KUOKKANEN. 9,50 norm. 11,90. Kuokkala-valokuvagalleria avataan verkossa KUOKKALAN ASUKKAAT

Transkriptio

1 KUOKKANEN KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N TIEDOTUSLEHTI LOKAKUU 19. VUOSIKERTA 2005 Kaupunki keskittää sosiaalipalveluja pois Kuokkalasta s.3 Tuulenkylä 20 vuotta s.4 Tikan Omakotiyhdistys 60v. s.5 Kuokkala-valokuvagalleria avataan verkossa Bellavita A-vitamiinivoide - suomalaisen ihon kauneudeksi ja terveydeksi jo 50 vuotta Bellavita 100g 9,50 norm. 11,90 Tarjous voimassa KUOKKALAN APTEEKKI. Kuokkalan liikekeskus puh Palvelemme: ma-pe 9-19, la 10-16

2 2 PÄÄKIRJOITUS Hupuloitko energiaa? Viilenevillä syyspimeillä energiankulutus kasvaa kotitalouksissa. Sähköä kuluu lämmitykseen, valaistukseen ja ties mihin sähkölaitteisiin. Viimeistään sähkölasku kertoo kasvaneesta kulutuksesta. Silloin kukin voi miettiä, hupuloiko energiaa ja voisiko tilanne olla toisin? Pienin muutoksin voi vaikuttaa ratkaisevasti energiankulutukseen. Kodinelektroniikasta kuten telkkareista ja videoista löytyvät stand-by -tilat vievät kotitalouksissa keskimäärin 5-10 % koko kotitaloussähköstä. Haastan sinut ottamaan kotisi energiasta vähemmällä enemmän. Tee tutkimusretki kotiisi, valitse laitteet ja seuraa niiden energiankulutusta viikko. Tarkista myös asunnon lämpötila. Saatat hämmästyä, että pienellä säätämisellä voit helposti puolittaa kotisi energiankulutuksen. Tutkitusti 21 celsiusta on riittävä ja terveellinen lämpötila. Ikkunoiden tiivistäminen estää lämmön karkaamisen harakoille. Huoneen nopea ja tehokas tuuletus on miellyttävämpää kuin alituinen veto ikkunanraoista. Pienellä vaivalla elämänlaatu paranee ja säästö kertyy kukkarolle. Lapsikin tietää, että kohtuukuluttaja hyötyy aina enemmän kuin tuhlaaja. Ota osaa viettävälle energiansäästöviikolle lisää ohjeita osoitteesta Kestävin terveisin Kari Lehtinen, puheenjohtaja, päätoimittaja, Kuokkalan Asukkaat ry KUOKKANEN - LOKAKUU 2005 Kuokkala juhlisti saapuvaa syksyä Korpelan tilalla vietettiin syyskuussa asukkaiden sadonkorjuujuhlia. Osana Euroopan rakennusperintöpäiviä järjestetyn tapahtuman takana oli Kuokkalan Asukkaat ry sekä joukko muita jyväskyläläisiä toimijoita JAPA ry:stä Keski- Suomen museoon ja Taivaankaari ry:hyn. Tapahtumassa esiteltiin juhlapaikkana olleen Korpelan tilan historiaa sekä läheistä Survon omenatarhaa. Sadonkorjuuteeman mukaisesti esillä oli myös asukkaiden puutarhojen antimia ja samalla miteltiin kylän suurimman kurpitsan tittelistä. Voittajavihannekset löytyivät tällä kertaa Jharbat Yarin ja Wanmiri Siman palstoilta. Minulla olisi ollut vielä suurempi kurpitsa, mutta se varastettiin, Wanmiri harmitteli palstalleen tehtyä ilkivaltaa. Sipulitkin oli revitty maasta. Onneksi varkailta säästyneet 1,8 ja 2,5 kilon kurpitsat riittivät palkintopalleille ja Wanmiri sekä Jharbat pokkasivat molemmat asukasyhdistykseltä 25 euron lahjakortit. Naiset toivat pelloiltaan kansan ihmeteltäväksi runsaasti muitakin puutarhojen antimia, joiden nimiä ja käyttötarkoituksia yleisölle esittelivät Erkki Verkkonen ja Taivaankaari ry:tä ja asukasyhdistystä edustanut Christina Aho. Verkkonen pääsi paistattelemaan parrasvaloissa myös toistamiseen kun hänet palkittiin Vuoden Kuokkijana. Kuokkalalaiset olivat saaneet tehdä kesän aikana omia ehdotuksiaan perinteisen, Kuokkalan Asukkaat ry:n jakaman, palkinnon saajaksi. Palkintokuokan vastaanottikin oikeastaan kaksi tunnettua persoonaa, sillä ääniä keräsivät sekä asukasyhdistysaktiivina ja kirjailija tunnettu Erkki Verkkonen, sekä hänen pakinoitsijanimimerkkinsä Polttoukko. Tarinoita ja tositietoa Korpelan tuvassa juhlakansalle tarinoi laukaalainen kirjailija Martti Muurikainen. Opettajataustaisen Muurikaisen eläinsaduista löytyi paljon opettavaisia faktoja metsänelävistä, ja kertomuksiinsa hän oli piilottanut myös paljon tietoa eri alueiden paikallishistoriasta. Muurikaisen kirjassa Kissankellonmetsä eläimet seikkailevatkin Kuokkalan Kartanossa ja sen pihapiirissä, samalla tutuksi tulevat myös monet kartanon puutarhasta löytyvät kasvit. Siinä kirjasta löytyy myös rohtokasveista aivan oikeaa tietoa puettuna sadun muotoon, hän kertoo. Myös itse kartanon vaiheita käydään läpi tarinoiden muodossa - satu kattohaikarasta kertookin rakennuksen historiasta synnytyslaitoksena. Muurikaisen mielestä oikeiden paikkojen käyttäminen tarinoiden pohjalla antaa lukijoille ja kuulijoille mahdollisuuden lähestyä kirjoja erilaisista näkökulmista. Saduthan ovat kaikenikäisille, eivät pelkästään lapsille, hän muistuttaa. Korpelan pihapiirissä päivysti myös sienituntija Suvi Laakkonen, jonka esittelypöydällä oli nähtävillä runsaasti erilaisia sienilajikkeita. Ihmiset käyttävät loppujenlopuksi