ASUMISTURVALLISUUDEN TARKISTUSLISTA

Transkriptio

1 ASUMISTURVALLISUUDEN TARKISTUSLISTA TIETOJA JA OHJEITA KÄYTTÄJÄLLE Tarkistuslistan käyttötarkoitus Asumisturvallisuuden tarkistuslista on tarkoitettu helpottamaan paloturvallisuuden ja tapaturmavaarojen arviointia asunnoissa. Lomake on suunniteltu erityisryhmien tarpeisiin (esimerkiksi ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille) ja käytettäväksi samassa yhteydessä, kun arvioidaan esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuollon asiakkaan palvelu- tai hoivatarvetta ja mahdollisuuksia selvitä asumisympäristössään turvallisesti. Se soveltuu myös yleisemmin asumisturvallisuuden arviointiin ja suunnitteluun - esimerkiksi kehitysvammaisten tai muiden henkilöiden, joiden toimintakyky on tavalla tai toisella rajoittunut. Kysymykset muodostavat kolme laajempaa kokonaisuutta: 1) turvallisuus hätätilanteessa 2) paloturvallisuus 3) liikkumisen turvallisuus Ohjeita tarkistuslistan käyttöön Asumisturvallisuuden kartoittaminen tapahtuu yhteistyössä asiakkaan kanssa hänen kotonaan. Tarkistuslista käydään kohta kohdalta läpi. Niiden kysymysten kohdalla (kysymykset 1 25), joissa vastaukseksi tulee ei tai tulos on epävarma, tulee pohtia turvallisuutta lisääviä ratkaisuvaihtoehtoja. Viimeisen kysymyksen (kysymys 26) kohdalla myönteinen vastaus merkitsee lisääntynyttä kaatumisen riskiä. Jos vastaus on kyllä, tulisi pohtia ehkäiseviä toimia. Lomakkeen täyttöä helpottamaan on kuhunkin vahvennetulla tekstillä kirjoitettuun kysymykseen liitetty sisältöä selvittävää tekstiä. Turvallisuuden parantaminen tapahtuu tuloksekkaimmin eri asiantuntijoiden, kuten kunnan eri hallintokuntien, pelastuslaitoksen ja omaisten yhteistyönä. Yhteistyön edellytyksenä on asiakkaan antama kirjallinen suostumus, joka voidaan täyttää tarkistuslomakkeen loppuun. Asumisturvallisuuden tarkistuslista 1. Turvallisuus hätätilanteessa 1. Kykeneekö asukas hälyttämään apua hätätilanteessa? Onko puhelimen lähellä hätänumero? Osaako kertoa osoitteen, mistä soittaa ja opastaa paikalle? Kykeneekö asukas tekemään hälytyksen vaaratilanteessa mihin vuorokauden aikaan tahansa (esimerkiksi lääkityksen vaikutus)? Asukkaalla tulisi olla puhelimen välittömässä yhteydessä näkyvästi esillä hätänumero ja omat osoitetiedot Hälytys voidaan puhelimen lisäksi tehdä myös henkilökohtaisen turvarannekkeen välityksellä. Tällöin pitää arvioida tuleeko viivettä avun saamisen kannalta, eli mihin hälytys ohjautuu ja mitkä ovat toimintakäytännöt hälytyksen tapahduttua. Tätä kohtaa arvioitaessa tulisi selvittää asukkaan kyky vuorokaudenajasta riippumatta hälyttää tarvittaessa apua. Esimerkiksi unilääke tai muu vastaava keskushermostoon vaikuttava lääke saattaa heikentää kykyä tehdä hälytys. 2. Kykeneekö asukas alkusammuttamaan? Onko sammutin / sammutuspeite saatavilla? Osaako asukas käyttää sitä, onko harjoitellut? Onko hänen toimintakykynsä riittävä alkusammutukseen?

