HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/

Transkriptio

1 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Valtuusto AIKA klo 18:00-19:00 PAIKKA Kunnanvirasto valtuuston istuntosali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 63 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA TULOVEROPROSENTTI VUODELLE KUNNAN VUODEN 2014 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN 135 MÄÄRÄÄMINEN 67 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE 137 KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA 68 KESKI-SAVON OPPIMISKESKUS KUNTAYHTYMÄN 144 PURKAUTUMINEN 69 EROANOMUS TEKNISEN LAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ VUODEN 2013 TALOUSARVION MUUTOSESITYKSET MUUT KUNNANHALLITUKSEN MAHDOLLISESTI 151 KIIREELLISINÄ ESITTÄMÄT ASIAT 72 VALTUUSTOALOITTEITA 152 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään nähtävänä klo 9:00-15:00 kunnanvirastossa. Puheenjohtaja AARNO HAPPONEN Julkipanotodistus Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Ilmoitus on julkaistu Heinäveden Lehdessä Ilmoitustaulunhoitaja Asta Salo

2 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ KOKOUSAIKA klo 18:00-19:00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto valtuuston istuntosali OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Gustafsson Auvo 18:00-19:00 valtuutettu Happonen Aarno 18:00-19:00 valtuuston pj Hartikainen Veli-Pekka 18:00-19:00 valtuuston II vpj Hottinen Timo 18:00-19:00 valtuutettu Juvonen Sari 18:00-19:00 valtuutettu Kukkonen Timo 18:00-19:00 valtuutettu Roivas Tarja 18:00-19:00 varavaltuutettu Laukkanen Leena 18:00-19:00 valtuutettu Mikkonen Sirpa 18:00-19:00 valtuutettu Paatero Iiro 18:00-19:00 varavaltuutettu Puustinen Osmo 18:00-19:00 valtuutettu Rautiainen Reino 18:00-19:00 valtuutettu Ruotsalainen Anu 18:00-19:00 valtuutettu Räsänen Martti A. 18:00-19:00 valtuutettu Räsänen Mauno 18:00-19:00 valtuutettu Silvennoinen Esa 18:00-19:00 valtuuston I vpj Suhonen Maija 18:00-19:00 valtuutettu Tuovinen Aki 18:00-19:00 valtuutettu Vauhkonen Anna 18:00-19:00 valtuutettu Vihma Matti 18:00-19:00 valtuutettu POISSA Keinonen Mikko valtuutettu Laitinen Ilpo valtuutettu Paatero Ilkka valtuutettu Jauhiainen Osmo tekninen johtaja MUU Tilus Riitta A. 18:00-19:00 kunnanjohtaja Lappalainen Sinikka 18:00-19:00 kunnansihteeri Kasonen Maarika 18:00-19:00 sivistysjohtaja Malmstedt Anneli 18:00-19:00 perusturvajohtaja Räsänen Kristiina 18:00-19:00 taloussihteeri Puotinen Piia 18:05-18:30 Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry:n toim.joht ASIAT PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VAR- MENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aarno Happonen Sinikka Lappalainen Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan kä sit telylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset

3 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ PÖYTÄKIRJA ON PIDET- TY YLEISESTI NÄHTÄ- VÄNÄ Veli-Pekka Hartikainen Aika ja paikka: Kunnanvirastossa Mauno Räsänen :00

4 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Valtuusto KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS VSTO 63 Kuntalain 54 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä ja annettava yleisesti tiedoksi vähintään neljä päivää ennen kokousta. Valtuuston työjärjestyksessä aika voidaan määrätä pidemmäksikin. Valtuuston hyväksymän työjärjestyksen mukaan valtuuston koollekutsumisaika on vähintään neljä päivää. Valtuusto on päättänyt, että valtuusto kutsutaan koolle vuonna 2013 vähintään viisi päivää ennen kokousta. Kuntalain 58 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Kokouskutsu on julkaistu Heinäveden Lehdessä Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Nimenhuutolista on pöytäkirjan liitteenä nro 63 / 1. Kokous keskeytettiin klo 18:05-18:30 väliseksi ajaksi, jolloin Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry:n toimitusjohtaja Piia Puotinen esitteli yhdistyksen toimintaa.

