Vuosikertomus PL 48, LOHJA puh kansanraamattuseura.fi Elämme armosta, kerromme Jeesuksesta

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2015 PL 48, LOHJA puh kansanraamattuseura.fi Elämme armosta, kerromme Jeesuksesta

2 Kansan Raamattuseura 2 Elämme armosta, kerromme Jeesuksesta Kansan Raamattuseura on kristittyjen väliselle yhteistyölle avoin luterilainen evankelioimisjärjestö. Toteutamme Kristuksen kirkolle annettua lähetyskäskyä tavoittaen, varustaen ja lähettäen. Kansan Raamattuseura on olemassa, että jokainen Suomessa asuva oppisi tuntemaan Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajanaan ja seuraamaan häntä. Tahdomme yhdessä seurakuntien kanssa rakentaa avointa, varustavaa ja hoitavaa seurakuntayhteisöä. jossa jokainen sen jäsen löytää oman paikkansa Kristuksen todistajana tässä maailmassa. Työmme perusta ja voimavara on Raamattu ja evankeliumista nouseva armo. Sisältö Toiminnanjohtajalta Seurakuntapalvelut Julistustyö. Kesäjuhlat Aviopari- ja perhetyö. Lapin turistityö Lapsityö Mediatyö ja some Musiikkityö Sanan matkat Koulutuspalvelut Krito-työ Työ kaupungeissa Nuorisotyö Opiskelijatyö Aikuistyö Loma- ja kurssikeskukset Kansainvälinen työ Pietarin katulapsityö Venäjän vankilatyö Työ Intiassa Agape Europe -yhteistyö ja muu kv-työ Kustannustoiminta / Karas-Sana Oy Toimintakertomus Talous Tase Tulos Tilintarkastuskertomus Hallinto Henkilöstökertomus Varainhankinta Henkilöstö Yhteystiedot Kannessa: Kuopion kaupunkityön Musiikin Majatalo, Lastenkirkon vihkiminen ja Sanan Suvipäivät Lohjalla sekä hiihtoretki Kairosmajalla (kuvat: Jani Laukkanen ja KRS:n kuva-arkisto). Juhlavuoden satoa Kulunut vuosi oli Kansan Raamattuseuran ja Sana-lehden 70-vuotisjuhlavuosi. Siihen liittyen järjestimme erilaisia tilaisuuksia ja kiertueita eri puolilla Suomea. Niihin osallistui kaikkiaan lähes henkeä. Kohtaamiset ja keskustelut niissä kirkastivat järjestömme peruspiirteitä entisestään. Kansan. Kaikkina olemassaolonsa vuosikymmeninä KRS on ollut kansan liike. Sen syntysanoja ei lausuttu pappien kesken, vaan monella tavalla ratkaisevassa roolissa olivat tavalliset seurakuntalaiset. Tällä hetkellä tuntuu yhä tärkeämmältä rohkaista seurakuntalaisia ottamaan vastuuta omalla paikallaan. Juhlavuoden aikana julkaisemamme L10T-elämäntapakoulutus ja MyStory.me -internetsivusto tuovat lisää mahdollisuuksia uskomme ytimen viestittämiseen. Molemmat otettiin myös innostuneesti vastaan. Raamattu. Hyvin nopeasti KRS:n työnäyksi kiteytyi ajatus Tarjolla pitäen elämän sanaa. Ensimmäinen toiminnanjohtaja Mauri Tiilikainen korosti aikanaan, että evankelistan ja julistajan tehtävä ei ole pakottaa, uhkailla eikä maanitella. Sana tekee työtään omalla painollaan. Tämä on totta edelleen. Raamattu on työmme keskiössä entistä monimuotoisemmin. Siitä ovat hyvänä esimerkkinä Vivamon Raamattukylä, nukketeatteri Sananjalka ja Tarinoiden majatalon Torstaiteatteri. Sanan suvipäivien nonstop-raamattuopetuksen suosio kasvoi edelleen. Julkaisimme opetukset myös kirjana. Järjestöjen yhteistyönä aloittama Raamatunopetusakatemia kokosi ensimmäiselle kurssille viidenkymmenen opiskelijan joukon. Seura. Monissa juhlavuoden tilaisuuksissa käymissäni keskusteluissa tuli esille, miten merkityksellistä on kuulla armollista julistusta, joka tulee arjen tasolle. Saan olla mukana sellaisena kuin olen on tuttu lause perusteluna toimintaamme osallistumiselle. Ilman ystävien tukea KRS ei olisi olemassa. Esirukoukset, taloudellinen tuki ja vapaaehtoisten käytännön työ ovat elintärkeä osa niin tämän järjestön historiaa kuin nykypäivää. Se tekee nöyrän kiitolliseksi. Eteenpäin. Juhlavuoden aikana katsoimme myös tulevaisuuteen valmistelemalla KRS:n uutta strategiaa vuosiksi Työskentelystä vastannut strategiatyöryhmä kuuli useita kertoja henkilöstöä. Työtämme ohjaaviksi strategian ydinsanoiksi linjattiin Ajassa, Ytimessä ja Yhteydessä. Nopeat muutokset ovat tyypillisiä tälle ajalle. Ne haastavat meidät ratkaisemaan, miten tehdä evankelistan työ nyt. Ihmiset viettävät entistä enemmän aikaa sähköisessä mediassa. Siksi meidän on vaikutettava myös siellä. Samalla työn ytimessä on edelleen kutsu Jeesuksen yhteyteen ja rohkaisu hänen opetuslapsenaan elämiseen. Suomi on tänään erilainen kuin 70 vuotta sitten Kansan Raamattuseuran syntyessä. Ihmisen peruskysymykset ovat syvimmältään kuitenkin samoja kuin silloin. Evankeliumin ydin on muuttumaton. Siksi työnäkymme Elämme armosta, kerromme Jeesuksesta kantaa edelleen. Ulla Saunaluoma toiminnanjohtaja Kansan Raamattuseura

3 Seurakuntapalvelut KRS 70 vuotta -juhlavuosi Kansan Raamattuseuran 70-vuotisjuhlavuosi sävytti toimintaa monin eri tavoin. Vuoden teema oli Lähellä. Juhlavuosi alkoi helmikuussa järjestön ensimmäisen toiminnanjohtajan Mauri Tiilikaisen syntymän 100-vuotismuistojuhlan merkeissä Vivamossa. Juhlatapahtumissa eri puolilla maata kohdattiin laajasti työn ystäviä. Lähellä-kahvilatapaamisia järjestettiin 8 paikkakunnalla ja syksyllä vietettiin kaupunkijuhlia 5 kaupungissa. Vuotta juhlistettiin myös Nordic Praise -konserttikiertueella, joka suuntautui 5 paikkakunnalle. Pääjuhlaa vietettiin Sanan Suvipäivien yhteydessä Vivamossa musiikkipitoisesti. Juhlaan kootussa Logos-kuorossa lauloi vuosien varrella KRS:n kuoroissa mukana olleita laulajia lähes 70. Juhlassa kuultiin myös alkuperäistä Logos-kvartettia. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin myös päivähartauskirja Lähellä tänään ja tupla-cd, jolle oli koottu vanhaa ja uutta musiikkia KRS:n työstä vuosien varrelta. Seurakuntapalvelut Seurakuntapalvelut käsittää julistusja koulutuspalvelujen ohella aviopari- ja perhetyön, media- ja musiikkityön sekä Sanan matkat. Seurakuntapalvelut-kokonaisuudesta vastasi varatoiminnanjohtaja, pastori Kalle Virta. Julistustyö Järjestimme evankelioivia tapahtumia ja tilaisuuksia valtakunnallisesti ja vierailimme seurakuntien tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Tilaisuuksia oli yhteensä 352 (427) ja yhteistyöseurakuntia 147 (168). Juhlavuoden tilaisuudet ja Uskon Yön tilaisuudet tilastoitiin erikseen. Valtakunnallisen Uskon Yö -tapahtuman merkeissä 46 seurakuntaa järjesti oman taidetapahtuman. Ilta alkoi yhteisellä kirkonkellojen soitolla ja kello 22 kaikissa kirkoissa laulettiin tai soitettiin virsi Soi kunniaksi Luojan. TV7:ssä oli tapahtuman iltana suora lähetys, jossa haastateltiin eri alojen taiteilijoita ja otettiin yhteyttä Uskon yö -tapahtumiin eri puolilla maata. KRS vastasi tapahtuman mediakampanjasta. Tapahtumaa koordinoi Lehari Kaustel. Sana-laiva risteili heinäkuussa viikon ajan Juojärvella ja Kermajärvellä. Risteilyillä