2 Tämän kysymyksen kohdalla arvioidaan asukkaan realistisia mahdollisuuksia kyetä alkavan palon sammuttamiseen: - fyysinen kunto (tasapaino, ketteryys, lihasvoima) - aistitoiminnat - henkinen toimintakyky, kyky arvioida tilanne ja toimia tarkoituksenmukaisesti - osaaminen: sammutuspeitteen ja sammuttimen käyttöä on harjoiteltu - sopiva sammutinpeite tai sammutin on helposti ja nopeasti saatavilla Nopea poistuminen ja hälytyksen tekeminen ovat toimintarajoitteiselle henkilölle turvallisempi vaihtoehto kuin alkusammutukseen ryhtyminen. Palo etenee 2-3 minuutissa vaaralliseksi. 3. Kykeneekö asukas poistumaan asunnosta hätätapauksessa 2-3 minuutissa? Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky eri vuorokaudenaikoina (huom. lääkitys/ alkoholi!) Lukitukset helppo, nopea ja looginen avata (pitää päästä ulos ilman avainta tai työkalua) Kulkureitti ulos on helppo löytää Kulkureitti on esteetön Kulkureitillä on tarvittavat kaidepuut eikä ole kompastumisen vaaraa Onko asukkaalle opastettu miten toimia tulipalon sattuessa? Palo kehittyy nopeasti. Aikaa poistumiselle palon syttymisestä on 2-3 minuuttia. Poistumiskykyä arvioitaessa tulee miettiä myös vuorokaudenajan merkitystä. Miten asukkaan mahdollinen sairaus tai lääkitys vaikuttaa kykyyn havaita vaara, reagoida siihen oikein, päästä liikkeelle vuoteesta ja turvaan? Erillinen turvalukitus hidastaa ja vaikeuttaa poistumista hätätilanteessa. Ovien tulisi olla helposti ilman avainta tai työkalua avattavia. Lukon aukeamissuunnan tulisi olla sama kuin avaimen tai salvan kääntösuunta. Poistumiskykyä arvioitaessa tulisi pohtia myös liikuntavammaisen voiman ja tekniikan tarvetta ovien avaamiseen. Asunnoista, joissa on sähköisesti avautuvat ovet tulee myös päästä helposti poistumaan palotilanteessa, jolloin sähkö on mahdollisesti kytkeytynyt pois päältä. Pimeys ja savu vaikeuttavat poistumista. Pelastautumista helpottaa esimerkiksi jalkalistaan tai lattiaan sijoitettu jälkivalaiseva merkkinauha, joka viitoittaa tietä ulos asunnosta ja talosta. Tämä on erityisen tärkeää sokkeloisissa rakennuksissa. Siisteyteen ja järjestykseen sekä kulkureittien esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asunnossa ei ole hyvä varastoida tavaraa, jota ei säännöllisesti tarvita. Varauloskäyntiä, esimerkiksi kulkureittiä terassille, ei saa tukkia huonekaluin tms. Onko asukkaalle opetettu, miten toimia tulipalon sattuessa? Toimintamallit ovat erilaisia riippuen asukkaan kunnosta, esim: Toimintamalli hyväkuntoiselle: a. Yritä sammuttaa b. Mene Ulos c. Sulje Ovet Toimintamalli henkilölle, jonka toimintakyky on rajoittunut, mutta kykenee itsenäiseen poistumiseen: a. Tee turvapuhelin hälytys b. Mene Ulos c. Sulje Ovet Toimintamalli henkilölle, joka ei kykene omatoimiseen pelastautumiseen. a. Tee turvapuhelin hälytys b. Mene maahan makaamaan, suojaa päätä c. Odota apua

