Höyrykattilat Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä
|
|
- Timo-Pekka Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Höyrykattilat 2015 Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
2 Lämpöpintojensijoittelu kattilaan KnowEnergy KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
3 Lämmönsiirtimien sijoittelu Attemperator = Desuperheater = spray water=ruisku ucts/boilers/swup_specs.html Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 3
4 Lämmönjakautuminen kattilan erilämmönsiirtimien kesken Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 4
5 Kattilassa vallitsevat lämpötilatasot KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
6 Syöttöveden esilämmitys Syöttöveden esilämmittimen tehtävä on lämmittää syöttövettä ennen keittoputkistoa. Syöttöveden esilämmittimet voidaan jakaa toimintatapansa puolesta: - höyrystämättömiin - höyrystäviin Syöttöveden esilämmittimet voidaan jakaa raaka-aineen mukaan - valurautaesilämmittimiin - teräsputkiesilämmittimiin KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
7 Veden esilämmittimissä käytettyjä putkirakenteita KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
8 Sileistä putkista valmistettuja veden esilämmittimiä KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
9 Keittoputkiston kehitysvaiheet Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 9
10 Kattilan seinä Tyypillinen vesiputki kattilan seinärakenne Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 10
11 Höyrystimen rakenne KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
12 Tulistimet Tulistimet voidaan sijoitustapansa mukaan jakaa konvektiotulistimiin säteilytulistimiin verhotulistimiin yhdistelmätulistimiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 12
13 Tulistimien sijoittelu KnowEnergy Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 13
14 Tulistin Mussalo Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 14
15 Tulistin Steka Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 15
16 Verhotulistimet Verhotulistimet on suunniteltu jäähdyttämään savukaasuja nopeasti ennen kuin ne menevät takavetoon. Verhotulistin on myös säteily tyyppinen. Nopealla jäähdytyksellä saadaan esimerkiksi sulanutta tuhkaa jäähdytettyä niin paljoon että se ei tartu takavedon lämmönsiirtopintoihin. Verhotulistin koostuu useista levymäisistä putkipaketeista. Nämä levymäiset paketit jakavat savukaasukanavan useampaan solaan. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 16
17 Konvektiotulistin Konvektiotulistimet on sijoitettu takavetoon joten ne eivät ole suoraan tulipesässä. Lämmönsiito tapahtuu johtumalla ohivirtaavista savukaasuista. Konvektiotulistimet voivat olla joko tulistimia tai välitulistimia. KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
18 Säteilytulistin Säteilytulistin sijaitsee tulipesän yläosassa ja lämpöenergia siirtyy siihen pääosin liekeistä säteilemällä Säteilytulistin on hyvin usein seinätulistin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 18
19 Esimerkki Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 19
20 Esimerkki Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 20
21 Esimerkki OUT läpivirtauskattila Benson Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 21
22 Yhdistelmätulistin Yhdistelmätulistin on osittain tulipesässä ja osittain takavedossa. Siksi se toimii osittain konvektiotulistimen tavoin ja osittain säteilytulistimen tavoin. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 22
23 Hiekkatulistin Hiekkatulistimet on sijoitettu joko kattilan alaosaan pedin viereen tai erottimen alapuolelle. Pää ideana on se, että lämmönsiirto on pahempi kuin savukaasuista. Lämpötila on myös alhaisempi kuin muissa tulistimissa joten sulaneesta tuhkasta tai alkaleista ei ole haittaa. Myöskin jatkuvasti ohivirtaavan hiekan pesu vaikutus pitää tulistin putket puhtaana. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 23
