TIETOPAKETTI SBG:N JUNIORI KORIPALLOTOIMINNASTA

Transkriptio

1 TIETOPAKETTI SBG:N JUNIORI KORIPALLOTOIMINNASTA KAUSI

2 SISÄLLYS SIVU SBG LAHTI 3 SBG TOIMINNAN TAVOITTEET 4 SEURAN ORGANISAATIO 5 JÄSENMAKSU JA KORIPALLOLISENSSI 6 JOUKKUEIDEN HARJOITUSVUOROT JA VALMENTAJAT 7-9 KYYTIMAKSUT 10 JOUKKUEEN MUKANA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN TEHTÄVÄT 11 VANHEMMAN ROOLI LASTEN URHEILUHARRASTUKSESSA 12 LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA 13 URHEILEVAN LAPSEN RUOKAVALIO 14

3 SBG LAHTI SBG on lahtelainen tyttö- ja naiskoripalloseura, joka tarjoaa mahdollisuuden harrastaa koripalloa joko kilpailu- tai harrastepohjalta. Seura on perustettu 1992 eli tänä vuonna seura on ollut toiminnassa 21 vuotta. Seuran tehtävänä on tarjota laadukasta ja innostavaa valmennusta ja ohjata lapsia ja nuoria terveeseen elämäntapaan. Junioreita seurassa on noin 150, jotka koostuvat koripallokoulusta (mikrot), minitytöistä, C-tytöistä, B-tytöistä, A-tytöistä, naisista sekä Unified-joukkueesta. B-tytöt pelaavat toista kauttaan SM-sarjaa ja C-tytöt karsivat pääsystä SM-sarjaan, 2 vuotta peräkkäin C-tytöt ovat pelanneet SM-sarjaa. Kaikki juniorijoukkueet pelaavat aluesarjaa ja Unified valtakunnallista sarjaa. Harrastekoripalloilijoilla on myös 1-2 kertaa viikossa vuorot, jonne kaikki ovat tervetulleita, lisäksi on äideille oma korisvuoro, mukana on n. 20 vanhempaa. SBG katsoo luottavaisena toiminnan laajenemisen myötä tulevaisuuteen. Seuralla on laatukäsikirja, joka on Koripalloliiton ohjeistama. Opas on luettavissa seuran nettisivuilta. Sisällöstä löytyvät kaikki toimintaamme liittyvät asiat ja ohjeistukset. Samaten teemme valmentajien käsikirjaa, jossa määritellään eri ikäluokkien opettamisaiheet ja tavoitetasot. 3

4 TOIMINNAN TAVOITTEET OVAT SEURAAVAT Kasvatukselliset tavoitteet: SB-Girls kiinnittää huomiota nuorten kasvattamiseen heidän ollessa seuran toiminnassa mukana. Tavoitteena on kehittää pelaajien yhteishenkeä sekä sopeutumista ja toimintaa ryhmässä. Toiminnan tulisi olla motivoivaa ja kannustavaa. Seuran tavoitteena on saada kaikki toiminnassa mukana olevat perheet huomioimaan seuran tarjoama kasvatuksellinen puoli. Seurassa toimivien valmentajien ja ohjaajien tulee erityisesti tukea tavoitteita. Valmennukselliset tavoitteet: Seura kouluttaa resurssiensa puitteissa valmentajiaan. Tavoitteena on saada kaikki valmentajat tasonsa mukaiseen koulutukseen. Valmennuksen tavoitteena on kehittää kunkin ikäluokan yksilön ja joukkueen koripallotaitoja ja tekniikkaa. Valmennuksessa huomioidaan voimakkaasti seuran kasvatukselliset tavoitteet ja pelaajien motivointi siten, että yhdessäolosta tulee mieluinen tapahtuma. Valmennuskoulutuksessa pyritään ottamaan huomioon se, miten valmennuksellisesti on huomioitava kasvuvaiheessa olevien pelaajien erityistarpeet, jotta urheiluvammoja voitaisiin ennaltaehkäistä. Valmennuksessa huomioidaan myös pelaajien opiskelun viemä aika ja tarvittavat lepojaksot. Kilpailulliset tavoitteet: Seuran kilpailullisina tavoitteina on paras mahdollinen menestys B- ikäluokasta eteenpäin ottaen huomioon joukkueen mahdollisuudet ja resurssit. Nuoremmissa ikäluokissa tavoitteena on koripallon alkeet sekä harjoitteluun totuttautuminen. 4

5 SEURAN ORGANISAATIO ELI HALLITUS SB-girls ry:n puheenjohtajana toimii Sari Luhtanen-Ruponen Varapuheenjohtaja Matti Tiira Sihteeri Tiina Luhtanen-Virtanen Muut hallituksen jäsenet Jaana Töytäri Hannu Koivisto Sami Melasniemi Toimisto: SBG:n omat kotisivut löydät osoitteesta Kaakkoisen alueen sivut löytyvät osoitteesta: Koripalloliiton sivut löytytvät osoitteesta: 5

