Vuosikertomus PKC GROUP VUOSIKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 1 Vuosikertomus 2009

2 2 We are here PKC Group on globaali johdinsarjojen ja elektroniikan suunnittelija ja sopimusvalmistaja. Konsernin tuotteita ja palveluita toimitetaan pääasiassa ajoneuvo-, tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuteen.

3 3 VUOSIKERTOMUS 2009 LIIKETOIMINTA pkc lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Strategiset linjaukset Liiketoiminta-alueet hallinnointiperiaatteet Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Palkka- ja palkkioselvitys Riskienhallinta TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Konsernin tuloslaskelma Konsernitase Konsernin rahavirtalaskelma Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahavirtalaskelma Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Osakkeet ja osakkeenomistajat Tunnusluvut Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Tietoa osakkeenomistajille Yhteystiedot

4 4 Liiketoiminta

5 5 OSion nimi tänne tietoa osakkeenomistajille pkc lyhyesti toimitusjohtajan katsaus strategiset linjaukset liiketoiminta riskien hallinta PKC lyhyesti 8 Toimitusjohtajan katsaus 10 Strategiset linjaukset 12 Liiketoiminta-alueet

6 6 We are here USA Green Valley, Arizona MEKSIKO Nogales BRASILIA Curitiba, Paraná SUOMI Kempele (konsernihallinto) Raahe VIRO Haapsalu Keila VENÄJÄ Kostamus, Karjalan tasavalta PUOLA Starachowice KIINA Suzhou ElektroniikkaYKSIKKÖ JohdinsarjaYKSIKKÖ

7 PKC LYHYESTI 7 PKC Group on globaali johdinsarjojen ja elektroniikan suunnittelija ja sopimusvalmistaja. Konsernin tuotteita ja palveluita toimitetaan pääasiassa ajoneuvo-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuuteen. Konsernilla on tehtaita Suomessa, Brasiliassa, Kiinassa, Meksikossa, Puolassa, Virossa sekä Venäjällä ja sen palveluksessa työskentelee noin 4100 osaajaa. PKC Group Oyj:n liikevaihto vuonna 2009 oli 201,8 miljoonaa euroa. PKC Group Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Historia Vuonna 1969 Nokia Oy:n tytäryhtiö Pohjolan Kaapeli Oy perusti johdinsarjojen tuotantoyksikön Kempeleeseen 1990-luvun alussa aloitettiin alihankintayhteistyö Virossa ja Venäjällä Vuonna 1994 perustettiin PK Cables Oy, joka listautui vuonna 1997 ensimmäisenä pohjoissuomalaisena yhtiönä Helsingin pörssiin 1990-luvun lopulla perustettiin Brasilian tehdas ja hankittiin elektroniikkaliiketoiminta osaksi konsernia 2000-luvun alussa ostettiin Viron ja Venäjän alihankintatoiminnat 2000-luvun jälkipuoliskolla hankittiin Pohjois-Amerikan liiketoiminta ja perustettiin Kiinan tehdas Vuonna 2008 hankittiin Puolan liiketoiminta Vuoden 2009 keskeisimmät tapahtumat Konsernin liikevaihto laski asiakkaiden tuotantomäärien supistuessa sekä suunnittelu- ja valmistuspalveluiden kysynnän laskiessa Kannattavuuden parantamiseksi sopeutettiin toimintaa kaikissa konsernin toimipisteissä Osaamista vahvistettiin erityisesti Kiinassa, Puolassa ja Virossa Puolan johdinsarjatehdas integroitiin kiinteäksi osaksi PKC Groupia Konsernin toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön Meksikon ja Puolan tehtailla Johdinsarjaliiketoiminta organisoitiin omaksi alakonserniksi Elektroniikkaliiketoiminnassa aloitettiin toimitukset ajoneuvoteollisuuteen ja Suomen tehtaalle rakennettiin ajoneuvoteollisuuden ISO/TS standardin mukainen laatujärjestelmä. Elektroniikkaliiketoiminnan Venäjän sisämarkkinoiden myyntiorganisaatiota vahvistettiin KONSERNIN AVAINLUVUT Liikevaihto, milj. eur 201,8 311,7 288,6 228,9 198,8 Liikevoitto, milj. eur 0,7 21,0 28,2 24,2 26,7 Voitto ennen veroja, milj. eur 1,1 15,2 25,6 22,8 27,3 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 6,4 20,8 22,6 22,8 33,8 Omavaraisuusaste, % 49,2 41,9 47,2 48,0 55,6 Bruttoinvestoinnit, milj. eur 3,9 27,4 10,8 20,0 11,4 Tulos/osake (EPS), eur 0,13 0,31 0,98 0,88 1,07 Osinko/osake, eur 0,40 (* 0,15 0,45 0,45 0,45 (* Hallituksen esitys

8 8 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2009 aikana maailman talouden taantuma vaikutti myös konsernimme toimintaan ja tulokseen. Asiakkaiden tuotantomäärien laskun seurauksena toimintaa supistettiin positiivisen tuloksen saavuttamiseksi. Konsernirakenteen uudistamisella ja osaamisen vahvistamisella luodaan vahva pohja tulevaisuuden haasteiden ja mahdollisuuksien kohtaamiseen. Kulunut vuosi tullaan muistamaan yhtenä merkittävimmistä muutosten vuosista konsernimme historiassa. Samaan aikaan kun tuotteidemme ja palveluidemme kysyntä laski jyrkästi, onnistuimme sopeuttamaan ja uudelleen järjestelemään toimintojamme tavalla, joka johti viimeisellä neljänneksellä tyydyttävään kannattavuuteen. Hyötyajoneuvojen valmistus laski Euroopassa lähes kolmannekseen edellisvuodesta. Vuoden alussa otimme haltuumme MAN Nutzfahrzeuge AG:n Puolassa sijaitsevan johdinsarjatehtaan. Tämän yksikön aiempi laskutus huomioiden konsernin pro forma laskutus lähes puolittui edellisestä tilikaudesta. Onnistuneen liiketoimintakaupan myötä kasvatimme markkinaosuuttamme ja PKC:n toimitukset Euroopassa laskivatkin vain noin kolmanneksen. Brasiliassa ja Pohjois-Amerikassa toimitukset puolittuivat. Uudistimme marraskuun alussa konsernirakennetta muodostamalla johdinsarjaliiketoiminnan alakonsernin. Johdinsarjaliiketoiminnan emoyhtiönä toimii PKC Wiring Systems Oy, jonka tehtävä on johtaa ja tukea liiketoimintayksiköitä, jotka sijaitsevat Virossa, Puolassa, Brasiliassa ja Pohjois- Amerikassa. Johdinsarjojen valmistus Suomessa, Kiinassa ja Venäjällä Pihkovassa lakkautettiin kustannuskilpailukykyyn liittyvistä syistä. Johdinsarjaliiketoiminnan johtajan rekrytointi saatiin päätökseen tammikuussa 2010.

