Arviointi: Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan siihen kuuluvien opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona.

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Aineenopettajan koulutus TUTKINTOVAATIMUKSET Opettajan pedagogisten opintojen täydentäminen kasvatustieteen aineopinnoiksi (60 op) (vastaa ent. kasvatustieteen cum laude approbatur -kokonaisuutta 35 ov) Complementary intermediate studies in education Kompletterande ämnesstudier i pedagogik Laajuus: 14 op Tunniste: Tyyppi: Opinnot ovat luonteeltaan aineopintoja, pohjana opettajan pedagogiset opinnot, jotka eivät ole aineopintojen (cum laude) tasoiset: 35 ov:n opettajan pedagogiset opinnot, 40 ov:n opettajan pedagogiset opinnot, 60 op:n opettajan pedagogiset opinnot: 15/18 op:n lisäopinnot Opetushallituksen antaman ylemmän korkeakoulututkinnon (aineenopettajan tutkinto) rinnastuspäätöksen saaneille tai 18 op:n lisäopinnot yli viiden vuoden opettajakokemuksen ja kasvatustieteen perusopintokokonaisuuden suorituksen perusteella huojennuksen saaneille Tavoitteet: Opiskelija korottaa opintojensa tieteellisen tason vastaamaan kasvatustieteen aineopintoja. Tämän jälkeen hänellä on valmiudet kasvatustieteen syventäviin opintoihin. Arviointi: Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan siihen kuuluvien opintojaksojen opintopisteillä painotettuna keskiarvona. Sisältö: Kokonaisuus sisältää tutkimusmenetelmäopintojakson ja täydentävän kirjallisuuden. 14 op:n rakenne: Tutkimusmenetelmät Täydentävä kirjallisuus 9 1

2 Tutkimusmenetelmät I 5 op Forskningsmetoder I Research methods I Weboodin tunniste: Tyyppi: Kasvatustieteen aineopinnot Kohderyhmä: Opintojakso on pakollinen opettajan pedagogiset opintojen aineopinnoiksi täydentäville Edeltävät opinnot: Opettajan pedagogiset opinnot, jotka eivät ole tasoltaan aineopintojen tasoiset Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa lukea määrällisiä ja laadullisia tutkimusraportteja analyyttisesti ja osaa soveltaa osaamistaan. laatia tutkimussuunnitelman ja valita tutkimukseensa sopivat tutkimusmenetelmät. Määrällisiin tutkimusmenetelmiä käsittelevässä osassa opiskelija ymmärtää tilastollisen päätöksenteon perusteita. tunnistaa tilastollisiin aineistohankintamenetelmiä. osaa tilastollisen kuvauksen perusteita ja mittaamista sekä tutustuu tilastollisiin perusanalyysimenetelmiin. Laadulliset tutkimusmenetelmiä käsittelevässä osassa opiskelija ymmärtää laadullisen tutkimuksen perusteita ja tutustuu aineistonhankinta- ja analyysitapoihin. osaa laadullisen tutkimuksen raportoinnin perusteet. Sisältö: Perehdytään määrällisiin ja laadullisiin tutkimusmenetelmiin. Oppimateriaali ja kirjallisuus: Määrällisten tutkimusmenetelmien osuus: Komulainen, E., & Karma, K. (2002). Tilastollisen kuvauksen perusteet käyttäytymistieteissä. Helsinki: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos. Saatavilla: Karma, K., & Komulainen, E. (2002). Käyttäytymistieteiden tilastomenetelmien jatkokurssi. Luku II, Tilastollinen päätöksenteko, (s ). Helsinki: Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos. Saatavilla: Oheismateriaalit: Opetusvideot Kvantiblogi-sivustolla: Field, A. (2009). Discovering statistics Using SPSS (3rd Ed.) (pp ). Dubai: Oriental press. 2

