Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä.
|
|
- Marjut Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3. Funktiot Modulaarisessa ohjelmoinnissa jaetaan ohjelma osiin (moduuleihin), jotka ovat yksinkertaisia ja lyhyitä. Modulaarisuudella pyritään parantamaan ohjelman ymmärrettävyyttä, testattavuutta sekä ylläpidettävyyttä. Funktio ryhmittää ohjelmalauseet yhdeksi ohjelmayksiköksi. Funktio suorittaa jonkin tarkasti rajatun tehtävän. 46
2 Kaksi tasoa: Valmiit kirjastofunktiot, esim. printf() ja scanf() Ohjelmoijan itsensä kirjoittamat funktiot. Funktiot aktivoidaan suorittamalla funktion kutsu, joka on tavallinen C-kielen suoritettava lause: fnimi(); Funktion kutsu aloittaa funktion fnimi() ohjelmalauseiden suorituksen Kun funktion sisältämät lauseet on suoritettu, palataan takaisin siihen ohjelmaan, josta funktiota kutsutaan ja suoritetaan funktion kutsua seuraava lause. 47
3 lause1; lause2; fnimi(); lause4; flause1; flause2; flause3; Funktion kutsussa sulkeet ovat pakolliset, niiden avulla kääntäjä osaa päätellä että kyseessä on funktio, eikä tavallinen muuttuja. 48
4 Funktio täytyy määritellä ennenkuin sitä voidaan kutsua. Yleinen muoto yksinkertaistettuna on: funktion otsikko{ paikallisten muuttujien määrittelyt; suoritettavat lauseet; return arvo; } Funktio määritellään otsikkorivin ja lauselohkon avulla ( { ja }-merkkien välissä olevat lauseet). Otsikkorivillä ilmoitetaan funktion tyyppi, nimi ja parametrit. Funktion tyyppi ilmoittaa funktion palauttaman arvon tyypin, jos funktio ei palauta mitään niin tyyppinä on void. 49
5 Tyyppimäärite void esittää näennäistä tyyppiä, johon ei kuulu mitään arvoja. Parametrit ilmoitetaan sulkujen sisällä. Parametrejä voi olla yksi tai useampi, jokaisesta ilmoitetaan erikseen tyyppi ja nimi. Jos parametrejä ei ole käytetään tyyppinä void. 50
6 Funktion paikalliset muuttujat ovat käytettävissä vain funktion sisällä ja vain funktion suorituksen ajan. Suoritettavat lauseet käyttäytyvät kuten main()-funktiossakin. Funktiot on esiteltävä, jos funktioiden määrittelyt sijaitsevat main()-ohjelman perässä tai jossakin toisessa tiedostossa. Funktion esittelyä kutsutaan myös funktion prototyypiksi. Funktion prototyyppi kirjoitetaan ohjelmatiedoston alkuun esikääntäjän direktiivien jälkeen ennen main()-funktiota. Funktion esittelyssä käytetään funktion otsikko-osaa, jonka perään kirjoitetaan puolipiste. 51
7 Esittelyjen avulla kääntäjä tutkii vastaavatko funktioiden kutsut ja määrittelyt toisiaan. parametrien määrä, järjestys ja tyypit Esimerkkifunktio, joka "simuloi" kissaa: /* kissasimulaattori */ void naukaise( void ) { printf("miau\n"); } Funktiota kutsuttaisiin. naukaise(); 52
8 Esimerkkiohjelma, jossa käytetään hyväksi kissa-funktiota. /* kissasimulaattori */ #include <stdio.h> void naukaise(void); /* funktion protyyppi, eli esittely */ int main(void) { /* kissa naukaisee */ naukaise(); return(0); } /* main loppuu tähän */ /* funktion naukaise määrittely eli toteutus */ void naukaise(void) { printf("miau\n"); } 53
9 Funktion parametrit Parametrien avulla funktiolle välitetään tietoa sen ulkopuolelta ja parametrejä käytetään funktiossa kuten paikallisia muuttujia. Parametrit eroavat paikallisista muuttujista siinä, että niille annetaan alkuarvo funktion ulkopuolelta eli funktion kutsussa. Kuten paikalliset muuttujat eivät parametritkään ole käytettävissä funktion ulkopuolella (ne eivät "näy" funktion ulkopuolelle). Eri funktioissa voi olla saman nimisiä muuttujia ja parametrejä, mutta ne ovat toisistaan täysin riippumattomia. 54
10 Funktion otsikkossa (sekä esittelyssä että määrittelyssä) esiteltäviä parametrejä kutsutaan muodollisiksi parametreiksi. Funktion kutsussa annetut parametrit ovat todellisia parametrejä. Funktiota kutsuttaessa kopioidaan todellisen parametrien arvot funktion määrittelyssä vastaavassa kohdassa sijaitsevien muodollisten parametrien arvoiksi. Todellisten ja muodollisten parametrien tyyppien täytyy vastata toisiaan (joissakin tilanteissa C:ssä tehdään ns. automaattisia tyypin-muunnoksia ). Todellisten ja muodollisten parametrien nimien ei tarvitse olla samoja. Todellisena parametrina voi olla muuttujan tunnus, vakio, lauseke tai funktionkutsu. 55
11 Arvon palauttavat funktiot Funktiosta palataan takaisin kutsuvaan ohjelmaan: funktion viimeisen lauseen suorittamisen jälkeen ja/tai return-lauseella Jos funktion on palautettava arvo käytetään return-lausetta, jonka perään kirjoitetaan palautettava arvo. Palautettavan arvon tyypin on oltava funktion otsikossa esiteltyä tyyppiä. Funktiossa voidaan käyttää tyhjää return-lausetta, jos funktio ei palauta mitään ( funktion tyyppi on tällöin void ). 56
