CLT- JA PUURANKATALON KUSTANNUSVERTAILU

Transkriptio

1 CLT- JA PUURANKATALON KUSTANNUSVERTAILU Olli Teriö, Tampereen teknillinen yliopisto Senni Sorri, Arkkitehtitoimisto Kooska Pertti Helin, PH-rakennuttajapalvelu Oy Jaakko Sorri, Arkkitehtitoimisto Kooska Markku Helamo, Kemin Digipolis Oy Kemin Digipolis Oy 2014 i

2 Sisällys 1 Johdanto Vertailukohteiden suunnittelun yleiskuvaus CLT- ja rankarakenteen suunnittelun eroja Arkkitehtuuri ja rakenteet Mitat Pintamateriaalit Lämmöneristävyysominaisuudet Talotekniikka Kustannusvertailu Yhteenveto ja tulosten arviointi... 8 Liitteet Liite 1: Pohjapiirrokset Liite 2: Julkisivut Liite 3: Rakenneleikkaukset Liite 4: Rakennetyypit Liite 5: CLT-elementit Liite 6: Kustannusvertailu pääryhmittäin Liite 7: Puurankatalon kustannusarvio Liite 8: CLT-talon kustannusarvio ii

3 1 Johdanto Kemiin on rakennettu CLT-koetalo, joka on herättänyt paljon mielenkiintoa eri tahojen keskuudessa. CLT-rakentamisen kustannukset ovat olleet yksi mielenkiintoa herättänyt kysymys. Kustannustietoa CLT-pientalorakentamiseen liittyen ei ole kuitenkaan ollut juuri julkisesti saatavilla. Suomalaisiin vaatimuksiin rakennettuja CLT-taloja on vielä varsin vähän. Koetalon kustannuksia ei ole voitu suoraan käyttää asuintalojen kustannustasojen määritykseen, koska talon rakentamisen yhteydessä on tehty suuri määrä tavanomaiseen rakentamiseen kuulumattomia rakennusfysiikan tutkimukseen tähtääviä asennuksia, kuten antureiden ja kaapelointien asentamista rakenteisiin. Koetalossa ei ole myöskään huomioitu kaikkia normaalin asumisen vaatimuksia, sillä siinä ei ole esimerkiksi pesutiloja tai saunaa. Tämän kustannusvertailun tavoitteena on ollut tuottaa helppokäyttöistä kustannustietoa CLTrakentamisesta eri tarpeisiin. Vertailua varten on suunniteltu mahdollisimman samanlainen fiktiivinen kohde kahdella eri rakennejärjestelmällä: sekä paikalla rakennettuna puurankatalona että CLT-elementtejä hyödyntäen. Kohteista on laadittu tavoitehintalaskelma, josta saadaan rakentamisen kustannusten suuruusluokka avaimet käteen periaatteella. CLT- ja puurankatalon materiaalien hinnassa, työmäärässä ja rakentamisen kestossa on merkittäviä eroja. CLT-talon materiaalien kustannukset ovat suuremmat, mutta toisaalta CLT-talon rakentamisessa jää useita työläitä työvaiheita pois. Rakentamisvaiheen kesto on myös lyhyempi CLT-talon tapauksessa, mikä voi pienentää muun muassa kalustovuokria ja työnjohdon osuutta kustannuksista. Haastattelujen ja työmaavierailuiden avulla rakentamistapojen merkittäviä kustannuserotekijöitä on selvitetty molempiin suuntiin. Niissä kohdin, missä kustannuserotekijöitä on tunnistettu, on kustannuserojen suuruutta selvitetty yksityiskohtaisella kustannusarviolaskennalla. Tekniikan lisensiaatti Olli Teriö Tampereen teknillisestä yliopistosta on toiminut toimeksiannon yhteyshenkilönä, koordinoinut kustannusvertailun laadintaa ja kirjoittanut merkittävän osan raportista. Arkkitehti Senni Sorri arkkitehtitoimisto Kooskasta on laatinut suunnitelmat CLT-taloa ja rankarakenteista taloa varten. Lisäksi hän on laatinut määräluettelosta pääosan. Insinööri Pertti Helin PH-Rakennuttajapalvelu Oy:stä on laatinut molemmille rakennustavoille kustannusarviot. Työn tilaajaa edustava DI Markku Helamo on antanut lähtötietoja ja kommentoinut työtä sen eri vaiheissa. Tekijät esittävät kiitokset kaikille selvityksen tekemisessä avustaneille. Heistä voidaan erikseen nimeltä mainita kouluttaja Martti Mylly, joka on jakanut tietojaan CLT-rakentamiseen liittyvistä käytännön kysymyksistä. 1

