Marttaliitto-konsernin vuosikertomus

Transkriptio

1 Marttaliitto-konsernin vuosikertomus

2 Sisällysluettelo 3 Vahva yhteisöllisyys tuo jäseniä 4 Kotitalousneuvonta 9 Valtakunnalliset kotitalousneuvonnan hankkeet 12 Järjestötoiminta 14 Kansainvälinen toiminta 15 Perinne- ja kulttuuritoiminta 16 Kehittämistoiminta 17 Markkinointi ja viestintä 19 Hallinto 20 Henkilöstö 21 Piirit 23 Ansiomerkit 24 Kunniajäsenet 26 Talous 28 Tuloslaskelma 28 Tase -2-

3 Vahva yhteisöllisyys tuo jäseniä Marttaliitto on uudistuva kotitalousneuvontajärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia ja arjen hallintaa. Järjestö toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Vuosi 2010 oli kolmivuotisen Kohtaamispaikkana koti -teeman viimeinen vuosi. Toimintavuosi sujui sekä suunnitelmien mukaan että uuteen taloustilanteeseen sopeutuen. Hallituksen edellisvuosien päätösten mukaisesti Marttaliitolle ja 13 maakunnalliselle piirille oli hankittu uudet toimitilat. Mittavien investointien vuoksi toimintakulut olivat tuottoja suuremmat, ja liiton sijoitusomaisuutta realisoitiin kulujen katteeksi. Marttajärjestö on kyennyt vahvistamaan jäsenyyden merkitystä ja yhteisöllisyyden kokemusta. Vuoden 2008 alusta vuoden 2011 alkuun jäsenmäärä on noussut yhteensä jäsenellä (11,5 %). Liiton jäsenmäärä oli yhteensä Paikallisyhdistyksiä oli ja toimintaryhmiä 86. Marttajärjestö tuotti laadukkaita neuvontapalveluja ja koulutti ammatillisesti työntekijöitä liitossa ja piireissä. Marttojen kotitalousneuvonta tavoitti valtakunnallisesti yhteensä asiakasta. Uutena kohderyhmänä olivat vähävaraiset lapsiperheet. Heille tarjottiin neuvontaa Kotirumba rullamaan -hankkeessa, joka käynnistyi pilotoinnilla viidessä piirissä Yhteisvastuukeräyksen tuoton avulla. Marttojen vahvuutena on toiminnan luotettavuus, asiantuntemus ja tehokkuus. Suomalaiset tuntevat marttabrändin, mutta järjestöltä toivotaan vahvempaa julkisuudessa näkymistä ja toiminnan nykyaikaistamista. (Taloustutkimus 2010). Marttaliitossa jatkettiin uuden strategian luomista vuosille Liitossa aloitettiin 8 piirin ja liiton yhteinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on yhtenäistää järjestön toimintaa, vahvistaa Marttaliiton ja piirien yhteistyötä ja luoda toimivia käytäntöjä suunnitteluun, toimintaan, talouteen ja hallintoon. Marttojen saamat tunnustukset kertovat siitä, että työtämme arvostetaan. Marttaliitto sai kotitalousalan tunnustuspalkinnon, Kotitalouden kompassin, jonka myönsi alan kansainvälisen järjestön IFHE:n Suomen neuvottelukunta. Yhteiskuntaviestinnän yhdistys YVY palkitsi Martat vuoden 2010 parhaasta yhteiskuntaviestintäteosta, Sukkarekkakampanjasta. Marianne Heikkilä, toiminnanjohtaja -3-

4 Kotitalousneuvonta Kotitalousneuvonnan tavoitteena oli edistää arjen sujumista. Piirien järjestämät tapahtumat ja kurssit olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Lisäksi neuvontaa järjestettiin myös maahanmuuttajille, nuorille, lapsiperheille ja erityisryhmille. Uutena kohderyhmänä olivat vähävaraiset lapsiperheet. Yhteisvastuukeräyksen tuotolla ja Marttaliiton tuella rahoitettu Kotirumba rullamaan -hanke käynnistettiin pilotoinnilla 5 piirin alueella. Kohtaamispaikkana koti -teeman kolmantena vuonna järjestön kotitalousneuvonnan johtoajatuksena oli Vähänkö hyvää eettinen kuluttaminen. Neuvonnassa käsiteltiin esimerkiksi valintojen vaikutuksia vesistöihin ja osallistuttiin näin Baltic Sea Action Group -säätiön kampanjaan Itämeren suojelemiseksi. Piirien kotitalousneuvonnan tueksi julkaistiin intranetissä Kotitalousneuvonnan käsikirja. Se sisältää yhtenäiset taustatiedot Marttojen kotitalousneuvonnan ideologiasta, toimintatavoista ja laadusta kaikille järjestössä työskenteleville. Marttaliitto sai kotitalousalan tunnustuspalkinnon, Kotitalouden kompassin, kiitoksena järjestön monipuolisesta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä. Tunnustuksen myönsi alan kansainvälisen järjestön IFHE:n Suomen neuvottelukunta. Media oli aktiivisesti yhteydessä Marttaliittoon kotitalousneuvontaan liittyvissä aiheissa: kysymykset käsittelivät laajasti ruokaa ja ravitsemusta, kodin taloutta ja kodinhoitoa sekä kotipuutarhaa ja ympäristöä. Vuoden vihannes 2010 Kaali -4-

5 VA LT I O N AV U L L A J Ä R J E S T E T Y T N E U V O N TATA PA H T U M AT Ruoka ja ravitsemus 67 % Kotipuutarha ja ympäristö 18 % Kodin talous ja kuluttaja-asiat 14 % Taitoavaimet 1 % VA LT I O N A P U N E U V O N TA A N O S A L L I S T U J AT Ruoka ja ravitsemus 51 % Kodin talous ja kuluttaja-asiat 17 % Kotipuutarha ja ympäristö 26 % Taitoavaimet 6 % H A N K E N E U V O N TA A N O S A L L I S T U N E E T Pidä kiinni rahoistasi Arki sujuvaksi Lasten ravitsemus raiteilleen Säädä ja säästä Kokataan yhdessä K Kotipuutarhahanke 714 Pikkukokkikerhot 479 Karjalaisia leivonnaisia 418 Eettinen kuluttaminen

6 Vuoden marja 2010 Juolukka Ruoka ja ravitsemus Sisältöalueen tavoitteena oli ruoanvalmistustaitojen lisääntyminen sekä terveyden edistäminen monipuolisella ruokavaliolla ja riittävällä liikunnalla. Lisäksi edistettiin elintarviketietoutta ja pakkausmerkintöjen lukutaitoa sekä kannustettiin järkevien elintarvikevalintojen tekemiseen. Piirien kotitalousneuvojille pidettiin koulutuspäivä Järkipuheita ruoasta. Aiheina olivat ravitsemussuositukset, keliakia, Neuvokas perhe -hanke sekä syömishäiriöt ja niiden hoito. Intranetiin tehtiin piirien käyttöön Ekoruokakurssi-aineisto, joka käsittelee ruoan ekologisuutta, ruoka-aineiden valintaa ja tähteiden käyttöä. Säilönnästä, ateriamalleista ja Vinkkejä viisaisiin valintoihin -aiheesta tehtiin PowerPoint-esitykset. Kurssiaineistoa tehtiin myös sienistä, lusikkaruoista ja eri maiden keittiöistä. Kotisäilöjän kirja uudistettiin kokonaan. Lisäksi päivitettiin ruoka- ja ravitsemusaiheisia aineistoja, esimerkiksi Elinvoimaa ikäihmisille -aineisto. Vuoden nimikkokasvit olivat keräkaalit, juolukka, mesimarjan lehdet ja kehnäsieni. Kasveista tehtiin neuvonta-aineistoa piirien käyttöön ja minimoi-kortteja Arktiset Aromit ry:n ja Kuluttajaliiton kanssa. Marttaliitto osallistui Uudenmaan Marttojen kanssa Lapsi-messuille. Neuvonnan aiheina olivat lasten ravitsemus, välipalat ja vauvojen soseiden valmistaminen. Piirit järjestivät elokuussa yhteensä 17 luonnontuotenäyttelyä ja neuvontatapahtumaa, joissa kävi yhteensä noin asiakasta. Marttaliito oli mukana Hei me leivotaan -kampanjassa ja Arktiset Aromit ry:n Terve valinta -kampanjassa. Martat-lehden ruokajutuissa nostettiin esiin kotoisia raaka-aineita ja ekologisuutta. Aiheina olivat mm. tähderuoat, juurekset, kala ja säilöntä. Marttaliitto laati jouluvinkkejä ja -reseptejä Suomalaisen Työn Liiton joulukampanjan verkkosivustolle. Aineistot ja julkaisut»» Kotisäilöjän kirja»» Lusikka soppaan!»» Kokataan yhdessä -vihkoset (Herkkupäivän naposteltavat, Kaikenmaailman kakut, Makuja maailmalta: Afrikka, Pohjois-Amerikka ja Japani)»» Kortit ja lehtiset vuoden nimikkokasveista»» Ruokaseikkailu alkaa -dvd -6-