3 2. Paloturvallisuus 4. Onko asunnossa tarkoituksenmukainen ja kunnossa oleva palovaroitin? Ymmärtääkö asukas, mitä tehdään, kun varoitin soi? Soveltuuko hälytin asukkaalle (näkövamma, kuulovamma)? Onko palovaroitin kytketty hälyttämään myös muualla? Asuntopalo syttyy useimmin makuutilassa tai keittiössä ja usein yöaikaan. Pienessä asunnossa riittää, että palovaroitin on makuuhuoneessa. Suuremmassa asunnossa palovaroittimia pitäisi olla useita, jotta syttynyt palo havaitaan ajoissa ja henkilöllä on mahdollisuus pelastautumiseen. On tärkeä selvittää, tunnistaako asukas hälytyksen palovaroittimen hälytykseksi ja ymmärtää, miten pitää toimia. Palovaroittimen säännöllinen testaaminen auttaa myös varoittimen äänen tunnistamisessa. Varoittimen tulisi olla käyttäjälleen sopiva. Esimerkiksi kuulovammaisella hälytysäänen lisäksi laitteen tulisi hälyttää valosignaalilla tai kuulo- ja näkövammaiselle tärinällä. Markkinoilla on myös laitteita, joissa on erillinen testauspainike ja paristokotelo sopivalla korkeudella seinällä, jotta testaus ja paristonvaihto sujuvat helposti ja turvallisesti. On myös olemassa verkkovirtaan liitettäviä ja sarjaan kytkettäviä palovaroittimia. Onko palovaroittimet kytketty hälyttämään myös muualla? Useissa tilanteissa asukas ei itse ole reagoinut toimivaan palovaroittimeen, vaan esimerkiksi naapuri kuulee varoittimen äänen ja tekee hälytyksen. Olisi hyvä, jos palovaroitin hälyttäisi myös esimerkiksi ulkona, naapurissa tai jonkun muun luona. Rivitaloissa palovaroittimien olisi hyvä olla sarjakytkettyjä. 5. Onko asunnossa automaattinen sammutuslaitteisto? Mikäli asukas ei itse pysty pelastautumaan 2-3 minuutissa, eikä kukaan pysty häntä pelastamaan tässä ajassa, on automaattinen sammutuslaitteisto ainoa mahdollisuus asukkaan pelastamiseksi, kun asunnossa syttyy tulipalo. Automaattinen sammutuslaitteisto, sprinkleri, on tehokkain tapa lisätä paloturvallisuutta ja antaa aikaa pelastautumiselle ja pelastamiselle. 6. Onko liedessä turvakatkaisija/ylikuumenemisen estävä toiminto? Lieden päällä ei säilytetä mitään palavaa tavaraa, eikä sen välittömässä läheisyydessäkään. Lemmikkien omistajien tulee muistaa, että eläin voi vahingossa kytkeä lieden toimimaan. Liesipalot ovat yleisimpiä sähkölaitteiden aiheuttamia tulipaloja ja yleensä syynä on päälle unohtunut tai vahingossa päälle kytkeytynyt liesi. Liesipalot ovat yleisimpiä sähkölaitteiden aiheuttamia tulipaloja (yli 50 % asuntopaloista), ja yleensä syynä on päälle unohtunut tai vahingossa päälle kytkeytynyt liesi. Saatavissa on turva-ajastimilla ja muilla turvalaitteilla varustettuja liesiä, joiden paloturvallisuus on selvästi vanhoja liesimalleja parempi. Jälkikäteen on myös asennettavissa esimerkiksi palovaroitin, joka hälyttäessään katkaisee virran. Lieden päällä ei säilytetä mitään palavaa tavaraa, eikä sen välittömässä läheisyydessäkään. Keittiössä tulee huolehtia myös siitä, että kahvinkeitintä tms. kodin pienkonetta ei käytetä niin lähellä liettä, että sähköjohdon on vaara joutua liedelle. Lemmikkien omistajien tulee muistaa, että nälkäinen eläin tavoittelee helposti yksinään ruoka-astiaa, joka on jätetty lieden päälle tai viereen, ja samalla vahingossa kytkee lieden toimimaan. Asumisturvallisuuskartoitusta tehtäessä olisi myös hyvä varmistautua siitä, että liettä ja uunia käytetään vain ruoan valmistukseen eikä esimerkiksi lisälämmön lähteenä (lukuun ottamatta myös lämmittämiskäyttöön

4 muurattua puilla lämmitettävää hellaa tai leivinuunia). Siihen tarkoitukseen on turvallisempia, tehokkaampia ja taloudellisempia vaihtoehtoja. 7. Onko asunnossa tarpeettomia sähkölaitteita? Joissakin tapauksissa esimerkiksi sähköliesi on todettu turvallisuutta heikentäväksi ja tarpeettomaksi, esimerkiksi dementiaa sairastavan kohdalla. Dementikolle tuodaan valmis ruoka. Lieden poistaminen on todettu välttämättömäksi turvallisuutta lisääväksi toimeksi myös joidenkin päihdeongelmaisten asuntolassa asuvien kohdalla: on yhdessä sovittu ruoan valmistamisesta valvotusti yhteisissä tiloissa. Vanha kytkettynä oleva pakastin ym. kylmälaite, joka ei varsinaisesti ole käytössä, muodostaa myös paloturvallisuusriskin. Tällaisten laitteiden poistamisesta on hyvä sopia. 8. Ovatko kodin sähkölaitteet turvallisia? Ovatko sähkölaitteet (kahvinkeitin, vedenkeitin, silitysrauta, ym.) kunnossa ja mahdollisimman turvallisia? Turvallisuutta lisää esimerkiksi laitteessa oleva ajastin tai automaattinen virrankatkaisija. Onko keittiön pienkoneille oma turvallinen paikkansa niitä käytettäessä? Ovatko laitteiden kannet, kytkimet ja johdot ehjiä ja johdot rispaantumattomia, palaako sulake usein? Onko johdot sijoitettu ja kiinnitetty turvallisesti o ei kompastumisvaaraa o ei kuumenemis- tai rikkoutumisvaaraa Puhdistetaanko kylmälaitteet jäästä ja pölystä säännöllisesti? Sähkölaitteet tulee tarkistaa; ovatko laitteiden kannet ja kytkimet ehjiä ja johdot rispaantumattomia. Jos jokin sulake palaa säännöllisesti, tarvitsee sähkölaitteisto ammattilaisen huoltoa. Jatkojohdot on kiinnitetty siten, että niihin ei kompastu. Johtohässäköitä ei saa muodostua. Jatkojohto on aina vain tilapäiseen käyttöön. Sisältä ei saa viedä sähköä rakennuksen ulkopuolelle vaan on käytettävä ulkopistorasioita. Keittiön pienkoneilla tulee olla oma turvallinen paikkansa niitä käytettäessä, ettei kuumeneva laite tai laitteen johto aiheuta vaaratilannetta. Kahvin- ja vedenkeittimeksi ja silitysraudaksi tulisi valita automaattisesti virran katkaiseva laite, jotta vaara laitteen unohtamisesta päälle voitaisiin estää. Kylmälaitteiden säännöllinen puhdistus pölystä ja jäästä parantaa laitteen paloturvallisuutta. 9. Suljetaanko tv-laite virtakatkaisijasta? Television päällä ei pidetä mitään esineitä, kukkia, kynttilöitä, liinaa, tms. TV-laite kannattaa sammuttaa pääkytkimestä aina, kun se jää ilman valvontaa eli kotoa poistuttaessa tai yön ajaksi. Televisio on hyvä sammuttaa aina ensin kaukosäätimestä valmiustilaan ja vasta tämän jälkeen pääkytkimestä sammuksiin. Näin pääkytkimeen kohdistuva kuormitus vähenee. Jos TV toimii tavallisuudesta poikkeavasti, on laite heti huollatettava. Laite kannattaa sammuttaa pääkytkimestä aina, kun se jää ilman valvontaa eli kotoa poistuttaessa tai yön ajaksi. Myös vakuutusyhtiöiden suojeluohjeissa kehotetaan sammuttamaan TV silloin, kun se ei ole haltijansa valvonnassa. Televisio on hyvä sammuttaa aina ensin kaukosäätimestä valmiustilaan ja vasta tämän jälkeen pääkytkimestä sammuksiin. Näin toimien pääkytkimeen kohdistuva kuormitus vähenee. Jos TV:ssä ilmenee jotain tavallisuudesta poikkeavaa, on laite heti huollatettava.

5 10. Käytetäänkö pyykin- ja astianpesukonetta vain asukkaan ollessa kotona? Laitetta käytettäessä on oltava kotona. Siten vähennetään merkittävästi niin tulipalon kuin vesivahingonkin riskiä. On myös tärkeää huollattaa viallisesti toimiva laite heti vian ilmettyä, sillä palovaara piilee juuri viallisissa laitteissa. Laite vikaantuu yleensä ohjelmakoneistostaan. Pyykin- ja astianpesukoneiden kunnon tarkistus. Koneita käytetään vain silloin, kun käyttäjä on kotona. Siten vähennetään merkittävästi niin tulipalon kuin vesivahingonkin riskiä, mikäli laitteeseen sattuisi tulemaan vakava vika kesken käytön. On myös tärkeää huollattaa viallisesti toimiva laite heti vian ilmettyä, sillä palovaara piilee juuri viallisissa laitteissa. Laite vikaantuu yleensä ohjelmakoneistostaan. Astian- ja pyykinpesukonetta varten on saatavissa myös mahdollisesta vesivuodosta hälyttäviä ja veden tulon katkaisevia lisälaitteita. Mahdollisen vesivuodon aiheuttama moottorin kostuminen aiheuttaa oikosulun vaaran. 11. Saunan käyttö rajoittuu vain saunomiseen, ja siellä ei kuivateta esim. pyykkiä Kiukaan päälle ei saa koskaan nostaa mitään tavaraa eikä kiukaan yläpuolella saa kuivattaa pyykkiä. Tarkistetaan ennen kiukaan päälle kytkemistä, että se on turvallista. Onko horjahdusvaara kiukaan päälle estetty esim. kaitein? Onko löylyhuoneessa turvallista liikkua liukastumatta? Onko tukikaiteet oikein sijoitettu? Saunaa saa käyttää vain saunomiseen, kiukaan päälle ei saa koskaan nostaa mitään ja kiukaan yläpuolella ei saa kuivattaa pyykkiä. Mikäli kiukaan lämmityksen voi kytkeä päälle saunan ulkopuolelta, on tärkeää kuitenkin tarkistaa, että kiukaan lämpeneminen voi tapahtua turvallisesti. Lämpö saattaa hankaloittaa saunojan turvallista liikkumista samoin kuin kosteat pinnatkin. Saunatiloissa tulisi sijoittaa suoja- ja tukikaiteet siten, että saunoja voi kaikissa liikkumisen vaiheissa saada riittävästi suojaa ja tarvitessaan tukea. Mikäli lattia on liukas ja saunatiloissa käytetään lattiatrallia, on sen tukevuus ja pinnan riittävä kitka varmistettava, ettei liukastumista tai kompastumista pääsisi tapahtumaan. 12. Sähköpatterit ja lämmittimet ovat tukevia ja kaatumattomia eikä niitä peitetä. Sähköpatterit ja lämmittimet saattavat kuumeta pinnaltaan jopa 200 asteeseen. Ne tulee sijoittaa vapaaseen tilaan siten, etteivät ympärillä olevat tekstiilit tai tavarat kuumene ja syty. Sähköpatterin tai lämmittimen päällä ei saa kuivattaa vaatteita. Myös sähköpatterin ja lämmittimen tukevuus tulee varmistaa, ettei se mahdollisesti kaatuessaan aiheuta palovaaraa. 13. Sähköpatterit ja valaisimet on sijoitettu niin, että verhot tai muut tekstiilit tai helposti syttyvät materiaalit eivät voi koskettaa niitä (pintalämpötila voi nousta 200 asteeseen). Monta paloa vuodessa syttyy siitä, että esimerkiksi verho tai valaisimen varjostin pääsee kuumenemaan liikaa. Perinteiset hehkulamput on hyvä korvata energiaa säästävällä lampputyypillä, joka ei kuumene hehkulamppujen tapaan. Halogeenivalaisimien kohdalla on tärkeää ottaa huomioon voimakas lämmön muodostus.

6 14. Valaisimet on sijoitettu turvallisesti. Ne eivät kaadu, tai niitä ei voi vahingossa peittää. Niissä käytetään valmistajan suositusten mukaisia lamppuja, mielellään energiansäästölamppuja, jotka eivät kuumene. Varotaan halogeenivalaisimien korkeita lämpötiloja. Valaisimet on sijoitettu turvallisesti. Ne eivät kaadu, tai niitä ei voi vahingossa peittää. Niissä käytetään valmistajan suositusten mukaisia lamppuja. Varotaan halogeenivalaisimien korkeita lämpötiloja. Valaisimien tukevuuteen kaikissa käyttötilanteissa tulee kiinnittää huomiota. Kaatuessaan ja joutuessaan kosketuksiin esimerkiksi tekstiilien kanssa, valaisin saattaa sytyttää palon. 15. Sisällä asunnossa ei tupakoida. Tupakointi on yksi yleisimmistä tekijöistä kuolemaan johtaneiden asuntopalojen taustalla. Asunnossa sisällä ei tulisi tupakoida, vaan turvallinen tupakointipaikka tulisi järjestää pihalle tai parvekkeelle palamattomine kalusteineen ja tuhka-astioineen. 16. Kynttilöiden käsittely on asianmukaista Kynttilää poltetaan turvallisessa paikassa. Kynttilän jalka on tukeva ja syttymätön. Kynttilää poltetaan vain valvotusti. Kynttilä tulee sijoittaa aina palamattomaan, metallista, lasista tai posliinista valmistettuun kynttilänjalkaan tai alustalle. Kynttilän polttaminen vaatii aina valvontaa. Sammuttaminen unohtuu helposti. Myös lasinen tai keraaminen kynttilänjalka saattaa rikkoutua kuumetessaan, jos kynttilä pääsee palamaan aivan loppuun asti. Kynttilä tulee sijoittaa niin, että sen läheisyydessä ei ole mitään syttyvää, esimerkiksi verhoja tai koristeita. Koristemansetit ja erilaiset kynttiläasetelmat, joissa on palavia materiaaleja, ovat vaarallisia. Turvallisin tapa sytyttää kynttilä on pitkävartisella sytyttimellä. Tulitikkuja käytettäessä tulitikku on sammutettava huolellisesti, ennen kuin se heitetään pois. Ulkotulia saa käyttää vain ulkona pihalla, ei parvekkeella. Ulkotuli pitää sijoittaa turvalliselle, vähintään 3 m:n etäisyydelle palavista rakenteista ja ottaa huomioon mahdollinen tuulen vaikutus. Tuuli kaataa herkästi kevyen ulkotulen. 17. Tulen ja tulisijan tuhkan käsittely on asianmukaista Tuhkan siirtämiseen ja sijoittamiseen on asianmukaiset välineet ja paikka. Onko tulisija kunnossa? Onko nuohooja käynyt viimeisen vuoden aikana? Tulisijan edustan tulee olla suojattu palamattomalla materiaalilla. Tuhkan käsittelyyn ja sijoittamiseen tulisi olla asianmukaiset välineet ja paikka, esimerkiksi metallinen kauha tai tuhkalapio, metallinen, kannellinen kuljetusastia ja metallinen, kannellinen säilytysastia. Vain täysin sammunutta tuhkaa saa siirtää. Nuohous suoritetaan lain mukaan vuosittain. Nuohooja tarkkailee myös hormien ja tulisijan kuntoa ja antaa tarvittaessa kehotuksen paloturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Nuohoojan tilaaminen on laissa osoitettu asukkaan vastuulle. 3. Liikkumisen turvallisuus 18. Ovatko päivittäin tarvittavat käyttöesineet helposti saatavilla? Esimerkiksi mausteiden sijoittaminen lieden yläpuolelle saa aikaan vaaratilanteita Kiipeämisen tarvetta tulisi välttää

7 Kaatumiset ja putoamiset ovat yleisimpiä tapaturmia. Päivittäin tarvittavat käyttöesineet tulisi sijoittaa helposti saataville, ettei niitä tarvitse esimerkiksi kiivetä etsimään yläkaapista. Esimerkiksi mausteiden sijoittaminen lieden yläpuolelle aiheuttaa palovammavaaran ja liedelle putoavat maustepakkaukset ja mausteet myös palovaaran. Parempi paikka mausteille olisi esimerkiksi keittiölaatikostossa lieden lähellä. Kodin säilytystilojen suunnitteluun ja toteuttamiseen on tullut paljon uusia ja käyttöä helpottavia ratkaisuja. Lisää tietoa saa esimerkiksi Työtehoseuran kotitalousosastolta tai Helsingin Sosiaaliviraston Toimiva Kotinäyttelystä. Kiipeämistä tulisi välttää. 19. Ovatko taloustikkaat tukevat ja käsituelliset? Taloustikkaiden tulisi olla tukevat, helposti siirrettävät ja käsituelliset. 20. Liukastumisen tai kompastumisen vaaraa ei ole yleinen siisteys ja järjestys lattiamateriaali kynnykset matot jatkojohdot o Jatkojohdot on kiinnitetty siten, että niihin ei kompastu. Johtohässäköitä ei saa muodostua. Jatkojohto on aina vain tilapäiseen käyttöön. Sisältä ei saa viedä sähköä rakennuksen ulkopuolelle vaan on käytettävä ulkopistorasioita jalkineiden turvallisuus tarvittavat tuet ja kaiteet (makuuhuone, peseytymistilat, keittiö, kulkutiet) Kompastumisen vaara pitäisi asukkaan, omaisten, kiinteistön omistajan ja kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa yhteistyössä saada mahdollisimman pieneksi. Vaikka liikkuminen päiväaikaan vaikuttaisi sujuvan turvallisesti, yöaikaan tai hätätilanteessa esteiden merkitys korostuu ja ne muodostavat selkeän vaaran kompastumiselle. 21. Onko valaistus riittävä ja helposti säädettävissä? Ei suuria kirkkauseroja tai häikäisyä Liikkumista helpottava, turvallinen ja voimakkuudeltaan säädettävä yövalaistus Onko katkaisijoita riittävästi ja oikeissa paikoissa Onko valaistus riittävä portaikoissa ja uloskäynnin yhteydessä (porraskäytävässä valo ei sammu liian nopeasti)? Tarkoituksenmukainen valaistus lisää liikkumisen turvallisuutta ja auttaa orientoitumaan aikaan ja paikkaan esimerkiksi yöllä herättäessä. Iän myötä silmän valontarve lisääntyy ja sopeutuminen valaistuseroihin heikkenee. Toisin sanoen on vältettävä häikäisyn tuottamista huolimattomasti suunnatulla valaistuksella (esimerkiksi vastavalo, valoa häikäisevästi heijastavat pinnat ja valaistuksen aiheuttama kiusa- tai hajahäikäisy). Portaikkojen, oviaukkojen ja sisäänkäyntien turvallisuutta voidaan parantaa huomattavasti hyvällä valaistuksella. Hyvä yövalaistus makuuhuoneesta WC-tiloihin on turvallisuutta parantava. Katkaisijat tulisi sijoittaa niin, että valot saa kytkettyä tarpeen mukaan päälle ja pois useasta paikasta, jolloin pimeässä ei tarvitse liikkua edes tutussa ympäristössä. Valaistusvoimakkuutta on voitava säätää tarpeen mukaan, jolloin ei tule tarvetta peittää liian kirkkaasti valaisevaa lamppua tilapäisesti esimerkiksi jollakin tekstiilillä. Kuuma lamppu sytyttää helposti tulipalon (8,4 % asuntopaloista on valaisimen aiheuttamia).

8 22. Uloskäynti ja pihapiiri ovat turvallisia Riittävä valaistus Tasaiset ja hoidetut kulkutiet Liukkauden torjunnasta on huolehdittu Ulko-ovi on kevyt avata Uloskäynnit muodostavat yhden keskeisen vaaranpaikan liikkumisturvallisuudelle. Pintamateriaalin muutos muuttaa askelrytmiä ja tuntumaa alustaan. Hyvä valaistus ilman suuria valaistuseroja lisää turvallisuutta. Siisteyteen, kulkuteiden esteettömyyteen, kuntoon ja liukkauden torjuntaan on kiinnitettävä huomiota. Ovien avaamisen tulisi olla helppoa myös huonosti liikkuvalla ja liikuntavammaisella, jolloin tarkkaavaisuus voidaan keskittää tasapainon ylläpitämiseen ja etenemiseen. 23. Ovatko käytössä olevat apuvälineet riittävät ja asianmukaiset? liikkumisen apuvälineet päivittäisten toimintojen apuvälineet aistivammaisen apuvälineet mitoitukset (esim. huonekalujen korkeudet) Apuvälineiden tarve ja käytössä olevien apuvälineiden kunto ja tarkoituksenmukaisuus tulisi tarkistaa säännöllisesti yhteistyössä fysioterapeutin tai toimintaterapeutin kanssa. Huonosti käyttäjälle sopiva tai huonossa kunnossa oleva apuväline saattaa aiheuttaa arvaamattomia vaaratilanteita. 24. Ovatko silmälasit kunnossa? Ongelmat näkemisessä aiheuttavat usein ongelmia myös turvallisessa liikkumisessa. Näkö pitäisi tarkistuttaa säännöllisesti. Glaukooman aiheuttamat näkökenttäpuutokset saattavat muodostua ilman oireita, ja etenevä harmaakaihi heikentää näkemistä yleisesti. Ikänäköön liittyvät muutokset vaikuttavat myös liikkumisen turvallisuuteen, varsinkin jos valaistusolosuhteet ovat huonot. 25. Onko päivittäistä yhteydenpitoa johonkin läheiseen tai tuttavaan? Yhteydenpito läheiseen tai tuttavaan päivittäin lisää turvallisuutta. Tiedonkulkua asiakkaan, omaisten, kotipalvelun ja -sairaanhoidon välillä voidaan helpottaa tietokansion avulla, johon on koottu tärkeitä yhteystietoja ja muita asiakkaan terveyden ja turvallisuuden kannalta olennaisia asioita, ja johon kukin voi tehdä myös omat merkintänsä tarpeen mukaan. Erityisesti, kun muisti alkaa heiketä, on kansiosta hyötyä. 26. Onko asukas kaatunut tai kompastunut viimeisen vuoden aikana? Onko tasapainovaikeuksia tai huimausta Onko vaikeutta liikkua asunnossa Onko vaikeutta liikkua asunnon ulkopuolella EI KYLLÄ Toimenpide Kaatumiset ennustavat kaatumisia. Tämän kysymyksen tarkoituksena on selvittää kaatumisriskiä, jotta voidaan ajoissa ryhtyä pohtimaan liikkumisvarmuutta ja -turvallisuutta lisääviä toimia yhteistyössä fysioterapeutin kanssa.