseossa, paloasemalla ja Ekoroskilla, ja ennen itsenäisyyspäivää ryhmä harjoitteli lauluja Bill Ravallin johdolla ja osallistui sitten Schauman-salissa järjestettyyn suureen juhlaan. Useimmat ryhmäläisistä elävät jännittäviä aikoja. Moni odottaa tietoa opiskelupaikan saa mi sesta ja kolme opiskelijaa on suorittanut hiljattain suomen kielitestin. Se oli vaikea etenkin, kun se piti suorittaa määräajassa, mutta selviydyin testistä. Tarvitsen sitä päästäkseni opiskelemaan, kertoo Svitlana, joka haluaa opiskella lähi hoitajaksi työskennelläkseen lasten parissa. Työharjoittelua ja tulevaisuuden suunnitelmia Kaikki opiskelijat ovat suorittaneet kuuden viikon työharjoittelun, ja Anita kertoo, että opis ke lijat löysivät työpaikkoja hyvin. Kuusi viikkoa kuulosti pitkältä ajalta, mutta opiskelijat ovat yh tä mieltä siitä, että harjoitteluaika kului todella nopeasti. Työnantajat pitivät tätä hieman pidempää harjoittelujaksoa hyvänä. Opiskelijat eh ti vät oppia työn ja todella työskennellä jonkin aikaa, Anita toteaa. Svitlana työskenteli päiväkodissa pikkulasten osastolla ja viihtyi erittäin hyvin. Eneken suo rit ti harjoittelunsa May Björkin turkisstudiossa ja haluaa nyt jatkokouluttautua turkisalalle. Minulla on ennestään käsityö- ja ompelualan koulutus, ja May osasi auttaa minua to della hyvin ja selittää, miten minun pitää toimia saadakseni opiskelupaikan am mat tikorkeakoulu Noviasta. Nyt odotan vain hyväksymispäätöstä, Eneken kertoo. Kosovolainen Lumi työskenteli Lähetystuvassa tavaroiden lajittelussa ja sai kokeilla myös kudontaa. Mohammed teki harjoittelunsa Trefoililla, sillä hän aikoo opiskella tietotek niik kaa ammattikorkeakoulu Centriassa. Marinan harjoittelupaikka oli konditoriassa, ja siel lä hän sai harjoitella myös ruotsin puhumista asiakkaiden kanssa. Hän haluaa kouluttautua las ten parissa tehtävään työhön. Taakow haluaa jatkaa suomen kielen opiskelua vielä jonkin aikaa hakeakseen sen jälkeen am mattikorkeakouluun. Myös Rajat kertoo haluavansa jatkaa kieliopintojaan. Zahra on asu nut aikaisemmin Kemissä, jonne hän haluaa palata perustaakseen tulevaisuudessa kreikkalaisravintolan. Hyvä todistus ja hyvä kielitaito avaavat kaikki ovet, Taakow toteaa. Anita kertoo, että lähes kaikilla opiskelijoilla on selkeät tulevaisuuden suunnitelmat. Opet ta jan täytyy olla perillä koulutustarjonnasta voidakseen antaa opiskelijoille vinkkejä ja luot sa ta heitä eteenpäin. Svitlana ja Lumi toteavat, että Anitasta on tullut heille vähän kuin toi nen äiti. Olen opiskelijoiden käytettävissä jokaisena koulupäivänä. On tärkeää, että kaikilla on paikka, jossa he voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja saada tukea ja neuvoja, Anita sanoo. Ohjaus ja opiskelijoiden saatavilla oleminen on erittäin tärkeä osa työtäni. Viereisessä huoneessa on ryhmä kertaamassa ruotsin pää- ja sivulauseita opet ta jan sa Christina Wisénin johdolla. Tässä ryhmässä useimmat ovat teini-ikäisiä ja monet ai ko vat hakea syksyllä alkavaan lukio-opintoihin valmistavaan koulutukseen. Koulutus on laa tuaan ensimmäinen ruotsinkielinen Suomessa. Syksyllä kielikoulu ei jatka nykymuodossaan, vaan opetus järjestetään pienimuotoisempana iltaopetuksena. Tavoitteenamme on, että kaikki opiskelijat suorittavat kieliopinnot jatkaakseen sitten eteen päin työ- ja opiskelupaikkoihin. Tämän ryhmän tulevaisuus näyttää hyvältä, to teaa Anita Wisén. Lyhyen, mutta intensiivisen vuoden aikana on syntynyt monia hienoja muistoja. Teskti & kuvat: Mikaela Löv-Aldén

19 Språkskolan -en bro till jobb och studier På Södermalmsgatan 5 i Jakobstad träffar jag en grupp glada språkstuderande tillsammans med deras lärare Anita Wisén. De har under ett läsår studerat finska för att kunna söka sig vidare till utbildningar och arbetsplatser. Språkskolan är staden Jakobstads egen integrationsutbildning för invandrare och den drivs i Arbis och Työväenopistos regi. Ungefär 50 personer inledde studier i finska eller svenska i höstas och några av de studerande har redan hittat jobb eller studieplats. De studerandena kommer från många olika länder och har skiftande bakgrunder men två saker har de gemensamt: alla är invandrare och alla vill lära sig språket. Språkskolans lokaler är inte de mest moderna och det det finns inga datorer.,men det funkar bra ändå, säger Anita Wisén. I