Pienyrityksen perustaminen käytännössä
|
|
- Yrjö Salo
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pienyrityksen perustaminen käytännössä Ahola Sanna 2020 Laurea
2 Laurea-ammattikorkeakoulu Pienyrityksen perustaminen käytännössä Sanna Ahola Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Heinäkuu, 2020
3 Laurea-ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma (AMK) Tiivistelmä Ahola Sanna Pienyrityksen perustaminen käytännössä Vuosi 2020 Sivumäärä 43 Opinnäytetyön aiheena oli tutustua yrittämisen ja yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin teemoihin. Työn aihe valikoitui kirjoittajan omasta kiinnostuksesta yritystoiminnan aloittamiseen, mutta siihen liittyy luonnollisesti myös paljon kysymysmerkkejä aiheen ollessa vieras. Työn yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi nousi myös se, että sitä pystyisi hyödyntämään mahdollisimman moni apua tarvitseva aloittava yrittäjä. Tämän takia teemoja on käsitelty myös yrittäjille toteutetussa kyselyssä ilmenneiden haasteiden perusteella. Opinnäytetyö toteutettiin tutkielmana. Teoriaosassa tutustutaan tarkemmin yritystoiminnan käynnistymisvaiheessa olennaisiin teemoihin, kuten yhtiömuodon valintaan, aloittavan yrityksen rahoitukseen, vakuutuksiin, verotukseen ja kirjanpitoon. Työssä keskitytään kahteen yleisimpään yhtiömuotoon Suomessa, eli osakeyhtiöön ja toiminimeen. Näiden kahden yhtiömuodon eroja on pyritty avaamaan merkitsevien osa-alueidin osalta, jotta aloittavan yrittäjän olisi helppo valita itselleen kannattavin muoto. Tekstissä on myös esitelty yrittäjälle hyödyllisiä internetsivustoja, joka helpottaa etenkin alun selvitystyötä. Tutkielmaa varten haluttiin saada myös käytännön kokemuksia ja tietoja yrittäjiltä. Aineiston hankinta tapahtui verkossa toteutetun kyselyn avulla. Kysely toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella, johon saatiin vastauksia reilulta 20 yrittäjältä. Yrittäjiltä haluttiin selvittää heidän olennaisimmat tiedonhakukanavansa yritystoimintaa aloittaessa sekä mahdolliset haasteet tiedonsaannissa. Kolmantena tärkeänä tavoitteena oli saada selville, millainen olisi yrittäjien mielestä hyvä opas. Kyselyn tulokset kertoivat yrittäjien kokevan tiedonhankinnan haasteelliseksi yritystoiminnan alussa, koska tietoa tarvitaan paljon eri osa-alueilta. Tiedon etsiminen koettiin työlääksi ja vaikeaksi. Yrittäjät kokivat, ettei tukea yrittämisen alkuvaiheessa ollut riittävästi saatavilla. Tuloksien perusteella yrittäjät arvostivat tiiviisti koottua käytännön tietopakettia yritystoiminnan käynnistämistä varten tarpeellisista tiedoista. Tietopaketin toivottiin olevan helposti luettava, aihealueet olisivat hyvin jäsennelty ja että paketti sisältäisi oleellisen tiedon eri osa-alueilta. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin yrittäjyyden eri muotoja, koska kevytyrittäjyys ja sivutoiminen yrittäjyys yleistyvät koko ajan enemmän ja enemmän. Yleistyvään yrittäjyyteen linkittyy myös yrittäjyyden edistäminen ja kannustus yrittäjyyteen jo peruskoulussa. Asiasanat: pienyrityksen perustaminen, yrittäjyys, taloushallinto
4 Laurea University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration Abstract Ahola Sanna Starting a small business in practice Year 2020 Pages 43 The topic of the thesis was to get acquainted with the themes related to entrepreneurship and starting a business. The topic of the work was chosen from the author's own interest in starting a business, but of course there are also a lot of question marks when the topic is foreign. Another important goal of the work was that it could be used by as many start-up entrepreneurs who need help. For this reason, the themes have been addressed on the basis of the challenges identified on the basis of a survey of entrepreneurs. The thesis was implemented as a dissertation. The theoretical part introduces in more detail the essential themes in the start-up phase of a business, such as the choice of company form, the financing of the start-up company, insurance, taxation and accounting. The work focuses on the two most common types of company in Finland, i.e. a limited company and a business name. Efforts have been made to open up the differences between the two types of company in terms of significant areas, so that it is easy for a start-up entrepreneur to choose the most profitable form for himself. The text also introduces useful websites for the entrepreneur, which facilitates the initial research work in particular. The aim was also to get practical experience and information from entrepreneurs for the dissertation. The material was acquired using an online survey. The survey was conducted with a structured questionnaire, to which responses were received from more than 20 entrepreneurs. Entrepreneurs were asked to find out their most important information retrieval channels when starting a business and possible challenges in obtaining information. The third important goal was to find out what entrepreneurs would think would be a good guide. The results of the survey showed that entrepreneurs find information acquisition challenging at the beginning of their business, because a lot of information is needed from different areas. Finding information was perceived as laborious and difficult. Entrepreneurs felt that there was not enough support available in the early stages of entrepreneurship. Based on the results, the entrepreneurs appreciated the closely compiled practical information package on the information needed to start a business. It was hoped that the information package would be easy to read, that the subject areas would be well structured and that the package would contain essential information on the various aspects. In the future, it would be interesting to look more closely at the different forms of entrepreneurship, as light entrepreneurship and side-by-side entrepreneurship are becoming more and more common. The promotion of entrepreneurship and the encouragement of entrepreneurship already in primary school are also linked to the growing popularity of entrepreneurship. Keywords: starting a small business, entrepreneurship, financial management
5 Sisällys 1 Johdanto Työn tausta Työn tavoite Työn rakenne Aloittava yritys Yrittäjyyden eri muodot Yritysmuodon valinta Aloittavan yrityksen rahoitus Yrityksen taloudelliset ennustelaskelmat Yrityksen rahoitusmuodot Yrittäjän sosiaaliturva Työttömyysturva Sairauspäiväraha Yrittäjän työterveyshuolto Vakuutukset Yrittäjän eläkevakuutus Muut pakolliset vakuutukset Vapaaehtoiset vakuutukset Verotus Toiminimen verotus Osakeyhtiön verotus Ennakkovero Arvonlisävero Kausiveroilmoitus Kirjanpito ja tilinpäätös Kirjanpito Tilinpäätös Tilintarkastus Aloittavan yrittäjän tarpeet Kyselytutkimus Aineiston analysointi Kyselyn tuloksia Tutkimuksen luotettavuus Johtopäätökset ja kehitysideat Kuviot Liitteet... 38
6 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Yrittäminen on hyvä ammatinvalinnan vaihtoehto niille, joille se sopii. Yritystoiminta on parhaimmillaan inspiroivaa ja vapaata itsensä toteuttamista, jossa saa itse määritellä työaikansa ja -tapansa. Yrittäjyyteen kuuluu kuitenkin myös paljon vastuuta ja yritystoiminnassa on aina omat riskinsä. Yrittäjäksi ryhtyvältä vaaditaan innostuneisuuden lisäksi myös epävarmuudensietokykyä. (Uusyrityskeskus 2020). Yrittäjäksi ryhtyminen tarkoittaa usein tuoreelle yrittäjälle hyppyä tuntemattomaan. Uuden yrityksen perustamiseen ja yritystoiminnan aloittamiseen liittyy paljon yritystoiminnan onnistumisen kannalta elintärkeitä asioita, joiden toteuttamiseen tarvitaan tietotaitoa eri liiketalouden osa-alueilta. Aloittavat yrittäjän tulee tietää laajasti rahoituksesta, verotuksesta, vakuutuksista sekä muista yritystoimintaan ja sen taloushallintoon liittyvistä teemoista. Kaikki saatava tuki on varmasti yrittäjälle hyvin tärkeää. Olen itse toiminut työntekijänä koko edeltävän työurani ajan, mutta minua on aina kiehtonut mahdollisuus työllistää itse itseni. Omaan tuttavapiiriini kuuluu paljon eri alojen yrittäjiä ja olen seurannut sivusta heidän taivaltaan yritystoiminnan aloittamisesta tähän hetkeen. Opinnäytetyön aihe muodostui tämän takia luonnollisesti helposti, koska kiinnostus yritystoiminnan aloittamiselle on suuri, mutta siihen liittyy luonnollisesti myös paljon kysymysmerkkejä aiheen ollessa vieras. Opinnäytetyön teorian ja sitä varten tehdyn kyselyn avulla olen tutustunut yritystoiminnan aloittamisen vaiheisiin. Ne muodostavat yhdessä tiiviin tietopaketin kirjallisen opinnäytetyön muodossa. Tietopakettia ei kohdenneta minkään tietyn toimialan yrittäjille, joten siitä voivat hyötyä kaikki aloittavat yrittäjät. 1.2 Työn tavoite Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda hyödyllinen ja tiivis tietopaketti yrittäjyyttä suunnittelevalle tai aloittavalle henkilölle. Alkuvaiheen suunnitelma yritystoiminnan aloittamisen oppaasta muokkautui matkan varrella tehtäväksi tutkielman muotoon. Teoriaosuutta on mahdollista hyödyntää jatkossa varsinaisen oppaan kokoamisessa. Tutkielma esittelee pääasiassa taloushallinnon eri teemoja, jotka ovat tärkeitä jo yritystä perustettaessa. Sen tarkoitus on tuoda tarpeellinen tieto yrittäjän saataville yhdessä paketissa, jottei asioita tarvitse selvittää useista eri kanavista. Työn on tarkoitus selventää yritystoiminnan aloittamisen realiteetteja ja tarpeellisia tietoa toimeksiantajalle, eli kirjoittajalle itselleen. Työn sisältöä ei ole koh-