5 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Valtuusto PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA VSTO 64 Valtuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Veli-Pekka Hartikainen ja Mauno Räsänen.

6 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto TULOVEROPROSENTTI VUODELLE 2014 KHALL Valmistelijat: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, Heinä ve si, gsm , fax (017) , taloussihteeri Kristiina Räsänen, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Kuntalain 66 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosentista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän marraskuun 19. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Vuoden 2014 talousarvion valmistelu on käynnissä ja tämänhetkisen ennusteen mukaan talousarvioesitys näyttää euron alijäämää. Jos tuloveroprosenttia korotetaan yhdellä (1) %:lla, on sen tuotto n euroa, jolloin alijäämäennusteeksi tulisi euroa. Talousarvion investointiosa on edelleen erittäin mittava: Bruttoinvestoinnit ovat 1,76 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 1,52 milj. euroa. Näiden investointien sekä vuosien 2010, 2011 ja 2012 käynnistyneiden ja valmistuneiden investointien valmistumisen jälkeen poistojen osuus tulee nousemaan merkittävästi. Lainanotto tulee lisääntymään vuonna 2014 alustavan arvion mukaan 1,5 milj. euroa. Ennusteen mukaan tuloveroa kertyisi 8,6 milj. euroa. Esityslistan liitteenä nro 2 on tulos- ja rahoitussuunnitelma TA Talousarvion tämänhetkinen valmistelu osoittaa, että tuloveroprosenttia ei ole järkevää korottaa. Kj: Kunnanhallitus esittää, että valtuusto vahvistaa Heinäveden tuloveroprosentiksi vuodelle ,75 %. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti VSTO 65 Valtuuston esityslistan liitteenä nro 1 on tulos- ja rahoitussuunnitelma TA Hyväksyttiin kunnanhallituksen esitys. Jakelu verohallinto kuntaliitto

7 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto KUNNAN VUODEN 2014 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN KHALL Valmistelija: taloussihteeri Kristiina Räsänen, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Kiinteistöverolain 11 :n mukaan valtuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Vuoden 2014 verotuksessa kiinteistöveroprosenttien rajat ovat seuraavat: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,60-1,35 - vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,32-0,75 - muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä 0,60-1,35 vaihteluvälin rajoissa enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-3,00 - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00 - voimalaitosten veroprosentin yläraja on 2,85. Heinäveden kunnan kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2013 seuraavat: * yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 * vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,55 * muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 1,15 * voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 1,10 * yleishyödylliselle yhteisölle ja rakentamattomalle rakennuspaikalle ei määritellä erillistä edellä mainituista poikkeavaa kiinteistöveroprosenttia Vesi-ja tuulivoimalaitokseen, jonka nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kuitenkin yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kiinteistöveron tuotto on arvioitu vuoden 2014 talousarvioesitykseen Kuntaliiton kuntakohtaisen verotuloennustekehikon mukaisesti euroa, esityslistan liitteenä nro 3. Kiinteistöverolaskelma eri vaihtoehtokorotuksilla on liitteenä nro 3A. Kj: Kunnanhallitus esittää, että valtuusto määrää Heinäveden kunnan vuoden 2014 kiinteistöveroprosentit seuraavasti:

8 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 - vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,55 - muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,15 - voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 1,10 - yleishyödylliselle yhteisölle ja rakentamattomalle rakennuspaikalle ei määritellä erillistä edellä mainituista poikkeavaa kiinteistöveroprosenttia Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti VSTO 66 Valtuuston esityslistan liitteenä - nro 2 on Kuntaliiton kuntakohtaisen verotuloennustekehikon mukainen laskelma kiinteistöveron tuotosta - nro 3 on kiinteistöverolaskelma eri vaihtoehtokorotuksilla Hyväksyttiin kunnanhallituksen esitys. Jakelu verohallinto kuntaliitto