3 Laadullisten tutkimusmenetelmien osuus: Eskola, J., & Suoranta, J. (2001). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 5. painos. 268 s. Tampere: Vastapaino. Suoritustavat: Luentokurssi ja kirjallinen tentti tai oppimispäiväkirja Arviointi: Arvostelu koostuu: yleisestä tentistä, jossa tentitään sekä määrällinen että laadullinen kirjallisuus tai vaihtoehtoisesti määrällisten tutkimusmenetelmien tentistä ja laadullisten tutkimusmenetelmien oppimispäiväkirjasta. (Suoritustavasta päättää kurssin opettaja.)arviointiasteikko on: yleinen asteikko 0 5. Täydentävä kirjallisuus 9 op Complementary literature 9 cr Kompletterande literatur 9 sp Laajuus: 9 op Tunniste: Kirjallisuus: Opiskelija sopii aineryhmän vastuuhenkilön kanssa kirjallisuuden suorittamisesta. Biologia Suoritettava kirjallisuus erikseen annettavan ohjeen mukaan seuraavista: Biological Sciences Curriculum Study (2009). The biology teachers handbook,4th edition. Arlington, VA: NSTA Press. Eloranta, V., Jeronen, E.& Palmberg. I. (toim) (2005). Biologia eläväksi. Biologian didaktiikka. Jyväskylä: PS-kustannus. Keeley, P. (2008). Science Formative Assessment. 75 Practical Strategies for Linking Assessment, Instruction, and Learning. A Joint Publication. Thousand Oaks: NSTA Press. Kärnä P., Houtsonen, L. & Tähkä, T. (toim.) (2012). Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita, Saatavilla myös: _Luonnontieteiden_opetuksen_kehittamishaasteita_2012.pdf Sampson, V. & Schleigh, S. (2016). Scientific Argumentation in Biology: 30 Classroom Activities. Arlington, VA: NSTA Press. Lisäksi erikseen sovittavia artikkeleita biologian opetusta käsittelevistä kotimaisista ja kansainvälisistä julkaisusarjoista. Elämänkatsomustieto Elo, P. (ed.) (2011). Secular Ethical Education. Helsinki: Humanist Union of Finland. Lipman, M. (ed.) (1993). Thinking Children and Education. Dubuque: Rendall-Hunt Publishing. 3

4 Rancière, J. (1991/2012). The Ignorant Schoolmaster. Five Lessons in Intellectual Emancipation. Trans. K. Ross. Stanford: Stanford University Press. Sekä erikseen sovittavat artikkelit seuraavista julkaisusarjoista: Ajatus Kasvatus Nordidactica: Journal of Humanities and Social Science Education Teaching Philosophy Evankelisluterilainen uskonto ja pienryhmäiset uskonnot Kallioniemi, A. & Luodeslampi, J. (2005) Uskonnonopetus uudella vuosituhannella. Helsinki: Kirjapaja. Ubani, M. (2013) Peruskoulun uskonnonopetus. Jyväskylä: PS-kustannus. Jackson, R. (2004) Rethinking Religious Education and Plurality. Issues in Diversity and Pedagogy. London: RoutledgeFalmer. Miller, J., O Grady, K. and McKenna, U. (Eds.) (2013) Religion in Education: Innovation in International Research. New York: Routledge. Filosofia Elo, P. (ed.) (2011). Secular Ethical Education. Helsinki: Humanist Union of Finland. Lipman, M. (ed.) (1993). Thinking Children and Education. Dubuque: Rendall-Hunt Publishing. Rancière, J. (1991/2012). The Ignorant Schoolmaster. Five Lessons in Intellectual Emancipation. Trans. K. Ross. Stanford: Stanford University Press. Sekä erikseen sovittavat artikkelit seuraavista julkaisusarjoista: Ajatus Kasvatus Nordidactica: Journal of Humanities and Social Science Education Teaching Philosophy Fysiikka ja kemia Bransford, J. D., Brown, A. L., and Cocking, R.R (toim.) (2000). How People Learn: Brain, Mind, Experience, and School. Washington, D.C.: NATIONAL ACADEMY PRESS. Watts, M. (toim.) (2014). Debates in Science Education. London: Routledge Lederman, N. G. & Abell, S. K. (toim.) (2014). Handbook of Research on Science Education vol 2. New York: Routledge. Vastuuhenkilön kanssa sovittavin osin. 4

5 Historia Karlsson, K.G.& Zander, U. (toim.) (2004). Historien är nu. En introduktion till historiedidaktiken. Lund: Studentlitteratur. Stearns, P. N., Seixas, P. & Wineburg, S. (2000). Knowing teaching & learning history. New York & London: New York University Press. Eränpalo, T. (2015). Pelillisyys tuo esiin nuorten kansalaispätevyyttä. Analyysejä nuorten yhteiskunnallisesta deliberaatiosta. Helsingin yliopisto. Lindmark, T. (2013). Samhällskunskapslärares ämneskonceptioner. Umeå universitet. Saatavilla verkossa: Veijola, A. (2013). Pedagogisen ajattelun kehittyminen aineenopettajakoulutuksessa. Tutkimus suoravalituista historian opettajaopiskelijoista. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla verkossa: 8.pdf?sequence=2 Maantiede Cantell, H. (2012). Maantieto auttaa maailman ymmärtämisessä. Teoksessa Kärnä P., Houtsonen L. &Tähkä T. (toim.) Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita. Koulutuksen seurantaraportit 2012:10, Opetushallitus, s Luettavissa osoitteessa: 12.pdf Christensen, P. & O Brien, M. (eds.) (2003). Children in the city. Home, neighbourhood and community. London: RoutledgeFalmer. Houtsonen, L. (2012). Kohti uudistuvaa maantiedon perusopetusta. Teoksessa Kärnä P., Houtsonen L. &Tähkä T. (toim.) Luonnontieteiden opetuksen kehittämishaasteita. Koulutuksen seurantaraportit 2012:10, Opetushallitus, Luettavissa osoitteessa: 12.pdf Robertson, M. & Williams, M. (eds.) Young people, leisure and places. Hauppage: Nova Science Publishers. Lisäksi maantieteen osuudet seuraavasta: Kärnä, P., Hakonen, R. & Kuusela, J Luonnontieteellinen osaaminen perusopetuksen 9. luokalla Koulutuksen seurantaraportit 2012:2, Opetushallitus. Saatavilla verkossa: uokalla_2011.pdf Matematiikka Bishop, A., Tan, H., & Barkatsas, T. N. (Toim.). (2014). Diversity in Mathematics Education: Towards Inclusive Practices. Springer. ( Koskinen, R Mielekäs oppiminen matematiikan opetuksen lähtökohtana: Systemaattinen analyysi Journal for Research in Mathematics Education aikakauslehden artikkelien pohjalta. Helsingin yliopisto. Kupari, P., Vettenranta, J., & Nissinen, K. (2012). Oppijalähtöistä pedagogiikkaa etsimään: kahdeksannen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen: 5