24 Hiekkatulistin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 24
25 Ruisku, höyryn jäähdyttimet Ruiskutusvettä käytetään höyryn jäähdyttämiseen = lämpötilan hallintaan Veden höyrystyminen jäähdyttää höyryä, höyrynmassavirta lisääntyy ruiskutettavalla veden määrällä. Vesi ruiskutetaan ennen tulistinta jotta tulistimen materiaalilämpötila ei ylittyisi. Vaikka tarkoitus onkin säätää tulistimen jälkeistä lämpötilaa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 25
26 Tulistimien kannatus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 26
27 Tulististinputkien materiaaleja materiaali C Si Mn P S Ni Cr Mo Seostamaton St 44 (SFS1100) 0,2 0,15-0, <0,05 <0, Niukkaseost. 15Mo3 0,12-0,20 0,15-0,35 0,50-0,80 <0,04 <0,04 - <0,3 0 0,25-0,35 Niukkaseost. 13CrMo44 0,10-0,18 0,15-0,35 0,40-0,70 <0,04 <0,04-0,7 0-1,00 0,40-0,50 Niukkaseost. 10CrMo910 <0,15 0,15-0,5 0,40-0,60 <0,04 <0,04-2,0-2,5 0,9-1,10 Runsasseo st. martens. X20CrMoV1 21 0,17-0,23 <0,5 <1,0 <0,03 <0,03 0,3-0,8 10,0-12,5 0,8-1,2 Runsasseo st. austenn. X6CrNi- Mo1713 0,04 0,75 2,0 <0,03 < ,0-18,0 2,0-2,5 KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi 27 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
28 Virumislujuus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 28
29 Tulistimen materiaaleja FWE Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 29
30 Ilmanesilämmittimet (LUVO, Luftvorwärmer) Palamisilman esilämmityksen avulla: tehostetaan polttoaineen syttymistä nopeutetaan palamista Käytetyt palamisilman lämpötilat ovat polttoaineesta ja polttotavasta riippuen C Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 30
31 Ilmanesilämmittimet Käytetyt ilman esilämmittimet voidaan toimintaperiaatteen mukaan jakaa: Rekuperatiivisiin esilämmittimiin Regeneratiivisiin esilämmittimiin Höyrylämmittimiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 31
32 Rekuperatiiviset esilämmittimet Käytetyn rakennemateriaalin mukaan voidaan rekuperatiiviset esilämmittimet jakaa: teräsputkilämmittimiin valurautalämmittimiin lasiputkilämmittimiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 32
33 Ilman esilämmitin (rekuperatiivinen) KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
34 LUVO recuperative ampfluvo_biomasseheizkraftwerk_steyr.jpeg Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 34
35 LUVO:n putkia, lasi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 35
36 Valurautainen veden esilämmitin KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
37 Regeneratiivinen (varaava) vedenesilämmitin KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
38 Regeneratiivisen luvon kennot metalli ja keraaminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 38
39 LUVO regenerative Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 39
40 LUVO regenerative Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / KyAMK Yksikön nimi 40
41 Höyryluvo KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
42 LÄMMÖNSIIRTIMIEN ENERGIATASELASKUESIMERKKI teht 1 Kattilaan tulevan syöttöveden lämpötila on 200 o C. Kattilalla tuotetaan tulistettua höyryä 100 kg/s, jonka lämpötila on 500 o C ja paine 150 bar. Polttoaineena on 50 % kostea turve, jonka lämpöarvo on 9,2 MJ/kg. Kattilan hyötysuhde on 90 %. Laske kattilan a) teho b) polttoaineen kulutus. KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 42
43 Kattilan hyötytehon laskenta Kattilan hyötyteho h 2 = 3310 kj/kg (vesihöyryn h,s-diagrammista p = 150 bar, t=500 o C) h 1 = 850 kj/kg ( höyrytaulukko t = 200 o C) kg kj 100 s kg MW hyöty 246 KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 43