9 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Valtioneuvosto on toimittanut kunnille tietoa otsikossa mainitusta selvitysvelvollisuudesta kirjeillä ja sähköpostikirjeellä Kirjeen mukaan "Kuntarakennelain (1698/2009) muutos, joka tuli voimaan , 4 b :n mukaan kunnan tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä kuntarakennelaissa säädettyjen selvitysperusteiden mukaisesti. Selvitysalueen tulee täyttää myös lain 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen edellytykset. Kuntarakennelain 4 h :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa ministeriölle viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2013, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää lain 4 b :n mukaisesti kuntien yhdistymistä. Kunnan tulee valtiovarainministeriön asetuksen (694/2013) mukaan toimittaa selvitysaluetta koskevat tiedot valtiovarainministeriölle sähköisesti ministeriön laatimalla lomakkeella. Kunnan tulee ilmoittaa selvitysaluetta koskevat tiedot vastaamalla tähän webropol-kyselyyn. Kyselyyn annettu webropol-vastaus on selvitysaluetta koskeva kunnan ilmoitus. Kunnan vastauksen tulee perustua valtuuston päätökseen. Kunnan tulee ilmoittaa selvitysalueestaan kuntarakennelain 4 h :n mukaan mennessä. Koska määräpäivä on lauantai, saa ilmoituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen, eli viimeistään maanantaina klo mennessä. Kuntien ilmoituksia selvitysalueista hyödynnetään hallituksen arvioidessa kuntauudistuksen etenemisestä vuoden 2013 lopussa. Lisäksi valtiovarainministeriö arvioi tietojen perusteella sitä, myönnetäänkö selvitysperusteiden osoittamista selvitysalueista poikkeuksia ja asetetaanko selvitysalueille erityisiä kuntajakoselvityksiä." Valtiovarainministeriö kirjoittaa kirjeessään seuraavaa: "Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun määräaikasäännöstä koskeva voimaantulolaki on tullut voimaan. Eduskuntakäsittelyssä selvitystä koskeva määräaikasäännös sidottiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain (sotejärjestämislaki) hyväksymiseen eduskunnassa. Sote-järjestämislakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä Valtiovarainministeriö voi kunnan hakemuksesta jatkaa edellä mainittua

10 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto määräaikaa yhdistymisselvityksen laajuuden tai muun erityisen vaativuuden perusteella. Vuonna 2015 voimaan tuleviksi haluttuja kuntien yhdistymisiä koskevat esitykset tulee kuitenkin toimittaa valtiovarainministeriölle mennessä. Kunnan tulee selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän uuden kunnan muodostamista, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista osoittaa selvityksen tarvetta. Selvitysperusteet ovat palveluperuste, työpaikkaomavaraisuus- ja työssäkäynti ja yhdyskuntaperuste sekä talousperuste. Metropolialueella sovelletaan työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti ja yhdyskuntaperusteen sijasta omaa metropoliperustettaan. Vaikka kunta ei täyttäisi mitään edellä mainituista perusteista, sen tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jollei muuten ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää toiminnallista kokonaisuutta. Jos yhdistymisselvitysten ulkopuolelle on jäämässä kunta, joka muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden siihen rajoittuvan kunnan kanssa, on näiden kuntien selvitettävä yhdessä kuntien yhdistymistä tai ensiksi mainittu kunta on otettava mukaan selvitykseen, johon jälkimmäinen kunta osallistuu. Säännöksen tarkoituksena on ehkäistä sitä, että selvityksistä ei jäisi ulkopuolelle kuntia, joita muut kunnat eivät halua mukaan esimerkiksi kunnan heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. Kunnat voivat toteuttaa kuntarakennelaissa edellytetyn yhdistymisselvityksen itsenäisesti tai esimerkiksi konsultin avustamana. Selvitysvelvoitteen voi täyttää myös osallistumalla valtiovarainministeriön asettamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Selvitysperusteet Linkki selvitysperusteiden täyttymistä kuvaaviin maakuntakohtaisiin karttoihin on ja asiakirjat/03 muut asiakirjat/ kuntar/01_selvitysperusteiden_tarkastelua_maaku nnittain_22_8_2013.pdf Kuntarakennelain 4 c :n mukaan alle asukkaan kunnan on selvitettävä kuntien yhdistymistä palveluperusteella. Alle asukkaan kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa selvitettävä yhdistymistä alueella, jossa on 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50. Kuntarakennelain 4 d :n mukaan kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos 1) kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella (työpaikkaomavaraisuusperuste); sekä 2) kunnan työssäkäyvästä väestöstä Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän tai Kuopion työssäkäyntialueella sijaitsevassa kunnassa vähintään 35 prosenttia ja muilla työssäkäyntialueilla sijaitsevissa kunnissa vähintään 25 prosenttia käy työssäkäyntialueen keskuskunnan alueella