aikaa harvoja lajikkeita. Esimerkiksi kanttarellit ovat mielestäni hieman yliarvostettuja suosittelen kokeilemaan myös muita makuja. Ennestään tuntemattomiin ruokasieniin kannattaa kuitenkin tutustua varovaisesti, sillä kaikki sienet eivät aina sovi kaikille, hän huomauttaa. Oma suosikkini on koko maassa kasvava kehnäsieni, joka on kolmen tähden ruokasieni, Laakkonen poimii herkun pöydältään. Vaikka sienisesonki alkaa olla jo ohitse, poimittavaa silti riittää, eikä kaupunkilaisen tarvitse edes eksyä metsään. Korpelan vieressä oleva Survon omenatarha on nimittäin asukkaiden vapaassa käytössä ja osa omenoista kypsyy vasta talveksi. Tarhasta löytyy opastaulu, jossa on karttaan merkittynä kesä-, syksy- ja talvilajikkeiden sijainnit, eläkepäiviään viettävä rakennuttajahortonomi Eila Korpi-Aho neuvoi sadonkorjuujuhlan yleisöä. Talvilajikkeet voi poimia syksyllä talteen ja antaa vielä hieman kypsyä. Omenatarha on Korpi-Ahon vanhan työnantajan, kaupungin silloisen teknisen palvelukeskusen, lahja jyväskyläläisille ja se käsittää jopa 362 hyöty- ja 207 koristeomenapuuta. Eri lajikkeita löytyy lähes viisikymmentä. Omenapuutarhoilla on Kuokkalan alueella perinteensä. Arkkitehti Wivi Lönn suunnitteli aikoinaan tänne tarhan kauppaneuvos Hanna Parviaiselle, Korpi-Aho valottaa historiaa. KUOKKALAN ASUKKAAT RY Hallitus hallitus@kuokkala.org Kari Lehtinen, Puheenjohtaja, päätoimittaja: Kirsti Leskinen, Varapuheenjohtaja: Vesa Asp, Sihteeri: Tuula Vuolio-Vallenius Taloudenhoitaja: Christina Aho Erkki Metsä Juhani Starczewski Marko Tolonen Erkki Verkkonen Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksut 2005: 5 tili: Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, ) tilisiirron viestikentässä KUOKKANEN-LEHTI Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan, sekä naapurikaupunginosa Lutakkoon. Kuokkasen jakelu: kpl - sis. Kuokkalan (Tikka, Ainola, Ainolanranta, Suuruspää, Ristikivi, Ristonmaa, Kuokkalanpelto...) sekä Lutakon asuinalueet. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi Jakeluhäiriöitä? Jos et saanut lehteä kotiisi, ota yhteyttä Kuokkasen toimitukseen. Kuokkasen toimitus: Lea Taivassalo - toimitus - taitto - ilmoitusmyynti lea.taivassalo@kuokkala.org p Erkka Piirainen - toimitus - ilmoitusvalmistus - taitto & grafiikka - webmaster erkka.piirainen@kuokkala.org Seuraava Kuokkanen ilmestyy marraskuun alussa. Ilmoitus- ja juttumateriaalit toimitukselle 24. lokakuuta 2005 mennessä Kirjailija Martti Muurikainen ilahdutti juhlavieraita eläintarinoillaan. Erkki Verkkonen palkittiin Kuokkalan Asukkaat ry:n toimesta Vuoden Kuokkijana. Kylän syyskausi alkoi mukavasti Sadonkorjuujuhlalla Korpelessa, yhteistyössä eräiden muiden toimijoiden kanssa. Väkeä oli ihan yllättävästi, vaikka samalla kertaa Satamassa pidettiin kuuluisia Ween Maan Wiljan markkinoita. Sadonkorjuujuhlan ohjelma oli monipuolinen sadunkerronnasta sienien käytön opastukseen. Opettaja Muurikaisen taidolla sadut muuttuivat tosiksi, opettaviksi tarinoiksi. Sadut sopivat hyvin aikuisille. Opetukset ja neuvot löytyvät mielikuvien kirjosta ihan huomaamatta. Sienet ovat sekä houkuttelevia että pelottavia. Sadonkorjuujuhlassa monista oudoista herkkupaloista tuli tuttuja ja turvallisia. Tapahtuman kohokohdaksi oli odotettu kasviskilpailua. Sellainen siitä tulikin, mutta ikävällä tavalla. Jo keväällä Asukasyhdistys julisti kurpitsakilpailun, joka myöhemmin muutettiin koskemaan muitakin palstaviljelmän lajeja. Kilpaan valmistuivat myös eräät maahanmuuttajanaiset. Kesä ei suosinut kurpitsoja, mutta yksi oli kasvanut ylitse muiden. Ennen Sadonkorjuujuhlaa joku oli käynyt sen varastamassa. Tässä lehdessä on toisaalla selvitys tapahtumasta, mutta Ukko haluaa sanoa myös oman sanansa: törkeää. Miten voi olla mahdollista, että joku ottaa toisen, ja tässä tapauksessa vielä maahanmuuttajanaisen, hellästi kasvattaman kurpitsan. Sen verran kilpaan tuotiin tavaraa, että tarvittiin ihan oikeaa vanhan ajan käsipuntaria. Lopulta kasvispöydän ympärillä oli melkoinen joukko tutustumassa lukuisiin mausteyrtteihin. Maahanmuuttajat tietävät, mikä antaa ruualle sen jonkin, joka siitä usein puuttuu. Ennen vanhaan kylissä osattiin pitää häiriköt kurissa. Kotikylällä oli Paavo-niminen mies, joka ei tosin varastanut, mutta aiheutti muutoin häiriötä tullen mennen. Eräät kylän miehet päättivät antaa Paavolle opetuksen. Pimeänä syysiltana he ottivat hänet kiinni ja piiskasivat kunnolla. Piiskana oli kierretty vitsas, sellainen, jota käytetään luutaan. Tuloksena oli, että Paavo lopetti häiriköinnin. Mitähän jos, niin, jos tehtäisiin samanmoinen temppu. Eikä sillä väliä, vaikka sattuisi olemaan akkapuolikin, olisihan ehkä enemmän alustaa piiskalle. Jaa, että siitä joutuisi käräjille! Jos edellä mainitut kylän Suvi Laakkonen suositteli sienestäjille Kehnäsientä. polttoukko@kuokkala.org miehet olisivat saaneet sakkoja omankäden oikeudesta ja pahoinpitelystä, niin he olisivat sen ilolla maksaneet, olihan tuo ilta ollut heille ratki riemullinen. Julistivat muuten Polttoukon Kuokkalan Vuoden Kuokkijaksi. Tattis vaan kaikille ehdolle panijoille ja valitsijoille. Hyvältä tuntui Ukon parran alla. Eihän sillä laputetulla kuokalla puutarhaan ole menemistä, vaikka onkin ihan tosi toimiin tarkoitettu. Sen verran Ukko sitä koitteli, että raapaisi perunat kattilaan mökille mentyä. Ruskaterveisin