7 7 dennettu tietyn toimialan yrittäjille, joten siitä hyötyvät myös muut yritystoimintaa aloittavat yrittäjät. Tutkimuskysymyksenä voidaan pitää kysymystä mitä asioita aloittavan yrittäjän tulisi tietää yritystoimintaa aloittaessa?. 1.3 Työn rakenne Tämä työ koostuu neljästä osa-alueesta, joista ensimmäisenä on johdanto. Johdannon tarkoituksena on esitellä työ lukijalle tarkemmin. Siinä käsitellään työn taustaa ja tavoitteita sekä avataan lähtökohtia opinnäytetyön syntyyn. Myös työn rakenne käydään läpi johdannossa. Seuraavassa kappaleessa käsitellään aihealuetta teoreettisesta näkökulmasta. Toinen osa keskittyy yritystoiminnan aloittamiseen liittyviin aihealueisiin. Osassa käsitellään kyselyssä esiin nousseet yleisimmät yritysmuodot, toiminimi sekä osakeyhtiö, lisäksi käydään läpi yrityksen eri rahoitusmuotoja, vakuutuksia, verotusta sekä kirjanpidon ja tilinpäätöksen teemoja. Teoriaosuus pohjautuu alan kirjallisuuteen sekä sähköisiin lähteisiin. Kolmas osio käsittää opinnäytetyötä varten toteutetun kyselytutkimuksen. Osiossa esitellään käytetyt menetelmät sekä analysoidaan saatuja tuloksia. Tuloksia on hyödynnetty teoriaosuuden kasaamista varten, sillä yrittäjiltä saadut huomiot helpottivat kirjoittajaa rajaamaan käsiteltäviä aihealueita ja syventymään tiettyihin esiin nousseisiin teemoihin. Viimeinen osa tiivistää teorian ja toteutetun kyselyn yhteen. Tässä osiossa pohditaan myös tutkimuksen luotettavuutta ja mahdollisia kehitysideoita tulevaisuuden tutkimuksia ajatellen. 2 Aloittava yritys Yrittäjyydellä tarkoitetaan itsenäistä taloudellista toimintaa, jonka tulos ei ole etukäteen tarkassa tiedossa. Se on arvoa tuottava prosessi, johon käytetään tarvittava määrä aikaa ja fyysisiä sekä henkisiä ponnisteluja. (Siikavuo 2003, 11.) Ryhdyttäessä yrittäjäksi, on otettava selvää monenlaisista yrityksen perustamiseen ja toimivan yrityksen pyörittämiseen liittyvistä asioista. Siihen liittyy paljon käytännön toimia, kuten yritysmuodon valinta, yrityksen rekisteröinti ja ilmoittaminen arvonlisäverovelvolliseksi, vakuutuksien ottaminen sekä yrityksen toiminnan rahoituksen suunnittelu. Yrityksen on myös pidettävä kirjanpitoa ja tehtävä tilinpäätös. Mikäli yritys työllistää henkilöitä, on huolehdittava lisäksi palkkakirjanpidosta, ennakonpidätyksestä ja muista työnantajavelvoitteista. Perusedellytyksenä yrittämiselle on halu yrittämiseen sekä ymmärrys yrittämisen merkityksestä, riskeistä sekä sen mahdollisista saavutuksista. Pelkkien käytännön toimien tunteminen ei yksinään riitä, vaan yrityksen perustamista harkittaessa on ennen kaikkea mietittävä tarkkaan, onko itse soveltuva yrittäjäksi. Yrittäjäksi voi syntyä, sen voi periä vanhemmilta tai siihen voi myös kasvaa yrittäjyyttä arvostavassa yhteiskunnassa (Siikavuo 2003, 11-12). Yrittämi-
8 8 nen voi olla elämäntapa tai keino hankkia elanto ja työllistyä. Taloudelliset motiivit ovat kuitenkin välttämättömiä, eli yrittäjän on toisin sanoen haluttava ansaita rahaa. Yrittäjyydessä yhdistyy oma ammattitaito ja osaaminen sekä sosiaalisten taitojen hyödyntäminen. (Uusyrityskeskus 2020). Hyvä liikeidea ja tarpeeksi vahva oma usko siihen ovat myös perusedellytyksiä alkavalle yritykselle. Mitä yritys tulee tekemään, ketkä on sen potentiaalisia asiakkaita ja miten heidät tavoitetaan, minkälaisia toimijoita alalla jo on ja minkälaisia toimijoita sinne voi mahdollisesti tulevaisuudessa tulla. Onko tuote tai palvelu kilpailukykyinen, ja mikä tekee siitä erilaisen ja haluttavan. Hyvä yritysidea ja siitä juontava liikeidea yhdistettynä osaavaan yrittäjään johtavat yleensä onnistumiseen. (Uusyrityskeskus 2020). 2.1 Yrittäjyyden eri muodot Yrittäjyyteen löytyy monenlaisia muotoja. Se ei välttämättä aina suoranaisesti tarkoita sitä, että hypätään vakituisesta palkkatyöstä oman yrityksen pyörittäjäksi, vaan toiminta voidaan aloittaa esimerkiksi franchising yrittäjänä, kevytyrittäjänä, osuuskunnan jäsenenä, osakasyrittäjänä, sarjayrittäjänä, sivutoimisena tai väliaikaisena yrittäjänä. Päätös yrittäjäksi ryhtymisestä ei välttämättä ole loppuelämän valinta eikä se vaadi säännöllisestä palkkatyöstä luopumista. Esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys opintojen tai palkkatyön ohessa voi olla kannattavakin vaihtoehto, mikäli ei ole täysin varma liiketoiminnan kannattavuudesta. Mikäli liiketoiminta ottaa tuulta siipiensä alle, on mahdollista siirtyä sivutoimisesta yrittäjyydestä päätoimiseksi. (Uusyrityskeskus 2020). Uusyrityskeskuksen alkavan yrityksen perustamisoppaasta löytyy tiivistetysti tietoa erilaisista yrittäjyyden muodoista, joita ei välttämättä tuoda tarpeeksi esille julkisuudessa. 2.2 Yritysmuodon valinta Yritysmuotoja on useita erilaisia ja sopivan muodon valinta riippuu monesta eri tekijästä. Toiminimi ja henkilöyhtiöt, eli avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö ovat hyviä valintoja pienimuotoiseen yritystoimintaan silloin, kun toiminnan riskit ovat pieniä. Myös vapaat yksityisnostot puoltavat näiden yhtiömuotojen puolesta. Kun investoinnit ja riskit yritystoiminnassa nousevat suuriksi, on osakeyhtiö tai osuuskunta turvallisempi ja mahdollisesti verotuksen näkökulmasta suurituloiselle edullisempi vaihtoehto. (Viitala 2006, 77). Yrittäjät.fi:n mukaan pienyrityksille yleisimpiä yrittämisen muotoja ovat toiminimi ja osakeyhtiö, joita käsitellään vielä erikseen tarkemmin. Uusyrityskeskus (2020) listaa yritysmuodon valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi aloittavan yrityksen oppaassaan ainakin seuraavat: Perustajien lukumäärä Pääoman tarve ja saatavuus
9 9 Vastuut ja päätöksenteko Toiminnan joustavuus Toiminnan jatkuvuus Rahoittajien suhtautuminen Voitonjako ja tappion kattaminen Verotus Oikean yritysmuodon valinta yritystä perustettaessa on hyvinkin tärkeää. Virheratkaisuilla saattaa aiheuttaa yrityksen elinaikana suuria taloudellisia vahinkoja, esimerkiksi verotustilanteissa. Yritysmuotoa valittaessa on hyvä arvioida tilannetta viiden ja jopa kymmenen vuoden päähän. Valintaa tehdessä kannattaa asettaa hyvät ja huonot puolet vastakkain ja valita omaan toimintaan parhaiten soveltuva muoto. (Viitala 2006, 54-55). Patentti- ja rekisterihallituksen tekemästä tutkimuksesta selviää suosituimmat yritysmuodot ja niiden määrä Suomessa vuoden 2020 alussa. Suosituimmat yritysmuodot ja niiden määrä Suomessa (Kaupparekisterimerkintöjen perusteella) (Lähde: prh.fi tilasto 1/2020) Osuuskunnat Avoimet yhtiöt Kommandiittiyhtiöt Asunto-osakeyhtiöt Toiminimet Osakeyhtiöt Kuvio 1 Suosituimmat yritysmuodot ja niiden määrä Suomessa (prh.fi 2020) Toiminimi Toiminimi (Tmi) eli yksityinen elinkeinoharjoittaja, on yleisin toimintamuoto pienyritykselle, kun yrittäjä toimii yksin (Viitala 2006, 54). Yrityksen toimintaa suunniteltaessa on hyvä miettiä realistisesti yrityksen tulevaa liikevaihtoa. Liikevaihdon pysyessä alle eurossa, on toiminimi varsin kannattava vaihtoehto (Yrityksen perustaminen 2020.) Yrittäjä voi olla joko