12 Yleensä funktiossa on vain yksi return-lause, mutta mikään ei estä käyttämästä useampaakin (joista vain yksi suoritetaan!). Usean return-lauseen käyttö ei ole suositeltava tapa, koska se saattaa vaikeuttaa ohjelman lukemista ja ylläpitoa. 57
13 Esimerkki: /* Funktio laskee kertoman n! esiehto: n on kokonaisluku ja suurempi tai yhtäsuuri kuin 0 */ int kertoma(int n){ int i, tulo = 1; for(i = 0; i <= n; i = i + 1){ tulo = tulo * i; } } return ( tulo ); /* palauttaa luvun n kertoman */ 58
14 funktion otsikossa ilmoitetaan palautettavan arvon tietotyyppi funktio ei tulosta arvoaan, vaan palauttaa sen return-lauseella Funktion kommentti kertoo kaiken, mitä funktiosta pitää tietää, jotta funktiota voi käyttää. mitä funktio tekee mitä sille pitää antaa syöttietoina mikä on syötettävien tietojen tyyppi esiehto kertoo, mitä pitää olla totta ennenkuin funktiota voidaan kutsua Esimerkkiohjelma, joka käyttää edellä esiteltyä kertoma-funktiota. 59
15 #include <stdio.h> /* funktion kertoma prototyyppi, eli esittely */ int kertoma ( int n ); /* Pääfunktio, joka kutsuu funktiota kertoma */ int main ( void ) { int num, tulos; printf ("Anna kokonaisluku väliltä 0-10 > "); scanf ("%d", &num ); /* tarkastetaan luvun arvo ennen funktion kutsumista */ if ( num >= 0 ) { tulos = kertoma ( num ); printf ("Luvun %d kertoma on %d\n", num, tulos ); } else { printf ("Luvun tulee olla positiivinen!"); } return ( 0 ); } /* main päättyy */ 60
16 /* Funktion kertoma määrittely eli toteutus Funktio laskee kertoman n! esiehto: n on kokonaisluku ja suurempi tai yhtäsuuri kuin 0 */ int kertoma ( int n ) { int i, tulo = 1; for ( i = 1; i <= n; i = i + 1 ) { tulo = tulo * i; } } return ( tulo ); /* palauttaa luvun n kertoman */ 61
17 On myös mahdollista määritellä loogisia funktioita, joissa kokonaisluvut vastaavat loogisia arvoja tosi ja epätosi. /* Funktio, joka ilmoittaa onko argumenttina annettu kokonaisluku parillinen. Funktio palauttaa arvon true (1) jos luku on parillinen, muuten funktio palauttaa arvon false (0) */ bool parillinen(int luku){ bool vastaus; vastaus = ((num % 2) == 0); } return(vastaus); 62
18 Käyttö ehtolausekkeena int x; printf( Anna kokonaisluku ); scanf( %d, &x); if(parillinen(x)) printf("luku on parillinen!"); Usean funktion kutsuminen lauseessa: tulos = kertoma(n) / (kertoma(r) * kertoma(n - r)); 63
19 Funktioiden tiedonvälitys Funktion ja sitä kutsuvan ohjelman osan välinen tiedonsiirto näkyy funktion otsikossa, funktiolle ei pitäisi välittää tietoa ns. globaalien muuttujien avulla. Funktiolle välitetään aina vain kopio todellisen parametrin arvosta. Jos funktion halutaan muuttavan kutsuvassa ohjelmassa olevan muuttujan arvoa, välitetään todellisena parametrina muuttujan osoite (oikeastaan kopio osoitteen arvosta). Kun parametrin arvo on muuttujan osoite käytetään nimeä osoiteparametri, muussa tapauksessa on kyseessä arvoparametri. 64
20 Funktion ja sitä kutsuvan ohjelman väliseen tiedonsiirto on kaksi tapaa: arvoparametri ja return-lause osoiteparametri Lisäksi näiden eri variaatiot 65
21 Funktiot ja osoiteparametrit Funktio voi palauttaa return-lauseella korkeintaan yhden arvon. Jos funktion on palautettava useita arvoja, käytetään osoite-parametreja välittämään tietoa ulos funktiosta. Esimerkki funktiosta, joka palauttaa parametrina annetun reaaliluvun etumerkin, kokonaisosan ja desimaaliosan. 66
22 #include <stdio.h> #include <math.h> /* erota -funktion esittely */ void erota(double num, char *merkkio, int *kokoaiso, double *desio); int main(void){ double luku, desimaaliosa; char etumerkki; int kokonaisosa; printf(" Anna reaaliluku >"); scanf("%lf", &luku ); erota (luku, &etumerkki, &kokonaisosa, &desimaaliosa); printf("luvun %.4lf osat\ etumerkki: %c\n", luku, etumerkki ); printf("kokonaisosa: %d\n", kokonaisosa); printf("desimaaliosa: %.4lf\n", desimaaliosa); return ( 0 ); } /* main */ 67
23 /* erota-funktio saa erottaa in-parametrina saamansa reaaliluvun osiinsa. num: in, erotettava reaaliluku *merkkio: out, etumerkki *kokonaiso: out, kokonaisosa *desio: out, desimaaliosa */ void erota(double num, char *merkkio,int *kokonaiso, double *desio ){ double n; /* paikallinen muuttuja */ if ( num < 0 ) *merkkio = '-'; else if ( num == 0 ) *merkkio = ' ' ; else *merkkio = '+'; n = fabs(num); /* luvun n itseisarvo */ *kokonaiso = floor(n); /* kokonaisosa */ *desio = n - *kokonaiso; /* desimaaliosa */ }/* erota */ 68
24 main-funktion parametrit main()-funktiolle voidaan välittää tietoja kutsuttaessa ns. komentoriviparametrien avulla. Komentoriviparametrit kirjoitetaan ohjelman nimen perään, kun ohjelma käynnistetään komentoriviltä. Käyttöjärjestelmä välittää mitkä tahansa komentoriviparametrit ladattavalle ohjelmalle. 69
25 Ohjelma, joka tulostaa saamansa komentoriviparametrit: int main (int argc, char * argv[]){ int laskuri; printf("parametrien lukumäärä: %d\n", argc ); for ( laskuri = 0; laskuri < argc; laskuri++) { printf("parametri %d on %s\n", laskuri, *(argv+laskuri) ); } } return ( 0 ); 70
26 Ensimmäisen parametri argc kertoo kokonaislukuna annettujen parametrien lukumäärän. Toinen parametri argv[] on osoitin merkkijonotaulukkoon, jonne kaikki parametrit on talletettu syöttöjärjestyksessä. Ensimmäisen merkkijonotaulukon alkion sisältönä on aina suoritettavan ohjelman koko hakemistopolku. 71
27 Talletusluokat (Storage classes) C-kielessä on erilaisia talletusluokkia (muistimääreitä), jotka vaikuttavat muuttujien ja funktioiden näkyvyyteen ja elinikään. 1. auto Funktioiden muodollisille parametreille ja paikallisille muuttujille varataan tilaa automaattisesti ja näiden muuttujien käyttämä tila vapautetaan automaattisesti, kun funktion suoritus päättyy. 72
28 2. extern Funktioille voidaan joissakin tilanteissa välittää tietoa muuttujien avulla, jotka on määritelty kaikkien funktioiden ulkopuolella ns. globaalit muuttujat. Globaali muuttuja "näkyy" kaikissa funktioissa, jotka on määritelty globaalin muuttujan määrittelyn jälkeen. Globaaleille muuttujille varataan tilaa koko ohjelman suorituksen ajaksi. Globaalin muuttujan näkyminen voidaan peittää funktiossa määrittelemällä uusi samanniminen paikallinen muuttuja. Kaikki funktioiden nimet ovat tyyppiä extern, eli funktioiden nimet nimet ovat globaaleja. 73
29 Globaalien muuttujien käyttö ei ole vaaratonta, esimerkiksi ohjelmoijalla on tarkoitus käyttää paikallista muuttujaa, jolla on sama nimi kuin globaalilla muuttujalla. Kaikki paikalliseen muuttujaan kohdistuvat toimenpiteet suoritetaan globaaliin muuttujaan, josta seuraa melko varmasti virhetilanne, joka voi olla vaikea havaita. 74
30 Esimerkkiohjelma: #include <stdio.h> int a = 1, b = 2, c = 3; /* globaaleja muuttujia */ int summa(void); /* funktion prototyyppi */ int main ( void ) { printf("%3d\n", summa()); printf("%3d%3d%3d\n", a, b, c ); return (0 ); } /* funktion summa määrittely */ int summa ( void ) { int b, c; /*paikalliset b ja c,globaalit b ja c peittyvät*/ a = b = c = 4; return ( a + b + c ); } 75
31 Globaalin muuttujan määrittelyssä ei käytetä sanaa extern, muuttujaa esiteltäessä. Sanalla extern kerrotaan kääntäjälle "etsi esiteltävän muuttujan määrittely muualta joko tästä tai toisesta tiedostosta". Esimerkiksi jos edellinen ohjelma kirjoitettaisiin kahteen eri tiedostoon. 76
32 tiedosto file1.c: #include <stdio.h> int a = 1, b = 2, c = 3; /* globaaleja muuttujia */ int summa ( void ); /* funktion prototyyppi */ int main ( void ) { printf("%3d\n", summa( ) ); printf("%3d%3d%3d\n", a, b, c ); } return (0 ); 77
33 tiedosto file2.c: /* funktion summa määrittely */ int summa ( void ) { extern int a; /* etsi a:n määrittely muualta */ int b, c; /*paikalliset c ja b, globaalit b ja c peittyvät*/ a = b = c = 4; } return ( a + b + c ); 78
34 3. register register-muistimääreellä kerrotaan kääntäjälle, että jos vain on mahdollista niin muuttujalle varataan tila koneen keskusyksikön rekistereistä, eikä keskusmuistista. Tarkoituksena on tehostaa ohjelman suoritusta. Määre on vain ehdotus kääntäjälle, jos rekistereitä ei ole joutilaana, varataan muuttujalle tilaa normaalisti keskusmuistista. 79
35 Tyypillisiä ehdokkaita ovat silmukkalaskurit ja funktioiden parametrit, esimerkiksi: { } register int i; for(i = 0; i < LIMIT; i++){... } Lohkosta poistuminen vapauttaa muuttujan i. Jos muuttujan määrittelyssä jätetään tyyppi ilmoittamatta, mutta talletusluokka ilmoitetaan, on tyyppi oletusarvoisesti int. 80
36 4. static static-määrettä käytetään kahdessa eri tarkoituksessa. Paikalliset muuttujat säilyttävät arvonsa kun samaan lohkoon tullaan uudestaan, toisin kuin automaattisten muuttujien kohdalla. Esimerkiksi funktio, joka toimii eri tavalla riippuen montako kertaa sitä on kutsuttu. void teejotakin ( void ) { static int lkm = 0; lkm++; if ( lkm % 2 == 0)... /* tee jotakin */ else... /* tee jotakin muuta */ 81
37 lauseessa static int lkm = 0; alustetaan muuttujalle lkm arvo 0 vain funktion teejotakin ensimmäisellä suorituskerralla. static -määreen käyttö globaalien nimien yhteydessä antaa mahdollisuuden rajoittaa muuttujien ja funktioiden "näkyvyyttä". Näkyvyys rajataan vain sen tiedoston loppuun, jossa muuttuja tai funktio on määritelty ts. muuttujat eivät näy funktioissa, jotka on esitelty ennen muuttujan määrittelyä eikä funktioissa, jotka on määritelty eri tiedostoissa. 82
38 Esimerkiksi: void funktioyksi(void) {... /* muuttuja v ei ole käytettävissä */ } static int v; /* static external v */ void funktiokaksi ( void ) {... /* v:tä voidaan käyttää täällä */ } 83
39 Myöskin funktion näkyminen voidaan rajoittaa esim: static int funktiog(void); /* prototyyppi */ void funktiof(void){ /* funktion määrittely */... /*funktiog() "näkyy" täällä, mutta ei muissa tiedostoissa*/ } static int funktiog(void){... } 84
40 C-kielessä globaalit ja staattiset muuttujat alustetaan automaattisesti nollaksi ellei ohjelmoija anna niille alkuarvoja. Automaattisia ja rekisterimuuttujia ei alusteta automaattisesti. 85
41 Funktiokirjastot C-kielessä on valmiiksi määriteltyä funktioita, jotka on koottu funktiokirjastoihin, jotka on jaettu useisiin pienempiin ryhmiin. Funktiokirjastot otetaan käyttöön #include-komennolla kirjoittamalla komennon perään tarvittavan otsikkotiedoston nimi kulmasulkeissa. #include <stdio.h> Otsikkotiedosto sisältää funktioiden määrittelyt. Kulmasulkeet ilmoittavat kääntäjälle, että sisältö sijaitsee standardikirjasto-hakemistossa. C:n standardikirjasto koostuu 15 otsikkotiedostosta. 86
42 Otsikkotiedosto assert.h ctype.h locale.h math.h setjmp.h signal.h stdarg.h stdbool.h stddef.h stdio.h stdlib.h string.h time.h Kuvaus ohjelmien diagnostiikkatoimintoja merkkien testausfunktioita maa- ja kieli-informaatiota tarjoavia funktioita matemaattiset funktiot mahdollistaa ohjelman kulun muuttamisen funktioilla poikkeustilanteiden käsittelyfunktiot muuttuja-argumenttien käsittelymakroja loogisen tietotyypin määrittelyt tietotyyppien ja makrojen määrittelyitä syöttö- ja tulostusfunktioita erilaisia hyötyfunktioita merkkijonojen käsittelyfunktiot päivänmäärä- ja aikafunktioita 87
43 Matemaattiset funktiot. Funktio Kuvaus abs () kokonaislukumuuttujan itseisarvo fabs() reaalilukumuuttujan itseisarvo sin() luvun sini cos() luvun kosini tan() luvun tangentti asin() luvun arcussini acos()... atan()... log() luonnollinen logaritmi log10() 10-kantainen logaritmi exp() eksponenttifunktio sqrt() neliöjuuri pow() luvun korotus potenssiin 88
44 Aika- ja päivänmääräfunktiot Otsikkotiedostossa time.h määritellään funktioita, joilla käsitellään aikaa ja päivänmäärää. Funktioiden avulla voidaan käyttöjärjestelmältä kysyä aika ja päivänmäärä, sekä muuntaa aikamuotoja. Useissa ympäristöissä päivänmäärä ja aika ilmaistaan sekunteina, joka on kulunut päivänmäärästä Funktio stime() time() asctime() clock() kuvaus asettaa ajan ja päivänmäärän palauttaa ajan aikana (GMT) muuntaa ajan muodosta toiseen palauttaa kuluneen prosessoriajan 89
45 Tiedostossa stdlib.h on useita hyötyfunktioita, joista alla muutamia yleisimmin käytettyjä Funktio rand() srand() exit() abort() mallaoc() realloc() free() system() qsort() kuvaus Palauttaa satunnaisluvun Alustaa satunnaislukugeneraattorin ohjelman keskeytys (yleensä virhetilanteessa ) ohjelman epänormaali keskeytys muistin allokointi vapauttaa muistia palauttaa allokoidun muistin järjestelmälle suorittaa käyttöjärjestelmätoiminnon lajittelee taulukon, quicksort-algoritmia käyttäen 90
46 Merkkienkäsittelyfunktiot Funktio isalpha() iscntrl() ispunct() isspace() isupper() islower() tolower() toupper() kuvaus onko merkki aakkonen onko merkki ohjausmerkki onko merkki välimerkki onko merkki välilyönti onko merkki iso kirjain onko merkki pieni kirjain muuttaa kirjaimen pieneksi kirjaimeksi muuttaa merkin isoksi kirjaimeksi 91
47 Yhteenveto: return-lause päättää funktion suorituksen ja palauttaa kontrollin kutsuvalle ympäristölle. Jos return-lause sisältää lausekkeen, lasketaan lausekkeen arvo ja sen arvo palautetaan kutsujalle. Funktion prototyyppi kertoo kääntäjälle funktiolle välitettävien parametrien tyypin ja lukumäärän sekä funktion palauttaman arvon tyypin. Jos funktiolle ei välitetä parametreja käytetään sanaa void. Jos funktio ei palauta mitään käytetään sanaa void. Funktiolle välitetään parametrina aina kopio todellisen parametrin arvosta, joka voi olla joko muutujan sisältö tai sen osoite. Välitettävän tiedon tyypin ja järjestyksen täytyy vastata funktion prototyypissä ja määrittelyssä ilmoitettua tyyppiä ja järjestystä. 92
C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa.
Taulukot C-kielessä taulukko on joukko peräkkäisiä muistipaikkoja, jotka kaikki pystyvät tallettamaan samaa tyyppiä olevaa tietoa. Taulukon muuttujilla (muistipaikoilla) on yhteinen nimi. Jokaiseen yksittäiseen
LisätiedotTietueet. Tietueiden määrittely
Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään
LisätiedotKoottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
LisätiedotOperaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta
C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus
LisätiedotSisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista
Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
Lisätiedot1. Omat operaatiot 1.1
1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotMuistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö. Muistin käyttö C-ohjelmassa
ssa ohjelman käytössä suoritusaikana oleva muisti jakautuu neljään osaan: koodisegmentti datasegmentti pinosegmentti (stack) kasa (heap) ssa ohjelman koodisegmentti sisältää käännetyn ohjelmakoodin sisältö
LisätiedotTutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
LisätiedotMerkkijono määritellään kuten muutkin taulukot, mutta tilaa on varattava yksi ylimääräinen paikka lopetusmerkille:
Merkkijonot C-kielessä merkkijono on taulukko, jonka alkiot ovat char -tyyppiä. Taulukon viimeiseksi merkiksi tulee merkki '\0', joka ilmaisee merkkijonon loppumisen. Merkkijono määritellään kuten muutkin
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet
C! Loppukurssin järjestelyt C:n edistyneet piirteet 30.3.2017 Ohjelmassa Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Esikääntäjä Parametrilistat Funktio-osoittimet Kunniamainintoja Kuura
LisätiedotLoppukurssin järjestelyt
C! Loppukurssin järjestelyt 29.3.2018 Ohjelmassa Yhteenvetoa palautteesta Ohjelmontitehtävän järjestelyt Tietokonetentin järjestelyt Kysyttävää / kerrattavaa 10-kierroksen asioista? Aikatauluista 10. kierroksen
LisätiedotMetodit. Metodien määrittely. Metodin parametrit ja paluuarvo. Metodien suorittaminen eli kutsuminen. Metodien kuormittaminen
Metodit Metodien määrittely Metodin parametrit ja paluuarvo Metodien suorittaminen eli kutsuminen Metodien kuormittaminen 1 Mikä on metodi? Metodi on luokan sisällä oleva yhteenkuuluvien toimintojen kokonaisuus
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 3.2.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 3.2.2010 1 / 36 Esimerkki: asunnon välityspalkkio Kirjoitetaan ohjelma, joka laskee kiinteistönvälittäjän asunnon
LisätiedotOhjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan.
Osoittimet Ohjelmassa muuttujalla on nimi ja arvo. Kääntäjä ja linkkeri varaavat muistilohkon, jonne muuttujan arvo talletetaan. Muistilohkon koko riippuu muuttujan tyypistä, eli kuinka suuria arvoja muuttujan
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotOsoitin ja viittaus C++:ssa
Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.2.2011 1 / 37 Kännykkäpalautetteen antajia kaivataan edelleen! Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti
LisätiedotOhjausrakenteet. Valinta:
Ohjausrakenteet Luento antaa yleiskuvan siitä kuinka ohjelmassa suorittaan vaihtoehtoisia tehtäviä valintarakenteiden avulla ja kuinka samanlaisia ohjelma-askeleita toistetaan toistorakenteiden avulla
LisätiedotC-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. C-ohjelma. Operaatioiden suoritusjärjestys
Loogisia operaatioita - esimerkkejä Tänään on lämmin päivä ja perjantai Eilen satoi ja oli keskiviikko tai tänään on tiistai. On perjantai ja kello on yli 13 Ei ole tiistai tai ei sada. Ei pidä paikkaansa,
LisätiedotTietotyypit ja operaattorit
Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto
LisätiedotC-kieli mahdollistaa hyvin tiiviin ja samalla sekavan tavan esittää asioita, kuitenkin hyvän ohjelman tulisi olla mahdollisimman helppolukuinen ja
1. C-kieli yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, standardoitu 1990. siirrettävä laiteläheinen pieni ydin, monimutkaiset kokonaisuudet rakennetaan aliohjelmakirjastojen avulla. direktiivit ja esikääntäjien
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 3.10.2018 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 3.10.2018 1 / 27 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten ohjelma voidaan jakaa pienempiin osiin käyttämällä
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotLyhyt kertaus osoittimista
, syksy 2007 Kertausta Luento 10 12.10.2007 Syksy 2007 1 Lyhyt kertaus osoittimista char *p; /* char, int, jne ilmoittavat, minkä tyyppisiä */ Keskusmuisti int *q; /* olioita sisältäviin muistilohkoihin
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely
LisätiedotLuennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostu
C-kurssi Viikko 1: tyypit, rakenteet, makrot Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö ja tulostus Makrot
LisätiedotMuuttujien roolit Kiintoarvo cin >> r;
Muuttujien roolit Muuttujilla on ohjelmissa eräitä tyypillisiä käyttötapoja, joita kutsutaan muuttujien rooleiksi. Esimerkiksi muuttuja, jonka arvoa ei muuteta enää kertaakaan muuttujan alustamisen jälkeen,
LisätiedotMetropolia ammattikorkeakoulu TI00AA : Ohjelmointi Kotitehtävät 3 opettaja: Pasi Ranne
Seuraavista tehtävistä saatu yhteispistemäärä (max 7 pistettä) jaetaan luvulla 3.5 ja näin saadaan varsinainen kurssipisteisiin laskettava pistemäärä. Bonustehtävien pisteet jaetaan luvulla 4 eli niistä
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka
LisätiedotPythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python
Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 7. huhtikuuta 2017 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille. Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
LisätiedotJakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 20.1.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 20.1.2010 1 / 40 Arvon pyytäminen käyttäjältä Käyttäjän antaman arvon voi lukea raw_input-käskyllä. Käskyn sulkujen
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 21.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 21.1.2009 1 / 32 Tyypeistä Monissa muissa ohjelmointikielissä (esim. Java ja C) muuttujat on määriteltävä ennen
LisätiedotTietorakenteet (syksy 2013)
Tietorakenteet (syksy 2013) Harjoitus 1 (6.9.2013) Huom. Sinun on osallistuttava perjantain laskuharjoitustilaisuuteen ja tehtävä vähintään kaksi tehtävää, jotta voit jatkaa kurssilla. Näiden laskuharjoitusten
Lisätiedot#include <stdio.h> // io-toiminnot. //#define KM_MAILISSA int main( ){
demo1.c 30/09/15 08:19 #include // io-toiminnot //#define KM_MAILISSA 1.609 int main( ){ double mailit = 0.0; double kilometrit; const double KM_MAILISSA = 1.609; printf("anna maililukema > ");
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 12. huhtikuuta 2019 Tee kukin tehtävä omalle konseptiarkille. Noudata ohjelmointitehtävissä kurssin koodauskäytänteitä. Yksi A4-kokoinen lunttilappu
Lisätiedot2. C-kieli ja ongelmanratkaisu
2. C-kieli ja ongelmanratkaisu Taustaa Esimerkki C-kielisen ohjelman kehityksestä Kielen yleispiirteet Muuttujat Suoritettavat lauseet Tietotyypit ja lausekkeet Tietojen lukeminen ja tulostaminen 64 C
Lisätiedotif-lauseen yksinkertaisin muoto on sellainen, missä tietyt lauseet joko suoritetaan tai jätetään suorittamatta.
if- valintarakenne Yksittäisen vaihtoehdon valinta if-lauseen yksinkertaisin muoto on sellainen, missä tietyt lauseet joko suoritetaan tai jätetään suorittamatta. Syntaksi: if (ehto) lauseita; Aaltosulkeiden
LisätiedotAlkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)
Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) Toistaiseksi helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Vaikeaa eroavuudet Pythonin ja C:n
LisätiedotOhjelmassa on käytettävä funktiota laskeparkkimaksu laskemaan kunkin asiakkaan maksu. Funktio floor pyöristää luvun lähimmäksi kokonaisluvuksi.
Tehtävä 24. Kallioparkki veloittaa 2 euroa kolmelta ensimmäiseltä pysäköintitunnilta. Yli kolmen tunnin pysäköinnistä veloitetaan lisäksi 0.5 euroa jokaiselta yli menevältä tunnilta. Kuitenkin maksimiveloitus
LisätiedotTiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot
Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja
LisätiedotPerusteet. Pasi Sarolahti Aalto University School of Electrical Engineering. C-ohjelmointi Kevät Pasi Sarolahti
C! Perusteet 19.1.2017 Palautteesta (1. kierros toistaiseksi) (Erittäin) helppoa Miksi vain puolet pisteistä? Vaikeinta oli ohjelmointiympäristön asennus ja käyttö Ei selvää että main funktion pitikin
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotLuvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7
Luvuilla laskeminen TI-84 Plus käyttää laskujen suorittamiseen ns. yhtälönkäsittelyjärjestelmää (EOS TM, Equation Operating System), jonka avulla lausekkeiden syöttö tapahtuu matemaattisessa kirjoitusjärjestyksessä.
