Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 MONARKIT Kuningas Juhanan väitettyihin rikoksiin kuuluu muun muassa hänen veljenpoikansa Arthurin murha, jonka hän kronikoitsijoiden mukaan teki juopuneena vihanpuuskassa. 44 Historia

3 Keskiajan kronikoitsijoiden kuvausten mukaan Juhana oli Englannin ilkein hallitsija Munkki Matthew Paris oli Juhanan ankara arvostelija. STANFORD UNIVERSITY Tarinoissa Englannin prinssi Juhanaa kuvaillaan julmana kruununryöstäjänä, joka käytti hyväkseen veljensä Rikhard Leijonamielen poissaoloa. Todellisuus on moniulotteisempi. ENGLANTI/1199 Englanti oli suurvalta, joka ulottui pitkälle manner- LONTOO Eurooppaan. Maata hallitsi Plantagenetin NO R M A N D I A kuningassuku, jota jatkuvat vallanperimyskiistat ravistelivat. Prinssi Juhana nousi valtaistuimelle vuonna ENGLANTI PELLE STAMPE Juhana oli tyranni. Hän oli pahantahtoinen hallitsija, joka ei käyttäytynyt kuninkaalle sopivalla tavalla. Hän oli ryöväri, jolla oli aina pahat mielessään. Näin armotta kronikoitsija Matthew Paris suomi Englannin kuningas Juhanaa 24 vuotta tämän kuoleman jälkeen vuonna Kovin korkealla ei Juhanan arvostus ollut 1800-luvullakaan, jolloin historioitsijat kuvailivat häntä muun muassa seuraavasti: [...] kaikkien aikojen huonoin kuninkaamme. Uskoton poika, jolle mikään rikos ei ollut tuntematon. Kertomukset roistomaisesta Juhanasta jäivät elämään myös kirjallisuudessa esimerkiksi Robin Hoodin ja Ivanhoen tarinoissa. Kuningassuvun valtataistelu Juhanan poikkeuksellisen huono maine selittyy osin sillä, että aikanaan hänen tarinansa kirjasi ylös kirkonmies, joka tuskin arvioi häntä aivan puolueettomasti. Juhana ei nimittäin aina käyttäytynyt kirkon tahdon mukaisesti. Se kuitenkin pitää paikkansa, että kuningas Juhana oli jopa julman aikansa mittapuulla armoton yksinvaltias. Hän juonitteli isäänsä Henrik II:ta vastaan, anasti veljeltään Rikhard Leijonamieleltä vallan ja mahdollisesti tappoi veljenpoikansa Arthurin. Hän oli kelvoton sotapäällikkö, joka ei ylimielisyydessään selvinnyt kunnialla kirkon, kuningasvallan ja aateliston välisestä valtataistelusta. Kuningas Juhanan luonteen puutteet johtuivat todennäköisesti ainakin osin hänen lapsuudestaan lievästi sanottuna epäsopuisessa perheessä. Juhana syntyi vuonna 1167 Henrik II:n kahdeksantena lapsena. Jo kuusivuotiaana Juhana joutui sekaantumaan perheen sisäisiin juonitteluihin ja valtataisteluun. Tuolloin Henrik II:n kaksi vanhinta poikaa, joista toinen oli Rikhard Leijonamieli, yrittivät syöstä isänsä valtaistuimelta. Tukea he saivat äidiltään, Henrik II:n toiselta vaimolta kuningatar Eleonoora Akvitanialaiselta. Henrik II kukisti kapinan, heitti Eleonooran tyrmään ja teki vanhimmat poikansa perinnöttömiksi. Sen sijaan hän kohdisti kiintymyksensä nuoreen Juhanaan, jolle hän antoi perimysoikeuden kolmeen linnaan tuolloin Englantiin kuuluneessa Normandiassa. Lisäksi hän teki tästä Irlannin lääninherran. Perhekiistat jättivät jälkensä Juhanaan. Hänestä tuli ahne, vallanhimoinen, kateellinen ja kostonhaluinen. Syntyperänsä, hyvän koulutuksensa ja Historia

4 MONARKIT terävän kielensä ansiosta hän pääsi asemaan, joka ei miellyttänyt kaikkia. 15-vuotiaana Juhana osallistui veljesten väliseen taisteluun Englannin alueista Euroopassa. Juhana vaihtoi tiheään puolta, ja kun Rikhard Leijonamieli oli niskan päällä, Juhana liittoutui hänen kanssaan. Vuonna 1189 Rikhard ja Juhana hakivat tukea isänsä arkkiviholliselta, Ranskan kuningas Filip II:lta. Hänen avullaan he valloittivat Englannin maita ja pakottivat isänsä nöyryyttävään rauhansopimukseen. Lempipojan petos mursi 56-vuotiaan kuninkaan, joka kuoli myöhemmin samana vuonna. Leijonamieli panttivangiksi Nyt Rikhard saattoi julistaa itsensä Englannin kuninkaaksi. Jo seuraavana vuonna hän lähti kuitenkin ristiretkelle valloittamaan Pyhää maata muslimihallitsija Saladinilta. Siinä oli Juhanan odottama tilaisuus. Hän pani viralta veljensä nimeämän sijaishallitsijan, piispa Longchampin, ja otti vallan itselleen. Henrik II Hallitsi Englannin kuningas Henrik II:n syrjäyttivät hänen arkkivihollisensa Filip II......ja hänen vallanhimoinen poikansa Rikhard Leijonamieli. Tämän kuoltua... Englanti menetti Normandian ja Anjoun Ranskalle taitamattoman sodanjohdon vuoksi. Rikhard Leijonamieli Juhana Maaton... valtaan astui Rikhardin veli Juhana, joka menetti Englannin maita Ranskalle. Rikhardin tukijat ja ajan kronikoitsijat päivittelivät tapahtumien kulkua. Tuolloin Juhana oli monien englantilaisten keskuudessa kuitenkin jopa suositumpi kuin Rikhard tai tämän liittolainen Longchamp, jotka olivat ryöstöverottaneet kansaa ristiretkien rahoittamiseksi. Juhana hallitsi Englantia neljä vuotta todennäköisesti toivoen, että Rikhard kuolisi idän taistelukentillä. Niin ei tapahtunut, mutta ollessaan palaamassa kotiin Rikhard joutui Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Henrik V:n vangiksi. Tämä vaati Rikhardista lunnaiksi 30 tonnia hopeaa. Samaan aikaan kun Rikhardin äiti yritti suhteillaan kerätä kokoon lunnaita, Juhana tarjosi keisarille puolta vaaditusta, jos tämä pitäisi Rikhardin vankina. Keisari ei suostunut, ja kun Rikhard pääsi vapaaksi, Juhana pelkäsi pahinta. Isoveli antoi kuitenkin katuvalle pikkuveljelle anteeksi erään aikalaiskuvauksen mukaan hyväntahtoisella halveksunnalla. Juhanan petoksesta huolimatta Rikhard nimitti hänet kruununperijäksi, ja kun Rikhard vuonna 1199 kuoli, Juhana nousi vihdoin Englannin valtaistuimelle. Valtaistuin oli kuitenkin kiikkerä. Juhanan Ranskassa asuva veljenpoika, 12-vuotias Bretagnen herttua Arthur tavoitteli myös kruunua kuningas Filip II:n suosiollisella avustuksella. Filipin yritys puuttua Englannin kruununperimyssotkuihin ei kuitenkaan heti onnistunut halutulla tavalla, vaan Juhana selviytyi kahinasta voittajana ja Filip II:n oli tunnustettava hänet Englannin kuninkaaksi. Jumalaton elämä toi vihollisia Tuoreena kuninkaana Juhanan käytös muuttui. Hän tunsi olevansa sekä lain että keskiajan yhteiskunnan tiukkojen moraalisäännösten yläpuolella ja alkoi muun muassa jahdata aatelisnaisia, niin naituja kuin naimattomiakin. Naisseikkailut ja naisten ahdistelu toi Juhanalle monia vihamiehiä, ja etenkin kirkon kronikoitsijat tuomitsivat kärkkäästi Juhanan moraalittomat tempaukset. Vuonna 1202 tilanne kärjistyi, kun Juhana otti kohteekseen Isabelle d'angoulêmen. Tämä oli merkittävän ranskalaisen aatelismiehen kihlattu, mutta se ei Juhanaa pysäyttänyt. Hän 46 Historia

5 ryösti Isabellen ja nai tämän jättäen hylätyn kosijan nuolemaan näppejään. Ranskan ylimystö oli kuohuksissaan. Avioliitto oli pyhä instituutio, joka varmisti suvun jatkumisen ja oli usein myös tärkeä poliittinen ja taloudellinen sopimus. Filip II näki tilaisuutensa ja ryhtyi taas tukemaan nyt 15-vuotiasta Arthuria, ja valloitti Normandian, Englannin helmen Ranskassa. Tapahtuma oli kohtalokas koko Juhanan jäljellä olevalle hallintoajalle ja hänen maineelleen. Normandian menetys kasvatti Juhanan epäsuosiota. Lisäksi hänen oli seuraavan vuosikymmenen aikana kerättävä rankalla kädellä kansaltaan veroja rahoittaakseen sotansa Filip II:ta vastaan. Suuri osa veroista oli aatelisiin kohdistettuja perintö- ja henkilökohtaisia veroja, joita vastaan aatelisto tietenkin kapinoi. Juhanalla ei ollut riittävästi karismaa eikä taitoa saada alamaisiaan puolelleen ja vakuuttaa nämä verojen välttämättömyydestä. Niinpä hän turvautui voimaan. Hän pakotti tilanomistajat allekirjoittamaan asiakirjoja, joissa he lupasivat luopua maistaan, jolleivät suorittaisi uskollisesti velvollisuuksiaan. Veljenpojan katoaminen Ironista kyllä Juhanan suurin voitto sinetöi lopulta hänen epäsuosionsa. Vuonna 1203 hän onnistui vihdoinkin saamaan veljenpoikansa Arthurin vangiksi. Arthur oli ollut vangittuna vuoden, kun hän yhtäkkiä katosi salaperäisesti. Aikakirjoissa kerrotaan, että Juhana murhasi Arthurin omin käsin juopuneessa kiukunpuuskassa. Nyt Juhanaa ei pidetty ainoastaan jumalattomana vaan myös läheisen sukulaisensa murhaajana. Paronit nousivat kapinaan Samoihin aikoihin Juhana riitautui ajan ehdottomasti mahtavimman instituution, kirkon, kanssa. Hän kieltäytyi hyväksymästä kirkon nimittämää henkilöä Canterburyn piispaksi. Sen seurauksena Juhana julistettiin ekskommunikaatioon eli erotettiin kirkkonsa ehtoollisyhteydestä. Juhanan vastaisku oli takavarikoida kaikki Canterburyn tuomiokirkon omaisuus. Paavin vastaisku tuli vuonna 1209: kaikki kirkolliset toimitukset Englannissa lopetettiin. Kansaa ei kastettu, vihitty avioliittoon eikä siunattu haudan lepoon. Se oli lähes kuolemaakin pahempi rangaistus keskiajan yhteiskunnassa. Kun paavi vielä uhkaili ristiretkellä Englantiin, Juhana lopulta taipui ja luovutti Englannin virallisesti Jumalalle vuonna Englanti oli nyt teoriassa paavillinen lääni, ja sen piti maksaa vuosittain veroja Roomaan. Vuonna 1214 Juhana hävisi merkittävän taistelun Filip II:ta vastaan, ja hän joutui lopullisesti luopumaan aikeistaan valloittaa Normandia takaisin. Nyt hän oli todella ansainnut jo nuorena kruunuttomana prinssinä saamansa lisänimen Maaton. Heikentynyt hallitsija ei pystynyt enää pitämään puoliaan paroneita vastaan vaan joutui allekirjoittamaan Magna Carta -nimisen asiakirjan. Se oli aatelisten oikeuksia käsittelevä sopimus, joka rajoitti kuninkaan valtaa merkittävästi. Paavi ilmaisi heti paheksuntansa. Kuningas oli kirkon suojeluksessa ja Juhana oli paavin vasalli, joten kirkolle hänen valtansa heikentäminen ei sopinut. Kirkon sekaantuminen asiaan nosti äläkän aateliston keskuudessa, ja seurauksena oli sisällissota. Juhana alkoi järjestelmällisesti vallata paronien linnoja yhden toisensa jälkeen. Vuonna 1216 hän kuitenkin sairastui punatautiin, ja sairaus teki lopulta sen, mihin paronit eivät pystyneet. 18. lokakuuta 1216 luonnon vihollinen, kuten historioitsija William Newburghilainen häntä kuvaili, kuoli ja jätti maansa sekasorron valtaan. LUE LISÄÄ: Ralph V. Turner: King John, Longman, 1994 W. L. Warren, King John, Eyre & Spottiswoode, shtml Juhana luopui vallastaan Englannin paronit pakottivat Juhanan allekirjoittamaan Magna Cartan, jota pidetään demokratioiden perustuslakien kaltaisena edistysaskeleena Euroopan historiassa. Magna Carta tarkoittaa vapaasti suomennettuna suurta paperia, ja suuret olivat sen vaikutuksetkin kuningas Juhanalle ja Englannin lainsäädännölle. Kun aatelisto pakotti Juhanan allekirjoittamaan Magna Cartan vuonna 1215, hän luopui samalla kuninkaan rajoittamattomasta yksinvallasta ja otti siten tosin hyvin vastentahtoisesti ensimmäiset horjuvat askelet kohti demokratiaa. Erityisesti pykälä 39 sai Juhanan kiristelemään hampaitaan. Sen mukaan vapaata miestä ei saanut pidättää tai vangita ilman vertaistensa tai maan oikeusistuimen antamaa tuomiota. Toisin sanoen kuningas ei voinut enää omavaltaisesti tuhota vihollisiaan. Jos kuningas halusi kerätä veroja, oli kut- suttava kokoon aatelisista koostuva kokous, joka hyväksyi tai hylkäsi verot. Edistyksellisyydestään huolimatta Magna Carta oli kaukana nykyisestä demokratian ihanteesta, sillä se takasi oikeuksia ainoastaan aatelisille. Muiden oikeuksista alettiin pitää huolta vasta paljon myöhemmin. Juhana kuoli vuoden päästä Magna Cartan allekirjoittamisesta. Uuden version Magna Cartasta allekirjoitti Juhanan poika kuningas Henrik III. BRIDGEMAN