10 10 liikkeenharjoittaja tai ammatinharjoittaja. Liikkeenharjoittaja on yrittäjä, jolla on liike oman asunnon ulkopuolella. Tällaisia voivat olla mm. parturikampaamoyrittäjä tai ravintoloitsija. Ammatinharjoittaja taas on yrittäjä, joka harjoittaa tiettyä ammattia, eikä hänellä välttämättä ole toiminnan suorittamiselle kiinteää toimipistettä. Näistä esimerkkejä ovat mm. taksinkuljettaja tai huoltomies. (Siikavuo 2003, 28). Toiminimen perustamista varten ei vaadita erillisiä yrityksen perustamisasiakirjoja, vaan pelkkä ilmoitus kaupparekisteriin riittää. Yrityksen perustajan tulee olla Euroopan talousalueella (ETA-alueella) vakituisesti asuva luonnollinen henkilö. (Uusyrityskeskus 2020). Perustaminen käy helposti ja nopeasti toiminimen perustamislomakkeella Y3, joko verkossa tai vaihtoehtoisesti paperisella lomakkeella, joka toimitetaan kaupparekisteriin. Toiminimi on perustamiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto, sillä perustamisilmoitus verkossa kustantaa 75 euroa ja paperisena lomakkeena 110 euroa. Sen perustamiseen ei myöskään vaadita alkupääomaa. (Yrityksen perustaminen 2020). Yksityisellä toiminimellä toimiva yrittäjä tekee sitoumukset ja solmii sopimukset omalla nimellään. Tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti yrityksen veloista ja sitoumuksista koko omaisuudellaan. Yrityksen tekemä tulos on yrittäjän henkilökohtaista tuloa. Yrittäjä ei kuitenkaan voi maksaa itselleen tai puolisolleen palkkaa, vaan palkanmaksu tapahtuu yksityisnostoina. (Viitala 2006, 56). Toiminimi on kuitenkaan harvoin yrityksen lopullinen yhtiömuoto. Se on mahdollista myöhemmin muuttaa avoimeksi yhtiöksi, kommandiittiyhtiöksi tai osakeyhtiöksi, kunhan kyseisen yhtiön perustamisen edellytykset täyttyvät. Yritysmuodon muutoksesta tehdään ilmoitus Verohallintoon sekä kaupparekisteriin. Muutoksesta on annettava liikkeen- tai ammatinharjoittajan lopettamisilmoitus lomakkeella Y6. Perustettavasta yhtiöstä on tehtävä perustamisilmoitus lomakkeella Y1 (osakeyhtiö) tai Y2 (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö). (Verohallinto 2020). Tilanne voisi tulla kyseeseen esimerkiksi kahden elinkeinoharjoittajan sopimuksesta yhdistää liiketoiminta tai vaihtoehtoisesti liiketoiminnan kasvaessa tarpeeksi suureksi. Osakeyhtiö Osakeyhtiö (Oy, Oyj) on Suomessa yleisin yritysmuoto. Arvioidun liiketoiminnan ja tuloksen ollessa suuri, on osakeyhtiö hyvä vaihtoehto toiminimelle. Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai useampi henkilö. Yhden-kahden henkilön yhtiöissä hallitukseen on kuitenkin nimettävä lisäksi yksi varajäsen, joka monessa tapauksessa on esimerkiksi perustajan puoliso tai kaveri. Perustaminen onnistuu joko verkossa tai vaihtoehtoisesti paperisella lomakkeella. Perustamisen kustannus on verkossa tehtäessä 330 euroa ja paperisella lomakkeella taas 380 euroa. Tämän lisäksi alkupääomaa on löydyttävä vähintään euroa, joko rahan tai muun pääoman muo-
11 11 dossa. YTJ:n sivuilta löytyy osakeyhtiön perustamispaketti, johon sisältyy Y1-lomakkeen lisäksi perustamissopimus, yhtiöjärjestys ja henkilötietolomake. (Yrityksen perustaminen 2020). Huomioitavaa on, että osakepääoma määräytyy sen mukaan, kuinka monta osaketta yritykselle halutaan. Esimerkiksi euron pääomalla ja 250 kappaleen osakemäärällä, yksittäisen osakkeen arvo on kymmenen euroa. Nämä sitten jaetaan osakkaiden kesken. Osakeyhtiön perustamisopas (2020) neuvoo pitämään osakkeiden määrän riittävän suurena, jotta tulevaisuudessa yrityksen kasvaessa niitä on helppo esimerkiksi jakaa uusien omistajien kesken. Osakeyhtiö on niin kutsuttu pääomayhtiö, jossa osakkeenomistajat vastaavat yhtiön velvoitteista sijoittamallaan pääomalla. Omistus on jaettu siirtokelpoisiin määräosiin, eli osakkeisiin. Siirtokelpoisuudella lyhykäisyydessään tarkoitetaan sitä, että osakkeen omistaja voi siirtää osakkeen omistuksen jollekin toiselle ilman yhtiön tai muiden osakkaiden lupaa. Osakkeen omistajan vaihto voi tapahtua esimerkiksi myymällä tai lahjoittamalla osake. Siirtokelpoisuutta on kuitenkin mahdollista rajoittaa yhtiöjärjestykseen sijoitettavalla lunastus- tai suostumuslausekkeella tai osakassopimuksella. (Yrityksen perustaminen 2020). Osakkeenomistajilla eli osakkailla on rajoitettu vastuu yhtiön toiminnasta, tarkoittaen sitä, että he eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yrityksen toiminnasta ja veloista, ainoastaan sijoittamansa pääoman kautta. Mikäli yhtiöllä menee huonosti ja se ajautuu konkurssiin, eivät sen omistajat ole vastuussa henkilökohtaisilla varoillaan yrityksen veloista. (Yrityksen perustaminen 2020). Osakeyhtiön yhtiömuotoa ei ole mahdollista muuttaa, vaan ainoa vaihtoehto on purkaa yhtiö ja lopettaa sen toiminta (Verohallinto 2020). 3 Aloittavan yrityksen rahoitus Usein yritystoiminnan alkuvaiheessa liiketoiminnan käynnistämiseen tarvitaan rahaa. Tarvittavat alkuinvestoinnit riippuvat paljon yrityksen liikeideasta ja toimialasta. Esimerkiksi omaa osaamista myytäessä tarvittavien alkuinvestointien määrä jää yleensä suhteessa pieneksi, verrattaessa joidenkin konkreettisten tuotteiden myyntiin. Kun liiketoiminta käynnistyy ja tulee kannattavaksi, voidaan siitä syntyvillä tuloilla kattaa liiketoiminnan kuluja ja tulevia investointitarpeita. (Uusyrityskeskus 2017). Liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa rahoituslaskelmien avulla selvitetään, kuinka paljon alkuinvestointeja yrityksen perustaminen vaatii ja minkälainen käyttöpääoma tarvitaan yritystoiminnan käynnistämiseen. Myös mahdolliset rahanlähteet selvitetään jo hyvin alkuvaiheessa. Rahoitusmahdollisuuksiin kannattaa perehtyä kunnolla ajan kanssa, koska oikeita valintoja tekemällä on mahdollista säästää rahaa. (Siikavuo 2003, 183).
12 Yrityksen taloudelliset ennustelaskelmat Tärkeänä osana liiketoimintasuunnitelmaa ovat yrityksen rahoituslaskelmat, joiden avulla selvitetään yritystoiminnan aloittamiseen tarvittava rahamäärä ja millä keinoin kustannukset saadaan katettua. Sen lisäksi tehdään ennusteita yrityksen tulo- ja menoeristä sekä arvioidaan tarvittavia myyntimääriä, joilla yritystoiminnasta saadaan kannattavaa. Sen lisäksi, että laskelmat avaavat kannattavuuslukuja yrittäjälle itselleen, usein myös yritystukia tai rahoitusta haettaessa on edellytyksenä, että yrityksen rahoitus-, kannattavuus- ja myyntilaskelmat on tehty osana liiketoimintasuunnitelmaa. (Uusyrityskeskus 2017). Rahoituslaskelman tarkoituksena on selvittää yritystoiminnan aloittamisen rahan tarpeen lisäksi se, mistä raha saadaan. Rahan tarpeisiin kirjataan alun investoinnit ja hankinnat, joita tarvitaan yritystoiminnan aloittamiksesi. Näitä ovat esimerkiksi yrityksen rekisteröintimaksut, alkuvarasto, tuotantoon tarvittavat koneet, takuuvuokrat sekä käyttöpääoma ensimmäisiä toimintakuukausia varten. Käyttöpääoma vastaa niitä kiinteitä kuluja, jotka juoksevat riippumatta yrityksen tekemästä tuloksesta (mm. palkat, vuokrat, vakuutukset, kirjanpito ym.). Rahan lähteet taas voivat muodostua esimerkiksi omista sijoituksista yritykseen, lainoista, yritystuista tai ulkopuolisista oman pääoman sijoituksista. Starttiraha ei kuulu yrityksen rahoituksen lähteisiin, sillä se on lähtökohtaisesti tarkoitettu kattamaan yrittäjän elämisen kuluja alkuvaiheessa. Rahoituslaskelmassa on tärkeää, että rahan lähteet kattavat rahan tarpeet kokonaan. (Uusyrityskeskus 2017). Kannattavuuslaskelman avulla saadaan selvitettyä tarvittava myynnin määrä, jolla saadaan katettua kaikki yritystoiminnan kustannukset. Laskelma tehdään ennen yritystoiminnan aloittamista, jolloin tulosta ei vielä synny. Pistettä, jossa yrityksen tulolla saadaan katettua juuri yrityksen menot, kutsutaan kriittiseksi pisteeksi. Liiketoiminnalle asetetaan tavoite ja kannattavuuslaskelman avulla pystytäänkin selvittämään sellainen myyntimäärien, -hintojen ja kustannuksien yhdistelmä, jolla päästään asetettuun tavoitteeseen. (Uusyrityskeskus 2017). Myyntilaskelma on tarpeellinen apuväline niin yritystä perustettaessa, kuin myös myöhemmin. Myyntilaskelma kertoo, mitä yritys myy, millä hinnalla ja kenelle, eli toisin sanoen mistä ja kuinka paljon rahaa saadaan. Se voi yksinkertaisesti olla paperille kirjattu laskelma siitä, kuinka monta tuntia palveluaan aikoo viikon aikana myydä ja millä hinnalla. Ennuste myytävien tuotteiden tai palveluiden kappalemääristä ja hinnoista kannattaa pitää realistisena, sillä sen perusteella voidaan myös arvioida palvelun kannattavuutta myyntikatteen avulla. (Y-studio 2020).