4 2 Vertailukohteiden suunnittelun yleiskuvaus Kustannusvertailua varten suunniteltiin kaksi tiloiltaan ja muodoltaan samanlaista taloa, joista toisessa kantavana runkona ovat CLT-elementit ja toisessa sahatavara. Talotyypiksi haluttiin tavanomaisen kokoinen puolitoistakerroksinen omakotitalo. Vertailutaloksi valikoitui kolmen makuuhuoneen omakotitalot, joissa on korkea olohuone- ja keittiötila. Lisäksi tiloihin kuuluu kaksi wc:tä, kodinhoitohuone, pesuhuone, sauna, tuulikaappi, eteinen sekä yläaula. Taloissa on takkaleivinuuni, katettu terassi sekä ulko-oven kohdalla sisäänkäyntikatos. Talon kerrosala on 145 m 2 ja huoneistoala 130 m 2. Pysäköinti- ja varastotilojen oletetaan olevan erillisessä piharakennuksessa. 2.1 CLT- ja rankarakenteen suunnittelun eroja Elementeistä rakennettavan CLT-pientalon arkkitehtisuunnittelu ei olennaisesti poikkea rankarakenteisen pientalon suunnittelusta. Rakennuksen mittasuhteissa on kuitenkin huomioitava CLT:n valmistuspituudet ja leveydet sekä elementtijaon vaikutus aukkojen sijoitteluun ja kokoon. Yhden huoneiston pientalokohteessa ei ole erityisiä ääneneristykseen liittyviä tai paloteknisiä vaatimuksia, jolloin esimerkiksi sisäpintoja ei tarvitse palosuojata verhouksilla. Sisätilojen monet yksityiskohdat on mahdollista toteuttaa siististi ilman listoituksia. Rakenteen yksinkertaisuuden vuoksi detaljisuunnittelu on CLT-talossa suoraviivaisempaa kuin rankarakenteisessa talossa. CLT-levy tarjoaa valmiin kiinnitysalustan esimerkiksi kalusteasennuksille, jolloin erillisiä tukirakenteita ei tarvita. CLT toimii itsessään ilman- ja höyrynsulkuna ja rakenteet liittyvät toisiinsa tiiviisti. Rankarakenteessa tiiviyden toteuttaminen höyrynsulkumuovilla vaatii puolestaan monimutkaisempia ratkaisuja, joiden onnistuminen on hyvin riippuvainen työn huolellisuudesta. Rankarakenteisessa talossa suunnittelua helpottaa ja nopeuttaa kuitenkin pitkä kokemus käytetyistä rakenneratkaisuista. CLT-talossa elementtisuunnittelu vaatii aikaa ja erityisosaamista sekä tarkoitukseen soveltuvan ohjelmiston. Elementtien valmistuskuvien pitää olla 3D-malleja, koska CLT-elementtien valmistus on pitkälle automatisoitu. Työstöjen suunnittelu vaatii myös talotekniikan suunnittelulta jonkin verran tavanomaista suurempaa tarkkuustasoa. 2.2 Arkkitehtuuri ja rakenteet Tässä vertailussa CLT-talon ja rankarakenteisen talon rakennetyypit pyrittiin suunnittelemaan siten, että ne vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan. Perinteinen harjakattoinen puolitoistakerroksinen talo toteutetaan tyypillisesti kehäristikolla, joten tällaisen talotyypin muuttaminen CLT-rakenteiseksi olisi johtanut rakenteellisesti varsin erilaisiin ratkaisuihin. Tällöin talojen vertailtavuus olisi kärsinyt. Suunnittelussa päädyttiin palkkirakenteiseen vinoon yläpohjaan, 2

5 joka pystytään toteuttamaan hyvin samankaltaisella rakenteella kummassakin vaihtoehdossa. Ulkoarkkitehtuuriltaan talotyyppi on nykyaikainen ja kattomuotona on murrettu harja. CLT-talon rakenteet haluttiin vertailussa suunnitella CLT:stä kautta linjan. Siksi myös kaikkien eikantavien seinien materiaalina on CLT, vaikka seinät olisi voitukin toteuttaa kevyinä väliseininä niiden ei-kantavien väliseinien kohdalla, joissa CLT-pinta ei jää näkyviin. Myös alapohjasta haluttiin CLT-rakenteinen, jotta sisätilat saataisiin ympäröityä kauttaaltaan CLT:llä ja höyrynsulusta tulisi yhtenäinen. Tämä johti ryömintätilaiseen alapohjaratkaisuun. CLT-rakenne toimii ilman- ja höyrynsulkuna. Talon kantavat seinät ovat pitkillä sivuilla sekä keskilinjalla murretun harjan kohdalla. Ulkoseinän etäisyys keskilinjasta on molemmilla puolilla 3,9 metriä, joka on CLT-laatalle kohtuullinen jänneväli. Keskilinja jakaa talon kahteen osaan. Ensimmäinen osa on kaksikerroksinen ja se sisältää makuuhuoneet sekä wc-, kodinhoito- ja peseytymistilat. Toinen osa on yksikerroksinen ja se sisältää korkean ja avoimen olohuone- ja ruokailutilan. Vinon yläpohjan tuomia arkkitehtonisia mahdollisuuksia on hyödynnetty talon korkeissa oleskelutiloissa, joihin yläkerran aulatila avautuu. 3