44 Polttoainevirta hyöty tuotu m H m tuotu pa u 246 hyöty pa 29, 7 H u 9,2 0,9 kg s KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 44
45 Tehtävä 2 Laske tehtävän 1. kattilan ilman tarve (massavirta) syntyvien savukaasujen määrä (massavirta) kun polton ilmakerroin on 1.2. KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 45
46 Palamisilmavirta a) Palamisilmantarve voidaan laskea kaavalla (kts. luku 4.2) m i m pa m m iteor pa m m iteor pa kg kg i 3,43 (taulukko 4.6) pa m i 29,7 3,431,2 122 kg s KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 46
47 Syntyvien savukaasujen määrä a) syntyvien savukaasujen määrä voidaan laskea kaavalla (kts. luku 4.2). ii. mskteor miteor m sk m pa 1 mpa mpa.. mskteor kgsk 4,40 m kg Ilmaylimäärä. pa.,7 4,4 1,2 1 3,43 pa m sk kg s KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 47
48 Tehtävä 3 Laske kattilan lämmönsiirtimien ilman esilämmittimen veden esilämmittimen höyrystimien tulistimien tehot, kun ilman esilämmittimessä ilma lämmitetään 25 o C:sta 200 o C:een. Ilman ominaislämpö on 1,0 kj/kgk. Veden esilämmittimessä vesi lämmitetään 300 o C. KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 48
49 Ilman esilämmittimen teho a) Ilman esilämmittimen teho LUVO mi cpi t2 t i m i 122 c pi 1, 0 t 2 o 200 ti 25 o C kg s kj kgk C kg kj 122 1,0 s kgk K 21, MW LUVO 4 KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 49
50 Veden esilämmittimen teho a) Veden esilämmittimen teho EKO m v h 2 h 1 h 2 = 1330 kj/kg (höyrytaulukko t = 300 o C) h 1 = 850 kj/kg (höyrytaulukko t = 200 o C) kg kj EKO MW s kg KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 50
51 Höyrystimen teho a) Höyrystimen teho (kylläinen vesi muuttuu kylläiseksi höyryksi) HÖYR m v h 2 h 1 h 2 = 2610 kj/kg (höyrytaulukko kylläinen höyry t = 342 o C, p = 150 bar) h 1 = 1330 kj/kg (höyrytaulukko veden esilämmittimeltä tuleva vesi t = 300 o C) kg kj 100 s kg MW HÖYR 128 KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 51
52 Tulistimen teho a) Tulistimen teho (höyry lämpenee 342 o C:sta 500 o C:een) m v h 2 h 1 h 2 = 3310 kj/kg h 1 = 2610 kj/kg (vesihöyryn h,s-diagrammi t = 500 o C, p = 150 bar) ( höyrytaulukko kylläinen höyry t =342 o C p=150 bar) kg kj 100 s kg MW KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 52
53 Yhteenveto Lämmönsiirtimien tehot - EKO 48 MW - HÖYR 128 MW - TUL 70 MW - HYÖTY 246 MW - LUVO 21,4 MW eli ilman esilämmitin on kattilan sisäinen lämmönsiirrin ja sen tehoa ei lasketa kattilan hyötytehoon. KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 53
54 Esimerkki 4 Laske savukaasujen lämpötilat lämmönsiirtimien välissä ilman esilämmittimen ja veden esilämmittimen välissä veden esilämmittimen ja tulistimen välissä tulistimen ja höyrystyminen välissä kun savukaasun loppulämpötila on 150C ja savukaasujen ominaislämpö on 1,2 kj/kgk KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 54
55 Savukaasun lämpötila Savukaasun lämpötila ennen lämmönsiirrintä voidaan laskea kaavalla m t ennen sk m c sk psk c t psk ennen t t jälkeen jälkeen KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 55
56 Lämpötila Luvon ja ekon välissä (luvon teho 21,4MW) 21400kW o o o tennen 150 C 118 C 150 C 268 kg kj 151 1,2 o s kg C o C KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 56
57 Lämpötila Ekon ja tulistimen välissä (ekon teho 48MW) KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 57
58 Lämpötila tulistimen ja höyrystimen välissä Tulipesän loppulämpötila Tulistimen teho 70 MW KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / 58
59 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu /
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KATTILAN VESIHÖYRYPIIRIN SUUNNITTELU Höyrykattilan on tuotettava höyryä seuraavilla arvoilla.