13 Yrityksen rahoitusmuodot Pääomarahoitus Pääomarahoitus jakautuu kahteen osaan, omaan rahoitukseen ja vieraaseen rahoitukseen. Omaksi pääomarahoitukseksi katsotaan yrittäjän yritystoimintaan sijoittamat omat varat tai omaisuus. Yritystoiminnan jatkuessa yrityksen voittovaroja voidaan jättää yritykseen ja näin rahoittaa yritystä oman pääoman ehtoisesti. Myös osakeyhtiön järjestämät uusmerkintä osakeannit kuuluvat tähän ryhmään, sillä osakkeen omistajat sijoittavat näin lisää rahaa yritykseen. Pääomarahoitusta tarjoavat myös kehitysyhtiöt sekä sijoitusyhtiöt. Pienyrityksen perustamisvaiheessa tyypillisin oman pääomarahoituksen muoto on kuitenkin yrittäjän omat sijoitukset yritykseen. (Taloustieto Oy 2020). Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ovat tyypillisesti erilaiset lainat. Vieras pääoma jaetaan usein lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen. Lyhytaikaiseksi vieraaksi pääomaksi katsotaan velka, joka erääntyy maksettavaksi alle vuodessa. Pitkäaikainen vieras pääoma taas erääntyy maksettavaksi yli vuoden kuluttua. Esimerkkejä lyhytaikaisesta vieraasta pääomasta ovat esimerkiksi ostovelat ja tililuotot ja pitkäaikaisesta taas pankkilainat, TEL-lainaus, muut vakuutusyhtiölainat sekä joukkovelkakirjalainat. (Taloustieto Oy 2020). Starttiraha Starttiraha on aloittavan yrittäjän toimeentuloa turvaava tuki yrityksen alkutaipaleelle, kun yritystoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen ovat vielä kesken. Starttiraha on henkilökohtaista, veronalaista tuloa. Tukea maksetaan enintään viitenä päivänä viikossa ja sen suuruus on 33,66 /päivä. Sitä on mahdollista saada yrityksen ensimmäisille 6-12 kuukaudelle. Kyseessä on harkinnanvarainen tuki, jonka myöntämisestä päättää TE-toimisto. (TE-palvelut 2020). Starttirahan hakemista varten tulee: Tehdä liiketoimintasuunnitelma ja laatia realistinen budjetti. Toimittaa TE-toimistolle rahoitussuunnitelma ja mahdollinen rahoitustarjous, kannattavuus- ja myyntilaskelmat sekä verovelkatodistus. Aloitettava yritystoiminta vasta starttirahan myöntämisen jälkeen. Siirryttävä päätoimiseksi yrittäjäksi. Varmistettava että yrittäjyydelle löytyy tarvittava osaaminen ja valmiudet. Tehtävä hakemus Oma Asiointi -palvelussa tai tulostettavalla lomakkeella.
14 14 Yrityksen perustamista suunniteltaessa kannattaa ensin yhteyttä TE-toimistoon. Hakemus liitteineen kannattaa valmistella huolellisesti ja varata hakemiseen tarpeeksi aikaa. Starttirahan myöntämiseksi voidaan edellyttää esimerkiksi yrittäjyyskurssien käymistä, jotta tarvittavat valmiudet yrittäjyyteen löytyvät. Liiketoimintasuunnitelman ja laskelmien laatimisessa apua on mahdollista saada mm. uusyrityskeskuksilta. (Yrittäjät 2020). Julkinen rahoitus Yritysrahoituksen yhtenä merkittävänä toimijana on julkinen rahoitus. Julkinen sektori on usein mukana takaamassa lainoja, rahoittamassa liiketoiminnan käynnistyessä tai jakamassa kuluja yrityksen alkutaipaleella. Aloittava yritys voi saada tukea yritystoiminnan aloittamiseen esimerkiksi ELY-keskukselta ja Business Finlandilta. (Lindberg 2016, 93). Business Finland (entinen Tekes ja Finpro) on keskeinen yritystoiminnan tukija, joka toimii rahoittajana yrityksille, kouluille ja tutkimuslaitoksille pääasiassa uuteen ja innovatiiviseen liiketoimintaan liittyen. Etenkin pienet ja keskisuuret, vientiin ja kansainväliseen kasvuun tähtäävät yritykset, joilta löytyy tarvittava kyky ja halu menestyä, ovat Business Finlandin kohderyhmää. Rahoitus voi olla avustusta tai pääomalainaa, riippuen siitä minkälaiseen käyttötarkoitukseen sitä haetaan. Business Finland ei yleensä vaadi lainalle vakuutta ja sen korko on perustasoa huokeampi. Laina voidaan osittain tai kokonaan jättää perimättä takaisin, mikäli projekti ei johda kannattavaan liiketoimintaan. Hakemus rahoituksesta jätetään asiointipalveluun, sisältäen projektisuunnitelman ja projektin yksityiskotaiset tiedot. (Yrittäjät 2020; Uusyrityskeskus 2020). ELY-keskus on toinen julkisen sektorin rahoittaja, jolta pk-yritysten on mahdollista hakea yrityksen kehittämisavustusta. Avustusta myönnetään mm. erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin, kuten yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen tai tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Sitä varten laaditaan kehittämishanketta koskeva hankesuunnitelma, joka sisältää suunnitellun hankkeen yksityiskohdat. Avustusta saavalla yrityksellä tulee olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan kunnossa. (Lindberg 2016, 95; Uusyrityskeskus 2020). Pääomasijoitukset Pääomasijoitus on rahoituksen muoto, jossa ammattimainen sijoittaja tekee sijoituksen yritykseen ja tyypillisesti vastineena saa osuuden yrityksen osakkeista. Sijoitusmuoto on tyypillinen voimakasta kasvua hakeville yrityksille, mutta myös startupeille. Hyötynä tässä sijoitusmuodossa erityisesti on riskin jakautuminen useamman omistajan kesken, tulorahoitusta nopeamman kasvun mahdollistaminen sekä pääomasijoittajan mukana tuoma osaaminen ja kontaktit. Sijoituksen yhteydessä useimmiten kuitenkin luovutaan suuresta osasta yrityksen omistusta, joten rahoitusmuoto ei välttämättä sovi kaikille yrittäjille. (Pääomasijoittajat 2020).