den här klassen är stämningen god och ingen är rädd att försöka uttrycka sig på finska. -Det är verkligen en trevlig grupp, säger Anita Wisén. Vi har roligt tillsammans medan vi övar finskan och stämningen är positiv. Förutom själva språket får de studerande också lära sig om Finlands historia, kultur och samhälle. -Vi diskuterar, gör uppgifter och spelar ibland spel. Och Anita har läst Robinson Crusoe på finska för oss, berättar Taakow Abdirahman som kommer från Somalia. En del film ryms också med och gruppen kastar ledigt fram filmtitlar som Sibelius, Post till pastor Jakob och Lärjungen i regi av Ulrika Bengts. Gruppen har också besökt exempelvis Concordia, Jakobstads museum, Brandstationen och Ekorosk och inför Självständighetsdagen övade gruppen in sånger med Bill Ravall och deltog sen i en stor fest i Schaumanssalen. Det är spännande tider för de flesta i gruppen. Många väntar på antagningsbesked från skolor och tre av de studerande har nyligen gjort språktest i finska. -Det var svårt speciellt som det skedde under tidspress, men jag klarade testet. Jag behöver det för att komma in på min utbildning, säger Svetlana som vill utbilda sig till närvårdare för att arbeta med barn. Arbetspraktik och framtidsplaner Alla studernade har gjort en sex veckor lång arbetspraktik och Anita säger att de studerande hittade bra arbetsplatser. Sex veckor lät som en lång tid men praktiktiden gick mycket snabbt, det är de studerande eniga om. -Arbetsgivarna tyckte att det var bra med en lite längre parktikperiod. Då hann de studerande lära sig arbetet och verkligen jobba ett tag, säger Anita. Svetlana arbetade på en småbarnsavdelning på en barnträdgård och hon trivdes mycket bra och Eneken gjorde sin praktik i May Björks pälsstudio och nu hon vidareutbilda sig inom pälsbranschen. -Jag har hantverks- och sömnadsutbildning sen tidigare och May kunde hjälpa mig och på ett mycket bra sätt förklara hur jag ska gå tillväga för att kunna påbörja mina studier på yrkeshögskolan Novia. Nu väntar jag bara på antagningsbesked, säger Eneken. Lumi från Kosovo arbetade på Missionsstugan med att sortera varor och hon fick också pröva på att väva och Mohammed gjorde sin praktik på Trefoil för han tänker studera data på yrkeshögskolan Centria. Marina arbetade på ett konditori och där hon också fick öva svenska med kunderna. Hon vill utbilda sig för att jobba med barn. Taakow vill fortsätta att studera finska en tid till för att sen söka in på yrkeshögskola och Rajat berättar att hon också vill fortsätta sina språkstudier. Zahra har tidigare bott i Kemi och hon vill flytta tillbaka till dit för att så småningom öppna restaurang med grekisk mat på menyn. -Med bra betyg och goda språkkunskaper är alla dörrar öppna, säger Taakow. Anita berättar att nästa alla studerande har klara planer för framtiden. Som lärare gäller det att hålla koll på utbildningsutbidet för att kunna tipsa och lotsa eleverna vidare. Svitlana och Lumi säger att Anita blivit lite som en extra mamma för dem. -Jag finns tillgänglig för de studerande varje skoldag. Det är viktigt att alla har en plats där de kan känna sig trygga och få stöd och råd, säger Anita. Att handleda och finnas till för de studerande är en mycket viktig del av mitt arbete. I rummet bredvid håller gruppen som studerar svenska på att repetera huvudsatser och bisatser med sin lärare Christina Wisén. Här är de flesta tonåringar och många av dem tänker söka vidare till den gymnasieförberedande utbildningen som startar i höst. Den första i sitt slag på svenska i Finland. Till hösten kommer Språkskolan inte att fortsätta i samma form som nu utan som kvällsundervisning i mindre format. -Vårt mål är att alla ska studerande ska gå språkutbildningen för att sen fortsätta vidare med jobb och studier. För den här gruppen ser det bra ut, säger Anita Wisén. Det har fötts många, fina minnen under ett kort men intensivt år. Text & foto: Mikaela Löv-Aldén