3 KUOKKANEN KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N TIEDOTUSLEHTI VUOSIKERTA LOKAKUU 2005 Sosiaalipalvelut karkaavat Kuokkalasta Kuokkalan sosiaali- ja terveysaseman sosiaalityön sekä toimeentulotuen palvelut siirretään Vapaudenkadun ja Tapionkadun toimipisteisiin marraskuun alussa. Vammaispalvelujen toimipiste muuttaa vapautuviin toimitiloihin. Muutokset ovat osa kunnallisten palvelujen keskittämistä, joista Jyväskylän sosiaali- ja terveyslautakunta päätti syyskuun kokouksessaan. Kuokkalassahan kysymys ei siis ole terveyspalvelujen, vaan sosiaalityön palvelujen siirtämisestä. Olen kuullut, että asiasta on ollut liikkeellä vääriä käsityksiä, sosiaali- ja terveyspalvelun hallinto- ja talousjohtaja Kristiina Heinonen-Kuusela painottaa. Eikä mitään palveluja myöskään lakkauteta. Toimintamalli pysyy samana, asiointipaikka vain vaihtuu toiseksi. Palvelujen muutto Kuokkalasta toteutetaan 7. marraskuuta ja vammaispalvelut muuttavat Kuokkalaan 10. marraskuuta. Lastensuojelun henkilöstö siirtyy pysyvästi Tapionkadun sosiaaliasemalle. Toimeentulotuen ja kuntouttavan sosiaalityön palvelut siirretään ensin Vapaudenkadun sosiaaliasemalle odottamaan Lääkäritalon, arviolta vuonna 2007 valmistuvaa, peruskorjausta. Nyt Kuokkalasta pois muuttavat toimeentulotuen, kuntouttavan sosiaalityön ja lastensuojelun palvelut, joilla on kaupunginosassa asiakkaana yhteensä 1300 perhettä. Aluksi varmasti tuntuu ikävältä, että palvelut siirtyvät kauemmaksi, Heinonen-Kuusela myöntää. Toimeentulotukiasioista kuitenkin 70-75% käsitellään nykyisin kirjallisena, joten varsinaisia käyntejä sosiaaliasemalle ei loppujen lopuksi tule niin paljon kuin luulisi. Ja esimerkiksi lastensuojelun palveluista osa hoituu nykyiselläänkin kotikäynteinä, Heinonen-Kuusela laskeskelee. Hänen arvionsa mukaan Kuokkala Hallinto- ja talousjohtaja Kristiina Heinonen-Kuusela uskoo palvelujen muuttojen sujuvan ongelmitta. Kaupungin sosiaalityön sekä toimeentulotuen palvelut siirretään pois Kuokkalasta marraskuun aikana. Vapautuviin toimitiloihin muuttaa kaupungin vammaispalvelujen toimipiste. on vammaispalvelulle keskustaa kätevämpi sijainti parempien pysäköintimahdollisuuksien vuoksi. Monet asiakkaista liikkuvat joka tapauksessa autolla, joten Kuokkala siinä mielessä hyvä vaihtoehto. Jyväskylän vammaisneuvostokin puolsi lausunnossaan muuttoa. Kuokkalan ohella palveluja siirretään kaupungin keskustaan myös Keltinmäestä ja Kortepohjasta. Millaiset vaikutukset toimenpiteillä on keskusta-alueen pysäköintitilanteeseen, jää suunnitelmissa vähemmälle huomiolle. Tavoitteena pitkän linjan säästöt Palvelujen keskittäminen Lääkäritalolle vaatii 1,5 miljoonan euron peruskorjauksen. Lautakunnassa pohdittiin tarkkaan kannattaako näin kallis remontti, mutta kiinteistön myyminen ei arvioiden mukaan olisi ollut kannattavaa. Ja tavoitteenahan on palvelujen keskittäminen, ei niiden sirpaloittaminen. Lääkäritalo on kokonsa ja sijaintinsa puolesta erinomainen, Heinonen- Kuusela muistuttaa. Muutokset myös tehostavat Kuokkalan sosiaali- ja terveysaseman tilankäyttöä, sillä vammaispalvelut tuovat Kuokkalaan enemmän henkilökuntaa kuin sieltä lähtee. Lisäksi on keskusteltu kaupungin terveydenedistämisyksikön siirtämisestä Kuokkalaan. Koko kaupungin alueella tehtävien uudelleenjärjestelyjen vuotuiset vuokra- ja siivoussäästöt ovat arviolta noin euroa. Summa ei kuitenkaan kata kovinkaan merkittävää osaa säästötavoitteesta. Keskittämisen suurimmat säästöt saavutetaankin pidemmällä aikajänteellä toiminnan tehostuessa. Neuvontapalveluja ei tarvita niin monessa pisteessä ja lomat ja sairastumiset on helpompi ottaa huomioon. Tilakustannuksia suurempia säästöjä saavutetaankin budjettia höyläämällä. Vammaispalvelu myöntää tulevana vuonna etuuksia euroa vähemmän, saman verran leikataan lastensuojelulta ja toimeentulotukityöllistämisen määrärahaa euroa. Varsinaisen toimeentulotuen tarve on selvästi vähentynyt Jyväskylässä, mikä tuo ensi vuonna euron säästöt, Heinonen-Kuusela kertoo. Lisätietoja