11 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto (työssäkäyntiperuste). Kunnalla on kuitenkin selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Metropolialueperusteesta on oma määritelmänsä. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä; 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot: 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohtai on vähintään 500 euroa ja kahdessa edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Kuntalistaus talousperusteen täyttävistä kunnista: _asiakirjat/03-muut_asiakirjat/ kuntar/02_talousperusteen_t aeyttaevaet_kunnat.pdf Selvitysalueet Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää kuntarakennelain 4 :ssä tarkoitetut kuntajaon muuttamisen edellytykset. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää lain 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta, tai muuten edistää kunnan toimintakykyä, parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta erityisen kuntajakoselvityksen perusteella toisin päätä. Saamelaisuudesta on omat määritykset. Kuntarakennelaissa säädetyistä selvitysperusteista selvitysaluetta määrittävät palveluperuste (4c ) sekä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet (4 d :n 3 momentti). Palveluperusteen mukaisesti alle asukkaan kunnan on yhdessä muiden kuntien kanssa selvitettävä yhdistymistä alueella, jossa on 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti

12 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50. Jos kunnat täyttävät työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen ja muodostavat yhtenäisen alueen, niiden on selvitettävä kuntien yhdistymistä yhdessä. Kuntalistaus työssäkäynti- tai yhdyskuntarakenneperusteella muodostuvista selvitysalueista: Kuntar/03_Tyoessaekaeynti-_tai_yhdyskuntarakenneperusteen_perusteella_muodostuvat_selvitysalueet.pdf Selvitysalueesta poikkeaminen Jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin selvitysperusteiden osoittamalla alueella, sen tulee hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta. Selvitysalueesta poikkeamisen perusteena voi olla 1) kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen, 2) se, ettei toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ole mahdollista erityisen harvan asutuksen vuoksi, 3) suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen tai 4) saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen. Poikkeamisen edellytyksiä arvioidaan kaikkien poikkeamisperusteiden osalta suhteessa kunnan edellytyksiin vastata lakisääteisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lisäksi poikkeamisen edellytyksiä arvioidaan vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostamisen ja erityisen harvan asutuksen osalta myös alueen edun näkökulmasta. Siten selvitysalueesta ei voida poiketa, jos kuntien yhdistymistä koskevalle selvitykselle olisi kunnassa vahva tarve palvelujen järjestämisen näkökulmasta tai poikkeaminen estäisi muita kuntia muodostamasta toiminnallisen kokonaisuuden. Ministeriö voi myöntää poikkeuksen palvelujen edellyttämää väestöpohjaa koskevasta selvitysperusteesta. Ennen poikkeamispäätöksen tekemistä ministeriön tulee neuvotella niiden kuntien kanssa, joita päätös koskisi. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteen osoittamasta selvitysalueesta voidaan poiketa ainoastaan ministeriön määräämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Hyvinkään, Pornaisten, Tuusulan, Keravan, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Sipoon ja Vihdin kuntiin ei sovelleta, mitä laissa säädetään selvitysalueesta poikkeamisesta. Poikkeamisen hakemiselle ei ole määräaikaa, eli kunnat voivat hakea poikkeusta tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan vaiheessa selvitystyöstä.