6 JÄSENMAKSU Seura laskuttaa erikseen vuosittain maksettavan jäsenmaksun, joka on euroa. Koripallolisenssi Koripallolisenssi oikeuttaa pelaamaan Suomen koripalloliiton alaisissa turnauksissa ja otteluissa. Jokaiselle ikäryhmälle on oma lisenssimaksu, joka selviää lisenssikaavakkeesta. Lisenssin maksanut saa myös kotiin Kori Lehden. Lisenssin voi hoitaa internetin kautta osoitteessa lisenssi. Maksu pitää olla maksettu viimeistään vuorokautta ennen ensimmäistä peliä tai turnausta. 6

7 SBG JOUKKUEIDEN HARJOITUSVUOROT JA VALMENTAJAT LIIKUNTAKOULU Päävalmentaja Tuomo Keskiväli (alkaen la ) lauantai Yhteiskoulun alasali klo (-09 & -10 syntyneet) lauantai Yhteiskoulun alasali klo (-07 & -08 syntyneet) Monipuolista liikuntaa alle kouluikäisille ammattilaisen vetämänä Kausimaksu 50 syksy ja 50 Kevät KORISKOULU Päävalmentaja Tuija Tuuri (-04 & -05 & -06 syntyneet) tiistai Renkomäki klo keskiviikko Ahtiala klo perjantai Tiilikangas klo sunnuntai Metsäkangas klo kausimaksu 85 syksy ja 85 kevät MINIT Päävalmentaja Tuomas Järvinen (-02 & -03 syntyneet 1-3 krt / vko) keskiviikko Metsäkangas klo perjantai Lotila klo perjantai Tiilikangas klo sunnuntai Metsäkangas klo kausimaksu 200 syksy ja 200 kevät 7

8 SBG JOUKKUEIDEN HARJOITUSVUOROT JA VALMENTAJAT C-TYTÖT Päävalmentaja Sami Melasniemi (-00 & -01 syntyneet) maanantai Kivimaa klo tiistai Metsäkangas klo keskiviikko Ahtiala klo perjantai Suurhalli klo puntti suurhalli kausimaksu 300 syksy ja 300 kevät B-TYTÖT Päävalmentaja Santeri Savolainen (-98 & -99 syntyneet) maanantai B2 Yhteiskoulu klo tiistai Suurhalli klo puntti suurhalli keskiviikko Vipusenkatu klo torstai B1 Suurhalli klo perjantai Ammattikoulu klo kausimaksu ykkönen syksy 450 ja kevät 450, kakkonen syksy 350 ja kevät 350 A-NAISET Päävalmentaja Hannu Naumanen (-97 & vanhemmat) maanantai A/N2 Yhteiskoulu klo tiistai A/N Yhteiskoulu klo perjantai Kasakkamäki klo Kausimaksu 250 syksy ja 250 kevät 8

9 SBG JOUKKUEIDEN HARJOITUSVUOROT JA VALMENTAJAT A-NAISET HARRASTE Päävalmentaja Tuomas Järvinen (-97 & vanhemmat) perjantai Yhteiskoulu klo sunnuntai Metsäkangas klo kausimaksu 120 syksy ja 120 kevät UNIFIED Päävalmentaja Oskari Savolainen (Kehitysvammaisten nuorten ryhmä maanantai Kasakkamäki klo Kausimaksu 200 syksy ja 200 kevät LEIDIT Päävalmentaja Tuomas Järvinen maanantai Lotila klo keskiviikko Metsäkangas klo kausimaksu keväällä 75 yksi kerta viikossa, kaksi kertaa 150 9

10 KYYTIMAKSUT Kyytimaksut maksetaan jokaisesta vieraspelistä. Maksut annetaan bensarahaksi peleissä mukana olleille vanhemmille, jotka ovat olleet autolla. Autolla olleen vanhemman lapsen ei tarvitse maksaa kyytimaksua: KAUPUNGIT JA KYYTIMAKSUT Orimattila Kouvola, Kerava ja Järvenpää Kotka, Karhula, Loviisa, Helsinki, Espoo Jyväskylä, Lappeenranta, Tampere, Mikkeli Savonlinna Turku, Kuopio Joensuu 5 eur / hlö 10 eur / hlö 15 eur / hlö 20 eur / hlö 22 eur / hlö 25 eur / hlö 30 eur / hlö Jos valmentaja joutuu lähtemään kuskiksi, maksetaan hänelle joukkueen tililtä 0,45 / km korvausta 10