7 Kaisa Sirén 1 2 ti mi ne n rtat KU IV hyytelö t 0.fi 201 AA M IN EN Hillot N EK TA R IT ä 4 Ma rm ela me hut dit tuor esäi lönt Etikk asäilö ntä Ump ioin pa ka sta hapattaminen Martat kertoivat mielipiteitään eettisestä kuluttamisesta Vähänkö hyvää! -webropol-kyselyssä. SA N KA NS SO KE RI MI NE N KE IT TÄ So Koti- se et SÄILÖJÄN KIRJA Rovaniemellä pidettiin Pikkukokkikurssi Martat-lehti 8/10 2. Tansanialaisen Naishiye Molel opastaa Reetta Ullgrenia leipomaan leipää Kaiken maailman Martat -yhdistyksessä Martat 4/10 3. Kotisäilöjän kirja uudistettiin. 4. Keravan Martat pitivät puutarhapalstaa Martat 6/10-7-

8 Kodin talous ja kuluttaja-asiat Sisältöalueen tavoitteena oli lisätä kotitalouksien taloudellista osaamista ja kiinnostusta kodinhoitotaitoja kohtaan. Aiheina olivat kodin raha-asiat, riskien hallinta, kodin siivous, pyykkihuolto, energiansäästö ja kodinkoneet. Yhdessä Maa- ja Kotitalousnaisten Keskuksen kanssa tuotettiin Kodin kemikaalit -opas sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoituksella. Piirien neuvojille järjestettiin aiheeseen liittyvä koulutus. Tehtiin Ekosiivous-, Kotitalouskoneiden hoito- ja Pidä huolta huonekaluistasi -kalvosarjat tausta-aineistoineen. Päivitettiin kalvosarjat Koti siistiksi, Pestään pyykkiä, Puhdistus- ja pesuaineet ja Kuitutietoa. Piireille koottiin tekstiilikuitunäytekansiot. Aloitettiin kodinhoito-aiheiseen tv-ohjelmaan ja siivous-dvd:hen liittyvä yhteistyö Sinituotteen, Kiillon ja Frame Graphicsin kanssa. Kodin talousneuvontaan tehtiin Omaan kotiin -kalvosarja ja tausta-aineisto neuvojalle sekä Edullinen juhlamenu -esite. Marttaliitto osallistui taloudenhallinnan neuvottelukunnan työskentelyyn, Väestöliiton Arki haltuun -ohjausryhmään, Kuluttajariitalautakuntaan, Kuluttaja-asiainneuvottelukuntaan ja Vattenfallin Energiaperhe-kisan raatiin. Marttaliitto osallistui Kansainvälisen kuluttajan oikeuksien päivän viettoon ja Takuu-Säätiön Velkatori-tapahtumaan. Kirkon lapsi- ja nuorisotyön koulutuspäivillä Jyväskylässä esiteltiin kotitalousneuvontaa. Martoille tehtiin eettisestä kuluttamisesta Vähänkö hyvää! -webropol-kysely. Reilun kaupan ja Marttojen vapaaehtoiset esittelivät yhteensä 70 K-Citymarketissa marttatoimintaa ja eettistä kaupankäyntiä. Eettisestä kuluttamisesta informoitiin myös Marttaliiton vierailijaryhmiä. Aineistot ja julkaisut»» Pikkukokin välipalat -vihkonen»» Pikkukokin keittiöloru -juliste»» Kodin kemikaalit -opas.»» Ekosiivous-, Kotitalouskoneiden hoito- ja Pidä huolta huonekaluistasi -kalvosarjat ja tausta-aineisto»» Tekstiilikuitunäytekansiot»» Omaan kotiin -kalvosarja ja tausta-aineisto»» Edullinen juhlamenu -esite -8-

9 Kotipuutarha ja ympäristö Sisältöalueen tavoitteena oli lisätä kasvien käyttöä osana viihtyisää asumista ja maisemaa, levittää viljelyn perustietoja ja -taitoja sekä edistää ympäristöä säästäviä kulutusvalintoja. Kasvien käyttöön opastavia neuvonta-aiheita olivat Kutsuva kotiovi, Parveke paratiisiksi, Ruukkuviljely, Perennat pihan ilona ja Pihasuunnittelu. Viljelyn perustietoja ja -taitoja kartutettiin Pihanhoidon ABC-, Kotipuutarhan kasvinsuojelu-, Kompostoinnin ABC- ja Puiden leikkaus-kursseilla. Kotipuutarhan hyötyviljelyn lisäksi opastettiin marjakasvien ja yrttien kasvatukseen. Neuvontaaiheista tehtiin uusia ja päivitettyjä kurssiaineistoja intranetiin. Puutarhaneuvojille järjestettiin koulutuspäivät Biolan Oy:ssä Kauttualla ja MTT:n Puutarhantutkimuslaitoksella Piikkiössä. -9-

10 VA LTA K U N N A L L I S E T K O T I TA L O U S N E U V O N N A N H A N K K E E T Arki sujuvaksi Kaikissa piireissä järjestettiin yhteensä 691 kotitalouskurssia mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, maahanmuuttajille ja heidän perheilleen. Kursseille osallistui henkilöä. Kursseilla tehtiin ruokaa, leivottiin ja nautittiin yhdessä valmistettu ateria, keskusteltiin terveellisestä ja edullisesta ruoasta, ravitsemuksesta, kodinhoidosta, raha-asioista ja puutarhanhoidosta. Maahanmuuttajien kursseilla opittiin lisäksi arjen sanastoa. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kursseilla yhteistyökumppaneita olivat mielenterveyskeskukset, päiväsairaalat, kuntoutuskodit, mielenterveysseurat, A- klinikkatoimi, seurakuntien diakoniatyö, Sininauhaliitto ja vankilat. Maahanmuuttajayhteistyötä tehtiin maahanmuuttajien palvelupisteiden, kohtaamispaikkojen, asukastalojen, vastaanottokeskusten, seurakuntien, työväenopistojen, kulttuurikeskusten, järjestöjen, setlementtien ja aikuiskoulutuksen kanssa. Kurssikäyttöön valmistui selkokielinen vihkonen Pesen ikkunat sekä maahanmuuttajien kursseille kuva- ja sanakortteja. Neuvojien kaksipäiväinen koulutus pidettiin yhteistyössä Yhteisvastuun Kotirumba rullaamaan -koulutuksen kanssa. Hankkeen rahoittivat Raha-automaattiyhdistys, Marttaliitto ja piirit. Aineistot ja julkaisut»» Pesen ikkunat -vihkonen»» Ruoan valmistukseen liittyvät kuva-sanakortit Kotirumba rullaamaan Valtakunnallinen Kotirumba rullaamaan -hanke käynnistyi pilotoinnilla Lapin, Pohjois-Savon, Etelä-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan piireissä. Tavoitteena on tukea vähävaraisten lapsiperheiden arkea vahvistamalla perheiden kotitaloustaitoja. Yhteistyökumppanina oli paikallisten seurakuntien diakoniatyö, joka markkinoi hanketta perheille. Pilottipiireissä järjestettiin 3 4 kerran ruokakursseja lapsiperheille. Kursseille osallistui yhteensä 51 henkilöä. Lisäksi kotitalousneuvojat tekivät kotikäyntejä 12 perheen luona ja neuvoivat kotitöiden teossa perheiden tarpeiden mukaan. Hankkeen rahoitti Yhteisvastuukeräys Keittiö K18 Valtakunnallisessa Keittiö K18-hankkeessa innostetaan nuoria ruoanvalmistukseen ja annetaan oman kodin hoitamisessa tarvittavia taitoja ja tietoja. Kohderyhmänä ovat noin 18-vuotiaat, itsenäistä elämää omassa kodissa aloittelevat nuoret. Kaikki piirit pitivät kahden kerran kokkauskursseja, jotka sisälsivät tietoiskuja. Kurssisarjoja toteutui 42 ja osallistujia oli yhteensä noin 700. Lisäksi 8 piiriä piti 15 markkinointitietoiskua oppilaitoksissa yhteensä 375 kuulijalle. Yhteistyötä tehtiin ammattiopistojen, kaupunkien nuorisotyön, marttayhdistysten, säätiöiden, maahanmuuttajatoimistojen ja Suomen Punaisen Ristin kanssa. Hankkeen rahoittivat Eduard Polónin säätiö ja Tapiola-yhtiö. Kokataan yhdessä Kokataan yhdessä -kursseja järjestettiin kaikissa piireissä. Kursseilla lapset ja aikuiset tekivät yhdessä ruokaa. Ruoanlaitto tarjoaa eri-ikäisille tilaisuuden tutustua toisiinsa ja oppia toisiltaan. Kurssiteemoja olivat Kasviskarnevaali, Jauhelihasta moneksi, Pastaa pöytään, Makuja maailmalta ja Leivotaan, leivotaan. Marttaliiton tuottamia uusia kurssiaineistoja olivat Herkkupäivän naposteltavat, Kaikenmaailman kakut sekä Matka maailmalle: Japani, Pohjois- Amerikka ja Afrikka. Kurssisarjoja pidettiin 55 ja niille osallistui yhteensä noin henkilöä. Hankkeen rahoitti Eduard Polónin säätiö. Eettinen kuluttaminen Kaikki piirit järjestivät Vähänkö hyvää -neuvontaa. Aiheeseen liittyvästä neuvonta-aineistosta otettiin uusintapainoksia. Piirejä tuettiin marttojen Reilun kaupan koulutusten järjestämisessä. Piireille pidettiin 4 ympäristökoulutusta. Niihin osallistui yhteensä 197 marttaa: hallitusten jäseniä, toimihenkilöitä ja vertaismarttoja. Piireille tehtiin paperin ja jätteiden lajitteluohjeet. Marttaliiton ympäristöohjelman valmisteluvaihe saatettiin loppuun. Marttaliiton ympäristöneuvontaa ja sen vaikuttavuutta alettiin tutkia Suomen Akatemian tutkimushankkeessa. Hankkeen rahoitti Eduard Polónin säätiö

