Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta, Terveystieteet. Opinto-opas

Transkriptio

1 Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta, Terveystieteet Opinto-opas

2 Terveystieteiden tiedekunta Opinto-opas Terveystieteet Ergonomia Kansanterveystiede Liikuntalääketiede MPH (+CBU+MPHN) Ravitsemustiede Itä-Suomen yliopisto 2010 Opinto-opas

3 Yhteystiedot Itä-Suomen yliopisto Joensuun kampus Yliopistokatu 2 PL 111, Joensuu (vaihde) Kuopion kampus Yliopistonranta 1 PL 1627, Kuopio (vaihde) Savonlinnan kampus Kuninkaankartanonkatu 5 PL 86, Savonlinna (vaihde) Tiedekunta Terveystieteiden tiedekunta Internet Oppaan toimittajat Mervi Silaste, opintohallinnon päällikkö Painopaikka Kopijyvä, Kuopio Terveystieteiden tdk

4 Sisältö TIEDEKUNNAN OPISKELIJALLE TIEDEKUNNAN ESITTELY Yleistä Tiedekunnan tarjoama koulutus Opintojen ohjaus Tiedekunnan tarjoama sivuaineopetus TERVEYSTIETEET - ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, MPH, (CBU-MPH), (MPH-MPHN) Ergonomia pääaineena Kansanterveystiede pääaineena Liikuntalääketiede pääaineena Master's Degree Programmes in Public Health (MPH, CPU-MPH, MPH-MPHN) Master's Degree Programme in Public Health (MPH) Master's Degree Programme (CBU) in Public Health Master of Public Health Nutrition (MPHN) TERVEYSTIETEET - RAVITSEMUSTIEDE Ravitsemustiede pääaineena Tutkintorakenne Ravitsemustieteen pääaineopintojen opinto-ohjelma TUTKINNON HAKEMINEN...56 LIITE: Kampusten kartat Opinto-opas

5 Tiedekunnan opiskelijalle Tervetuloa opiskelijaksi Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekuntaan Terveys sen kaikissa muodoissaan on Itä-Suomen yliopiston vahvaa osaamisaluetta. Terveystieteiden tiedekunta on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, lääketieteen, hammaslääketieteen, terveystieteiden ja farmasian muodostama kokonaisuus, joka avaa uusia mahdollisuuksia moniammatillisen koulutuksen ja tutkimuksen suuntaan. Erityisenä ilonaiheena tänä vuonna on hammaslääketieteen koulutuksen alkaminen uudelleen Kuopiossa, nyt osana Terveystieteiden tiedekunnan Lääketieteen laitosta. Olette valinneet terveyden huollon ammattilaisen uran päämääräksenne. Se on erittäin hyvä valinta, koska kaikki koulutusalamme tarjoavat monipuolisen koulutuksen, ja työllisyys on taattu. Terveydenhuolto on myös haasteellinen työkenttä, joka edellyttää moniammatillista osaamista, ja jossa jokaisella terveydenhuollon ammattikunnalla on merkittävä rooli kokonaisuudessa. Moniammatillisen yhteistyön merkitystä tulee korostaa jo koulutusvaiheessa ja moniammatillinen tutkimustyö on suorastaan välttämätöntä. Terveystieteiden tiedekunnassa opetus perustuu viimeisimpään tutkimustietoon ja opettajat ovat opiskelun mahdollistajia ohjaten opiskelijaa oikeaan suuntaan ja relevanttien tiedonlähteiden äärelle, joista voi tietoa itselleen ammentaa. Yliopistossa vastuu opintojen etenemisestä ja lopputuloksesta on kuitenkin oppijan omissa käsissä. Opiskelu on monella tavoin ainutlaatuista aikaa ihmisen elämässä. Opiskeluaikana voitte täysipainoisesti panostaa tiedollisten ja taidollisten valmiuksienne kehittämiseen, mutta se tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet solmia uusia sosiaalisia suhteita ja toimia aktiivisesti opiskelijaelämässä. Muistakaa hyödyntää myös näitä mahdollisuuksia yli koulutusalarajojen, se antaa varmasti valmiuksia myös myöhempään elämään. Toivotan Teille koko tiedekunnan puolesta erittäin antoisaa opiskeluaikaa. Jukka Mönkkönen Dekaani 4 Terveystieteiden tdk

6 1 Tiedekunnan esittely 1.1 Yleistä Terveystieteiden tiedekunta on ainutlaatuinen kokonaisuus Suomessa. Tiedekunta yhdistää toiminnassaan viisi laitosta: Lääketieteen laitos, farmasian laitos, hoitotieteen laitos, A. I. Virtanen -instituutti ja koe-eläinkeskus. Lisäksi terveystieteiden tiedekunnasta koordinoidaan molekyylilääketieteen ja sitä tukevien lääketutkimuksen ja biotekniikan alojen tutkimuksen katto-organisaation Biokeskus Kuopion toimintaa. Tiedekunta toimii Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita ja ammattilaisia useille keskeisille terveydenhuollon ja hyvinvoinnin aloille. Koulutusta annetaan lääketieteen, hammaslääketieteen, farmasian ja terveystieteiden koulutusohjelmilla/pääaineissa. Näillä aloilla myös tutkimustoiminta on kansainvälisesti erittäin korkeatasoista. Ainutlaatuisen rakenteensa ansiosta terveystieteiden tiedekunnalla on myös erinomaiset mahdollisuudet synnyttää uusia tutkimusalueita kliinisen lääketieteen, biolääketieteen, farmasian ja hoitotieteen rajapinnoille. Tiedekunnan antama opetus on korkeatasoista: Korkeakoulujen arviointi- ja kehittämisneuvoston (KKA) toteuttamissa yliopistokoulutuksen laatuyksikköarvioinnissa ovat tämän statuksen saaneet hoitotieteen laitos ( ; tuolloin yhdessä terveyshallinnon ja talouden kanssa), lääkärikoulutus ( ) sekä viimeisimmäksi kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja A. I. Virtanen -instituutti, molemmat kaudelle Terveystieteiden tiedekunnan tutkimus on kansainvälisesti tunnustettua ja Itä-Suomen yliopiston keskeisiä vahvuusaloja. Tiedekunnassa toimii kolme huippututkimusyksikköä. Tiedekunnan hallintoa: Dekaani, professori Jukka Mönkkönen Puh , s-posti: Varadekaani, professori Hilkka Soininen puh , s-posti: Johtava hallintopäällikkö Riitta Keinänen Puh , s-posti: Opintohallinnon päällikkö Mervi Silaste Puh , s-posti: Opinto-opas