sosiaalityön muutoista: tulosaluejohtaja Ulla Kuittu, puh Sosiaali- ja terveyspalvelujen keskeisimmät muutot Jyväskylässä: Kuokkalan lastensuojelu Tapionkadun sosiaaliasemalle Kuokkalan toimeentulotuen, kuntouttava sosiaalityö Vapaudenkadun sosiaaliasemalle , josta edelleen Lääkäritalolle 2007 Aikuispsykiatrian ja Vapaudenkadun sosiaaliaseman Toiminnat siirtyvät lääkäritalolle 2007 Työllisyyspalvelut (Vapaudenkatu) siirtyy Kolmikulmaan 2005 Vammaispalvelut (Lääkäritalo) siirtyy Kuokkalan terveysasemalle 2005 Maahanmuuttajien sosiaalipalvelut (Nisulankatu) siirtyy Kolmikulmaan 2005 Toimintatuvan (Gummeruksenkatu) toiminnat siirtyvät koulujen tiloihin. Psykiatrinen päiväkeskus (Kauppakatu) siirtyy Aikuispsykiatrian tiloihin 2006, josta edelleen Lääkäritalolle 2007 Tulkkikeskus (Yliopistonkatu) siirtyy Kolmikulmaan 2006 Keltinmäen neuvola ja hammashoitola palvelut siirtyvät Kyllön terveysasemalle 2006 Kortepohjan neuvola siirtyy Keskustan terveysasemalle 2006 Lääkäritalon fysioterapian palvelupisteet siirtyvät Väinönkadun palvelukeskukselle ja Keljon vanhainkodille Uusien sijaintien osoitteet: Keskustan terveysasema, Tapionkatu 7 Lääkäritalo, Hannikaisenkatu Vapaudenkadun sosiaaliasema, Vapaudenkatu Tapionkadun sosiaaliasema, Tapionkatu 8 Kyllön terveysasema, Keskussairaalantie 20 Kolmikulma, Puistokatu 2 C Lintutuoli -veistos kohoaa Lutakkoon Varsinaisten rakennustöiden aloittamista edelleen odotteleva Lutakonpuisto saa ensimmäisen taideteoksensa lokakuun vaihteessa. Schaumanin puistotien ja Messutorin väliselle nurmikaistaleelle on syyskuun aikana rakennettu perustuksia taiteilija Harald Karstenin Lintutuoli-teokselle. Pyöreälle okranväriselle kivijalustalle pystytettävä yli 13-metrinen ruostumattomasta teräksestä valmistettu taideteos muistuttaa taiteilijan mukaan suurta linnunjalkaa varpaineen. Sen päälle tulee hieman abstraktimpi kappale, joka tietystä kulmasta katsoen näyttää tuolilta. Lintutuoli on toisaalta veistos ja toisaalta ympäristötaidetta siinä on myös samantyyppisiä muotoja kuin Innova-talossa, Karsten kuvailee. Lintutuoli on nimensä mukaisesti linnuille sopiva levähdyspaikka. Idea juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin Saksasta Suomeen muuttanut Karsten työskenteli kolmivuorotyössä Lutakossa sijainneessa Schaumanin lastulevytehtaassa. Sunnilleen samoilla paikoilla kuin mihin patsas tulee, näin silloin varisten istuvan tukkien päällä. Ne viettivät siinä yönsä ja lähtivät aina aamuisin etsimään ruokaa, hän muistelee. Linnut ovat siis erittäin tervetulleita siihen istumaan. Teos on osa kaupungin viime vuonna järjestämää kilpailua, jossa paikallisia taiteilijoita pyydettiin etsimään mielipaikkansa Jyväskylässä ja suunnittelemaan sinne taideteos. Alun perin teoksia piti tulla useampia, mutta loppujen lopuksi Karstenin veistos oli ainoa, joka päätettiin toteuttaa. (EP) Kristilliselle opistolle uusi rehtori Kuokkalassa toimivan Jyväskylän kristillisen opiston uutena rehtorina aloitti syyskuussa teologian maisteri Seppo Aaltonen. Kaupunkiseurakunnan viestintäpäällikkönä vuodesta 1989 työskennellyt Aaltonen on ollut perustamassa viestinnän linjaa Kristilliselle opistolle. Jo aikaisemmin keväällä hän osallistui opiston toiminnan ja hallinnon kehittämiseen. (EP) Puutarhajätteet maksutta kaatopaikalle Mustankorkean jätteenkäsittelylaitos ottaa lokakuuta maksutta vastaan asukkaiden puutarhajätteitä. Puutarhajätteet on kompostoitava asianmukaisesti joko omalla tontilla tai kuljetettava kaatopaikalle maatumaan. Yleisiin tai muiden omistuksessa oleviin metsiin tai tonteille ei risuja ja kitkettyjä kasveja saa sakon uhalla viedä. (EP)

4 4 KUOKKANEN - LOKAKUU 2005 Tuulenkylä hyppäsi uudelle vuosikymmenelle Asemakaava-arkkitehti Jorma Häkkinen ja Tuulenkylän päiväkodin johtaja Sinikka Niekka nautttivat juhlien letkeästä ilmapiiristä. Minna Tuomainen ja Mika Partanen maukuivat ystävyyden hankaluutta lastennäytelmässä Liian kiltti kissa. Paljasjalkainen tuulenkyläläinen Martti Silvennoinen hämmästeli juhlijoiden määrää. Paikalle saapui 165 vierasta. Parkour-esitys vangitsi katseita pihamaalla. LEA TAIVASSALO On elokuinen lauantai ja kello on kilahtanut jo kymmenen korville. Asuinyhteisö Tuulenkylän väki on kokoontunut pihapiiriin katselemaan merkillistä tapahtumaa, sillä Christoffer Columbus ja Arttu ajavat toisiaan takaa pitkin pihapiiriä. Sillisalaatista saa paremmin selkoa, kun tietää, että kyseessä on lastennäytelmä Liian kiltti kissa, joka kertoo Tikan Tuulenkylän kahdesta kuulusta kissasta takavuosilta. Nämä ovat heränneet henkiin juhlistamaan Tuulenkylän 20-vuotisjuhlaa. Näytelmän ohjannut Laura Häkkinen haki inspiraatiota näytelmäänsä omista