Ohjelmistokehitys COM-komponenttien avulla
|
|
- Saara Aho
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 hyväksyjä: arvosana: päivämäärä: Ohjelmistokehitys COM-komponenttien avulla Isto Nikula Helsinki Ohjemistotuotantovälineet, seminaarialustus HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
2 Ohjelmistokehitys COM-komponenttien avulla Isto Nikula Ohjelmistotuotantovälineet, seminaarialustus Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto , 10 sivua Tässä seminaarialustuksessa käsitellään Microsoftin Component Object Model:ia (COM). Alustus keskittyy mallin perusteiden ja arkkitehtuurin esittelyyn yleisellä tasolla. Lisäksi esitetään COM:in ratkaisut yleisiin ongelmiin, jotka komponenttipohjaisen arkkitehtuurin tulisi ratkaista. Lopuksi tarkastellaan lyhyesti COM:in kanssa kilpailevia teknologioita. Seminaariesityksessä käsitellään edellisten lisäksi käytännön esimerkkejä COM:in käytöstä Windows-alustalla. Avainsanat: ohjelmistotuotanto, komponenttipohjaiset arkkitehtuurit, binääristandardi II
3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YLEISKATSAUS Binääristandardi Rajapinnat Tunniste Lyhyesti arkkitehtuurista ONGELMAKENTTÄ KÄYTETTÄVYYS Alustat Kehitysympäristö Vaihtoehtoiset ratkaisut YHTEENVETO...8 LÄHTEET...9 III
4 1 JOHDANTO Component Object Model (COM [Com95]) on Microsoftin määrittelemä ja toteuttama ohjelmistoarkkitehtuuri, joka helpottaa komponenttien yhteiskäyttöä. COM:in avulla eri valmistajien tekemät komponentit voidaan yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi. Distributed Component Object Model (DCOM [BrK98]) on COM:in laajennos, jota käyttämällä ei tarvitse rajoittua samalla koneella oleviin komponentteihin, vaan yhteiskäyttöiset komponentit voivat sijaita myös verkossa. COM kuuluu ns. keskikerrosohjelmistoihin (engl. middleware). Näiden tarkoitus on peittää ohjelmoijilta alla olevan alustan erikoisuudet ja antaa yhtenäinen rajapinta sovellusten toteuttamiseen [Mil99]. 2 YLEISKATSAUS Microsoft kehitti kehyksen dokumenttien yhdistämiseen ja hallintaan toimistosovelluspakettiaan (Microsoft Office suite) varten vuonna Myöhemmin tajuttiin, että tämä kehys, OLE versio 1, oli vain erikoistapaus komponenttien yhteiskäytöstä [Bro96]. Vuonna 1996 julkaistu OLE:n versio 2 sisälsi suuria muutoksia edeltäjäänsä nähden. Se käytti alustanaan komponenttien yhteiskäyttöä helpottavaa mekanismia, COM:ia. COM:in aikaiset versiot eivät juurikaan tukeneet komponenttien hajautusta ja tätä varten arkkitehtuuria laajennettiin vuonna 1996 hajautettujen komponenttien tuella (DCOM). COM- ja DCOM-teknologioita on järkevää käsitellä yhtenä teknologiana [MoL97], joka tarjoaa palvelut komponenttien väliseen yhteiskäyttöön. Kun jatkossa viitataan COM-teknologiaan, tarkoitetaan tällä sekä COM- että DCOM-teknologioita. 2.1 Binääristandardi COM määrittää ohjelmointirajapinnan (API), jota noudattamalla eri ohjelmointikielillä toteutetut komponentit voivat toimia yhdessä. Jotta yhteistoiminta olisi mahdollista, on komponenttien käytettävä Microsoftin määrittämää 1
5 binäärirakennetta. Komponenttien funktioita tulee kutsua muistissa sijaitsevien virtuaalitaulujen kautta ja tästä johtuen käytettävän ohjelmointikielen on tuettava funktiokutsuja osoittimien kautta [WiK94]. Morrisin ja Litvakin [MoL97] mukaan riittää, että kääntäjä osaa muuttaa kielen rakenteet binäärirakennetta vastaavaksi. Toinen binääristandardin vaatimus on, että kaikkien komponenttien on toteutettava IUnknown-rajapinta [WiK94]. IUnknown sisältää metodien QueryInterface, AddRef ja Release esittelyt. QueryInterface-metodia käyttäen asiakkaan tulee voida tarkastaa tukeeko komponentti jotain tiettyä rajapintaa ja saada osoitin kyseiseen rajapintaan. Muut rajapinnan metodit liittyvät komponentin elinkaaren hallintaan. 2.2 Rajapinnat Komponenttia käytetään aina jonkun sen toteuttaman rajapinnan metodin kautta (kuvio 1). Rajapinnat noudattavat binääristandardissa kuvattuja periaatteita (ks. 2.1). Kutsujalla on siis osoitin johonkin komponentin toteuttamaan rajapintaan ja se käyttää tätä osoitinta kutsuessaan rajapinnan määrittämiä palveluja. Esimerkiksi kaikki OLEpalvelut ovat COM-rajapintoja. Williams ja Kindel [WiK94](käännös kirjoittajan) määrittelevät COM-rajapinnan seuraavasti: COM-rajapinta on vahvasti tyypitetty sopimus ohjelmistokomponenttien välillä, joka sisältää pienen mutta hyödyllisen kokoelman semanttisesti samankaltaisia operaatioita. Vahva tyypitys viittaa määritelmässä siihen, että jokaisella rajapinnalla on yksilöllinen tunniste (ks. 2.3). Lisäksi huomattavaa on, että rajapinta ei ole luokka eikä komponentti. COM-komponentti voi toteuttaa useita rajapintoja (kuvio2). Tämä piirre on olennainen sen takia, että rajapinnat ovat loogisesti muuttumattomia. Loogisuus tarkoittaa tässä sitä, että teknisesti rajapinnan muuttaminen ei ole mahdotonta, mutta komponenttien kehittäjien tulisi noudattaa rajapinnan muuttumattomuuden periaatetta [WiK94]. Muutokset johonkin olemassa olevaan rajapintaan tulisi toteuttaa uutena 2
6 rajapintana (tai uusina rajapintoina). Näin säilytetään yhteensopivuus vanhaa rajapintaa käyttävien komponenttien kanssa eli ratkaistaan versionhallintaan liittyvät ongelmat. Osoitin rajapintaan komponentti Kuvio 1: Asiakas käyttää COM-komponenttia rajapintaosoittimen kautta [Com95]. IClock ITimer IAlarm Asiakassovellus Kellokomponentti Kuvio 2: Kello-komponentti. IClock-rajapinta tarjoaa metodit ajan asettamiseen ja lukemiseen, IAlarm ja ITimer tarjoavat herätys- ja ajanottopalvelut [MoL97]. 2.3 Tunniste Jokainen COM-rajapinta ja -komponentti on voitava tunnistaa yksikäsitteisesti, jotta palvelupyynnöt ohjautuvat oikeille komponenteille. COM:ssa käytetään 128-bittisiä kokonaislukuja tähän tarkoitukseen. Näistä tunnisteista käytetään lyhennettä GUID (Globally Unique IDentifier). GUID:t jakaantuvat edelleen komponentti- (CLSID) ja rajapintatunnisteeseen (IID). Microsoft tarjoaa työkalun (uuidgen) tunnisteiden automaattiseen generoimiseen. Ohjelmoijat voivat generoida tunnisteita myös COM:n API-funktion CoCreateGuid avulla. 2.4 Lyhyesti arkkitehtuurista Komponentin ja komponentin käyttäjän välinen yhteistoiminta pohjautuu asiakaspalvelin-malliin [Wac98, WiK94]. Asiakas on palvelun kutsuja ja komponentti sen tarjoaja eli palvelin. Monissa käytännön toteutuksissa kaksi komponenttia käyttävät 3
7 toistensa palveluja ristiin eli toimivat samaan aikaan sekä asiakkaana että palvelimena. Käyttöjärjestelmän osana tulee olla toteutettu komponenttikirjasto, jotta COM:ia voidaan käyttää. Esimerkiksi Windows 9x - ja NT -järjestelmissä komponenttikirjasto on toteutettu tiedostossa ole32.dll. Komponenttikirjaston ansiosta komponenttien yhteiskäyttö on mahdollista ja ohjelmoijan kannalta samanlaista komponentin sijainnista riippumatta. Jokainen komponentti on rekisteröitävä, jotta sitä voidaan kutsua. Komponentin luominen tapahtuu seuraavien askelien kautta (kuvio 3) [MoL97]: 1. Asiakas käynnistää COM API:n luodakseen uuden komponentin. 2. COM paikallistaa komponentin toteutuksen ja käynnistään palvelinprosessin komponenttia varten 3. Palvelinprosessi luo komponentin ja palauttaa osoittimen pyydettyyn rajapintaan. 4. Asiakas voi tämän jälkeen käyttää luotua komponenttia saamansa osoittimen kautta. 4) komponentti asiakas 3) palvelin 1) COM 2) Kuvio 3: Komponentin luominen [Com95]. Jokainen komponentti suoritetaan palvelimessa ja yksi palvelin voi tukea useita komponentteja. Asiakkaan ja palvelimen väliseen kommunikaatioon on 3 erilaista tapaa [MoL97] (taulukko 1). 4
8 Taulukko 1: Asiakkaan ja palvelimen kommunikontitavat. Palvelimen sijainti asiakkaaseen verrattuna Kommunikointimekanismi Palvelintiedoston muoto (Windows) samassa prosessissa Funktiokutsut.DLL samalla koneella eri prosesseissa RPC.EXE eri koneilla DCE RPC (DCOM).EXE 3 ONGELMAKENTTÄ Tässä kappaleessa keskitytään ongelmiin, jotka yleiskäyttöisen komponenttipohjaisen arkkitehtuurin tulisi ratkaista. Jokaisen ongelman kohdalla kuvataan, miten ongelma on ratkaistu COM:ssa. Ongelma - Yhteiskäyttöisyys: miten ohjelmistosuunnittelijat voivat luoda omia yksilöllisiä komponentteja ja silti olla varmoja siitä, että näitä komponentteja voidaan käyttää yhdessä toisten ohjelmistosuunnittelijoiden tekemien komponenttien kanssa? Ratkaisu: Komponenttien metodeja kutsutaan COM:ssa aina rajapintojen kautta ja rajapinnat noudattavat binääristandardia (ks. 2.1, 2.2) [WiK94]. Näin ollen eri ohjelmistosuunnittelijoiden tekemät komponentit toimivat yhdessä, jos ne noudattavat COM:in määrityksiä. Ongelma Versiointi: Miten voidaan päivittää yksi järjestelmän komponentti ilman, että tarvitsee päivittää kaikki järjestelmän komponentit? Ratkaisu: Rajapinnat ovat muuttumattomia ja uudet ominaisuudet toteutetaan uusina rajapintoina. Jos komponentin toteutusta muutetaan, niin komponentin on edelleen toteutettava vanhat rajapinnat. Asiakas aloittaa kommunikoinnin palvelimen kanssa aina tiedustelemalla tukeeko palvelin haluttua rajapintaa metodilla QueryInterface. Näin sekä uudet asiakkaat, jotka osaavat tiedustella uusia rajapintoja että vanhat asiakkaat, jotka käyttävät vanhoja rajapintoja, tulevat palvelluiksi oikealla tavalla [WaC98]. 5
9 Ongelma Kieliriippumattomuus: Miten eri ohjelmointikielillä kirjoitetut komponentin voivat toimia yhdessä? Ratkaisu: COM määrittelee binäärisen komponenttistandardin eikä lähdekoodistandardia. Tästä johtuen komponentteja voidaan toteuttaa lukuisilla erilaisilla ohjelmointikielillä ja silti käyttää komponentteja yhdessä. Ongelma Läpinäkyvyys: Miten saadaan ohjelmoijan kannalta samankaltaiseksi komoponentin käyttö sen sijainnista riippumatta? Ratkaisu: COM tukee prosessien välistä yhteiskäyttöisyyttä ja sisältää kaikki tarvittavat mekanismit komponenttien paikallistamiseen ja kutsumiseen. Nämä mekanismit sijaitsevat komponenttikirjastossa, joka on toteutettu käyttöjärjestelmän palveluna (ks. 2.4). Komponenttia käytetään aina osoittimen kautta ja osoitin sisältää kaikki asiakkaan ja komponentin väliseen yhteydenpitoon tarvittavat tiedot: IP-osoite, portti ja komponentin ID [WaC98]. 4 KÄYTETTÄVYYS Tässä kappaleessa tarkastellaan COM:in käytön kannalta tärkeitä seikkoja. Näihin kuuluvat alustat, joilla COM:ia voidaan käyttää ja alustan COM:ia tukevat palvelut. Lisäksi tarkastellaan yleisimpiä vaihtoehtoja COM-arkkitehtuurille. 4.1 Alustat Komponentit eivät ole suoraan siirrettävissä alustalta toiselle, koska COM-perustuu binääristandardiin. Komponentit on käännettävä uudelleen tai vaihtoehtoisesti käytettävä binäärikooditulkkia. Binäärimuodon etuja ovat suoritusnopeus ja tehokas alustakohtaisten ominaisuuksien käyttö. Windows 9x ja NT -alustat tukevat COM:ia parhaiten [MoL97]. Microsoft on julkaissut COM:sta version myös MacOS:lle ja UNIX-versiota on kehittänyt Microsoftin kumppani Software AG. COM on saanut yleisen hyväksynnän 6
10 teollisuudessa Windows-alustoille tehtävässä ohjelmistokehityksessä ja COMyhteensopivia palveluja on kehitetty Windows-alustoille laajasti. 4.2 Kehitysympäristö Kehitysympäristöjen ja käyttöjärjestelmän tukipalveluiden olemassaolo ja niiden hankkimiskustannukset ovat ratkaisevia tekijöitä ohjelmistokehityksen tehokkuuden ja mielekkyyden kannalta. Microsoftin tarjoamat halvat kehitysvälineet, kuten Visual C++ ja Visual Basic, tekevät COM-komponenttien kehityksen ja käytön Windowsalustoilla helpoksi. Lisäksi Windows-alustoilla voidaan käyttää Microsoftin komponenttipalveluja [Mic98], jotka laajentavat komponenttien käyttömahdollisuuksia (taulukko 2). Muilla alustoilla tilanne ei ole yhtä hyvä. Taulukko 2: Microsoftin komponenttipalveluiden COM-komponenttien käyttöön tuomat lisäominaisuudet. Ominaisuus Transaktiot, tietoturva Komponenttien käyttö www-palveluissa Asynkroninen kommunikointi sovellusten välillä Mahdollistava tukipalvelu Microsoft Transaction Server Interner Information Server Microsoft Message Queue 4.3 Vaihtoehtoiset ratkaisut Hajautetuista komponenttiarkkitehtuurimalleista läheisesti Microsoftin COMarkkitehtuuria muistuttaa Object Management Group:in Common Object Request Broker Architecture (CORBA). Plášilin ja Stalin [PlS98] mukaan COM, CORBA ja Java RMI -tekniikat perustuvat samoihin periaatteisiin suunnittelumallien [Gam95] tasolla. Heidän mukaan nämä tekniikat jakavat yhteisen ongelma-avaruuden ja on toteutettu samojen periaatteiden pohjalta, mutta niiden kuvaukset puhuvat eri kieltä. Chung et al. [Chu98] yhtyy edellisten näkemykseen COM:n ja CORBA:n osalta. COM:in eduksi CORBA:an nähden voidaan katsoa myös alustakohtainen yhtenäisyys: COM:lle on yleensä yksi toteutus alustaa kohti kun taas CORBA:lle useita erilaisia. 7
11 Web-sovelluskehityksessä on havaittu jakaantumista kahteen teknologialeiriin, joista toinen on keskittynyt Microsoftin COM:in, Internet Exprolorer:in ja ActiveX:n ympärille, ja toinen taas CORBAn, Netscapen ja Java-teknologian ympärille [MoL97]. Selvyyttä siitä, kumpi näistä on parempi, ei kuitenkaan ole. 5 YHTEENVETO Microsoftin COM määrittelee arkkitehtuurin, binääristandardin ja infrastruktuurin komponenttiperustaisten ohjelmistojen kehittämiseen ja käyttöön. Malli erottaa toteutukset niiden rajapinnoista. COM on kieliriippumaton ja ratkaisee versioinnin ongelman komponenttien monirajapintaisuuden avulla. COM:in avulla hajautettujen komponenttiperustaisten palvelujen kehittäminen on helppoa, sillä ohjelmoijien ei tarvitse välittää komponenttien sijainnista. COM on tehokas ja toimiva ratkaisu Windows-alustalla. Windows-alustan lukuisat tukipalvelut ja erinomainen kehitysympäristö tekevät COM-komponenttien käytöstä ja kehityksestä helppoa ja nopeaa. COM:in käytettävyys muilla alustoilla riippuu alustakohtaisesta kehitysympäristöstä. Pelkkä mahdollisuus COM:in käyttöön jollakin alustalla ei välttämättä riitä, vaan myös tukipalveluja tarvitaan. Tärkeiksi seikoiksi käyttöönoton kannalta nousevat alkukustannukset. Windows-alustalla käyttöönottokustannukset ovat alhaiset. COM:in kanssa kilpailevat tekniikat kuten CORBA ja Java RMI keskittyvät samaan ongelma-avaruuteen. Selvää paremmuutta ei näiden välillä ole ja jokaisella näistä on omat etunsa ja ongelmansa. 8
12 LÄHTEET [BrK98] Brown, N., Kindel, C., The Distributed Component Object Model Protocol DCOM/1.0. Homepage for Microsoft COM/Resourses/Specs, [ ] [Bro96] Brockschmidt, K., What OLE is Really About. MSDN Online Library/Technical Articles/Component Object Model/OLE, [ ] [Chu98] Chung, P. et al., DCOM and CORBA. C++ Report 10, 1 (January 1998), [Com95] The Component Object Model Specification. Homepage for Microsoft COM/Resourses/Specs, [ ] [Gam95] Gamma, E. et al., Design Patterns : elements of reusable objectoriented software. Addison-Wesley professional computing series, Addison-Wesley, [Mic98] Microsoft Component Services a Technical Overview. Homepage for Microsoft COM/White Papers, [ ] [Mil99] Milojicic, D., Middleware s role, today and tomorrow. IEEE Concurrency 7, 2 (April-June 1999),
13 [MoL97] Morris, E., Litvak, E., Component Object Model (COM), DCOM, and Related Capabilities. Carnegie Mellon Software Engineering Institute [online]/products and Services/Information Repositories/Software Technology Review/Technology Descriptions, [ ] [PlS98] Plášil, F., Stal, M., An architectural view of distributed objects and components in CORBA, Java RMI and COM/DCOM. Software Concepts and Tools 19, 1 (June 1998), [WaC98] Wang, Y., Chung, P., Exploring Customization of Distributed Systems using COM. IEEE Concurrency Magazine, (July/August/September 1998), -. [ ] [WiK94] Williams, S., Kindel, C., The Component Object Model: A Technical Overview. MSDN Online Library/Technical Articles/Component Object Model, [ ] 10
Sovellusarkkitehtuurit
HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit
LisätiedotIntegrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003
Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri
LisätiedotTietojärjestelmäarkkitehtuurit
Tietojärjestelmäarkkitehtuurit ITK130 Johdatus ohjelmistotekniikkaan Syksy 2003 Sami Kollanus 1 Aluksi Tietojärjestelmäarkkitehtuurit vs. ohjelmistoarkkitehtuurit Pohjana Tietojärjestelmäarkkitehtuurit
LisätiedotHOJ J2EE & EJB & SOAP &...
HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen
LisätiedotVisma Software Oy
pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan ja siihen liittyvän muun materiaalin kopiointi on kielletty ilman :n
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotHajautettujen järjestelmien rakentaminen - Jini. Ohjelmistotuotantovälineet-seminaarin esitelmä
Hajautettujen järjestelmien rakentaminen - Jini Ohjelmistotuotantovälineet-seminaarin esitelmä Anu K. Leponiemi (anu@lepo.net) Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki 2000 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki
Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotVisual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka
Visual Basic -sovelluskehitin Helsinki 30.10.2000 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Visual Basic sovelluskehitin Seminaari: Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotComputing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan
Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan
LisätiedotOhjelmien. Rakenna palikoista pilvenpiirtäjä. Komponentit tehostavat ohjelmointia. Komponenttiohjelmointi. tuotteistukseen
Komponentit tehostavat ohjelmointia Rakenna palikoista pilvenpiirtäjä Komponenttiohjelmointi tarjoaa avun kaikenkokoisten sovellusten toteuttamiseen yksittäiselle työpöydälle, koko organisaatiolle tai
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2010
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 Kai Koskimies Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto Kurssin tavoitteet Arkkitehtuurin roolin
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,
LisätiedotVisma Nova Webservice Versio 1.1 /
Visma Nova Webservice Versio 1.1 / 31.10.2018 pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin parannuksiin ja/tai muutoksiin tässä oppaassa ja/tai ohjelmassa ilman eri ilmoitusta. Oppaan ja siihen liittyvän muun
LisätiedotIoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus
IoT-järjestelmän ja ulkovalaistuksen ohjauksen hankinta -markkinavuoropuhelutilaisuus Teknologia-arkkitehtuuri ja rajapinnat/integraatiot 21.3.2019 Sisältö Alustojen asemoituminen ja pilvivalmius Arkkitehtuuriperiaatteet
LisätiedotWindows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan
Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton
2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.
LisätiedotAction Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
LisätiedotTekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE
Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2007
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2007 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto 2 Kurssin tavoitteet Arkkitehtuuritason peruskäsitteiden ymmärtäminen Arkkitehtuurien
LisätiedotMalliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
LisätiedotFuturaPlan. Järjestelmävaatimukset
FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0
LisätiedotOpetusteknologian standardoinnin tilanne. Antti Auer
Opetusteknologian standardoinnin tilanne Antti Auer 24.8.2001 Standardoinnin käsite Yleisesti opetusteknologian standardoinniksi kutsutulla kehitystyöllä viitataan erilaisiin ja eri tasoisiin toimintoihin.
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Kevät
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto 2 Kurssin tavoitteet
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotTekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE
Tekninen suunnitelma - StatbeatMOBILE Versio Päivämäärä Henkilö Kuvaus 1.0 13.12.2013 Pöyry Alustava rakenne ja sisältö 1.1 22.12.2013 Pöyry Lisätty tekstiä ilmoituksiin, turvallisuuteen ja sisäiseen API:in
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Geneerinen ohjelmointi. Lueteltu tyyppi enum. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien silmukoimiseen:
LisätiedotUutta Remote Support Platform 3.0 -versiossa
Uutta Remote Support Platform for SAP Business One Asiakirjaversio: 1.0 2012-10-08 Kaikki maat Typografiset merkintätavat Kirjasintyyli Esimerkki Näytöstä lainatut sanat tai merkit. Näitä ovat kenttien
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotHarri Kaukovuo Senior Sales Consultant Technology Sales Oracle Finland Oy
Harri Kaukovuo Senior Sales Consultant Technology Sales Oracle Finland Oy Oracle10 g Web Services Sisältö Service Oriented Architecture (SOA) Web Services Service Oriented Architecture Service Oriented
LisätiedotHSMT J2EE & EJB & SOAP &...
HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
LisätiedotJ2EE vs..net Olli Sakari
TEEMA-ARTIKKELI J2EE vs..net Olli Sakari J2EE ja.net ovat tietojärjestelmäteknologioita, joiden varaan suuri osa tulevaisuuden tietojärjestelmistä tulee rakentumaan. Molemmat teknologioista tarjoavat välineitä
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1
3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio
Lisätiedotohjelman arkkitehtuurista.
1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
LisätiedotTiedonsiirto- ja rajapintastandardit
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen
LisätiedotL models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat
LisätiedotANVIA PILVI. kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7
ANVIA PILVI kotimaisia pilvipalveluita yrityksille 24/7 Anvia Pilvi TIESITKÖ, ETTÄ YLI PUOLET SUOMALAISYRITYKSISTÄ KÄYTTÄÄ PILVIPALVELUITA? Anvia Pilvi on suomalaisille yrityksille tarkoitettu palvelu,
LisätiedotQt kaikkialla? 9.4.2010
Qt kaikkialla? Helsinki Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Tel. 09 431 551 Tampere Satakunnankatu 18, 33210 Tampere, Tel. 03 315 861 Turku Lemminkäisenkatu 32 A, 20520 Turku, Tel. 02 263 571 Qt Qton C++
LisätiedotRajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.
11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen
LisätiedotTyökalut ohjelmistokehityksen tukena
1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan
LisätiedotAurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä
Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. Sisällysluettelo. ALKUSANAT... III Palaute... III Kirjailijat... III
Sisällysluettelo V SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... III Palaute... III Kirjailijat... III JOHDANTO... XV Kirjan sisällöstä... XV Kirjan lukemiseen liittyviä ohjeita... XV Viime hetken lisäys...xvi OSA I DELPHI
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. VII Suunnittelumallit Adapter ja Composite
2015 syksy 2. vsk VII Suunnittelumallit Adapter ja Composite Sisältö 1. Johdanto rakennemalleihin 2. Adapter (Sovitin) 3. Composite (Rekursiokooste) Suunnittelumallit Adapter ja Composite 2 VII.1 Johdanto
LisätiedotSoftware engineering
Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit 2016. Kevät 2016 -käytäntöjä
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 -käytäntöjä Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 13.1.2016 1 Tervetuloa Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto 13.1.2016 2 Tiedonvälitys
LisätiedotDirectory Information Tree
IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu
LisätiedotJouko Nielsen. Ubuntu Linux
Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
Lisätiedot13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy
Lisätiedot.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007
.NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET
LisätiedotWeb-palvelukonsepti tarjoaa yhden tavan toteuttaa SOA. Tämä tapa perustuu Web-palvelustandardien käyttöön: palvelut kuvataan WSDL-kielen avulla ja
1 Web-palvelukonsepti tarjoaa yhden tavan toteuttaa SOA. Tämä tapa perustuu Web-palvelustandardien käyttöön: palvelut kuvataan WSDL-kielen avulla ja kommunikointi toteutetaan SOAPin avulla. Näihin kieliin
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
LisätiedotToimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa
Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot
LisätiedotT SEPA - päiväkirja: Design Patterns. ETL työkalu
T-76.115 SEPA - päiväkirja: Design Patterns ETL työkalu Versio Päivämäärä Tekijä Kuvaus 1.0 25.10.2004 Jani Honkanen PP-vaiheen jälkeinen versio 1,1 26.11.2004 Mika Suvanto I1- vaiheen kokemuksia lisätty
LisätiedotMicrosoft Visual J++ ohjelmointiympäristö
Microsoft Visual J++ ohjelmointiympäristö Ohjelmistotuotantovälineet seminaarin alustus Raine Lehto Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 08.11.2000 Helsinki Sisällys 1 Johdanto...2 2 Sovelluskehys
LisätiedotVaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti
Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit
LisätiedotVisual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008
Visual Case 2 Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Työn tarkasti: Jouni Huotari 24.4.2008 1 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSTIEDOT... 2 3. ASENTAMINEN... 2 4. OMINAISUUDET... 3 4.1. UML-kaaviot... 4
LisätiedotLiite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu
Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu
LisätiedotTietokanta (database)
Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja 1 Tiedosto Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
Lisätiedot812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa
812341A Olio-ohjelmointi 2106 Peruskäsitteet jatkoa Luokkakohtaiset piirteet n Yhteisiä kaikille saman luokan olioille n Liittyvät luokkaan, eivät yksittäiseen olioon n Kaikki ko. luokan oliot voivat käyttää
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages CEYLON
TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita
LisätiedotInterfacing Product Data Management System
Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit Kevät käytäntöjä
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2014 -käytäntöjä Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 8.1.2014 1 Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotS11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform
S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on
LisätiedotPilvi mitä, miksi ja miten
Pilvi mitä, miksi ja miten We are stuck with technology when what we really want is just stuff that works. Douglas Adams Pekka Virtanen TTY/Ohjelmistoarkkitehtuurit 2010-10-07 Päivän menu Pilvilaskenta
LisätiedotTulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma
Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet
LisätiedotMagiCAD Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille
Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD AutoCADille ja MagiCAD Revitille MAGICAD AUTOCADILLE (AutoCAD), kehittänyt Progman Oy Sovellukset: Circuit Designer, Electrical, Heating & Piping, Room, Sprinkler
LisätiedotWINE API ja Virtualisointiohjelmistot
WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän
LisätiedotUutta Remote Support Platform 3.1 -versiossa
What's New Asiakirjaversio: 1.0 2014-05-09 Asiakirjaversiot Seuraavassa taulukossa esitellään asiakirjan tärkeimmät muutokset. Versio Pvm Kuvaus 1.0 2014-05-09 Ensimmäinen versio 2 All rights reserved.
LisätiedotMagiCAD 2020 Toimintaympäristö ja yhteensopivuus. MagiCAD Revitille ja AutoCADille
MagiCAD 2020 Toimintaympäristö ja yhteensopivuus MagiCAD Revitille ja AutoCADille 2 (5) MagiCAD AutoCADille MagiCAD 2020 (AutoCAD), kehittänyt MagiCAD Group Sovellukset: Ventilation, Piping, Electrical,
LisätiedotHajautettujen järjestelmien hajautettu kehittäminen
1 Hajautettujen järjestelmien hajautettu kehittäminen M. Lampi Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa esitetään hajautetun kehittämisen toteutusteknologioille ja arkkitehtuuriratkaisuille asettamia haasteita,
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2012-2013
Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit 1 Viestinvälitykseen perustuvat yritysjärjestelmät Peruselementit:
LisätiedotSopimusten Verkkopankki
Sopimusten Verkkopankki & pilvipalvelun edut ja haasteet Sopima Oy Hiilikatu 3, FI-00180, Helsinki, Finland info@sopima.com, www.sopima.com 1 Sisältö Sopima Oy lyhyesti Sopimusten Verkkopankki Miksi ja
LisätiedotInteraktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.
Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotPilvipalvelujen tietoturvasta
Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 9. Virtualisointi ja pilvipalvelut teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 9. Virtualisointi ja pilvipalvelut teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa Versio: Palautekierros, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika:
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. 1pJÄKÄ1 KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN HALLINTA, 12 OSP
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA OSAAMISTARJOTIN 8.1. 31.7.2019 27.12.2018 1 Sisällys Käyttöjärjestelmät 1pJÄKÄ1... 2 käyttöjärjestelmän hallinta, 12 osp... 2 Atk-hankinnat 1pJÄKÄ3... 3 atk-hankintaprosessi,
Lisätiedotjotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja
Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja mikä tahansa tietokokoelma? --> erityispiirteitä Tietokanta vs. tiedosto 1
LisätiedotHajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin
Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:
LisätiedotSuunnitteluvaihe prosessissa
Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet
LisätiedotOhjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1
Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 Kai Koskimies Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto (Kajaani), Tampereen yliopisto, Turun yliopisto,
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto
Tietokanta Tiedosto Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
Lisätiedot