11 Säädä ja säästä Valtakunnallisella energianeuvontahankkeella lisättiin kuluttajien energiatietoisuutta ja jaettiin tietoa energiankäytön tehostamisesta ja muista ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä. Neuvonnassa keskityttiin kodinkoneiden, keittiön ja kodinhoidon energiatehokkuuteen. Neuvontaa toteutettiin kaikissa piireissä. Hankkeessa järjestettiin 11 joukkoneuvontatapahtumaa, joihin osallistui henkilöä. Kauppakeskustapahtumia oli 11 piirissä yhteensä 16 ja kävijöitä Piirien syys- ja kevätkokouksissa pidettiin 11 tietoiskua 902 martalle. Ruokakurssien yhteydessä pidettiin 91 paikkakunnalla 272 tietoiskua osallistujalle. Aiheeseen liittyviä marttailtoja oli 16 ja niissä kävi 430 marttaa. Ketjukoulutuksia pidettiin 6 ja niihin osallistui 146 marttaa. Perinnetietokeskus Syreenissä oli Vähänkö hyvää! -näyttely. Marttojen puhelinneuvontaan tuli 77 energiansäästöön liittyvää puhelua. Martat tekivät yhteistyötä energiansäästöviikolla Veikon Koneen, TTS-tutkimuksen ja Motivan kanssa. Neuvojien Säädä ja säästä -koulutuspäivään osallistui 32 toimihenkilöä. Hankkeen rahoittivat työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra ja Marttaliitto. Pidä kiinni rahoistasi Valtakunnallisen Pidä kiinni rahoistasi -talousneuvonnan tavoitteena oli parantaa kuluttajien taloudellista turvallisuutta ja herättää kiinnostus omien raha-asioiden hoitoon sekä talouden hallintaan. Neuvontaa annettiin kaikkien 16 piirin alueella, 94 paikkakunnalla. Piirit pitivät luentoja ja talousneuvontapainotteisia ruokakursseja nuorille, työttömille ja nuorille perheille. Luentoja pidettiin 250 ja niissä kävi henkilöä. Kursseja pidettiin 458 ja niihin osallistui henkilöä. Lisäksi pidettiin 3 kauppakeskustapahtumaa (280 osallistujaa) ja 2 työpajaa nuorille (58 osallistujaa). Yhteistyökumppaneina oli seurakuntia, järjestöjä, nuorten työpajoja ja viranomaisia. Luennoilla kerrottiin, millä arkisilla keinoilla talouden saa pysymään raiteillaan, ja motivoitiin kuluttajia menojen seurantaan ja talouden suunnitteluun. Käytännön taloustaidoilla tuettiin syrjäytymisvaarassa olevien elämänhallintaa. Marttaliitto ja piirit tekivät yhteistyötä median kanssa talousneuvonnan edistämiseksi. Hankkeen rahoittivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä Marttaliitto. Lasten ravitsemus raiteilleen Valtakunnallisella lasten ravitsemus raiteilleen -hankkeella edistettiin lasten hyvinvointia ja tasapainoista ravitsemusta vanhempien ollessa esikuvina. Hankkeessa järjestettiin luentoja vauva-, leikki- ja alakouluikäisten vanhemmille ja välipalakursseja alakouluikäisille ja heidän vanhemmilleen. Piirit pitivät 228 luentoa ja järjestivät 207 välipalakurssia. Luennoille osallistui vanhempaa, enimmäkseen leikki-ikäisten vanhempia. Välipalakursseille osallistui henkilöä. Luennoilla keskusteltiin edullisesta ja terveellisestä kotiruoasta ja ateriarytmistä. Vanhemmat saivat tukea omille ajatuksilleen ja neuvoja lapsiperheen arkiruokailuun. Välipalakurssit tarjosivat onnistumisen kokemuksia lapsille ja yhdessä tekemisen mallin perheille Yhteistyökumppanina oli Suomen Vanhempainliitto ry. Yhteistyötä tehtiin myös seurakuntien, koulujen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahviloiden ja vanhempainyhdistysten kanssa. Hankkeen rahoitti Eduard Polónin säätiö. Pikkukokki-toiminnan kehittämishanke Pikkukokki-toiminta vahvisti erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta ja sosiaalista vastuuta sekä pyrki vähentämään lasten yksinoloa. Pikkukokki-toiminta kannusti lapsia ja nuoria omatoimisuuteen ja ohjasi terveellisiin ruokailu- ja välipalatottumuksiin. Pikkukokki-kerhojen vetäjiksi koulutettiin 11 piirissä 192 marttaa. Koulutuksia oli yhteensä 16 sekä aloittaville että kokeneille ohjaajille. Hankkeessa tuotettiin Pikkukokin välipalat -vihkonen ja Pikkukokin keittiöloru -juliste piirien ja yhdistysten käyttöön. Verkkoon perustettiin Pikkukokki.fi-sivusto ( Piirien pitämiä Pikkukokki-kerhoja tuettiin. 10 piiriä piti yhteensä 18 kokkikerhoa, joissa oli 479 osallistujaa. Kerhot kokoontuivat yleensä 5 kertaa tekemään ruokaa ja välipaloja sekä leipomaan. Kerhoissa keskusteltiin terveellisestä ruoasta, keittiöhygieniasta ja ympäristöasioista. Hankkeen rahoitti Eduard Polónin säätiö. Karjalaisia kukkoja, kakkaroita ja muita leivonnaisia Marttapiirit järjestivät Karjalaisia kukkoja, kakkaroita ja muita leivonnaisia -kursseja. Yhteensä 33 leivontakurssille osallistui 418 henkilöä. Hankkeen rahoitti Karjalan kulttuurirahasto.