6 kansainvälinen TIMSS-tutkimus Suomessa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. (matematiikan osuus). ( Li, Y., Silver, E. A., & Li, S. (Toim.). (2014). Transforming Mathematics Instruction: Multiple Approaches and Practices. Springer. ( Pólya, G. (2014). Ratkaisemisen taito: kuinka lähestyä matemaattisia ongelmia. (suom. J. Järnström). Helsinki: Art House. (Alkuperäinen julkaisu v. 1945) Zaslavsky, O., & Sullivan, P. (Toim.). (2011). Constructing knowledge for teaching secondary mathematics: Tasks to enhance prospective and practicing teacher learning. Springer. ( Psykologia Lonka, K. (2015). Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava. Hari, R., Järvinen, J., Lonka, K., Peräkylä, A., Pyysiäinen, I., Salenius, S., Sams, M., & Ylikoski, P. (2015). Ihmisen mieli. Helsinki: Gaudeamus; Tallinna: Printon Trükikoda. Stenberg, K. (2011). Riittävän hyvä opettaja. Jyväskylä: PS-kustannus. Smeds, R., Krokfors, L., Ruokamo, H., & Staffans, A. (toim.) (2010). InnoSchool Välittävä koulu. Oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka. SimLab Report Series 31. Espoo: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. Saatavilla: Psychology Learning and Teaching -lehdestä kaksi viimeistä vuosikertaa. Vieraat kielet Dörnyei, Z. (2007). Research Methods in Applied Linguistics. (Sopimuksen mukaan noin 250 sivua) Ellis, R. (2012). Language teaching research and pedagogy. Chishester: Wiley-Blackwell. (Sopimuksen mukaan noin 250 sivua) Harjanne, P., Reunamo, J., & Tella, S. (2015). Finnish Foreign Language Teachers Views on Teaching and Study Reality in Their Classes: The KIELO Project s Rationale and Results. Journal of Language Teaching and Research, Vol 6, No 5, Academy Publication. Huhta, A. & Hildén, R. (2013). Kielitaidon arvioinnin metodologisia vaihtoehtoja. Teoksessa A. Räisänen (toim.) Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2013:3, Saatavilla verkossa: Richards, J.C. & Rogers, T. S. (2014). Approaches and Methods in Language Teaching. Cambridge: Cambridge University Press. Cambridge Language Teaching Library. (Sopimuksen mukaan noin 250 sivua) Hinkel, E. (Ed.) Handbook of research in second language teaching and learning. ESL & applied linguistics professional series. SAGE. (Sopimuksen mukaan noin 250 sivua) 6

7 Yhteiskuntaoppi Ks. kohta Historia Äidinkieli ja kirjallisuus sekä suomi toisena kielenä Suoritettava kirjallisuus erikseen annettavan ohjeen mukaan: Grünthal, S. & Harjunen, E. (toim.) (2007). Näköaloja äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Helsinki: SKS. Routarinne, S. & Uusi-Hallila, T. (toim.) (2008). Nuoret kielikuvassa. Kouluikäisten kieli luvulla. Helsinki: SKS. Harjunen, E., Juvonen, R. ym. (2011). Miten peruskoululaiset kirjoittavat? Näkökulmia ja kysymyksiä. Perusopetuksen 9. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seuranta-arvioinnin aineistoa Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkossa: Kauppinen, A., Lehti-Eklund, H., Makkonen-Craig, H. & Juvonen, R. (toim.) (2011). Lukiolaisten äidinkieli. Suomen suomenkielisten ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden äidinkielen taidot ja niiden arviointi. Helsinki: SKS. Kiiskinen, S. ja Koivisto P. (toim.) (2011). Kirjallisuus liikkeessä. ÄOL:n vuosikirja Helsinki: ÄOL ja SKS. Herkman, J. (2005). Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Tampere: Vastapaino. Suoritustavat: Suoritustavasta sovitaan aineryhmän vastuuhenkilön kanssa Arviointi: Opintojakso arvioidaan asteikolla