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotHöyrykattilat Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä
Höyrykattilat 2015 Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä Kymenlaakson Höyrykattila Höyrykattilassa on tarkoituksena muuttaa vesi vesihöyryksi Kattilatyyppejä on useita Höyrykattilan rakenne
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Automaatio- ja prosessitekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Automaatio- ja prosessitekniikka Mikko Salminen VESIPUTKIKATTILAN HYÖTYSUHTEEN MÄÄRITTÄMINEN LASKENTAOHJELMALLA Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotOMAKOTITALOKOHTAISEN MIKRO-CHP-LAITOKSEN HÖYRYKATTILA
Susanna Ylimartimo OMAKOTITALOKOHTAISEN MIKRO-CHP-LAITOKSEN HÖYRYKATTILA Suunnittelu ja mitoitus OMAKOTITALOKOHTAISEN MIKRO-CHP-LAITOKSEN HÖYRYKATTILA Suunnittelu ja mitoitus Susanna Ylimartimo Opinnäytetyö
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:
LisätiedotLEIJUKERROSKATTILA K3:N MINIMIKUORMA
Mika Kuuppo LEIJUKERROSKATTILA K3:N MINIMIKUORMA Ilmajako ja kiertokaasun käytön vaikutukset NOx-päästöihin LEIJUKERROSKATTILA K3:N MINIMIKUORMA Ilmajako ja kiertokaasun käytön vaikutukset NOx-päästöihin
LisätiedotTEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2
Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar
LisätiedotJoni Koivu UREASUUTTIMIEN OPTIMAALISTEN KORKEUSASEMIEN MÄÄRITYS K3-KATTILAAN
Joni Koivu UREASUUTTIMIEN OPTIMAALISTEN KORKEUSASEMIEN MÄÄRITYS K3-KATTILAAN UREASUUTTIMIEN OPTIMAALISTEN KORKEUSASEMIEN MÄÄRITYS K3-KATTILAAN Joni Koivu Opinnäytetyö Kevät 2015 Kone- ja tuotantotekniikan
LisätiedotNormaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.
Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita
LisätiedotVESIPUTKIKATTILAN SUUN- NITTELUPROSESSIN KEHI- TYS JA TEHOSTAMINEN
1 (44) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA VESIPUTKIKATTILAN SUUN- NITTELUPROSESSIN KEHI- TYS JA TEHOSTAMINEN T E K I J Ä : Joona Sinisalo 2 (44) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKAAKKOISSUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Käyttö ja käynnissäpito PRIMÄÄRI-ILMALUVON MITOITUS KONTIOSUON LÄMPÖKESKUKSELLE
KAAKKOISSUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Käyttö ja käynnissäpito Jaakko Turunen PRIMÄÄRI-ILMALUVON MITOITUS KONTIOSUON LÄMPÖKESKUKSELLE Opinnäytetyö 2014 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON
LisätiedotLuento 4. Voimalaitosteknologiat
Luento 4. Voimalaitosteknologiat Voimalaitoksen rakenne Eri voimalaitostyypit: Lauhde (vain sähköä) CHP (=yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto) Moottori kaasuturbiini Älykäs sähköverkko, Wärtsilä www.smartpowergeneration.com
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi
LisätiedotVOIMALAITOKSEN POLTTOAINEEN SYÖTÖN OPTIMOINTI
Petri Anttila ja Mika Rönkkönen VOIMALAITOKSEN POLTTOAINEEN SYÖTÖN OPTIMOINTI Opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Syyskuu 2017 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.9.2017 Tekijä(t) Petri Anttila ja Mika
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
LisätiedotKOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma
KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,
LisätiedotSAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO ENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Ympäristötekniikan laboratorio SAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN TUTKIMUSRAPORTTI Tekijät: Simo Hammo, LTKK
LisätiedotOppimateriaali. Tampereen ammattikorkeakoulu Kemiantekniikan koulutusohjelma Jere Timonen. Opinnäytetyö
Tampereen ammattikorkeakoulu Kemiantekniikan koulutusohjelma Jere Timonen Opinnäytetyö Oppimateriaali Höyrykattila ja sen toiminta voimalaitoksen osana Työn ohjaaja lehtori, Anne Ojala Työn tilaaja TAMK
LisätiedotLEIJUPETIKATTILAN TUKIKEHIEN SUUNNITTELUN AUTOMATISOINTI
Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Tuotantotekniikka 2016 Pekka Järvinen LEIJUPETIKATTILAN TUKIKEHIEN SUUNNITTELUN AUTOMATISOINTI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kone-
LisätiedotMAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS
VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postiosoite Kaarela 1952 Puh. Helsinki 89279 Rautat. as. Pitäjänmäki Koetusselostus 96 Kuva 1. VAKOLA-MATALAPAINEHÖYRYKATTILA.' ) Kattila on maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen
LisätiedotKonventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikka / Voimalaitoksen käynnissäpito. Esa Hildén. Kattilan hyötysuhteen määrittäminen
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikka / Voimalaitoksen käynnissäpito Esa Hildén Kattilan hyötysuhteen määrittäminen Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikka
LisätiedotAleksi Kuusiniemi NAISTENLAHDEN VOIMALAITOKSEN KATTILA 2 PAINELAITTEIDEN ELINIKÄTUTKIMUS
Aleksi Kuusiniemi NAISTENLAHDEN VOIMALAITOKSEN KATTILA 2 PAINELAITTEIDEN ELINIKÄTUTKIMUS Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Energiatekniikan suuntautumisvaihtoehto 2012 NAISTENLAHDEN VOIMALAITOKSEN
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotKai Kärenlampi HÖYRYKATTILOIDEN LÄMPÖTEKNINEN SUUNNITTELU
Kai Kärenlampi HÖYRYKATTILOIDEN LÄMPÖTEKNINEN SUUNNITTELU HÖYRYKATTILOIDEN LÄMPÖTEKNINEN SUUNNITTELU Kai Kärenlampi Opinnäytetyö Kevät 2017 Energiatekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotMEMBRANESEINÄN OHITUSPIIRUSTUSTEN OHJEISTUS
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Tutkintotyö Onni Lahtinen MEMBRANESEINÄN OHITUSPIIRUSTUSTEN OHJEISTUS Työn ohjaaja Työn teettäjä Lehtori Kari Järvinen Rantotek Oy
LisätiedotArto Latvala KATTILA 3:N SÄILÖNTÄ
Arto Latvala KATTILA 3:N SÄILÖNTÄ KATTILA 3:N SÄILÖNTÄ Arto Latvala Opinnäytetyö Kevät 2015 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Kone-
Lisätiedotf) p, v -piirros 2. V3likoe klo
i L TKK / Energia- ja ympiiristotekniikan osasto 040301000 /040302000 TEKNILLINEN TERMODYNAMIIKKA, prof. Pert ti Sarkomaa 2. V3likoe 11.12.2002 klo 16.15-19.15 TEORIAOSA (yht. max 42 pistett3) Teoriakysymyksiin
Lisätiedot1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...
ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2016 Kari Alanne Oppimistehtävä 2a: Yhteistuotantovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...