7 1.2 Tiedekunnan tarjoama koulutus Terveystieteiden tiedekunta kouluttaa ammattilaisia ja asiantuntijoita useille keskeisille terveydenhuollon aloille. Tiedekunnassa opiskelee kaikkiaan n perustutkinto-opiskelijaa neljässä koulutusohjelmassa ja viidessä pääaineessa: farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmat ( hammaslääketieteen koulutusohjelma ( lääketieteen koulutusohjelma ( terveystieteiden pääaineet: o hoitotiede (koulutusalat: hoitotyön johtaminen, preventiivinen hoitotiede, terveystieteiden opettajankoulutus) ( o ergonomia ( o kansanterveystiede ( o liikuntalääketiede ( o ravitsemustiede ( Farmaseutin koulutusohjelma Farmaseutin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka suorittaminen kestää päätoimisesti opiskellen kolme (3) vuotta. Opetuksen tavoitteena on kouluttaa terveydenhuoltoon lääkkeiden ja lääkehoidon asiantuntijoita. Hammaslääketieteen koulutusohjelma Hammaslääketieteen koulutusohjelma käynnistyy terveystieteiden tiedekunnassa syksyllä 2010, jolloin valitaan 25 opiskelijaa. Koulutuksen sisältö on valtakunnallisesti ainutlaatuisesti profiloitunut painottuen ennaltaehkäisevään ja kokonaisvaltaiseen suun alueen sairauksien hoitoon. Koulutus mielletään lääketieteen osa-alueeksi ja valmistuvat hammaslääkärit tunnistavat siten asiantuntijaroolinsa osana ihmisen kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa. Hoitotieteen pääaine Opiskelijat valitaan hoitotieteen pääaineeseen, jossa koulutusaloina ovat: hoitotyön johtamisen koulutus preventiivisen hoitotieteen koulutus terveystieteiden opettajankoulutus Hoitotieteen koulutusohjelmalta valmistuu terveystieteiden kandidaatteja (alempi korkeakoulututkinto) ja maistereita (ylempi korkeakoulututkinto). Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille monipuoliset hoitotieteen asiantuntijavalmiudet. 6 Terveystieteiden tdk

8 Lääketieteen koulutusohjelma Lääketieteen koulutusohjelmalla annetaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva teoreettinen ja käytännöllinen koulutus lääkärin tehtäviin. Koulutus johtaa lääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Vuotuinen opiskelijoiden sisäänotto on Suomen suurin, yhteensä 132 uutta opiskelijaa. Proviisorin koulutusohjelma Proviisorin tutkinto on farmasian alan ylempi perustutkinto, jonka suorittaminen kestää viisi (5) vuotta. Proviisoriopiskelijat suorittavat ensin farmaseutin tutkinnon. Opetuksen tavoitteena on kouluttaa terveydenhuoltoon lääkkeiden ja lääkehoidon asiantuntijoita. Opinnoissa perehdytään farmaseuttiseen kemiaan, farmasian teknologiaan, biofarmasiaan, farmakologiaan, toksikologiaan sekä sosiaalifarmasiaan. Opintoihin sisältyy paljon myös käytännön harjoitustöitä, joissa opetellaan lääkkeiden valmistusta ja asiakasneuvontaa, sekä puolen vuoden palkallinen apteekkiharjoittelu. Terveystieteiden pääaineet Terveystieteiden pääaineiden opiskelijat valmistuvat terveystieteiden kandidaateiksi (180 op) tai maistereiksi (120 op). Opiskelija voi valita jonkin neljästä (4) pääaineesta: ravitsemustiede, ergonomia, kansanterveystiede tai liikuntalääketiede. Ravitsemustiede ja -terapia selvittävät ravitsemuksen merkitystä terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä tutkivat syömisen merkitystä hyvinvoinnin osatekijänä. Maisterintutkinnon ravitsemustieteen pääaineessa suorittaneet saavat oikeuden toimia laillistettuna ravitsemusterapeuttina terveydenhuollossa. Ravitsemusterapeuttien koulutusta ei järjestetä muualla Suomessa. Ergonomia on monitieteinen tieteenala, joka kehittää työtä ja työoloja vastaamaan työntekijän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia ja tarpeita. Kansanterveystieteen pääaineesta valmistuu osaajia sosiaali- ja terveysalan hallinto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviin, kansanterveys- ja potilasjärjestötehtäviin sekä kansanterveystieteen ja terveystieteiden opetustehtäviin. Liikuntalääketieteessä tarkastellaan terveyden, ravinnon sekä säännöllisen liikunnan ja fyysisen kunnon välisiä yhteyksiä. Liikuntalääketieteen koulutuksen saaneet henkilöt ovat liikunnan ja terveyden välisiin yhteyksiin perehtyneitä asiantuntijoita. Lisäksi tiedekunnassa on seitsemän kansainvälistä maisteriohjelmaa: Master's Degree Programme in General Toxicology and Environmental Health Risk Assessment Master's Degree Programme in Health Promotion in Nursing Science Master's Degree Programme in Molecular Medicine and Biotechnology Master's Degree Programme in Neurobiology Master's Degree Program in Public Health Master's Degree Programme (CBU) in Public Health Master of Public Health Nutrition. Opinto-opas

9 1.3 Opintojen ohjaus Itä-Suomen yliopiston www-sivuille ( on koottu yleistä tietoa opiskelusta yliopistossa. Uudelle opiskelijalle -sivustolta löytyvät mm. uuden opiskelijan ilmoittautumisohjeet yliopistoon, orientaatioviikon ohjelma, tietoa opiskelijatuutoroinnista sekä tärkeimmät yliopistotermit eli akateemiset aakkoset. Opiskeluoikeus ja ilmoittautuminen -sivustolla on mm. ilmoittautumisohjeet vanhoille eli toista tai useampaa opintovuottaan opiskeleville opiskelijoille, tietoa tutkinnon suorittamisajoista, opiskelijarekisteristä, opintojen keskeyttämisestä tai opinto-oikeudesta luopumisesta. Opinnot-sivuille on koottu tiedekuntien opinto-oppaat ja tietoa mm. lukuvuoden tärkeistä ajankohdista, sivuaineopiskelusta, JOOopiskelusta, opetusperiodeista ja esteettömästä opiskelusta. Opiskelijan ohjaus-sivut opastavat ohjauspalvelujen äärelle, opintojen suunnitteluun ja opiskelutaitoihin. Sivuilta löydät tietoa mm. HOPSista, yliopiston tukemasta työharjoittelusta ja opintopsykologien palveluista. Lisäksi näiltä sivuilta löydät mm. tietoa opintotuesta sekä opiskelua koskevat keskeisimmät lait ja määräykset. Terveystieteiden tiedekunnan www-sivuilta ( löytyy tietoa opiskelusta tiedekunnassa sekä tiedekunnan koulutusohjelmista. Kyseisiltä sivuilta löytyy myös opiskelua koskevat ohjeita ja opintohallinnon lomakkeet. Tiedekunnan opintohallinnon ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteyshenkilöt on listattu alla olevaan listaan. Koulutusohjelmien/pääaineiden yhteyshenkilöiltä saa tietoa muun muassa Hops-työskentelystä, oppiaineen opetusohjelmasta, tutkintovaatimuksista sekä muista kyseisen laitoksen/yksikön toimintaan ja opetukseen liittyvistä asioista. Opinto-ohjauksen yhteyshenkilöt: Opintohallinnon päällikkö Mervi Silaste Puh , s-posti Yleinen opintoneuvonta Jatkokoulutus ja siihen liittyvä opintoneuvonta Amanuenssi Arja Afflekt puh , s-posti Pro gradu tutkielmiin liittyvät hallinnointitehtävät Tieteellinen jatkokoulutus ja siihen liittyvä opintoneuvonta HAMMASLÄÄKETIEDE: Hallintopäällikkö Jyrki Wessman Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta HOITOTIEDE: Amanuenssi Pirkko Mikkanen Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta 8 Terveystieteiden tdk