13 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto Selvityksen sisältö Yhdistymisselvityksen tulee pohjautua riittävän laajaan valmisteluun ja tuoda esille kuntien päätöksenteon pohjaksi erityisesti yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat. Tästä syystä laissa säädetään yhdistymisselvityksen tavoitteesta ja vähimmäissisällöstä. Selvityksen tavoitteena on saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Lähtökohtaisesti yhdistymisselvityksen tulisi siten kattaa ne asiat, jotka sisältyisivät yhdistymissopimukseen. Vaikka kunnat eivät päätyisikään tekemään yhdistymisesitystä, selvitykseen tulee kuitenkin aina sisältyä vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Kaksikielistä kuntaa ja saamelaisten kotiseutualueen kuntaa koskevassa selvityksessä on arvioitava kielellisten oikeuksien toteutumista. Selvitys tulee valmistella riittävän laajasti kuntien luottamushenkilöiden, henkilöstön ja kunnan asukkaiden myötävaikutuksella. Yhdistymisselvityksen valmistelusta yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa säädetään henkilöstön asemaa uudistuksessa koskevassa kuntarakennelain 4 k :ssä. Yhdistymisselvitys kuuluu kunnassa valtuustotasolla päätettäviin asioihin. Selvityksen tulee olla riittävän laaja, jotta se riittää kunnan valtuustolle yhdistymistä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Erityinen kuntajakoselvitys Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Erityinen kuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi 1) ministeriön aloitteesta; 2) kunnan esityksestä; tai 3) jos vähintään 20 % kunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :ssä tarkoitetussa menettelyssä ollutta erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva erityinen kuntajakoselvitys voi tulla vireille myös mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetun arviointiryhmän ehdotuksesta. Ministeriö voi myös tarvittaessa määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jos kunta hakee poikkeusta työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntaperusteen perusteella muodostuvasta selvitysalueesta. Erityisessä kuntajakoselvityksessä voidaan selvittää vaihtoehtoisia toiminnallisia kokonaisuuksia. Hallituksen kevään 2013 kehysriihen yhteydessä tekemän linjauksen mukaan valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille

14 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Osana kuntajakoselvitystä tehdään kaupunkiseudun toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettely. Lisäksi laaditaan kunkin kaupunkiseudun kuntien kanssa yhdessä räätälöity, yksilöllinen kulloinkin kyseistä selvitysaluetta koskeva kuntajaon muutosta ei kuntaliitosta tukeva muutoksentukiohjelma. Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta myöntää avustusta yhdistymisselvityksistä aiheutuviin kustannuksiin. Avustus voi olla korkeintaan 70 % hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista, kuitenkin enintään Ensimmäinen haku on syyskuussa Lisäavustusta voi saada tervehdyttämiskeinojen selvitykseen enintään Valtiovarainministeriön mukaan myös muutostukea on mahdollista hakea ja saada. Muutostuki valmistellaan yhteistyössä kuntien, Suomen Kuntaliiton sekä ministeriöiden kanssa." Heinäveden kuntaa ei ole "määrätty" mihinkään selvitysalueeseen. Kunnalla on palveluperusteella (alle ) "velvollisuus" selvittää kuntien yhdistymistä. Toisaalta kunta voi hakea poikkeusta harvan asutuksen perusteella, mutta senkin harkinnassa ministeriö "voinee määrätä" selvityksen tekemisestä. Poikkeuksen hakemiselle ei ole määräaikaa eli kunta voi hakea poikkeusta tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan vaiheessa selvitystyöstä. Webropol-lomakkeella mainitut kuntarakennelain (1698/2009) pykälät, liite nro 12. Joroinen, Leppävirta ja Varkaus on määrätty tekemään yhdistymisselvitys. Heinäveden kunnan edustaja on ollut ko. kuntien edustajien kanssa keskustelemassa yhteisen selvityksen tekemisestä. Kj. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se vastaa valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta webropol-kyselyn pohjalta, liite nro 13. Sirpa Mikkonen esitti, että kyselyn kohtaan 9: aikooko kuntanne hakea poikkeusta selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta erillisellä hakulomakkeella, vastataan kyllä. Esitystä ei kannatettu. Päätösehdotus hyväksyttiin pöytäkirjan liitteen nro 228 / 1 mukaisesti VSTO 67 Valtuuston esityslistan liitteenä - nro 4 on webropol-lomakkeella mainitut kuntarakennelain (1698/2009) pykälät - nro 5 on esitys kunnan ilmoitukseksi valtioneuvostolle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta

15 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto Keskustelun kuluessa Matti Vihma esitti, että Heinäveden kunta valitsee selvitysalueeksi myös Kuopion suunnan. Esitystä ei kannatettu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen esityksen. Pöytäkirjan liitteenä nro 67 / 1 on kunnan ilmoitus kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta. Jakelu valtiovarainministeriö

16 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto KESKI-SAVON OPPIMISKESKUS KUNTAYHTYMÄN PURKAUTUMINEN 54/ /2013 KHALL Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä Mikkelistä ja Keski-Savon op pimiskeskuksen kuntayhtymä Pieksämäeltä yhdistyivät ja koulutus toimintaa jatkamaan perustettiin Etelä-Savon Koulutus Oy, jolle yhty mien henkilöstö ja järjestämisluvat síirtyivät. Osakeyhtiön osakepääoma oli tarkoitus järjestää siten, että kuntayh tymien peruspääomaa alennettaisiin ja/tai ylijäämää pa lautettaisiin vähintään siten, että kukin omistajaksi tuleva kunta pys tyy tekemään pääomasijoituksensa ilman uutta pääomapanostusta. Tältä pohjalta Heinäveden kunnanvaltuusto päätti seuraavaa: "- Heinäveden kunta ei liity opetusta järjestävään uuteen Etelä-Sa von koulutuksen kuntayhtymään ja Keski-Savon oppimiskeskuksen kun tayhtymän ammatillisen koulutuksen osakeyhtiöön=etelä-savon am mattiopisto OY. - Merkitään tiedoksi, että Heinäveden kunta jää edelleen omistajajä seneksi Keski-Savon oppimiskeskuksen kuntayhtymöön. KO. kunta yhtymästä saataneen vuonna 2009 ylijäämäpalautusta ,35 euroa. Tältä osin asian valmistelu on ko. kuntayhtymässä. - Merkitään tiedoksi, että uutta osakeyhtiön perustamiseen liittyvää asiatietoa ei ole ilmennyt." Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä ja Keski-Savon oppimiskes kuksen kuntayhtymä muuttuivat siis väliaikaisiksi kiinteis tökuntayhty miksi, joilta osakeyhtiö vuokraa tarpeelliset opetustilat käyttöönsä. Tuolloin oli ajatus, että kiinteistöt myös osakeyhtiöite tään. Keski-Savon oppimiskeskuksen kuntayhtymä ei kuiten kaan omista jakuntien päätöksistä huolimatta palauttanut ylijäämää. Tästä syystä Pieksämäen kaupunginjohtaja Tapio Turunen pyysi omistajakunnat neu von pi toon tam mikuussa 2010, joka johti keskus teluihin kuntayh ty män pur ka mis prosessin käynnistämisestä. Pieksämäen kaupunginvaltuusto esittää kuntayhtymän jäsenkunnil le kirjeellään , että jäsenkuntien kunnanval tuustot päättä vät purkaa ko. kuntayhtymän ensisijaisesti siten, että purkautuvan kun tayhtymän omaisuus myydään tasearvoilla Pieksä mäen kaupun gille tai että toissijaisesti perustetaan osakassopimuk sessa sovittu kiin teistöosakeyhtiö, jolle purkautuvan kuntayhtymän kiinteistöt siir re tään ja jonka kiinteistöosakeyhtiön osakepääoma ja kaantuu kun nille purkautuvan kuntayhtymän peruspääoman mukai sessa suh teessa ja että purkuselvityksen tekisi Oy Audiapro Ab.