12 Kotipuutarhaneuvonnan kehittämishanke Valtakunnallisessa kotipuutarhaneuvonnan kehittämishankkeessa tuotettiin neuvonta-aineistoa ja koulutettiin neuvojia sekä edistettiin heidän verkostoitumistaan puutarha-alan toimijoiden kanssa. Paikallista puutarhaneuvonnan saatavuutta parannettiin kouluttamalla yhdistyksiin puutarhamarttoja. Hankkeessa nostettiin esiin kotipuutarhaneuvonnan yhteiskunnallisia vaikutuksia ja innostettiin puutarhanhoidon harrastamiseen. Hankkeen koulutuksia järjestettiin 14 piirissä. Näistä 4 oli Marttaliiton järjestämiä. Puutarhamarttakoulutuksessa toteutettiin 11 kurssipäivää, 43 kurssikertaa, 21 yleisötilaisuutta ja 13 retkeä. Koulutuksiin osallistui 714 marttaa. Harrastusmerkkejä suoritettiin 16 ja puutarhamarttadiplomeja jaettiin 28. Puutarhamarttojen verkostoon liityi 294 jäsentä. Neuvontaan tehtiin 4 uutta kurssia ja 2 vanhaa kurssia uudistettiin. Piirien puutarhaneuvojille järjestettiin koulutuspäivät. Kaupunkiviljelyhanke toteutettiin Keravan Martat ry:n, Keravan kaupungin ja Miessakit ry:n kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat Taimistoviljelijät ry, S.G.Nieminen, Viljavuuspalvelu Oy sekä Biolan Oy. Hankkeen rahoitti Eduard Polónin säätiö. Pihasuunnitelmien tuotteistaminen Perustettiin työryhmä tuotteistamaan piirien laatimia pihasuunnitelmia ja yhtenäistämään pihasuunnittelua, -neuvontakäyntejä, toimintatapoja ja hinnoittelua. Kaikki piirien neuvojat, jotka tekevät pihasuunnitelmia ja -neuvontaa, osallistuivat ryhmään. Tavoitteena on yhtenäinen, tasalaatuinen ja taloudellisesti kannattava palvelutuoteperhe, jota voidaan markkinoida järjestötasolla. Hankkeen rahoitti Eduard Polónin säätiö. Kenkäveron marttapuutarha Perinnetietokeskus Syreeniin Mikkeliin kunnostettiin marttapuutarhalle toimisto-, koulutus- ja näyttelytilat. Etelä-Savon ammattiopisto Otavan koulutilan kanssa solmittiin harjoittelusopimus. Puutarhassa työskenteli 5 henkilöä, joista 3 oli harjoittelijaa ja 1 Etelä-Savon Marttojen puutarhaneuvoja. Puutarhassa järjestettiin opastettuja kierroksia, näytöksiä ja talkoita, annettiin yleisöneuvontaa ja myytiin taimia. Kenkäveron käsityömarkkinoilla alueen puutarhamartat antoivat neuvoja ekologiseen puutarhanhoitoon. Pihasyreeni-näyttely toteutettiin Taimistoviljelijät ry:n ja Helsingin yliopiston kanssa. Osana MTT:n kansallista geenivaraohjelmaa valittiin puutarhaan istutettavat pihasyreenilajikkeet. Puutarhan kasvit inventoitiin ja niistä piirrettiin istutuskartat. Kasvien historia dokumentoitiin. Aloitettiin peruskunnostuksen vihersuunnittelu. Yhteistyökumppaneina olivat Mikkelin kaupunki, Mikkelin puistoyhdistys ry ja Taito Itä-Suomi ry. Hankkeen rahoitti Eduard Polónin säätiö. Aineistot ja julkaisut»» Syreeninäyttelyn taulut Aineistot ja julkaisut:»» Kasvata herkkuja -opas

13 Järjestötoiminta Kansalaisjärjestönä Marttaliitto tarjosi kaikille kiinnostuneille tietoja ja taitoja sekä mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen yhdistyksissä, toimintaryhmissä ja piirien tilaisuuksissa. Jäsenistöä kannustettiin vaikuttamaan aktiivisesti oman lähiympäristön asioihin. Yhteisöllisyys on yhdistysten voimavara ja sosiaalinen tukiverkko jäsenille. Järjestön jäsenmäärä kehittyi suotuisasti. Vuoden lopussa jäseniä oli , paikallisia marttayhdistyksiä ja toimintaryhmiä 86. Uusia yhdistyksiä perustettiin 14. Toimintaryhmissä yhdistykset voivat tarjota monipuolista toimintaa erilaisista asioista kiinnostuneille jäsenille. Piirit tukivat yhdistystensä toimintaa paikallisesti. Marttaliitto tuki yhdistysten ja jäsenten toimintaa piirien kautta, materiaalilla ja koulutuksella sekä antamalla neuvontaa ja ohjeita. Marttaliitto kannusti jäsenistöä elinikäiseen oppimiseen sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen vahvistamiseen. Verkkosivujen jäsensivut sisälsivät yhdistystoiminnan ajantasaiset tietopaketit. Ajankohtaisista jäsen- ja yhdistysasioista tiedotettiin myös Martat-lehdessä sekä jäsenluettelokirjeessä, joka lähetettiin yhdistyksille ja toimintaryhmille 2 kertaa vuodessa. Jokaisessa piirissä järjestettiin liiton tukema ja toteuttama koulutus yhdistysten puheenjohtajille. Tilaisuuksiin kuului Yhteisvastuukeräystä koskeva osuus. Piirien ja liiton johdon neuvottelupäiville osallistuivat piirien luottamushenkilöt, toiminnanjohtajat ja Marttaliiton hallitus. Piirien uusia hallitusten jäseniä koulutettiin piirien hallitustyöskentelyyn. Opintokerhotoiminta ja taitoavainsuoritukset ovat osa marttojen elinikäistä oppimista. Laaja taitoavainuudistus valmistui ja suoritukset uusilla vaatimuksilla ja materiaaleilla alkoivat. Kohtaamisesta kertova opintokerhomateriaali Katso, Kuuntele ja Keskity jaettiin jokaiselle yhdistykselle ja lisättiin verkkoon jäsensivuille. Järjestöosaajapassin suorittaminen alkoi. Suorittajia ilmoittautui vuoden aikana noin 100. OK-Opintokeskuksen opetustunnit hallinnoitiin liiton kautta. Piirit toteuttivat OK:n tuella koulutusta 886 opetustuntia. Koulutukseen osallistui henkilöä. Vertaisopintoryhmiä (entiset opintokerhot) toteutettiin 167 (411 oppituntia). Niihin osallistui henkilöä. Novita Oy:n kanssa toteutettiin sukkarekka-kiertue 12 paikkakunnalla. Kiertueella martat opastivat sukan kantapään neulomisessa. H A N K K E E T Yhteyspaikkana yhdistys Viimeisenä hankevuotena järjestettiin piirien yhteisiä, alueellisia koulutuksia. Etsittiin piirien hyviä käytänteitä, jotka ovat siirrettävissä muiden piirien käyttöön. Käytänteistä julistettiin piireille kilpailu. -13-

14 1 2 3 Järjestöosaajapassin suorittamisen merkki on hela. Laura Vesa Burkina Faso 1. Pohjoismaiden Naisliiton NKF:n kesäkurssi kesäkonferenssi pidettiin Vaasassa. Martat 6/10 2. Marttaliitto tuki kotitalousneuvojien työtä Burkina Fasossa. Kuvassa Suzanne Yabré (oik.) ja Mélanie Maré. Martat 1/10 3. Matti Männistö on suorittanut ensimmäisten joukossa marttojen järjestöosaajapassin. Martat 7/10-14-