15 15 4 Yrittäjän sosiaaliturva Myös yrittäjän elämään kuuluu muutoksia, joista osa on suunniteltuja ja osa ennalta arvaamattomia. Yrittäjän elämässä voi sattua ja tapahtua välillä ennalta arvaamattomia asioita. Myös yrittäjällä on oikeus samoihin etuuksiin kuin työntekijällä tilanteessa, jossa hän ei omalla työskentelyllään pysty varmistamaan toimeentuloaan. Kuitenkin yrittäjän työskentelyn erotessa työntekijästä, on myös etuuksien saantiedellytyksissä eroja. Ennen yritystoiminnan aloittamista onkin hyvä perehtyä, miten näihin tapahtumiin on mahdollista varautua ennalta. (Ilmarinen 2020) Yrittäjän lakisääteinen toimeentuloturva perustuu yrittäjän eläkevakuutukseen (YEL). Vakuutusta ottaessa yrittäjä arvioi oman työtulonsa määrää. Työtulolla tarkoitetaan yrittäjän vuoden aikana saamaa palkkaa, jonka perusteella YEL-vakuutuksen hinta määräytyy. Yrittäjä määrittelee itse YEL-työtulonsa tason, eli se ei määräydy suoraan verotettavan tulon tai yrityksen tekemän voiton perusteella. Mitä korkeammalle YEL-työtulon taso on asetettu, sitä parempi eläke- ja sosiaaliturvan taso yrittäjällä on. (Ilmarinen 2020) Eläkevakuutusmaksulla rahoitetaan pelkästään yrittäjän eläke-etuudet. YEL-työtulonsa perusteella yrittäjä kuitenkin maksaa myös sairausvakuutuksen työtulovakuutusmaksua sekä mahdollisen palkkatulonsa perusteella työnantajan sosiaaliturvamaksua, joilla rahoitetaan sairausvakuutuslain mukaiset etuudet (mm. sairauspäiväraha, vanhempainpäivärahat, kuntoutusraha). Vuosituloon lasketaan edeltävän 12-kuukauden YEL-työtulo. (Ilmarinen 2020) Esimerkiksi itsensä YEL-työtulominimin mukaan vakuuttava yrittäjä ei juurikaan hyödy työeläkevakuutuksestaan vaan työeläkelakien vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden sijaan hän todennäköisemmin saa kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmän mukaisia eläkkeitä, joita saavat lähtökohtaisesti myös henkilöt, jotka eivät työskentele lainkaan. Hän ei tule myöskään koskaan saamaan minimipäivärahaa suurempaa etuutta sairastuessaan tai jäädessään vanhempainvapaalle. Työttömyyden kohdatessa hän on työmarkkinatuen varassa. (Yrittäjät 2020) 4.1 Työttömyysturva Yritystoiminnan loppuessa voi yrittäjä saada työttömyysetuutta, kuten ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa, soviteltua päivärahaa tai työmarkkinatukea. Yritystoiminnan loppuessa on ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Lähtökohtaisesti yritystoiminnan tulee loppua kokonaan, jotta yrittäjä voi saada työttömyysetuutta. Työttömyyskassan jäsenenä yrittäjä voi saada päivärahaa, joka on myös sidoksissa YEL-työtuloon. Edellytyksenä ansiosidonnaisen päivärahan saamiselle on työttömyyttä edeltävän 48 kuukauden aikana vähintään 15 kuukauden mittainen yritystoiminta ja riittävän suuri YEL-työtulo (vuonna 2020
16 euroa vuodessa). Työttömyyskassaan kuulumaton yrittäjä voi saada Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea työttömyysajaltaan. (Työeläke.fi 2020) 4.2 Sairauspäiväraha Yrittäjä on sairastuessaan oikeutettu saamaan yrittäjän sairauspäivärahaa, joka korvaa alle vuoden kestävää sairaudesta johtuvaa ansionmenetystä. Päivärahaoikeus syntyy sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden perusteella ja siihen ovat oikeutettuja pysyvästi Suomessa asuvat vuotiaat yrittäjät. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy YEL-työtulon perusteella ja sitä haetaan Kelalta. Sairauspäivärahaa tulee hakea kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Päivärahan maksulle on asetettu omavastuuaika, joka on YEL-vakuutetuilla sairastumispäivä. Jos yrittäjällä ei ole YEL-vakuutusta, lisätään omavastuuaikaan sairastumispäivän lisäksi seuraavat yhdeksän arkipäivää. Myös omavastuuajalta on mahdollista saada korvausta, jota kutsutaan YEL-päivärahaksi. Sairauden pitkittyessä ja ylittäessä asetetun omavastuuajan, vaihtuu maksettava etuus sairauspäivärahaksi. Työkyvyttömyyden jatkuessa enimmäisajan yli, yrittäjä voi hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. (Yrittäjät 2020) Sairauspäivärahan suuruus määräytyy YEL-työtulon perusteella, ja työtulon tarkasteluaika on työkyvyttömyyttä edeltävä 12 kuukauden mittainen ajanjakso. Vuosituloon huomioidaan palkkatulot, vakuutuspalkka, YEL- ja MYEL-työtulo, tietyt etuudet sekä tietyt ansionmenetyskorvaukset. Vuositulo voi muodostua myös useammasta edellä mainitusta tulosta. Jos tarkastelujakson tulot ovat hyvin pienet tai niitä ei ole, on maksettava päiväraha vähintään vähimmäismääräinen. (Yrittäjät 2020) Yrittäjän työhön paluuta ja työssä pysymistä pyritään tukemaan osasairauspäivärahalla. Vapaaehtoisen osa-aikaisen töihin paluun ajalta yrittäjä voi saada tukea, mutta edellytyksenä on henkilöä hoitavan lääkärin arvio siitä, että töihin on mahdollista palata vaarantamatta yrittäjän toipumista tai terveyttä. Osasairauspäivärahan saamiseksi työmäärän on oltava prosenttia vähäisempi työkyvyttömyyttä edeltäneestä ajasta ja sitä maksetaan enintään 120 arkipäivän ajan kahden vuoden tarkastelujakson ajalta. Maksettavan etuuden suuruus on on puolet sairauspäivärahan määrästä. (Yrittäjät 2020) 4.3 Yrittäjän työterveyshuolto Yrittäjän sairastuessa on sairauden asianmukainen hoito keskeisessä roolissa työhön paluun varmistamiseksi. Yrittäjän työterveyshuoltoa ei ole pakollista järjestää, mutta se saattaa usein olla kannattavaa. Yrittäjä kantaa kokonaisvastuun yrityksen toiminnasta ja kannattavuudesta, joka on usein syy siihen, ettei sairauspoissaoloihin ole varaa ja että terveydellisiin ongelmiin kiinnitetään huomiota vasta kun ongelma on edennyt vakavaksi. Ennaltaehkäisevin
17 17 toimin ja hyvän työterveyshuollon tuella on mahdollista pitää huolta yrittäjän hyvinvoinnista ja jaksamisesta, ja näin ehkäistä pitkäaikaisia sairaudesta johtuvia työkyvyttömyysjaksoja. (Yrittäjät 2020). Työterveyshuollon sisältö määräytyy yrittäjän omien tarpeiden mukaan ja siitä tehdään sopimus yrittäjän ja työterveydenhuoltopalveluita tarjoavan toimijan kanssa. Työterveyshuolto auttaa ennaltaehkäisemään terveydellisiä ongelmia ja tukee yrittäjän jaksamista, hoitaa sairauksia ja ohjaa hänet kuntoutukseen sairauden tai vamman jälkeen. Oikeanlainen hoito varmistaa yrittäjän mahdollisimman tehokkaan toipumisen ja työhön paluun. Työterveyshuoltopalveluja tuottavat terveyskeskukset ja yksityiset lääkäriasemat. Työterveyshuollon kustannuksiin on mahdollista saada tukea Kelalta. (Yrittäjät 2020) 5 Vakuutukset Aloittavan yrityksen ja yrittäjän vakuutukset voivat muodostua hyvinkin tärkeiksi siinä vaiheessa, kun kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. On tärkeää hahmottaa, mitä ovat yrittäjän ja yrityksen pakollisia vakuutuksia ja mistä vapaaehtoisista vakuutuksista voisi olla hyötyä matkan varrella. Tarve riippuu pitkälti yrityksen toimialasta ja siitä, työllistääkö yritys yrittäjän lisäksi muita henkilöitä. Pakollisessa vakuutusturvassa on kuitenkin yhtäläisyyksiä yritysmuodosta ja toimialasta riippumatta. 5.1 Yrittäjän eläkevakuutus Yrittäjä vastaa itse omasta työeläketurvastaan, ja eläkelaki velvoittaakin yrittäjää vakuuttamaan itsensä tiettyjen lakisääteisten turvien osalta. Ainoa yrittäjälle pakollinen vakuutus on yrittäjän eläkevakuutus, eli YEL. YEL-vakuutus turvaa yrittäjän toimeentuloa sairastuessa, työttömäksi jäädessä, perheenlisäystä saadessa tai jäädessä eläkkeelle. YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturvan perusta ja sen perusteella lasketaan: vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osittainen vanhuuseläke sairauspäiväraha äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä osittainen vanhempainraha erityishoitoraha kuntoutusraha mahdollisuus työttömyyspäivärahaan ja perheelle maksettava perhe-eläke yrittäjän kuolemantapauksen yhteydessä.
18 18 Yrittäjä on itse vastuussa YEL-vakuutuksen ottamisesta kuuden kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Vakuuttamista valvoo Eläketurvakeskus, joka voi ottaa yrittäjän puolesta YEL-vakuutuksen tämän laiminlyödessä vakuuttamisvelvollisuutta. Jos vakuutus otetaan määräajan jälkeen, voi yrittäjä joutua maksamaan korotetun työeläkevakuutusmaksun. (Ilmarinen 2020). Vakuutusta ottaessa on arvioitava omaa työtulonsa määrää. Työtulolla tarkoitetaan yrittäjän vuoden aikana saamaa palkkaa, jonka perusteella YEL-vakuutuksen hinta määräytyy. Yrittäjä määrittelee itse YEL-työtulonsa tason, eli se ei määräydy suoraan verotettavan tulon tai yrityksen tekemän voiton perusteella. Mitä korkeammalle YEL-työtulon taso on asetettu, sitä parempi eläke- ja sosiaaliturvan taso yrittäjällä on. Vakuutuksen hinta muodostuu maksuprosentin mukaan, joka on vuonna ,10-25,60 prosenttia YEL-työtulosta. YEL-vakuutuksen turva ja hinta ovat samat vakuutuksen tarjoajasta riippumatta. Työtulolle on asetettu ala- ja ylärajat, jotka vuonna 2020 ovat 7 958,99 euroa ja euroa. (Yrityksen perustaminen 2020). 5.2 Muut pakolliset vakuutukset Monissa tapauksissa YEL-vakuutus on yrittäjälle ainoa pakollinen vakuutus. Kuitenkin jos yritys työllistää henkilöitä, on työntekijän vakuuttamisesta pääsääntöisesti vastuussa yrittäjä. Työntekijälle otettavia pakollisia vakuutuksia ovat työntekijän eläkevakuutus (TyEL), työtapaturmavakuutus, työntekijäin ryhmähenkivakuutus. Lisäksi työnantaja vastaa työttömyysvakuutusmaksujen maksusta. (If 2020). Työntekijän eläkevakuutus (TyEL), vastaa työntekijän eläketurvasta. TyEL-vakuutus on pakollinen vakuutus, mikäli työ tehdään työsuhteessa, työtekijä on vuotias ja mikäli työstä maksettu palkka on vähintään 60,57 euroa kuukaudessa. Työalalla tai työsuhteen kestolla ei ole merkitystä vakuuttamisvelvollisuuteen. Työntekijän eläkevakuutusmaksu määräytyy Työntekijän eläkelain mukaisesti, ja on tietty prosenttiosuus maksetuista palkoista. Työntekijä vastaa osasta vakuutusmaksua itse, jonka työnantaja tilittää suoraan työntekijän palkasta vakuutusyhtiölle. (If 2020). Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan työnantajan on vakuutettava työntekijänsä työtapaturmien varalta, mikäli maksetut palkat kalenterivuoden aikana ylittävät euroa. Työtapaturmavakuutus kattaa töissä ja työmatkalla sattuneet tapaturmat sekä työn aiheuttamat ammattitaudit. Vakuutuskorvauksen piiriin kuuluu mm. sairaanhoitokuluja, päivärahaa oman vuosityöansion mukaan, tapaturmaeläkettä, kuntoutusrahaa ja muita kuntoutusetuuksia, haittarahaa pysyvästä haitasta, perhe-eläkettä ja hautausapua. Vakuutusmaksu on tietty prosenttiosuus maksetuista palkoista ja siihen vaikuttaa yrityksen toimialan lisäksi se, kuinka riskialtista työ on. (If 2020).
