EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEEN KUNNISSA

Transkriptio

1 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEEN KUNNISSA 2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 1/2014

2 Julkaisija Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa painos: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja nro 1/2014 ISBN (pdf) Suunnittelijat, painopaikka Tampere 2014

3 KUVAILULEHTI Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja 1/2014 Tekijät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Tamminen Irmeli Julkaisuaika Maaliskuu 2014 Julkaisun nimi Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa Tiivistelmä Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa (mm. terveydenhuoltolaki, perustuslaki, raittiustyölaki, alkoholilaki sekä päihdehoitolaki). Valtion ja kuntien velvollisuus on luoda työlle riittävät rakenteet. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät monet eri viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Ehkäisevä päihdetyö on myös jokaisen kansalaisen asia. Tässä raportissa tarkastellaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita, eli sitä missä määrin kunnista löytyy ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöitä ja moniammatillisia työryhmiä sekä ajantasaisia päihde- tai mielenterveys- ja päihdestrategioita. Raportissa esitetyt tulokset kuvaavat Länsi- ja Sisä-Suomen kuntien rakenteita näiden kolmen mittarin osalta vuoden vaihteessa Saatujen tulosten pohjalta sekä kansallisiin suosituksiin nojaten raportissa annetaan kunnille ja yhteistoiminta-alueille suosituksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön rakenteiden osalta tehdä näkyväksi kehittämisen mahdollisuuksia eri alueilla. Tämän raportin antamaa tietoa toivotaan käsiteltävän kunnissa. Erityisesti liitteenä olevaa ehkäisevän päihdetyön suosituksia on hyvä peilata kunnan ehkäisevän päihdetyön nykytilaan ja siltä pohjalta laatia kehittämistoimia. Yhteenveto ehkäisevän päihdetyön rakenteista Länsi- ja Sisä-Suomessa: Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty 95 %:ssa (82/86) Länsi- ja Sisä-Suomen kuntaan. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön työkuvaa tai työhön käytettävää aikaa ei yleensä ole määritelty. Moniammatilliset työryhmät toimivat 70 %:ssa (60/86) Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista. Osassa kuntia työryhmä on usean kunnan yhteinen. Päihdestrategia ja yhdistetty päihde- ja mielenterveysstrategia on laadittu 74 %:ssa (64/86). Puolestaan 26 %:ssa (23/86) alueen kunnista ei ole päivitettyä päihde- ja yhdistettyä mielenterveysstrategiaa. Tilanne strategioiden suhteen on parantunut vuodesta Yhdistetyt mielenterveys- ja päihdestrategiat ovat lisääntyneet. Päihdetyöryhmien suhteen tilanne on lähes samanlainen kuin vuonna 2011 peruspalvelujen arvioinnissa. Asiasanat Ehkäisevä päihdetyö, Ehkäisevän päihdetyön suositukset ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 31 Kieli Suomi Hinta Julkaisija Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja Paino Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisusarja 1/2014

4 Sammanställd av Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Ansvarsområdet Basservice, rättsskydd och tillstånd Tamminen Irmeli Utgivningsdatum Mars 2014 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Publikationens titel Datum för tillsättandet av organet Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Strukturerna för förebyggande missbrukarvård i kommunerna på verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Referat Förebyggande missbrukarvård är lagstadgad verksamhet (bl.a. hälso- och sjukvårdslagen, grundlagen, lagen om nykterhetsarbete samt lagen om missbrukarvård). Staten och kommunerna är skyldiga att skapa tillräckliga strukturer för arbetet. Förebyggande missbrukarvård utförs av många olika myndigheter, organisationer, företag och sammanslutningar. Den förebyggande missbrukarvården ankommer också på varje medborgare. I denna rapport granskas strukturerna för förebyggande missbrukarvård i kommunerna på verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. Rapporten granskar med andra ord i vilken omfattning kommunerna har kontaktpersoner och multiprofessionella arbetsgrupper för förebyggande missbrukarvård samt aktuella missbrukarvårds- eller mentalvårds- och missbrukarvårdsstrategier. De resultat som presenteras i rapporten beskriver strukturerna i kommunerna i Västra och Inre Finland för dessa tre indikatorers del i årsskiftet Utifrån resultaten och med stöd av de nationella rekommendationerna ges kommunerna och samarbetsområdena rekommendationer för genomförande och förstärkande av det förebyggande missbrukarvårdsarbetet. Målet är lyfta fram möjligheter till utveckling på olika områden inom strukturerna för den förebyggande missbrukarvården. Författaren hoppas att informationen i denna rapport behandlas i kommunerna. Det är särskilt bra att jämföra de bifogande rekommendationerna för den förebyggande missbrukarvården med nuläget inom kommunens förebyggande missbrukarvård och att planera utvecklingsåtgärder utifrån detta. Sammanfattning över strukturerna för den förebyggande missbrukarvården i Västra och Inre Finland: Sammanlagt 94,2 % (81/86) av kommunerna i Västra och Inre Finland har utsett en kontaktperson för förebyggande missbrukarvård. Kontaktpersonens arbetsbeskrivning eller den tid som personen ska använda för arbetet har i allmänhet inte definierats. Sammanlagt 71 % (61/86) av kommunerna i Västra och Inre Finland har multiprofessionella arbetsgrupper Ämnesord Förebyggande missbrukarvård, Rekommendationer för förebyggande missbrukarvård ISSN (tryckt) ISBN (tryckt) ISSN (webbpublikation) ISBN (webbpublikation) Sidantal 31 Utgivare Regionförvaltningsverket I Västra och Inre Finland Språk Tryckeri Pris t

5 Sisältö 1 JOHDANTO EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEEN KUNNISSA Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Yhteenveto ja johtopäätökset SUOSITUKSET KUNNILLE EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN Ehkäisevä työ toiminnan lähtökohdaksi Ehkäisevän päihdetyön johtamisesta ja työn- ja vastuunjaosta on sovittava Päihdehaittojen ehkäisy sisältyy kunnan strategioihin Päihdeasiat poliittiseen käsittelyyn vuosittain Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö kunnassa tai yhteistoiminta-alueilla Monialainen päihdetyöryhmä kunnassa tai yhteistoiminta-alueilla Ehkäisevä päihdetyö kohdistuu kaikkiin ikäryhmiin Ehkäisevä päihdetyö on laaja-alaista, koordinoitua ja verkostoitunutta Vastuullinen alkoholipolitiikka EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ KUULUU MEILLE KAIKILLE Lähteet Liite 1: Suosituksia ehkäisevän päihdetyön rakenteiksi kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla Liite 2: Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Liite 3: Moniammatillinen työryhmä Liite 4: Päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia... 31

6 1 JOHDANTO Päihdetyö jakautuu ehkäisevään ja korjaavaan työhön. Näiden molempien yhteiseksi rajapinnaksi muodostuu riskiehkäisyn alue, jonka lähtökohtana on riskien tunnistaminen. Ehkäisevä päihdetyö muodostuu riittävän laajasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuntemuksesta sekä päihdetyön ja sen erityisalueiden erityistuntemuksesta. Työntekijöiden tulee tuntea myös eri työmenetelmien ja toteutustapojen vaikuttavuus. (Soikkeli & Warsell, 2013.) Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toteuttaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä (Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit, 2006). Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vähentää vaikuttaviksi todettuja menetelmiä hyödyntäen päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa eri kohderyhmissä. Parhaimmillaan työllä edistetään päihteettömiä elintapoja, vähennetään päihdehaittoja, lisätään päihdeymmärrystä sekä edistetään päihdeongelmista kärsivien kansalaisten oikeuksia. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Päihteet aiheuttavat yksilön ja hänen ympäristönsä lisäksi haittoja yhteiskunnalle. Yksinomaan alkoholikäyttöön liittyvien haittakustannusten määrä kohosi vuonna ,3 miljardiin euroon. Näistä noin miljardi euroa tuli julkisen sektorin eli valtion ja kuntien maksettavaksi. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito kattoi julkisen sektorin alkoholihaittoihin liittyvistä kustannuksista lähes 40 prosenttia. ( Jääskeläinen & Österberg, 2013.) Alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö aiheuttaa jopa puolet kuolleisuuden perusteella mitatuista väestöryhmien välisistä terveyseroista. Tupakointi ja alkoholin käyttö ovat myös tärkeimpiä ehkäistävissä olevia sairauksien ja ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttajia. ( Koskinen ym ) Näiden edellä mainittujen tietojen perusteella voidaan sanoa, että ehkäisevään päihdetyöhön satsaaminen on kannattavaa ja suositeltavaa toimintaa. Ehkäisevän päihdetyön tilaa Suomessa tarkasteltiin viimeksi vuonna Selvityksessä kartoitettiin raittiustyölain velvoitteisiin vastaamista, ehkäisevän päihdetyön moniammatillisen työryhmän ja yhdyshenkilöverkoston toimintaa, seudullisen yhteistyön toteutumista, hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä strategioita sekä ehkäisevän päihdetyön onnistumisen edellytyksiä ja esteitä kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Selvitykseen vastanneista kunnista noin puolessa ja yhteistoiminta-alueista vajaassa puolessa toimi ehkäisevän päihdetyön moniammatillinen työryhmä. Ehkäisevää päihdetyön ryhmiin kuuluivat vastausten perusteella useimmiten sosiaali-, terveys-, nuoriso-, opetus- ja vapaa-aikatoimen sekä poliisin ja seurakunnan edustajat. Suurimmassa osassa alueita toimi osa-aikainen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, joka oli usein kuntakohtainen. Ehkäisevän päihdetyön onnistumisen edellytyksissä korostui monialaisen yhteistyön ja työn arvostamisen merkitys. Esteiksi mainittiin usein resurssien puute, niin ajan, rahan kuin henkilöstönkin osalta sekä ehkäisevän työn kohtaama kielteinen asenneilmapiiri. (Strand, 2011.) Myös aluehallintovirastojen toteuttamassa peruspalveluiden arvioinnissa vuonna 2011 ehkäisevä päihdetyö oli yhtenä tarkastelukohteena. Arvioinnin mukaan Länsi ja Sisä-Suomessa raittiustyölain mukaisista velvoitteista vastasivat useimmiten perusturva- tai sosiaali- ja terveyslautakunnat. Alueella oli kohtuullisen kattava ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkosto, mutta yhdyshenkilöt toimivat kuitenkin muun työn ohella. (Strand, 2011.) Noin kaksi kolmasosaa Länsi- ja Sisä-Suomen 1

7 kunnista on laatinut päihdestrategian ja/tai ehkäisevä päihdetyö näkyy kuntien muissa strategioissa. (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 2012.) Tässä raportissa tarkastellaan Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita, eli sitä missä määrin kunnista löytyy ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöitä ja moniammatillisia työryhmiä sekä ajantasaisia päihde- tai mielenterveys- ja päihdestrategioita. Voidaan todeta, että nämä ovat ehkäisevän päihdetyön minimivaatimukset, mutta tulee huomioida, että näidenkään täyttäminen ei takaa vielä laadukasta ehkäisevää päihdetyötä. Laadukkuuden tarkastelu edellyttäisi tarkempaa tietoa näiden osa-alueiden toteuttamisesta käytännössä (ks. Soikkeli & Warsell, 2013). Raportissa esitetyt tulokset kuvaavat Länsi- ja Sisä-Suomen kuntien rakenteita näiden kolmen mittarin osalta syyskuussa Saatujen tulosten pohjalta sekä kansallisiin suosituksiin nojaten raportissa annetaan kunnille ja yhteistoiminta-alueille suosituksia ehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on ehkäisevän päihdetyön rakenteiden osalta tehdä näkyväksi kehittämisen mahdollisuuksia eri alueilla. Saatua tietoa hyödynnetään valmisteilla olevan raittiustyön lain uudistamisessa. Vastaava ehkäisevän päihdetyön raportointi tehdään maamme kaikilla alueilla vuoden vuosien vaihteessa. Ehkäisevän päihdetyön tilaa on mahdollista seurata koko maan kattavasti. Raportin liitteenä olevat ehkäisevän päihdetyön suositukset on laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Alkoholiohjelman asiantuntijoiden ja aluehallintovirastojen Alkoholiohjelman aluekoordinaattoreiden yhteistyönä. Raportin antamaa tietoa toivotaan käsiteltävän kunnissa. Erityisesti liitteenä olevaa ehkäisevän päihdetyön suosituksia on hyvä peilata kunnan ehkäisevän päihdetyön nykytilanteeseen ja tehdä arvio, miten suositukset omassa kunnassa toteutuvat. Raportin liitteessä 1 on kuvattu ehkäisevän päihdetyön suosituksia kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Liitteissä 2 4 on puolestaan havainnollistettu kartalla ehkäisevän päihdetyön rakenteita (yhdyshenkilö, päihdetyöryhmä, päihdestrategia) koko Länsi- ja Sisä-Suomen alueelta. 2 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa (mm. terveydenhuoltolaki, perustuslaki, raittiustyölaki, alkoholilaki sekä päihdehoitolaki). Valtion ja kuntien velvollisuus on luoda työlle riittävät rakenteet. Ehkäisevää päihdetyötä tekevät monet eri viranomaiset, järjestöt, yritykset ja yhteisöt. Ehkäisevä päihdetyö on myös jokaisen kansalaisen asia. Jokainen voi hankkia tietoa päihdeongelmista ja niiden ehkäisemisestä sekä virittää omassa ympäristössään keskustelua ja toimintaa. Ehkäisevä päihdetyö ei ole vain sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän sisällä tapahtuvaa, vaan sen toteuttamisen ja vaikuttavuuden edellytykset luodaan koko yhteiskunnan tasolla. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Kuviossa 1 on kuvattu ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteita ja toteutustasoja. Työ kohdistuu yksilötasolta yhteiskunnan tasolle. Liitteessä 1 on kuvattu ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Ehkäisevä päihdetyö tarvitsee onnistuakseen resurssit, strategian ja johtamisen. 2

8 Kuvio 1. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ja toteutustasot. (Soikkeli & Warsell, 2013.) Kunnan johto ja luottamushenkilöt vastaavat paikallisyhteisöissä tehtävästä päihdetyöstä huolehtimalla kunnan ehkäisevän päihdetyön resursseista ja rakenteista. On tärkeää, että tiedetään, kuka johtaa ehkäisevää päihdetyötä ja kenelle kuuluu ensisijainen vastuu sen järjestämisestä kunnassa. Johto vastaa strategian laadinnasta ja sen toteuttamisesta. Ilman selkeää johtamis- ja vastuujärjestelmää ehkäisevän päihdetyön valtuutus on häilyvä ja työn laatu kärsii. Tärkeää on myös oivaltaa, että ehkäisytyön onnistumista tukee laadukas tieto päihteiden käytöstä ja haitoista. Luottamushenkilöiden onkin hyvä kuulla paikallisia asiantuntijoita ja kansalaisia kunnan päihdetilanteesta vähintään kerran vuodessa. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Raittiustyön toimeenpanoon, raittiuden edistämiseen ja alkoholiolojen seuraamiseen kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä monijäseninen toimielin, joka huolehtii myös muissa laeissa säädetyistä raittiuslautakunnan tehtävistä. (Raittiustyölaki 828/1982.) Kunnat voivat perustaa monialaiseksi toimielimeksi joko erillisen päihdetyöryhmän. Työryhmän tehtäviä ovat muun muassa ehkäisevän ja korjaavan työn toteutumisen suunnittelu, seuranta ja arviointi. Lisäksi työryhmä vastaa useimmiten kunnan päihde- tai yhdistetyn mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisesta. (Ehkäisy ja hoito, 2007; Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Ehkäisevän päihdetyön edellytyksistä on huolehdittava niin, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja päihdeongelmia vähentää. Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirjassa suositellaan, että kunnassa ehkäisevää päihdetyötä koordinoivan työpanos on vähintään 0,3 0,5 henkilötyövuotta :ta asukasta kohti. Poliittisen tahdon lisäksi kysymys on myös resurssien käytön hyvästä suunnittelusta. Kunnassa tulee olla ehkäisevän päihdetyön suunnittelusta ja yhteistyöprosesseista vastaava monialainen työryhmä sekä koordinoinnista vastaava työntekijä, joka on työryhmän jäsen. Ehkäisevän päihdetyön erityisosaaminen tukee kunnassa tehtävää työtä. Ehkäisevää päihdetyötä koordinoivalle henkilölle tulee taata riittävän työajan lisäksi riittävät resurssit, kuten tilat, laitteet ja mahdollisuus kouluttautumiseen. (Soikkeli & Warsell, 2013.) Ehkäisevän päihdetyön tulee kohdistua kaikkiin ikäryhmiin. Yleinen ehkäisy kohdistuu koko väestöön, eikä vain ongelmaryhmiin. Yleisen ehkäisyn piiriin kuuluu päihteiden käytön aloittamisen ehkäisemiseen pyrkivä raittiustyö, tilanneraittiuden (liikenneraittius) edistäminen sekä päihteiden käytön aloittamisen myöhentäminen sekä alkoholin, tupakan ja rahapelaamisen saatavuuden ehkäisyyn soveltuvat lain suomat toimenpiteet. Riskiehkäisyssä kohderyhmä määritellään sellaisen riskin perusteella, jonka toteutuminen on todennäköistä. Riskiehkäisyä on puuttuminen sellaiseen päihteiden käyttöön, joka ennakoi haittoja, ongelmakäyttöä tai jopa riippuvuutta. Se on myös varhaista 3

9 puuttumista myöhempää ongelmakäyttöä ennustettaviin riskitekijöihin yksilön tai ryhmän elämässä. (Soikkeli & Warsell, 2013.) Ehkäisevän päihdetyön rakenteita on valtiovallan taholta vahvistettu mm. Alkoholiohjelman muodossa. Alkoholiohjelma on nimi yhteistyölle, jota tehdään alkoholihaittojen vähentämiseksi. Alkoholiohjelman strateginen vastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) ja operatiivinen vastuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Alkoholiohjelma perustuu alueellisen koordinaation malliin ja kumppanuusrakenteeseen. Alueellinen koordinaatio tarkoittaa päihdehaittojen ehkäisyä yhteistyössä aluehallintovirastojen (AVI) eri vastuualueiden sekä kuntien, järjestöjen ja eri toimijoiden kanssa. Ohjelman toimeenpanosta ja koordinoinnista vastaavat tahoillaan myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Työterveyslaitos (TTL) sekä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry. Alkoholiohjelman kumppanuus tarkoittaa puolestaan yhteistä sitoutumista päihdehaittojen ehkäisyyn. (Fors ym., 2012.) Ehkäisevän päihdetyön onnistumisen edellytyksiä kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden mielestä ovat: toimiva yhteistyö, tutut yhteistyötahot ja yhteydenpitokanavat, yhteisesti jaettu visio, pieni alue, työn koordinointi, monialainen yhteistyö, erilaiset päihdetyöryhmät, työn arvostus päättävällä tasolla ja ehkäisevän päihdetyön näkyminen strategioissa. Onnistumisen esteiksi puolestaan mainitaan monialaisen yhteistyön ja koordinaation puuttuminen, resurssien puute, ehkäisevän työn kohtaama kielteinen asenneilmapiiri sekä jatkuvat organisaatiomuutokset. (Strand, 2011.) Maakunnallisissa ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiden työkokouksissa vuonna 2013 yhdyshenkilöt toivat esiin, että jatkuva muutos on osaltaan vaikuttanut siihen, että ehkäisevä päihdetyö on jäänyt korjaavan työn varjoon. Ehkäisevä päihdetyö nähtiin hyvin tärkeäksi, mutta sille toivottiin valtuutusta tehdä niin ajallisesti kuin resursseja työn toteuttamiseen. 3 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN RAKENTEET LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEEN KUNNISSA Osana ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta on tässä raportissa tarkasteltu kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteita. Raittiustyölain kolmannen pykälän mukaan raittiustyön yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja aluehallintovirastoille. Tarkastelu kuuluu täten osaksi aluehallintovirastojen päihdehaittojen ehkäisyä, ohjausta ja valvontaa. Arvioinnin pohjana on käytetty keskeisimpiä kunnan ehkäisevän päihdetyön rakenteita. Kunnista selvitettiin onko niissä: a) ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöä, b) moniammatillista päihdetyöryhmää tai c) päihde- tai yhdistettyä päihde- ja mielenterveysstrategiaa (päivitetty vuoden 2009 jälkeen1). Tiedot on kerätty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilökartoituksen -tiedostoista vuodelta 2013, THL:N ja aluehallintovirastojen yhdessä toteuttaman webropol kyselyn avulla sekä lisäksi hyödyntämällä vuoden 2012 peruspalveluiden arviointikyselyä. Pirkanmaan kuntien osalta on hyödynnetty myös julkaisua, Mielekästä elämää Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia , varten kerättyjä tietoja. Tietoja on lisäksi 1 Strategian tulee olla päivitetty edellisellä valtuustokaudella. 4

10 tarkennettu sähköpostilla ja puhelimitse tehdyin haastatteluin keväällä ja kesällä 2013 kuntien ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöiltä. Tehtyyn tiedon keruuseen perustuva arviointi on toteutettu niin sanotulla liikennevalomallilla, jossa kunta saa vihreän, keltaisen tai punaisen merkinnän sen mukaan löytyykö kunnasta kyseistä rakennetta. Tällöin yksittäiselle arviointikohteelle (a, b, c) on annettu tilanteen mukaan seuraavat arviot: Punainen: Ei toteudu. Keltainen: toteutuu. Esimerkiksi strategia kaipaa päivittämistä tai on valmistumassa. Vihreä: Kaikki edellä mainitut arviointikohteet toteutuvat kunnassa. Tiedetään, että pelkät rakenteet eivät takaa laadukasta ehkäisevää työtä. Rakenteiden lisäksi tarvitaan innokkaita toimijoita toteuttamaan omassa perustyössään ja roolissaan niitä toimia, jotka ehkäisevät päihdehaittoja. Raportin lopussa on yhteenveto (luku 4), jossa kerrotaan mitä on laadukas ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus ja eri toimijoiden roolit. 3.1 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan maakunta käsittää 18 kuntaa ja asukasta (tilanne vuoden 2012 lopussa). Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vastaa Etelä-Pohjanmaan kuntien erikoissairaanhoidon tuottamisesta. Erikoissairaanhoito järjestetään pääosin Seinäjoen keskussairaalassa. Alajärvi, Soini ja Vimpeli muodostavat yhteistoiminta-alue Järvi Pohjanmaan, joka vastaa jäsenkuntien sosiaalipalveluista. Ilmajoki, Kurikka ja Jalasjärvi muodostavat JIK peruspalveluliikelaitos kuntayhtymän, joka vastaa jäsenkuntien sosiaalihuollon palveluista. Isojoki, Karijoki, Teuva ja Kauhajoki muodostavat Suupohjan perusturvaliikelaitoskuntayhtymän. Kuusiokuntien terveysyhtymän muodostavat Alavus, Ähtäri ja Kuortane. Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi muodostavat kuntayhtymä Kaksineuvoisen, joka vastaa jäsenkuntien terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta. Seinäjoen kaupunki ja Isonkyrön kunta ovat muodostaneet perusterveydenhuollon maakuntarajan ylittävän yhteistoiminta-alueen. Seinäjoki, Isokyrö, Alavus, Kuortane, Lapua ja Ähtäri vastaavat pääosin itse sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta. Lapua järjestää itse myös terveyspalvelut. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013, 92.) Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Moniammatillinen päihdetyöryhmä Alajärvi Kyllä Kyllä Ei Alavus Kyllä Kyllä Kyllä Evijärvi Kyllä Ei Kyllä Ilmajoki Kyllä Kyllä Kyllä Isojoki Kyllä Kyllä Kyllä Jalasjärvi Kyllä Kyllä Kyllä Karijoki Kyllä Kyllä Kyllä Kauhajoki Kyllä Kyllä Kyllä Kauhava Kyllä Kyllä Kyllä Päihdestrategia tai mielenterveysja päihdestrategia 5

11 Kuortane Kyllä Kyllä Kyllä Kurikka Kyllä Kyllä Kyllä Lappajärvi Kyllä Ei Kyllä Lapua Kyllä Kyllä Kyllä Seinäjoki Kyllä Kyllä Ei Soini Kyllä Kyllä Ei Teuva Kyllä Kyllä Kyllä Vimpeli Kyllä Kyllä Ei Ähtäri Kyllä Kyllä Ei Yhteensä Kyllä = 18 Ei Kyllä = 16 Ei = 2 Kyllä = 13 Ei = 5 Päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia 13 5 Kyllä Moniammatillinen päihdetyöryhmä 16 2 Ei EPT-yhdyshenkilö 18 0 Kuvio 2. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Etelä-Pohjanmaalla, kaikki arviointikohteet (n=18). Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty kaikissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa. Useassa Etelä- Pohjanmaan kunnassa yhdyshenkilö on useamman kunnan yhteinen. Jalasjärvellä, Kurikassa ja Ilmajoella on yhteinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Kauhajoella, Isojoella, Karijoella ja Teuvalla on yhteinen yhdyshenkilö. Lisäksi myös Evijärven, Lappajärven ja Kauhavan kuntien alueella on yhteinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Etelä-Pohjanmaan 16 kunnassa toimii moniammatillinen päihdetyöryhmä. Moniammatillinen päihdetyöryhmä puuttuu ainoastaan Evijärveltä ja Lappajärveltä. Moniammatillinen päihdetyöryhmä on osaltaan vahvistamassa ehkäisevän päihdetyön rakenteita, joten Etelä-Pohjanmaan tilanne ehkäisevän päihdetyön suunnitelmallisen toiminnan ja työn jatkuvuuden kannalta vaikuttaa hyvältä. Alajärvellä, Soinissa, Vimpelissä ja Ähtärissä ei kartoitushetkellä ollut laadittu tai päivitetty päihdestrategiaa tai mielenterveys ja päihdestrategiaa. Etelä-Pohjanmaan kunnista ajantasainen päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia oli 13 kunnassa. Etelä-Pohjanmaan kunnat ovat aikaisempina alkoholiohjelmakausina osallistuneet Pohjanmaan Kaste-hankkeisiin, joissa on ollut tavoitteena saada kaikkiin Pohjanmaan alueen kuntiin päihdetyön tai mielenterveys- ja päihdetyön 6

12 yhdistetty strategia. Strategia puuttuu tai se on vanhentunut neljässä kunnassa mutta kuudessatoista kunnassa ehkäisevää päihdetyötä tukee ja ohjaa strategia. 3.2 Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan maakunnassa on 8 kuntaa ja asukasta (tilanne vuoden 2011 lopussa). Keski-Pohjanmaan kuntien lisäksi Kruunupyy ja Reisjärvi kuuluvat Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuruun, jossa kuntien erikoissairaanhoito järjestetään. Kuntayhtymä vastaa myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toteuttamisesta kaikissa näissä kunnissa lukuun ottamatta Kokkolaa ja Kruunupyytä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013, ) Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Moniammatillinen päihdetyöryhmä Halsua Kyllä Ei Kyllä Kannus Kyllä Ei Kyllä Kaustinen Kyllä Ei Kyllä Kokkola Kyllä Kyllä Kyllä Lestijärvi Kyllä Ei Kyllä Perho Kyllä Ei Kyllä Toholampi Kyllä Ei Kyllä Veteli Kyllä Ei Kyllä Yhteensä Kyllä = 8 Ei Kyllä = 1 Ei = 7 Päihdestrategia tai mielenterveysja päihdestrategia Kyllä = 8 Ei Keski-Pohjanmaalla ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty kaikkiin kuntiin. Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammen ja Vetelin kunnissa on yhteinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Kokkolassa ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat kunnossa. Kokkolan kaupungin ehkäisevän päihdetyön rakenteisiin kuuluu moniammatillinen työryhmä ja strategia. Kokkolassa yhdyshenkilön on mahdollista käyttää osa ehkäisevän päihdetyön tehtäviin. Keski- Pohjanmaan pienissä kunnissa ei ole ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaa moniammatillista työryhmää. Ehkäisevän päihdetyön asiat käsitellään kunnan perusturvatoimen ja sivistystoimen muissa työryhmissä. Keski-Pohjanmaalla on yhtä lukuun ottamatta päivitetyt päihdestrategiat ohjaamassa ehkäisevää päihdetyötä. 7

13 Päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia 8 0 Kyllä Moniammatillinen päihdetyöryhmä 1 7 Ei EPT-yhdyshenkilö 8 0 Kuvio 3. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Keski-Pohjanmaalla, kaikki arviointikohteet (n=8). 3.3 Pohjanmaa Pohjanmaan maakunnassa on 15 kuntaa ja asukasta (tilanne vuonna 2011). Vaasan sairaanhoitopiiriin kuuluvat pohjanmaan kunnat, lukuun ottamatta Isoakyröä, joka kuuluu Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin ja Kruunupyytä, joka kuuluu Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. Vaasa ja Laihia muodostavat yhteistoiminta-alueen, joka vastaa perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisesta. Närpiö, Kristiinankaupunki, Maalahti, Korsnäs ja Kaskinen muodostavat yhteistoimintaalue Rannikko Pohjanmaan, joka vastaa kuntayhtymänä perusterveydenhuollon palveluista ja pääosasta sosiaalipalveluista. Mustasaari ja Vöyri muodostavat perusterveydenhuollon palveluista vastaavan yhteistoiminta-alueen. Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy ja Luoto muodostavat Pietarsaaren yhteistoiminta-alueen, joka vastaa perusterveydenhuollon palveluista ja pääosasta sosiaalihuollon palveluista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013, 116.) Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Moniammatillinen päihdetyöryhmä Isokyrö Kyllä Ei Kyllä Kaskinen Kyllä Ei Ei Korsnäs Kyllä Ei Ei Kristiinankaup Kyllä Ei Ei unki Kruunupyy Kyllä Kyllä Kyllä Laihia Kyllä Ei Ei Luoto Kyllä Kyllä Kyllä Maalahti Kyllä Ei Kyllä Mustasaari Kyllä Kyllä Kyllä Närpiö Kyllä Ei Ei Pedersöre Kyllä Kyllä Kyllä Pietarsaari Kyllä Ei Ei 8 Päihdestrategia tai mielenterveysja päihdestrategia

14 Uusikaarlepyy Kyllä Ei Ei Vaasa Kyllä Kyllä Kyllä Vöyri Kyllä Kyllä Kyllä Yhteensä Kyllä = 15 Ei Kyllä = 6 Ei = 9 Kyllä = 8 Ei = 7 Yhteinen ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on Maalahdessa, Korsnäsissä ja Närpiössä. Lisäksi toinen yhdyshenkilö on Kaskisen, Korsnäsin, Maalahden, Närpiön ja Kristiinankaupungin yhteinen. Mustasaaressa ja Vöyrissä on yhteinen yhdyshenkilö. Kaskisissa ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on aloittanut yhdyshenkilön tehtävissä vuonna Vaasassa ehkäisevän päihdetyön tilanne näyttäisi olevan rakenteiden puolesta kunnossa. Vaasan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö toimii kokopäiväisesti yhdyshenkilön tehtävässään. Pohjanmaan viidestätoista kunnasta kahdeksassa on ajantasainen päihdestrategia tai yhdistetty mielenterveys- ja päihdestrategia, seitsemän kuntaa ilmoittaa, että strategiaa ei ole. Moniammatillinen päihdetyöryhmä on kuudessa Pohjanmaan kunnassa. Yhdeksän kuntaa ilmoittaa, että moniammatillista ehkäisevän päihdetyön ryhmää ei ole nimetty. Kaskisista, Kristiinankaupungista, Laihialta, Närpiöstä, Pietarsaaresta ja Uudestakaarlepyystä puuttuvat sekä moniammatillinen päihdetyötyöryhmä että päihdetyön strategia. Näissä kunnissa ja kaupungeissa ehkäisevän päihdetyön rakenteiden vahvistamiseen on syytä panostaa tulevina vuosina. Päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia 8 7 Kyllä Moniammatillinen päihdetyöryhmä 6 9 Ei EPT-yhdyshenkilö 15 0 Kuvio 4. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pohjanmaalla, kaikki arviointikohteet (n=15). 3.4 Keski-Suomi Keski-Suomen maakunnassa on 23 kuntaa ja asukasta (tilanne vuoden 2012 lopussa). Jyväskylän yhteistoiminta-alueella terveyspalvelut tuotetaan Jyväskylän, Hankasalmen, Muuramen ja 9

15 Uuraisten kuntien asukkaille. Jyväskylän kaupunki toimii vastuukuntana yhteistoiminta-alueella. Nämä kunnat toteuttavat sosiaalihuollon palvelut itse. Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta vastaa Keski-Suomen seututerveyskeskus, joka on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon liikelaitos. Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostavat perusturvaliikelaitos Saarikan, joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon palveluista ja pääosasta sosiaalihuollon palveluista. Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari muodostavat yhteistoiminta-alueen, jonka vastuukuntana toimii Viitasaari. Jämsä ja Kuhmoinen muodostavat Jämsän yhteistoiminta-alueen, joka vastaa näiden kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista. Äänekoski toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut itse. Keski- Suomen sairaanhoitopiiriin kuuluvat Keski-Suomen kunnat, lukuun ottamatta Jämsää ja Kuhmoista, joiden erikoissairaanhoito järjestetään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013, ) Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Moniammatillinen päihdetyöryhmä Hankasalmi Kyllä Kyllä Kyllä Joutsa Kyllä Kyllä Ei Jyväskylä Kyllä Kyllä Kyllä Jämsä Kyllä Kyllä Kyllä Kannonkoski Kyllä Kyllä Kyllä Karstula Kyllä Kyllä Kyllä Keuruu Kyllä Kyllä Kyllä Kinnula Ei Ei Ei Kivijärvi Kyllä Kyllä Kyllä Konnevesi Kyllä Ei Ei Kuhmoinen Ei Ei Kyllä Kyyjärvi Kyllä Kyllä Kyllä Laukaa Kyllä Kyllä Ei Luhanka Kyllä Kyllä Ei Multia Kyllä Kyllä Kyllä Muurame Kyllä Kyllä Kyllä Petäjävesi Ei Ei Ei Pihtipudas Kyllä Kyllä Kyllä Saarijärvi Kyllä Kyllä Kyllä Toivakka Kyllä Kyllä Kyllä Uurainen Kyllä Ei Kyllä Viitasaari Kyllä Kyllä Kyllä Äänekoski Kyllä Kyllä Kyllä Yhteensä Kyllä = 20 Ei = 3 Kyllä = 18 Ei = 5 Päihdestrategia tai mielenterveysja päihdestrategia Kyllä = 17 Ei = 6 10

16 Päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia 17 6 Kyllä Moniammatillinen päihdetyöryhmä 18 5 Ei EPT-yhdyshenkilö 20 3 Kuvio 5. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Keski-Suomessa, kaikki arviointikohteet (n=23). Keski-Suomen maakunnan alueen 20 kunnassa on nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Jyväskylän kaupunki on nimennyt kaksi yhdyshenkilöä. Kuhmoinen, Kinnula ja Petäjävesi eivät ole nimenneet ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöä. Edellä mainituissa kunnissa ei toimi myöskään moniammatillista työryhmää eikä ehkäisevän päihdetyön tukena ole päihdetyön strategiaa. Kuhmoinen kuuluu Jämsän kaupungin kanssa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja kunnat ovat laatineet yhteistoiminta-alueellaan yhteisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman vuosille Päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia on kartoituksen mukaan laadittu kahdeksassatoista Keski-Suomen kunnassa, kuudesta kunnasta strategia edelleen puuttuu tai se on vanhentunut. Keski-Suomen ehkäisevän päihdetyön tilannetta voidaan pitää kohtalaisena. Moniammatillisen työryhmän työskentelyyn ja strategian ajantasaisuuteen on syytä kiinnittää huomiota Joutsassa, Kannonkoskella, Kinnulassa, Konnevedellä, Kuhmoisissa, Laukaassa, Luhangassa ja Petäjävedellä. 3.5 Pirkanmaa Pirkanmaan maakunnassa on 22 kuntaa. Pirkanmaan maakunnassa on asukasta (vuonna 2012). Pirkanmaalla kunnat tuottavat pääosin sosiaalihuollon palvelut itse. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Valkeakoski ja Ylöjärvi järjestävät itse myös terveyspalvelut. Tampere ja Orivesi muodostavat yhteistoiminta-alueen, joka vastaa sosiaalipalvelujen tuottamisesta. Pirkkalan ja Vesilahden kunnat muodostavat yhteistoiminta-alueen, samoin Virrat ja Ruovesi. Punkalaidun ja Sastamala muodostavat yhteistoiminta-alue Sotesin. Akaa ja Urjala muodostavat yhteistoiminta-alueen. Juupajoki, Kangasala, Orivesi ja Pälkäne muodostavat yhteistoiminta-alueen, joka vastaa perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2013, 101.) 11

17 Kunta Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Moniammatillinen päihdetyöryhmä Akaa Kyllä Kyllä Kyllä Hämeenkyrö Kyllä Kyllä Kyllä Ikaalinen Kyllä Kyllä Ei Juupajoki Kyllä Kyllä Ei Kangasala Kyllä Kyllä Kyllä Kihniö Kyllä Ei Kyllä Lempäälä Kyllä Kyllä Kyllä Mänttä- Kyllä Kyllä Kyllä Vilppula Nokia Kyllä Kyllä Kyllä Orivesi Kyllä Kyllä Kyllä Parkano Ei Ei Ei Pirkkala Kyllä Kyllä Kyllä Punkalaidun Kyllä Kyllä Kyllä Pälkäne Kyllä Kyllä Ei Ruovesi Kyllä Kyllä Kyllä Sastamala Kyllä Kyllä Kyllä Tampere Kyllä Kyllä Kyllä Urjala Kyllä Kyllä Kyllä Valkeakoski Kyllä Kyllä Kyllä Vesilahti Kyllä Ei Kyllä Virrat Kyllä Kyllä Kyllä Ylöjärvi Kyllä Kyllä Kyllä Yhteensä Kyllä = 21 Ei = 1 Kyllä = 19 Ei = 3 Päihdestrategia tai mielenterveysja päihdestrategia Kyllä = 18 Ei = 4 Päihdestrategia tai mielenterveys- ja päihdestrategia 18 4 Kyllä Moniammatillinen päihdetyöryhmä 19 3 Ei EPT-yhdyshenkilö 21 1 Kuvio 6. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Pirkanmaalla, kaikki arviointikohteet (n=22). 12

18 Pirkanmaalla ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on lähes kaikissa kunnissa. Nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö puuttuu ainoastaan Parkanosta. Parkanossa yhdyshenkilön tehtäviä hoitaa toistaiseksi kunnan sosiaalityöntekijä. Ruoveden ja Virtain kunnissa ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on yhteinen. Pirkanmaalla yhdyshenkilöt ilmoittavat, että ehkäisevään työhön käytettävissä oleva aika on hyvin pieni ja rajattu. Pirkanmaan yhdyshenkilöiden tukena on lähes kaikissa kunnissa moniammatillinen työryhmä, joka tukee ehkäisevän työn onnistumista Pirkanmaan alueella. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella toimiva Päihde- ja mielenterveystyön kehittämisyksikkö (PMT) on Kaste-hankkeen kanssa käynnistänyt ja työstänyt yhteistyössä kaikkien Pirkanmaan kuntien kanssa mielenterveys- ja päihdestrategiaa vuosille Strategian nimi on Mielekästä elämää Pirkanmaalla. Osassa kunnista strategia on jo valmistunut tai päivitetty, osassa kunnista työ on osin kesken, mutta valmistuu vuoteen 2016 mennessä. Tällä hetkellä voimassa oleva mielenterveys- ja päihdestrategia löytyy muiden muassa Lempäälän ja Ylöjärven kunnista. Lempäälässä strategia ulottuu vuoteen 2018 ja Ylöjärvellä vuoteen Maakunnan tasolla yhteistyössä rakennetulla strategialla on mahdollista tukea tasapuolisesti alueen kuntia sekä saada laajemmin vaikuttavuutta ennalta ehkäisevien käytäntöjen muodostumiseen. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet -selvitystä koottaessa havaittiin, että kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö ei ole kaikissa kunnissa osallisena erilaisten strategioiden kokoamisessa. Tästä syystä päihdetyön strategioista saatavaa tietoa on kerätty myös muista lähteistä, kuten maakunnallisista hanke- ja kehittämisyksiköiden tiedoista. Kunnista saatu tieto vaihtelee myös hieman sen mukaan, mikä taho, organisaatio tai asiantuntija on selvitykseen vastannut. Yhteenvedossa strategia on kirjattu taulukoihin kyllä tai ei, siinäkin tapauksessa, vaikka sitä oltaisiin päivittämässä, koska vastaukset vaihtelevat vastaajan tulkinnasta riippuen. Vaihtoehtoa lähes valmis, keltainen väri, ei näin ollen ole taulukoitu, koska kaikki Pirkanmaan kunnat ovat sitoutuneet laatimaan strategian. Strategiat ovat osittain kuntien yhteistoiminta-alueilla yhteisiä. Yhteistoiminta-alueen kunnat vastaavat saman strategian osalta eri tavoin. Tästä syystä erityisesti Pirkanmaan ja Keski-Suomen strategiat on kirjattu taulukkoon Kyllä tai Ei vaihtoehdon mukaan. Kyllä vastauksessa on mukana muutama strategia, joita täydennetään parhaillaan joko kunnassa tai yhteistoiminta-alueella. Pirkanmaan ehkäisevän päihdetyön tilanne rakenteiden osalta näyttää kohtalaisen hyvältä. Valtakunnallisten kehittämishankkeiden vaikutus näkyy alueella myönteisenä kehityksenä myös päihdetyön rakenteiden vahvistumisen osalta. Pirkanmaan alueen suurimmissa kunnissa kuten Tampereella, Nokialla, Ylöjärvellä, Pirkkalassa, Orivedellä, Akaassa, Kangasalla, Lempäälässä ja Valkeakoskella ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat kunnossa. Tampereella ehkäisevän päihdetyön viranhaltijoiden ja työntekijöiden lukumäärä on kaupungin kokoon nähden supistunut viime vuosien aikana vähäiseksi. Valkeakoski sitä vastoin on kyennyt satsaamaan ehkäisevän päihdetyön henkilöresursseihin lisää työvoimaa. Kunnat ovat haasteellisessa tilanteessa. Korjaavaan työhön ja lakisääteisiin tehtäviin on reagoitava nopeasti. Hyvin hoidetun ehkäisevän työn tulokset näkyvät kunnissa vähentyvinä kuluina, esimerkiksi alkoholista aiheutuvien haittojen ja kalliiden hoitojen vähentymisenä. Ehkäisevän työn merkitys olisi hyvä vuosittain todentaa hyvinvointikertomuksen yhteydessä. Kunnilta vaaditaan yhdenaikaisesti sekä hyvää ehkäisevää työtä että hyviä korjaavia palveluja. 13

19 EPT-yhdyshenkilö Päihdetyöryhmä Päihdestrategia tai vastaava 3.4 Yhteenveto ja johtopäätökset Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on nimetty 95 %:ssa (82/86) Länsi- ja Sisä-Suomen kuntaan. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön työnkuvaa tai työhön käytettävää aikaa ei yleensä ole tarkoin määritelty. Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa, joissa yhdyshenkilö on nimetty, yhdyshenkilöllä on käytettävissään keskimäärin 2-5 % (n. 1-2 tuntia/vko) työajastaan ehkäisevään päihdetyöhön. Vastauksista selviää, että alueella vain yhden kunnan työntekijällä on käytössä 100 % työaikaa ehkäisevään päihdetyöhön, yhdessä kunnassa on mahdollisuus käyttää 80 % työajasta ehkäisevään työhön. Kunnissa, joissa työnkuva oli määritelty, yhdyshenkilön tehtävät olivat seuraavanlaisia: ehkäisevän päihdetyön edistäminen seutukunnallisesti tai moniammatillisena yhteistyönä, tiedonvälitys ehkäisevän päihdetyön toimijoiden välillä ja kunnallisen tai alueellisen päihdestrategian koordinointi. Moniammatilliset työryhmät toimivat 70 %:ssa (60/86) Länsi- ja Sisä-Suomen kunnista. Päihdestrategia ja yhdistetty päihde- ja mielenterveysstrategia on laadittu 74 %:ssa (64/86) Puolestaan 26 %:ssa (22/86) alueen kunnista ei ole päivitettyä päihde- ja yhdistettyä mielenterveysja päihdestrategiaa. Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kuntien päihdestrategiatilanne on melko hyvä. Kaste-hankkeet ovat olleet kehittämässä maakuntien alueilla strategista päihde- ja mielenterveystyötä. Erityisesti Pohjanmaa-hanke sekä Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueilla käynnistetyt Kaste-hankkeet ovat huolehtineet strategityön onnistumisesta alueella. Osa mielenterveys- ja päihdestrategioista painottuu vahvasti mielenterveystyön kehittämiseen. Ehkäisevä päihdetyö jää joissakin strategioissa vähälle huomiolle. Länsi- ja Sisä-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kyllä Ei Kuvio 7. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Länsi- ja Sisä-Suomen eri maakunnissa osa-alueittain. 14

20 Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä nopeat muutokset kuntien toiminnoissa ovat hidastaneet pysyvien ehkäisevän päihdetyön rakenteiden kehittymistä ja pitkäjänteistä työtä. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet vaikuttavat hieman muita heikommilta Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Länsi- ja Sisä-Suomen alueen kunnat ovat olleet Alkoholiohjelman aktiivisia kumppaneita, joka näkyy myös rakenteellisesti positiivisena kuvana. Kumppanuus on nähty Alkoholiohjelman väliarvioinnissa (Kiijärvi Pihkala, 2011) myös tehokkaaksi työvälineeksi osana päihdehaittojen ehkäisyä. Ehkäisevän päihdetyön toteutukseen on tehty suositukset vuonna Tämän selvityksen pohjalta voidaan todeta, että suositukset eivät ole kunnissa vielä jalkautuneet. Tarvitaan entistä enemmän ohjausta ja tukea ehkäisevän päihdetyön toteutuksessa. Uudistuva lainsäädäntö (alkoholilaki ja raittiustyölaki) antavat siihen hyvän mahdollisuuden. Päihdealan toimijoiden seudullista yhteistoimintaa tulee lisätä kunta- ja palvelu-rakennemuutoksessa. Toiminnassa olevien päihdeverkostojen avulla on tärkeää koordinoida alan asiantuntijuutta muutoksen aikana. Kuntien on hyvä miettiä myös sitä vaihtoehtoa, että seudullisesti olisi päihdetyöryhmä, seudullinen strategia ja yksi kokoaikainen ehkäisevän päihdetyön koordinaattori. Voidaan todeta, että seudullista ja laaja-alaisia yhteistyöalueiden yhteisiä strategioita on koottu kaikissa Länsi- ja Sisä-Suomen alueen maakunnissa. Seutujen ja yhteistoiminta-alueiden kokemukset yhteistyössä laadituista strategioista, yhteisen yhdyshenkilön toiminnasta ja moniammatillisista työryhmistä ovat olleet ehkäisevän päihdetyön osalta lupaavia. 4 SUOSITUKSET KUNNILLE EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN Osana ehkäisevän päihdetyön selvitystä (Strand 2011) tehtiin kunnille suosituksia ehkäisevän päihdetyön toteutukseen. Suositukset perustuvat muun muassa seuraaviin lakeihin; terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, raittiustyölaki, päihdehuoltolaki, kuntalaki, perustuslaki ja alkoholilaki sekä ehkäisevän päihdetyön laatukriteereihin. (Jokinen, 2006.) Alla oleviin kuvioon on koottu kunnan ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Tämän toivotaan auttavan jäsentämään ja suunnittelemaan oman alueen ehkäisevää päihdetyötä. 15

21 Kuvio 6. Kunnan ehkäisevän päihdetyön laaja kokonaisuus (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Suositeltavat toimenpiteet kunnille ja yhteistoiminta-alueille ehkäisevään päihdetyöhön 4.1 Ehkäisevä työ toiminnan lähtökohdaksi Ehkäisevä päihdetyö on sekä kansalaisten että viranomaisten yhteistyötä ja satsaaminen siihen on kannattavaa ja se tukee myös kuntalain (365/1995, 1 ) edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Useassa laissa todetaan ehkäisevän päihdetyön tarve. Terveydenhuoltolain (1326/2010, 2 ) tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta. Kunnan on lain mukaan järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö (28 ), jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Raittiustyölaissa (828/1982, 1 ) raittiustyön tarkoitukseksi määritellään kansalaisten totuttaminen terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Päihdehuoltolain (41/1986, 1 ) mukaan päihdehuollon tavoitteena puolestaan on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Tieto vaikuttavista ehkäisevän päihdetyön menetelmistä on keskeinen edellytys tulokselliselle toiminnalle. Ajanmukaisella tiedolla, osaamisella ja menetelmillä kunnan ehkäisevä päihdetyö on vaikuttava ja kustannustehokas keino vähentää kuntalaisten kärsimystä ja turvattomuutta. Osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon sijoitetut voimavarat ovat kunnalle kannattava sijoitus. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Ehkäisevän päihdetyön tietoperusta pitää sisällään muun muassa: tiedot päihteistä, niiden käytöstä ja haitoista 16

22 tiedot alueen päihdetilanteesta tiedot lainsäädännöstä tiedot päihderiskeistä ja tiedot haitoilta suojaavista ja altistavista tekijöistä tiedot vaikuttavista, tutkimustietoon perustuvista päihdehaittojen vähentämisen menetelmistä ja arvioinnista tiedot valtakunnallisista ja paikallisista strategioista. (Soikkeli & Warsell, 2013.) 4.2 Ehkäisevän päihdetyön johtamisesta ja työn- ja vastuunjaosta on sovittava Ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävänä on luoda edellytykset raittiustyölle. Kuntien ja raittius- ja kansanterveysjärjestöjen tulee huolehtia käytännön raittiustyön tekemisestä. Raittiustyön yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja sen alaisille aluehallintovirastoille. (Raittiustyölaki 828/1982, 2 3.) Kunnan johto huolehtii ehkäisevän päihdetyön resursseista niin, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa ja päihdeongelmia vähentää. Laaja-alainen ehkäisevä päihdetyö edellyttää sille selkeästi osoitettua resursointia sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös muiden toimintasektoreiden toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Poliittisen tahdon lisäksi kysymys on myös resurssien käytön hyvästä suunnittelusta. Lakisääteisen ehkäisevän päihdetyön on oltava kunnan jonkin päätäntävaltaisen toimielimen vastuulla. Kyseisen lautakunnan alainen johtava viranhaltija on luontevasti se, jonka vastuulla ehkäisevän päihdetyön johtaminen kunnassa on. (Ehkäisy ja hoito, 2007.) Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteistyöhön. (Päihdehuoltolaki 41/1986, 9.) Ehkäisevä päihdetyö on parhaimmillaan kansalaisten ja viranomaisten yhteistyötä. Ehkäisevän päihdetyön tulee toteuttaa osaltaan myös Suomen perustuslain (731/1999) perusoikeussäännöksiä. Lain 2 :n mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Myös kuntalain (365/1995, 27 ) mukaan kunnan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on oltava edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. 4.3 Päihdehaittojen ehkäisy sisältyy kunnan strategioihin Laadukas ehkäisevä päihdetyö edellyttää strategiaa, jolla voidaan ohjata laajaa toimijajoukkoa, toimintaa ja resursseja niin, että ne parhaiten vastaavat päihdetilanteeseen ja tarpeisiin kunnissa ja alueilla (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010). Mielenterveys- ja päihdetyö liittyvät olennaisesti toisiinsa ja niitä on hyvä kehittää toiminnallisena kokonaisuutena. Johto vastaa mielenterveys- ja päihdestrategian laadinnasta ja sen toteuttamisesta. Viime vuosina yhdistetyt mielenterveys- ja päihdestrategiat ovat yleistyneet ja tätä suuntausta suositellaan myös Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (Partanen et al 2010). Strategian perusta on paikallisten hyvinvointi- ja päihdeolojen tunteminen. Ehkäisytyön onnistumisessa ja suuntaamisessa auttavat päihteistä saatavat paikalliset ja valtakunnalliset 17

23 tilastotiedot. Luottamushenkilöiden on hyvä kuulla myös paikallisia asiantuntijoita ja kansalaisia kunnan päihdetilanteesta vähintään kerran vuodessa. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010; Ehkäisy ja hoito, 2007.)Tärkeää on asettaa strategiassa konkreettiset tavoitteet kunnassa tehtävälle ehkäisevälle päihdetyölle sekä kuvata työn kohdentaminen ja valitut keinot ja menetelmät (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010). Kunnan strategiatyössä tulee huomioida ehkäisevä työ nykyistä vahvemmin. Strategian tulee olla linjassa kuntastrategian sekä ehkäisevää päihdetyötä säätelevien lakien, asetusten, kansallisten ohjelmien ja suositusten kanssa. Päihdehuoltolain (41/1986, 3 ) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Laissa annetaan myös päihdehuollolle ehkäisytehtävä, jossa korostuu elinoloihin ja elämäntapoihin vaikuttaminen. 4.4 Päihdeasiat poliittiseen käsittelyyn vuosittain Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on ehkäistävä alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttöä yleisesti lisäävien olosuhteiden ja elämäntapojen syntymistä. Sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan on seurattava päihteiden ongelmakäyttöä kunnassa ja välitettävä tietoa ongelmakäytön syntyyn, ehkäisyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä sekä annettava asiantuntija-apua muille viranomaisille samoin kuin kunnan asukkaille ja kunnassa toimiville yhteisöille. (Päihdehuoltolaki 41/1986, 5.) 4.5 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö kunnassa tai yhteistoiminta-alueilla Yhdyshenkilö tulee nimetä virallisesti ja yhdyshenkilölle on osoitettava työhön riittävät resurssit ja tehtävänkuva tulee selkeästi määritellä. Yhdyshenkilölle ei voida säilyttää vastuuta koko kunnan ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudesta, vaan vastuu kuuluu aina johtavalle viranhaltijalle eli sivistys-, sosiaali- ja terveysjohtajalle tai peruspalvelujohtajalle kunnasta riippuen. Yhdyshenkilön työnkuvaan työtehtäviin voidaan sisällyttää esimerkiksi kansalaisiin kohdistuva työ, jossa hänen vastuullaan on varmistua siitä, että kuntalaisilla on riittävä tietopohja päihteistä ja niiden haitoista. (Ehkäisevä päihdetyö peruspalveluissa, 2010.) Liitteessä 1 on kuvattu mahdollisia yhdyshenkilölle kuuluvia tehtäviä. Kunnat poikkeavat toisistaan niin asukasmäärältään kuin toiminnoiltaan. Pienemmissä kunnissa yhdyshenkilö voi olla useamman muun kiinteästi ehkäisevään päihdetyöhön liittyvän tehtäväalueen kanssa sama (esim. mielenterveyden edistäminen, väkivallan ehkäisy, terveyden edistäminen), mutta suuremmissa kaupungeissa on tarpeen olla kokopäiväinen yhdyshenkilö tai koordinaattori ehkäisevään päihdetyöhön. Ehkäisevän päihdetyön laatukäsikirjassa (Soikkeli & Warsell, 2013) on tuotu esille, että kunnassa ehkäisevää päihdetyötä koordinoivan työpanos voisi olla vähintään 0,3 0,5 henkilötyövuotta :ta asukasta kohti. Yhdyshenkilölle tai koordinoivalle henkilölle tulee taata myös riittävän työajan lisäksi riittävät resurssit työn tekemiseen (laitteet, tilat ja mahdollisuus kouluttautumiseen). 18