20 Stockholmens ångsåg Krimkriget ( ) kom att få nästan katastrofala följder för den finländska handelsflottan, eftersom den ryska handelsflottan och hamnarna och därmed också de finländska, sattes i blockad av den engelsk/franska alliansen. Finlands fartyg blev krigsbyte i utländska hamnar eller tvångssåldes för skrotpengar. I början av Krimkriget 1854 bestod den finländska handelsflottan av 158 registrerade fartyg. År 1856 hade antalet reducerats till 89 fartyg. För Jakobstads del var motsvarande siffror 14 före kriget och 3 efter. Som jämförelse kan nämnas att (Gamla)karleby hade 7 fartyg 1854 och 4 stycken kvar Detta medförde att handelsmännens rederiverksamhet minskade kraftigt och en stor mängd sjömän och sjöbefäl blev arbetslösa. Zacharias Topelius beskriver situationen som så; att i varje gatuhörn kan man se arbetslösa sjömän stå sysslolösa. För de redare som hade kapital var det nu läge att satsa i andra verksamheter. I Jakobstads grundas vid denna tid många mindre företag och bolag. Bland dessa kan nämnas; ölbryggeri, tändstickfabrik, handelsträdgård m.m. Stadens största redare, kommerserådet Peter Malm, fick den 7 september 1859 rätt att anlägga en ångsåg. Denna ångsåg kom att bli Finlands andra ångsåg. Tidigare under året hade tillstånd getts för att grunda en ångsåg i Kestilä i närheten av Uleåborg. Denna såg startade sin verksamhet ett par månader före Stockholmens ångsåg. En av bakgrundskrafterna till denna var J.W. Snellman. Peter Malm anlägger sin ångsåg på en holme, Stockholmen, vid Alholmsfjärden. Sågen planerades av Bolinders mekaniska verkstad i Sverige, som var den främsta tillverkaren av sågverk i Norden vid denna tid. Jean Bolinder besökte själv Jakobstad och Stockholmen för att bekanta sig med platsen. Han ansåg att den var lämplig för ett sågverk. På sommaren 1860 kom sågverket och ångmaskinen med den Malmska skonerten Active från Stockholm och sågverket kunde sättas på plats. Det första sågverket bestod av en enkel ramsåg, som drevs av en ångmaskin på 30 hk. Under 1860-talet var sågen igång 6-7 månader per året, men då en ny sågram installerades 1871 ökade också körtiden till ca tio månader per år. T.ex. år 1872 började man såga den 30 april och avslutade den 9 november. Under denna säsong sågade man stockar. Otto Malm fortsatte att utveckla ångsågen och den utökades under 1880-talet med en tredje sågram. I början av 1880-talet sågades i medeltal stockar årligen på Stockholmen. År 1894 blev stockar till bräder och plankor och sågen var igång 247 dagar. Ångsågen sysselsatte under olika tider 25 till 50 personer. Många av dessa var säsongarbetare. En del av dem blev i alla fall bofasta och på Stockholmen växte småningom upp ett litet sågsamhälle. Såg bestod av en stor brädbyggnad och i anslutning till denna byggdes ett pannrum i tegel för ångpannan och maskinen. Härifrån sträckte sig också den fyrkantiga skorstenen. Skorstenens öppning var försett med ett klotformat gnistskydd. På Stockholmen uppfördes också en kontorsbyggnad där såginspektorn hade sitt kontor. Här installerades också Jakobstads första telefon med förbindelse till Malmska gårdens kontor. Småningom uppfördes här också en del boningshus. Otto Malm dog 1898 och testamenterade sågen till systersonen ingenjören Ossian Donner. År 1900 sålde Donner sågen till Wilhelm Schauman och en nedtrappning av verksamheten började. År 1912 lades sågverksamheten på Stockholmen ner för gott. Wilhelm Schauman hade år 1896 grundat en egen såg på fastlandet, som han byggde upp och som ersatte verksamheten i den gamla Malmska sågen. Men livet på Stockholmen upphörde inte med detta utan den Schaumanska firman lät här bygga upp ett bostadsområde för arbetare som var i användning till början av 1950-talet, då en del av byggnaderna och boendet flyttades till Borgmästargrundet. Idag kan man ännu se grunderna på Stockholmen till byggnaderna och tegelväggarna till den gemensamma bastu- och förrådsbyggnaden samt en stor mängd spillvirke i strandkanten, som påminnelse om Stockholmen historia. I alla fall lade Stockholmens ångsåg grunden till sågverksamheten i Jakobstad och på sätt och vis också grunden till stadens pappersindustri. Guy Björklund, museichef, Jakobstads museum Stockholmens ångsåg med sågarbetare och deras familjer samlade för fotografering. I bakgrunden syns sågbyggnaderna, brädstaplar och olika transportbanor. Fotografiet taget vid sekelskiftet

21 Tukkisaaren höyrysaha Krimin sodalla ( ) oli lähestulkoon katastrofaaliset seuraukset Suomen kaup pa laivastolle, koska Englannin ja Ranskan liittouma saartoi Venäjän ja sen myötä myös Suomen kauppalaivaston ja satamat. Suomalaisaluksista tuli sotasaaliita ul ko mai sissa satamissa tai ne pakkomyytiin pilkkahintaan. Krimin sodan alkuvaiheessa vuonna 1854 Suomen kauppalaivastoon kuului 158 re kis teröityä alusta. Vuoteen 1856 mennessä määrä oli laskenut 89 alukseen. Pie tar saa ren vastaavat luvut olivat 14 alusta ennen sotaa ja 3 sen jälkeen. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että vuonna 1854 Kokkolassa oli 7 alusta ja vuonna 1856 niistä oli jäl jellä 4. Kauppiaiden varustamotoiminta väheni tuntuvasti ja paljon merimiehiä ja pääl lystöä jäi työttömäksi. Sakari Topelius kuvailee tilannetta siten, että joka ka dun kul massa näkyy työttömiä merimiehiä seisomassa toimettomana. Varakkailla laivanvarustajilla oli nyt tilaisuus panostaa muunlaiseen toimintaan. Pie tar saareen perustetaan tänä aikana useita pienehköjä yrityksiä ja yhtiöitä. Niistä voi daan mainita mm. olutpanimo, tulitikkutehdas ja kauppapuutarha. Kaupungin suurin lai vanvarustaja, kauppaneuvos Peter Malm sai 7. syyskuuta 1859 oikeudet höy ry sa han perustamiseen. Sahasta tuli Suomen toinen höyrysaha. Aikaisemmin samana vuon na oli Kestilässä Oulun lähellä myönnetty lupa höyrysahan perustamiseen. Se aloit ti toimintansa muutamaa kuukautta aiemmin kuin Tukkisaaren höyrysaha. Eräs sen taustavoimista oli J.W. Snellman. Peter Malm perustaa höyrysahansa Alholmanlahdella sijaitsevaan saareen, Tukkisaareen. Sahan suunnitteli ruotsalainen Bolinders mekaniska verkstad, joka oli tuo hon aikaan Pohjoismaiden tärkein sahanvalmistaja. Jean Bolinder kävi henkilökohtaisesti Pietarsaaressa ja Tukkisaaressa tutustumassa paikkaan. Hän katsoi sen so pi vaksi s a ha lai tokselle. Kesällä 1860 sahalaitos ja höyrykone saapuivat Tukholmasta Mal min Activenimisellä kuunarilla ja saha pystytettiin paikalleen. Ensimmäinen sa ha laitos muo dostui yksinkertaisesta kehyssahasta, jota käytti 30 hevosvoiman höyrykone luvulla saha oli toiminnassa 6-7 kuukautta vuodesta, mutta vuonna 1871 käyt tö aika lisääntyi uuden kehyksen asentamisen myötä noin 10 kuukauteen vuodessa. Esi merkiksi vuonna 1872 sahaus aloi tettiin 30. huhtikuuta ja päätettiin 9. mar raskuu ta. Kauden aikana sahattiin tukkia. Ot to Malm jatkoi höyrysahan kehittämistä, ja 1880-luvulla sitä laajennettiin kolmannella kehyksellä luvun alussa Tukkisaaressa sahattiin vuosittain keskimäärin tuk kia. Vuonna 1894 sahattiin tukkia laudoiksi ja lankuiksi ja saha oli toiminnassa 247 päivänä. Höyrysaha työl listi eri aikoina henkilöä, joista monet olivat kau si työn te ki jöitä. Osa heistä jäi kuitenkin asumaan Tukkisaareen, josta kasvoi vähitellen pieni sa ha yh dyskunta. Saha muodostui suuresta lautarakennuksesta, jonka yhteyteen rakennettiin tiilinen pan nuhuone höyrykattilaa ja -konetta varten. Pannuhuoneesta kohosi myös nelis kul mai nen savupiippu. Savupiipun aukossa oli pallon muotoinen kipinäsuoja. Tuk kisaa reen rakennettiin myös konttorirakennus, jossa oli sahatarkastajan konttori. Sinne asen nettiin Pietarsaaren ensimmäinen puhelin, josta oli yhteys Malmin talon kont to riin. Ajan mittaan saareen rakennettiin myös jonkin verran asuintaloja. Otto Malm kuoli vuonna 1898 ja testamenttasi sahan sisarenpojalleen, insinööri Ossian Donnerille. Vuonna 1900 Donner myi sahan Wilhelm Schaumanille, ja siitä al koi toiminnan vähittäinen supistaminen. Vuonna 1912 Tukkisaaren sahatoiminta päät tyi lopullisesti. Wilhelm Schauman oli perustanut vuonna 1896 mantereelle oman sahan, jota hän kehitti ja joka korvasi entisen Malmin sahan toiminnan. Elämä Tuk kisaaressa ei kuitenkaan päättynyt siihen, vaan Schaumanin yhtiö rakennutti sinne työläisten asuinalueen, joka oli käytössä 1950-luvun alkuun saakka, jolloin osa rakennuksista ja asunnoista siirrettiin Pormestarinsaareen. Vielä nykyäänkin Tukkisaaressa voi nähdä rakennusten perustuksia ja yhteisen sau na- ja varastorakennuksen tiiliseinät sekä suuren määrän hukkapuuta rannalla ikään kuin muistutuksena Tukkisaaren historiasta. Voidaan sanoa, että Tukkisaaren höy ry sa ha loi pe rus tan Pietarsaaren sahatoiminnalle ja tavallaan myös kaupungin paperiteollisuudelle. Guy Björklund, museonjohtaja, Pietarsaaren kaupunginmuseo Tukkisaaren höyrysahan työntekijät perheineen kokoontuneina valokuvaan. Tau s tal la sa harakennukset, lautatapuleja ja kuljetusratoja. Kuva on otettu vuoden 1900 vaihteessa.