9 9 Elektroniikan suunnittelu- ja valmistuspalveluiden kysyntä ja toimitukset heikkenivät noin viidenneksen edellisestä vuodesta. PKC:n elektroniikkasegmentin toiminta kehittyi supistumisesta huolimatta kiitettävästi. Onnistuimme säilyttämään kannattavuuden samalla, kun toiminnan painopistettä siirrettiin Kiinaan. Kiinan yksikkö teki tilikaudella positiivisen tuloksen. Toiminnan supistumisesta, kulurakenteen keventämisestä ja myyntisaatavien rahoituksesta johtuen käyttöpääoman tarve supistui ja kassavirta oli vahva. Rahoitusasema parani kuluneen vuoden aikana. Tilikauden aikana konsernin henkilöstö väheni noin kahdella tuhannella. Supistuminen oli suhteellisesti voimakkainta Kempeleen johdinsarjayksikössä. Kiinteiden kulujen suhteellinen osuus myynnistä nousi voimakkaan myynnin laskun vuoksi poikkeuksellisen korkeaksi. Tämän alentaminen onkin keskeisin rationalisoinnin kohde alkaneen vuoden aikana. Orastavia merkkejä kansantuotteen ja kulutuskysynnän kasvusta on jo nyt nähtävissä, mutta on epävarmaa, miten erityisesti meille keskeiset eurooppalaiset taloudet tulevat kehittymään julkisen tuen laimentuessa jatkossa. En usko investointikysynnän merkittävään virkoamiseen vielä tämän tilikauden aikana enkä odota kovinkaan merkittävää kasvua päämarkkinoillamme. Merkkinä markkinoiden asteittaisesta toipumisesta voidaan pitää pääasiakkaidemme Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa viimeisellä neljänneksellä saamien kuorma-autotilausten kasvua päättyneen vuoden keskimääräisiä valmistusmääriä korkeammaksi. Tulemme hyödyntämään tehtaidemme matalan käyttöasteen panostamalla henkilöstön osaamiseen ollaksemme jälleen iskukykyisiä kasvun alkaessa. Erityishuomio tälle tilikaudelle on nykyisten asiakkuuksien palvelun edelleen kehittämisessä ja uusien asiakkuuksien hankkimisessa. Kiitän konsernin henkilöstöä ja muita sidosryhmiä panoksesta menestyksemme puolesta. Harri Suutari

10 10 STRATEGISET LINJAUKSET Taantuma ja muutokset maailmanmarkkinoilla ovat luoneet sekä haasteita että mahdollisuuksia PKC:lle. Toteutetut strategiset toimenpiteet ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja kannattavuus palautui loppuvuonna positiiviseksi. PKC:n visiona on olla asiakaslähtöinen, proaktiivinen sopimusvalmistaja ja tuotekehityskumppani, joka tarjoaa hintakilpailukykyisiä ja laadukkaita tuotteita ja palveluita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olemme joustava yhteistyökumppani ja toimimme tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaidemme kanssa. Haemme aktiivisesti ratkaisuja, joilla tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky varmistetaan myös jatkossa. Toimintamme perusajatuksena on tuottaa asiakkaillemme merkittävää lisäarvoa ja pyrimme kaikessa toiminnassamme korkeaan tuottavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Strategiset toimenpiteet vuonna 2009 Kustannussäästötoimenpiteet tulevaisuuden kannattavuuden varmistamiseksi Konsernirakenteen uudistaminen johdinsarjaalakonsernin muodostamisella ja johdinsarjatehtaiden vähentämisellä Asiakassynergioiden vahvistaminen liiketoimintaalueiden välisen yhteistyön syventämisellä Puolan johdinsarjatehtaan haltuunotto ja kehittäminen Osaamisen siirtäminen tulosyksiköihin Laadun parhaiden käytäntöjen kehittäminen ja Six Sigma -osaamisen lisääminen Elektroniikan tuotekehitysosaamisen kasvattaminen Kiinassa Elektroniikkaliiketoiminnan ajoneuvoelektroniikan suunnittelu- ja valmistuspalveluiden vahvistaminen Vuonna 2009 hyötyajoneuvojen tuotantomäärät jäivät merkittävästi edellisestä vuodesta ja tämä näkyi PKC:n tilausmäärien laskuna. Elektroniikan suunnittelu- ja valmistuspalveluiden kysyntä ja toimitukset heikkenivät noin viidenneksen. Tarvittiin nopeita toimenpiteitä kannattavuuden säilyttämiseksi. Vuonna 2009 konsernin kaikissa yksiköissä toteutettiin mittavia sopeuttamistoimenpiteitä. Konsernin toimintaa organisoitiin uudelleen ja osaamista kasvatettiin erityisesti Viron, Puolan ja Kiinan tehtailla. Liiketoiminnan kannattavuutta parannettiin myös sisäisillä kehittämishankkeilla, jotka lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja kustannustehokkuutta sekä vahvistavat PKC:n kilpailukykyä kysynnän noustessa uuteen kasvuun. Konsernin strategiset tavoitteet PKC:n tavoitteena on kasvaa kannattavasti. Kannattavaa kasvua haetaan syventämällä nykyisiä asiakassuhteita sekä laajentamalla asiakaskuntaa nykyisissä ja uusissa asiakassegmenteissä. Tavoitteenamme on vahvistaa asemaamme erityisesti Keski-Euroopassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Selvitämme myös maantieteellisiä laajentumismahdollisuuksia. Pyrimme kaikessa toiminnassamme korkeaan asiakastyytyväisyyteen tuottamalla laadukkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita asiakkaan odotukset ylittäen. Läheinen asiakasyhteistyö mahdollistaa lisäarvoa tuottavien palveluiden tarjoamisen ja tehokkaan toimitusketjun hallinnan.

11 11 Toiminnan rationalisointi, tuotantomenetelmien kehittäminen ja globaali hankintaorganisaatio varmistavat kilpailukykyiset tuotteet ja palvelut. Ydinosaamisemme lisäksi tarjoamme asiakkaille palveluita, jotka alentavat asiakkaan tuotteen kokonaiskustannuksia. Kehittämällä kaikkia toimintojamme ja niiden välistä yhteistyötä luomme kestävän pohjan kannattavalle liiketoiminnalle. Strategian toteutumisen ja menestymisen varmistamme osaavalla henkilöstöllä, joka tuntee toimintaympäristön ja ymmärtää asiakkaiden vaatimukset. Konsernin strategisten tavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi hyödynnämme keskeisiä vahvuuksiamme ja kilpailuetujamme: Läheinen asiakasyhteistyö Pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet Kattava suunnittelu- ja valmistuspalvelukokonaisuus molemmilla liiketoiminta-alueilla Innovatiivinen tuotekehitystoiminta Tuotteiden laatua ja kustannustehokkuutta lisäävät palvelut Maailmanlaajuinen osaaminen ja pitkä kokemus toimimisesta edullisemman kustannustason maissa Kustannustehokas ja joustava tuotantoverkosto, joka toimii samojen laatu- ja ympäristöstandardien sekä toimintaperiaatteiden mukaisesti Organisaatio, joka mukautuu nopeasti toimintaympäristön muutoksiin ja asiakkaan vaatimuksiin. Arvot PKC Groupin arvot tukevat strategian toteuttamista ja ohjaavat päivittäistä toimintaamme: Sitoutuminen Sitoudumme asiakkaalle, yhteistyökumppanille ja työkaverille annettuun lupaukseen. Laatu Tunnemme vastuumme tuotteidemme ja palveluidemme laadusta sekä tahdomme yhdessä kehittää toimintaamme tehokkaammaksi ja virheettömämmäksi. Kannamme vastuuta ympäristöstämme ja pyrimme minimoimaan ympäristölle aiheutuvia haittoja. Kannattavuus Toimintamme on kannattavaa ja tuloksekasta, pääoman käyttömme on tehokasta ja yrityksemme vakavaraisuus pyritään pitämään hyvällä tasolla. Yhteistyö Avoimuudella, toistemme arvostuksella ja tasa-arvoisella kohtelulla luomme edellytykset hyvälle yhteistyölle.