ja satamissa järjestetyissä tilaisuuksissa oli mukana 264 ihmistä. Suuri ilon aihe oli Nordic Praise -konserttisarja syyskuussa yhteistyössä Pekka Simojoen ja Higher Ground -kuoron kanssa. Konserttisaleissa toteutetut illat kokosivat laajasti kuulijoita ja tavoitteeksi asetettu kuulijamäärä ja valtakunnallinen näkyvyys saavutettiin. Kuulijoita konserteissa oli yhteensä Kesäjuhlat Sanan Suvipäivät Vivamossa olivat myös juhlavuoden pääjuhla. Päivien teemana oli Lähellä. KRS:n 70-vuotista taivalta juhlittiin sanoin ja sävelin menneistä vuosikymmenistä kiittäen, mutta katse vahvasti tulevaisuudessa. Erityisen hyvän palautteen sai nonstop -raamattuopetus. Päämusiikkivieraana oli lauluyhtye Rajaton. Suvipäiviä juhlisti myös Lastenkylän Pyhän Lapsen kirkon siunaaminen käyttöön. Siunauksen toimittivat piispa Tapio Luoma, kirkkoherra Juhani Korte ja Ulla Saunaluoma. Suvipäivät päätettiin juhlamessuun, jonka Yle1 taltioi ja lähetti juhannussunnuntaina. Sanan Suvipäivillä oli yhteensä noin 5000 (2014/4500) kävijää ja lauantaina Vivamon alueella oli yhtä aikaa lähes 2500 ihmistä. Heinäveden Kirkastusjuhlien teemana oli Kristus lähellä sinua. Juhlilla muistettiin erityi- sesti KRS:n ensimmäistä toiminnanjohtajaa Mauri Tiilikaista, jonka syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Puhujavieraina olivat mm. piispa Jari Jolkkonen ja rovasti Riitta Laakio. Juhlilla konsertoi mm. ensimmäistä kertaa Oro Bellissimo -musiikkikurssin suomalais-virolainen orkesteri. Kävijöitä juhlilla oli n (3500). Avioparityö Samassa Veneessä -aviopari- ja perhetyössä keskityttiin perustoimintaan. Työtä koordinoivat Anu ja Jukka Mattsson, vapaaehtoisia vastuupareja oli mukana 48 (50). Myös uusia vastuupareja tuli mukaan koulutuksiin ja toimintaan. Koordinoinnin apuna ja ideariihenä toimi neljän parin ydintiimi, joka kootaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vapaaehtoisille vastuupareille pidettiin tammikuussa Tuulta purjeisiin -koulutusviikonloppu ja leirikauden päätyttyä Miehistön huolto -päivä. Avioliittoleirejä ja -viikonloppuja järjestettiin 13 (14), joista kolme oli koko perheelle suunnattuja. Lisäksi toteutettiin äitien ja tyttöjen ja isien ja poikien leirit sekä Kairosmajalla perheiden hiihtoviikko. Seniori-Zäpinää -viikonloppu järjestettiin kolmannen kerran. Syksyllä kartanohotelli Satulinnassa pidettiin toinen Tahdomme yhä -viikonloppu, joka oli jälleen suosittu. Lisäksi Sanan Suvipäivillä Vivamossa ja Kirkastusjuhlilla Heinävedellä toteutettiin avioparikanavia sekä Ilta Rakkaudelle -tilaisuudet. Yhteistyössä seurakuntien kanssa järjestettiin 16 aviopari- tai perhetapahtumaa. Vanhemmuuden palikat -koulutuspäiviä seurakuntien ja kuntien työntekijöille sekä vapaaehtoisille järjestettiin kolme, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Tampereella. Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtajia vuosien varrelta. Vas. Mauri Tiilikainen, Hannu Nyman, Tapio Aaltonen, Riitta Laakio ja Ulla Saunaluoma. Sanan Suvipäivät järjestettiin Vivamossa. Vuosikertomus

4 Terhi Ruokonen-Jalo teki Helsingin Yliopiston teologisessa tiedekunnassa pro gradu -työnsä Samassa Veneessä -avioparityöstä otsikolla Avioparityön kasvusäikeet Samassa Veneessä -avioparityö vapaaehtoisten näkökulmasta. Lapin turistityö Saariselän Pyhän Paavalin kappelissa tunturipappityötä tehtiin yhteistyössä Inarin seurakunnan ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kanssa. KRS:n vastuulla oli yhdeksän viikkoa. Tilastoituja kävijöitä vuoden aikana oli yhteensä 5218 (6834) ja tilastoimattomia (46 000). Kappelissa järjestettiin käsikirjan mukaisia jumalanpalveluksia 51 (56), kävijöitä niissä oli kaikkiaan 1539 (1557), ehtoolliselle osallistui 1091 (1039) henkilöä. Muita hartaustilaisuuksia oli 29 (37), kuulijoita niissä oli 471. Musiikkitilaisuuksia pidettiin 30, kuulijoita Kairosmajalla Revontulikappelin tilastoitu kävijämäärä oli (19 739). Käsikirjan mukaisia jumalanpalveluksia pidettiin 48 (69), niihin osallistui (3412) henkilöä ja ehtoollisvieraita oli (1717). Muita hartaustilaisuuksia pidettiin 328 (298) ja läsnä oli (11 438) henkilöä. Musiikkitilaisuuksia oli 31 (44), joissa oli (2807) kuulijaa. Kappelissa vihittiin 5 (6) paria ja pidettiin 3 (3) kastetilaisuutta. Tilastoimattomia kävijöitä oli noin (15 000). Lapsityö Nukketeatteri Sanajalka vietti 10-vuotisjuhlavuotta. Sen kunniaksi valmistui toukokuussa uusi nukkenäytelmä Juhlat. Merkkivuotta juhlittiin esitysten yhteydessä Oronmyllyllä, Jyväskylässä sekä Sanan Suvipäivillä ja Kirkastusjuhlilla. Ohjelmistossa oli kuusi näytelmää ja lyhyitä sooloesityksiä: Juhlat, Pieni on paljon, Hyvä Paimen, Kumpi on erilainen, Tarinataikurin esitykset, Peili, Isoisän Joululahja, Lillin iltarukous, Toivon tarinat, Karhuvaari ja Valtterin matkassa. Sananjalka vieraili 77 (79) paikkakunnalla, esityksiä oli 145 (178) ja katsojia (13 618), kilometrejä kertyi kaikkiaan (35 433). Sananjalka esiintyi päivä- ja perhekerhoissa, kunnan päivähoidon väelle, alakoululaisille sekä perhetapahtumissa ja -kirkoissa. Esityksiä oli myös naistenpäivillä, kehitysvammaisten juhlissa ja eläkeläisten tilaisuuksissa. Sananjalka oli ohjelmavastuussa myös Oronmyllyn retkipäivässä, Kaiken keskellä Jumala -tapahtumissa Joutsenossa ja Imatralla, Sanan Suvipäivillä, Kirkastusjuhlilla sekä Vivamon Äitien ja tyttöjen viikonlopussa ja Isovanhempien ja lastenlasten leirillä. Työn tavoitteena on myös kouluttaa lapsityöntekijöitä ja kaikkia nukketeatterista kiinnostuneita nuken valmistamisessa ja nukeilla näyttelemisessä. Nukkekursseja pidettiin 6 (5), kurssipäiviä oli yhteensä 15 (12) ja kurssilaisia 66 (84). Työstä vastasi Merja Luukkonen, työssä mukana olivat Mikko Piiroinen 80 % työajalla, Esko Luukkonen avustavana työntekijänä ja tarvittaessa palkkiotoimisena Helena Kaipio. Mediatyö ja some Helmikuussa avasimme suomenkielisen My- Story.me -elämäntarinasivuston yhteistyössä Agape Europe -järjestön kanssa. Sivustolla oli vuoden lopussa 25 suomalaista videota, joita oli katsonut yhteensä yli eri katsojaa. Thefour.com (4pointtia.fi) -hanke käynnistyi yhteistyössä Agape Europen kanssa tavoitteena avata uusi evankelioiva sivusto maaliskuussa Selvitimme KRS:n mobiilisovelluksen mahdollisuutta, mutta hanketta päätettiin lykätä, kunnes internet-sivujen mobiilikäyttöisyys on saatu toteutettua. Jorma Kalajoen puolen tunnin pituinen Leipää ja kalaa -ohjelma kuultiin RadioDein kanavalla maanantai-iltaisin. Mikko Matikainen oli yksi RadioDein Rukous Suomen puolesta -ohjelmien toimittajista ja vastasi 10 ohjelmasta. Kalle Virta teki YLE Radio 1 -kanavalle 6 hartausohjelmaa. Useat