lapsuusmuistoistaan Muurarintiellä, kun Arttu-kissa veti täysin omaa linjaansa korttelin misujen joukossa. Se oli itsepäinen kissa ja siitä oli hyvä lähteäkin hakemaan aihetta, joka tuntuisi usealle läheiseltä, hän tuumii näytelmän syntyjä syviä. Tuulenkylässä on totuttu kulttuuriin ja siellä kasvaneen näkökulma onkin ehkä erilainen kuin jossain toisenlaisessa pihapiirissä. Täällä heijastettiin elokuvia tuohon talon seinään. Nuorena oltiin siskon kanssa sitä mieltä, että nää on kaikki outoja kulttuuri-ihmisiä, hän hymähtää ja lisää, että molemmista tuli sitten kulttuuri-ihmisiä. Naapuriapua ja kissasotia Yhteisöllisyys on teema, jonka ympärille keskustelu pyörähtää varsin luontevasti tuulenkyläläisen kanssa. Muualla se on varsin teoreettinen käsite, kun moni tietää naapuristaan vain sen pakollisen sukunimen. Minulla oli ennen sellainen vanha Citroën ja se pakkasi jäämään milloin mihinkin. Monta kertaa soitin naapureille jonkun ostoskeskuksen pihalta, että voisko joku tulla hakemaan, Martti Silvennoinen havainnollistaa naapuriapua. Tuulenkylässä on kolmisenkymmentä asuntoa, joista lähes puolessa on alkuperäiset asukkaat. En voisi itse kuvitellakaan asuvani muualla. Hän kuitenkin muistuttaa, että tämäkään asumismuoto ei ole jokamiehen, sillä talkoot ja talonmiesvuorot eivät houkuttele jokaista. Täällä on aina ollut paljon lapsia ja piha on rakennettu heidän ehdoillaan. Yleiset käsitykset muuttuneet sitten vuoden 1985, jolloin Tuulenkylä oli Jyväskylän asuntomessujen kummajainen. Ihmiset pohdiskelivat, että mitähän se yhteisasuminen mahtaa pitää sisällään. Eräs kaupunginhallituksen jäsenkin piti Tuulenkylää siveettömänä, koska se aiheuttaa järjestyshäiriötä, Silvennoinen naureskelee ja lisää, että eipä ole toistaiseksi näkynyt tai kuulunut sellaisia. Kerran täällä kävi palokunta, kun eräältä asukkaalta oli jäänyt matto kiukaan päälle. Hän ei kuitenkaan maalaile ongelmattoman yhteisön mielikuvaa, vaan kertoilee, että monista asioista on keskusteltu tiukkaan äänensävyyn. Aluksi saatettiin istua päiväkausia kokouksissa miettimässä, että saako täällä olla kissoja. Puhuttiin kissasodista, hän naureskelee jo kultautuneista muistoja. Pian hän kuitenkin kiirehtii pihan toiselle laidalle, jolla on alkamassa parkour-oppitunti, jota vetävät pihapiiristä varttuneet Matti Rasi, Topi Salmi ja Perttu Mäkinen. Lajin ideana on voittaa itsensä, ei muita. Matti Rasi pomppaa malliksi keinun huipulta, mutta kokemattomampien harrastajien rima pidetään tässä vaiheessa alempana. Tulevaisuuden suorituksiin treenataan aluksi esimerkiksi rapukävelyllä. Matti neuvookin myöhemmin, että kannattaa aloittaa varovasti ja piipahtaa vaikka poimimassa ohjeita yhdistyksen nettisivuilla. Tuoko tulevaisuus vanhusten yhteisöjä? Juhlatunnelmaa seuraa sivummalta asemakaava-arkkitehti Jorma Häkkinen, joka oli Tuulenkylää suunniteltaessa hankkeen projektisihteerinä. Kun hän tapasi asukkaita ja suunnittelu edistyi, alkoi myös oma ajatus Tuulenkylässä asumisesta kypsyä. Täällä nipistettiin asunnoista neliöitä, että saatiin yhteisiä tiloja. Tuulenkylä oli edelläkävijä Suomessa. Nykyisin on parikymmentä vastaavaa yhteisöä luvulla oli potenttiaalista tarvetta yhteisöasumiselle ja tulijoita oli jonoksi asti. Niiden seurauksena Kuokkalaan syntyi vielä kaksi muutakin yhteisöä. Nyt odotetaan, että 60-lukulaiset tulisivat eläkeikään niin saataisiin vanhusten yhteisöjä. Se riippuu vähän ollaanko täällä kypsiä siihen. Suomes- sa ollaan kuitenkin verrattain nuoria urbaaneja, hän pohtii. Tuulenkylässä asui alkuaikoina paljon yksinhuoltajia, näin yhteisestä tarpeesta kumpusi idea järjestää lastenhoito yhdessä. Pihapiiriin perustettiinkin päiväkoti, jonka kävijät olivat pitkään tuulenkyläläisiä. Nykyisin päiväkodissa on 17 esikoululaista ja yli kaksikymmentä 2 4-vuotiasta. Ollaan samalla myös tukikohta, sillä meiltä haetaan esimerkiksi varaavaimia. Tänne voi aina soittaa, että ootteko nähneet meidän Petteriä pihalla päiväkodin johtaja Sinikka Niekka kuvailee kotoista tunnelmaa. Lisää asuinyhteisön vaiheista voi lukea Tuulenkylän juhlakirjasta Kotona pihalla. 20 vuotta yhteisöasumista. Kirjassa on 25 artikkelia ja 250 valokuvaa. Kirjan ovat toimittaneet Ulla Kosonen, Vesa Niinikangas ja Martti Silvennoinen. Suomessa verrattain uuden lajin Parkourin tuoreen yhdistyksen jäljet johtavat Tuulenkylään. Sen perustajajäsenistä kolme on pihasta lähteneitä. Matti Rasi muistuttaa, että lajin idea on siinä, ettei kilpailla toisia vastaan vaan itseään. Laji, jossa pyritään innovatiiviseen ja katkeamattomaan sulavaan liikkeeseen meidän jokapäiväisessä ympäristössämme. Hypitään siis kirjaimellisesti seinille, kuuluu määritelmä yhdistyksen nettisivuilla.