12 12 We are here Johdinsarjaliiketoiminta suunnittelee, kehittää ja valmistaa johdinsarjoja sekä kaapelistoja ajoneuvo-, tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuuden asiakkaille.

13 LIIKETOIMINTA-ALUEET 13 PKC Groupilla on kaksi liiketoiminta-aluetta; johdinsarjat ja elektroniikka. Palvelukonseptimme sisältää kustannustehokkaan sopimusvalmistuksen ja asiantuntevat tuotekehitys- ja suunnittelupalvelut. Globaali hankintaorganisaatio ja tehokas logistiikkaketju täydentävät palvelukonseptiamme. Johdinsarjaliiketoiminta-alue kehittää ja valmistaa johdinsarjoja ja kaapelistoja vaativiin ja räätälöityihin ratkaisuihin. Johdinsarjaliiketoiminnan asiakkaat toimivat ajoneuvo-, tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuudessa. Osaamisemme kattaa asiakkaiden johdinsarjatarpeet suunnittelusta valmistukseen ja tilaus toimitusketjun hallintaan. Elektroniikkaliiketoiminta tarjoaa suunnittelu- ja sopimusvalmistuspalveluita telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuudelle sekä kasvavassa määrin hyötyajoneuvoteollisuuteen. Palvelumme kattaa tuotteen koko elinkaaren tuotesuunnittelusta valmistukseen ja toimituksen jälkeisiin palveluihin. Organisaatiomme valmistaa korkealaatuisia, luotettavia ja kustannustehokkaita tuotteita asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöitynä. Oikean yhteistyökumppanin valinta on yksi menestyksekkään liiketoiminnan perusedellytys. Haluamme osaltamme varmistaa tämän tarjoamalla ammattitaitoista ja kilpailukykyistä palvelua, joka vapauttaa asiakkaan resursseja ja nopeuttaa tuotteiden pääsyä markkinoille. Meille on tärkeää, että asiakkaamme voi keskittyä omaan liiketoimintaansa ja ydinosaamiseensa sekä parantaa kannattavuuttaan. HENKILÖMÄÄRÄN KEHITTYMINEN HENKILÖMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN MAITTAIN VUODEN 2009 LOPUSSA Kanada USA Kiina Suomi Brasilia Meksiko Venäjä Puola Viro

14 14 LIIKETOIMINTA-ALUEET Liiketoiminta-alueidemme välistä yhteistyötä hyödyntämällä tarjoamme asiakkaillemme kattavan palvelukokonaisuuden. Toimintaperiaatteenamme on olla lähellä asiakasta, kaikkialla maailmassa. Henkilöstö ja osaaminen Tärkeintä PKC:n kilpailukyvyn kannalta on osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Tämän vuoksi kehitämme osaamista systemaattisesti. Vuonna 2009 vahvistimme erityisesti suunnittelu-, tuotekehitys- ja hankintaosaamista ja käynnistimme useita sisäisiä kehittämishankkeita ja Six Sigma -projekteja toiminnan kehittämiseksi. Vuoden 2009 aikana konsernissa lanseerattiin SaQutyökalu, joka havainnoi ja kehittää työympäristön toimivuutta, tuottavuutta, turvallisuutta ja laatua. Työkalu on kehitetty yhteistyössä työterveysasiantuntijoiden kanssa ja SaQu-järjestelmän käyttöä tullaan vahvistamaan vuoden 2010 aikana. Vuoden aikana tehdyt sopeuttamistoimet vähensivät henkilöstöä noin viidenneksen. Konsernin henkilömäärä oli vuoden lopussa Laatujohtaminen liiketoiminnan tukena Laatu on yksi konsernimme arvoista. Korkea asiakastyytyväisyys on laadukkaan päivittäisen toiminnan tulosta. Toimintamme perustuu ISO 9001 ja ISO laatu- ja ympäristöstandardeihin sekä ajoneuvoteollisuuden ISO/TS laatustandardiin. Toiminnassamme ennakoimme liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja asiakkaiden kasvavia vaatimuksia. Toteutamme aktiivisesti sisäisiä auditointeja ja hyödynnämme laadun parhaita käytäntöjä koko konsernissa. Sisäisistä auditoinneista ja asiakkailta saadut palautteet hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Ammattitaitoinen henkilöstö on olennainen osa laaduntuottokykyämme.

15 15 Laadun parhaisiin käytäntöihin kuuluu Six Sigma, jota käytetään johdinsarjaliiketoiminnnassa strategisesti tärkeiden kehitysprojektien toteuttamisessa. Katsauskauden aikana elektroniikkaliiketoiminta on aloittanut laadun parhaiden käytäntöjen implementoinnin osaksi omaa toimintaansa. Ympäristöstövastuu Konsernin ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaamme, sillä haluamme kantaa vastuumme ympäristön hyvinvoinnista. Kehitämme toimintaamme ja suunnittelemme tuotteita siten, että pystymme minimoimaan materiaalien ja energian käyttöä. Valmistus tapahtuu lähellä asiakasta ja materiaalien hankinta on keskitetty mahdollisimman lähelle tuotantopaikkaa logistiikan aiheuttaman ympäristörasituksen vähentämiseksi. Tehostamalla jätteiden lajittelua ja kierrättämistä minimoimme ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Yhteistyössä asiakkaidemme kanssa olemme mukana kehittämässä ja valmistamassa tuotteita, jotka vähentävät päästöjä ja säästävät energiaa. Toimittajayhteistyön merkittävänä osana asetamme toimittajillemme vaatimukset ympäristövaikutusten minimoiseksi. PKC:n sertifikaatit vuoden 2009 lopussa Ajoneuvo- työterveys- ja Laadun hallinta- Ympäristö- teollisuuden laatu- työturvallisuusjärjestelmä järjestelmä järjestelmä johtamisjärjestelmä Yksikkö iso 9001 iso ISO/TS OHSAS Johdinsarjat Kempele (Suomi) Keila ja Haapsalu (Viro) Kostamus (Venäjä) Curitiba (Brasilia) (1 (1 (2 Starachowice (Puola) Nogales (Meksiko) Green Valley (USA) Elektroniikka Raahe (Suomi) Kostamus (Venäjä) Suzhou (Kiina) (1 (2 (2 (1 Auditointi suoritettu vuoden 2009 lopussa, sertifikaatti vuoden 2010 alussa (2 Sertifiointiprosessi on aloitettu vuonna 2009 ja saadaan päätökseen vuoden 2010 aikana

16 16 LIIKETOIMINTA-ALUEET JOHDINSARJAT Johdinsarjaliiketoiminta suunnittelee, kehittää ja valmistaa johdinsarjoja sekä kaapelistoja ajoneuvo-, tietoliikenneja elektroniikkateollisuuden asiakkaille. Vuonna 2009 johdinsarjaliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 74 %. Vuoden 2009 johdinsarjaliiketoiminnan keskeisiä tapahtumia: Kustannussäästötoimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi Toiminnan sopeuttaminen kaikissa yksiköissä vastaamaan muuttunutta markkinatilannetta Puolan tehtaan integrointi osaksi konsernin johdinsarjaliiketoimintaa Konsernin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Meksikon ja Puolan tehtailla Osaamisen vahvistaminen tuotantoyksikössä erityisesti Brasiliassa, Meksikossa, Puolassa ja Virossa Laadun parhaiden käytäntöjen kehittäminen ja six sigma -osaamisen vahvistaminen Johdinsarjaliiketoiminnan eriyttäminen omaksi alakonserniksi ja johdinsarjayksiköiden vähentäminen Toimintaympäristö Maailman taloutta koetellut, vuonna 2008 alkanut taantuma heijastui voimakkaasti PKC:n liiketoimintaan. Asiakkaidemme tilaukset laskivat merkittävästi. Reagoimme nopeasti markkinoiden muutoksiin ja tilausmäärien laskuun. Haasteellisesta toimintaympäristöstä huolimatta PKC:n tekemät toimenpiteet palauttivat liiketoiminnan kannattavuuden positiiviseen suuntaan. Toimialan ennustettavuus oli haasteellista läpi vuoden. Raaka-aineiden hinnat kääntyivät nousuun vuoden alussa ja nouseva hintakehitys jatkui koko vuoden. Aktiivinen materiaalien ja komponenttien kilpailuttaminen johti ostohintojen suotuisaan kehitykseen. Vuoden loppupuolella komponenttien saatavuus aiheutti haasteita kysynnän käännyttyä hienoiseen nousuun. Markkinatilanteen muutos luo uuden kilpailutilanteen asiakkaiden etsiessä vaihtoehtoisia ja edullisempia tuotteita ja palveluita. PKC:n toteuttamat rationalisointitoimenpiteet ja panostaminen tuotekehitystyöhön vahvistavat johdinsarjaliiketoiminnan asemaa. Markkinatilanteesta johtuen hyötyajoneuvoteollisuuden toimittajakunta on murroksessa ja tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia PKC:lle.

17 17 We are here Johdinsarjoja käytetään vaativissa olosuhteissa. Johdinsarjaliiketoiminta suunnittelee ja valmistaa asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkealaatuisia, luotettavia ja kustannustehokkaita tuotteita.

18 18 LIIKETOIMINTA-ALUEET Toiminnan sopeuttaminen ja uudelleenjärjestelyt Asiakkaiden tuotantomäärät supistuivat erityisesti hyötyajoneuvoteollisuudessa, mikä näkyi suoraan PKC:n tuotantomäärissä. Rationalisoimme toimintaa kaikilla organisaatiotasoilla. Toiminnan rationalisoinnin yhteydessä osaamista siirrettiin edullisemman kustannustason tuotantoyksiköihin. Kehitimme tuotannon kustannustehokkuutta, etsimme uusia teknisiä ratkaisuja johdinsarjojen rakenteeseen ja hankimme edullisempia materiaaleja. Kilpailukykyä haimme myös tiiviimmällä yhteistyöllä asiakkaiden, myynnin ja tuotekehityksen välillä. Kilpailukyvyn parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi otimme käyttöön konsernin toiminnanohjausjärjestelmän Meksikon ja Puolan yksiköissämme ja organisoimme konsernin rakennetta siten, että johdinsarjaliiketoiminta eriytettiin omaksi alakonserniksi. Johdinsarjaliiketoiminnan kustannussäästötoimenpiteiden johdosta tuotantoyksiköitä karsittiin. Suomen Kempeleen, Venäjän Pihkovan ja Kiinan Suzhoun tehtaiden alasajo toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Puolan tehtaan haltuunotto Vuoden 2008 lopussa hankittu Puolan johdinsarjatehdas integroitiin kuluneen vuoden aikana osaksi konsernin johdinsarjaliiketoimintaa. Integroinnin painopisteinä olivat konsernin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottaminen, laadun jatkuva parantaminen sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmien rakentaminen. Vahvistimme Puolan organisaation osaamista erityisesti tarjous tilausprosessissa, materiaalien hallinnassa ja hankintatoiminnassa. Yhtenäistimme toimintamalleja tiiviissä yhteistyössä muiden konserniyksiköiden kanssa ja otimme käyttöön PKC:n hyväksi kokemia toimintatapoja. Olemme aloittaneet Puolan tehtaalla ajoneuvoteollisuuden ISO/TS standardin mukaisen laatujärjestelmän rakentamisen ja tavoitteenamme on saada sertifiointi toteutettua kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. ISO 9001 ja ISO sertifiointiauditoinnit on suoritettu onnistuneesti vuoden lopussa.

19 19 Toiminnan kehittäminen Tärkein kilpailutekijämme on organisaatio, jolla on vahva osaaminen toimialasta, markkinoista ja asiakkaista. Lisäsimme osaamistamme sisäisillä koulutuksilla ja kehittämishankkeilla. Tuotannon toimihenkilöitä koulutettiin Venäjällä. Vuoden 2010 aikana koulutukset laajennetaan kaikkiin johdinsarjayksiköihin. Hankintaorganisaatiota vahvistettiin, mikä edistää globaalia materiaalien ja komponenttien vertailua ja valintaa. Laadun parhaat käytännöt ovat osa PKC:n strategiaa. Valitut käytännöt ovat hyväksi havaittuja laatutyökaluja ja -toimintatapoja, joiden avulla kehitetään ja yhtenäistetään valmistusprosesseja, menetelmiä ja tuotteita mahdollisimman samankaltaisiksi tuotantopaikasta riippumatta. Laadun parhaat käytännöt mahdollistavat jokaisen työntekijän osallistumisen kiinteästi päivittäiseen laatutyöhön ja jatkuvaan laadun parantamiseen. Käytäntöjen toteutumista ja kehittämistä seurataan säännöllisesti sisäisten arviointien avulla ja toimintaympäristöä seuraamalla. Six Sigma -projektien tavoitteena on valita liiketoiminnan kannalta olennaisia kehityskohteita, jotka johtavat operatiivisen toiminnan huomattavaan parantamiseen tehostamalla prosesseja, lisäämällä toiminnan laatua ja pienentämällä samalla laatukustannuksia. Johdinsarjaliiketoiminnan tehtailla koulutetaan jatkuvasti Six Sigma -osaajia. Kehittämällä yhteistyötä johdinsarja- ja elektroniikkaliiketoimintojen välillä PKC kykenee hyödyntämään asiakassynergioita ja yhdistämään osaamista kattavaksi kokonaisuudeksi, mikä tuottaa lisäarvoa asiakkaille ja tuo kilpailuetua. Johdinsarjaliiketoiminnan vahvuuksia ovat: Vankka asiakas- ja toimialakokemus Pitkäaikaiset asiakassuhteet toimialan merkittävien valmistajien kanssa Ison yrityksen volyymit pienen yrityksen joustavuudella Maailmanlaajuinen tuotantoverkosto lähellä asiakkaita Vahva tuotevariaatioiden räätälöintiosaaminen lyhyellä toimitusajalla Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö

20 20 LIIKETOIMINTA-ALUEET ELEKTRONIIKKA Elektroniikkaliiketoiminta tarjoaa elektroniikan sopimussuunnittelua (ODM) ja valmistuspalveluita (EMS) tietoliikenne-, elektroniikka- ja ajoneuvoteollisuudelle. Vuonna 2009 elektroniikkaliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 26 %. Palvelukonseptimme sisältää suunnittelu- ja tuotekehitystoiminnan Suomessa ja Kiinassa, sekä kustannustehokkaan volyymituotannon Venäjällä ja Kiinassa. Pienempien tuotantosarjojen, elinkaaren alkuvaiheessa olevien ja erittäin nopeita toimitusaikoja vaativien tuotteiden valmistus on keskitetty Suomeen Raahen tehtaalle. Vuoden 2009 elektroniikkaliiketoiminnan keskeisiä tapahtumia: Tuotekehitys- ja suunnittelupalveluiden vahvistaminen erityisesti Kiinassa Uusien tuotekonseptien kehittäminen Ajoneuvoteollisuuden ISO/TS16949-sertifiointi Suomen elektroniikkatehtaalle ja sertifiointiprosessin käynnistäminen Kiinan ja Venäjän tehtailla Ajoneuvoelektroniikkaosaamisen vahvistaminen ja kasvavat toimitukset ajoneuvoteollisuuteen Materiaalien globaalin hankintatoimen kasvattaminen Venäjän sisämarkkinoiden myyntiorganisaation vahvistaminen Yhteistyö uusien, kasvavien asiakkaiden kanssa Toimintaprosessien tehostaminen ja kehittäminen Toimintaympäristö Maailman talouden heikkeneminen ja markkinoiden epävarmuus heijastuivat elektroniikkaliiketoimintaan palveluiden kysynnän ja ennustettavuuden heikkenemisenä. Aasian markkinoita lukuun ottamatta teollisuuden investoinnit laskivat merkittävästi, minkä seurauksena elektroniikkateollisuuden asiakastilaukset vähenivät. Toimintaa supistettiin vastaamaan heikentyneeseen kysyntään. Nopean reagoinnin ja kustannustehokkuuden ansiosta kannattavuus saatiin haastavasta tilanteesta huolimatta pysymään kohtuullisen hyvällä tasolla. Koko 2000-lukua leimannut markkinoiden voimakas globalisoituminen ja toimintojen osittainen ulkoistaminen jatkuivat edelleen. Elektroniikkaliiketoiminnan kansainvälistymisen ja talouden laskusuhdanteen myötä entisestään kiristynyt kilpailu on lisännyt paineita asiakashintojen alentumiseen, mikä näkyy tuotannon ja tuotekehityksen siirtoina edullisemman kustannustason maihin. Asiakkaiden kansainvälistymisen myötä paikallisen palvelun merkitys on kasvanut entisestään; tuotanto- ja tuotekehityspalveluiden tulee olla lähellä asiakasta kaikkialla maailmassa. Myös logistiikkakustannusten nousu ja yritysten vihreät arvot ohjaavat toimittajien palveluita lähemmäs asiakasta.

21 21 We are here Elektroniikkaliiketoiminta tarjoaa elektroniikan sopimussuunnittelua (ODM) ja valmistuspalveluita (EMS) tietoliikenne-, elektroniikka- ja ajoneuvoteollisuudelle.

22 22 LIIKETOIMINTA-ALUEET Uusia asiakkaita ja tuotekonsepteja Elektroniikkaliiketoiminnassa käynnistettiin vuoden 2009 aikana useita, uusia tuoteprojekteja niin uusille kuin nykyisille asiakkuuksille. Projektien tulokset näkyvät erityisesti tulevien vuosien aikana. Kohdistamalla resursseja suunnitteluun ja tuotekehitykseen pystyttiin tarjoamaan nykyisille asiakkaille uusia tuotekonsepteja ja tehokkaampia ratkaisuja. Ajoneuvoelektroniikkatuotteiden ja -palveluiden kehittämistyö jatkui vahvana ja toimitukset käynnistettiin asiakkaille. Elektroniikka- ja johdinsarjaliiketoimintojen asiakassynergioita ajoneuvoteollisuuden alueella hyödynnettiin entistä enemmän ja yhteistyötä kehitetään edelleen. Asiakkaan tuotteen kokonaiskustannuksia alentavia palveluita tuotteistettiin ja palveluita kehitettiin entistä systemaattisemmiksi. Tuotteistamisen tuloksena lanseerattiin uusi palvelutuote, joka on räätälöitävissä asiakasja tuotekohtaisesti vastaamaan oikeaa tarvetta. Toimitukset ajoneuvoteollisuuteen Kaikilla elektroniikkaliiketoiminnan tehtailla käynnistettiin vuoden 2009 aikana ajoneuvoteollisuuden ISO/TS standardin mukaisen laatujärjestelmän sertifiointiprosessi. Suomessa Raahen tehtaalla auditointi suoritettiin onnistuneesti vuoden 2009 lopulla. Kiinan ja Venäjän yksiköissä sertifiointi tullaan suorittamaan vuoden 2010 aikana. Sertifiointi mahdollistaa suorat toimitukset ajoneuvoteollisuuden asiakkaille ja laajentaa näin elektroniikkaliiketoiminnan markkina-aluetta merkittävästi. Yhdistämällä elektroniikan ja johdinsarjojen suunnittelu- ja tuotantopalvelut kattavaksi kokonaisuudeksi PKC tuottaa asiakkailleen lisäarvoa ja saavuttaa kilpailuetua. Toiminnan kehittäminen Vahvistimme suunnittelun ja tuotekehityksen osaamista ja lisäsimme resursseja erityisesti Kiinan tehtaalla. Samalla Kiinan globaalin hankintatoimen henkilöstömäärää lisättiin ja toimintoja kehitettiin. Toimintojen vakiinnuttaminen

23 23 ja järjestelmien yhdenmukaistaminen kasvattivat Kiinan tehtaan merkitystä elektroniikkaliiketoiminnassa ja toivat kokonaisvaltaisen palvelukonseptin lähelle asiakasta myös Aasiassa. Venäjän sisämarkkinat nähdään entistä tärkeämpänä mahdollisuutena elektroniikkaliiketoiminnan kasvattamiselle. Venäjän sisäkauppaa tukevien tietojärjestelmien ja toimintamallien rakentaminen käynnistettiin vuonna Myyntiorganisaation vahvistaminen ja aktiivinen uusasiakashankinta Venäjän markkinoilla tuotti lupaavia tuloksia. Useiden toiminnan kehittämiseen tähtäävien hankkeiden ja uusien työmenetelmien kautta saavutimme säästöjä tuotanto-, tuote- ja hankintakustannuksiin. Keskeisimpiä kehittämishankkeita olivat prosessien uudelleenkehitys globaalin toiminnan yhdenmukaistamiseksi ja tehostamiseksi, uusien tuotantoteknologioiden ja -järjestelmien käyttöönotto sekä laadun seurannan parantaminen. Elektroniikkaliiketoiminnan vahvuudet: Pitkäaikaiset asiakassuhteet ja vahva markkinatuntemus Innovatiivinen ja proaktiivinen tuotekehitystoiminta ja uudet tuotekonseptit Tuotteistetut palvelut, joilla alennetaan asiakkaan tuotteen kokonaiskustannuksia Tehokas, globaali materiaalihankinta Palvelukokonaisuudet elektroniikka-, mekaniikka- ja testaussuunnittelusta tuotantoon ja lopputestaukseen Kyky toteuttaa tuotekehitysprojekteja, jotka sisältävät suunnittelun, proto- ja esisarjat, sekä volyymituotannon edullisemman kustannustason maissa Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö

24 24 Hallinnointiperiaatteet

25 25 OSion nimi tänne tietoa osakkeenomistajille pkc lyhyesti toimitusjohtajan katsaus strategiset linjaukset liiketoiminta riskien hallinta Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 37 Palkka- ja palkkioselvitys 39 Riskienhallinta

26 26 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Tämä selvitys on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 51 mukaisesti, ja se kattaa myös muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Se sisältyy vuosikertomukseen, joka on saatavissa Internet-sivustoltamme. PKC Group Oyj noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Koodi on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Internet-sivuilla osoitteessa Yhtiön Corporate Governance -ohjeistukseen ja hallinnointiperiaatteita koskevaan säännöllisesti päivitettyyn selostukseen voi tutustua yhtiön Internet-sivuilla. Suosituksista poikkeaminen Yhtiö poikkeaa hallinnointikoodin tarkastusvaliokunnan vähimmäisjäsenmäärää koskevasta suosituksesta, koska hallituksen jäsenmäärä sekä yhtiön toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen tarkastusvaliokunta kykenee kaksijäsenisenäkin käsittelemään asioita tehokkaasti. YHTIÖKOKOUS Ylintä päätösvaltaa yhtiössä käyttää yhtiökokous, joka päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämistä asioista. Varsinainen yhtiökokous pidetään tilinpäätöksen valmistuttua hallituksen määräämänä päivänä viimeistään kesäkuun loppuun mennessä joko yhtiön kotipaikalla Kempeleessä tai Helsingissä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat ja mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Lisäksi yhtiö voi tarvittaessa kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen. Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Yhtiön Corporate Governance ohjeistuksen mukaisesti kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan osakkeenomistajille aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta ilmoituksella, joka julkaistaan yhdessä Helsingissä ja yhdessä Oulussa ilmestyvässä sanomalehdessä, pörssi-ilmoituksena sekä yhtiön Internet-sivuilla. Tavanomaisesti sanomalehti-ilmoitukset on julkaistu Helsingin Sanomissa ja Kalevassa. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouskutsussa ilmoitettuna täsmäytyspäivänä rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon ja joka on ilmoittautunut yhtiökokoukseen kutsussa määritellyllä tavalla ja määriteltyyn viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Vuonna 2009 varsinainen yhtiökokous pidettiin Kempeleessä

27 27 HALLITUS Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus. Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestys on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön Internet-sivuilla. Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu vahvistaa yhtiön strategia ja budjetti, hyväksyä riskienhallinnan periaatteet sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminta. Hallitus päättää asioista, jotka ovat epätavallisia tai joilla on kauaskantoisia vaikutuksia yrityksen toiminnan laatuun tai laajuuteen sen toimialan puitteissa. Näihin asioihin kuuluvat mm. seuraavat: päättää hankinnoista, fuusioista ja muista uudelleenjärjestelyistä, jotka vaikuttavat konsernin rakenteeseen, sekä strategisesti merkittävistä liiketoiminnan laajentamisista ja oman pääoman ehtoisista sijoituksista, päättää investointikehityksestä ja merkittävistä yksittäisistä investoinneista, hyväksyä koko konsernia koskevat kannustin- ja palkitsemisjärjestelmät. Varsinainen yhtiökokous valitsee hallitukseen yhtiöjärjestyksen mukaan 5 7 jäsentä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksessa on mahdollisuuksien mukaan oltava molempia sukupuolia jälkeen pidettävästä seuraavasta varsinaisesta yhtiökokouksesta lukien. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä, ja lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Riippumattomuus arvioidaan vuosittain. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka yhtiöjärjestyksen mukaan ei voi olla yhtiön toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan tehtäviä ja vastuuta ei ole erityisesti jaettu. Hallitus arvioi vuosittain itsenäisesti toimintaansa ja työskentelytapojaan löytääkseen mahdollisia kehittämiskohteita. Ensimmäisen kerran arviointi on suoritettu vuodelta Hallitus suorittaa itsearvioinnin kyselytutkimuksena, johon kaikki jäsenet ja toimitusjohtaja vastaavat.

28 28 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ HALLITUS Matti Ruotsala s.1956 Puheenjohtaja lähtien Hallituksen jäsen vuodesta 2006 lähtien Diplomi-insinööri Fortumin Power-divisioonan johtaja, Fortum Oyj Aikaisemmin Fortum Yhtymän Generation liiketoiminnan johtaja ( ), AGCO Corporationin johtaja ja Valtra Oy Ab:n toimitusjohtaja ( ), KCI Konecranes yhtymän operatiivinen johtaja ja toimitusjohtajan sijainen ( ), KCI Konecranes yhtymän tekninen johtaja ja kaupallinen johtaja ( ) ja Kone Oy:n nosturiryhmän Aasian aluejohtaja ( ). Kemijoki Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Larox Oyj:n, Oy Halton Group Ltd:n, OKG AB:n, Forsmarks Kraftgrupp AB:n ja Teollisuuden Voima Oy:n hallituksen jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Outi Lampela s.1949 Hallituksen jäsen lähtien Diplomi-insinööri Outotec Oyj:n talousjohtaja Aikaisemmin Luvata Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja ( ), Outokumpu Heatcraft USA LLC:n talous- ja rahoitusjohtaja ( ), Outokumpu Oyj:n Liiketoiminnan kehitysjohtaja ( ), Outokumpu Technology Oy:n talous- ja hallintojohtaja ( ) ja tätä ennen muissa talous-, rahoitus- ja liiketoiminnan kehitystehtävissä. International Project Services Ltd. Oy:n toimitusjohtaja, Outotec (Kil) AB:n, MP Metals Processing Engineering Oy:n ja Outotec Minerals Oy:n hallituksen jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Endel Palla s.1941 Hallituksen jäsen vuodesta 1994 lähtien Elektroniikkainsinööri AS Harju Elekterin hallintoneuvoston puheenjohtaja ja kehitysjohtaja AS Harju Elekterin palveluksessa vuodesta 1983 lähtien, viimeksi kehitysjohtaja (1999 ), toimitusjohtaja ( ), teknillinen johtaja ( ) ja tätä ennen AS Harju KEK:ssä sähköteknillisten osastojen johtotehtävissä. AS Harju Elekterin ja sen tytär- ja sidosyhtiöiden (AS Harju Elekter Elektrotehnika, AS Eltek, Satmatic OY, UAB Rifas, AS Draka Keila Cables) hallintoneuvoston puheenjohtaja tai jäsen sekä AS Harju KEK:n ja AS Laagri Vara:n hallintoneuvoston jäsen, Viron kauppakamarin hallituksen jäsen. Ei ole riippumaton yhtiöstä (hallintoneuvoston puheenjohtaja ja kehitysjohtaja AS Harju Elekterissä, joka on PKC:n tytäryhtiön vuokranantaja ja PKC:n merkittävä osakkeenomistaja).