17 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto Pieksämäen kaupunki suosittaa, että jäsenkunnat olisivat tietoisia syyskuussa siitä, millä reunaehdoilla kuntayhtymän purkaminen voi daan suorittaa. Pieksämäen kaupunki esittää, että kuntayhtymän omaisuus myydään enintään tasearvoilla kaupungille. Kaupungin mielestä selvittelyn kohteena olevan omaisuuden käypä arvo on sel västi kirjanpitoarvoa alhaisempi. Perussopimuksen 27 :ssä on määräykset kuntayhtymän purkami sesta ja loppuselvityksestä. Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Yhtymähallituksen on huolehdittava loppu selvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Purka misesta päättävät siis jäsenkuntien valtuustot yhtäläisin päätöksin. Loppuselvityksessä selvitetään kuntayhtymän varat ja velat sekä si toumukset ja hyväksytään loppuselvityksen aiheuttamat kustannuk set. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannus ten tai velkojen taikka sitoumusten suorittamiseen, jaetaan jäsen kunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Lisäesityslistan liitteenä nro 2 on Pieksämäen kaupungin val tuus ton pöy täkir jan ote sekä muistio kokouksesta Kj: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että - Heinäveden kunta kannattaa Keski-Savon oppimiskeskuksen kun ta yh ty män purkamista - purkautuvan kuntayhtymän omaisuus myydään Pieksämäen kau pungille tasearvoilla - kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten tai vel kojen taikka sitoumusten suorittamiseen, jaetaan jäsenkun nille peruspää omaosuuksien suhteessa (Heinäveden osuus on perus pääoman suhtees sa 6,45 %) - purkuselvityksen tekee Oy Audiapro Ab - purkuselvitys ja siitä johtuvat toimenpiteet tehdään kuluvan vuoden lop puun mennessä - Keski-Savon oppimiskeskuksen kuntayhtymän ja Etelä-Savon Kou lutus Oy:n kesken on tehtävä ennen kuntayhtymän purkamista so pi mus, että Etelä-Savon Koulutus Oy vastaa kuntayhtymän purkau tuessa peruskunnil le lankeavista eläkemenoperustei sista maksuista Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus VSTO Valtuuston esityslistan liitteenä nro 1 on Pieksämäen kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote sekä muistio kokouksesta Hyväksyttiin kunnanhallituksen esitys. Toimeenpano: Tie dok si: Pieksämäen kaupunki

18 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto KHALL Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Keski-Savon oppimiskeskus on kirjelmällään pyytänyt omistajakunnilta lausunnon Nikkarilan kiinteistön uudelleen järjestelyistä. Oppimiskeskuksen hallitus halusi tietää, onko osakaskunta halukas hankkimaan valtion lahjoittamaa kiinteistöä omistukseensa (Nikkarila) joko koulutuskäyttöön tai muuhun käyttöön. Heinäveden kunnanhallitus ilmoitti päätöksellään , että "Heinäveden kunta ei halua eikä aio hankkia omistukseensa valtion lahjoittamaa Nikkarilan kiinteistöä Pieksämäen kunnassa miltään osin." Keski-Savon oppimiskeskuksen purkamisasia ja selvitys nettovarallisuuden jaosta on nyt valmis. Kuntayhtymä on lähettänyt jäsenkunnilleen asiakirjat liittyen purkamiseen ja nettovarallisuuden jakamiseen. Keski-Savon oppimiskeskuksen kuntayhtymään kuuluvat seuraavat jäsenkunnat ja niiden peruspääomaosuudet prosenttiosuuksina kuntayhtymän varallisuuteen ovat: Hankasalmi 2,44% Heinävesi 6,45% Joroinen 9,31% Kangasniemi 10,84% Pieksämäki 70,96% Kuntayhtymän perussopimuksen 4 :n mukaan jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät peruspääomaosuuksien mukaisesti. Kuntayhtymä on toiminut alkaen kiinteistökuntayhtymänä, koska tuolloin koulutuslupa siirtyi Etelä-Savon Koulutus Oy:lle, joka on ollut vuokralaisena kuntayhtymän omistamissa tiloissa Nikkarilassa ja Kuusitie 41 kiinteistössä. jäsenkunnat ovat aikaisemmin jo tehneet päätöksen kuntayhtymän purkamisesta. Tästä johtuen kuntayhtymän toiminta on ollut purkamiseen tähtäävää. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi kuntayhtymä on yhtymävaltuuston päätöksillä myynyt Pieksämäen kaupungille koko omaisuutensa lukuun ottamatta yhtä asunto-osaketta ja nämä päätökset ovat saaneet lainvoiman. Myös Pieksämäen kaupunginvaltuuston ostopäätökset ovat lainvoimaisia. Kuntayhtymän perussopimukset 27 :n mukaan kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän viimeinen tilikausi on ollut , joka tarkoittaa sitä, että kuntayhtymän katsottaisiin purkautuneen Kuntayhtymän tarkastuslautakunta on saattanut jäsenkuntien valtuustojen käsiteltäväksi tilinpäätösasiakirjat ko. tilikaudelta. Tarkastuslautakunnan pöytäkirja on liitteenä nro 5.