LisätiedotHarjoitus 1 -- Ratkaisut
Kun teet harjoitustyöselostuksia Mathematicalla, voit luoda selkkariin otsikon (ja mahdollisia alaotsikoita...) määräämällä soluille erilaisia tyylejä. Uuden solun tyyli määrätään painamalla ALT ja jokin
LisätiedotLuento 4 Aliohjelmien toteutus
Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotMetodien tekeminen Javalla
1 Metodien tekeminen Javalla Mikä metodi on? Metodin syntaksi Metodi ja sen kutsuminen Parametreista Merkkijonot ja metodi Taulukot ja metodi 1 Mikä metodi on? Metodilla toteutetaan luokkaan toiminnallisuutta.
LisätiedotAliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotRakenne. C-ohjelmointi: Tietorakenteita ja tyyppejä. Tyyppimuunnoksia aritmeettisten tyyppien välillä. Tyyppimuunnokset. & (bitti and) Bittioperaatiot
C-ohjelmointi: Tietorakenteita ja tyyppejä Liisa Marttinen & Tiina Niklander 22.3.2005 Tyyppimuunnokset Tyyppimuunnoksia aritmeettisten tyyppien välillä Laskutoimituksissa tehdään automaattisia tyyppimuunnoksia
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 27.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 27.9.2017 1 / 30 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Luennon aikana voit kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä sivulle
LisätiedotModuli 5: Kehittyneitä piirteitä
C! : Kehittyneitä piirteitä 19.4.2016 Aikataulusta 5. harjoituskierroksen määräaika: pe 22.4. Maari-C keskiviikkoisin ja torstaisin (12-14) Ti 26.4. Harjoitustentti (eli kertausluento) Normaalin luennon
Lisätiedot1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.
EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotJava-kielen perusteita
Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit syksy Laskuharjoitus 1
Tietorakenteet ja algoritmit syksy 2012 Laskuharjoitus 1 1. Tietojenkäsittelijä voi ajatella logaritmia usein seuraavasti: a-kantainen logaritmi log a n kertoo, kuinka monta kertaa luku n pitää jakaa a:lla,
LisätiedotRakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot
C! Rakenteiset tietotyypit Moniulotteiset taulukot 22.2.2018 Agenda Rakenteiset tietotyypit Vilkaisu 6. kierroksen tehtäviin Moniulotteiset taulukot Esimerkki Seuraava luento to 8.3. Ilmoittautuminen ohjelmointikokeeseen
LisätiedotLuennon sisältö. C-kurssi kevät Tasokokeen kohta 1: Taulukon järjestäminen. Tasokokeen kohta 2. Tasokokeen kohta 2. Tasokokeen kohta 3
Luennon sisältö C-kurssi kevät 2006 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 24.1.2006 Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö
LisätiedotC-kurssi kevät Luennon sisältö
C-kurssi kevät 2006 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 24.1.2006 Luennon sisältö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short, long Vakiot const Rakenteet if, for, while, switch, do-while Syöttö
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2009 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-kehitysympäristö Java-ohjelma ja luokka
LisätiedotC-ohjelmointi, syksy Modulaarinen ohjelmointi. Luento C-ohjelmointi Syksy
, syksy 2007 Modulaarinen ohjelmointi Luento 9 10.10.2007 Syksy 2007 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile Syksy 2007 2 1 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava
Lisätiedot// // whiledemov1.c // #include <stdio.h> int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1;
// // whiledemov1.c // #include int main(void){ int luku1 = -1; int luku2 = -1; while( luku1
LisätiedotHarjoitus 3 -- Ratkaisut
Harjoitus 3 -- Ratkaisut 1 ' '-merkki kirjoitetaan =, ' '-merkki!=, ' '-merkki ==. Yhtälöiden ratkaisusta puhutaan lisää myöhemmin. a f x, y : If ehtolauseke x y, y tämä palautetaan, jos
Lisätiedot11. Javan toistorakenteet 11.1
11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin
LisätiedotIDL - proseduurit. ATK tähtitieteessä. IDL - proseduurit
IDL - proseduurit 25. huhtikuuta 2017 Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotModulaarinen ohjelmointi
C-ohjelmointi Modulaarinen ohjelmointi Viikko 6 1 Sisältö Modulaarisuus C:ssä Käännösyksikkö ja otsaketiedosto Makefile 2 Ison ohjelman toteuttaminen Kokonaisuus on jaettava hallittaviin osiin Toiminnallisia
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2011 1 / 39 Haluatko antaa palautetta luennoista? Ilmoittaudu mukaan lähettämällä ilmainen tekstiviesti Vast
LisätiedotATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014
18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,
LisätiedotJakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotHarjoitustyö: virtuaalikone
Harjoitustyö: virtuaalikone Toteuta alla kuvattu virtuaalikone yksinkertaiselle olio-orientoituneelle skriptauskielelle. Paketissa on testaamista varten mukana kaksi lyhyttä ohjelmaa. Ohjeita Noudata ohjelman
Lisätiedottietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi
tietueet eri tyyppisiä tietoja saman muuttujan arvoiksi ero taulukkoon taulukossa alkiot samantyyppisiä tietueessa alkiot voivat olla erityyppisiä tiedot kuitenkin yhteen kuuluvia ohjelmoinnin perusteet,
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2
Johdatus ohjelmointiin / Lausekielinen ohjelmointi 1 & 2 Syntaksilomake (22.4.2007) C-kielen standardikirjaston funktioita gets(merkkijono); scanf("formaatti", &muuttuja1,..., &muuttujan); sscanf(merkkijono,
LisätiedotKirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.
Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita
LisätiedotSisällys. 16. Ohjelmoinnin tekniikkaa. Aritmetiikkaa toisin merkiten. Aritmetiikkaa toisin merkiten
Sisällys 16. Ohjelmoinnin tekniikkaa Vaihtoehtoisia merkintöjä aritmeettisille lauseille. Useiden muuttujien esittely ja alustaminen yhdellä lauseella. For-lause lyhemmin. If-else-lause vaihtoehtoisesti
LisätiedotOsa. Listaus 2.1. HELLO.CPP esittelee C++ -ohjelman osat. 14: #include <iostream.h> 15: 16: int main() 17: {
Osa I 2. oppitunti C++-ohjelman osat Ennen kuin menemme yksityiskohtaisemmin sisälle C++-luokkiin, -muuttujiin jne, katsokaamme ensin, millaisista osista C++-ohjelma koostuu. Tämän tunnin aikana opit seuraavat
Lisätiedot16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1
16. Ohjelmoinnin tekniikkaa 16.1 Sisällys Vaihtoehtoisia merkintöjä aritmeettisille lauseille. Useiden muuttujien esittely ja alustaminen yhdellä lauseella. For-lause lyhemmin. If-else-lause vaihtoehtoisesti
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CSE-A1111 21.9.2015 CSE-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 21.9.2015 1 / 25 Mahdollisuus antaa luentopalautetta Goblinissa vasemmassa reunassa olevassa valikossa on valinta Luentopalaute.
LisätiedotLuokka Murtoluku uudelleen. Kirjoitetaan luokka Murtoluku uudelleen niin, että murtolukujen sieventäminen on mahdollista.
1 Luokka Murtoluku uudelleen Kirjoitetaan luokka Murtoluku uudelleen niin, että murtolukujen sieventäminen on mahdollista. Sievennettäessä tarvitaan osoittajan ja nimittäjän suurin yhteinen tekijä (syt).
LisätiedotOlion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();
Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 13.9.2017 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 13.9.2017 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman
LisätiedotModuli 4: Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot
C! : Moniulotteiset taulukot & Bittioperaatiot 15.3.2016 Agenda Pieni kertausharjoitus Moniulotteiset taulukot Esimerkki taulukoista Tauko (bittitehtävä) Binäärioperaatioista Esimerkki (vilkaistaan IP
Lisätiedot17. Javan omat luokat 17.1
17. Javan omat luokat 17.1 Sisällys Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 17.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)
Lisätiedot\+jokin merkki tarkoittaa erikoismerkkiä; \n = uusi rivi.
1. Johdanto 1.1 Yleistä Suurten ohjelmien organisointi vaikeaa C:ssä. 1980 Stroustrup lisäsi C:hen olio-ohjelmoinnin (OOP = Object Oriented Programming). C C++: C-ohjelma on (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta)
LisätiedotJavan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi
1 Javan perusteet Ohjelmointi IPO-malli Java lähdekoodista suoritettavaksi ohjelmaksi Vakio Muuttuja Miten Javalla näytetään tietoa käyttäjälle, miten Javalla luetaan käyttäjän antama syöte Miten Javalla
LisätiedotAS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin
AS-0.1103 C-ohjelmoinnin peruskurssi 2013: C-kieli käytännössä ja erot Pythoniin Raimo Nikkilä Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu - Automaation tietotekniikan tutkimusryhmä 17. tammikuuta 2013
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)
ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat
Lisätiedot13 Operaattoreiden ylimäärittelyjä
248 13 C++-kielessä voidaan operaattoreita ylimäärittää. Ylimääriteltävää operaattoria voidaan pitää ikäänkuin metodina, joka esitellään luokan esittelyssä ja määritellään luokan ulkopuolella kuten metoditkin.
LisätiedotTietorakenteet ja algoritmit
Tietorakenteet ja algoritmit Rekursio Rekursion käyttötapauksia Rekursio määritelmissä Rekursio ongelmanratkaisussa ja ohjelmointitekniikkana Esimerkkejä taulukolla Esimerkkejä linkatulla listalla Hanoin
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssi Y1
Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 CS-A1111 14.9.2016 CS-A1111 Ohjelmoinnin peruskurssi Y1 14.9.2016 1 / 19 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen osaat kirjoittaa Python-ohjelman, joka pyytää käyttäjältä lukuja,
Lisätiedot12. Javan toistorakenteet 12.1
12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 15.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 15.3.2010 1 / 56 Tiedostoista: tietojen tallentaminen ohjelman suorituskertojen välillä Monissa sovelluksissa ohjelman
LisätiedotAliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
Lisätiedot5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma
5.6. C-kielen perusteet, osa 6/8, Taulukko 6.1.2008, pva, kuvat jma Every cloud has a silver line. - englantilainen sananlasku Tässä osiossa tärkeää: yksi- ja moniulotteinen taulukko Sisältö Yleistä Yksiulotteinen
LisätiedotC-kurssi syksy ltö. Luennon sisält. Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot Tyypit. signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet
C-kurssi syksy 2007 Luento 2: tyypit, rakenteet, makrot 5.9.2008 Luennon sisält ltö Tyypit int, char, float, double signed, unsigned short,, long Vakiot const Rakenteet if,, for, while, switch, do-while
Lisätiedot