10 ERGONOMIA: Yliassistentti Susanna Järvelin Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta FARMASIA: Opintoasiainpäällikkö Riitta Koistinen Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta KANSANTERVEYSTIEDE: Koulutussuunnittelija Elisa Miettinen Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta LIIKUNTALÄÄKETIEDE: Lehtori (tehtävä täytetään alkaen) Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta LÄÄKETIEDE: Opintoasiainpäällikkö Pirjo Lindström-Seppä Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta RAVITSEMUSTIEDE: Opetushoitaja Riitta Kortelainen Puh , s-posti Peruskoulutukseen liittyvät opintoasiat ja opintoneuvonta Opiskelijavalinta Opinto-opas

11 1.4 Tiedekunnan tarjoama sivuaineopetus Terveystieteiden tiedekunnassa on tarjolla seuraavat sivuaineopintokokonaisuudet: Basic Studies in Intercultural Competence 25 op (Hoitotieteen laitos) Terveyden Monikulttuuriset Ulottuvuudet (TeMoKuu) 25 op (Kansanterveystieteen yksikkö) Toksikologia 14,5 op (Farmasian laitos) Avoimen yliopiston (Aducate) tarjoamia tiedekunnan opintoja: Ergonomian perus- ja aineopinnot (60 op) Farmasian perusopinnot (25 op) Gerontologian perusopinnot (25 op) Hoitotieteen aineopinnot (30 op) Kansanterveystieteen perus- ja aineopinnot (60 op) Kuntoutustieteen perus- ja aineopinnot (60 op) Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi (25 op) Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (60 op) Ravitsemustieteen perus- ja aineopinnot (60 op) Terveyden edistäminen ja terveystieto perus- ja aineopinnot (60 op) Terveystieto verkko-opinnot (60 op) 10 Terveystieteiden tdk

12 2Terveystieteet ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede, MPH (CBU-MPH) (MPH-MPHN) 2.1 Ergonomia pääaineena Koulutuksen tehtävä Ergonomia on monitieteinen tieteenala, jonka tavoitteena on kehittää työtä, työoloja ja työyhteisöjä vastaamaan työtekijän fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomia tieteenalana tarkastelee kaikkia ihminen - työ suhteen elementtejä. Siinä tutkitaan ja kehitetään mm. työmenetelmiä, työympäristöä, työpaikan ihmissuhteita ja johtamista. Ergonomian merkitys työvoiman kestävän hyvinvoinnin turvaamisessa on oleellinen. Itä-Suomen yliopisto on Suomessa ainoa paikka, jossa ergonomiaa voi opiskella pääaineena. Ergonomian pääaineen opetuksessa ja tutkimuksessa näkökulma on yksilön, työn ja terveyden välisen vuorovaikutuksen tarkastelussa. Pääaineen opinnot toteutetaan yhteistyössä Itä- Suomen yliopiston avoimen yliopiston kanssa siten, että Avoin yliopisto järjestää perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op) ja Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yksikkö muut pääaineen tutkintoon kuuluvat opinnot. Oppiaineen alempi korkeakoulututkinto, terveystieteiden kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Terveystieteiden maisterin tutkintoon (sisältää kandidaatin tutkinnon opintopistettä) johtavassa ergonomian pääaineessa opiskeluaika on 2 3 vuotta aiemmista opinnoista riippuen. Ergonomian lisäksi opintoihin kuuluu mm. kieli- ja viestintäopintoja, menetelmäopintoja, luonnon- ja yhteiskuntatieteiden perusteita sekä sivuaineopintoja, jotka opiskelija voi valita oman mielenkiintonsa mukaan. Koulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavoitteet Koulutuksen perustehtävänä on tuottaa ergonomian asiantuntijoita kehittämään työtä ja työoloja tutkimustiedon perusteella mm. työsuojelun, työterveyshuollon, tutkimus- ja opetusalan tehtäviin Suomessa ja Euroopan unionin maissa. Ergonomian pääaineopintojen tavoitteena on kouluttaa ergonomian asiantuntijoita, jotka valmistuttuaan ergonomia pääaineenaan terveystieteiden kandidaateiksi tuntevat työn ja ihmisen välisten vuorovaikutussuhteiden keskeiset periaatteet tuntevat ihmisen työn tekemiseen liittyvän perusfysiologian, -psykologian ja -sosiologian pystyvät tunnistamaan työn, työolojen ja työyhteisön kehittämiskohteet tuntevat ergonomian keskeiset tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelumenetelmät tuntevat ergonomian yhteydet työhyvinvointia ja työkykyä edistävään toimintaan Opinto-opas

13 tuntevat ergonomiaan vaikuttavat työelämän, suomalaisen yhteiskunnan ja Euroopan unionin lait ja lainalaisuudet pystyvät seuraamaan alan kehitystä kotimaassa ja, jotka valmistuttuaan ergonomia pääaineenaan terveystieteiden maistereiksi, pystyvät tutkimaan, analysoimaan ja kehittämään työtä, työoloja ja työyhteisöjä pystyvät soveltamaan tieteellistä tietoa ja menetelmiä työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi pystyvät seuraamaan alan kehitystä kotimaassa ja ulkomailla. Opiskelijavalinnat Ergonomian pääaineeseen valitaan vuosittain noin 10 opiskelijaa. Valituksi tulemisen edellytyksenä on todistus Avoimessa yliopistossa suoritetusta ergonomian aineopintojen kokonaisuudesta. Hakijoilta ei edellytetä erityistä pohjakoulutusta (esim. ylioppilastutkinnon suorittamista). Pääaineessa sovelletaan siis mahdollisuutta siirtyä Avoimen yliopiston opinnoista tutkinnon suorittajaksi Itä-Suomen yliopistoon pääaineen varsinaiseksi opiskelijaksi. Lisätietoja opiskelijavalinnoista ja hakuajoista löytyy valintaoppaasta tai Itä-Suomen yliopiston wwwsivuilta. Yhteystietoja Ergonomian professori Veikko Louhevaara Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, ergonomia PL 1627, KUOPIO p sähköposti Ergonomian yliassistentti Susanna Järvelin (vs) Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, ergonomia PL 1627, KUOPIO p sähköposti Suunnittelija Merja Mäkitalo Itä-Suomen yliopisto/ Koulutus- ja kehittämiskeskus Aducate / Avoin yliopisto PL 1627, KUOPIO p sähköposti merja.makitalo@uef.fi 12 Terveystieteiden tdk