5 Tikan Omakotiyhdistys 60 vuotta Tikan Omakotiyhdistys vietti syyskuussa 60-vuotispäiviään, samalla juhlistettiin vuoden päivät remontissa olleen Tikan Majan avajaisia. Tupa olikin täynnä yhdistyksen jäseniä, eli Tikan vanhan omakotitaloalueen asukkaita. Juhlapuheessaan puheenjohtaja Juha Pitkänen kävi läpi kaupunginosan, yhdistyksen ja juhlapaikkana toimineen Tikan majan yhteenkietoutunutta historiaa. Majan historia yltää peräti 1800-luvulle, jolloin se toimi Mikko Tikkasen riihenä. Alueen nimi onkin peräisin juuri Tikka-Mikkonakin tunnetulta torpparilta. Alkujaan tässä on ollut tilaa sellaiset kuusi kertaa kuusi metriä, Pitkänen kuvaili useamman laajennuksen myötä lähes 140 neliöiseksi paisunutta rakennusta. Vuosien saatossa rakennus on kokenut useamman remontin niin sisältä kuin ulkoa. Perustuksetkin on valettu kertaalleen uudelleen, mutta jotain vanhaa on vielä jäljellä. Vanhan riihen seinähirret löytyvät edelleen uusien kuorien sisältä. Vanhat hirret ovat ehtineet suojata monenmoista toimintaa luvulle riihi toimi Schaumanin hiihtomajana ja sota-aikana se tarjosi suojaa siirtolaisperheille. Ja ennen 1950 valmistunutta Tikan koulua, rakennuksessa järjestettiin opetusta alueen lapsille. Maja on ehtinyt nähdä monet 1948 perustetun Tikan Valon, eli nykyisen Jyväskylän Valon, kisat ja kinkerit sekä monet muut juhlat teatterista ja konserteista elokuvaesityksiin. Omakotiyhdistyksen hallintaan maja päätyi 1957, jonka jälkeen majalla pyöritetty kioski- ja kauppatoimintaa useammankin yrittäjän voimin. Yhteisten asioiden puolesta Tällä hetkellä tikkalaisten kannalta hyvin ajankohtainen asia on Kuokkalan kehätie, puheenjohtaja Pitkänen kertoo yhdistyksen jo pitkään puoltaneen hankkeen toteuttamista. Nykyinen läpikulkuväylä, eli Pohjantie on jo vaarallisen ruuhkainen. Asustus on niin lähellä ja tien äänet kuuluvat helposti vanhoihin taloihin, yhdistyksen aktiivi Urho Ottelin nyökyttelee. Miesten mukaan yhdistyksellä onkin tärkeä rooli naapuruston tuntojen esille tuomisessa yhteisistä asioista. Alkujaan yhdistys perustettiinkin vahvistamaan alueelle kotejaan rakentavien asemaa rakennustarvikemarkkinoilla. Suuremmalla porukalla saatiin paremmat hinnat rakennustarpeista, Tikan Omakotiyhdistyksen perustajiin kuuluva Toivo Kinnari muistelee. Sittemmin on yhdistyksen voimin pidetty tikkalaisten puolia. Pitkään se kesti ennen kuin tänne saatiin aikoinaan omat vesijohdot ja viemärit. Silloin Tikka kuului vielä maalaiskuntaan. 5 Toki yhdessä puuhattiin kaikkea muutakin. Järjestettiin juhlia ja urheilukilpailuja, Kinnari summaa. Mehän hiihdettiin aikoinaan Topin kanssa kilpaa, vieressä istuva Paavo Kytönen innostuu muistelemaan. Kova hiihtäjä se oli. Myös Kytösellä on ollut oma roolinsa alueen historiassa. Hän toimi Tikassa kauppiaana vaimonsa Meerin kanssa aina vuodesta 1950 vuoteen 2001 saakka. Tikkalaiset ovatkin Kytösen muistoissa hyvin lähellä sydäntä. Parhaat muistot ovat jääneet pienistä asiakkaista, Kytönen muistelee hymyssä suin. Lapset huusivat tervehdyksensä reippaasti jo ovelta. Tauno Kainulaisen kirjoittamaa, Tikan historiasta kertovaa kirjaa, Tikka-Mikosta Kettuseen, voi tiedustella Tikan Omakotiyhdistykseltä: Tikassa uransa luonut kauppias Paavo Kytönen ja Tikan Omakotiyhdistyksen perustajäsen Toivo Kinnari muistelivat menneitä yhdistyksen 60-vuotisjuhlassa. KUVIA KUOKKALASTA: Asukasyhdistyksen valokuvagalleria julkaistaan internetissä Jyväskylän Kaupunkiseurakunta TOIMINTAA SYYSKUUSSA 2005 Jumalanpalvelukset Tikan seurakuntakodissa, Toritie klo 10 Messu. 21.s. helluntaista. Jeesuksen lähettiläät. Lähetysaiheinen palvelus. Liturgi Arto Kauppinen, kanttori Sirpa Lampinen, diakoni Tiina Korhonen,t ekstinlukija Jukka Krogerus. Palvelusta toimittamassa lähetystyön ystäviä klo 10 Messu. Uskonpuhdistuksen muistopv. Liturgi Pekka Mustonen, kanttori Eija Väisänen, diakoni Juha Halonen, palvelusta toimittamassa Kuokkamiehet klo 10 Messu. 23.s.helluntaista. Antakaa toisillenne anteeksi,. Neljäs rukouspv. Liturgi Kati Räsänen, kanttori Sirpa Lampinen, diakoni Päivi Heikkilä, saarna Kari Valkonen klo 10 Perhemessu. 