LisätiedotGT GT 1200 GTU GTU 1200
Kattilat GT 0 - GT 00 GTU 0 - GTU 00 GTU 0 GT 00 Oy Callidus b Hiekkakiventie 0070 HELSINKI p. 09-7 75 fax. 09-77 5505 www.callidus.fi . Pä ä mitat GT 0 C 55 85 5 () 65 x M8 on ø 50 merkkiä levyssä ø 70
LisätiedotBiohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa
Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit
Lisätiedot12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje
JS D24-12VF 12VF Vedenlämmitin SW Exergon Tuotenr. 13-0950 Asennus & Käyttöohje Pin:0063BT7591 VVB 12VF 090826 Käyttö- ja asennusohje Vedenlämmittimen käynnistys Vedenlämmitin käynnistyy automaattisesti
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY
LisätiedotKIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA
MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotArttu Tamminen. SEINÄJOEN VOIMALAITOKSEN EBL-AJOMALLI Kannattavimman ajopisteen määrittäminen
Arttu Tamminen SEINÄJOEN VOIMALAITOKSEN EBL-AJOMALLI Kannattavimman ajopisteen määrittäminen SEINÄJOEN VOIMALAITOKSEN EBL-AJOMALLI Kannattavimman ajopisteen määrittäminen Arttu Tamminen Opinnäytetyö Syksy
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotTeollisuuden energiatekniikka Peruskaavat ja käsitteet. Versio 2011
Teollisuuden energiatekniikka Peruskaavat ja käsitteet Tukimateriaali on tarkoitettu tueksi kursseille: Ene-59.4101 Teollisuuden energiatekniikka, Ene-59.4102 Energiantuotanto ja -käyttö teollisuudessa
LisätiedotENERGIATUTKIMUSKESKUS
ENERGIATUTKIMUSKESKUS Varkaus kuuluu Suomen suurimpaan ja kansainvälisesti merkittävään energia-alan poltto- ja lämmönsiirtoteknologioihin keskittyvään klusteriin. Varkaudessa on energiateollisuuden laitoksia
LisätiedotCFB-kattilan elinikäselvitys
CFB-kattilan elinikäselvitys Etelä-Savon Energia, Pursialan voimalaitos Jutta Väisänen Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), energiatekniikan tutkinto-ohjelma Kuvailulehti
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotTUOTELUETTELO. Vesikiertotakat. www.lechma.fi
TUOTELUETTELO Vesikiertotakat www.lechma.fi PL-200 Exclusive SBD Vesikiertotakka lasikulmaovella Takuu PL-200 Exclusive SBD-P PL-200 Exclusive vesikiertoiset takkamallit ovat todella näyttäviä ja moderneja
LisätiedotHOXTER gmbh,kirchgasse 1, 91217 Hersbruck Tel.: 09151 8659 163 SIVU 2
TEKNISET TIEDOT Tel.: 09151 8659 163 SIVU 2 SISÄLLYS TAKAT 4 HAKA 37/50 4 HAKA 63/51 8 HAKA 67/51h 12 HAKA 89/45h 16 ECKA 67/45/51h 18 VESIKIERTOISET TAKAT 26 HAKA 37/50 W, WI 26 HAKA 63/51W, WI 30 HAKA
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotLämpökeskuskokonaisuus
Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-
LisätiedotBIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA
BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA 03 Vaskiluodon Voima 02 Biovoimaloiden uranuurtaja, sähkön ja lämmön yhteistuottaja MANKALATOIMINTAMALLI Yritys myy tuottamansa sähkön osakkailleen
LisätiedotÄänevoiman varakattiloiden suorituskyky Äänekosken teollisuusintegraatissa
Äänevoiman varakattiloiden suorituskyky Äänekosken teollisuusintegraatissa Manu Kalliokoski Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Tekniikan ja liikenteen ala Insinööri (AMK), energiatekniikan tutkinto-ohjelma Kuvailulehti
LisätiedotPellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela
Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotTEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin
TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän
LisätiedotUnicon ReneFlex. Jätteestä energiaa
Unicon ReneFlex Jätteestä energiaa KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon on erikoistunut kattila- ja voimalaitosprojekteihin.