19 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto Kunnanhallitus Valtuusto Kuntayhtymän johtaja Jorma Lohi on laatinut selvityksen kuntayhtymän toiminnasta ja esityksen kuntayhtymän nettovarallisuuden jakamisesta jäsenkunnille. Tämä selvitys ja esitys ovat samassa liitteessä tilinpäätösasiakirjojen ja kuntayhtymän johtajan kirjeen kanssa, liitenippu nro 6. Muut asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Kj: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, - että valtuusto merkitsee kuntayhtymän tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen tietoonsa saatetuksi; - että valtuusto hyväksyy kuntayhtymän tilinpäätöksen ja vastuuvapauden myöntämisen ko. tilikaudelta tilivelvollisille; - että valtuusto hyväksyy kuntayhtymän johtajan selvityksen ja esityksen kuntayhtymän nettovarallisuuden jakamisesta jäsenkunnille liitteen nro 6 mukaisesti; - että mikäli ilmaantuu sellaisia maksuja tai tuloja, joita ei ole huomioitu nettovarallisuuden jakamisessa ja jotka katsotaan kuuluvan kuntayhtymälle, jäsenkunnat vastaavat/saavat ne peruspääomaosuuksien suhteessa; - että valtuusto toteaa kuntayhtymän purkautuneen Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti VSTO 68 Valtuuston esityslistan liitteenä - nro 6 on kuntayhtymän tarkastuslautakunnan pöytäkirja - nro 7 on ky:n johtajan selvitys ja esitys ky:n nettovarallisuuden jakamisesta jäsenkunnille. Hyväksyttiin kunnanhallituksen esitys. Pöytäkirjan liitteenä nro 68 / 1 on selvitys kuntayhtymän purkautumisesta ja nettovarallisuuden jakamisesta jäsenkunnille. Jakelu Keski-Savon oppimiskeskus ky

20 HEINÄVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ Kunnanhallitus Valtuusto EROANOMUS TEKNISEN LAUTAKUNNAN JÄSENYYDESTÄ 109/ /2013 KHALL Valmistelija: hallintosihteeri Asta Salo, Kermanrannantie 7, Heinävesi, gsm , fax (017) , Elli Kauhanen pyytää kirjeellään eroa teknisen lautakunnan jäsenyydestä henkilökohtaisiin syihin vedoten. Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Kuntalain 39 :n mukaan varsinaisen jäsenen paikan tullessa avoimeksi henkilökohtainen varajäsen ei siirry suoraan varsinaiseksi jäseneksi, vaan toimielimeen valitaan uusi varsinainen jäsen. Jos henkilökohtainen varajäsen valitaan varsinaiseksi jäseneksi, täytettäväksi tulee varajäsenen paikka. Luettelo teknisen lautakunnan jäsenistöstä on esityslistan liitteenä nro 7. Kj: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. myöntää Elli Kauhaselle eron teknisen lautakunnan jäsenyydestä, sekä 2. valitsee Elli Kauhasen tilalle jäsenen tekniseen lautakuntaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti VSTO 69 Valtuuston esityslistan liitteenä nro 8 on luettelo teknisen lautakunnan jäsenistöstä. Valtuusto 1. myönsi Elli Kauhaselle eron teknisen lautakunnan jäsenyydestä, sekä 2. valitsi Tuija Töyräs-Lindroosin teknisen lautakunnan jäseneksi Elli Kauhasen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jakelu palkat Elli Kauhanen Tuija Töyräs-Lindroos