15 Kansainvälinen toiminta Sisältöalueen tavoitteita olivat eri kulttuurien ymmärtämisen ja kunnioittamisen lisääntyminen sekä globaalin oikeudenmukaisuuden tukeminen. Yhteystyökumppanuus Burkina Fasossa, Afrikassa, päättyi. Uutta afrikkalaista kumppania kehityshankkeeseen etsittiin International Federation for Home Economics -järjestön jäsenistä. Mahdolliset kumppanit olivat Association de Conseillers en Economie Social et Familial du Cameroun ACESF-CA ja Department for Consumer Sciences of the University of Swaziland. Marttaliiton hallitus päätti käynnistää hankesuunnittelun ensisijaisesti ACESF-CAn kanssa. Marttaliiton puheenjohtaja Merja Siltanen toimi vuonna 2010 Maailman maaseutunaisten liiton ACWW:n Euroopan alueen puheenjohtajana. Hänet valittiin uudelle toimikaudelle Hot Springsissä Arkansasissa pidetyssä maailmankonferenssissa. Merja Siltanen osallistui Lontoossa ACWW:n hallituksen kokoukseen ja eurooppalaiseen yhteistapaamiseen Advent in Prague. Irlannin Country Women s Associationin kanssa valmisteltiin uuden kolmivuotiskauden Euroopan alueen päätapahtumaa Dubliniin. Marttayhdistykset keräsivät Ystävyyden kolikkoa ACWW:n työn tukemiseksi. Pohjoismaiden Naisliiton NKF:n kesäkonferenssi pidettiin Vaasassa ja Merenkurkun maailmanperintöalueella teemalla En hållbar livstil genom medvetna val Tietoisilla valinnoilla kestävään elämäntapaan. Konferenssin järjesti Finlands svenska Marthaförbund. Marttaliitto myönsi 5 kpl 150 euron apurahoja kesäkurssin osanottajille. Virolaisten yhdistysten kanssa toteutettiin Tartossa eettisen kuluttamisen yhteistyöseminaari Vähänkö hyvää Vahe hea! Seminaariin osallistui noin 50 marttaa ja 30 virolaista naisyhdistysten jäsentä. Eduard Polónin säätiö osallistui seminaarin rahoittamiseen. H A N K K E E T Aurinkoleipomo ja neuvontaverkosto maaseutuperheiden hyvinvoinnin tukena, Burkina Faso Hankkeen tavoitteena oli edistää burkinafasolaisten maaseutuperheiden hyvinvointia tukemalla Pag-La-Yiri -järjestön kotitalousneuvontaa. Noin kyläläistä perheineen hyötyy järjestön ravitsemus- ja hygienianeuvonnasta vuosittain. Järjestön tulonhankintaa varten on rakennettu leipomo. Neuvojien työtä on tuettu maksamalla palkkoja ja huoltamalla kulkuvälineitä. Neuvojien ja apuneuvojien täydennyskoulutusta jatkettiin pedagogisissa taidoissa ja AIDS-perheiden kohtaamisessa. Siivouskampanjavastaavat osallistuivat viikon mittaiseen koulutukseen. Hankkeen päätösvaiheessa järjestön työntekijöillä oli riittävästi tietoja ja taitoja työn jatkamiseen itsenäisesti. Hanketta rahoittivat ulkoasiainministeriö ja Marttaliitto. -15-

16 Perinne- ja kulttuuritoiminta Perinne- ja kulttuuritoiminnan tavoitteena oli marttaperinteen tallentaminen, ylläpitäminen ja esitteleminen sekä jäsenistön kouluttaminen arkistointiin ja perinteen keräämiseen. Marttojen perinnetietokeskus Syreenin kesänäyttelyn aiheena oli Vähänkö hyvää!. Näyttelyssä esiteltiin eettisiä valintoja puutarhan- ja kodinhoitoon sekä matkailuun. Esillä oli myös kuvakooste Varsinais-Suomen Marttojen historiasta. Joulunäyttelyssä esiteltiin 1960-luvun joululahjavalvojaisia, Lean nurkassa järjestön jouluun liittyviä valokuvia ja marttatuvassa 1950-luvun joulua. Työnäytöksissä valmistettiin esimerkiksi neulakintaita, rex-kakkuja ja himmeleitä. Vuoden aikana perinnetietokeskuksessa kävi noin vierasta. Etelä-Savon Marttojen kanssa järjestettiin Martan päivänä sukankudontakilpailu. Lisäksi pidettiin neljä luentoa. Arkistot kuntoon -kursseja pidettiin Lahdessa, Kouvolassa, Porissa ja Oulussa. Kursseille osallistui 44 marttaa. Mediaa ja tutkijoita autettiin marttojen perinteeseen liittyvässä tiedonhankinnassa. Marttaliiton toimihenkilöpäiville tehtiin Kävelee marttojen kanssa -reitti järjestön historiallisille paikoille Helsingissä. Kotisivuja ja taitoavaimia varten koottiin aineistoa järjestön eri vuosikymmenistä. Syreenille perustettiin fanisivut Facebookiin. H A N K K E E T Marttaneuvoja muistelee Hankkeessa kerättiin kyselyllä ja haastatteluilla marttajärjestössä työskennelleiden toimihenkilöiden muistoja työstään. Aineiston pohjalta laaditaan julkaisu. Hankkeen rahoitti Eduard Polónin säätiö. -16-

17 Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnan tavoitteena oli yhtenäistää marttajärjestön toimintaa, vahvistaa Marttaliiton ja piirien yhteistyötä ja luoda toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja suunnitteluun, toimintaan, talouteen ja hallinnointiin. Kehittämistoiminta on Marttaliiton, piirien, yhdistysten ja toimintaryhmien yhteinen hanke, jota koordinoi Marttaliitto. H A N K K E E T Marttojen kotiapu Hankkeella kehitettiin ja tuettiin piirien kotiapuliiketoimintaa. Kotiavun tuotto tukee piirien varsinaista toimintaa ja luo yhteistyömahdollisuuksia sekä uusia toimintaverkostoja. Hankkeessa oli mukana 10 piiriä. Painopisteenä oli kotiavun laadun kehittäminen ja siihen liittyvät asiat: talouden seuranta, valtakunnallinen asiakaskysely, henkilöstökartoitus ja laatukoulutus. Piirien koulutuksiin osallistui yhteensä 78 henkilöä. Sähköisen ajanvarausohjelman kokeilu alkoi Joensuussa. Etelä-Häme ja Pohjois-Karjala lähtivät pilotteina mukaan Työtehoseuran laadunkehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on laatukäsikirjan ja auditoinnin myötä saada piirien kotiavulle virallinen laatusertifikaatti. Piireille annettiin ohjausta ja neuvontaa tarpeen mukaan. Vuoden yrtti 2010 Mesimarjan lehti Hanketta rahoitti Eduard Polónin säätiö. -17-

18 Markkinointi ja viestintä Marttaliiton viestinnän tavoitteena oli tehdä marttatoimintaa tunnetuksi ja levittää kotitalouteen liittyvää tietoa jäsenille ja suurelle yleisölle. Järjestön jäsenlehti oli Martat. Lehden lisäksi tietoa välitettiin yhdistysten jäsenkirjeissä ja verkkosivujen jäsensivuilla. Vuoden aikana verkkosivuilla vieraili kävijää, keskimäärin kävijää/kk. Mediaseurannan osumat kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 18 %. Vuoden aikana oli yhteensä mediaosumaa, keskimäärin 127 osumaa/kk. Marttaliitto meni mukaan sosiaaliseen mediaan. Vuoden lopussa järjestön Facebook-sivuilla oli jäsentä. Marttaliitto vahvisti sähköisen ja monikanavaisen viestinnän roolia. Aloitettiin yhteistyö Liv-televisiokanavan kanssa kodinhoito-aiheisesta tv-ohjelmasta. Yhteiskuntaviestinnän yhdistys YVY palkitsi Marttojen ja Novitan yhteisen Sukkarekka-tempauksen vuoden 2010 parhaana yhteiskuntaviestintätekona. Marttaliitto tarjosi koulutusta ja tietoa piirien toimihenkilöille viestintään liittyvistä asioista. Sähköinen uutiskirje Muki perustettiin parantamaan tiedon kulkua piireille. Martat-lehti Martat-lehti sisältyi kaikkien varsinaisten jäsenien jäsenmaksuun. Lehden tehtävänä oli lisätä jäsenistön yhteenkuuluvuutta ja sitoutuneisuutta sekä tukea jäsenhankintaa ja yhdistysten toimintaa. Lehden sisällön muodostivat kotitalousneuvonta ja järjestötieto. Lehdelle tehtiin levikintarkastus, jonka mukaan vuoden 2009 tarkastettu levikki oli Lehdestä ilmestyi 8 numeroa. Kyseessä oli lehden 108. vuosikerta. Piiriliitteet julkaistiin numeroissa 1 ja 5. Lehdessä julkaistiin juttuja martoista, marttayhdistyksistä, järjestön hankkeista ja yhteistyökumppaneista. Aiheina olivat muun muassa ruoka, kodinhoito, kodin talous, puutarha, ympäristö, järjestötoiminta, marttojen kansainvälinen toiminta ja järjestön ajankohtaiset asiat. H A N K K E E T Hidastamalla hyvinvointiin -teemakampanja Hidastamalla hyvinvointiin -teemakampanjalle tehtiin kampanjasuunnitelma ja luotiin kampanjailme Marttailu Sitä on nyt liikkeellä. Valmistettiin kampanjamateriaalia (roll upit, postikortteja, tarroja, rintaneuloja) ja tulostettavaa materiaalia intranetiin (julisteita, ilmoituspohjia, kampanjakuvituksia). Marttojen verkkosivuille tehtiin oma kampanjasivusto. -18-