22 Juhani Salparanta Bennäs tandklinik blev ett flaggskepp. Tandkliniken i Depocenter i Bennäs är ljus och fräsch efter den renovering och tillbyggnad som blev klar förra våren. Kliniken har vuxit från 183 m2 till 285 m2 och den har fått två nya behandlingsrum, ett rum för instrumentvård, ett nytt kansli och ett trevligt kafferum. Här arbetar tandläkarna Virpi Virkkala, Peter Öst, Tina Kass och Mona Rådmans-Byskata tillsammans med tandskötarna Carina Emmaus, Susann Berg, Sirkka-Liisa von Hellens och Ann- Maj Sundqvist. Helena Perä sköter instrumentvården och Pia Autioniemi arbetar som avdelningssekreterare. Det var trångt och slitet innan renoveringen, säger ledande tandläkare Juhani Salparanta. Klienterna har blivit allt fler och hygienkraven har skärpts betydligt sedan kliniken byggdes. -Nu har vi en fin tandkliniken som kan möta alla dessa krav. Det är Pedersöreborna och personalen värda. I och med renoveringen har Bennäs tandklinik seglat upp som vårt nya flaggskepp, säger Salparanta. Personalen i Bennäs är också mycket nöjd över den efterlängtade renoveringen. -Jag blir glad varje dag när jag kommer till jobbet, säger instrumentvårdare Helena Perä. Tidigare fanns det bara en liten skrubb för instrumentvård men nu har Helena fått ett ljust och rymligt arbetsrum. Och den tidigare kvava luften är ett minne blott. -Ja, det är världens bästa stället att arbeta på, säger tandskötare Ann-Maj Sundqvist. Vi har ett bra arbetsteam, trevliga patienter och fina utrymmen, det är helheten som gör att jag trivs så bra med mitt arbete. De fått en oas i det nya, fina kafferummet med en inbjudande röd soffa och terass utanför. -Finlands vackraste kafferum, brukar en av tandläkarna säga, berättar Ann-Maj. Avdelningssekreterare Pia Autioniemi är också nöjd med de nya lokalerna. Tidigare hade hon inget eget arbetsrum utan jobbade i kafferummet.det känns lyxigt att ha ett eget kontor, säger Pia. Det papperslösa kontoret har ännu inte nått tandvården. Men sedan augusti 2013 har röntgenbilderna digitliserats. Det förenklar arbetet och informationen finns att tillgå i alla tandkliniker. Pia berättar attman sällan lägger till nya papper i journalen men att de behövs när man vill jämföra med gamla uppgifter. Tjugosju procent av de som besöker tandvården i Jakobstads hälso- och sjukvårdsområde kommer från Pedersöre och över 70 procent av de patienterna är barn. Till tandkliniken i Bennäs kommer alla barn och ungdomar från skolorna i Pedersöre utom Esseborna som har en egen tandklinik.och i dag är det full rulle i väntrummen när elever från Kyrkobyskola i Sandsund väntar på sin tur. När kliniken i Lillby lades ner flyttade många patienter över till Bennäs. Fastän det inte var något populärt beslut så var det ett riktigt beslut, säger Salparanta. -Det är svårt att rekrytera tandläkare och alldeles speciellt svårt till en liten mottagning där tandläkaren måste jobba ensam. Få tandläkare nappar på ett jobberbjudande som innebär att de måste arbeta ensamma. De små klinikerna är också dyra i drift och kräver separat instrumentvård, säger Salparanta Salparanta är ingen förspråkare av väldigt stora enheter med upp till 20 behandlingsrum. -Tandkliniken i Bennäs är lagom stor för att samarbetet i arbetsteamet ska fungera på bästa sätt och arbetet löper smidigt och kollapsar inte fastän någon är sjuk, säger Salparanta. Nästa stora satsning är en utvidgning med två behandlingsrum på mottagningen på Kållbyvägen och så småningom ska tandkliniken i Larsmo få helt nya utrymmen i Holm. Cronhjelm skolan växer och behöver de utrymmen där tandläkarmottagningen nu finns. Text & foto: Mikaela Löv-Aldén

23 Pännäisten hammashoitolasta tuli lippulaiva Pännäisten Depocenterissä sijaitseva hammashoitola on valoisa ja raikas viime keväänä val mistuneen pe rus korjauksen ja laajennuksen jälkeen. Hoitola on laajentunut 183 m 2 :stä 285 m 2 :iin ja saa nut kaksi uutta toimenpidehuonetta, huoneen välinehuoltoa varten, uuden kans lian ja viih tyisän kahvihuoneen. Hoitolassa työskentelevät hammaslääkärit Virpi Virkkala, Peter Öst, Tina Kass ja Mona Rådmans-Byskata sekä hammashoitajat Carina Emmaus, Susann Berg, Sirkka-Liisa von Hellens ja Ann-Maj Sundqvist. Välinehuollosta vastaa Helena Perä ja osastonsihteerinä työskentelee Pia Autioniemi. Ennen peruskorjausta hoitola oli ahdas ja huonokuntoinen, kertoo johtava hammaslääkäri Ju ha ni Sal paranta. Asiakasmäärä on lisääntynyt ja hygieniavaatimukset ovat tiukentuneet huo mat tavasti hoitolan rakentamisen jälkeen. Nyt meillä on hieno hammashoitola, joka täyttää kaikki