6 2.3 Mitat CLT-talossa seinä- ja yläpohjarakenteiden paksuudet ovat suurempia kuin rankarakenteisessa talossa, kun taas välipohjarakenteessa CLT mahdollistaa ohuemman rakenteen. Talon sisämitat valittiin niin, että huoneisto- ja kerrosalat vastaavat mahdollisimman hyvin toisiaan. Kerroskorkeus pidettiin samana, jotta porras- ja julkisivuratkaisun yhteneväisyys säilyisi. Ohuemmasta välipohjasta johtuen tämä valinta johti CLT-talon ensimmäisessä kerroksessa hieman suurempaan huonekorkeuteen kuin olisi ollut tarpeen. Talojen päämitat on esitetty liitteessä 1 ja 3. 4

7 Taulukko 1. Vertailutalojen kerros- ja huoneistoalat. Pinta-alojen pieni ero johtuu kantavan väliseinän erilaisista rakennepaksuuksista. kerrosala [m 2 ] huoneistoala [m 2 ] CLT 144,8 130,0 Rankarakenne 145,1 129,8 2.4 Pintamateriaalit CLT-talon sisätiloissa kaikki avointen tilojen seinäpinnat ovat CLT-puupintaa. Näitä ovat oleskeluja ruokailutilojen, eteisen, portaikon sekä yläkerran aulan seinäpinnat. Myös kaikki vinot sisäkatot on jätetty CLT-pinnalle. Rankarakenteisessa talossa vastaavat pinnat on verhoiltu paneelilla. Huonetiloissa eli makuuhuoneissa, tuulikaapissa, kodinhoitotiloissa ja vessoissa sisäpintana on maalattu CLT. Rankarakenteisessa talossa vastaavien kohtien materiaalina on maalattu kipsilevy. Alaslaskettujen kattojen pintamateriaalit, kaikkien huoneiden lattiamateriaalit sekä märkätilojen pintamateriaalit ovat molemmissa ratkaisuissa samat. Ulkomateriaalit ovat terassin rakenteita lukuun ottamatta samat. CLT-talon ulkovaipan pinta-ala on kuitenkin hieman suurempi johtuen paksummasta ulkoseinärakenteesta. Talo on verhoiltu molemmissa rakenneratkaisuissa samanlaisella lautaverhouksella. Kattomateriaalina on saumattu peltikate. Taulukko 2. Vertailutalojen sisäpintojen materiaalit. Lattiamateriaalit Seinien pintamateriaalit Sisäkattojen pintamateriaalit Molemmat talot Rankatalo CLT-talo Rankatalo CLT-talo OH / K parketti puupaneeli CLT-pinta puupaneeli CLT-pinta AULA parketti puupaneeli CLT-pinta puupaneeli puupaneeli MH1 parketti maalattu kipsilevy maalattu CLT puupaneeli CLT-pinta MH2 parketti maalattu kipsilevy maalattu CLT puupaneeli CLT-pinta MH3 parketti maalattu kipsilevy maalattu CLT puupaneeli CLT-pinta ET laatta puupaneeli CLT-pinta puupaneeli puupaneeli PORRAS laatta puupaneeli CLT-pinta puupaneeli puupaneeli ja CLT-pinta TK laatta maalattu kipsilevy maalattu CLT puupaneeli puupaneeli WC1 laatta maalattu kipsilevy maalattu CLT puupaneeli puupaneeli WC2 laatta maalattu kipsilevy maalattu CLT puupaneeli puupaneeli ja CLT-pinta KHH laatta maalattu kipsilevy maalattu CLT puupaneeli puupaneeli PH laatta laatta laatta puupaneeli puupaneeli S laatta puupaneeli puupaneeli puupaneeli puupaneeli 2.5 Lämmöneristävyysominaisuudet Talojen rakenteiden lämmöneristävyys on suunniteltu vuonna 2014 voimassa olevien rakentamismääräysten mukaan. Molemmissa vertailutaloissa on käytetty rakenteita, joiden lämmöneristävyys vastaa toisiaan. U-arvot ovat taulukon 3 mukaiset. 5

8 Taulukko 3. Rakenteiden U-arvot molemmissa vertailutaloissa. Ulkoseinät U = 0,17 W/m 2 K Ryömintätilaan rajoittuva alapohja U = 0,17 W/m 2 K Yläpohja U = 0,09 W/m 2 K 2.6 Talotekniikka Talojen lämmitysmuotona on ajateltu olevan joko kauko- tai maalämpö. Lämmönjako hoidetaan patteriverkostolla. Kustannuserojen on arvioitu olevan talotyypeissä lämpö-, vesi- ja viemärijohtojen osalta pienet eikä niitä koskevia eroja ole siksi tarkemmin huomioitu laskelmassa. Sama tilanne koskee myös takkaleivinuunia ja kiintokalusteita. Kohteisiin on suunniteltu koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihtokone on ajateltu sijoitettavaksi kodinhoitohuoneeseen. CLTelementtien hinnassa on huomioitu talotekniikan läpimenojen ja roilojen työstön hinnat. Puurankatalossa puolestaan on huomioitu ulkovaipan läpimenojen tiivistys. Sähköasennusten suhteen on arvioitu, että kaikkiin väliseiniin tulee sähköasennuksia. CLT-elementtien hinnassa on huomioitu sähköpistorasioiden ja sähkökytkinten tarvitsemat työstöt putki-/kaapelireitteineen. Sähköasennuksia pyritään välttämään ulkoseinillä, mutta esimerkiksi ovien viereen tarvitaan valokytkimien sijoittamista ja olohuoneeseen sekä makuuhuoneisiin tarvitaan myös muutamia sähkörasioita ulkoseinille. Piirustuksia talotekniikan töistä ei ole tämän selvityksen yhteydessä laadittu. 6

9 3 Kustannusvertailu Kustannusvertailu perustuu kahden mahdollisimman samanlaisen kuvitteellisen kohteen rakennussuunnitteluun, niistä laadittuihin määräluetteloihin ja kokeneen kustannuslaskijan tekemään hinnoitteluun. Rakentamisen kustannukset vaihtelevat alueellisesti ja hankinnan ajankohdan mukaan. Vertailussa on käytetty Jyväskylän hintatasoa elokuussa Ne rakennusosat, tarvikkeet ja työt, joissa esiintyy määräeroja, on laskettu suoritehintalaskennalla sekä työn että tarvikkeiden osalta. Sellaiset rakennusosat, joissa ei esiinny määräeroja on laskettu tavoitehintamenettelyllä. Tavoitehintamenettelyllä saadaan kustannuserien suuruusluokka kokonaishinnan arviointiin. Verollinen rakennustekninen kustannusarvio on CLT-talolla noin ja puurankatalolla , eli CLT-talon laskennalliset rakennustekniset kustannukset ovat noin euroa suuremmat. Avaimet käteen toimituksena kustannuksia aiheuttavat tontin maanrakennustyöt ja talotekniikan hankinnat sekä rakennuttamiseen liittyvät kustannukset. Talojen avaimet käteen hinnat ovat ja Eli lopullinen hintaero on noin Lisää kustannuseroa on syntynyt elementtisuunnittelun osalta, joka laskelmassa on lisännyt suunnittelukustannusta 3000 eurolla (alv 0). Alla olevassa taulukossa on esitetty kustannusten jakaumat ja erot kustannuslajeittain. Liitteissä 6-8 on esitetty kustannusvertailu pääryhmittäin ja suoritehintalaskelmat rakennusteknisten töiden osalta. Taulukko 4 Puurankatalon ja CLT-talon laskennalliset kustannukset Kustannusvertailu Puurankatalo CLT-talo Erotus Työpalkat Rakennusaineet ja tarvikkeet Alihankinnat ja palvelut Sosiaalikulut Yhteensä veroton Yhteensä verollinen, alv 24% ~Rakennustekninen hinta Maanrakennus Talotekniikan järjestelmät Rakennuttaminen Suunnittelu Liittymät Yleiskulut ja kate Arvonlisävero Avaimet käteen hinta, alv 24%, ilman tonttia ja varainsiirtoveroa /ka-m2 1934, ,90-122,62 Työtunnit yhteensä

10 4 Yhteenveto ja tulosten arviointi CLT-talo osoittautui tässä selvityksessä tehdyssä laskelmassa kustannuksiltaan vertailussa ollutta puurankataloa kalliimmaksi, eli hintaeroa oli 122 euroa kerrosalaneliötä kohti. CLTvaihtoehto osoittautui laskennallisesti puurankataloa noin 6-7 % kalliimmaksi hankkeen kokonaiskustannusten osalta ilman tonttia. CLT-talon kustannuksia nostaa suuri puun määrä rakentamisessa. Toisaalta CLT-vaihtoehdon kustannuksia vähentää useiden työvaiheiden poisjäänti ja rakentamisen nopeus. Puurankatalon rakentamisen kestoksi arvioitiin 6 kuukautta ja CLT-talon rakentamisen kestoksi 4 kuukautta. Aikasäästön taloudellisena hyötynä voidaan pitää myös rahoituskustannusten vähenemistä ja mahdollisten vuokrakustannusten pienenemistä sekä hyötykäytön aikaistumisesta seuraavaa arvoa. Pääomakuluja tai -tuottoja ei kuitenkaan laskelmassa ole huomioitu. CLT-puuelementit ovat Suomessa uusi tuote ja sen hintaan liittyy epävarmuutta. CLT-elementtien valmistamisen kustannuksiin vaikuttavat mm. tarvittavan CLT-levyn määrä, tarvittavien elementtien muoto ja niiden vaatimat työstöt. Yhteensä CLT-elementtejä on esimerkkikohteessa 55 kuutiometriä (netto). Kustannuslaskelmassa on otettu huomioon myös CLT-elementtituotannon hukka, jolloin kokonaispuumäärä on 60 m 3. Verottomana hintana on käytetty 550 /m 3 ja rahdin kustannuksena 15 /m 3. CLT-toimituksen veroton kokonaishinta on silloin ja verollinen hinta Vertailukohtana CLT-elementtien hintaa arvioitaessa on käytetty yleisesti tiedossa olevaa liimapuun noin 500 /m 3 kuutiohintaa. Hinnan arviota on tarkennettu puhelinkeskustelulla erään CLT-valmistajan edustajan kanssa. CLT-puun hinnan lisäksi vaihtoehtoiset rakenneratkaisut vaikuttavat toteutuskustannuksiin. Kustannuslaskennassa on käytetty 160 mm:n alapohjalaattaa ja 120 mm:n välipohjalaattaa. Myös alapohjassa 120 mm riittäisi mitoituksen osalta, mutta pesuhuoneen lattiakallistusten ja talotekniikan asennusten takia 160 mm on helpompi toteuttaa. Laskelmassa väliseinät on laskettu 100 mm:n vahvuisena, kun teknisesti 60 mm riittäisi ei-kantavissa väliseinissä. Käyttämällä 60 mm:n ei-kantavia väliseiniä säästettäisiin noin 3,5 m 3 kiintopuuta, mikä tarkoittaisi noin 2500 säästöä verollisessa toimitushinnassa. Hintaeroa voisi pienentää myös valitsemalla joihinkin joka tapauksessa pinnoitettaviin väliseiniin levyseinärakenteen. CLT-rakentamisen työmäärän työmaalla on arvioitu olevan 540 tuntia vähäisempi kuin puurankatalon työmäärä. Kustannuksissa se tarkoittaa euron säästöä. Työmaatyön keskituntiansiona on laskelmassa käytetty 18,5 /h ennen sivukuluja (73 %). Mikäli keskituntiansio on korkeampi, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla voi olla, se parantaa CLT-vaihtoehdon suhteellista kilpailukykyä. Esimerkiksi keskituntiansiolla 21 /h CLT- ja rankatalon verollinen hintaero pienenee hieman alle 2000 eurolla. Rakentamisen kestoa arvioitaessa lähtökohtana ovat olleet arviot tarvittavien työtuntien määrästä ja erään urakoitsijan arvio rakennusajasta. Työtunteja CLT-rakentamisessa tarvitaan työmaalla tässä selvityksessä käytetyn arvion mukaan noin 68 % puurankatalon työtuntimäärästä. Hyvin valmistellun puurankatalon rakennusaikana voidaan pitää puolta vuotta. Pelkällä työtuntimäärällä laskien CLT-talon rakennusajaksi voisi arvioida 3,75 kuukautta. Laskelmassa on kuitenkin käytetty 4 kuukauden rakennusaikaa, koska kokemusta talojen rakentamisesta on vielä vähän. Kokemuksen karttuessa on CLT-rakentamisella mahdollisuus päästä hyvin nopeaan rakentamiseen, koska hidas betonin kuivattamisen vaihe voidaan jättää kokonaan pois jyrsimällä pesutilojen lattiakaadot CLT- 8

11 laattaelementtiin. Laskelmassa kahden kuukauden aikasäästö on pienentänyt CLT-talon työmaan yleiskustannuksia noin 7000 eurolla puurankataloon verrattuna. Kustannusarviolaskentaan liittyy luonnollisesti epävarmuustekijöitä ja virhemahdollisuuksia. Normaalissa kustannusarviolaskennassa virhemarginaalina voidaan pitää kolmea prosenttia. Kun kohteet ovat samankaltaiset ja kustannuslaskijana toimii sama henkilö, voidaan ajatella, että todennäköisesti myös mahdolliset virheet vaikuttavat samaan suuntaan, jolloin virheillä ei ole merkitystä kustannuseron suuruuteen. On silti mahdollista, että laskelmassa olisi voinut tapahtua merkittäviä virheitä vastakkaisiin suuntiin. Kustannuseron haarukaksi voidaan edelliset seikat huomioiden arvioida euroa hyvin suurella varmuudella. 9

12 LIITE 1: Pohjapiirrokset US-01 US-03 US-01 VS-01 TK VS-01 WC1 VS-05 S MH1 VS-02 ET VS-02 KHH IV vesi VS-06 PH VS-04 VS-03 US OH takkaleivinuuni K terassi Pohjapiirros 1. krs 1:100

13 12100 US-01 VS US MH2 VS-01 WC2 VS-01 VS-01 MH3 AULA VS VS-02 alakerran korkea tila Pohjapiirros 2. krs 1:100

14 LIITE 2: Julkisivut Julkisivu pohjoiseen 1:100 Julkisivu etelään 1:100

15 Julkisivu itään 1:100 Julkisivu länteen 1:100

16 LIITE 3: Rakenneleikkaukset LEIKKAUS MAKUUHUONEIDEN KOHDALTA, CLT YP-01-A US-04-A YP-01-A MH2 VS-02-A US-01-A VP-01-A US-01-A MH1 VS-02-A OH 3433 AP-01-A AP-01-A YP-01-B US-04-B YP-01-B MH2 VS-02-B US-01-B VP-01-B US-01-B LEIKKAUS MAKUUHUONEIDEN KOHDALTA, RANKA MH1 VS-02-B OH 3433 AP-01-B AP-01-B HUOM! Näihin kuviin on merkitty vain ne mitat, jotka on pidetty samoina molemmissa rakennejärjestelmissä. Muissa mitoissa on vaihtelua rakennekerrosten erilaisista paksuuksista johtuen.

17 LEIKKAUS TUULIKAAPIN KOHDALTA, CLT YP-01-B US-04-B YP-01-B US-01-A WC2 VS-01-B AULA VP-03-B VP-02-B US-01-B 2850 US-01-A TK VS-01-A ET 2300 OH 2100 AP-02-A AP-02-A AP-01-A LEIKKAUS TUULIKAAPIN KOHDALTA, RANKA YP-01-B US-04-B YP-01-B US-01-B WC2 VS-01-B AULA VP-03-B VP-02-B US-01-B 2850 US-01-B TK VS-01-B ET 2217 OH 2104 AP-02-B AP-02-B AP-01-B

18 LEIKKAUS SAUNAN KOHDALTA, CLT YP-01-A US-04-A YP-01-A US-01-A MH3 VS-02-A VP-05-A VP-04-A K US-01-A US-03-A 2200 S VS-06-A 2300 PH VS-03-A AP-03-A AP-03-A AP-01-A LEIKKAUS SAUNAN KOHDALTA, RANKA YP-01-B US-04-B YP-01-B US-01-B MH3 VS-02-B VP-05-B VP-04-B K US-01-B US-03-B VS-06-B VS-03-B 2200 S 2200 PH AP-03-B AP-03-B AP-01-B

19 LIITE 4: Rakennetyypit

20 US-01-A Ulkoseinä CLT 1: mm CLT 180 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex One, λ = 0,033 W/mK kiinnitys koolauksen ja eristeen läpi uppokantaruuveilla 22 mm pystykoolaus 22x100 mm k mm vaakaverhous UTS 23x170 mm U = 0,17 W/m2K

21 US-01-B Ulkoseinä ranka 1: kipsilevy tai puupaneeli 48 mm vaakakoolaus 48x48 mm k600 + kivivillaeriste Paroc extra, λ = 0,036 W/mK höyrynsulkumuovi 148 mm pystyrunko 48x148 mm k600 + kivivillaeriste Paroc extra, λ = 0,036 W/mK 30 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex, λ = 0,033 W/mK 22 mm pystykoolaus 22x100 mm k mm vaakaverhous UTS 23x170 mm U = 0,17 W/m2K

22 US-02-A Ulkoseinä CLT, pesuhuone 1: laatoitus kiinnityslaasti vedeneriste 100 mm CLT 180 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex One, λ = 0,033 W/mK kiinnitys koolauksen ja eristeen läpi uppokantaruuveilla 22 mm pystykoolaus 22x100 mm k mm vaakaverhous UTS 23x170 mm U = 0,17 W/m2K

23 US-02-B Ulkoseinä ranka, pesuhuone 1: laatoitus kiinnityslaasti vedeneriste 8 mm kuitusementtilevy 48 mm vaakakoolaus 48x48 mm k600 + kivivillaeriste Paroc extra, λ = 0,036 W/mK 148 mm pystyrunko 48x148 mm k400 + kivivillaeriste Paroc extra, λ = 0,036 W/mK 30 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex, λ = 0,033 W/mK 22 mm pystykoolaus 22x100 mm k mm vaakaverhous UTS 23x170 mm U = 0,17 W/m2K

24 US-03-A Ulkoseinä CLT, sauna 1: mm paneeli 22 mm koolaus alumiinipaperi 100 mm CLT 180 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex One, λ = 0,033 W/mK kiinnitys koolauksen ja eristeen läpi uppokantaruuveilla 22 mm pystykoolaus 22x100 mm k mm vaakaverhous UTS 23x170 mm U = 0,17 W/m2K

25 US-03-B Ulkoseinä ranka, sauna 1:10 14 mm paneeli 22 mm koolaus alumiinipaperi 8 mm kuitusementtilevy 48 mm vaakakoolaus 48x48 mm k600 + kivivillaeriste Paroc extra, λ = 0,036 W/mK 148 mm pystyrunko 48x148 mm k600 + kivivillaeriste Paroc extra, λ = 0,036 W/mK 30 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex, λ = 0,033 W/mK 22 mm pystykoolaus 22x100 mm k mm vaakaverhous UTS 23x170 mm U = 0,17 W/m2K

26 US-04-A Ulkoseinä CLT, katon porrastuskohta 1: mm CLT 180 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex One, λ = 0,033 W/mK kiinnitys koolauksen ja eristeen läpi uppokantaruuveilla 48 mm pystykoolaus 48x48 mm k mm vaakaverhous UTS 23x170 mm U = 0,17 W/m2K

27 US-04-B Ulkoseinä ranka, katon porrastuskohta 1: mm kipsilevy höyrynsulku 98 mm runkotolpat 48x98 mm k300 + kivivillaeriste Paroc extra, λ = 0,036 W/mK 98 mm vaakakoolaus 48x98 mm k600 + kivivillaeriste Paroc extra, λ = 0,036 W/mK 30 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex, λ = 0,033 W/mK 48 mm pystykoolaus 48x48 mm k mm vaakaverhous UTS 23x170 mm U = 0,17 W/m2K

28 VS-01-A Ei-kantava väliseinä CLT 1:10 (pintakäsittely, maalaus) 100 mm CLT (pintakäsittely, maalaus)

29 VS-01-B Ei-kantava väliseinä ranka 1: mm puupaneeli tai maalattu kipsilevy 66 mm kertopuuranka 39x66 mm k400 + ääneneriste mm puupaneeli tai maalattu kipsilevy

30 VS-02-A Kantava väliseinä CLT 1:10 pintakäsittely, maalaus 100 mm CLT

31 VS-02-B Kantava väliseinä ranka 1:10 pintakäsittely, maalaus 13 mm kipsilevy 98 mm runkotolpat 48x98 mm k300 + ääneneriste 14 mm puupaneeli

32 VS-03-A Pesuhuoneen kantava väliseinä CLT 1: mm CLT vedeneriste vedenkestävä kiinnityslaasti laatoitus

33 VS-03-B Pesuhuoneen kantava väliseinä ranka 1:10 14 mm puupaneeli 98 mm runkotolpat 48x98 mm k300 + ääneneriste 8 mm kuitusementtilevy vedeneriste vedenkestävä kiinnityslaasti laatoitus

34 VS-04-A Pesuhuoneen ja KHH:n väliseinä CLT 1:10 pintakäsittely, maalaus 100 mm CLT vedeneriste vedenkestävä kiinnityslaasti laatoitus

35 VS-04-B Pesuhuoneen ja KHH:n väliseinä ranka 1:10 pintakäsittely, maalaus 13 mm kipsilevy 66 mm kertopuuranka 39x66 mm k400 + ääneneriste 8 mm kuitusementtilevy vedeneriste vedenkestävä kiinnityslaasti laatoitus

36 VS-05-A Saunan ja KHH:n väliseinä CLT 1:10 14 mm paneeli 22 mm pystykoolaus alumiinipaperi 48 mm koolaus 48x48 mm k600 + lämmöneriste (mineraalivilla) 100 mm CLT pintakäsittely, maalaus

37 VS-05-B Saunan ja KHH:n väliseinä ranka 1:10 14 mm paneeli 22 mm pystykoolaus alumiinipaperi 8 mm kuitusementtilevy 66 mm kertopuuranka 39x66 mm k400 + lämmöneriste (mineraalivilla) 13 mm kipsilevy pintakäsittely, maalaus

38 VS-06-A Pesuhuoneen ja saunan väliseinä CLT 1:10 14 mm paneeli 22 mm pystykoolaus alumiinipaperi 48 mm koolaus 48x48 mm k600 + lämmöneriste (mineraalivilla) 100 mm CLT vedeneriste vedenkestävä kiinnityslaasti laatoitus

39 VS-06-B Pesuhuoneen ja saunan väliseinä ranka 1:10 14 mm paneeli 22 mm pystykoolaus aluminipaperi 8 mm kuitusementtilevy 66 mm kertopuuranka 39x66 mm k400 + lämmöneriste 50 mm (mineraalivilla) + ilmarako 16 mm 8 mm kuitusementtilevy vedeneriste vedenkestävä kiinnityslaasti laatoitus

40 YP-01-A Yläpohja CLT 1: konesaumattu peltikate 22 mm laudoitus 22x100 mm 48 mm tuuletusväli, korokerima 48x48 mm aluskate 500 mm yläpohjapalkki Kerto-S k mm tuuletusväli + 55 mm tuulensuojaeriste Paroc WPS 3N, λ = 0,032 W/mK tuulensuojaeristeen kannatusrimat 48x48 mm mm puhallusvilla Paroc BLT 6, λ = 0,038 W/mK 60 mm CLT 60L3s U = 0,09 W/m2K

41 YP-01-B Yläpohja ranka 1: konesaumattu peltikate 22 mm laudoitus 22x100 mm 48 mm tuuletusväli, korokerima 48x48 mm aluskate 500 mm yläpohjapalkki Kerto-S k mm tuuletusväli + 55 mm tuulensuojaeriste Paroc WPS 3N, λ = 0,032 W/mK tuulensuojaeristeen kannatusrimat 48x48 mm mm puhallusvilla Paroc BLT 6, λ = 0,038 W/mK höyrynsulku 22 mm harvalaudoitus 22x100 mm 23 mm paneeli pintakäsittely U = 0,09 W/m2K

42 VP-01-A Välipohja CLT, makuuhuoneen katto 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 120 mm CLT 120 L3s

43 VP-01-B Välipohja ranka, makuuhuoneen katto 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 18 mm ympäripontattu havuvaneri, liima- ja ruuvikiinnitys 260 mm lattiapalkit 45x260 mm Kerto-S k mm mineraalivilla (ääneneriste) 22 mm koolaus 22x100 mm 14 mm kattopaneeli

44 VP-02-A Välipohja CLT, eteisen ja KHH:n katto 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 120 mm CLT 120 L3s 278 mm alaslasku 14 mm puupaneeli

45 VP-02-B Välipohja ranka, eteisen ja KHH:n katto 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 18 mm ympäripontattu havuvaneri, liima- ja ruuvikiinnitys 260 mm lattiapalkit 45x260 mm Kerto-S k mm mineraalivilla (ääneneriste) 278 mm alaslasku 14 mm kattopaneeli

46 VP-03-A Välipohja CLT, tuulikaapin katto 1: laatoitus vedenkestävä kiinnityslaasti vedeneriste 160 mm CLT 160 L5s 278 mm alaslasku 14 mm puupaneeli

47 VP-03-B Välipohja ranka, tuulikaapin katto 1: laatoitus vedenkestävä kiinnityslaasti vedeneriste 18 mm ympäripontattu havuvaneri, liima- ja ruuvikiinnitys 260 mm lattiapalkit 45x260 mm Kerto-S k mm mineraalivilla (ääneneriste) 278 mm alaslasku 14 mm puupaneeli

48 VP-04-A Välipohja CLT, pesuhuoneen katto 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 120 mm CLT 120 L3s 301 mm vapaa väli 98 mm kattopaneelien kannatuspuut 48x98 mm k mm kattopaneeli

49 VP-04-B Välipohja ranka, pesuhuoneen katto 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 18 mm ympäripontattu havuvaneri, liima- ja ruuvikiinnitys 260 mm lattiapalkit 45x260 mm Kerto-S k mm mineraalivilla (ääneneriste) höyrynsulku 22 mm koolaus 22x100 mm 230 mm vapaa väli 98 mm kattopaneelien kannatuspuut 48x98 mm k mm kattopaneeli

50 VP-05-A Välipohja CLT, saunan katto 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 120 mm CLT 120 L3s 401 mm vapaa väli 98 mm kattopaneelien kannatuspuut 48x98 mm k mm lämmöneriste, mineraalivilla alumiinipaperi 14 mm kattopaneeli

51 VP-05-B Välipohja ranka, saunan katto 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 18 mm ympäripontattu havuvaneri, liima- ja ruuvikiinnitys 260 mm lattiapalkit 45x260 mm Kerto-S k mm mineraalivilla (ääneneriste) höyrynsulku 22 mm koolaus 22x100 mm 230 mm vapaa väli 98 mm kattopaneelien kannatuspuut 48x98 mm k mm lämmöneriste, mineraalivilla alumiinipaperi 14 mm kattopaneeli

52 AP-01-A Kantava alapohja CLT, parketti 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 160 mm CLT 160 L5s 180 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex One, λ=0,036 W/mK, liimataan CLT:n pohjaan 22 mm kiinnityslaudat 22x100 mm k600 kiinnitetään CLT-levyyn uppokantaruuveilla eristeen läpi U = 0,17 W/m2K

53 AP-01-B Kantava alapohja ranka, parketti 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 18 mm ympäripontattu havuvaneri, liima- ja ruuvikiinnitys höyrynsulku 260 mm lattiapalkit 45x260 mm Kerto-S k mm mineraalivilla Paroc extra, λ=0,036 W/mK + 55 mm tuulensuojavilla Paroc WPS 3n, λ=0,032 W/mK 22 mm tuulensuojan kannatuspuut 22x100 lattiapalkkien alapinnassa U = 0,17 W/m2K

54 AP-02-A Kantava alapohja CLT, laatoitus 1: laatoitus vedenkestävä kiinnityslaasti kosteussulku 160 mm CLT 160 L5s 180 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex One, λ=0,036 W/mK, liimataan CLT:n pohjaan 22 mm kiinnityslaudat 22x100 mm k600 kiinnitetään CLT-levyyn uppokantaruuveilla eristeen läpi U = 0,17 W/m2K

55 VP-02-B Välipohja ranka, eteisen ja KHH:n katto 1: mm parketti 3 mm askelääneneriste 18 mm ympäripontattu havuvaneri, liima- ja ruuvikiinnitys 260 mm lattiapalkit 45x260 mm Kerto-S k mm mineraalivilla (ääneneriste) 278 mm alaslasku 14 mm kattopaneeli

56 AP-03-A Alapohja CLT, märkätila 1: laatoitus vedenkestävä kiinnityslaasti vedeneriste, kaksinkertainen kumibitumikermi 160 mm CLT 160 L5s, kallistukset jyrsitty laattaan 180 mm tuulensuojaeriste Paroc Cortex One, λ=0,036 W/mK, liimataan CLT:n pohjaan 22 mm kiinnityslaudat 22x100 mm k600 kiinnitetään CLT-levyyn uppokantaruuveilla eristeen läpi U = 0,17 W/m2K

57 AP-03-B Alapohja ranka, märkätila 1: laatoitus vedenkestävä kiinnityslaasti 60 mm kallistettu teräsbetonilaatta vedeneriste, kaksinkertainen kumibitumikermi 18 mm havuvaneri 260 mm lattiapalkit 45x260 mm Kerto-S k mm mineraalivilla Paroc extra, λ=0,036 W/mK + 55 mm tuulensuojavilla Paroc WPS 3n 55mm, λ=0,032 W/mK 22 mm tuulensuojan kannatuspuut 22x100 lattiapalkkien alapinnassa U = 0,17 W/m2K