24.s.helluntaista. Kirkon jäsen Jumalan valtakunnan ja yhteiskunnan kansalaisena. Liturgi Arto Kauppinen, kanttori Eija Väisänen, Eija Väisänen, diakoni Tiina Korhonen 5.11 klo 10 Pyhäinpäivän Messu. Liturgi Riku Bucht, kanttori Eija Väisänen, diakoni Päivi Heikkilä Palveluksessa luetaan vuoden aikana kuolleitten kuokkalalaisten kirkon jäsenten nimet, sytytetään heidän muistokseen kynttilät ja rukoillaan heidän ja omaisten puolesta. Sanan ja rukouksen illat Tikan srk-koti, Toritie 24 joka toinen torstai (parilliset vkot) to klo 18.30, Tämä aarre on meillä saviastioissa, Kari Valkonen, ylistysryhmä to klo Missä olet Jumala kun minuun sattuu? Aino Viitanen to 3.11 klo Arjen kivuista armon kohtaamiseen, Pirkko Muhonen Lapsille ja perheille 6.10 pyhäkoulu pidetään 5.10 su klo 10 Pyhäkoulu Tikan seurakuntakoti su klo 11, Perhepyhäkoulu Aarresaaren päiväkoti, parittomat vkot ti klo Kaakaopyhäkoulu 6-10 vuotiaille. Polttol.37 ke klo Iskän kaa! Polttolinja 37. toiminnallinen ilta lapsille isän kanssa Päiväkerhot, perhekerhot ja avoimet päiväkerhot eivät kokoonnu syyslomaviikolla 42. Perhekerhot ti klo : Tikan srk-koti ja Polttolinja 29. ti klo Vauvaperhepesä, Polttolinja 37. Päiväkerhot: Hauhontie 2, tied. p (ti-to). Jenkkakuja 1, tied.p (ma,ke-pe). Polttolinja 29, tied. p (ma-pe). Tikan srk-koti, tied. p (ma-pe). Koululaisten jälkkäri, Polttolinja 37, tied. p (ma-pe klo 12-17). Avoimet päiväkerhot ke klo Jenkkakuja 1,tied.ja ilm. p , ma klo Hauhontie 2,tied. ja ilm. p Lapsityö: tied. Tiina Korhonen p Muskarit torstaisin Tikan seurakuntakodissa to klo kk; klo kk; klo v.; klo v.; klo v. tied. Sirpa Poikolainen p Varhaisnuoret Ilmaisutaitokerho 1-6-luokkal. ti klo Polttolinja 37 nuorisotilassa. Liikuntakerho 4-6-luokkal. ma klo Tikan koulun pihassa. Puuhakerho 1-3-luokkal. tiistaisin klo Polttolinja 37 nuorisotilassa. Tanssikerho 4-6-luokkal. to klo Polttolinja 37 nuorisotilassa. Ilmoittautuminen kerhoihin Ulla-Maija Grönholm p tai ulla-maija.gronholm@evl.fi Marjo Nuorva p tai marjo.nuorva@evl.fi Nuoret Isoskoulutus ke klo ja nuortenilta klo Vaihtoehtoperjantai klo 17 alkaen. Tied. Ulla-Maija Grönholm p , Marjo Nuorva Diakoniatyöntekijöiden vastaanotto ma ke klo 9-11 Polttolinja 37 Ryhmätoimintaa ti klo 18 Kuokkamiehet (parilliset vkot) Polttolinja 37 ke klo 13 Diakonia- lähetyspiiri (parilliset vkot) Tikan srk-koti to klo Avoin raamattupiiri (parittomat vkot) Tikan srk-koti pe klo 13 Elämässä eteenpäin-ryhmä (parittomat vkot) Polttol.37 to klo 13 Eläkeläisten kerho (parittomat vkot) Polttolinja 37 Tikan seurakuntakoti p. (014) 641 toimitus@kuokkala.org 545 Toritie 24 Diakonia- ja nuorisotyön toimisto Polttolinja 37

6 7 Peilikuvat eroavat toisistaan viidestä kohtaa. Löydätkö kaikki? Yhdistykset & Yhteisöt MLL K-S piiri / Perhetalo-hanke Suomen Punaisen Ristin nälkäpäivän keräystä tukemalla sai omankin vatsansa täyteen leipää ja hernekeittoa. SPR:n Kuokkalan osaston kojulla päivystivät Pekka lehtinen ja Pekka Kalvainen. Viime vuonna nälkäpäivän keräys tuotti Kuokkalassa 4800 euroa ja Aasian keräys jopa 9000 euroa. Kuokkalan Alueporinat haastaa asukkaat toimintaan Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö ja Perhetalo hankkeet järjestävät marraskuussa Kuokkalan Alueporinat -yleisökeskustelutilaisuuden, jossa paneudutaan lasten, nuorten ja perheiden elämää koskettaviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Aila Koistinen tapahtumaa järjestävästä Meidän Jykä -hankkeesta korostaa, ettei kyseessä ole tiedotustilaisuus. Me emme tuo järjestäjänä tietoa tai ideoita, vaan haemme niitä osallistujilta. Paikalle tulleet jaetaan ryhmiin, ja niissä ryhmissä ryhdytään pohtimaan huomiota vaativia asioita, hän kuvailee. Ja jotta ei jäätäisi vain keskustelun tasolle, niin jokaisessa ryhmässä tehdään myös päätöksiä miten asiaa ryhdytään ajamaan. Pyritään siis löytämään niitä konkreettisia ratkaisuja akuutteihin kysymyksiin. Vastaavantyyppinen tilaisuus on järjestetty jo kerran aikaisemmin Keltinmäessä. Siellä paikalle saapui asukkaita sekä asukasyhdistysten, koulun, päivähoidon ja eri järjestöjen edustajia. Ei odoteta, että ihmeitä tapahtuisi, vaan pienetkin ideat ja päätökset voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi Keltinmäessä yksi ryhmä päätti hankkia alueelle oman ilmoitustaulun. On osallistujista kiinni mitä he haluavat tuoda esille. Tärkeää on, että kootaan yhteisiä voimavaroja ja luodaan verkostoja, Koistinen kannustaa mukaan. Kuokkalan Alueporinat. Tiistaina klo Kuokkalan koulun ruokalassa, Liitukuja 4. Järjestäjinä Meidän Jykä ja MLL:n Perhetalo. Lisätietoja ja ilmoittautumiset (1.11. mennessä): Aila Koistinen, Meidän Jykä -kasvatusyhteistyö, tai aila.koistinen@jkl.fi Lasten Loiskis tuo iloa syksyyn Lasten Loiskis -kulttuuripäiviä vietetään Jyväskylässä Tapahtumia järjestetään eri puolella kaupunkia ja ohjelmaan on koottu mielenkiintoinen kattaus lastenkulttuuria, josta pääsee nauttimaan myös