vaatimukset. Pedersöreläiset ja henkilöstö ovat sen ansainneet. Peruskorjauksen myötä Pännäisten hammas hoi to la on noussut uudeksi lippulaivaksemme, Salparanta toteaa. Myös Pännäisten henkilöstö on erittäin tyytyväinen kauan kaivattuun peruskorjaukseen. Tulen hyvälle tuulelle joka päivä töihin saapuessani, kertoo välinehuoltaja Helena Perä. Aikaisemmin välinehuoltoa varten oli vain pieni komero, mutta nyt Helena on saanut va loi san ja tilavan työhuoneen. Ja aikaisempi tunkkainen ilma on nyt muisto vain. Niin, tämä on maailman paras työpaikka, sanoo hammashoitaja Ann-Maj Sundqvist. Meil lä on hyvä työtiimi, mukavat potilaat ja hienot tilat. Se on kokonaisuus, jonka an siosta viihdyn työssäni niin hyvin. Työpaikan helmi on uusi, hieno kahvihuone, jossa on kutsuva punainen sohva. Kahvihuoneen ulkopuolella on terassi. Eräs hammaslääkäreistä tapaa sanoa, että tämä on Suomen kaunein kahvihuone, Ann-Maj kertoo. Myös osastonsihteeri Pia Autioniemi on tyytyväinen uusiin tiloihin. Aikaisemmin hänellä ei ol lut omaa työhuonetta, vaan hän työskenteli kahvihuoneessa. Oma toimisto tuntuu ylel li sel tä, Pia sanoo. Paperiton toimisto ei ole vielä yltänyt hammashoitoon. Röntgenkuvat on kuitenkin di gi ta li soi tu elokuusta 2013 lukien. Se helpottaa työtä ja tiedot ovat kaikkien hammashoitoloiden käytettävissä. Pia kertoo, että potilaskertomukseen lisätään harvoin uusia papereita, mutta nii tä tarvitaan, kun halutaan vertailla uusia tietoja vanhoihin. Pietarsaaren terveydenhuoltoalueen hammashoidossa kävijöistä 27 % on pedersöreläisiä ja heistä yli 70 % on lapsia. Pännäisten hammashoitolassa käyvät Pedersören kaikkien kou lujen lapset ja nuoret lukuun ottamatta ähtäväläisiä, joilla on oma hammashoitola. Tänään odotushuoneissa on täysi vauhti päällä, kun Sandsundin Kyrkobyn koulun oppilaat odot tavat vuoroaan. Lillbyn hammashoitolan lakkauttamisen yhteydessä monet potilaat siirtyivät Pännäisiin. Vaik ka lakkauttamispäätöstä moitittiin, se oli kuitenkin oikea päätös, Salparanta sa noo. Hammaslääkärien rekrytointi on vaikeaa ja aivan erityisen vaikeaa pienelle vas taan otol le, jolla hammaslääkäri joutuu työskentelemään yksin. Harva hammaslääkäri tart tuu työtarjoukseen, joka merkitsee yksin työskentelyä. Lisäksi pienten hoi to loiden pi to tulee kalliiksi ja vaatii erillistä välinehuoltoa, Salparanta toteaa. Salparanta ei kannata valtavan suuria yksikköjä, joissa on jopa 20 toimenpidehuonetta. Pännäisten hammashoitola on sopivan kokoinen. Tiimin yhteistyö sujuu par haalla mahdollisella tavalla ja työskentely käy saumattomasti eikä kaadu siihen, että jo ku on sairaana, sanoo Salparanta. Seuraava suuri panostus on Kolpintien vastaanoton laajentaminen kahdella toimenpidehuoneella, ja Luodon hammashoitola on saamassa täysin uudet tilat Holmiin. Cronhjelmin kou lu kasvaa ja tarvitsee tiloja, joissa hammaslääkärien vastaanotto toimii nykyisin. Tekst & kuvat: Mikaela Löv-Aldén

24 Työplus tekee työtä terveyden hyväksi Työterveyshuolto Työplussan vastaanotto sijaitsee Strengbergin vanhassa tupakkatehtaassa Pietarsaaren keskustassa. Liikelaitos Työplus on huolehtinut kaupungin työn te ki jöi den lakisääteisestä terveydenhuollosta tammikuusta 2012 lukien. Tilat ovat kauniit ja ava rat ja odotushuoneessa on rauhallista. Varaamme tarpeeksi aikaa asiakkaillemme, eikä ole tarkoitus että kukaan joutuu odot tamaan, sanoo palvelupäällikkö Hanna Ojanperä. Työplussalla on asiakasta, joista on Pietarsaaren kaupungin työntekijöitä. Kun Choraeuk senkadulla sijainneet työterveyshuollon tilat kävivät liian ahtaiksi ja ku lu neik si ja henkilöstöresurssit riittämättömiksi, päädyttiin toiminta siirtämään Työplussalle. Suo mes sa työterveyshuolto on nykyään keskittynyt pääasiassa muutamille suurille, yksityisille toi mijoille. Liikelaitoksen tehtävänä on hoitaa työterveyshuoltoa pienellä ylijäämällä, jotta toi mintaa voidaan kehittää tulevia tarpeita varten. Työplussan päätoimipaikka on Kokkolassa keskussairaalan yhteydessä, ja kaupungin kes kus tas sa on yksi vastaanotto. Lisäksi Työplussalla on vastaanotot Teerijärvellä, Kruu nu pyys sä ja Uudes sakaarlepyyssä. Ojanperä toteaa, että kaupungin työntekijät ovat aktiivisia asiak kai ta. Työplus työskentelee ehkäisevästi, ja kaikki Työplussassa työskentelevät terveydenhoitajat, lääkärit, psykologit ja fysioterapeutit ovat erikoistuneet työterveyshuoltoon. Kaupungin työn tekijät kutsutaan säännöllisesti terveystarkastuksiin. Aikaväli vaihtelee ammattialan mu kaan. Kaikilla työntekijöillä on oma terveydenhoitaja, johon voi ottaa yhteyden ajan va raus ta varten, ja joka päivä on saatavilla akuuttiaikoja. Kello 8-10 voi tulla käymään ilman ajan va raus ta. Työ plus san puoleen voi kääntyä kaikissa terveyttä koskevissa asioissa lukuun ot ta mat ta kiireellisiä ta paturmatilanteita, jotka hoituvat nopeimmin ensiavussa tai terveyskeskuksessa. Toisinaan olemme saaneet kritiikkiä siitä, että meitä on vaikea tavoittaa puhelimitse, ja olemme pyrkineet korjaamaan asian. Kaikilla terveydenhoitajilla on nyt pu he lin vas taaja, johon voi ilmoittaa nimensä ja puhelinnumeronsa, ja terveydenhoitaja soit taa takaisin mahdollisimman pian. Yleensä jo samana päivänä, Hanna Ojanperä sa noo. Työplus tarjoaa asiakkailleen psykologipalveluja ja ehkäisevää fysioterapiaa. Vastaan otol la ei anneta hoitoja, mutta fysioterapeutit auttavat kartoitusten, neuvonnan ja harjoitteiden avulla välttämään esimerkiksi selkä- ja niskaongelmia. Työelämän hektisyys heijastuu myös Työplussan työhön. Sen huomaa asiakkaista. Lomautukset ja irtisanomiset ovat voimakkaita stressi te ki jöi tä, ja niiden jotka saavat pitää työpaikkansa, täytyy yleensä ehtiä tehdä entistä enem män. Kovat vaatimukset johtavat uupumiseen, Hanna Ojanperä toteaa. Tieto ko ne kuormittaa meitä ja aivojamme eri tavalla kuin perinteinen työ. Juuri nyt Työplussassa työskentelee viisi lääkäriä. Hanna Ojanperä toteaa kuitenkin, että lää kärien rekrytointi on jatkuva haaste. Pulmallinen tilanne on tuttu meillekin. Tänne on vaikeaa rekrytoida lää käreitä suu rem mista kaupungeista, he hakeutuvat etelään. Lisäksi lääkäreidemme täytyy osata se kä suomea että ruotsia, Ojanperä sanoo. Työplus on uusinut hiljattain nettisivunsa, ja Hanna haluaa kehottaa kaupungin työntekijöitä tutustumaan niihin. Ajan voi varata suoraan myös netissä ja asiasta on tietoa kotisivuillamme. Toi vom me, että pu he linliikenne vähenee ja ajanvaraus saadaan sujuvaksi. Mikaela Löv-Aldén Työplus jobbar för hälsan. I Strengbergs gamla tobaksfabrik i centrala Jakobstad finns företagshälsovården Työplus mottagning. Sen januari 2012 sköter affärsverket Työplus om stadens anställdas lagstadgade hälsooch sjukvård. Lokalerna är vackra och spatiösa och det är lugnt i väntrummet. -Vi reserverar tillräckligt med tid för våra kunder och det är inte meningen att någon ska behöva vänta, säger betjäningschefen Hanna Ojanperä. Työplus har kunder och av dem är staden Jakobstads anställda. När Företagshälsovårdens utrymmen på Choraeusgatan blev för trånga och slitna och personalresurserna inte längre räckte till blev slutresultatet att Työplus tog över. Företagshälsovården i Finland är i dag i huvudsak uppdelad mellan några stora, privata aktörer. Affärsverkets uppgift är att driva företgshälsovården med ett litet överskott för att kunna utveckla den för framtida behov. Työplus har sin huvud- enhet i Karleby i anslutning till Centralsjukhuset och en mottagning i centrum. Mottagningar finns också i Terjärv, Kronoby och i Nykarleby. Ojanperä säger att stadens anställda är aktiva kunder. Työplus arbetar förebyggande och alla som arbetar på Työplus, hälsovårdare, läkare, psykologer och fysioterapeuter är specialiserade inom företagshälsovård.med jämna mellanrum kallas stadens anställda till hälsogranskningar. Tidsintervallen varierar beroende på i vilken bransch man arbetar. Alla anställda har en egen hälsovårdare som de kan kontakta för att boka tid och varje dag finns det akuttider. Mellan åtta och tio är det drop in utan tidsbeställning. Till Työplus kan man vända sig i alla ärenden som rör hälsan om det inte är akuta olycksfall som snabbare sköts på akuten eller hälsovårdscentralen. -Vi har ibland fått kritik för att vi är svåra att nå per telefon och det har vi försökt att åtgärda. Alla hälsovårdare har numera en telefonsvarare och där kan man lämna sitt namn och sin nummer så ringer hälsovårdaren upp så snart hen kan. Oftast redan samma dag, säger Hanna Ojanperä. Työplus erbjuder sina kunder psykologbesök och förebyggande fysioterapi. Behandlingar utförs inte på mottagningen men fysioterapeuterna hjälper till med kartläggningar, råd och träning för att undvika problem med till exempel rygg och nacke. Den hektiska takten i arbetslivet avspeglar sig också i Työplus arbete. -Vi märker det bland klienterna. Permitteringar och uppsägningar är stora stressmoment och de som får behålla sitt arbete har oftast ännu mera jobb att hinna med. De höga kraven leder till utmattning, säger Hanna Ojanperä. Datorn belastar oss ovåra hjärnor på ett annat sätt än traditionellt arbete. På Työplus arbetar just nu fem läkare. Men Hanna Ojanperä säger att läkarrekryteringen är en ständig pågående utmaning. -Det är en knepig situation som även vi känner av. Det är svårt att rekrytera läkare hit från större städer, de söker sig söderut. Och de läkare vi anställer behöver kunna både finska och svenska, säger Ojanperä. Työplus har nyligen förnyat sina hemsidor på nätet och Hanna vill uppmana stadens anställda att bekanta sig med dem. -Man kan också boka tid direkt på nätet och det finns information om detta på hemsidan. Vi hoppas kunna minska telefontrafiken och få bokningen att flyta smidigt. Mikaela Löv-Aldén