19 Novita Oy:n kanssa toteutettiin sukkarekkakiertue 12 paikkakunnalla. Kiertueella martat opastivat sukan kantapään neulomisessa Entisajan esiliina ja muita käsityöohjeita 4 Keravan Martat perusti puutarhan 20 Leivo Reilun kaupan tuotteilla 3 1. Tanja Pesiö (vas.) tuli Sukkarekkaan oppimaan kutomista. Ritva Etelämäki neuvoi. 2. Hautjärven Martat kutoi Mäntsälän terveyskeskuksen vuodeosastolle 25 paria villasukkia. 3. Martat-lehti ilmestyi 8 kertaa. 4. Liisa Kovanen testaa kahvakuulaa. Martat 1/11-19-

20 Hallinto Liiton kokoukset Marttaliiton kevätkokous pidettiin ja syyskokous Marttakeskuksessa. Kevätkokouksessa oli läsnä 37 varsinaista kokousedustajaa ja 69 muuta henkilöä. Syyskokouksessa oli läsnä 49 varsinaista kokousedustajaa ja 47 muuta henkilöä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi syyskokouksessa hyväksyttiin loppuraportti Marttakeskuksen peruskorjauksesta ja korjauksen kustannuksista. Lisäksi hyväksyttiin kokouksen kannanotto Riittävä kotitalousopetus turvattava kouluissa. Hallitus ja toiminnanjohtaja Vuoden 2010 alusta hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Merja Siltanen, varapuheenjohtaja Lea Sairanen ja jäsenet Maija Lepistö, Tellervo Leppiniemi, Maija Niskanen, Tanja Rantanen, Pia Rättyä, Sari Seppälä ja Airi Väänänen sekä varajäseninä Pirjo Seimola ja Eila Piippo. Vuoden 2011 alusta lukien hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Merja Siltanen, varapuheenjohtaja Lea Sairanen sekä jäsenet Liisa Eloranta, Maija Lepistö, Tellervo Leppiniemi, Tanja Rantanen, Pia Rättyä, Sari Seppälä ja Airi Väänänen sekä varajäseninä Eila Piippo ja Helena Puhakka-Tarvainen. Marttaliiton toiminnanjohtajana toimi Asta Kuosmanen saakka ja tämän jälkeen Marianne Heikkilä. Hallitus kokoontui 11 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuvat kokouksiin seuraavasti: Merja Siltanen 10 kertaa, Maija Lepistö 11, Tellervo Leppiniemi 11, Maija Niskanen 5, Tanja Rantanen 8, Pia Rättyä 8, Lea Sairanen 10, Sari Seppälä 10 ja Airi Väänänen 10 kertaa. Varajäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti: Pirjo Seimola 7 ja Eila Piippo 6 kertaa. Lisäksi hallitus piti 5 sähköpostikokousta ja 1 kehittämis- sekä 1 strategiapäivän. Hallituksen kokouksissa käsitellyt asiat valmisteltiin työvaliokunnassa. Siihen kuuluivat Merja Siltanen, Lea Sairanen ja Airi Väänänen sekä liiton toiminnanjohtaja ja varatoiminnanjohtaja. Marttaliitto-konsernin tilintarkastajat KHT Kari Lydman ja KHT Johanna Perälä sekä varatilintarkastajat KHT Merja Prihti ja KHT Jukka Mynttinen, KHT-yhteisö Pricewaterhouse- Coopers Oy. -20-

21 Henkilöstö Marttaliitto-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 42 henkilöä, joista 35 kokoaikaista ja 7 osa-aikaista. Kyseessä on Marttaliiton ja Marttaliiton Palvelut Oy:n henkilöstö. Muilla konserniyhtiöillä ei ollut palkattua henkilökuntaa. Marttajärjestön koko henkilöstö, johon kuuluu myös piirien henkilöstö, on noin 300 henkilöä. Toiminnan organisointi Marttaliiton johtamisjärjestelmää kehitettiin jakamalla toiminnot eri vastuualueiden tiimeihin. Johtoryhmään kuuluivat tiimien vastuuhenkilöt ja toiminnanjohtaja. Tiimin vetäjät voivat kierrättää tehtäviään kahden vuoden välein. Henkilöstön kehittäminen Jatkettiin osaamis- ja koulutustarpeiden kartoituksia. Henkilökohtaiset tulostavoitteet määriteltiin osana säännöllisiä kehityskeskusteluja. Talousarviossa varattiin jokaiselle toimihenkilölle määräraha henkilökohtaista kouluttautumista varten. Johtoryhmä jatkoi Tampereen yliopiston järjestämää johtamiskoulutusta, joka alkoi vuonna Aloitettiin avainprosessien määrittely ja työstäminen. Käynnistettiin kokonaisvaltaisen henkilöstöstrategian valmistelu. Henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista tuettiin lounas- ja kulttuuriseteleillä, työpaikkaliikunnalla sekä virkistyspäivillä. -21-

22 Piirit Marttajärjestöön kuuluu 16 maakunnallista piiriä, jotka kattavat koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Piirit antavat kotitalousneuvontaa ja vastaavat marttojen järjestötyöstä alueellaan. E T E L Ä - H Ä M E E N M A R TAT Perustettu vuonna 1952 Yhdistyksiä 33, marttoja 1 207, Rauhankatu 5, Hämeenlinna p etunimi.sukunimi@ martat.fi, etela-hame@martat.fi Toiminnanjohtaja Arja Pehkonen Puheenjohtaja Marja-Leena Niskanen E T E L Ä - K A R J A L A N M A R TAT Perustettu vuonna 1921 Yhdistyksiä 106, toimintaryhmiä 19, marttoja Valtakatu 45, PL 105, Lappeenranta p etunimi.sukunimi@martat.fi, etela-karjala@martat.fi Toiminnanjohtaja Tuija Valjakka Puheenjohtaja Lea Sairanen E T E L Ä - S AV O N M A R TAT Perustettu vuonna 1958 Yhdistyksiä 70, marttoja Hallituskatu 7 A 1, Mikkeli p etunimi.sukunimi@martat.fi Toiminnanjohtaja Ritva Otva Puheenjohtaja Aira Nurminen I TÄ - H Ä M E E N M A R TAT Perustettu vuonna 1917 Yhdistyksiä 76, marttoja Laaksokatu 1, Lahti p etunimi.sukunimi@martat.fi Toiminnanjohtaja Tuulikki Uusitalo Puheenjohtaja Sirkka Mantula K A I N U U N M A R TAT Perustettu vuonna 1938 Yhdistyksiä 16,marttoja 657 Sammonkatu 10 A 3, Kajaani p. (08) kainuun.martat@kajaani.net Toiminnanjohtaja Pirjo Määttä p. (08) Puheenjohtaja Annu Väisänen K E S K I - J A E T E L Ä - P O H J A N - M A A N M A R TAT Perustettu vuonna 1929 Yhdistyksiä 29, marttoja Vingenkatu 15 A ja Vingenkatu 15 B 14, Kokkola p. (06) etunimi.sukunimi@martat.fi Toiminnanjohtaja Tuija Biskop Puheenjohtaja Ulla Keski-Sämpi K E S K I - S U O M E N M A R TAT Perustettu vuonna 1925 Yhdistyksiä 58, marttoja Yliopistonkatu 11, Jyväskylä p , keski-suomen@martat.fi Kehitysjohtaja Kati-Erika Timperi Puheenjohtaja Miia Venermo K Y M E N L A A K S O N M A R TAT Perustettu vuonna 1921 Yhdistyksiä 99, toimintaryhmiä 13, marttoja Torikatu 6, Kouvola p etunimi.sukunimi@martat.inet.fi, Toiminnanjohtaja Anne Saarikko Puheenjohtaja Leena Mäkinen -22-