Kuokkalassa. Helsinkiläinen Nukketeatteri Sampo esittää torstaina klo 18 Kuokkalan koulussa iki-ihanan, tuttuakin tutumman sadun Kultakutrista ja kolmesta karhusta. Esityksen myötä kuljetaan synkässä metsässä, tavataan metsäneläimiä, eksytään polulta ja jäädään jopa sadekuuron yllättämiksi. Tämä seikkailu sopii kaikenikäisille. Vuorovaikutteisen esityksen toteutuksesta vastaavat näyttelijät Maija Baric, Joosef Lakopoulos ja muusikko Antero Reinistö. Lasten Loiskiksen ohjelmaesitettä on jaettu mm. kirjastoihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Esi- tettä saa myös Nikolainkulmasta. Liput maksavat 5 ja niitä myydään ennakkoon to klo 16 asti Nikolainkulman lipunmyynnistä, Vapaudenkatu 53 p Jäljelle jääneiden lippujen ovimyynti alkaa tuntia ennen esitystä. Kuokkalan alueella järjestetään muitakin esityksiä, mutta osa on jo loppuunmyyty. Paikkoja kannattaa vielä tiedustella esimerkiksi jyväskyläläisen Teatteri Capellen Kissankiemuroihin, joka esitetään Tikan toimintakeskuksessa, Toritie 22 ti klo 9 ja 10. Pakolliset lippujen ennakkovaraukset p Lisätietoja:www. jyvaskyla.fi/kulttuuri/ lastenpaivat LUKIJOILTA KADONNUT! Löysitköhän loppukesästä kultaisen timanttisormuksen Kuokkalan ostoskeskuksen ulkoalueelta? Sormuksessa nimi ja päivämäärä. Luvassa löytöpalkkio!! Soita: / Sinikka Pellikka Kirjoita Lukijoilta-palstalle Kuokkanen julkaisee yleisönosastollaan asukkaiden mielipidekirjoituksia, sekä muita tekstejä ja kuvia. Kirjoita asiallisesti ja tiiviisti, toimitus varaa oikeuden tekstien editoimiseen. Lähetä kirjoituksesi osoitteella: Kuokkanen, Polttolinja 1, PL 13, JKL tai toimitus@kuokkala.org Ma MoniMessi monikulttuurinen perhekahvila Siltakatu 18. Kohtauspaikka sekä maahanmuuttajille että suomalaisille perheille. Ma perhekahvila Pehtoori Jkl kristillinen opisto. Sulkulantie 28. Toimintaa, tuttavuuksia, tukea ja tietoa perheen arkeen. Kahvit 1 /perhe. Ti VauvaPerhepesä, Polttolinja 37. Vauvojen, vanhempien sekä odottaven kohtaamispaikka. Yhteistyössä Jkl srk:n lapsi- ja perhetyö. Kahvit 1 /perhe. Ti Iltaperhekahvila Olkkari, Yrttisuon perhepuisto. Avoin kohtaamispaikka yksinja yhteishuoltajille lapsineen. Iltapala 1 /perhe. Ke Messin perhekahvila, Siltakatu 18. Toimintaa, tuttavuuksia, tukea ja tietoa perheen arkeen! Kahvit 1 /perhe. Ke Isä-Pappa-Dad -iskänillat, Yrttisuon perhepuisto. Isät, isäpuolet, vaarit, hoitajat ja lapset tapaavat toisiaan yhteisen toiminnan merkeissä. Iltapala 1 /perhe. Pe NuoretÄidit, Siltakatu 18. Nuoret äidit ja lapset tapaavat toisiaan keskustelun ja toiminnan merkeissä. Kahvit 1 /perhe. Yhteistyössä Jkl kaupunginnuorisoasiainkeskuksen kanssa. Lisätietoja puh ja Kotikaari / Jkl Hoivapalveluyhdistys Vanhusten viikko Ma päiväkeskuksessa avoimet ovet klo 10-14, toiminnanjohtaja Seija Leppälehto kertoo talon toiminnasta klo 12, trubaduuri Leena Pyylampi esiintyy klo 13 Kahvitarjoilu! Ti keskustelutilaisuus ystävänpalvelusta, avun ja tuen saamisesta ja vapaaehtoistoiminnasta klo Kahvitarjoilu! Ke klo 13 päivätanssit Eurosetin tahtiin to avoimet ovet: Ikääntyneiden kerho klo 13. Olli Männistö konsertoi. Jyväskylän Valo Kuokkalan petankki-mestaruuskilpailut la klo 12 alkaen, Yrttisuon liikuntapuisto. Sarja yleinen. 2-hengen joukkueet, osallistumismaksu 10 /joukkue. Kiertopalkinto + muita palkintoja. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Erkki Metsä , Juha Karppanen Valon perinteinen palkintojen jakotilaisuus ma klo 18. Kuokkalan yläaste, Liitukuja 4. Kaikki joukolla mukaan! - johtokunta toimitus@kuokkala.org Videoensi-iltoja lokakuussa - lähde: Cult-Video, Kuokkala Vko 40: Hääheila (komedia), 7 Seconds (toiminta), The Brown Bunny (draama), Being Julia (draama), Bratz 2 (lasten), Beauty Shop (komedia), End Of Evangelion (anime), Kai Doh Maru (anime), Siivoton Juttu (komedia) Vko 41: Kingdom Of Heaven (seikkailu), Daltonin Veljekset (komedia), Kings Ransom (komedia), Pohjanmaa (draama) Vko 42: Sin City (jännitys), Panttivanki (jännitys), Battle Royale 2 (toiminta), Azumi (seikkailu), Beautiful Country (draama), Wallander: Pimeys (jännitys), Kissojen Valtakunta (anime), Kummeli: Onko Nyt Hjuva Fiilis? (komedia), Studio Julmahuvi Box (komedia), Toolbox Murders (kauhu) Vko 43: The Pacifier - Tuttisoturi (komedia), Kung Fu Hustle (toimintakomedia), Layer Cake (jännitys), Friday Night Lights (draama), Gettin Square (komedia), Brothers In Arms (toiminta), Tuntematon Sotilas (1985, draama), House Of Wax (kauhu), Nalle Puh Ja Möhköfantin Halloween (lasten), Disneyn Kauhukavalkaadi (lasten)