25 Työhyvinvointikortti-koulutus Pietarsaaressa 7. ja 8. huhtikuuta Kello on kahdeksan aamulla ja kurssilaiset jokseenkin unisia. Kokemuksesta tiedämme, että ensimmäinen kahvikupillinen kannattaa tarjota jo aikaisin joukkojen hereillä pitämiseksi. Suuren kiinnostuksen vuoksi työsuojelu järjesti kaksi ruotsinkielistä kurssipäivää työhyvinvoinnista, vaikka alun perin tarkoituksena oli järjestää vain yksi. Vaatimuksena oli, että kurssille osallistuisivat työpaikoilta sekä esimies että työsuojeluedustaja, jotta saataisiin aikaan hyviä keskusteluja. Päivän aikana käsiteltiin monia aiheita, muun muassa tuottavuutta ja hyvinvointia, johtajuutta, ammattitaitoa ja osaamista sekä työkyvyn puheeksi ottamista. Keskustelu kävi vilkkaana ja koski muun muassa hyvää kokoustekniikkaa ja ristiriitojen käsittelyä sekä ajanpuutetta ja puutteellista tiedonkulkua. Lisäksi nautimme hyvän lounaan ja pidimme jaloittelutaukoja Pietarsaaren Hiihtäjien majaa ympäröivässä kauniissa luonnossa. Yhden kurssipäivän aikana ei ehkä ehditä saamaan aikaan suuria muutoksia, mutta runsaasti kehityksen siemeniä kylvettiin. On erittäin hyödyllistä istua kokonainen päivä kollegan kanssa ja keskustella haasteista, joku totesi. Joku toinen puolestaan totesi, että nyt täytyy suunnitella kunnollinen kokous koko tiimille. Kurssi herätti ajatuksia siitä, mitä mahdollisimman hyvään työhyvinvointiin tarvitaan. Joillekin se on työnohjaus, toisille selkeämmät pelisäännöt tai pienempi työmäärä. Kaupungin palveluksessa on monia, jotka ovat työskennelleet samassa paikassa useita vuosia. Siihen on varmasti erilaisia syitä, mutta kuten toisen kurssipäivän luennoija totesi: Huomaan, että tässä porukassa tunnetaan jo nyt työn iloa ja ammattiylpeyttä! Cajsa Björkman Työhyvinvointi-koulutuksen on laatinut Työturvallisuuskeskus (TTK). Tarkoituksena on saada koko työyhteisö mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Koulutusta voi tilata kaikkien alojen työpaikoille ja ryhmäkoko voi olla enintään noin 30 henkilöä. Linkit: Välbefinnande i arbetet kortutbildning i Jakobstad 7 och 8 april Klockan är åtta på morgonen och kursdeltagarna mer eller mindre sömniga. Av erfarenhet vet vi att det lönar sig att bjuda den första kaffekoppen redan tidigt, för att hålla skarorna vakna. På grund av det stora intresset ordnade arbetarskyddet två svenskspråkiga kursdagar om välbefinnande i arbetet, istället för bara en som den ursprungliga tanken var. Ett krav för deltagande var att både förmannen och arbetarskyddsrepresentanten från en arbetsplats skulle delta, för att få bra diskussioner till stånd. Vi behandlade många teman under dagen, bland andra Produktivitet och välbefinnande, Ledarskap, Yrkeskompetens och Att ta arbetsförmågan till tals. Diskussionens vågor gick höga och allt från bra mötesteknik och konflikthantering till tidsbrist eller bristfällig informationsgång debatterades. Och så tog vi oss tid för en god lunch och bensträckarpauser i den vackra naturen runt Pietarsaaren Hiihtäjäts stuga. En enda kursdag kanske inte hinner åstadkomma stora förändringar, men många frön till utveckling såddes. Väldigt nyttigt att sitta en hel dag med kollegan och diskutera våra utmaningar, konstaterade någon. Nu ska vi se till att planera in ett ordentligt möte med hela teamet, konstaterade en annan deltagare. Tankar väcktes om vad som behövs för att må så bra som möjligt i arbetet. För någon är det arbetshandledning, för andra tydligare spelregler eller mindre arbetsmängd. Inom staden finns det många som arbetat många år på samma ställe. Orsakerna till det här kan säkert variera, men som den ena dagens föreläsare konstaterade: jag märker att ni är ett gäng med arbetsglädje och yrkesstolthet redan nu! Cajsa Björkman Utbildningen Välbefinnande i arbetet har utarbetats av Arbetarskyddscentralen (TTK). Syftet är att få hela arbetsgemenskapen att engagera sig för att utveckla arbetsvälbefinnandet. Utbildningen kan beställas av arbetsplatser inom alla branscher, och gruppstorleken får vara högst cirka 30 personer. Länkar: