ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 4/12/1 Dnro PSAVI/87/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 4/12/1 Dnro PSAVI/87/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Ylitornio LUVAN HAKIJA Kantomaa Kimmo Raanujärventie Kantomaanpää

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 3 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 4 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 7 Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset... 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 7 Lausunnot... 8 Muistutukset ja mielipiteet... 9 Hakijan kuuleminen ja vastine... 9 Tarkastus... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 Ympäristöluparatkaisu... 9 RATKAISUN PERUSTELUT... 9 VASTAUS LAUSUNTOIHIN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 13

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kimmo Kantomaan eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Ylitornion kunnan Kantomaanpään kylään tilalle Kajala RN:o Tilakeskuksen osoite on Raanujärventie 1991, Kantomaanpää. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Ylitornion kunta on myöntänyt toiminnalle rakennusluvan. Tila sijoittuu Länsi-Lapin seutukaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Hakijalla on vuokrasopimukset 47,63 hehtaarin peltoalasta. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudeksi Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidontuotantotila, jonka toimintaa laajennetaan lisäämällä lypsylehmien määrää ja rakentamalla lypsykarjapihatto noin 120 metriä pohjoiseen nykyisestä navetasta Raanujärventien toiselle puolelle. Lypsykarjapihattoon voidaan sijoittaa 78 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 28 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Laajennuksen jälkeen olemassa oleva navettarakennus muutetaan nuorkarjan eläinsuojaksi ja sinne sijoitetaan 64 hiehoa ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Nykyisin eläinsuojassa on 30 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilan vuosittainen tuotanto tulee olemaan laajennuksen jälkeen noin litraa maitoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään uudessa eläinsuojassa eli lypsykarjapihatossa ja olemassa olevassa eläinsuojassa lietelantamenetelmällä. Uudessa eläin-

4 4 suojassa on kuivikepohjainen sairas-/hoitokarsina, jonka pinta-ala on 36 m 2. Kuivikepohjan reunojen korkeus on 0,4 metriä ja kuivikepohjan korkeus on 0,35 metriä. Kuivikkeena käytetään kutteria ja turvetta. Kuivikepohja tyhjennetään seitsemän kertaa vuodessa lantalaan. Olemassa olevan eläinsuojan läheisyydessä sijaitsevat katetut 421 m 3 :n ja 371 m 3 :n lietesäiliöt. Lisäksi tilan käytössä on katettu 738 m 3 :n vuokraetälietesäiliö, joka sijaitsee noin kahden kilomerin etäisyydellä tilakeskuksesta. Uuden eläinsuojan läheisyyteen on suunniteltu rakennettavaksi kattamaton m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliöissä lietelannan varastointitilavuutta tilalla on yhteensä m 3. Olemassa olevan sekä uuden eläinsuojan lietesäiliöihin liete johdetaan valuttamalla nestepinnan alapuolelta. Vuokrattu etälietesäiliö täytetään pumppaamalla yläkautta. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia. Uudessa eläinsuojassa on lietekuilutilavuutta 547 m 3. Uuden eläinsuojan pohjoispuolelle on suunniteltu rakennettavaksi kattamaton 97 m 2 :n lantala, jonka varastointitilavuus on 186 m 3. Lantalan tilavuudessa on huomioitu sadevesivaraa 9,7 m 3. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan 579 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Uuden eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan 5 m 3 :n umpisäiliöön. Olemassa olevan eläinsuojan wc-tila otetaan pois käytöstä. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 75,75 hehtaaria, josta omaa on 29,12 hehtaaria ja vuokrapeltoa 47,63 hehtaaria. Peltoalaa kasvatetaan kevääseen 2013 mennessä raivaamalla uutta peltoa 15 hehtaaria, jolloin peltoa on yhteensä 90,75 hehtaaria. Seuraavina vuosina peltoa on tarkoitus raivata vielä lisää 12,8 hehtaaria. Kaikkiaan uutta peltoa raivataan yhteensä 27,8 hehtaaria. Hakemuksen mukaan lannasta levitetään pellolle 60 prosenttia keväällä (viikot 22 23) ja 40 prosenttia syksyllä (viikko 33). Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleet eläimet (10 kpl/v), muovia (0,1 t/v), jäteakkuja (1 kpl/v), loisteputkia (4 kpl/v), jäte-öljyä (0,1 t/v), pilaantunutta rehua (1 t/v) ja metalliromua (0,05 t/v). Kuolleet eläimet haudataan omalle maalle ja pilaantunut rehu kompostoidaan ja levitetään ravinteeksi pellolle. Metalliromu ja ongelmajätteet toimitetaan asianmukaisesti järjestettyihin keräyksiin. Tilalla on ja litran polttoainesäiliöt. Paloviranomainen on tarkistanut polttoainesäiliön viimeksi vuonna Polttoainesäiliöille rakennetaan katoksella varustettu reunakorokkeellinen laatta ja varustetaan asianmukaisilla lisälaitteilla vuoden 2012 aikana. Polttoaineiden varastopaikasta tulee lukollinen. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita yhteensä noin 400 litraa, jotka säilytetään varastossa betonilaatalla. Kasvinsuojeluaineet ja AIV-hapot varastoidaan erillisessä varastossa. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Hakija on hankkinut uuden eläinsuojan rakentamista varten noin 1,8 hehtaarin kokoisen maa-alan, joka on maanmittaustoimituksessa liitetty hakijan omistamaan tilaan Kajala RN:o Hakijan mukaan maaalan myyjä ei ole valmis myymään enempää maata uuden eläinsuojan sijoittamiseksi pohjoisemmaksi ja siten kauemmaksi naapureiden asuinrakennuksista.

5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö 5 Uuden eläinsuojan ilmanvaihto on painovoimainen. Ilma poistuu eläinsuojan harjalla olevista ilma-aukoista ja korvaava ilma tulee alas laskeutuvien flexi-ikkunoiden kautta. Olemassa olevan eläinsuojan ilmanvaihto on koneellinen ja sen katolla on yksi poistoilman hormi. Hakijan mukaan eläinsuojien paikalla vallitseva tuulen ilmansuunta on etelästä pohjoiseen. Säilörehua valmistetaan vuodessa esikuivattuna laakasiiloon noin tonnia. Laakasiiloista kertyvä puristeneste johdetaan 3,4 m 3 :n rengaskaivoon, josta se edelleen johdetaan lietesäiliöön. Puristenesteitä arvioidaan kertyvän vuodessa noin 65 m 3. Puristenesteet levitetään peltoon lannoitteeksi. Uuden eläinsuojan eläimet eivät tule laiduntamaan, mutta olemassa olevaan eläinsuojaan sijoitetut eläimet tulevat laiduntamaan kyseisen eläinsuojan läheisyydessä kahdella laidunalueella, joiden yhteenlaskettu pintaala on noin yksi hehtaari. Laidunnusta jaksotetaan niin, että kaikki eläimet eivät laidunna yhtäaikaisesti. Kahdelle laitumelle on suunniteltu rakennettavaksi kummallekin oma pysyvä ruokintapaikka, joiden käyttöaika on kesäisin noin 120 vuorokautta. Yhtä aikaa yhden ruokintapaikan laitumella pidetään korkeintaan 20:ta hiehoa. Eläimien pääsy laitumilta Tengeliönjoen rantaveteen estetään. Pysyvät ruokintapaikat ovat rakenteiltaan tiivispohjaisia, pylväsrunkoisia ja peltikattoisia. Tiivispohjaista pinta-alaa ruokintapaikoissa on noin 36 m 2. Katoksen edessä tulee olemaan kolmen metrin syvyinen etulaatta. Pysyvät ruokintapaikat on varustettu myös eläinten juottoaltailla tai -säiliöillä. Ruokintapaikkoihin mahdollisesti kertyvä lanta kerätään ja varastoidaan lantalaan. Karttatarkastelun perusteella hakemuksessa esitettyjen pysyvien ruokintapaikkojen etäisyydet Tengeliönjokeen ovat noin 30 metriä ja 50 metriä ja lähimpään naapurin asuinrakennukseen noin 40 metriä ja 110 metriä. Ympäristölupaan liittyvällä tarkastuksella hakija totesi, että naapurin asuinrakennusta lähimmäksi suunniteltu pysyvä ruokintapaikka on mahdollista rakentaa myös kauemmaksi naapurin asuinrakennuksesta. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rehuauto noin kerran kuukaudessa ja polttoaineiden säiliöauto noin kahden kuukauden välein. Lisäksi tilalta tapahtuu eläinkuljetuksia. Lietelannan ja säiliörehun kuljetukset tapahtuvat tilan omina kuljetuksina. Tilalla ei ole vedenottoon rengas- tai porakaivoja. Käyttöveden tila hankkii Ylitornion Vesilaitokselta ja Kantomaan vesiosuuskunnalta. Asutus ja maankäyttö Toimintaan liittyvät eläinsuojat sijaitsevat Ylitornion kirkonkylältä 22 kilometriä koilliseen Kantomaanpään kylällä. Toiminnan läheisyydessä sijaitsee useita asuinkiinteistöjä. Hakemus on kuulutettu päivätyllä asemapiirroksella, jossa on esitetty Raanujärven pohjoispuolelle sijoittuva uusi eläinsuoja toimintoineen. Kyseisen asemapiirroksen ja karttatarkastelun perusteella lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 65 metrin etäisyydellä uudesta eläinsuojasta länteen. Seuraavat kolme lähintä asuinrakennusta sijaitsevat eläinsuojasta noin 135 metriä itään, 145 metriä etelä-kaakkoon ja 185 metriä kaakkoon.

6 6 Hakemusta on muutettu kuulutuksen jälkeen päivätyllä asemapiirroksella, jossa uusi eläinsuoja on sijoitettu noin 30 metriä etelämmäksi kuin päivätyssä asemapiirroksessa. Asemapiirroksessa esitetyt etäisyydet lähimpiin naapureihin on esitetty liian pitkinä verrattuna todellisuuteen. Karttatarkastelun perusteella lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 75 metrin etäisyydellä eläinsuojasta länteen. Seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat eläinsuojasta noin 115 metriä eteläkaakkoon, 120 metriä itään ja 155 metriä kaakkoon. Uudesta eläinsuojasta noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsee kaikkiaan kahdeksan asuinrakennusta, joista yksi on hakijan omistuksessa. Uuden eläinsuojan rakentamista ja sen toimintoja varten hankitulta maaalalta puusto on poistettu. Vain lännessä sijaitsevan lähimmän asuinrakennuksen suuntaan on säästetty kapea harvapuustoinen alue. Uudesta eläinsuojasta luoteesta koilliseen maasto on asumatonta metsä- ja suovaltaista aluetta. Eläinsuojan itäpuolella ennen naapurin asuinkiinteistöä on metsäinen kiinteistö, jota hakija ei omista. Eläinsuojan kaakkois- ja eteläpuolella Raanujärventien molemmin puolin on puustoa. Eläinsuojasta lounaaseen on hakijan omistamaa metsäaluetta. Raanujärventien eteläpuolella sijaitsevan olemassa olevan eläinsuojan lähimpien naapureiden asuinrakennukset ovat noin 40 metrin ja 110 metrin etäisyydellä eläinsuojan itäpuolella. Naapureiden kiinteistöiltä on näköyhteys eläinsuojaan. Kyseiset naapurit sijaitsevat edellä mainitusti 115 metrin ja 155 metrin etäisyydellä suunnitellusta uudesta eläinsuojasta. Tilakeskuksen asuinrakennus sijaitsee noin 60 metrin etäisyydellä vanhasta eläinsuojasta lounaaseen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Toiminta ei sijaitse suojelualueilla. Suunniteltu uusi eläinsuoja ja olemassa oleva eläinsuoja lantavarastoineen sijaitsevat Kantomaanpään III-luokan pohjavesialueella ( ). Vuokrattu etälietesäiliö ja eläinten hautauspaikka eivät sijaitse pohjavesialueella. Tilan käytettävissä olevista peltoaloista yksi (peruslohko ) sijaitsee kokonaan ja yksi (peruslohko ) osittain Kantomaanpään III-luokan pohjavesialueella ( ). Kyseisiä peltoaloja käytetään eläinten laiduntamiseen. Peltoaloista kaksi (peruslohkot ja ja) sijaitsee osittain ja kaksi (perusalohkot ja kokonaan Kotakankaan III-luokan pohjavesialueella ( ). Lisäksi yksi peltoala (peruslohko ) sijaitsee osittain Isokankaan III-luokan pohjavesialueella ( ). Karttatarkastelun perusteella pohjavesialueilla sijaitsee peltoaloja yhteensä noin 5,5 hehtaaria. Toiminnan eläinsuojat ja lantavarastot sijoittuvat Tornionjoen vesistöalueen Tengeliönjoen yläosan valuma-alueelle Uusi eläinsuoja sijaitsee noin 230 metriä ja olemassa oleva eläinsuoja noin 90 metriä Tengeliönjoesta. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Eläinsuojien lähellä olevat lietesäiliöt täytetään lietepinnan alapuolelta, mistä ei aiheudu merkittävää hajuhaittaa. Lietelannan levityksen aikana syntyy lyhytaikaista hajuhaittaa, joka ei ole normaalista poikkeavaa maaseudulla. Lietelannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita.

7 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä 7 Lietelannan levityksessä huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Asianmukaisesti rakennettujen lantavarastojen kunto tarkastetaan säännöllisesti. Eläinsuojien piha-alueet pidetään siistinä. Olemassa olevassa eläinsuojassa ei ole helposti syttyviä rakenteita, eikä siellä säilytetä koneita tai helposti syttyviä aineita. Eläinsuojien paloturvallisuudesta huolehditaan sammuttimilla ja paloposteilla sekä pitämällä hätänumero esillä. Eläinsuojiin on suositeltu asetettavaksi palovaroitinjärjestelmät. Eläinsuojissa sallitaan vierailuja rajoitetusti ja vierailijoille huolehditaan suojavarusteet. Tautiepäilyissä otetaan yhteys eläinlääkäriin. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Eläinsuojien läheisyydessä oleviin lietesäiliöihin liete valutetaan lietepinnan alapuolelta, mikä vähentää hajuhaittoja verrattuna pumppaukseen. Lietelannan levityksessä pyritään käyttämään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa, jolla vähennetään levityksestä syntyviä hajuhaittoja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusta on täydennetty kartta- ja ilmakuvalla nuorkarjan laidunalueista sekä selvityksellä kahden laitumelle rakennettavan kiinteän ruokintapaikan rakenteista, eläinten juottamisesta laitumella ja eläinten hautauspaikasta. Lisäksi hakemusta on täydennetty sähköpostitse tiedolla pohjavesialueilla sijaitsevista peltoaloista. Hakemusta on muutettu päivätyllä asemapiirroksella. Hakijan mukaan asemapiirrosta oli tarve muuttaa, koska päivätyssä asemapiirroksessa uusi eläinsuoja, lantavarastot ja laakasiilot oli sijoitettu liian pohjoiseksi kuin, mitä hakija oli alun perin tarkoittanut. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijalta esitystä uuden eläinsuojan vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta ja suunnitelmaa toiminnassa aiheutuvien haju-, pöly- ja näkö- sekä meluhaittojen vähentämiseksi. Hakijan toimittaman täydennyksen mukaan uuden eläinsuojan sijoituspaikaksi ei ole muuta logistisesti ja taloudellisesti järkevää sijoituspaikkaa. Uuden eläinsuojan sijoituspaikassa on lähellä kaikki tarvittava; nuorkarjanavetta, sähkö- ja vesiliittymät sekä toimiva logistiikka. Sijoituspaikan muutos toisi kohtuuttomia haittoja ja kustannuksia hankkeelle. Hakijan mukaan uuden eläinsuojan sijoituspaikassa on huomioitu pöly-, haju- ja meluhaitat. Pölyhaittoja pienennetään kunnollisilla ajoväylien pinnoitteilla ja lietesäiliöstä aiheutuvia hajuhaittoja vähennetään turvekatteella. Aiheutuva melu on normaalia maatalouteen liittyvää koneiden ja laitteiden tuomaa ääntä. Raanujärventieltä katsottaessa rakennettavat lietesäiliö ja lantala sijoittuvat uuden eläinsuojan taakse, eivätkä näin aiheuta maisemallista haittaa tielle päin. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Ylitornion kunnan virallisella ilmoitustaululla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Ylitornion kunnanvirastossa. Hakemusasiakirjoi-

8 8 hin on voinut tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ylitornion kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. Lausunnot 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) Tila ja lannanlevitykseen käytettävissä olevat pellot kuuluvat Torniojoen vesienhoitoalueeseen (VHA 6). Tengeliönjoen ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Tengeliönjoen ravinnepitoisuudet ovat melko alhaiset. Fosforipitoisuus ylittää hiukan erinomaisen tilan raja-arvon. Maatalouden osalta ympäristötukeen perustuvilla nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä on keskeinen merkitys vesistökuormituksen vähentämisessä. Maatalouden suurilla tuotantoyksiköillä lietelannan levitys maahan sijoittavalla kalustolla voidaan katsoa olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Eläinsuojat lantavarastoineen sijaitsevat tutkimattomalla Kantomaanpään III-luokan pohjavesialueella ( ), jossa ei ole vedenottamoa. Samanlaisia niin sanottuja reunamuodostumatyyppisiä alueita on runsaasti välillä Kantomaanpää - Pessalompolo - Hannukkalanniemi. Kantomaanpään pohjavesialueella on kaakkois- ja eteläosassa päätien kahden puolen runsaasti taloja, peltoja ja ynnä muuta ihmistoimintaa. Haettu rakennuspaikka sijoittuu tälle samalle vyöhykkeelle, eikä sen olennaisesti heikennä pohjavesialueen mahdollista hyötykäyttöä tulevaisuudessa, joten pohjavesien kannalta hanke voidaan toteuttaa. Lapin ELY-keskuksen tiedossa ei ole pohjavesialueen lisäksi mitään sellaisia erityisiä luonnon- tai ympäristönsuojelullisia seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon lupahakemusta käsiteltäessä. Kaikki eläinsuojaan ja sen toimintaan liittyvät rakenteet tulee rakentaa ja mitoittaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (ohje MMM RMO C4) ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeiden mukaisesti. Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat yksikköön tulee tehdä ilmoitus vähintään kuukausi ennen eläinsuojan käyttöönottoa ja ELYkeskukselle tulee varata tilaisuus tarkastaa rakennelmat ennen niiden käyttöönottoa. Lietelannan levitykseen käytettävissä olevista ulkopuolisten omistamista pelloista tulee olla kirjalliset sopimukset ja ne tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lapin ELY-keskus toteaa, että sen käsityksen mukaan lupa voidaan myöntää haetulle toiminnalle. 2. Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että uuden eläinsuojan sijoituspaikka on Kantomaanpään kylässä asutuksen välittömässä läheisyydessä, minkä vuoksi asutuksen läheisyydessä tapahtuvasta lietelannan levityksestä aiheutuvia hajuhaittoja tulee ehkäistä parhaan käyttökelpoisen menetelmän mukaisesti. Eläinsuojan toiminnassa tulee huolehtia siitä, ettei esimerkiksi lannan ja polttonesteiden käsittelystä aiheudu pohjaveden pilaantumista tai sen varaa.

9 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Tarkastus 9 Laidunnettaessa eläimiä Tengeliönjoen ranta-alueella laidunpaine tulisi mitoittaa siten, että alueen maaperä ja kasvillisuus kestävät laidunnuksesta aiheutuvan kulutuksen ja valumat vesistöön jäävät mahdollisimman vähäiseksi. Myös lietelannan levityksessä Tengeliönjoen tai muun vesistön ranta-alueella sijaitseville pelloille, tulee valumia vesistöön estää mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi riittävän leveiden suojavyöhykkeiden avulla. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen Lapin ELY-keskuksen ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon. Hakija on antanut vastineen Vastineessa hakija toteaa, että rakentamisessa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja määräyksiä. Laidunalueita ei rakenneta liian lähelle vesistöä. Lietelannan levityksessä pellolle huolehditaan riittävän leveistä suojavyöhykkeistä vesistöjen varrella. Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus on pidetty tilalla Tarkastuksesta laadittu tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkää Kimmo Kantomaan ympäristölupahakemuksen, joka koskee maidontuotannon laajentamista nykyisestä 30 lypsylehmän, 15 hiehon ja 20 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämisestä enintään 78 lypsylehmän, 74 hiehon ja 39 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiseen Ylitornion kunnan Kantomaanpään kylässä tilalla Kajala RN:o RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, erityisen luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään.

10 10 Ympäristösuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan mainitussa laissa tarkoitetaan ympäristön pilaantumisella sellaista ihmisen toiminnassa johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 6 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja alueetta koskevat kaavamääräykset sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta ja melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Suunniteltu uusi eläinsuoja ja olemassa oleva eläinsuoja sijaitsevat Kantomaanpään kylän alueella, jolla ei ole asema- tai yleiskaavaa. Uusi eläinsuoja on suunniteltu rakennettavaksi nykyisestä eläinsuojasta pohjoiseen noin 120 metrin päähän Raanujärventien toiselle puolelle. Laajennuksessa olemassa oleva eläinsuoja tulisi myös jatkamaan eläinsuojana. Hanke sijoittuu III-luokan pohjavesialueelle. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa on annettu suositusetäisyydet uusille eläinsuojille. Ohjeen mukaan 564,2 eläinyksikön eläinsuojan (hankkeen lypsykarjapihatto) suositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on normaaliolosuhteissa noin 200 metriä. Ohjeen mukaan pienten ja keskisuurien eläinsuojien laajennuksissa suositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. Korkein hallintooikeus on päätöksessään katsonut, että yli 2,5-kertainen laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista, jolloin toiminnan sijoittamiseen voidaan soveltaa uudelta hankkeelta edellytettäviä etäisyysvaatimuksia. Hakemuksen mukaan toiminta olisi laajenemassa 241,2 eläinyksiköstä 677,8 eläinyksikköön, mikä vastaa melkein kolminkertaista laajennusta (2,81). Etäisyys uudesta eläinsuojasta lähimpään naapurin asuinrakennukseen on asemapiirroksen ja karttatarkastelun mukaan noin 75 metriä. Lähin naapuri sijaitsee eläinsuojasta länteen. Seuraavaksi lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat eläinsuojasta eteläkaakkoon 115 metriä, itään 120 metriä ja kaakkoon 155 metriä. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu eläinsuojan ilmanvaihdosta sekä lannan varastoinnista ja käsittelystä. Suuren eläinsuojan ilmanvaihtotarve on huomattava. Lanta käsitellään suunnitellussa uudessa eläinsuojassa lietelantamenetelmällä. Uuden eläinsuojan läheisyyteen suunnitellun tur-

11 11 vekatteisen lietesäiliön tilavuus on m 3. Etäisyys lietesäiliöstä lännessä sijaitsevaan lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 125 metriä. Aluehallintovirasto katsoo, että kyseessä on merkittävä laajennus, jossa tulee soveltaa uudelta hankkeelta edellytettäviä etäisyysvaatimuksia. Etäisyydet suunnitellusta uudesta eläinsuojasta eivät täytä lähimmän naapurin osalta edes ympäristönsuojeluohjeen mukaista 100 metrin vähimmäisetäisyyssuositusta. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan kohtuuton rasitus naapureille aiheutuu pääosin varsinaisesta eläinsuojatoiminnasta. Sijoituspaikan valinta riittävän kauas häiriintyvistä kohteista on tehokkain keino vähentää ympäristölle aiheutuvia haittoja. Suunnitellusta uudesta eläinsuojasta aiheutuisi hajua kokoaikaisesti, eikä sen läheisyydessä ole sellaista suojametsää, joka vähentäisi merkittävästi eläinsuojasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Hakijaa on pyydetty esittämään uudelle eläinsuojalle vaihtoehtoista sijoituspaikkaa sekä suunnitelmaa ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Uuden eläinsuojan sijoittamiselle ei ole vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, eikä ympäristöhaittojen vähentämiseksi ole esitetty tarpeeksi tehokkaita keinoja, jotta esimerkiksi kohtuuttomat hajuhaitat kyettäisiin estämään. Aluehallintovirasto katsoo, ettei uutta eläinsuojaa voida sijoittaa kohtuutonta rasitusta aiheuttamatta haetulle etäisyydelle naapureiden asuinrakennuksista. Hakemuksen mukaisesti toteutettava tuotannon laajennus on katsottava aiheuttavan ympäristössään eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä uuden eläinsuojan sijoituspaikkaa voida pitää sopivana haetun suuruisen eläinsuojan sijoittamiseen. Vaikka naapurit eivät ole ilmoittaneet vastustavansa hanketta, se ei sellaisenaan tee uuden eläinsuojan sijoituspaikasta hyväksyttävää. Hankkeesta aiheutuu hajun muodossa ympäristösuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdan d) alakohdassa tarkoitettua sellaista ympäristön pilaantumisen vaaraa, jota ei voida riittävästi ehkäistä lupamääräyksin. Hakemuksen mukainen uuden eläinsuojan sijoituspaikka ei täytä ympäristösuojelulain 6 :ssä säädettyjä sijoituspaikan valintaa koskevia vaatimuksia eikä siten myöskään saman lain 42 :n 2 momentissa säädettyjä ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä. Aluehallintovirasto katsoo, että toiminnalle ei voida antaa sellaisia lupamääräyksiä, joita voitaisiin pitää riittävinä vähentämään toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja kohtuutonta rasitusta naapureille siten, että luvan myöntämisen edellytykset haetulla paikalla täyttyisivät. VASTAUS LAUSUNTOIHIN Hakemuksen tultua hylätyksi enemmän lausunnon antaminen vaatimuksista ei ole tarpeen. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3 1 mom 1 kohta, 6, 41 1 mom sekä 42 1 mom ja 2 mom Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17

12 Lisäksi on otettu huomioon 12 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Myönteisestä ja kielteisestä julkisoikeudellisesta päätöksestä peritään samansuuruinen maksu, jollei asiasta ole toisin säädetty tai määrätty. Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Seija Schroderus-Härkönen Tapio Orjasniemi Päätöksen tekemiseen on osallistunut ympäristöylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tapio Orjasniemi. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai TO/am Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Ylitornion kunta Ylitornion kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

14 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.