14 Kandidaatin ja maisterin tutkintojen rakenteet KANDIDAATIN TUTKINTO 1 Ergonomian pääaineopinnot 68 op 1.1 Ergonomian perusopinnot 25 op 1.2 Aineopinnot 35 op 1.3 Kandidaatin tutkielma 8 op (opinnäytetyö, joka sisältää kypsyysnäytteen) 2 Ergonomian akateemiset opiskelutaidot 9 op 2.1 Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 6 op tai vastaava 2.2 Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op 2.3 Johdanto ergonomian akateemiseen opiskeluun 1op 2.4 Tiedonhankinta 1 op 3 Ergonomian kieli- ja viestintäopinnot 10 op 3.1 Kieliopinnot 6 op 3.2 Viestintäopinnot 4 op 4 Luonnon- ja yhteiskuntatieteiden perusteet op# 5 Ergonomian sivuaineopinnot 80 op 5.1 Lyhyt sivuaine 20 op (väh.) 5.2 Pitkä sivuaine 60 op (väh.) Tutkinnon laajuus 180 op Opinto-opas

15 MAISTERIN TUTKINTO 6 Pääaineen opinnot 70 op 6.1 Ergonomian syventävät opinnot 70 op 7 Syventävät menetelmäopinnot 14 op 8 Ergonomian yleisopinnot 7-8 op 9 Täydentävät sivuaineopinnot 5 op 10 Ergonomian valinnaiset opinnot 5-25 op Tutkinnon laajuus 120 op # Voidaan korvata aiemmalla, vähintään opistotasoisella terveysalan tutkinnolla 15 op. Maisterivaiheessa täydennetään kandidaattitutkintoon tehtyä lyhyttä sivuainetta niin, että opintopistemääräksi tulee yhteensä vähintään 25 op. Maisterivaiheen pitkä sivuaine on kandidaattitutkintoon suoritettu pitkä sivuaine. 14 Terveystieteiden tdk

16 Opintovaatimukset lukuvuonna Ergonomian pääaineopinnot 68 op 1.1 Ergonomian perusopinnot - Ergonetti 25 op AY Työn kehittämisen avaimet 4 op AY Työn monipiirteinen kuormittavuus 7 op AY Työympäristö 4 op AY Työyhteisö ja osaaminen 7 op AY Yhteenveto 3 op 1.2 Ergonomian aineopinnot 35 op Kaikille yhteiset opintojaksot (29 op): AY Johdanto ergonomian aineopintoihin 1 op AY Työsuojelu työolojen kehittäjänä 4 op AY Työfysiologia 3 op AY Kuormituksen arviointi työssä 3 op AY Työn suunnittelun lähtökohdat ja menetelmät 5 op AY Ergonomian aineopintojen seminaari 5 op AY Työ ja psyykkinen hyvinvointi 3 op AY Johdatus terveystieteiden kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin 5 op Valinnaiset opintojaksot 6 op: Työterveyshuolto 3,5 op Work place health promotion and ergonomics 4 op AY Stressin hallinta 2 op AY Työelämän ja organisaatioiden sosiaalipsykologia 5 op AY Liikuntafysiologian ja biomekaniikan perusteet 4 op AY Johdatus akateemisiin opiskelutaitoihin 2 op AY Vapaavalintainen opintojakso tai kirjallisuus 1-6 op 1.3 Kandidaatin tutkielma 8 op Kandidaatin tutkielma 8 op Kypsyysnäyte 0 op (suoritus sisältyy kandidaatin tutkielmaan) Opinnäyte tehdään kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa Opinto-opas

17 2 Ergonomian akateemiset opiskelutaidot 9 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 6 op tai vastaava * * Mahdollisen vastaavan opintojakson suorittamisesta on sovittava etukäteen professorin tai yliassistentin kanssa Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Johdanto ergonomian akateemiseen opiskeluun 1op Tiedonhankinta 1 op 3 Ergonomian kieli- ja viestintäopinnot 10 op 3.1 Kieliopinnot 6 op Toinen kotimainen kieli 3 op ja Vieras kieli 3 op 3.2 Viestintäopinnot 4 op Kirjallinen viestintä 2 op Puheviestintä 2 op 4 Luonnon- ja yhteiskuntatieteiden perusteet op Aiemmalla, vähintään opistotasoisella terveysalan tutkinnolla, saa 15 op. Ne, joilla ei ole em. koulutusta suorittavat yhden kursivoiduista aihealueista (yhteensä väh. 13 op). Lääketieteen perusteet 13 op (väh.) AY Elimistön rakenne ja toiminta 3 op AY Patofysiologian perusteet 2 op AY Työiän terveysongelmat ja terveyden edistäminen 3 op Em. opintojaksojen lisäksi valitaan soveltuvin osin lääketieteen perusteet oppijaksoista 6 op (yhteensä väh. 14 op) Fysiologia ja anatomia 13 op (väh.) Yleisanatomia 3 op tai AY Elimistön rakenne ja toiminta 3 op Fysiologia 1 6 op Fysiologia 2 4 op 16 Terveystieteiden tdk

18 Terveyden edistäminen 13 op (väh.) AY Terveyden edistämisen perusteet 5 op AY Terveyspedagogiikan perusteet 5 op AY Terveystiedon sisältöjen nykyhaasteet I 4 op AY Terveystiedon sisältöjen nykyhaasteet II 4 op Terveyden edistämisen lähtökohdat 3 op Terveyden edistämisen projekti 4,5 op Terveyden edistämisen verkkolukupiiri 7 op Organisaatiopsykologian opintoja Johtamisen opintoja (TaY, TkT) Teknisiä perusopintoja (TaY, TkT, OY) 13 op (väh) 13 op (väh.) 13 op (väh.) 5 Sivuaineopinnot 80 op 5.1 Lyhyt sivuaine 20 op 5.2 Pitkä sivuaine 60 op Kandidaatin tutkinnon laajuus 180 op 6 Pääaineen opinnot 6.1 Ergonomian syventävät opinnot 70 op Ergonomian erityiskysymykset 5 op Ergonomian kirjallisuus 5 op Ergonomian asiantuntijaksi kehittyminen 5 op Ergonomian psykofysiologiset mittausmenetelmät 3 op Ergonomian referaattiseminaari 5 op Ergonomian Pro Gradu-seminaari 7 op Pro gradu-tutkielma, ergonomia 40 op Kypsyyskoe, ergonomia 0 op sisältyy pro gradu tutkielmaan) 7 Syventävät menetelmäopinnot 14 op Tilastotieteen johdantokurssi I tai vastaava* 5 op Tilastotieteen peruskurssi tai Kvalitatiivisen tutkimuksen syventävä kurssi tai vastaava* 4 op Biostatistiikka tai vastaava* 3 op Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 op * Mahdollisen vastaavan opintojakson suorittamisesta on sovittava etukäteen professorin tai yliassistentin kanssa. Opinto-opas

19 8 Ergonomian yleisopinnot 7-8 op Tieteen filosofian opintoja tai vastaavia* 2 op Johtamisen opintoja 5-6 op * Mahdollisen vastaavan opintojakson suorittamisesta on sovittava etukäteen professorin tai yliassistentin kanssa. Johtamisen opinnoiksi soveltuvat esim. TerveysNetin johtamisteoriat (5 op) tai Kehittyminen johtajaksi terveydenhuollossa (6 op), tai muu vastaava, joka on sovittava etukäteen professorin tai yliassistentin kanssa. 9 Täydentävät sivuaineopinnot 9.1 Lyhyt sivuaine 25 op 9.2 Pitkä sivuaine 60 op Maisterivaiheessa täydennetään kandidaatin tutkintoon tehtyä lyhyttä sivuainetta niin, että opintopistemääräksi tulee vähintään 25 op. Maisterivaiheen pitkä sivuaine on kandidaattitutkintoon suoritettu pitkä sivuaine. 10 Ergonomian valinnaiset opinnot 5-25 op Valinnaisia opintoja tehdään siten, että maisterin tutkinnon laajuudeksi tulee 120 op. Maisterin tutkinnon laajuus 120 op YHTEENSÄ 300 op Ergonomia 18 Terveystieteiden tdk

20 Suunnitelma opiskelijan ohjauksen ja hops neuvonnan järjestämiseksi ergonomian pääaineessa Opiskelija voi edetä opinnoissaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa eli hopsin mukaisesti saatuaan opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistossa. Lukujärjestyksen mukaista opetusta ei oppiaineissa ole ja siksi henkilökohtaisella opintojen suunnittelulla on tärkeä merkitys opintojen esteettömälle etenemiselle. Opintojen suunnittelussa on erityisesti huomioitava alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa varten yliopistolaissa annettu tavoiteaika eli kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi vuotta. Opintojen suunnittelussa keskeisin työkalu on hops. Syksyllä 2010 aloittavat opiskelijat laativat hopsinsa WebOodissa olevan OodiHops työkalun avulla valitsemalla opintojensa aloitusvuoden tutkintorakennepohjan. Aiemmin opiskelunsa aloittaneet opiskelijat jatkavat entisen hops käytännön mukaisesti. Ergonomian ohjaus ja hops neuvonnan prosessi on esitetty oheisessa kuviossa. Hops laaditaan ensimmäisenä lukukautena. Ergonomiassa hops työskentely alkaa Johdanto ergonomian akateemiseen opiskeluun opintojaksolla (tunniste ). Opintojaksolla oppimistehtävien työstäminen ja yksilö- ja ryhmäohjaus tukevat hopsin laadintaa. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta koko opiskelun ajan oppiaineen hops ohjaajalta. Opiskelija päivittää hopsinsa vähintäänkin lukuvuosittain ja lähettää sen hyväksyttäväksi oppiaineen hops ohjaajalle. Ergonomiassa hops ohjaajana toimii ergonomian yliassistentti (vs) Susanna Järvelin . susanna.jarvelin(at)uef.fi, puh Hops työskentely alkaa - Johdanto ergonomian akateemiseen opiskeluun opintojakso - Itsenäinen työskentely Opiskelija laatii / päivittää Oodihopsin ja lähettää sen hyväksyttäväksi oppiaineen hops ohjaajalle OodiHopsin tarkistus oppiaineessa Hyväksymisestä tieto opiskelijalle Täsmennyspyyntö opiskelijalle Hopsin päivitys lukuvuosittain Opinto-opas

21 2.2 Kansanterveystiede pääaineena Kansanterveystiedettä pääaineenaan opiskelevat valmistuvat terveystieteiden kandidaateiksi ja edelleen maistereiksi. Pääaineessa koulutetaan asiantuntijoita sosiaali- ja terveysalan hallinto-, suunnittelu- ja tutkimustehtäviin sekä kansanterveys- ja potilasjärjestötehtäviin. Koulutuksessa on mahdollisuus pätevöityä terveystiedon oppiaineen opetustehtäviin. Kandidaatin tutkinnon aikana opiskelija saa valmiuksia: Tunnistaa väestön terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja kansanterveysongelmia kansallisesti ja kansainvälisesti Kuvata terveyspalvelujärjestelmän rakenteita ja toimintamalleja Seurata alan kansallista kehitystä Ymmärtää terveyden edistämisen perusteita Esittää määrällisen ja laadullisen tutkimuksen perusteita Tunnistaa epidemiologisen ajattelutavan sekä määritellä epidemiologian peruskäsitteet Yhdistää monitieteistä tutkimustietoa ja raportoida siitä. Maisterin tutkinnon aikana opiskelija saa valmiuksia: soveltaa tietoa väestön terveyteen vaikuttavista tekijöistä suunnitella ja kehittää toimenpiteitä väestön terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi seurata ja arvioida alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä soveltaa ja arvioida erilaisia tutkimusmenetelmiä ja tutkimustietoa kansanterveystieteessä ja raportoida niistä tieteellisesti toimia kansanterveystieteen kouluttajana, asiantuntijana tai tutkijana Vapaavalintaisissa ja sivuaineopinnoissa opiskelija voi suunnata omaa asiantuntemustaan esimerkiksi hallintoon ja johtamiseen, terveyden edistämiseen, tutkimukseen tai terveyden monikulttuurisuuteen. Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (alempi korkeakoulututkinto, noin kolmen vuoden opinnot). Terveystieteiden maisterin tutkinnon laajuus kandidaattitutkinnon lisäksi on 120 opintopistettä (ylempi korkeakoulututkinto, noin kahden vuoden opinnot). Perustutkinnon jälkeen opiskelijat voivat jatkaa terveystieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin. Opinnot rakentuvat lähi- ja verkko-opetuksesta. 20 Terveystieteiden tdk

22 Kandidaatin ja maisterin tutkintojen rakenteet KANSANTERVEYSTIETEEN PÄÄAINE 1. Kansanterveystieteen perusopinnot 25 op Terveys, sairaus ja terveydenhuolto 15 op 2. Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Yleisopinnot 5 op 3. Aineopinnot 65 op 4. Sivuaineopinnot 50 op 5. Valinnaiset opinnot 10 op Yhteensä 180 op = Kandidaatti 180 op 4. Syventävät opinnot 60 op 5. Sivuaineopinnot 35 op 6. Valinnaiset opinnot 25 op Yhteensä 120 op = Maisteri = 300 op Opinto-opas