11 JOUKKUEEN MUKANA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN TEHTÄVÄT Valmentaja: Valmentajan tehtävä on opettaa, ohjata ja kasvattaa. Valmentaja suunnittelee ja toteuttaa harjoitukset. Valmentajan tulee tehdä myös yhteistyötä muiden valmentajien sekä muiden joukkueenjohtajien kanssa. Valmentajan tulee olla halukas oppimaan uutta sekä osattava mukauttaa oppimansa oman ryhmänsä tarpeisiin. Valmentaja on oikeutettu ja velvollinen kehittämään itseään valmentajana. Seura tukee mahdollisuuksien mukaan jokaisen valmentajan koulutuksia. Joukkueenjohtaja Joukkueenjohtaja hoitaa käytännön asioita, kuten kotiotteluiden järjestelyt (tuomarit, toimitsijat, vastustajat) Sopii vierasottelut Pitää yhteyttä muihin vanhempiin ja seuran organisaatioon Talkootöiden organisoiminen, mahdollisten sponsorisopimusten tekeminen Rahastonhoitaja Hoitaa joukkueen tiliä maksaa tuomarikulut Pitää yhteyttä valmentajaan, joukkueenjohtajaan sekä seuran organisaatioon Kyytivastaava Hoitaa kyydit vieraspeleihin, eli pitää yhteyttä muihin vanhempiin ja huolehtii, että kaikki pelaajat ja valmentajat saavat kyydin pelimatkoille. Seurassamme melkein kaikki vieraspelimatkat on kuljettu vanhempien kyydillä. Vuorotellen jokainen vanhempi, jolla on mahdollisuus on ollut kyyditsemässä junioreita pelimatkoilla. Jokainen joukkue kuitenkin tekee omat ratkaisut toimihenkilöiden osalta. Jossain joukkueessa voi olla innokas vanhempi, joka tekee kaikki asiat ja jossain joukkueessa jokaiseen tehtävään on oma henkilö. 11

12 VANHEMMAN ROOLI LASTEN URHEILUHARRASTUKSESSA Välittää ja vastaa lapsesta, asettaa rajat. Antaa lapsen yrittää ja oppia ja myös erehtyä ja epäonnistua. Noudattaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Hyväksyy lapsen tuloksista riippumatta. Elää mukana ja näyttää esimerkkiä. Malttaa mielensä ja antaa ohjaajan ohjata ja tuomarin tuomita. Puhuu positiivisesti ja kehuu lasta. Innostaa ja kannustaa. Aikuisten rooli lasten koripalloharrastuksessa voidaan kiteyttää seuraavaan 5k:n sääntöön: Väsymättöminä Kannustajina Kärsivällisinä Kasvattajina Tukea antavina Kouluttajina Uhrautuvina Kuljettajina Toiminnan Kustantajina 12

13 LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA YK on julkaissut 10 kohdan lista lapsen oikeuksista urheilussa. Listasta löytyy ajattelemisen aihetta varmasti meille kaikille. 1. Oikeus osallistua lahjakkuudesta riippumatta 2. Oikeus osallistua sillä tasolla, joka sopii omaan henkisen ja fyysisen kasvun vaiheeseen. 3. Oikeus aikuiseen ohjaajaan tai valmentajaan. 4. Oikeus osallistumiseen turvallisessa ympäristössä. 5. Oikeus osallistua toiminnan suunnitteluun ja oikeus päättää omasta 6. Oikeus osallistumiseen lapsena, ei pienenä aikuisena. 7. Oikeus asianmukaisiin varustuksiin. 8. Oikeus tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin pyrkiä menestykseen. 9. Oikeus tulla kohdelluksi kunnioituksella kaikkien toimintaan osallistuvien taholta. 10. Oikeus hauskuuteen urheilun parissa. 13

14 URHEILEVAN NUOREN RUOKAVALIO Ruokailun merkitys on kasvavalle ja urheilevalle lapselle hyvin tärkeä. Monipuolinen ravinto on edellytys lapsen fyysiselle kehitykselle. Ravinnosta saadaan kaikkia kehon tarvitsemia rakennusaineita. Riittävällä ravinnolla taataan kunnollinen liikuntasuoritus ja toisaalta parannetaan palautumista ja seuraavastakin harjoituksesta saadaan mahdollisimman paljon irti. Koripalloilijan ravinnon perustana on monipuolinen ruokavalio, johon sisältyy viljavalmisteita, lihaa, kalaa tai kanaa, maitovalmisteita ja kasviksia. Monipuolisesta ruuasta saa vitamiineja, kivennäisaineita, rautaa ja kalsiumia, jotka estävät mm. sairastumisia. Ei yksin harjoittelu, ei yksin lepo, eikä yksin ravintokaan voi tehdä ihmeitä urheilijan suorituskyvylle, mutta kaikki nämä kolme tekijää yhdessä parantavat sitä. Ruokailun ja harjoitusten välissä tulisi olla 1-3 tuntia väliä. Jos ruokailu tapahtuu juuri ennen harjoituksia, on lapsen vatsa täysi, joka voi johtaa huonoon oloon sekä huonontaa suorituskykyä. Jos ruokailun ja harjoitusten välillä on pitkä aika, on lapsen vatsa tyhjä, jolloin lapsi voi huonosti harjoituksissa, joka johtuu usein energian puutteesta. Suorituskyky laskee myös huomattavasti. Peliä edeltävä ruokailu on pitkälti samanlainen kuin harjoitusta ennen. 14