23 L A P I N M A R TAT Perustettu vuonna 1926 Yhdistyksiä 47, marttoja Rovakatu 13, Rovaniemi etunimi.sukunimi@martat.fi lapin.toimisto@martat.fi Kehitysjohtaja Leila Sarajärvi Puheenjohtaja Liisa Eloranta P I R K A N M A A N M A R TAT Perustettu vuonna 1926 Yhdistyksiä 61, toimintaryhmiä 5, marttoja Tampellan esplanadi 7, Tampere p etunimi.sukunimi@martat.fi pirkanmaan@martat.fi Toiminnanjohtaja Marja Kuuteri-Kallio Puheenjohtaja Tuula Jaskari-Malinen P O H J O I S - K A R J A L A N M A R TAT Perustettu vuonna 1907 Yhdistyksiä 113, toimintaryhmiä 12, marttoja Kauppakatu 23 b B 13, Joensuu p etunimi.sukunimi@martat.fi, pohjois-karjala@martat.fi, Toiminnanjohtaja Ilona Tossavainen Puheenjohtaja Tuula Kähkönen P O H J O I S - P O H J A N M A A N M A R TAT Perustettu vuonna 1919 Yhdistyksiä 51, marttoja Kajaaninkatu 36, Oulu p etunimi.sukunimi@martat.fi Kehitysjohtaja Marjut Välikangas p Puheenjohtaja Pia Rättyä P O H J O I S - S AV O N M A R TAT Perustettu vuonna 1917 Yhdistyksiä 65, marttoja Ajurinkatu 43, Kuopio p , (017) pohjois-savon@martat.fi, etunimi.sukunimi@martat.fi, Toiminnanjohtaja Anne Matilainen Puheenjohtaja Aila Nurmi S ATA K U N N A N M A R TAT Perustettu vuonna 1952 Yhdistyksiä 62, toimintaryhmiä 2, marttoja Valtakatu 7 C, Pori p. (02) satakunta@martat.fi, etunimi.sukunimi@martat.fi Toiminnanjohtaja Raija-Liisa Heinonen Puheenjohtaja Inkeri Kuloharju U U D E N M A A N M A R TAT Perustettu vuonna 1929 Yhdistyksiä 154, toimintaryhmiä 10, marttoja Lapinlahdenkatu 3, Helsinki p etunimi.sukunimi@ uudenmaanmartat.fi Toiminnanjohtaja Anne Lempinen Puheenjohtaja Annu Vitikka-Lahtinen VA R S I N A I S - S U O M E N M A R TAT Perustettu vuonna 1908 Yhdistyksiä 101, toimintaryhmiä 25, marttoja Yliopistonkatu 33 G, 3. krs, Turku p , (02) varsinais.suomen@martat.fi etunimi.sukunimi@martat.fi Toiminnanjohtaja Sanna Voutilainen Puheenjohtaja Riitta Leinonen Koko maassa yhteensä yhdistyksiä toimintaryhmiä 86 marttoja

24 Ansiomerkit Marttaliitto myönsi seuraavat ansiomerkit: E T E L Ä - H Ä M E E N M A R TAT Hopeinen Aalto Leena, Hynninen Liisa Pronssinen Lehti Raili, Nurhonen Seija, Penttinen Anu, Rintala Ritva E T E L Ä - K A R J A L A N M A R TAT Hopeinen Henttonen Mirja, Kostiainen Salme, Kääriäinen Kerttuli, Lifländer Seija, Miikki Raili, Turunen Toini, Vertanen Kirsti Pronssinen Elo Mirja, Heikkilä Aune, Heikkonen Raija, Hämäläinen Sirkka, Hänninen Kyllikki, Korpinen Eira, Lindroos Arja, Liukka Mervi, Lääperi Liisa, Paakkinen Irja, Riikonen Pirkko, Suikkanen Laura, Vesala Irja E T E L Ä - S AV O N M A R TAT Hopeinen Kuitunen Raija, Nurminen Aira Pronssinen Nurhonen Seija, Pettinen Anu, Tanttu Raija, Torniainen Anja I TÄ - H Ä M E E N M A R TAT Hopeinen Eskola Aili, Lepistö Terttu, Mantula Sirkka, Kopra Marjatta Pronssinen Kulmala Heli, Rantala Sinikka, Riihelä Anne, Siikaniemi Tuula, Vikman Raili K E S K I - J A E T E L Ä - P O H J A N - M A A N M A R TAT Pronssinen Kiuru Leila, Rautavirta Salme, Seppä Salme K E S K I - S U O M E N M A R TAT Hopeinen Saarentausta Hellä Pronssinen Okkolin Vuokko, Virtanen Saara K Y M E N L A A K S O N M A R TAT Pronssinen Hannula Ulla-Maija, Laaksonen Raili, Lehtomäki Aira, Långvik-Joas Pirjo-Riitta, Nykter Sirkka, Rantala Mailis L A P I N M A R TAT Pronssinen Arffman Maaret, Mänty Anne, Stålnacke Mirja P I R K A N M A A N M A R TAT Hopeinen Hämäläinen Irma, Junkkari Helena, Lepistö Maija, Liimola Hilkka, Liimola Taina, Lähteenmäki Marja, Rautanen Sirkka, Salonen Inkeri, Uotila Eija Pronssinen Innala Ritva, Kalliomäki Auli, Karjalainen Tiina, Kemppainen Ulla, Koivunen Ulla, Kopra Mirja, Riipinen Sirkka-Liisa, Toivonen Aino P O H J O I S - K A R J A L A N M A R TAT Hopeinen Kuosmanen Aira, Simonen Airi Pronssinen Hiltunen Elsa, Kinnunen Pirkko, Makkonen Liisa, Pitko Orvokki, Siponen Marja-Liisa P O H J O I S - S AV O N M A R TAT Hopeinen Lampainen Ritva Pronssinen Heikkinen Hellevi, Hynninen Leena, Iivanainen Ulla, Mustonen Eva, Solmu Eila, Turunen Vuokko P O H J O I S - P O H J A N - M A A N M A R TAT Pronssinen Kaipala Sirpa, Karilainen Hilkka, Rissanen Elsa, Seppänen Anna-Liisa, Törmikoski Pirkko, Vehkaperä Marja-Leena S ATA K U N N A N M A R TAT Pronssinen Aalto Helka, Auravalta Sari, Grönroos Kyllikki, Hakila Elvi, Järvenpää Asta, Kaanaa Soili, Kolinummi Arja, Laine Pirkko, Laine Ulla-Maija, Lähteenmäki Aila, Mattila Päivi, Ruohonen Ritva, Saarinen Helena, Saarinen Sirpa, Sainio Hilla-Elisa, Salo Sari, Sissala Riitta, Suoja Hilkka, Tuomola Kaija, Viinikka Liisa, Villgren Ulla, Virta Kirsi -24-

25 U U D E N M A A N M A R TAT Hopeinen Kujala Airi, Källman Inkeri, Kärki Anne, Roslander Riitta Pronssinen Ala-Louko Irmeli, Bernitz Tarja, Helenius Eila, Henriksson Maija, Hirn Arja, Hirvonen Riitta, Honkanen Terttu, Jokinen Ulla, Jämsä Inkeri, Karlsson Maarit, Karlsson Mirja, Lajola Marja-Liisa, Lehtoranta Maiju, Liikanen Eila, Lindholm Tekla, Lähteenmäki Pirkko, Mannila Merja, Mela Eine, Meling Ritva, Myllymäki Riitta, Nikander Kaija, Nuutinen Ritva-Liisa, Närhi Terttu, Olsoni Paula, Pekkarinen Oili, Rauttola Eine, Rintamäki Pirjo, Ripatti Marjatta, Rokkila Marja-Leena, Sandström Birgitta, Seppelin Ann-Maj, Sevón-Puttonen Anne, Sotaniemi Tarja, Sundberg Maj-Lis, Talvenheimo Kati, Tontti Sisko, Turkka Marja-Liisa, Wuolijoki Hilkka VA R S I N A I S - S U O M E N M A R TAT Hopeinen Vähäsilta Anneli Pronssinen Aho Maire, Alitalo Raili, Erelä Tiina, Honkala Maija, Huotari Ritva, Jensen Marika, Joroinen Tanja, Malin Eira, Ruohonen Kirsti, Sipponen Eila, Taimela Ritva, Tallqvist Marjatta, Tuominen Seija, Urhonen Raili Kunniajäsenet kunniapuheenjohtaja Saara Mikkola kunniajäsenet Birgitta Bröckl Eeva Eerola Salme Holma Kerttu Huitu Pirkko Ikonen Ilta Ikkala Liisa Laitinen Katri Lehto Marjatta Lindeberg Maija Nevalainen Maija Pekkarinen Kerttu Peltoniemi Leila Rautalahti Anja Sillanpää Helena Snellman Kaija Hasunen Kerttu Kalliosaari Liisa Kupias Hämeenlinna Parainen Tampere Tuusula Nummela Toivakka Saarijärvi Siilinjärvi Hyvinkää Kesälahti Imatra Helsinki Kokkola Espoo Mynämäki Helsinki Helsinki Lappeenranta Kouvola -25-