LisätiedotRene Eskola APUJÄÄHDYTYKSEN KANNATTAVUUS SÄHKÖNTUOTANNOSSA
Rene Eskola APUJÄÄHDYTYKSEN KANNATTAVUUS SÄHKÖNTUOTANNOSSA APUJÄÄHDYTYKSEN KANNATTAVUUS SÄHKÖNTUOTANNOSSA Rene Eskola Opinnäytetyö Kevät 2016 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu
LisätiedotLiite F: laskuesimerkkejä
Liite F: laskuesimerkkejä 1 Lämpövirta astiasta Astiasta ympäristöön siirtyvää lämpövirtaa ei voida arvioida vain astian seinämien lämmönjohtavuuksilla sillä ilma seinämä ja maali seinämä -rajapinnoilla
LisätiedotLeijukerroskattilan kuormitustason vaikutus hyötysuhteeseen
Lappeenrannan Lahden teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0202 Energiatekniikan kandidaatintyö Leijukerroskattilan kuormitustason vaikutus hyötysuhteeseen
LisätiedotHarjoitus 6. Putkisto- ja instrumentointikaavio
KON-C3001 Koneenrakennustekniikka A Viikko 42, palautus viikolla 43 Harjoitus 6. Putkisto- ja instrumentointikaavio Tehtävä täydennetään käsin (lyijykynällä) tehtävänannosta (jäljempänä) A3- kokoon tulostettavaan
Lisätiedotsinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).
4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon
LisätiedotProsessihöyrykattilan ylöslämmityksen energiatehokkuus
Prosessihöyrykattilan ylöslämmityksen energiatehokkuus Topi Saarenpää Opinnäytetyö Huhtikuu 215 Energiatekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala Kuvailulehti Tekijä(t) Saarenpää, Topi Julkaisun
Lisätiedot1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos... 4 4 Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...
ENE-C3001 Energiasysteemit 2.9.2015 Kari Alanne Oppimistehtävä 2: Keravan biovoimalaitos Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä... 1 3 Keravan biovoimalaitos...
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotPeruslaskutehtävät fy2 lämpöoppi kurssille
Peruslaskutehtävät fy2 lämpöoppi kurssille Muista että kurssissa on paljon käsitteitä ja ilmiöitä, jotka on myös syytä hallita. Selvitä itsellesi kirjaa apuna käyttäen mitä tarkoittavat seuraavat fysiikan
LisätiedotKandidaatintyö: Lämmöntalteenottokattilan lämpötekninen mitoitus. Thermal design of a heat recovery steam generator
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Kandidaatintyö: Lämmöntalteenottokattilan lämpötekninen
LisätiedotENERGIATEHOKAS PUULÄMMITYS
ENERGIATEHOKAS PUULÄMMITYS LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Puutekniikka Opinnäytetyö Kevät 2013 Pekka Laaksovirta Lahden ammattikorkeakoulu Puutekniikan Koulutusohjelma LAAKSOVIRTA, PEKKA Energiatehokas
Lisätiedot31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa
Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1
LisätiedotMATIAS HYTTI VOIMALAITOKSEN KÄYTÖNAIKAISEN OPTIMOINNIN ONLINE- SEURANTATYÖKALUN SUUNNITTELEMINEN. Diplomityö
MATIAS HYTTI VOIMALAITOKSEN KÄYTÖNAIKAISEN OPTIMOINNIN ONLINE- SEURANTATYÖKALUN SUUNNITTELEMINEN Diplomityö Tarkastaja: professori Antti Oksanen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekuntaneuvoston
Lisätiedot1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?
Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?
LisätiedotHyötysuhdelaskenta Keravan Energian biovoimalaitokselle
Aleksi Törmänen Hyötysuhdelaskenta Keravan Energian biovoimalaitokselle Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö 24.4.2013 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotLUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT
Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 LUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission
LisätiedotEkotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen
Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,
LisätiedotLeijupolttoteknologia: vihreää energiaa
8.1.2003 1 (6) Jouni Hämäläinen/Pasi Makkonen Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa Johdanto Leijupoltosta on tullut eräs tärkeimmistä menetelmistä tuottaa energiaa kiinteistä polttoaineista ympäristöystävällisesti.
LisätiedotTekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori
Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotVeden ja höyryn termodynaamiset ominaisuudet IAPWS-IF97. Funktiolohkot Siemens PLC
Veden ja höyryn termodynaamiset ominaisuudet IAPWS-IF97 lohkot Siemens PLC SoftControl Oy 1.0 IAPWS-IF97 FUNKTIOLOHKOT... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Laskennan tarkkuus... 4 2.0 Vesi... 5 2.1 cplbt Veden ominaislämpökapasiteetti...
LisätiedotDER KAMINSPEZIALIST FIN
DER KAMINSPEZIALIST FIN 4 8 12 24 38 42 46 Hoxter yritys Hoxter edut Takat Vesikiertoiset takat Varaavat tulisijat Varusteet Tekniset tiedot Hoxter yritys Lämmön erikoistuntija Hoxter arvojen kantaja
LisätiedotEnergiatehokkuuden analysointi
Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys
LisätiedotVAPON TURVEPELLETIN KÄYTTÖKOE KAUKOLÄMPÖ OY:LLÄ
Bioenergiakeskuksen julkaisusarja (BDC Publications) Nro 5 VAPON TURVEPELLETIN KÄYTTÖKOE KAUKOLÄMPÖ OY:LLÄ Johanna Siivola 2004 2 Vapon turvepelletin käyttökoe Saarijärven Kaukolämpö Oy:llä Johanna Siivola
LisätiedotBiohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan
Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi
LisätiedotHAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin
KOTIMAISEN ENERGIAN LÄMPÖKESKUSJÄRJESTELMÄT HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät 500-2000+ kw - Märkätuhkaus - Kolakuljetin
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin
LisätiedotPäästövaikutukset energiantuotannossa
e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90
LisätiedotHöyry- ja lauhdejärjestelmien käytännön esimerkkejä. Jouni Vainio Spirax Sarco Engineering plc
Höyry- ja lauhdejärjestelmien käytännön esimerkkejä Jouni Vainio Spirax Sarco Engineering plc Miksi höyryä käytetään? Hyvin korkea energiasisältö massayksikköä kohti edullinen käyttää ja investoida. Helppo
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun
LisätiedotKirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus
TUTKIMUSRAPORTTI 13.03.2009 Mittauksia hormittomalla takalla ( Type: HW Biotakka, tuotekehitysversio) Tilaaja: OY H & C Westerlund AB Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu
LisätiedotTULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen
TULIKIVI Green tuoteperhe Onni Ovaskainen 5.6.2013 W10 Vesilämmitysjärjestelmä P10 Pellettijärjestelmä W10 P10 Vesilämmitysjärjestelmä W10 W10 vesilämmitysjärjestelmä: Missä energia kuluu 150 m 2 talossa?
LisätiedotLÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄT INTEGROIDUSSA KYLMÄ- JA LÄMPÖTEHON TUOTOSSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄT INTEGROIDUSSA KYLMÄ- JA LÄMPÖTEHON
LisätiedotVedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa
Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen
LisätiedotHöyrykattiloiden kuumankestävät materiaalit
Energia- ja ympäristötekniikan osasto En2010200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Höyrykattiloiden kuumankestävät materiaalit Lappeenrannassa 16.4.2007 Antti Kirssi 0261136 1)Johdanto...3 2)Kattilaympäristön
LisätiedotKONEPAJAN TUOTANNON LAYOUT-MUUTOKSET
1 (16) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA KONEPAJAN TUOTANNON LAYOUT-MUUTOKSET T E K I J Ä : Esa Varis 2 (16) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka / Energia- ja ympäristötekniikka LÄMMINVESIKATTILAN LÄMPÖTEKNINEN SUUNNITTELU
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka / Energia- ja ympäristötekniikka Markku Kakko LÄMMINVESIKATTILAN LÄMPÖTEKNINEN SUUNNITTELU Insinöörityö 2012 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
LisätiedotKivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009
Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotRaportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016
KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 216 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 4 3.1 Polttoaineen käyttö ja laatu... 4 3.2 Palaminen... 5 3.3
LisätiedotKurkistus soodakattilan liekkeihin
Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen
Lisätiedot