työalat ylläpitivät omaa Facebook -profiilia. Twitter-, YouTube- ja Instagram -kanavia käytettiin myös jonkin verran. Musiikkityö Minna ja Jussi Pyysalo vastasivat musiikista laajasti KRS:n tilaisuuksissa ja toimipisteissä kautta maan ja pitivät lukuisia konsertteja. Tilaisuuksia kertyi kaikkiaan noin 150. Lisäksi koulukonsertteja, lasten Donkkis big night -iltoja, 10-synttäreitä ja perhekonsertteja oli n. 30. Pyysalot vastasivat musiikkikokonaisuudesta mm. Joutsenon ja Imatran Kaiken keskellä Jumala -tapahtumissa, GLS-konferenssissa, Sanan Suvipäivillä, Kirkastusjuhlissa ja Krito-konferenssissa. Jussi Pyysalo ja Matti Kolehmainen vastasivat juhlavuoden Lähellä -tupla-cd:n historia-osan kokoamisesta ja Jussi ja Minna Pyysalo tuottivat levyn kokonaisuudessaan. CD sisälsi menneiltä vuosikymmeniltä tunnettuja sävelmiä alkuperäisinä esityksinä sekä KRS:n nykymuusikoiden uusia lauluja. Levyllä lauloivat Minna Pyysalo, Kristiina Tanhua-Laiho, Tuula Hakkarainen, Sari Behm, Matti Mäkinen, Kari Hämäläinen, Juho Kotiaho, Virpi Nyman, Kalle Virta, Ulla Halttunen, Maija Nyman ja Heikki Mikkonen. Leevi Helo oli mukana Pekka Laukkarinen trion Joulun Tähti -kiertueella. Yli 30 konsertissa oli runsaat kuulijaa. Lehari Kaustel koordinoi Suomen Crescendo-työtä. Hän oli mukana kokoamassa lähes 70 laulajan kuoron, joka esiintyi Sanan Suvipäivien Kaikuja matkalta -70-vuotisjuhlakonsertissa. Heinäkuussa järjestettiin Oro Bellissimo -musiikkileiri Oronmyllyllä, mukana oli 25 osanottajaa Suomesta ja Virosta. Lisäksi Crescendo-työ vastasi Stadin Sävelet -iltojen taiteilijavieraiden varaamisesta. Illat pidettiin Vanhassa kirkossa kerran kuussa keväällä ja syksyllä yhteistyössä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Kuulijoita oli mukana /ilta. Nukketeatteri Sananjalka täytti kymmenen vuotta. Suomenkielinen MyStory.me -nettisivusto avattiin keväällä. Minna ja Jussi Pyysalo tavoittivat kuulijoita kirkoissa ja toreilla. 4 Kansan Raamattuseura

5 Keväällä Crescendo vastasi Suomen ensimmäisen kansallisen rukousaamiaisen musiikista ja oli mukana monissa eduskunnan rukousryhmän tilaisuuksissa. Crescendo-työn puitteissa koottiin ammattimuusikoiden verkostoa Helsingissä ja Turussa. Suomen työ on osa kansainvälistä Crescendo-verkostoa. Sanan matkat Ulkomaille suuntautuvia matkoja tehtiin 5 (5), kohteina olivat Israel, Kreikka ja Espanja. Suosittu Sanaa ja Sauvakävelyä -matka Kanariansaarille järjestettiin 10. kerran. Ulkomaan matkoille osallistui yhteensä 161 (188) matkalaista. Juhlavuoden kunniaksi kotimaassa järjestettiin kiertomatka kaikkiin loma- ja kurssikeskuksiimme. Osanottajia oli 36. Näiden lisäksi runsaasti matkoja ja retkiä järjestettiin erityisesti Seniori- Foorum -toiminnassa. avioliitto.fi sananjalka.fi uskonyo.fi crescendo.fi Sanaa ja Sauvakävelyä -matka järjestettiin 10. kerran. Koulutuspalvelut Uusi koulutus L10T - Luukas 10 - tapa elää sai hyvän vastaanoton. Koulutuksia pidettiin eri puolilla maata 35, tavoitteena oli 10. Lisäksi valmennetut pitivät koulutuksia omissa seurakunnissaan. L10T-käsikirjasta otettiin vuoden lopulla kolmas 500 kappaleen painos. Elämäntapa-DVD:stä otettiin vuoden 2016 alussa toinen 500 kappaleen erä. Ilonaihe on myös se, että kiinnostus L10T:tä kohtaan on voimistumassa muissakin kuin luterilaisissa seurakunnissa. KRS:n julistustyön keväällä suomeksi avaama nettisivusto Mystory.me ja L10T muodostavat toimivan kokonaisuuden. Monet kouluttajat ja vuoden 2015 evankelistakurssilaiset ovat kertoneet oman elämäntarinansa sivustolla. Raamattuopetussarjoja ja raamattukoulutusta pidettiin useissa seurakunnissa. Olimme mukana toteuttamassa Suomen Raamattuopiston ja Kansanlähetyksen kanssa ensimmäisen Raamatunopetusakatemian, jossa oli 50 osanottajaa. Vuoden kestävä koulutus sisälsi kolme viikonlopun pituista lähijaksoa ja yhdeksän seurakuntapäivää. Vuoden aikana siirryttiin käyttämään prime-kalenterijärjestelmän tilasto-ominaisuuksia ja manuaalinen tilastojen kokoaminen jäi pois. Tämän vuoksi sekä osin vajavaisten osallistujamäärien kirjaamisen vuoksi seuraavat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisen vuoden lukuihin. Ne antavat kuitenkin oikeansuuntaisen kuvan tilanteesta. Koulutustapahtumia oli 77 seurakunnassa (88), 14 (11) muussa yhteisössä sekä 5 (5) omassa toimipisteessämme. Tilaisuuksia, kursseja ja tapahtumia oli vuoden aikana 425. Moniin sisältyi useita osakokonaisuuksia tai erilaisia jaksoja. Tilastoituja osallistujia oli noin (13 398). Luvussa ovat mukana vain kouluttajiemme pitämät tilaisuudet. Siihen eivät sisälly seurakunnissa pidetyt koulutukset, joita pitivät ohjaajakoulutuksemme tai L10T-valmennuksen saaneet. Samalla viivalla -ohjaajakoulutukset pidettiin Vivamossa ja Oronmyllyllä. Suomessa osallistujia oli yhteensä 27 (30). Alfa-kurssien ohjaajakoulutuksia pidettiin 5 (5), joihin osallistui 41 (64) henkilöä. Kasvunaika-seurakuntakoulun ohjaajakoulutuksia pidettiin Virossa kaksi, osanottajia oli 12. Todistajana ja julistajana -evankelistakurssin sai päätökseen 14 henkilöä. Kesän Raamattukonferenssiin Vivamossa osallistui 50 (60) henkilöä. Sanan Suvipäivien yhteydessä järjestettiin seurakuntaseminaari teemana Kohtaamisia verkoissa, osanottajia oli 39 (48). Rukoustyössä KRS:n Rukouksen talon toiminta yhteistyössä Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan kanssa jatkui vilkkaana. Stadin Rukouksen talo toimi hyvin osana Helsingin kaupunkityötä. Rukouksen talo -ohjaajakoulutukseen Helsingissä osallistui 10 (11) henkilöä 6 (7) seurakunnasta tai yhteisöstä. Rukouksen taloja muualla Suomessa toimi 23. Niiden tukemisesta vastasivat Kristiina Tanhua-Laiho ja Päivi Peittola. Uusia Rukouksen taloja ei syntynyt. Rukouspäivistä Vivamossa vastasi Johanna Manner työryhmän kanssa, tapahtumia järjestettiin 2 (2), osanottajia oli yhteensä 135 (120). KRS:n rukoustyö oli mukana kansallisessa rukousverkostossa, joka kokoaa eri rukousliikkeitä. Verkoston kokoontumisia järjestettiin Sanan talolla ja Vivamossa. Kouluttajat olivat toteuttamassa rukouskoulutuksia, -tapahtumia ja retriittejä eripuolilla Suomea. Mikko Matikainen oli yksi RadioDein Rukous Suomen puolesta -ohjelman toimittajista. Kouluttajamme pitivät raamattuluentoja, saarnoja, musiikkitilaisuuksia ja erillisiä kursseja seurakuntien lisäksi myös KRS:n toimipisteissä ja tapahtumissa. Kristillinen toipumistyö, Krito Krito-työ vietti 20-vuotisjuhlavuotta. Siksi Krito -konferenssi elokuussa Vivamossa kokosi vuosien varrella työssä mukana olleita vaikuttajia. Krito-työn koulutuksia toteutui 3 (3) Hämeenlinnassa, Vivamossa ja Liedossa. Koulutuksissa oli