23 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATTI, Kansanterveystiede 180 op Perusopinnot 40 op AY Kansanterveystieteen perusopinnot (avoin yo) 25 op Terveys, sairaus ja terveydenhuolto 15 op Kieli- ja viestintäopinnot 10 op Toinen vieras kieli 3 op *) Vieras kieli 3 op *) Kirjoitusviestintä 2 op *) Puheviestintä 2 op Yleisopinnot 5 op Tieteellinen kirjoittaminen 2 op Tiedonhaun peruskurssi, ergonomia, Kansanterveystiede ja liikuntalääketiede 1 op *) Tilastollinen ohjelmistokurssi 2 op *) Johdatus filosofiaan 2 op Etiikka 1 2 op Aineopinnot 65 op Asiantuntijuus kansanterveystieteessä, hops 1,5 op *) Asiantuntijuus kansanterveystieteessä, Oppimisportfolio 2 op *) Urasuunnittelu ja työnhaku 3 op Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op *) Epidemiologia 4 op *) 7 op Epidemiologia I 2 op Introduction to epidemiology 2 op Infectious disease epidemiology 3 op Social epidemiology 2 op Journal Club I 2 op *) Biostatistiikka 3 op *) tai Tilastotieteen peruskurssi 4 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmien käyttö: Kvalitatiiviset menetelmät 7 op Kandidaatintutkielma, kansanterveystiede 10 op *) Kypsyysnäyte, kansanterveystiede 0 op *) Kandidaattiseminaarit, kansanterveystiede 3 op *) Menetelmäseminaarit, kansanterveystiede 1 op *) *) = pakolliset opintojaksot) Opinnäyte tehdään kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa 22 Terveystieteiden tdk

24 TERVEYSTIETEIDEN MAISTERI, Kansanterveystiede 120 op Syventävät opinnot 60 op Asiantuntijuus kansanterveystieteessä 2 op Kansanterveystieteen nykytila 4 op Journal Club II 4 op Opetuksen projektityö 4,5 op Ajankohtaista terveystieteistä 1,5 op Kansanterveystutkimuksen klassikoita ja Nykysuuntauksia 5 op Pro gradu tutkielma, kansanterveystiede 30 op Graduseminaarit, kansanterveystiede 4 op Kypsyysnäyte, kansanterveystiede 0 op Tieteellinen esittäminen 5 op Sivuaineopinnot, maisteri 35 op Aineopintokokonaisuus. Vapaavalintaisia opintoja. Valinnat perustellaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) Valinnaiset opinnot, maisteri 25 op Opintojaksot kuten kandidaattiopinnoissa. Opinto-opas

25 Suunnitelma opiskelijan ohjauksen ja hops neuvonnan järjestämiseksi kansanterveystieteen pääaineessa Opiskelija voi edetä opinnoissaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa eli hopsin mukaisesti saatuaan opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistossa. Lukujärjestyksen mukaista opetusta ei oppiaineissa ole ja siksi henkilökohtaisella opintojen suunnittelulla on tärkeä merkitys opintojen esteettömälle etenemiselle. Opintojen suunnittelussa on erityisesti huomioitava alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa varten yliopistolaissa annettu tavoiteaika eli kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi vuotta. Opintojen suunnittelussa keskeisin työkalu on hops. Syksyllä 2010 aloittavat opiskelijat laativat hopsinsa WebOodissa olevan OodiHops työkalun avulla valitsemalla opintojensa aloitusvuoden tutkintorakennepohjan. Aiemmin opiskelunsa aloittaneet opiskelijat jatkavat entisen hops käytännön mukaisesti. Kansanterveystieteen ohjaus ja hops neuvonnan prosessi on esitetty oheisessa kuviossa. Hops laaditaan ensimmäisenä lukukautena. Kansanterveystieteessä hops työskentely alkaa Asiantuntijuus kansanterveystieteessä, hops-opintojaksolla (tunniste ). Opintojaksolla oppimistehtävien työstäminen ja yksilö- ja ryhmäohjaus tukevat hopsin laadintaa. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta koko opiskelun ajan oppiaineen hops ohjaajalta. Kansanterveystieteessä hops-ohjaajana toimii ergonomian koulutussuunnittelija Elisa Miettinen . Elisa.miettinen(at)uef.fi, puh Hops työskentely alkaa - Johdanto ergonomian akateemiseen opiskeluun opintojakso - Itsenäinen työskentely Opiskelija laatii / päivittää Oodihopsin ja lähettää sen hyväksyttäväksi oppiaineen hops ohjaajalle Hyväksymisestä tieto opiskelijalle Täsmennyspyyntö opiskelijalle OodiHopsin tarkistus oppiaineessa Hopsin päivitys lukuvuosittain 24 Terveystieteiden tdk

26 2.3 Liikuntalääketiede pääaineena Taustaa Liikuntalääketiede pääaineena on terveyden edistämisestä lähtevä, peruskoulutuksen osalta rajaamaton terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoihin tähtäävä koulutus, johon opiskelijat valitaan pääsykokeella (n. 10 opiskelijaa/vuosi). Pääsykokeeseen osallistumisen edellytys on suoritetut liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot. Liikuntalääketieteen pääaineen opinnot toteutuvat yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston avoimen kanssa. Avoin yliopisto järjestää perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op) ja Itä-Suomen yliopiston Biolääketieteen yksikkö muut pääaineen tutkintoon kuuluvat opinnot. Terveystieteen alempi korkeakoulututkinto eli. kandidaatin tutkinto liikuntalääketieteessä on laajuudeltaan 180 op sisältäen perus- ja aineopinnot sekä kandidaatin tutkielman (n. 2-3 vuoden opinnot) ja ylempi korkeakoulututkinto eli maisterin tutkinto 300 op sisältäen kandidaatin tutkinnon 180 op op ( + n. 2 v opinnot ). Tutkintoihin kuuluu liikuntalääketieteen opintojen lisäksi mm. kieli- ja viestintäopintoja, menetelmäopintoja ja sivuaineopintoja. Tutkintoihin voi kuulua myös soveltuvia vapaavalintaisia opintoja, harjoittelua sekä lopputentti. Koulutuksen tavoitteet Tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita (terveystieteiden kandidaatteja/maistereita), jotka tuntevat liikunnan, fyysisen kunnon, ravitsemuksen ja terveyden välistä yhteyttä käsittelevän keskeisen tutkimustiedon. Kandidaatin tutkinnon suorittaneet: pystyvät ymmärtämään, seuraamaan ja arvioimaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa alan kehitystä, hallitsevat fyysisen suorituskyvyn mittausten teorian ja toteuttamisperiaatteet sekä terveille että sairaille, pystyvät suunnittelemaan terveyttä edistäviä, turvallisia liikuntaohjelmia ja johtamaan liikuntaohjelman toteuttamisen sekä terveillä että sairailla. Maisterin tutkinnon suorittaneet pystyvät: toimimaan terveysliikunnan asiantuntijoina ja kouluttajina terveyttä edistävien liikuntaohjelmien toteuttamisessa, arvioimaan tällaisten liikuntaohjelmien vaikutuksia, suunnittelemaan ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia yhteisötason liikuntaohjelmia, suunnittelemaan ja toteuttamaan alan tutkimusta ja raportoimaan siitä tieteellisesti. Opinto-opas

27 Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, opiskelijalla tulee olla riittävät tiedot mm.: ihmisen kasvusta ja kehityksestä ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta liikuntafysiologiasta ja biomekaniikasta tavallisimpien sairauksien patofysiologiasta fyysisen suorituskyvyn mittauksiin liittyvistä vaaratekijöistä ja menettelytavoista eri tilanteissa ravitsemusfysiologiasta ja ravitsemuksen ja terveyden välisistä yhteyksistä liikunnan/liikkumattomuuden ja sairauksien välisistä yhteyksistä liikunnan annostelun periaatteista, riskeistä ja vaikuttavuudesta terveillä ja tietyissä sairauksissa terveydentilan arviointiin ja fyysisen suorituskyvyn mittauksiin liittyvistä taustatekijöistä, laitteista, niiden kunnossapidosta ja kalibraatiosta sekä eri testausmenetelmistä, indikaatioista ja kontraindikaatioista liikuntaan liittyvistä psykologisista tekijöistä, käyttäytymispsykologiasta, ryhmädynamiikasta ja oppimisen psykologiasta ihmisen ikääntymiseen liittyvistä erityiskysymyksistä erityisliikuntaan liittyvistä kysymyksistä liikuntavammojen etiologiasta, hoidosta ja ehkäisystä terveyttä edistävän liikuntaohjelman suunnittelusta, hallinnosta ja johtamisesta liikunnan mahdollisuuksista kuntoutumisessa tieteellisen tutkimuksen ja kirjoittamisen perusteista ja menetelmistä Suomen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteesta Yhteystietoja Liikuntalääketieteen lehtori, (tehtävä täytetään alkaen) Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Biolääketieteen yksikkö, liikuntalääketiede PL 1627, KUOPIO Suunnittelija Merja Mäkitalo Itä-Suomen yliopisto/koulutus- ja kehittämiskeskus Aducate/Avoin yliopisto PL 1627, KUOPIO p sähköposti 26 Terveystieteiden tdk

28 Tutkintorakenteet Kandidaatin tutkinto 180 op 1 Pääaineopinnot (liikuntalääketiede) op 1.1 Perusopinnot 25 op 1.2 Aineopinnot 35 op 1.3 Kandidaatin tutkielma ja kypsyysnäyte 8 10 op 2 Sivuaineopinnot op Vähintään kahdesta sivuaineesta, henkilökohtaisia opintotavoitteita palvelevia opintojaksoja, Esimerkiksi ravitsemustieteen, kansanterveystieteen, ergonomian, kasvatustieteen, terveyden edistämisen, organisaatiopsykologian tai johtamistaidon opintoja. Fysiologian ja anatomian opinnot (väh. 13 op) ovat pakollisia niille, joilla ei ole aikaisempaa terveydenhuolto-/liikunta-alan tutkintoa Fysiologia 1 Fysiologia 2 Yleisanatomia 6 op 4 op 3 op Soveltuvalla alemmalla korkeakoulututkinnolla tai vastaavilla opinnoilla voidaan sivuaineopinnot korvata joko kokonaan (max 85 op) tai osin. 3 Liikuntalääketieteen akateemiset opiskelutaidot 8 op Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Johdatus liikuntalääketieteen akateemiseen opiskeluun 1 op Ergonomian, kansanterveystiet. ja liikuntalääketieteen tiedonhaku 1 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 5 op 4 Yleisopinnot 9 11 op 4.1 Kieliopinnot (pakolliset) 6 op Toinen kotimainen kieli 3 op Vieras kieli 3 op 4.2 Viestintäopinnot 2-4 op Kirjoitusviestintää ergonomian, kansanterveystieteen ja liikunta-lääketieteen opiskelijoille 2 op (pakollinen) Puheviestintää sosiaalipsykologian ja, sosiaalipedagogiikan opiskelijoille 2 op Opinto-opas

29 5 Muut opinnot op 5.1 Harjoittelua voi sisältyä tutkintoon op 5.2 Vapaavalintaiset opinnot 5 25 op Soveltuvia korkeakouluopintoja tai vastaavia voidaan hyväksyä vapaavalintaisiksi opinnoiksi (max 25 op). Lopputentti (10 op) sisältyy kandidaatin tutkintoon, jos ylempää korkeakoulututkintoa ei aiota suorittaa. Maisterin tutkinto 300 op (sis. kandidaatin tutkinnon 180 op) 6 Syventävät opinnot op 6.1 Pro gradu tutkielma op 6.2 Syventävien opintojen seminaarisarja 8 15 op 6.3 Syventävien opintojen kirjallisuus op 6.4. Alan kotimaiset ja kansainväliset kongressit ja koulutustilaisuudet 2 10 op. 7 Muut opinnot op 7.1 Täydentävät menetelmäopinnot op 7.2 Harjoittelua voi sisältyä tutkintoon op 7.3 Vapaavalintaiset opinnot op Soveltuvia korkeakouluopintoja tai vastaavia voidaan hyväksyä vapaavalintaisiksi opinnoiksi (max 30 op). 7.4 Lopputentti 10 op Terveystieteiden maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden tutkijankoulutukseen Itä-Suomen yliopistossa päävastuullisella tieteenalalla (liikuntalääketieteessä). 28 Terveystieteiden tdk

30 Liikuntalääketieteen pääaineopinnot op AY Liikuntalääketiede, perusopinnot 25 op AY Liikunta, fyysinen kunto ja terveys 4 op AY Liikuntafysiologian ja biomekaniikan perusteet 4 op AY Ravitsemus, liikunta ja terveys 3 op AY Liikunta ja sairaudet 4 op AY Liikunnan turvallisuus 3 op AY Terveyskunnon mittaaminen 2 op AY Perusopintojen kirjallisuus 3 op AY Muut soveltuvat opinnot 1 3 op AY Liikuntalääketiede, aineopinnot 35 op AY Johdanto liikuntalääketieteen aineopintoihin 1 op AY Liikunnan biokemia ja endokrinologia 3 op AY Liikuntafysiologian jatkokurssi 3 op AY Liikuntalääketieteen aineopintojen seminaari 3 op AY Aineopintojen kirjallinen työ 5 op AY Aineopintojen kirjallisuus I 8 op AY Aineopintojen kirjallisuus II 4 op AY Liikuntareseptioppi 2 op AY Liikunta erityisoloissa 2 op AY Fyysisen suorituskyvyn mittaaminen 3 op AY Tiedonhaun perusteet 1 op AY Johdatus terveystieteiden kvantit.tutk.menetelmiin 5 op AY Johdatus epidemiologiaan ja biostatistiikkaan 4 op Kandidaatin tutkielma 8 10 op Kandidaatin tutkielma 8 10 op Kypsyysnäyte 0 op Opinto-opas

31 Sivuaineopinnot op Toisessa kotimaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja, liikuntalääketiede Toisessa kotimaisessa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja, liikuntalääketiede Ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja opintoja, liikuntalääketiede Ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja, liikuntalääketiede Fysiologia 1 6 op Fysiologia 2 4 op Yleisanatomia 3 op Liikuntalääketieteen akateemiset opiskelutaidot 8 op Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Johdatus liikuntalääketieteen akateemiseen opiskeluun 1 op Ergonomian, kansanterveystiet. ja liikuntalääketieteen tiedonhaku 1 op Hoitotieteen tutkimusmenetelmät 5 op Liikuntalääketieteen yleisopinnot 9 11 op Kieliopinnot (pakolliset) 6 op Toinen kotimainen kieli 3 op ja Vieras kieli 3 op Viestintäopinnot 2-4 op Kirjoitusviestintää ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen opiskelijoille Puheviestintää sosiaalipsykologian ja, sosiaalipedagogiikan opiskelijoille 2 op (pakollinen) 2 op Kandidaattitutkinnon muut opinnot op Harjoittelu op Vapaavalintaiset opinnot 5 25 op Lopputentti 10 op Liikuntalääketieteen syventävät opinnot op Pro gradu tutkielma, liikuntalääketiede op Kypsyyskoe, liikuntalääketiede 0 op Liikuntalääketieteen syventävien opintojen seminaarisarja 8 15 op n Liikuntalääketieteen syventävien opintojen kirjallisuus op Liikuntalääketieteen kotimaiset ja kansainväliset kongressit ja koulutustilaisuudet 2 10 op. 30 Terveystieteiden tdk

32 Maisteritutkinnon muut opinnot op Täydentävät menetelmäopinnot op Harjoittelu op Vapaavalintaiset opinnot op Lopputentti 10 op Opinto-opas

33 Suunnitelma opiskelijan ohjauksen ja hops-neuvonnan järjestämiseksi liikuntalääketieteen pääaineessa Opiskelija voi edetä opinnoissaan henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa eli hopsin mukaisesti saatuaan opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistossa. Lukujärjestyksen mukaista opetusta oppiaineissa ei ole ja siksi henkilökohtaisella opintojen suunnittelulla on tärkeä merkitys opintojen esteettömälle etenemiselle. Opintojen suunnittelussa on erityisesti huomioitava alempaa korkeakoulututkintoa eli kandidaatin tutkintoa varten yliopistolaissa annettu tavoiteaika eli kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on kaksi vuotta. Opintojen suunnittelussa keskeisin työväline on hops. Syksyllä 2010 aloittavat opiskelijat laativat hopsinsa WebOodissa olevan OodiHops työkalun avulla valitsemalla opintojensa aloitusvuoden tutkintorakennepohjan. Aiemmin opiskelunsa aloittaneet opiskelijat jatkavat entisen hops käytännön mukaisesti. Liikuntalääketieteen ohjaus ja hops neuvonnan prosessi on esitetty oheisessa kuviossa. Hops laaditaan ensimmäisenä lukukautena. Liikuntalääketieteessä hops työskentely alkaa Johdanto liikuntalääketieteen akateemiseen opiskeluun -opintojaksolla (tunniste ). Opintojaksolla oppimistehtävien työstäminen ja yksilö- ja ryhmäohjaus tukevat hopsin laadintaa. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta koko opiskelun ajan oppiaineen hops ohjaajalta. Opiskelija päivittää hopsinsa vähintäänkin lukuvuosittain ja lähettää sen hyväksyttäväksi oppiaineen hops ohjaajalle. Liikuntalääketieteessä hops-ohjaajana toimii liikuntalääketieteen lehtori. 32 Terveystieteiden tdk

34 2.4 Master s Degree Programmes in Public Health (MPH, CBU- MPH, MPH-MPHN) Master s Degree Programme in Public Health (MPH) General The International Master s Degree Programme in Public Health, operative as an MPH Diploma Programme since 1993, has started as a full Master s Degree (MPH) in It is organized by the School of Public Health and Clinical Nutrition in collaboration with experts from many different national and international scientific fields. The programme aims to increase students knowledge of philosophical, epidemiological, social, behavioral and environmental aspects of public health. The curriculum encompasses a variety of courses related to management and leadership skills in preventing and resolving health problems. The programme offers training in various aspects of public health including epidemiolgy, medical anthropology, environmental health, ergonomics, exercise medicine, health policy and management, public health nutrition, occupational health and social pharmacy. The programme also encourages student so pursue continuous education throughout their lives. The programme is designed mainly for international students with a prior academic degree in health related field. The programme is appropriate for individuals working in social and health care at the primary municipal level and for employees of social insurance and state administration. In addition, there are two related programmes: Master s Degree Programme (CBU) in Public Health and Master of Public Health Nutrition (MPHN). General aims of the programme: Understand the basic public health concepts and health issues in local, global, historical and current context and creatively apply theoretical concepts of public health, epidemiology and health promotion into practice. Initiate, organize and conduct important public health research. Develop and execute proposals and projects, and design programmes and interventions as part of professional team. Communicate health-related information to the public, exchange ideas with professionals and develop sensitivity to ethical issues, lifestyle needs, cultural implications and belief systems of the people. Opinto-opas

35 Degree structure The programme consists of 120 ECTS credits and takes 1,5 to 2 years to complete. It includes compulsory courses in public health, research methods and epidemiology, as well as a wide range of elective courses. For completion of the degree an approved Master s thesis is required. Contact information Jussi Kauhanen, Head of the School Professor of Public Health Phone: Fax: Annika Männikkö, Programme Coordinator Phone: Fax: coordinator.kansy@uef.fi Paula Kontro, Programme Coordinator Phone: Fax: Paola.Kontro@uef.fi 34 Terveystieteiden tdk

36 Curriculum Compulsory courses MPH thesis Elective courses Total 47 ECTS 30 ECTS 43 ECTS 120 ECTS Compulsory courses 47 ECTS MPH Introductory 2 ECTS Orientation to International Students Orientation to MPH studies 1 Public Health 12 ECTS Introduction to Public Health Public Health Issues Public Health Journal Club 2 Health promotion and health policy Introduction to Health Promotion Health Policy 5 Epidemiology 14 ECTS Introduction to Epidemiology Evidence Based Health Care Nutritional Epidemiology Social Epidemiology Infectious Disease Epidemiology Genetic Epidemiology 2 Research and statistics 10 ECTS Information Retrieval and Library Skills for International Students Research in Public Health Basic Biostatistics Master s thesis, public health 30 ECTS Maturity test, public health Elective courses, MPH 43 ECTS Opinto-opas

37 Orientation to university studies University Study Skills University Computing Skills MPH -Culture Club 1 Research and career development Introduction to Academic Writing and Oral Skills Ethics in Health Research Biostatistics II MPH-Portfolio 2 Framework and Concepts for Intercultural Professional Development 5 International health Health Care Systems Public Health in Humanitarian Crises Health and Disease in Baltic Region 2 Globalization and Global Ethics (UNIPID) 5 Perspectives to Global Social Development UNIPID) 5 Human Rights and Development (UNIPID) 5 International Development Cooperation (UNIPID) 5 Introduction to the United Nations (UNIPID) 5 Concepts of Sustainability (UNIPID) 5 Solving Local Problems in Sub-Saharan Africa (UNIPID) 5 Public health management and policy Strategic Management Theories in Social and Healt Care Organisations 5 Leadership and Management Theories in Health Care Organizations 5 Project Planning and Management 4 Project Cycle Management (UNIPID) 5 The Applications of Economics to Health Care 6 Health promotion Results and Experiences of Community Intervention Programmes 2 Community Based Practice in Health Promotion 4 Health Impact Assessment Tobacco Control Substance Abuse Workplace Health Promotion in Ergonomics 4 Public health nutrition Principles of Nutrition Terveystieteiden tdk