26 Juuli Miettilän luonnos marttapukukilpailuun Elina-kuosi tulee uusiin työasuihin 2. Marttapukukilpailun pääpalkinto jaettiin Juuli Miettilän (vas.) ja Elina Laitisen kesken. Kunniamaininnan saivat Hanna ja Emilia Hakkarainen, Julia Männistö, Hanne Jurmu ja Essi Lehto. 3. Marttojen golfmestaruusratkaistiin Martan päivänä Mikkelin Annilassa. Mestaruuden voitti Marja Ikonen (oik.). 4. Merja Lehtimäki, Anna Suominen, Marianne Heikkilä, Aune Linnainmaa ja Riikka Koskinen avustivat jumalanpalveluksessa Yhteisvastuukeräyksen avauspäivänä 7.2. Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Saarnan piti arkkipiispa Jukka Paarma. -26-

27 Talous Tilikauden 2010 aikana Marttaliiton kulut ylittivät selvästi tuottojen määrän. Liiton omaisuutta on edellisinä vuosina Marttakeskuksen hankinnan ja remontoinnin yhteydessä sijoitettu toiminnallisten olosuhteiden parantamiseksi liiton omistaman Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Lapinlahdenkatu 3:n toimitiloihin. Samalla omassa käytössä olevien tilojen määrä on lisääntynyt ja tuloa tuottavan sijoitusomaisuuden määrä on vähentynyt merkittävästi. Ulkopuolisille vuokrattavaksi tarkoitettujen tilojen vuokraustoiminta ei edennyt tilikaudella tavoitteiden mukaisesti, mutta loppuvuodesta vuokraustilanne kuitenkin parantui. Marttaliitto ry:n omistamien Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Lapinlahdenkatu 3 osakkeet on arvostettu tilinpäätöksessä euron arvoon. Arvostuksen perusteena on toteutuneen vuokratason perusteella laskettu tuottoarvo, yleiset markkinaehtoiset tuottovaatimukset sekä kohteesta annettu ulkopuolinen hinta-arvio. Varsinainen toiminta ja hankeavustukset Vuoden sieni 2010 Kehnäsieni Marttaliitto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta järjestön kotitalousneuvontaan euroa (1 042 t ), josta Marttaliitolle oli myönnetty euroa (230 t ) ja piireille jaettiin euroa (812 t ). Valtionapuna saatava rahoitus valtakunnalliseen kotitalousneuvontaan on erittäin merkittävä. Ilman valtionavustusta piirit eivät kykenisi toteuttamaan neuvontatehtäväänsä eikä liitto hoitamaan neuvonnan tukitoimia. Muita hankeavustuksia saatiin yhteensä euroa (1 059 t ) mm. seuraavilta yhteisöiltä: Kirkkopalvelut, työ- ja elinkeinoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Eduard Polónin säätiö, Raha-automaattiyhdistys, ulkoasiainministeriö. -27-

28 Varainhankinta Jäsenmaksupalautukset Marttaliitolle olivat 2 /jäsen. Marttaliitto palkitsee ja tukee taloudellisesti jokaista perustettua uutta paikallisyhdistystä sekä kyseistä piiriä. Tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärää edelleen tuottamalla tukimateriaalia ja järjestämällä järjestötoimintaa tukevaa koulutusta. Varainhankintaan on kirjattu myös järjestön julkaisujen ja tuotteiden arvonlisäverollinen tuotemyynti, joka oli yhteensä euroa (231 t ). Julkaisujen ja järjestötuotteiden valmistamisen ja myynnin varsinainen tarkoitus on kuitenkin neuvontatoiminnan edistäminen. Rahastot Marttaliitolla on omakatteisena rahastona Eduard Polónin rahasto ja sidottuina rahastoina Maria Pusan rahasto ja Lea Aallon rahasto. Eduard Polónin rahaston varoilla hankittiin tai laajennettiin toimitiloja seuraaville piireille: Etelä-Karjalan Martat, Etelä-Savon Martat, Pohjois-Karjalan Martat, Pohjois-Savon Martat ja Satakunnan Martat. Sijoitus- ja rahoitustoiminta Marttaliiton sijoitussalkku pieneni vuonna 2010 selvästi, kun sijoituksia myytiin piirien toimitilahankintojen, tilojen remonttien ja irtaimistohankintojen sekä toiminnan kulujen rahoittamiseksi. Vuosi oli erityisesti osakemarkkinoilla voimakkaan kasvun aikaa edellisten vuosien laskukausien jälkeen. Kurssinousut tasapainottivat jossain määrin omaisuuden mittavan realisoinnin vaikutuksia. Marttaliitto-konserni Marttaliitto ry:n (Y-tunnus ) konsernitilinpäätökseen sisältyvät Marttaliitto ry:n oman tilinpäätöksen lisäksi Marttaliiton hallinnoiman Eduard Polónin säätiön ja liiton kokonaan omistamien Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Lapinlahdenkatu 3:n ja Marttaliiton Palvelut Oy:n tilinpäätökset. Konsernirakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuonna Marttakeskus Marttakeskus sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Lapinlahdenkatu 3. Marttakeskus on näkyvä, toimiva ja edustava marttatoiminnan valtakunnallinen keskus. Marttakeskuksessa toimivat Marttaliiton lisäksi Uudenmaan Martat ry sekä Marttaliiton Palvelut Oy:n Ravintola Martta ja Deli-Kahvila Martta. Vuoden 2010 lopussa Marttakeskuksen tiloista oli lisäksi vuokrattu ulkopuolisille yrityksille tai yleishyödyllisille yhteisöille yhteensä n m². Tyhjänä oli yksi n. 160m²:n toimistotila. Loppuosa oli Marttaliiton omassa käytössä. -28-

29 Tuloslaskelma Marttaliitto ry:n (emoyhdistys) tilinpäätöksen tulos on (660) tuhatta euroa alijäämäinen ja konsernin tilinpäätöksen tulos on (2 250) tuhatta euroa alijäämäinen. K O N S E R N I N J A E M O Y H D I S T Y K S E N T I L I N PÄ ÄT Ö K S E N K E S K E I S E T T I E D O T O VAT S E U R A AVAT: Avainlukuja (T ) Tilikauden yli/alijäämä (konserni) Marttaliitto ry:n yli/alijäämä Taseen loppusumma (konserni) Marttaliitto ry:n taseen loppusumma Liiton varsinaisen toiminnan kulujäämä on (-3 641) tuhatta euroa. Konsernin varsinaisen toiminnan kulujäämä on (-4 738) tuhatta euroa. Liiton sijoitus- ja rahoitustoiminnan (4 173) tuhannen euron ylijäämä sisältää sijoitusten tuottoja (osinko-, korkotuotot, arvonpalautukset ja myyntivoitot) tuhatta euroa ja sijoitusten kuluja (arvonalennukset, myyntitappiot, lainakorot) 840 tuhatta euroa. Konsernin sijoitustoiminnan ylijäämä on (4 072) tuhatta euroa. Poistot on tehty tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyn poistosuunnitelman mukaisesti. Liiton poistojen kokonaismäärä on 68 tuhatta euroa. Konsernin poistojen kokonaismäärä on 628 tuhatta euroa. Tase Liiton sijoitusomaisuuden kirjanpitoarvo ilman omakatteisia rahastoja on tuhatta euroa (25 549). Omakatteisten rahastojen varat ovat tuhatta euroa (18 029). Sijoitusomaisuus on vähentynyt voimakkaasti vuonna 2010 edellä mainitun Keskinäinen Kiinteistö Oy Lapinlahdenkatu 3:n arvonalennuksen johdosta sekä siitä syystä, että omaisuutta on realisoitu toimintakulujen kattamiseksi. Konsernin sijoitusomaisuuden ja omakatteisten rahastojen kirjanpitoarvo on (41 020) tuhatta euroa. -29-