mukana seurakuntien työntekijöitä ja maallikoita sekä luterilaisista että vapaista seurakunnista. Krito-työtä esitteleviä infoiltoja pidettiin Kauhajoella ja Joutsassa. Sanan Suvipäivillä oli kaksi Krito-kanavaa, joissa oli yhteensä noin 300 kuulijaa. Erosta eteenpäin -työtä viriteltiin uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen. Työhön kutsuttiin avustavaksi työntekijäksi Aila Keskinen. Keväällä järjestettiin kolme Erosta eteenpäin -tilaisuutta (Tampere, Helsinki, Turku) sekä yksi viikonlopputapahtuma Vivamossa. Kairos-Krito ja Erosta eteenpäin -viikko joulukuussa eivät toteutuneet. KRS:n oman työn piirissä Krito-ryhmiä toimi Kuopiossa ja Tampereella. Kuopiossa oli ryhmä keväällä ja syksyllä. Myös Kuopion vankilassa kokoontui keväällä ja syksyllä Krito-ryhmä sekä kasvuryhmä. Niistä vastasi avustava työntekijä Anja Komulainen. Tampereella kokoontui Krito-ryhmä keväällä ja syksyllä. Lisäksi kokoontui Erosta eteenpäin -ryhmä. Suurin osa Krito-ryhmistä kokoontui seurakunnissa eri puolella Suomea. KRS:n työntekijöiden rooli on ollut toimia tarvittaessa seurakunnan työntekijöiden ja ryhmänohjaajien Vuosikertomus

6 tukena ja apuna sekä järjestää ryhmänohjaajakoulutuksia. Työssä näkyy seurakuntien niukkenevan talouden vaikutus resursseihin. Myös toipumistyön kenttä on yhä pirstaleisempi, ja sillä on monia ja monenlaisia toimijoita. Krito-työtä koordinoi pastori Ulla Halttunen. KRS Koulutuspalvelut -kokonaisuudesta vastasi pastori Mikko Matikainen. krskoulutus.fi krito.fi L10T-koulutuksia pidettiin seurakunnissa ympäri maata. Krito-työn 20-vuotisjuhla elokuussa kokosi työssä vuosien varrella mukana olleita. Työ kaupungeissa Työ käsittää nuoriso- ja opiskelijatyön sekä aikuistyön Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Mikkelissä, Tampereella ja Turussa. KRS:lla on kaupunkityöntekijöitä Helsingissä, Tampereella ja Turussa, muualla työ on kokonaan vapaaehtoisten vastuulla. Kaupungeissa tehtävän työn esimiehenä toimi toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma. Nuorisotyö Helsingin työssä suurimpana ilonaiheena oli isoskoulutuksen toisen vuoden osallistujamäärän kasvu 23 (16) sekä Maksi-raamattuiltojen suosio 34 (25). Ensimmäisen vuoden isoskoulutukseen (ITU) osallistuvien määrä laski 26 (32). Ikäluokat ovat keskenään hyvin erilaisia. Sama näkyi myös kaikkia nuoria kokoavissa illoissa, kävijöitä oli keskimäärin 46 (60) illassa. Vanhemmille nuorille tarkoitetussa K-17 toiminnassa oli mukana 7 (9) nuorta. Rippikoululeirejä järjestettiin Vivamossa 4, leiriläisiä oli yhteensä 154 (169). Oronmyllyn leirillä oli 23 (23) nuorta. Vivamon pääsiäisleirille osallistui 63 (76) nuorta. Oronmyllyn leirit eivät vetäneet nuoria edellisvuosien malliin. Rippikouluja on viime vuosina Orolla järjestetty vain yksi kahden sijasta, mikä tuo haasteen myös isosten kouluttamiseen. L10T-koulutus läpäisi työalan niin, että heti alkuvuonna kaikki vanhemmat nuoret saivat viikonloppukoulutuksen aiheeseen Vivamossa ja Oronmyllyllä ja koulutusta jatkettiin ja syvennettiin rippikouluissa isosten kanssa kesällä. Sosiaalisessa mediassa vahvistimme näkyvyyttämme eri sovelluksissa, esimerkiksi Instagramissa seuraajia oli vuoden lopussa 295 (150). Valtakunnallisesti tehtiin aktiivisesti yhteistyötä hiippakuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Olimme mukana myös Kirkon kasvatuksen päivillä Jyväskylässä, Kirkkopäivillä Kouvolassa, Partaharjun poikien ja tyttöjen Kipinä-suurleirillä sekä Maata Näkyvissä -festareilla. Leevi Helo oli mukana Pekka Laukkarinen trion Joulun Tähti -kiertueella. Kiertueen yli 30 konsertissa oli yli kuulijaa, mikä osaltaan kertoo siitä miten laajasti työmme on kohtaamassa lapsia ja nuoria ympäri Suomen. Isosseikkailujen järjestämisessä pidettiin välivuosi. Vuotta leimasivat monet työntekijävaihdokset ja alkuvuodesta yhden työntekijän vajaus. Marraskuussa mukaan liittyi TM, yhteisöpedagogi Emmi Mäki sekä yhden työntekijän osuutta jakamassa opiskelijat Heini Kontiainen ja Helena Mäntylä. Turun nuortenilloissa vapaaehtoisina vetäjinä kevätkaudella toimivat Aino Haataja ja Annastiina Toppari, syksyllä Ainon lisäksi Marika Niittymäki, Paula Pöntinen ja Oiva Ristimäki. Työalasta vastasivat Leevi Helo esimiehen sijaisena tammi-lokakuun sekä osan joulukuusta sekä pastori Susanna Luttinen-Kivistö marraskuusta joulukuun alkuun. nuoret.fi Opiskelijatyö Turussa ja Helsingissä juhlistettiin opiskelijatyön 50-vuotistaivalta kutsumalla koolle entisiä KRS-opiskelijoita. Turussa helmikuussa yliopistolla järjestetty Laula kanssamme -juhla ja Helsingissä lokakuussa Kerta kaikkiaan! -tapahtuma keräsivät yhteensä runsaasti yli 300 osanottajaa. Tapahtumat osoittivat miten suuri merkitys opiskelijatyöllä on ollut. Työn näky on edelleen sama: kutsua nuoria aikuisia Jeesuksen yhteyteen, jotta he puolestaan voisivat kutsua omia ystäviään tutustumaan Jeesukseen. Työtä tehtiin Turussa, Helsingissä ja Jyväskylässä. Joensuussa vapaaehtoispohjalta hoidettu toiminta päättyi toistaiseksi, kun toimintaa pyörittäneet opiskelijat valmistuivat. 6 Opiskelijatyön syyskausi aloitettiin Avain-konferenssissa Vivamossa. Kansan Raamattuseura

7 Työn runkona ovat opiskelijaillat, solutoiminta, opiskelijahallitusten kokoontumiset ja Hengellisen kutsumuksen löytöretki eli Henkseli-ohjelma. Lisäksi järjestämme leirejä, hengailuiltoja, tavoittavaa toimintaa, osallistumme uusien opiskelijoiden messuille ja tarjoamme uusille opiskelijoille tutorointia. Illat ja tapahtumat keräsivät viikoittain kävijää paikkakunnasta riippuen. Tavoittava toiminta virisi uudelle tasolle. Helsingin opiskelijat järjestivät Alfa-kurssin, Jyväskylässä oli säännöllistä tavoittavaa toimintaa kampusalueilla ja Turussa pidettiin yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa diakonisella otteella toteutettuja Food & Hope -iltoja noin kerran kuussa. Valtakunnallisia tapahtumia olivat Avain -raamattukonferenssi elokuussa Vivamossa ja vuodenvaihteessa Kairosleiri. Avaimessa oli mukana noin 100 (170) osanottajaa ja Kairosleirillä 80 (80). Ilonaihe oli se, että näiden toteuttamiseen osallistui paljon vapaaehtoisia, sillä yksi tavoitteistamme on valtuuttaa uusia vastuunkantajia valtakunnallisiin projekteihin. Vuoden tavoitteita olivat myös L10T-elämäntavan vahvistaminen sekä MyStory-nettisivuston käytön opettaminen. Ne olivat osa Henkseli-ohjelmaa ja Avain-konferenssia. Opiskelijatyö oli mukana Turussa keväällä järjestetyssä L10T-koulutuksessa. Hannu Välimäki osallistui Agape Europe -järjestön Nordic Movement Builders -konferenssiin Uppsalassa yhdessä viiden opiskelijan kanssa Suomesta. Lotta Tuominen ja Miika Väisänen olivat mukana National Campus Directors -konferenssissa Malagassa. Kaksi valmistunutta opiskelijaamme lähti työhön Agape Europen kautta. Tero Koho oli syksystä 2014 kesään 2015 mukana ryhmässä, joka kiersi Välimeren maita aloittamassa kristillistä opiskelijatoimintaa. Elina Ahonen lähti keväällä opiskelijatyöhön Itävaltaan. Vuoden alussa työssä oli kolme kokopäiväistä työntekijää: Helsingissä Antti Hautala, Turussa Hannu Välimäki ja Jyväskylässä Lotta Tuominen, joka toimi myös opiskelijatyön johtajana elokuulle asti. Vetovastuu siirtyi Hannu Välimäelle. Syksyllä työhön tulivat omasta opiskelijajoukostamme Jani Heino Helsinkiin ja Anu Palojärvi sekä Miika Väisänen Jyväskylään 50 % työajalla. Turussa avustavana työntekijänä toimi Mikko Ohra-aho. Työntekijöiden rinnalla kullakin paikkakunnalla toimii 6-12-jäseninen opiskelijahallitus, joka suunnittelee ja toteuttaa toimintaa. opiskelijat.fi Vuosikertomus 2015 Riitta Keskimäen raamattuopetusta Helsingissä. Aikuistyö kaupungeissa Helsinki KRS:n 70-vuotisjuhliin liittyen Sanan talolla pidettiin keväällä kaksi iltaa teemalla Lähellä eilen ja tänään. Syksyllä pidettiin juhlavuoden kaupunkijuhla Agricolan kirkossa. Juhlassa esiintyivät mm. Rosa Nyman, Raamattukylä, Hannu Kiiski sekä Rasmus Mäntymaa, joka teki juhlan aikana laulun yleisön antamista KRS:aa kuvaavista lauseista. Juhlapäivän jälkeen kirkossa vietettiin Kansan Raamattuseuran toteuttama Tuomasmessu. Vuosi 2015 oli Stadin Rukouksen talon toinen kokonainen toimintavuosi. Toiminnasta vastasi Helsingin kaupunkityöntekijä Päivi Peittola. Rukouksen talo oli avoinna arkipäivisin klo ja paikalla oli kaksi rukouspäivystäjää. Vapaaehtoisia rukouspäivystäjiä oli 12 (16). Päivystyspäiviä oli 154 (172) ja kävijöitä 533 (857). Monet ilmaisivat saaneensa apua. Jotkut tulivat jälkeenpäin kertomaan rukousvastauksista. Ihmisiä kävi melko tasaisesti läpi vuoden. Rukouksen talon keskeistä toimintaa olivat myös rukousryhmät. Talo on ollut alusta alkaen yhteinen rukouksen olohuone yli kirkkokuntarajojen. Talolla kokoontui vuoden aikana 10 (9) rukousryhmää, monet niistä jonkin teeman, kuten yhteiskunnan päättäjien, Israelin tai vainotun seurakunnan ympärille. Ryhmistä kolme oli Stadin Rukouksen talon alaisia, muita hallinnoi jokin toinen yhteisö tai seurakunta. Säännöllisesti kokoontuvissa ryhmissä oli yhteensä 892 (786) kävijää, kokoontumiskertoja oli 195 (134). Yksittäisiä rukoustilaisuuksia oli 28 ja niissä yhteensä 233 rukoilijaa. Rukouskoulutuksia järjestettiin kaksi: Hoitava rukous ja Herra opeta meitä rukoilemaan. Osallistujia oli yhteensä 19. Sanan talolla järjestettiin syksyllä L10T-kurssi, johon osallistui 15 ihmistä, kouluttajina toimivat Mikko Matikainen ja Päivi Peittola. Riitta Keskimäki piti viiden illan opetussarjan Heprealaiskirjeestä. Kuulijoita oli keskimäärin 34/ilta. Anna-Liisa Valtavaara piti kolmen kerran luentosarjan anteeksiantamisen ja syyllisyyden teemoista, 25 kuulijaa/ilta. Joka toinen viikko kokoontui avoin elämänkaaripiiri yli Helsingin SenioriFoorum teki runsaasti retkiä. Yksi kohde oli Yleisradio Pasilassa 60 vuotiaille naisille Anja Laurilan johdolla. Osallistujia oli 20 60/kerta. Stadin sävelet -konsertteja pidettiin Vanhassa kirkossa syksyllä ja keväällä kerran kuukaudessa yhteistyössä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Illat juonsi Leena Broman ja Lehari Kaustel vastasi korkeatasoisten musiikkivieraiden saamisesta konsertteihin. SenioriFoorumilla oli kahdeksas toimintavuosi, ja suosio jatkui vahvana. Se on määrällisesti ehkä laajin senioreita kokoava tapahtuma pääkaupunkiseudulla. Foorumi kokoontui Agricolan kirkolla keskiviikkoisin 30 (31) kertaa, kävijöitä oli keskimäärin 391/tilaisuus (328), yhteensä (10 161). Eniten kuulijoita kokosivat presidentti Martti Ahtisaari, puhemies Eero Heinäluoma, emeritaprof. Sirkka- Liisa Kivelä ja ministeri Elisabet Rehn. Bussiretkiä ja matkoja tehtiin 22 (19), osallistujia oli keskimäärin 52 hlöä/retki. Matkakohteina olivat kotimaan kulttuuritapahtumat ja luontokohteet sekä Amsterdam ja Pokrovan luostari. Retket ovat erinomainen osa toimintaa. Postituslistalla oli 2615 osoitetta (2150). Toiminta tapahtui yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Ohjelmavastuu oli Kansan Raamattuseuralla, toteutuksesta vastasi Ensio Klemi yhdessä n. 25 vapaaehtoisen kanssa. Retkitoiminnan suunnittelusta ja järjestelyistä vastasi Tellervo Lankinen tukenaan Kaisa Vuorisalo ja Ensio Klemi. Sanan talo siirtyi syksyllä HNMKY:n omistukseen, ja toiminta Vihreässä Salissa päättyi vuoden lopussa. Rukouksen talon toiminta jatkuu edelleen katutasossa. Jyväskylä KRS:n juhlavuotta vietettiin huhtikuussa Lähellä -kahvilassa ja syyskuussa työn ystäviä kutsuttiin juhlaan Huhtasuon kirkolle. Sanan Kulmalla kokoontui päiväpiiri 9 kertaa Sanan ja yhteyden merkeissä, osallistujia oli keskimäärin 30 henkeä/kerta. Raamattupiiri kokoontui 12 kertaa, osanottajia noin 8 / kerta. SenioriFoorum-formaatti osoitti toimivuutensa myös Jyväskylässä. Neljä tilaisuutta kokosi osallistujia /kerta. Bussiretket järjestettiin Kirkastusjuhlille ja Tervonsalmeen, mukana oli yhteensä 95 matkalaista. 7

8 Järjestelyistä näissä päävastuun kantoivat Inkeri ja Esko Järvinen. Tuula Hakkarainen piti Sanan Kulmalla 8 lauluiltaa. Naisia kaivolla -illat tarjosivat alustusten pohjalta pohdittavaa jaksamisesta, selviytymisestä, unelmista ja elämän arvoista kahvikupin äärellä, hyvän musiikin täydentämänä. Iltoja järjestettiin 6 (5), osanottajia illat keräsivät yhteensä 164. Kevään naistenpäivillä Huhtasuon kirkossa oli mukana 280 kuulijaa. Iltojen järjestelystä vastasi Ulla-Maija Kovanen yhdessä 11 hengen työryhmän kanssa. Kari Valkonen järjesti 6 Majatalo-iltaa yhteistyössä seurakuntien kanssa Vaajakoskella ja Palokassa, kävijöitä oli keskimäärin 70/ilta. (40). Vaajakosken kirkolla oli viiden kerran opetussarja 2. Korinttilaiskirjeestä, kuulijoita 75/ilta sekä viiden illan sarja Ilmestyskirjasta, keskimäärin 85 kuulijaa/ilta. Tammikuun rukousretriitissä oli 65 (50) osanottajaa ja syksyn sielunhoidollisessa retriitissä 101 (115). Helmikuun miestenpäivässä Halssilan kirkossa osallistujia oli 45 (40). Tarinoiden majatalo Jyväskylässä toimiva Tarinoiden majatalo tuotti vuonna 2015 neljä näytelmää: Kätketty kuningatar, Tuhlaajapojan veli, Suutari Martin joulu sekä Valtava ilo! Toiminnasta vastasi draamapedagogi Mika Lahtinen. Näytelmän Kätketty kuningatar dramatisoi Raamatun Esterin kirjasta Torstaiteatterin työryhmä, joka myös esitti näytelmän roolit. Työryhmän jäsenet olivat vapaaehtoisia nuoria aikuisia. Näytelmää esitettiin Jyväskylässä Juomatehtaalla. Mika Lahtisen soolonäytelmä Tuhlaajapojan veli sai ensi-iltansa marraskuussa. Tuhlaajapojan veli -soolonäytelmän käsikirjoitti ja toteutti Mika Lahtinen. Näytelmä perustui Luukkaan evankeliumin ns. tuhlaajapoikakertomukseen. Sitä esitettiin Jyväskylässä Juomatehtaalla. Syksyn kuluessa näytelmää tilattiin esitysvierailulle seurakuntiin kevääksi Suutari Martin joulu -näytelmä tuotettiin yhdessä Vaajakosken alueseurakunnan kanssa. Esitys kertoi Jeesuksen syntymästä ja lähimmäisen rakastamisesta. Se esitettiin Vaajakosken kirkossa jouluaattona kirkontäydelle katsojakunnalle. Esitystä teki 15 hengen joukko seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Mukana oli myös kolme turvapaikanhakijaa, joiden kanssa yksi työryhmän jäsenistä oli ystävystynyt alkusyksystä. Valtava ilo! -näytelmä tuotettiin yhdessä Vaajakosken alueseurakunnan kanssa. Esitys perustui jouluevankeliumiin Luukkaan mukaan ja seurasi etenkin Marian suhdetta Joosefiin, lapseen, keisarin käskyyn ja enkelin viestiin. Näytelmä esitettiin Korpilahden kirkossa jouluaattona täydelle kirkolle. Esitystä teki 13 hengen joukko vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Näytelmäprojektien harjoituksissa oli vuoden mittaan kaikkiaan 350 käyntikertaa. Näyttelemisen lisäksi osallistujat käsikirjoittivat, tuottivat musiikkia sekä valmistivat pukuja, rekvisiittaa ja lavasteita. Katsojia näytelmillä oli yhteensä Pitkin vuotta Majatalo toteutti lukuisia draamatyöpajoja seurakuntien työntekijöille ja seurakuntalaisille. Työpajoissa oppimisalueita olivat Raamatun kertomukset, kristinuskon ydinsisällöt, itsetuntemus, vuorovaikutus- ja tunnetaidot sekä esiintymistaidot. Kuopio Keskeisiä toimintamuotoja olivat Sanan illat ja varustavat pienryhmät Sanan Kulmassa sekä Majataloillat ja Aika rakkaudelle -illat Lounasravintola Ajassa. Lisäksi järjestettiin erilaisia tapahtumia yhteistyössä Kuopion ev.lut. seurakuntien, Siilinjärven seurakunnan Kansaa koolla Kuopiossa Sadonkorjuu-majataloillassa. ja Tervonsalmen loma- ja kurssikeskuksen kanssa. Vuoden aikana järjestettiin 177 eri tilaisuutta, osallistujia niissä oli yhteensä lähes 3350 (2360). Työhön vakiintui toimintamalli, jossa eri työryhmät vastaavat erityyppisistä illoista. Toimintaa koordinoi ryhmien vetäjistä koostuva yhteysryhmä, jota johti Lea Tuiremo. Taloudellisesti toimintaa tukivat Sanan Kulman kummit -piiri, varainhankintaa edistettiin myös myyjäisin, arpajaisin ja joulukorttikampanjalla. KRS:n juhlavuosi käynnistyi Kuopiossa 70-vuotisjuhlakonsertilla, mukana olivat Ulla Saunaluoma, Kalle Virta ja Tuula Hakkarainen. Syksyllä vietettiin juhlavuoden valtakunnallista kirkkopyhää Alavan kirkossa ja ohjelmallista, yhteisöllistä ystäväjuhlaa kirkkokahvien merkeissä. Päivässä oli mukana KRS:n johtoa ja seurakunnan työntekijöitä. Lähellä-kahvila ja kirpputoripäivä Sanan Kulmalla olivat juhlavuoden pienimuotoisempia kohtaamispaikkoja. Majatalo-illat (4) kokosivat paljon uusia kävijöitä vauvasta vaariin (930). Suosioon vaikuttavat onnistuneet puhujavalinnat, mm. Pekka Simojoki, Aino Suhola, Eliina Heinonen, hyvä musiikki, erinomainen ruoka, lastenhoito ja innostunut työryhmä. Tilaisuudet toteutettiin yhdessä Kuopion seurakuntien ja muiden kristillisten tahojen kanssa. Lisäksi syksyllä oli Sadonkorjuu-majataloilta Pyhän Johanneksen kirkossa yhteistyössä Männistön seurakunnan kanssa. Ravintola Ajassa pidettiin myös kaksi Aika rakkaudelle -iltaa pariskunnille, mukana oli yhteensä 57 paria. Sanan Kulmalla järjestettiin 12 Sanan iltaa, joissa kävijöitä oli noin 460. Raamattuopetusja julistuspainotteisissa illoissa oli puhujina KRS:n työntekijöitä ja paikallisia pastoreita, musiikissa mm. Gospelband Sade ja ylistysryhmä Jaspe. Rukouksen talo toimi rukouspiiri-iltoina (yhteensä n. 170 kävijää) ja perjantaisin rukouspäivystyksenä, jossa on mahdollisuus keskusteluun ja esirukoukseen (n. 330 kävijää). KRS:n Kari ja Mari Valkonen pitivät syksyllä rukousillan Sytytä meissä rukouksen tuli. Heinäveden Kirkastusjuhlille Kyllikki Kaartinen järjesti bussiretken Maaningalta Kuopion kautta. Miestenpäivät järjestettiin elokuussa yhdessä Siilinjärven srk:n, Kansanlähetyksen, Raamattuopiston ja Evankeliumiyhdistyksen kanssa, puhujina olivat Toivo Halonen ja Olli Seppänen. 8 KRS:n 70-vuotisjuhlissa Jyväskylässä olivat mukana myös Inkeri Virkkala-Järvinen (vas.) ja Kaija Ojanen. Lahti Lahdessa kokoontui säännöllisesti kolme pienpiiriä: rukouspiiri, naisten raamattupiiri ja Sa- Kansan Raamattuseura

9 nan äärellä, jotka kaikki pidettiin Keski-Lahden seurakunnan tiloissa. Suuren suosion saanut SenioriFoorum kokosi Salpausselän kirkkoon yhteensä noin 800 osallistujaa. Tilaisuuksia pidettiin vuoden aikana neljä, järjestelyistä vastasi laaja vapaaehtoisjoukko, isäntänä toimi Salamat Masih. Yhdessä Joutjärven seurakunnan kanssa järjestettiin neljä Sanan ja rukouksen iltapäivää Ahtialassa. Syyskuussa pidettiin Ristinkirkossa KRS:n 70-vuotisjuhla. Muista tilaisuuksista mainittakoon Launeen seurakunnassa pidetty Venäjän vankilatyön ilta. Bussimatkoja järjestettiin Vivamon Raamattukylään, Sanan suvipäiville ja Nordic Praise -konserttiin. Varoja työlle kerättiin mm. kirkkokahvituksilla. Lahden aluetyön ryhmään kuuluivat Kalle Virta, Tuija Pennanen, Kristiina Nordman sekä Anu ja Jukka Mattsson. Mikkeli Vuotuiset Sanan Talvipäivät järjestettiin helmikuussa yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa, otsikolla Tie valmis on. Päivien aikana mentiin kansan keskelle eri tavoin; tarjottiin yllätysaamukahvit Kiiskinmäen kahviossa, eläkeläiset kokoontuivat vanhassa Sotkussa, nokipannukahvia tarjoiltiin tuomiokirkon pihalla. Lauantaina kauppakeskus Stellassa Sävelten sillalla -tapahtumassa oli haastattelujen lomassa runsaasti musiikkia. Iltatilaisuudessa kirkossa nautittiin KRS:n 70-vuotisjuhlakahvit. Astu kertomukseen -illassa huhtikuussa bibliodraamaohjaaja Mika Lahtinen johdatteli osanottajat raamatun kertomukseen otsikolla Kuninkaan kotiväki. Joulukuussa seurakunnassa oli Sana-lehden joulukahvila lehden 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Paikalla olivat päätoimittaja Heli Karhumäki ja toimitusjohtaja Terhi Rajala. Rukouksen talo oli avoinna joka maanantai-ilta Lähemäen seurakuntatalolla. Tampere Naisten Vapaailtoja pidettiin Aleksanterin kirkolla neljä kertaa. Teemat koskettivat naisten elämänkysymyksiä ja palaute oli hyvää. Illat kokosivat ensisijaisesti työikäisiä naisia. Illat toteutettiin yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Raamattuopetustilaisuuksia järjestettiin vuoden aikana kuusi yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan ja Uusi Verso -toiminnan kanssa. Raamattu.Piste-toimintaa jatkettiin kevätkaudella, mutta vähäisen osallistujamäärän vuoksi niitä ei jatkettu. Raamattulauantai-tapahtumia järjestettiin kevätkaudella kaksi ja toukokuussa yksi Raamattukeskiviikko. Aiheina olivat: Vuosikertomus 2015 Mikkelin talvipäivillä maistui nokipannukahvi. Levoton Lähi-Itä onko tilanne kenenkään hallinnassa?, Ilmestyskirjan juutalaisilla juurilla ja A.R.M.O. Syyskaudella järjestettiin kaksi Raamattulauantaita Näsin seurakuntasalissa. Tapahtumaa kokeiltiin myös Itä-Tampereella Linnainmaalla yhteistyössä Messukylän seurakunnan Kohtaamispaikan kanssa, mutta osallistujamäärä jäi vähäiseksi. Sanan lähteillä -illoissa psykologi Satu Eerolan parina kevätkaudella olivat Matti Mäkinen, Hannu Nyman ja Mikko Matikainen. Minna ja Jussi Pyysalon musiikki kuljetti opetusta eteenpäin. Vaikka illat olivat suosittuja ja vakiintuneita, L10T-ajatuksen innoittamina koettiin, että oli aika siirtää painopiste kristittyjen aktivoimiseen evankeliumin asialle omassa elämänpiirissään. Tätä varten kehitettiin Huti tai Hitti -illat. Iltoja järjestettiin kaksi ja konseptia jatketaan. L10T-koulutukset Hämeenkulmassa kesällä ja syksyllä saivat suuren suosion. Kesällä järjestettiin myös Elämänkaarikurssi. SenioriFoorum kokoontui yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa 11 kertaa. Mukana järjestelyissä ja toteutuksessa oli joukko vapaaehtoisia. Retkiä järjestettiin Raumalle ja Hämeenlinnaan. Muita vuoden 2015 huomioitavia tilaisuuksia olivat keväällä KRS:n juhlavuoden Lähellä -kahvila sekä syyskaudella Kaupunkijuhla, Uskon yö -tapahtuma sekä Kaiken kansan joulujuhla. Tampereen aikuistyön kokonaiskävijämäärä oli 2663 (2969), sen lisäksi SenioriFoorumissa kirjattiin yhteensä 723 osanottajaa. Rukouksen talo -toimintaa toteutettiin yhteistyössä tuomiokirkkoseurakunnan kanssa keskustan St.22-nuorisotilassa. Talossa kokoontui rukousryhmä joka arkiaamu, nuorten rukouskoulu Preikkari ja Praise-kuoro. Lisäksi järjestettiin 4 rukouspäivää ja 4 avoimet ovet -päivää. Rukouksen talossa oli 239 tilaisutta, joissa kävijöitä yhteensä Tampereen työstä vastasi Tiina Mäkinen ja Rukouksen talon toiminnasta Kristiina Tanhua-Laiho. Tampereella Tiina Mäkinen (oik.) ja Satu Eerola ideoivat uudet Huti tai Hitti -illat. Turku Vuotta leimasi KRS:n juhlavuosi. Keväällä Laula kanssamme -tilaisuus keräsi 200 entistä opiskelijaa ja seuraavan päivän Lähellä-kahvila noin 50 sekä illan Tuomasmessu 461 henkilöä. Ruskaretki Kairosmajalle oli myös osa juhlavuotta noin 30 retkeläisen kanssa. Syksyllä Turun KRS:n 70-vuotisjuhlaan osallistui mm. arkkipiispa emeritus Jukka Paarma ja noin 120 työn ystävää. Turun työ sisälsi nokipannukahvitusten ja missiokahvilapäivystyksen lisäksi naisteniltoja, miestyötä (raamattupiiri, saunaillat, Miesten Yö ja Miesten Syyshuolto), Krito-toimintaa, kotiryhmiä, muita pienryhmiä ja seurakuntavierailuja. Säännöllisen toiminnan keskimääräinen osallistujamäärä kasvoi 250:sta noin 300:een. Tavoitteiksi vuodelle 2015 oli asetettu työryhmien vakiinnuttaminen, kouluttaminen ja strategian kehittäminen, yhteyksien solmiminen Turun ja ympäristöseurakuntien kanssa, kristittyjen motivoiminen ja varustaminen evankelioimaan sekä perhekeskeisyys ja yhteyksien solmiminen sukupolvien yli. Nokipannutoiminnassa kohtaamisstrategia kehittyi: rukoushaastattelut toimivat hyvin ja jaoimme vuoden aikana Sana-lehtiä, lasten Jeesus-DVD:itä sekä maahanmuuttajille arabian- ja kurdinkielisiä Mahdollisuus muutokseen -kirjasia. Koirasen pojat hankkivat peräkärryn kuomuineen KRS:n Turun työn omaksi, mikä helpottaa tavaroiden siirtämistä ja säilymistä. Nokipannutoiminnassa tavoitimme vuoden aikana yli 2000 henkilöä. Kristittyjä varustettiin ja rohkaistiin evankelioimaan pienryhmissä sekä mies- ja naistyössä. Uusia pienryhmiä syntyi vuoden kuluessa Meri-Karinan raamattupiiri, englanninkielen keskustelupiiri ja Hoitavat laulut -illat. Naisia kaivolla -illoissa oli parhaimmillaan 144 naista ja miesten saunailloissa 35 miestä. Miesten Yö -tapahtumassa osallistujia oli 130 (90) ja Syyshuoltoleirillä 50 (40). Krito-toiminnassa oli aktiivisesti mukana 10 ohjaajaa. Rukouksen Talo -toimintaa kokeiltiin kolmen illan verran Henrikinseurakunnassa ja se jatkui syksyllä hiljaisen rukouksen muodossa. Yhteistyötä tehtiin 5 seurakunnan kanssa ja lisäksi työntekijä vieraili 6 seurakunnassa. 9

10 Joensuu Vuonna 2015 järjestettiin 7 Nyyttikesti-iltaa, mukana oli henkilöä/ilta. Illat ovat KRS:n ja Joensuun keskustaseurakuntien aikuistyön yhteistä toimintaa, jossa seurakunnat antavat tilat ja maksavat lehteen ilmoituksen kustakin illasta. Seurakuntien puolesta mukana olivat pastorit Anna Holopainen, Sirpa Hiltunen (Honkanen), Matti Innanen ja Martti Turunen. Vapaaehtoisina työryhmässä olivat Aune-Inkeri Keijojen, Matti ja Pirjo Ketonen, Outi Kärnä ja Heikki Salomaa. Iltojen konseptia kehitetään edelleen. Kesällä järjestettiin retket Puijo-laivalle ja Säynämöön, (52 osanottajaa) ja Heinäveden Kirkastusjuhlille (45). Rukouksen Talo oli avoinna joka tiistai päivällä sekä kerran kuukaudessa illalla Joensuun seurakuntakeskuksen tiloissa. Vivamon Raamattukylässä ylitettiin kesällä katsojan raja. kansanraamattuseura.fi/kaupungeissa Loma- ja kurssikeskukset Kansan Raamattuseuran kuusi lomaja kurssikeskusta ovat ympäri vuoden toimivat Kairosmaja Pelkosenniemellä, Oronmylly Parikkalassa, Vivamo Lohjalla sekä kesäisin toimivat Orisberg Isossakyrössä, Säynämö Heinävedellä ja Tervonsalmi Tervossa. Keskuksista vastasi liiketoimintajohtaja Terhi Rajala. Kairosmaja Pyhä-Luosto matkailualueella rekisteröityjen majoitusvuorokausien määrä väheni maan heikossa talouskehityksessä ja kilpailutilanteessa noin 6-7 %. Laskua oli Kairosmajallakin, mutta vertailu edellisvuosiin on vaikeaa, koska Kairosmajalla tehtiin jälleen tilastointimuutos. Toimintavuoden aikana leiripäiviä oli noin 306. Uusia kansainvälisiä asiakkaita saatiin tavoitteiden mukaisesti. Kairosmajalla Revontulikappelin tilastoitu kävijämäärä oli (19 739). Käsikirjan mukaisia jumalanpalveluksia pidettiin 48 (69), niihin osallistui (3412) henkilöä ja ehtoollisvieraita oli (1717). Muita hartaustilaisuuksia pidettiin 328 (298) ja läsnä oli (11 438) henkilöä. Musiikkitilaisuuksia oli 31 (44), joissa oli (2807) kuulijaa. Kappelissa vihittiin 5 (6) paria ja pidettiin 3 (3) kastetilaisuutta. Tilastoimattomia kävijöitä oli noin (15 000). Kiinteistön korjauksissa ja huollossa verkostoveden äkillinen ja pitkähkö keittämisvelvoite keskellä syyssesonkia teetti runsaasti lisätyötä. Korjauksissa päähuomio oli päärakennuksen remonteissa. Pitkälti talkootyönä tehtiin ilmanvaihtoremontti päärakennuksen pihatason ja alakerran lämmön talteenotolla, vanhan puolen ja toimiston ikkunat uusittiin ja monitoimitilaan rakennettiin kaksi uutta majoitushuonetta. Vuosikorjauksia kustannettiin Kairoksen Ystävät ry:n lahjoituksilla ja toiminnasta saaduilla tuotoilla. Päärakennuksen piha maisemoitiin. Kiinteistöjen täydentyvän huoltokirjan runko valmistui. Ehtoollisvälineitä uusittiin lahjoituksen avulla. Kairoksen Ystävät ry:n järjestämien arpajaisten nettotuotto Revontulikappelin toiminnan hyväksi oli merkittävä. Kairoksen Ystävät ry:n 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhdistys julkaisi kirjan Matkalla jälleen. Kirjoittajina oli Kairosmajan kävijöitä, kirjan toimitti Ari Tähkäpää ja kustansi Karas-Sana Oy. Kairosmajalla remontoitiin ikkunoita talkoovoimin. 10 Kansan Raamattuseura

11 Oronmylly Vuonna 2014 johtajan sijaisena työskennellyt Sari Behm valittiin vakituiseksi johtajaksi Arto Valkeapään siirtyessä seurakuntapalveluihin julistus- ja koulutustehtäviin. Oronmyllyn aukiolo jatkui sesonkien mukaisesti ja oli avoinna KRS:n toiminnalle helmikuun puolivälistä lokakuun alkuun. Ohjelman peruskivenä olivat perinteiset tapahtumat kuten patikka- ja hiihtoviikot, erilaisten kohderyhmien viikonloput. Suosiotaan jatkoivat naisten- ja miestenpäivät, Sanan ja rukouksen talvipäivät, kesäkauden avajaiset sekä kasvuja yhteyspäivät. Oronmyllyllä järjestettiin yksi KRS:n oma rippikoululeiri. Lähiseudun seurakunnat löysivät Oronmyllyn myös rippikoulupaikakseen. Edellisenä kesänä pidetty Oron Bellissimo -musiikkileiri pidettiin toisen kerran kapellimestari Lehari Kaustelin johdolla. Leiriorkesteri konsertoi leirin päätteeksi Heinäveden Kirkastusjuhlilla ja Savonlinnan tuomiokirkossa. Oman ohjelmakauden päätteeksi Oronmylly avasi ovensa turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksena, kun Karas-Sana Oy vuokrasi tilat Viittakivi Oy:lle tähän toimintaan. Oronmyllyllä majoittui noin 140 turvapaikanhakijaa kahdeksi kuukaudeksi loka-joulukuussa ennen kuin heidät sijoitettiin vastaanottokeskukseen. Oron ystävät ry toimi aktiivisesti keskuksen hyväksi. Merkittävä uusi avaus oli kesäteatterinäytelmä Juuret, joka toteutettiin yhdistyksen toimesta ja taloudellisella vastuulla. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi Arto Myllärinen, tuottajana toimi Markku Leminen. Esityksen 30 näyttelijästä suurin osa oli vapaaehtoisia. Myös lavastuksesta, puvustuksesta ja muista taustatehtävistä huolehti vapaaehtoisten joukko. Näytelmää esitettiin 10 kertaa, katsojia kertyi Näytelmä toi Oronmyllylle myös paljon uusia kävijöitä ja myönteistä mainetta. Myös sen taloudellinen tuotto oli merkittävä. Yhdistyksen taloudellisen tuen kohteita olivat mm. sisäilmatutkimuksen kulut ja siitä aiheutuneet korjaustoimet, ilmanvaihdon suunnittelu, vesivaraajan vaihto ja ohjelmatoiminnan eräät kohteet. Tuki toiminnalle ja paikkojen kohennukseen oli lähes euroa, myös talkooapu oli merkittävä. Vivamo Kokonaiskävijämäärä oli (26 400), yöpymisvuorokausia kertyi (13 131). Vivamon omia kursseja ja tapahtumia järjestettiin 47 (44), sen lisäksi Vivamo-opisto ja KRS:n muut työalat järjestivät omia kurssejaan, samoin ulkopuoliset tahot. Vivamon toiminnasta vastasi Leena Broman. Kairosmajalla kunto kohenee. Musiikkileiri kokosi nuoria soittajia Oronmyllyllä. Vivamo sai Lohjan Vaikuttava matkailuelämys -palkinnon. Lapsia leirillä Vivamossa. Särkyneen sydämen kirkossa jatkuivat säännöllisesti messut, Mukulamessu kaksi kertaa keväällä ja syksyllä, sekä pyhäkoulu lapsille kevät- ja syyskaudella (30 kertaa, 81 lasta) sekä muu viikkotoiminta. Sanan Suvipäivät ja Gospel Riders -tapahtuma toivat runsaasti näkyvyyttä ja kävijöitä Vivamon muutenkin vilkkaaseen kesään. Pääsiäisen seder-ateria sekä lehtimajanjuhlat syksyllä olivat uusia, rohkaisevia kokeiluja. Uuden vuoden vastaanotto ruokailuineen ja konsertteineen vakiinnutti paikkansa. Maaliskuussa Vivamo sai Lohjan matkailutunnustuksen Vaikuttava Elämys Palkintoraati nosti esille erityisesti Vivamon Raamattukylän, Hiljaisuuden puutarhan ja Lastenkylän. Yhteistyö Lohjan matkailun kanssa toi uusia turistiryhmiä Vivamoon. Keväällä järjestettiin opaskurssi. Vastaanoton henkilöstö vaihtui vuoden aikana. Uusina aloittivat syyskuussa Marja Järvenpää vakituisena ja lokakuussa Kerstin Malmberg äitiysloman sijaisena. Toimistotilat remontoitiin ja henkilökunta pääsi palaamaan maaliskuussa saman katon alle. Siiloan entisestä toimistotilasta remontoitiin 12 hengen Maisema-neuvotteluhuone. Kyläkartanon kahvilan ilmettä uudistettiin. Rukouspalvelu päivysti kerran viikossa, mukana oli 14 vapaaehtoista. Palveluun tuli (2 196) yhteydenottoa ja tilaisuuksissa jätettyjä rukouspyyntöjä (1 731). Palvelusta vastasi ohjelmasihteeri Eeva Kuparinen. Vivamon Kannatusyhdistys ry tuki toimintaa taloudellisesti ja talkootyönä merkittävästi remonteissa, siivouksissa, kahvilan pyörittäjinä, kirkon suntiotiimissä ja monissa muissa tehtävissä. Kirpputori oli avoinna kahtena päivänä viikossa. Keväällä ja syksyllä järjestettiin myyjäiset. Myös Sanan Suvipäivät olivat suuri talkooponnistus. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Sirkku Vepsäläinen. Vivamo-opiston vuodelle 2015 suunnitelluista 27 kurssista/tapahtumasta toteutui 22 (36/ 25). Osallistujia kursseilla ja tapahtumissa oli yhteensä 576 (846). Opiston 50-vuotisjuhlaa vietettiin teemalla Kasvua koko elämä. Vivamo-opisto on ollut Suomessa uranuurtaja seniorityössä tavoitteena tukea ja edistää ikääntyvien henkistä, hengellistä ja fyysistä hyvinvointia. Suosituimpia tapahtumia olivat isovanhempien ja lastenlasten leirit I-II ja kuvataideleirit, joihin osallistui yhteensä 65 aikuista ja 92 lasta. Seniorikurssien lisäksi opisto tarjoaa myös täydennyskoulutusta työntekijöille. Ohjelma- ja kurssitoiminnasta vastasi ohjelmasihteeri Marja-Liisa Kokkonen. Vivamon Lastenkylä Lastenkylässä vietettiin Sanan Suvipäivien yhteydessä erityistä juhlaa, kun piispa Tapio Luoma siunasi käyttöön talkoilla rakennetun Pyhän Lapsen kirkon. Toimintapäiviä oli 16 (15). Kävijöitä kirjattiin yhteensä 990 (774). Päivissä eläinoppaat johdattivat lapsiryhmiä eri toimintapisteissä. Uutuutena oli Häkki-näytelmä, joka kertoo ystävyydestä, ennakkoluuloista ja niiden murtumisesta.lastenkylä järjesti kaksi leiriä yksin Suomeen tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille. Leirit järjestettiin yhteistyössä Suomen Pakolaisavun ja Espoon vastaanottokeskuksen kanssa. Toiminnasta vastasi Anna-Mari Kaskinen. Vuosikertomus