19 19 Työntekijän ryhmähenkivakuutus on työnantajan ottama henkivakuutus työntekijöilleen. Yleissitovat työehtosopimukset velvoittavat työnantajaa vakuuttamaan työntekijänsä ryhmähenkivakuutuksella. Vakuutuksen tarkoitus on turvata vakuutetun perheen välitön toimeentulo puolison tai lapsen huoltajan kuolin tapauksessa. Vakuutus on voimassa sekä työ- että vapaa-ajalla. Ryhmähenkivakuutuksen maksu on työtapaturmavakuutuksen tavoin prosenttiosuus palkkakuluista. (TRHV 2020). On myös olemassa joitakin toimialakohtaisia poikkeuksia pakollisien vakuutuksien saralla, joista Yrityksen-perustaminen.net (2020) listaa seuraavasti: Maatalousyrittäjän eläkevakuutus eli MyEL, turvaa YEL:in tapaan maatalousyrittäjän sosiaaliturvaa. Nimensä mukaisesti se on tarkoitettu viljelijöille, kalastajille, poronhoitajille sekä metsänomistajille. Apurahansaajan eläkevakuutus eli MYEL, joka on suunnattu Taiteen ja tieteen apurahansaajille ja huolehtii edelleen vakuutetun sosiaaliturvasta. Terveyden- tai sairaanhoitoalan yritystoimintaa harjoittava yrittäjä tarvitsee potilasvakuutuksen, joka korvaa hoitotoimenpiteiden yhteydessä potilaille aiheutuneita vahinkoja. Vakuuttamisvelvollisuus koskee esimerkiksi yksityisiä hierojia, fysioterapeutteja, optikoita, hammaslääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Vakuutuksen hinta määräytyy alakohtaisen riskiluokituksen perusteella. Vakuutuksen voi ottaa joko suoraan vakuutusyhtiöltä tai oman alan ammattiliitolta. Yritykset, joiden liiketoimintaan tarvitaan ympäristöviranomaisen lupa ja siihen liittyy riski ympäristövahingoille tai -haitoille, ovat velvollisia ottamaan ympäristövahinkovakuutuksen. Poikkeuksena ovat kuitenkin toiminimiyrittäjät. Vakuutuksen tarkoitus on varmistaa ympäristövahinkojen kustannuksien kattaminen myös niissä tilanteissa, joissa kustannuksia ei saada perittyä vahingon aiheuttajalta. Vakuutuksen hinta riippuu yrityksen toiminnasta ja koosta. Liikennevakuutus on pakollinen kaikille tieliikennekäytössä oleville moottoriajoneuvoille ja peräkärryille.
20 Vapaaehtoiset vakuutukset Erilaiset terveyteen ja yrityksen taloudelliseen tilanteeseen liittyvät riskit ovat asioita, joita yrittäjän on hyvä ottaa huomioon yritystoimintaa aloittaessa. Niillä voi olla suuria taloudellisia seurauksia yritykselle ja näin ollen ne voivat vaarantaa yrityksen toiminnan. Yrittäjä voikin täydentää omaa sekä yrityksensä turvaa erilaisilla vapaaehtisilla vakuutuksilla. (If 2020). Yrittäjä on useimmiten itse yrityksensä tärkein voimavara. Nopean hoitoon pääsyn varmistamiseksi yrittäjä voi vakuuttaa itsensä pakollisien vakuutuksien lisäksi mm. tapaturman tai sairauden varalta, joka mahdollistaa myös mahdollisimman nopean toipumisen ja töihin paluun. Työssään matkusteleva yrittäjä voi tarvita matkavakuutuksen, joka kattaa sekä työ- että vapaa-ajan matkat. Nopean hoitoon pääsyn lisäksi vakuutukset tietysti avustavat myös hoitokulujen kustannuksissa, joka on usein tärkein osuus jo valmiiksi työkyvyttömyydestä aiheutuneiden pienentyneiden tulojen takia. (If 2020) Yrityksen toimintaan ja omaisuuteen liittyviä vakuutuksia ovat mm. vastuuvakuutus, oikeusturvavakuutus, omaisuusvakuutus ja keskeytysvakuutus. Yrityksen omaisuudelle voi myös tapahtua vahinkoja, jotka voivat aiheutua joko ihmisen toiminnasta tai esimerkiksi luonnonilmiön takia. Vakuutuksella voidaan turvata mm. rakennuksiin, työkoneisiin, ohjelmistoihin, rahaan ja arvopapereihin sekä myytäviin tavaroihin kohdistuvia vahinkoja. Omaisuusvakuutus on yleisnimike, joka sisältää erilaisia pienempiä vakuutuskokonaisuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi palovakuutus, varkausvakuutus tai kuljetusvakuutus. Hinta määräytyy vakuutuksen sisällön ja vakuutusehtojen mukaan. (Yrityksen perustaminen 2020). Keskeytysvakuutuksella voidaan kattaa menetyksiä, jotka johtuvat liiketoiminnan äkillisestä keskeytymisestä. Keskeytysvakuutuksesta korvattavia vahinkoja voivat olla esimerkiksi työkoneiden yllättävät rikkoutumiset tai toiminnan kannalta tärkeän henkilön työkyvyttömyys. Myös keskeytysvakuutus on lähinnä yleisnimike, jonka alle nivoutuvat mm. omaisuuskeskeytysvakuutus ja riippuvuuskeskeytysvakuutus. Vastuuvakuutus auttaa yrittäjää tilanteissa, joissa yritys joutuu korvausvelvolliseksi toiselle aiheutuneessa vahingossa. Vakuutuksen on siis tarkoitus tuoda turvaa yrittäjän itsensä, työntekijöiden tai tuotteiden aiheuttamien vahinkojen varalle. Vastuuvakuutus on tyypillisesti yksi yrityksen tärkeimpiä vakuutuksia alasta riippumatta, mutta toimialalla voi luonnollisesti olla vaikutusta sen riskialttiuden mukaan vakuutuksen hintaan. (Yrityksen perustaminen 2020). Yrittäjä joutuu monesti tekemään sopimuksia koskien yrityksen liiketiloja, hankintoja tai työntekijöitä. Sopijaosapuolten välille voi syntyä erimielisyyksiä, joita voidaan joutua puimaan käräjäsalissa asti. Oikeudenkäyntikulut nousevat helposti pienissäkin riita-asioissa korkeiksi, ja näin ollen voivat vaikuttaa yrityksen talouteen. Oikeusturvavakuutuksella saadaan
21 21 turvaa yrityksen riitautuessa ja joutuessa puimaan riitoja käräjäsalissa asti. Vakuutus korvaa nimensä mukaisesti kohtuullisia asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja, jotka aiheutuvat yrityksen toiminnasta. Oikeusturvavakuutuksesta ei tosin ole hyötyä, jos itse syyllistyt rikolliseen toimintaan, joka johtaa käräjille. Kuten monissa muissakin yritysvakuutuksissa, myös oikeusturvavakuutuksen hinta määräytyy riskiperusteisesti. (Yrityksen perustaminen 2020) 6 Verotus 6.1 Toiminimen verotus Toiminimi maksaa veroja yrityksen tekemän tuloksen perusteella, joka tarkoittaa siis rahamäärää, joka tilikaudelta jää viivan alle liikevaihdosta mahdollisen arvonlisäveron ja yritystoiminnan kulujen vähentämisen jälkeen. Useimmiten toiminimen maksamat verot ovat ansiotulovero ja arvonlisävero. Ansiotulojen verotus on palkansaajan tavoin progressiivista, eli veroprosentti määräytyy tulojen suuruuden mukaan. (Yrityksen perustaminen 2020). Toiminimiyrittäjällä on oikeus verottaa enintään 20 prosentin suuruinen osuus edeltävän vuoden nettovarallisuudesta pääomatulona. Toiminimen nettovarallisuus lasketaan vähentämällä yritystoiminnan varoista velat sekä 30 prosenttia työntekijöille maksetuista palkoista. Yritystoiminnan varoiksi ei nettovarallisuutta laskettaessa huomioida pankkitilillä olevia rahoja, vaan siihen voidaan huomioida esimerkiksi omistettu liike- tai varastotila tai työkoneita. Pääomatuloveroaste on alle euron pääomatuloissa kiinteä 30 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia, jonka takia pienyrityksen tulos on usein kannattavaa verottaa kokonaan ansiotulona. (Yrityksen perustaminen 2020; Verohallinto 2020). Yritystoimintaa voi harjoittaa myös palkkatyön ohessa. Sivutoimisen yrittäjän palkkatyöstä saatu palkka ja toiminimen tekemä tulos lasketaan verotuksen näkökulmasta yhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jos palkkatyöstä saatu vuosiansio on euroa ja toiminimen tulos euroa, maksetaan toiminimen tekemästä tuloksesta suhteellisesti iso osuus veroja. Sivutoiminen yrittäjä voi arvioida päätoimensa verokorttiin sekä palkkatyöstä että yritystoiminnasta saadut tulot ja maksaa verot näin. Toinen tapa on maksaa toiminimen tuloksesta veroa ennakkoverona, jota käsitellään tarkemmin myöhemmässä kappaleessa. (Yrityksen perustaminen 2020). Toiminimiyrittäjän veroilmoitus pitää antaa tänä vuonna mennessä. Sen voi täyttää joko Verohallinnon OmaVero-palvelussa tai paperilomakkeella. Paperilomakkeella on otettava huomioon postitusaika ja huolehdittava lomakkeen perillä olosta määräpäivään mennessä. Veroilmoituksen myöhästyessä yrittäjä joutuu maksamaan myöhästymismaksun. Puutteellisesta tai kokonaan palauttamatta jääneestä veroilmoituksesta voi seurata veronkorotus. Perusteellisesta syystä veroilmoituksen palauttamiselle voi hakea lisäaikaa. Yrittäjän on huolehdittava