29 29 Olli Pohjanvirta s.1967 Hallituksen jäsen vuodesta 2007 lähtien. Oikeustieteen kandidaatti Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy:n Venäjän toimintojen johtaja Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy:n osakas ( ), ETL Law Offices Oy:n osakas ( ), toiminut vuodesta 1993 alkaen Venäjään ja muihin IVY-maihin liittyvissä lakitehtävissä. OOO Aurinkomatkojen, Avelon Group Oy:n, HS Holding Ab:n, ZAO Vepsäläisen, Nurminen Logistics Oyj:n ja Matkayhtymä Oy:n, OOO IBI Investin ja Russian Capital Management Oy:n hallitusten jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Jyrki Tähtinen s.1961 Varapuheenjohtaja lähtien Hallituksen jäsen vuodesta 1999 lähtien Oikeustieteen kandidaatti, MBA, asianajaja Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aikaisemmin Borenius & Kemppinen Oy:n toimitusjohtaja ( ), osakas (1991 ) ja tätä ennen lakimiestehtävissä muiden asianajotoimistojen ja Helsingin kaupungin palveluksessa vuodesta 1983 lähtien. JSH Capital Oy:n, Girasole Oy:n, Oy Nordgolf Ab:n, Dexus Oy:n ja Dexus Groupin hallitusten jäsen ja Muoviura Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

30 30 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Hallituksen kokoukset vuonna 2009 Hallitus kokoontuu keskimäärin kuukausittain sekä tarpeen mukaan. Vuonna 2009 hallitus piti 17 kokousta, joista seitsemän puhelinkokouksena. JÄSENTEN OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN Kokoukset Osallistumis-% Matti Eestilä 5/6 83 Outi Lampela 11/ Jaakko Niemelä 6/6 100 Endel Palla 17/ Olli Pohjanvirta 17/ Matti Ruotsala 16/17 94 Jyrki Tähtien 17/ Jäsenten keskimääräinen osallistuminen 98 * Eestilä ja Niemelä hallituksessa asti, Lampela hallitukseen HALLITUKSEN VALIOKUNNAT Tarkastusvaliokunta PKC Group Oyj:n hallitus on vuonna 2009 päättänyt perustaa keskuudestaan tarkastusvaliokunnan, joka hallitusta avustavana elimenä keskittyy erityisesti taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden käsittelyyn ja valmisteluun. Hallitus on laatinut tarkastusvaliokunnan toimintaa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty tarkastusvaliokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Työjärjestys on julkaistu kokonaisuudessaan yhtiön Internet-sivuilla. Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan valiokunnan jäsenet ja puheenjohtajan. Vuonna 2009 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi on valittu Outi Lampela ja jäseneksi Olli Pohjanvirta. Jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys, ja vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen tai kirjanpidon taikka tarkastuksen alalla. Valiokunnalla tulee olla riittävä asiantuntemus laskentatoimesta, kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, sisäisestä tarkastuksesta tai tilinpäätöskäytännöistä, koska valiokunta käsittelee yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koskevia asioita. Asiantuntemus voi perustua esimerkiksi kokemukseen liikkeenjohtotehtävissä.

31 31 Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Mikäli tarkastusvaliokuntaan kuuluu vain kaksi jäsentä, on molempien oltava riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsenmäärä sekä yhtiön toiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen tarkastusvaliokunta kykenee kaksijäsenisenäkin käsittelemään asioita tehokkaasti. Hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi perustaa muita valiokuntia, koska yhtiön toiminnan laajuus ja luonne sekä hallituksen toimintatavat huomioon ottaen hallitus kykenee ilman valiokuntiakin käsittelemään asioita tehokkaasti. Tarkastusvaliokunnan kokoukset vuonna 2009 Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa ennen tulosjulkistuksia sekä tarpeen mukaan. Vuonna 2009 tarkastusvaliokunta hallitus piti neljä kokousta, joista kaksi puhelinkokouksena. JÄSENTEN OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN TOIMITUSJOHTAJA JA KONSERNIN JOHTORYHMÄ Toimitusjohtaja Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtaja johtaa koko konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen, hallituksen ohjeiden sekä yhtiön Corporate Governance ohjeistuksen ja muiden sisäisten ohjeistusten mukaisesti. Toimitusjohtajasopimus on laadittu kirjallisesti ja on voimassa toistaiseksi. Toimitusjohtaja toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Konsernin johtoryhmä Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa on konsernin johtoryhmä, jolla ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on operatiivisen toiminnan kehittäminen, strategiatyö ja strategiatyössä asetettujen tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien toteutumisen seuranta sekä muiden toiminnan kannalta oleellisten asioiden käsittely. Johtoryhmä koostuu toimitusjohtajasta (pj.) ja hallituksen johtoryhmään toimitusjohtajan esityksestä nimeämistä henkilöistä. Kokoukset Osallistumis-% Outi Lampela 4/4 100 Olli Pohjanvirta 4/4 100 Jäsenten keskimääräinen osallistuminen 100

32 32 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ JOHTORYHMÄ Harri Suutari s.1959 Toimitusjohtaja lähtien Insinööri Aikaisemmin PKC Group Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ( ) ja toimitusjohtaja ( ), toimitusjohtaja Ponsse Oyj:ssä ( ) ja Kajaani Automatiikka Oy:ssä ( ). Alma Media Oyj:n ja Sunit Oy:n hallitusten jäsen. Jarkko Kariniemi s Johtaja, henkilöstö ja riskienhallinta Insinööri Yhtiön palveluksessa vuodesta 1999 lähtien ja johtoryhmän jäsen lähtien. Aikaisemmin PKC Group Oyj:n riskienhallintapäällikkö (2008), konsernin turvallisuuspäällikkö ( ) sekä tuotannon johtoja kehitystehtävissä ( ). Jyri Kontio s.1974 Varatoimitusjohtaja, johdinsarjat (hankinta, laatu ja teknologia) Tekniikan lisensiaatti (tuotantotalous) Yhtiön palveluksessa vuodesta 1998 lähtien ja johtoryhmän jäsen lähtien. Aikaisemmin PKC Group Oyj:n tekninen- ja laatujohtaja ( ), liiketoimintayksikön johtaja ( ) sekä aiemmin tuotannon johto- ja kehitystehtävissä.

33 33 Sanna Raatikainen s Lakiasiainjohtaja OTK, VT Yhtiön palveluksessa vuodesta 1999 ja johtoryhmän jäsen lähtien Aikaisemmin PKC Groupin lakimies ( ), tuomioistuinharjoittelu Oulun käräjäoikeudessa ( ). Jarmo Rajala s.1962 Varatoimitusjohtaja, elektroniikka KTM Yhtiön palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2005 lähtien PKC Groupin liiketoimintayksikön johtaja ( ). Aikaisemmin Suomen 3C Oy:n tulosyksikön johtaja (2005), Cybelius Software Oy:n myyntijohtaja ( ), Tammerneon Oy:n Unkarin tytäryhtiön toimitusjohtaja ( ), Finland TradeCenter Budapest, kaupallinen sihteeri (1997), Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskus, yritysasiamies/kurssinjohtaja ( ). Marja Sarajärvi s.1963 Talousjohtaja KTM Yhtiön palveluksessa vuodesta 1995 lähtien ja johtoryhmän jäsen lähtien. PKC Groupin talouspäällikkö ( ), PKC Electronicsin paikallisjohtaja (2000), PKC Electronicsin talous- ja hallintojohtaja (1999), Raahen TH-Elektroniikan toimitusjohtaja (1998) ja talousjohtaja ( ). Aikaisemmin Kone Oy Raahen tehtaan talouspäällikkö ( ).

34 34 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ LIIKETOIMINTOJEN ORGANISOINTI JA TYTÄRYHTIÖT Konsernin liiketoiminta ja tytäryhtiöiden omistus jakaantuu ydinosaamisalueiden mukaisesti kahteen liiketoimintaalueeseen: johdinsarjat ja elektroniikka. Näiden liiketoiminta-alueiden toimintaa johdetaan keskitetysti kunkin liiketoiminta-alueen alakonsernin emoyhtiöstä. Johdinsarjaliiketoimintaa johtaa PKC Wiring Systems Oy ja elektroniikkaliiketoimintaa PKC Electronics Oy, jotka ohjaavat, valvovat ja johtavat tytäryhtiöidensä toimintaa. Alakonsernien emoyhtiöiden toimitusjohtajat kuuluvat konsernin johtoryhmään. Kunkin liiketoiminnan johtajan tukena on johtoryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä kyseisen liiketoiminnan strategiaa ja toimintaa. Konserniyhtiöiden toimitusjohtajat ja hallitukset tai hallituksia vastaavat toimielimet päättävät liiketoimintaan liittyvistä linjauksista ja strategioista PKC:n hallituksen hyväksymissä puitteissa. Konserniyhtiöiden hallituksen ja hallitusta vastaavan toimielimen, toimitusjohtajan ja muun johdon valitsee ja palvelussuhteen ehdoista päättää emoyhtiön toimitusjohtaja hallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaisesti. Konserniyhtiöiden hallitukset ja hallituksia vastaavat toimielimet koostuvat pääasiassa PKC:n johdon edustajista. Konserniyhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat konserniryhtiöiden toiminnasta, liiketoiminnan kehittämisestä, sidotuista varoista, pääoman tuotosta ja kassavirrasta. Konserniyhtiöiden hallitukset ja hallituksia vastaavat toimielimet vastaavat ao. maan lainsäädännön ja määräysten mukaisesta hallitukselle kuuluvasta tehtäväkokonaisuudesta: liiketoimintavastuu on konserniyhtiöllä. Konserniyhtiöiden muu johto vastaa toimivaltuuksiensa rajoissa oman vastuualueensa toiminnoista. TILINTARKASTUS Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiön tilintarkastajaksi Keskuskauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan. Vuonna 2009 tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juhani Rönkkö. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätyttyä. SISÄPIIRIASIAT Yhtiössä noudatetaan Nasdaq OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat yhtiön toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, hallituksen jäsenet, tilintarkastaja ja yhtiön tilintarkastuksesta päävastuussa oleva tilintarkastusyhteisön toimihenkilö. Lisäksi yhtiö on määritellyt julkiseen sisäpiiriin kuuluviksi ilmoitusvelvollisiksi konsernin johtoryhmän jäsenet. Yhtiön julkinen sisäpiiri on esitelty kokonaisuudessaan yhtiön Internet-sivuilla. Yhtiön sisäiseen, ei-julkiseen, yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat henkilöt, jotka asemansa tai tehtäviensä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiirin tietoa. Merkittävien hankkeiden yhteydessä käytetään lisäksi hankekohtaista sisäpiirirekisteriä. Yhtiö suosittelee, että sisäpiiriin kuuluvat tekevät yhtiön osakkeisiin pitkäaikaisia sijoituksia, ja että he eivät käy osakkeilla aktiivista kauppaa. Kaupankäynti suositellaan ajoitettavaksi 30 vuorokauden sisään tuloksen julkaisemisen jälkeen ottaen kuitenkin huomioon mahdollisen sisäpiirin tiedon aiheuttamat rajoitukset. Sisäpiiriin kuuluvat eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla tai osakejohdannaisilla etuuksilla yhtiön osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista edeltävien 30 vuorokauden aikana, ja tämä suljettu ikkuna päättyy tulosjulkistusta seuraavana päivänä.

35 35 KUVAUS TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ Sisäinen valvonta Hallitus vastaa sisäisestä valvonnasta toimitusjohtajan ollessa vastuussa valvonnan käytännön järjestämisestä. Hallitus huolehtii siitä, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta. Lisäksi se varmistaa, että riskienhallinnassa käytettävät suunnittelu-, tieto- ja hallintajärjestelmät ovat riittäviä ja liiketoiminnan tavoitteiden mukaisia. PKC Group Oyj:n hallitus on hyväksynyt koko konsernin kattavan sisäisen valvonnan ohjeistuksen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, että informaatio on luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan koko konsernissa. Sisäisen valvonnan tavoitteisiin kuuluvat mm. seuraavat: vastuiden, vallan ja raportointisuhteiden selvä määrittely eettisen ilmapiirin ja rehellisyyden edistäminen asetettujen tavoitteiden ja päämäärien saavuttaminen sekä resurssien taloudellinen ja tehokas käyttö asianmukainen riskienhallinta taloustietojen ja muiden johdon tietojen oikeellisuus ja luotettavuus sitoumuksiin, maksuihin ja varallisuuden ja vieraan pääoman kirjanpitoon liittyvien toimintojen erottaminen ja prosessien yhteensovittaminen toimintojen, tiedon ja varallisuuden suojeleminen tiedonkulun varmistaminen ulkoisten sääntöjen sekä sisäisten menettelytapojen ja toimintastandardien noudattamisen varmistaminen. Sisäinen valvonta on olennainen osa kaikkea konsernin toimintaa kaikilla organisaatiotasoilla. Sisäisen valvonnan menetelmiin kuuluvat sisäiset ohjeet, raportointi, erilaiset tekniset järjestelmät ja toimintoihin liittyvät käytännöt. Ne auttavat varmistamaan, että johdon määräyksiä noudatetaan ja konsernin tavoitteiden saavuttamista uhkaaviin riskeihin reagoidaan asianmukaisesti. Koska yhtiöllä ei ole erityistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota on erityishuomiota kiinnitetty toimintojen organisointiin, henkilökunnan ammattitaitoon, toimintaohjeisiin, raportointiin ja tilintarkastuksen laajuuteen. Riskienhallinta Riskienhallinta on kiinteä osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan yritystoimintaan olennaisesti liittyvien tai siihen kuuluvien riskien tunnistamista, arvioimista, mittaamista, rajoittamista ja tarkkailemista. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa yritystoiminnalle merkitykselliset riskit ja määritellä toimenpiteet, vastuut ja aikataulut, joilla riskienhallinnasta voidaan tehdä tehokasta. Riskienhallintaprosessit kulkevat rinnakkain strategisten prosessien kanssa, ja saavutettuja tuloksia hyödynnetään järjestelmällisesti vuosittaisessa suunnittelussa. Riskejä arvioidaan riskienhallintaohjeiden mukaisesti.