22 22 myös henkilökohtaisen veroilmoituksen jättämisestä, jonka määräpäivä on sama (Verohallinto 2020). 6.2 Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, jonka tekemä tulos verotetaan osakeyhtiön tulona. Osakeyhtiö maksaa tulostaan yhteisöveroa eli yhteisön tuloveroa. Vuonna 2020 yhteisövero on 20 prosenttia. Osakeyhtiön tulos lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset kulut. Kuluiksi lasketaan muun muassa omistajan itselleen, sekä mahdollisille työntekijöille maksettu palkka. Jos tulot ovat suuremmat kuin menot, osakeyhtiölle syntyy tilikaudelta tulosta. Jos taas tulot eivät riitä kattamaan menoja, syntyy osakeyhtiölle tappiota. Verotuksessa vahvistetut tappiot voidaan vähentää 10 seuraavan verovuoden aikana yrityksen tekemästä tuloksesta. Verohallinto huolehtii tappioiden vähentämisestä automaattisesti. Yritystoiminnan tuloksesta maksetaan vero ennakkoon ennakkoverona. (Verohallinto 2020). Osakeyhtiön omistajan itselleen maksama palkka verotetaan normaalin palkansaajan tapaan omistajan ansiotulona. Ansiotulot verotetaan siis progressiivisesti, eli veroprosentti nousee tulojen noustessa. Palkan lisäksi omistaja voi saada osakeyhtiöltä osinkoja sekä luontoisetuja, kuten auto- tai puhelinetuja. Osingonjako tapahtuu vasta osakeyhtiön tuloksen verotuksen jälkeen. Osinkotulo voi olla omistajalle joko ansio- tai pääomatuloveroa. Osinkojen verotus riippuu jaettavien osinkojen määrästä. Jos jaettujen osinkojen määrä on alle 8 prosenttia niin sanotusta osakkeiden matemaattisesta arvosta, on alle jäävä huojennettua verotettavaa. Alle 8 prosentin jaetuista osingoista 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verotonta (jos tulo on alle euroa). Verottoman tulon ylittäessä euroa, ylittävästä osasta 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata. Osakkeen matemaattisen arvon saa jakamalla osakeyhtiön nettovarallisuuden yrityksen ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. (Tomperi 2015, 193; Yrityksen perustaminen 2020). Verotuksellisesti palkan- ja osinkojen maksussa on eroja, joten yrittäjän kannattaa laskea etukäteen verotuksellisesti kannattavin tapa. Pienyrittäjälle omistajan on usein järkevintä nostaa rahat ulos palkkana, mutta osinkoja koskeva huojennettu veroetu kannattaa kuitenkin hyödyntää. Rahan nostotapaan vaikuttaa toki myös aikataulu, jolla voitot on tarkoitus ottaa ulos. (Verohallinto 2020). Osakeyhtiön veroilmoitus tehdään joko Verohallinnon OmaVero-palvelussa tai paperisella lomakkeella niissä tapauksissa, joissa sähköinen ilmoittaminen on esimerkiksi teknisen esteen vuoksi mahdotonta. Paperisen veroilmoituksen liitteeksi vaadittavista lisäselvityksistä kerrotaan tarkemmin Verohallinnon ohjeissa. Osakeyhtiön veroilmoitus on annettava 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. (Verohallinto 2020).
Käsitteitä yrittäjyydestä
1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma Sisältää esim. yritysmuodon valinnan, talouden ja markkinoinnin suunnittelun,
Käsitteitä yrittäjyydestä
1 Käsitteitä yrittäjyydestä Käsitteitä Liikeidea: yrityksen perusajatus Vastaa kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Liiketoimintasuunnitelma: liikeidea käytäntöön Sisältää esim. yritysmuodon
Aloittavan yrittäjän palvelut. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman
Aloittavan yrittäjän palvelut Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto John Forsman Palvelut Aloittavat yrittäjät yritysneuvonta starttiraha koulutus työkokeilu (työtön työnhakija) Työnantajat työpaikkailmoitukset
Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki
Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?
Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla
Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa
TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut
TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu maksetaan kaikista työntekijöistä jotka ovat 16-67-vuotiaita. Se maksetaan oma-aloitteisesti
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA. OTTY ry
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OTTY ry 7.6.2017 TAUSTAA Suomessa 26 palkansaajakassaa ja kaksi vuonna 1995 perustettua yrittäjäkassaa työttömyyskassojen määrä vähentynyt 42lla vuoden 1992 jälkeen työttömyyskassojen
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan
YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta
YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden
Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n
Kevytyrittäjän sosiaaliturva
Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2018 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Sairauspäiväraha
Kevytyrittäjän sosiaaliturva
Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2017 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Sairauspäiväraha
Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen
1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja
b. Tukiraha, esim starttiraha (työ- ja elinkeinotoimisto) > ei yritystuki, vaan tarkoitettu toimeentulotueksi > harkinnanvaraista n 6 + 6 + 6 kk
OSA 6: Talousasiaa RAHOITUSLASKELMA osoittaa toiminnan kustannuksia ja investointeja ENNEN toiminnan käynnistymistä / myös toiminnan ALOITTAMISEEN tarvittavia kustannuksia kuvaa sitä, mitä pitää olla hankittuna
Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry
Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun uusyrityskeskus on yhteistyöyritystemme ja kuntien yhdessä ylläpitämä täysin maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen neuvontapalvelu uusien ja vasta perustettujen
Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen
Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään
YRITYKSEN PERUSTAMINEN
YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön
Prizztech Oy Yhteispalvelupiste Enter
Minustako yrittäjä? Prizztech Oy Yhteispalvelupiste Enter Alkavan yrittäjän neuvonta Luottamuksellista ja maksutonta Yhteistyö Satakunnan TE-toimiston & Lounais-Suomen verotoimiston kanssa Tavoite: Mahdollisimman
ilmoittautuminen rekistereihin
Yrityksen perustaminen ja ilmoittautuminen rekistereihin Verohallinto Sisältö Perustamisilmoitus Mikä on Y-tunnus? Yksityinen elinkeinonharjoittaja perustaminen Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus
Yhtiön MYELvakuuttaminen. Seija Karhula
Yhtiön MYELvakuuttaminen Seija Karhula 28.3.2017 2 Mela-turva kattaa eri elämäntilanteet vanhuus tapaturma MYEL - vakuutus - työtulo sairaus lomitus kuolemantapaus 3 3 Vanhuuseläke Osa-aikaeläke 1.1.2017
Osuuskunnat ja ansioturva
Osuuskunnat ja ansioturva Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Sisältö Yrittäjä määritelmä työttömyysturvalaissa Ansiopäivärahan saamisen edellytykset Yrittäjän
Pikaopas palkkaa vai osinkoa
Pikaopas palkkaa vai osinkoa www.tuokko.fi Palkkaa vai osinkoa? Osakeyhtiön osakas voi yleensä nostaa yhtiöstä varoja joko palkkana tai osinkona. Nostettaessa varoja yhtiöstä on vero- ja sosiaaliturvamaksu
CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN
CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä
kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015
kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä
MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012
MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina
Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen
Aloittavan yrityksen vakuutukset 19.11.2013, Jani Martikainen Yrittäjän Oikea Turva kartoitus Yrittäjyys on taitoa, tahtoa ja myös riskejä. Nämä kaikki huomioi yrittäjän ja yrityksen kokonaisvaltainen
Aloittavan yrityksen startti-info
Aloittavan yrityksen startti-info 30.3.2017 Sisältö Yritysesittely Rantalainen & Wahlsten Oy Yritysmuodot Verotus ja arvonlisäverotus Taloushallinnon järjestäminen Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut
YritysEspoo Maksutonta yritysneuvontaa kaikille
YritysEspoo Maksutonta yritysneuvontaa kaikille yritysasiantuntija YRITYKSEN PERUSTAMISEN ABC yritysasiantuntija Espoo, 22.01.2019 AGENDA 1 Uusyrityskeskus YritysEspoo 2 YritysEspoo palvelee 3 Yrityksen
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela LAPIN 14. KALATALOUSPÄIVÄT Jarno Ronkainen Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista Asiakkaina viljelijät, kalastajat, poronhoitajat,
Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto
Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen
Kevytyrittäjän sosiaaliturva
Kevytyrittäjän sosiaaliturva 2019 1 Sisältö Kevytyrittäjän sosiaaliturva... 3 Kevytyrittäjän status yrittäjä vai palkansaaja?... 4 Työttömyysturva työttömyysturva ja sivutoiminen yrittäjyys... 5 Työttömyyskassat
MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.
MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa
Miten Perustaa Toiminimi
Miten Perustaa Toiminimi 1 / 7 2 / 7 3 / 7 Miten Perustaa Toiminimi Miten toiminimi perustetaan helposti? Tässä artikkelissa kerromme sinulle toiminimen perustamisesta niin kansantajuisesti kuin vain on
Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
Työntekijän vakuutukset
Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä
Kuolemanlaakson yli Yrittäjän vaaran paikat alussa. Valentin Babitzin, Helsingin Uusyrityskeskukset
Kuolemanlaakson yli Yrittäjän vaaran paikat alussa Valentin Babitzin, Helsingin Uusyrityskeskukset Liiketoimintasuunnitelma Raha Riskit v Liiketoimintasuunnitelma pukee asiat konkretiaksi. Liiketoimintasuunnitelma
Veroasiat oikein heti alusta lähtien. Infopaketti uudelle yrittäjälle Yritys2017-messut
Veroasiat oikein heti alusta lähtien Infopaketti uudelle yrittäjälle Yritys2017-messut 5.-6.9.2017 Esityksen sisältö Yrityksen perustaminen Verohallinnon rekisterit Verojen ilmoittaminen ja maksaminen
Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
Yrittäjän onnistumisopas Näin turvaat selustasi ja vältyt turhilta yllätyksiltä
Yrittäjän onnistumisopas Näin turvaat selustasi ja vältyt turhilta yllätyksiltä Se voit olla sinä. Yrittäjän tie on palkitseva, mutta täynnä riskejä. Juuri sinun yrityksesi saattaa nousta Suomen nopeimmin
Mitä tilinpäätös kertoo?
Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää
infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015
infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät
Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00
Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko suosittaa franchising-yrittäjilleen alla olevan mukaista vakuutusturvaa. Harmaalla merkityt kohdat
Yrittäjäksi Suomessa. Selkokielinen opas maahanmuuttajalle SISÄLLYS. Monet polut työelämään -hanke
Monet polut työelämään -hanke Yrittäjäksi Suomessa Selkokielinen opas maahanmuuttajalle SISÄLLYS 1 Mitä yrittäjä tarkoittaa? 2 Kuka voi olla yrittäjä? 3 Mitä on yritystoiminta? 4 Mitä ovat yrittämisen
Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011
Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa
Freelancer verottajan silmin
Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,
Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi
Yrittäjyys. Yrityssalo Oy. Armi Metsänoja 2017
Yrittäjyys Yrityssalo Oy 2017 Yrittäjyys on asenne, ajattelu- ja toimintatapa, joka ohjaa ihmisen toimintaa ja suhtautumista työhön ja työntekoon. Yli 93% yrityksistä on mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää)
Apurahatutkija ja vakuu-aminen. APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki 17.3.2014 Henri Virtanen
Apurahatutkija ja vakuu-aminen APURAHALLA APUA! Tieteiden talo, Helsinki Henri Virtanen Apurahansaajan Mela turva Apurahansaajan lakisääteinen Mela- turva koostuu kolmesta osasta: Eläkevakuutus (MYEL)
YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013
YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen
Siemenviljelijöiden talousvalmennus
Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA
Mela-turva osakeyhtiössä
Mela-turva osakeyhtiössä 2 Mela-turva kattaa eri elämäntilanteet vanhuus tapaturma MYEL - vakuutus - työtulo sairaus lomitus kuolemantapaus 3 Mela mukana yhteistyössä Muut ansioeläkkeet TyEL, KuEL, YEL
KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala
KONEYHTEISTYÖ VIRRAT ProAgria Pirkanmaa Simo Solala Yhteistyön tavoitteet Kustannussäästöjen mahdollisuus Uusilla koneilla on suuri konekapasiteetti Koneiden yksikkökustannukset pienentyvät käytön lisääntyessä.
Voit hakea työttömyysetuutta 3 kuukauden ajalta takautuvasti.
Kela Hakemus Työttömyysturva Peruspäiväraha/työmarkkinatuki TT 1 Voit tehdä tämän hakemuksen myös verkossa ja lähettää sen liitteet Kelaan asiointipalvelussa Viestit-toiminnolla, /asiointi Lisätietoja
Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...
Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden
STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja
STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2013 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu
Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta
Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset
Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille. Voimassa 1.1.2016 alkaen
Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenille Voimassa 1.1.2016 alkaen 2016 Fennialla on tyytyväisimmät yritysasiakkaat liity sinäkin joukkoon! Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden
Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen
Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan
Laki. tuloverolain muuttamisesta
Laki tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 54 d :n 2 momentti, 80 :n 9 kohta, 92 :n 26 kohta, 95 :n 1 momentin 1 kohta, 96 a :n 1 momentti, 100 :n
Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut
Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan
MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA?
MITÄ TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Palkan maksamisesta aiheutuvat velvoitteet, kustannukset ja niiden maksaminen Tilitoimisto Suomalainen Oy, Sari Suomalainen, KLT Ensimmäinen työntekijä
Mela-turvaa uudelle yrittäjälle
Mela-turvaa uudelle yrittäjälle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia
1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %
TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti
VUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa
VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä
Mitä vakuutetaan? Miten vakuutetaan? Kunnossa. muuttuvat kulut. - vastuuaika 6 kk
1/6 SÄHKÖSUUNNITTELUTOIMISTOJEN VAKUUTUSRATKAISU Alla olevat taulukot toimivat tarkistuslistana yrityksen omaisuus- ja henkilöriskejä sekä vakuutustarpeita kartoitettaessa. YRITYKSEN OMAISUUTEEN JA TOIMINTAAN
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi
Työttömyysturva. Esko Salo
Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet
Rahoitusta yritystoiminnan
Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan
YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa
YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin
LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118
LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)
YRITYSMUODOT JA YRITTÄJÄN VASTUU
YRITYSMUODOT JA YRITTÄJÄN VASTUU YHTIÖMUODOT Yleisimmät yhtiömuodot ovat: Yksityisliike (Tmi) Avoin yhtiö (Ay) Kommandiittiyhtiö (Ky) Osakeyhtiö (Oy) Osakeyhtiö eroaa muista yhtiömuodoista siinä, että
STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE. Armi Metsänoja
STARTTIRAHA TUKI ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE 2014 Starttiraha on henkilökohtainen tuki mahdollista myös useammalle samaan yritykseen Starttiraha ei ole Yritystuki ei yrityksen rahoitusta tai tuloa, ei kuulu
Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015
Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,
OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)
Maatilan sukupolvenvaihdos -infotilaisuus Mela-turva
Maatilan sukupolvenvaihdos -infotilaisuus Mela-turva Sari Mäkinen-Hankamäki Maatalousyrittäjien eläkelaitos 24.10.2018, Majatalo Morva, Jämsä 2 Mela-turvaa kattavasti eri elämäntilanteisiin Työeläketurvan
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi
Aloittavan yrittäjän palvelut Yrittäjyyden suunnittelu Starttiraha Yrittäjänä toimiminen
Aloittavan yrittäjän palvelut Yrittäjyyden suunnittelu Starttiraha Yrittäjänä toimiminen Satakunnan TE-toimisto 2018 Olisiko minusta yrittäjäksi? Tutustu yritystoiminnan suunnitteluun Suomi.fi yritysosiossa.
HE 116/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. eläkelain mukaisen vakuutuksen perusteella.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 8 ja 11 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Esityksen mukaan ne yrittäjät
Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje
Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön
Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet
Mela-turvaa omaiselle
Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri
Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle. if.fi
Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle if.fi Alla olevissa taulukoissa on esitetty asiat, jotka on otettava huomioon käytäessä läpi lääkäripalveluyrityksen riskejä ja mietittäessä oikeaa vakuutusturvaa
Kevytyrittäjyys rekrytoinnin muotona. Tervetuloa. Toukokuu Turvallinen polku yrittäjyyteen Omapajan laskutuspalvelu
Kevytyrittäjyys rekrytoinnin muotona Tervetuloa Toukokuu 2019 Turvallinen polku yrittäjyyteen Omapajan laskutuspalvelu Merja Koistinen merja.koistinen@omapaja.fi 044 719 8111 #yrityskeventäjä Valmentaja,
Ajankohtaista kirjanpitäjälle
Ajankohtaista kirjanpitäjälle Marjo Salin kirjanpidon asiantuntija, KTM Veronmaksajat Tilinpäätöksen antama oikea ja riittävä kuva Kirjanpitolain oikean ja riittävän kuvan vaatimusta koskevasta säännöksestä
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa
YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan
Laki. yrittäjän eläkelain muuttamisesta
Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 84 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 888/2014, muutetaan 2 :n 1 momentin 9 kohta,
MEDIASEMINAARI. Vapaaehtoinen henkilövakuuttaminen Vakuutuspäällikkö Riitta-Liisa Salonen
MEDIASEMINAARI Vapaaehtoinen henkilövakuuttaminen Vakuutuspäällikkö Riitta-Liisa Salonen 1 Mihin tarvitaan vapaaehtoista henkilöturvaa? Sosiaaliturvahan kattaa. Tapaturma 2 Joka päivä sattuu jopa 2000
STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA
MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä
Osuuskuntayrittäjyys
Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia
Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala
Verotuksen perusteet Verotusmenettelyn perusteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Keskeisiä käsitteitä VML = Verotusmenettelylaki Huom! VML:ään tullut ja tulossa merkittäviä muutoksia v. 2017-2019 Verovuosi
ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma
Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?
LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta