YVL B.6 Ydinvoimalaitoksen suojarakennus

Transkriptio

1 Säteilyturvakeskus YVL B.6 1 (11) luonnos YVL B.6 Ydinvoimalaitoksen suojarakennus

2 Säteilyturvakeskus 2 (11) Sisältö 1 Johdanto Soveltamisala Suojarakennuksen suunnittelua koskevat vaatimukset... 6 Yleiset vaatimukset... 6 Suojarakennuksen kestävyys häiriö- ja onnettomuustilanteissa... 6 Suojarakennuksen tiiviyskokeet... 7 Suojarakennuksen vuotojen kerääminen... 7 Läpiviennit ja kulkuaukot... 7 Suojarakennuksen eristys... 8 Suojarakennuksen sisärakenteet... 8 Paineen ja lämpötilan hallinta onnettomuustilanteissa... 8 Palavat kaasut ja energeettiset ilmiöt... 9 Reaktorin jäänteiden hallinta vakavassa onnettomuudessa... 9 Kaasutilan puhdistaminen onnettomuuksissa... 9 Pinnoitteet... 9 Suojarakennuksen instrumentointi... 9 Suojarakennuksen paine- ja tiiviyskokeet... 9 Seisokkitiloja koskevat vaatimukset Viranomaisvalvonta Viitteet Liitteet... 11

3 Säteilyturvakeskus 3 (11) Valtuutusperusteet Ydinenergialain (990/1987) 7 mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltamissäännöt YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina.

4 Säteilyturvakeskus 4 (11) 0 Määritelmiä Suojarakennusjärjestelmä Suojarakennusjärjestelmäksi kutsutaan suojarakennusta (rakenne) ja sen järjestelmiä, joiden tarkoituksena on eristää suojarakennus, poistaa lämpöä suojarakennuksesta ja hallita onnettomuustilanteissa radioaktiivisia aineita ja palavia kaasuja. Primäärinen suojarakennus Reaktoria ja sen jäähdytyspiiriä ympäröivä paineen kestävä ja tiivis rakennus, jonka tehtävänä on suojata reaktoria ja jäähdytyspiiriä ulkoisilta tapahtumilta ja estää radioaktiivisten aineiden päästö ympäristöön onnettomuustilanteissa. Ohjeessa sanalla suojarakennus tarkoitetaan primääristä suojarakennusta. Sekundäärinen suojarakennus Primääristä suojarakennusta voi ympäröidä sekundäärinen suojarakennus. Sekundäärisen suojarakennuksen tarkoituksena on mahdollistaa primäärisestä suojarakennuksesta vuotavien radioaktiivisten aineiden kerääminen ja käsittely. Tätä tarkoitusta varten primäärisen ja sekundäärisen suojarakennuksen väliin jäävässä välitilassa ylläpidetään alipainetta. Sekundäärinen suojarakennus voi osaltaan toimia myös suojana ulkoisia tapahtumia vastaan. Hallittu tila vakavan onnettomuuden jälkeen tarkoittaa tilaa, jossa jälkilämmön poisto reaktorisydämen jäänteistä ja suojarakennuksesta on turvattu reaktorisydämen jäänteet ovat jähmettyneet ja jäänteiden muodostaman partikkelikasan tai sula-altaan lämpötila on vakaa tai laskussa reaktorisydämen jäänteet ovat muodossa, jossa ei ole vaaraa uudelleenkriittisyydestä reaktorisydämen jäänteistä ei enää vapaudu merkittäviä määriä fissiotuotteita Turvallinen tila vakavan reaktorionnettomuuden jälkeen tarkoittaa tilaa, jossa vakavien onnettomuuksien hallitun tilan ehdot ovat voimassa ja lisäksi suojarakennuksen sisäpuolella vallitseva paine on niin alhainen, että vuoto suojarakennuksesta on vähäinen, vaikka suojarakennus ei olisi tiivis.

5 Säteilyturvakeskus 5 (11) 1 Johdanto 101 Valtioneuvoston asetuksen VNa 733/ :ssä säädetään että radioaktiivisten aineiden leviäminen ydinreaktorin polttoaineesta ympäristöön on estettävä peräkkäisillä esteillä, joita ovat polttoaine ja sen suojakuori, ydinreaktorin jäähdytyspiiri (primääripiiri) ja suojarakennus. 102 VNa 733/ :ssä säädetään, että suojarakennuksen eheyden varmistamiseksi o suojarakennus on suunniteltava siten, että se säilyttää tiiviytensä odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä sekä suurella varmuudella kaikissa onnettomuustilanteissa; o suojarakennuksen suunnittelussa on otettava huomioon onnettomuuden seurauksena syntyvät paine-, säteily- ja lämpökuormat, palavat kaasut, heitteet sekä lyhytkestoiset korkean energian ilmiöt; ja o reaktoripainesäiliön rikkoutumisen mahdollisuus vakavassa reaktorionnettomuudessa siten, että suojarakennuksen tiiviys vaarantuisi, on oltava erittäin pieni. 103 VNa 733/ :ssä säädetään, että ydinvoimalaitos on varustettava järjestelmillä, jotka varmistavat vakavassa reaktorionnettomuudessa muodostuvan sydänsulan vakauttamisen ja jäähdyttämisen. Sydänsulan suora vuorovaikutus suojarakennuksen kantavan rakenteen kanssa on luotettavasti estettävä. 104 VNa 733/ :ssä säädetään, että onnettomuuksien estämiseksi ja niiden seurausten lieventämiseksi ydinvoimalaitoksessa on oltava järjestelmät radioaktiivisten aineiden pidättämiseen laitoksen sisällä. Kyseisten järjestelmien suunnittelussa on sovellettava periaatteita, joilla varmistetaan turvallisuustoiminnon toteutuminen myös vikaantumistilanteissa. Näitä periaatteita ovat moninkertaisuus-, erottelu- ja erilaisuusperiaate. Tärkeimpien hallittuun tilaan siirtymiseksi ja siinä pysymiseksi tarvittavien järjestelmien on pystyttävä toteuttamaan tehtävänsä, vaikka mikä tahansa järjestelmän yksittäinen laite olisi käyttökunnoton ja vaikka mikä tahansa toinen saman järjestelmän tai sen toiminnan kannalta välttämättömän tuki- tai apujärjestelmän laite olisi samanaikaisesti poissa käytöstä tarvitsemansa korjauksen tai huollon vuoksi. 105 VNa 733/ :ssä säädetään, että vakavien reaktorionnettomuuksien hallitsemiseksi ja seuraamiseksi on suunniteltava järjestelmät, rakenteet ja laitteet, jotka ovat riippumattomia laitoksen käyttötilanteita ja oletettuja onnettomuuksia varten suunnitelluista järjestelmistä. Järjestelmien, joita tarvitaan suojarakennuksen tiiveyden varmistamiseksi vakavan reaktorionnettomuuden yhteydessä, on kyettävä suorittamaan turvallisuustoimintonsa myös yksittäisvikaantumisen sattuessa. 106 VNa 733/ :ssä säädetään, että laitos on suunniteltava siten, että se voidaan saattaa turvalliseen tilaan vakavan reaktorionnettomuuden jälkeen. 107 VNa 733/ :ssä säädetään, että vakavasta reaktorionnettomuudesta aiheutuvan radioaktiivisten aineiden päästön raja-arvona on päästö, josta ei aiheudu ydinvoimalaitoksen ympäristön väestölle välittömiä terveyshaittoja eikä pitkäaikaisia rajoituksia laajojen maa- ja vesialueiden käytölle. Pitkäaikaisvaikutuksia koskeva vaatimus täyttyy, jos mahdollisuus, että vakavan reaktorionnettomuuden yhteydessä ulkoilmaan vapautuva cesium-137-päästö ylittää arvon 100 terabecquereliä (TBq), on erittäin pieni.

6 Säteilyturvakeskus 6 (11) 108 Tässä ohjeessa esitetään kriteerit ja yksityiskohtaiset vaatimukset, joilla edellä mainittujen VNa 733/2008 säädösten toteutuminen varmistetaan ja osoitetaan suojarakennuksen suunnittelun yhteydessä. 2 Soveltamisala 201 Tätä ohjetta sovelletaan uusien ydinvoimalaitosten suojarakennuksen suunnitteluun ja valvontaan sekä käyvien ydinvoimalaitosten suojarakennuksen muutosten suunnitteluun ja valvontaan. 3 Suojarakennuksen suunnittelua koskevat vaatimukset Yleiset vaatimukset 301 Ydinvoimalaitoksessa on oltava tiivis suojarakennus, joka suojaa reaktoria ja jäähdytyspiiriä ulkoisilta tapahtumilta, rajoittaa radioaktiivisten aineiden päästöjä ja vähentää säteilyaltistusta käyttötilanteissa ja onnettomuuksissa. 302 Suojarakennuksen on varmistettava reaktorin ja sen jäähdytyspiirin eheys ulkoisten tapahtumien varalta. 303 Ulkoiset tapahtumat eivät saa vaarantaa suojarakennuksen tiiviyttä eivätkä turvallisuustoimintoja, joita tarvitaan reaktorin alikriittisyyden varmistamiseksi, jälkilämmön poistamiseksi ja radioaktiivisten aineiden päästöjen estämiseksi. 304 Lentokonetörmäyksiä koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia suojarakennuksen suunnittelulle esitetään ohjeessa A Suojarakennusjärjestelmän on vähennettävä säteilyaltistusta kaikista suojarakennuksen sisällä olevista lähteistä ympäristön ja suojarakennuksen ulkopuolella työskentelevän laitoshenkilökunnan annosten pitämiseksi niin pienenä kuin mahdollista Suojarakennus on suunniteltava siten, että oletetun onnettomuuden jälkeen laitos saadaan pitkällä aikavälillä tilaan, jossa polttoaineen poistaminen reaktoripainesäiliöstä on mahdollista. 307 Betonisuojarakennus on varustettava tiiviillä, paineenkestävällä teräsvuorauksella. Suojarakennuksen kestävyys häiriö- ja onnettomuustilanteissa 308 Suojarakennukselle on määritettävä suunnittelupaine ja suunnittelulämpötila sekä suunnittelupainetta ja suunnittelulämpötilaa vastaava suojarakennuksen vuoto oletetuissa onnettomuuksissa. Suojarakennuksen suunnittelupaine ja -lämpötila oletetuissa onnettomuuksissa saadaan ohjeen YVL B.3 mukaisesti tehdyistä suojarakennusanalyyseistä valitsemalla mitoittavaksi tapaukseksi suojarakennusta eniten kuormittava onnettomuustilanne. Analyyseistä saatavaa maksimipainetta (absoluuttipaine) on lisättävä 10 %:n marginaalilla, joka ottaa huomioon laskentamenetelmien ja laskentatapaukseen liittyvät epävarmuudet. 309 Suojarakennukselle on määritettävä paine- ja lämpötilarajat, joissa suojarakennus on tiivis vakavissa onnettomuuksissa. Suojarakennuksen tiiviys vakavassa onnettomuudessa on osoitettava lämpötilaan ja paineeseen, joka saadaan ohjeen YVL B.3 mukaan tehdyistä vakavien onnettomuuksien suojarakennuksen paineistumista ja AICC-periaatteella laskettuja vetypaloja koskevista analyyseista. Vakavien

7 Säteilyturvakeskus 7 (11) analyyseistä saatavaa maksimipainetta (absoluuttipaine) on lisättävä 50 %:n marginaalilla, joka ottaa huomioon vakavien onnettomuuksien laskentamenetelmiin ja laskentatapauksiin liittyvät epävarmuudet. 310 Suojarakennuksen mitoituksessa on oletettava, että vakavassa onnettomuudessa 100 % reaktorin sydänalueen sisältämistä helposti hapettuvista materiaaleista reagoi veden kanssa 311 Paineenalennusperiaatteeseen perustuva suojarakennus on suunniteltava siten, että onnettomuustilanne, joihin yhdistyy paineenalennustoiminnon menetys, ei johda suojarakennuksen tiiviyden lopulliseen menettämiseen. Paineenalennustoiminnon menetys analysoidaan oletettujen onnettomuuksien laajennuksena (YVL B.3). Suojarakennuksen tiiviyskokeet 312 Suojarakennuksen sekä sen läpivientien ja kulkuaukkojen tiiviys on voitava koestaa. Suojarakennuksen vuotojen kerääminen 313 Primäärisen suojarakennuksen kaasutilasta vuotavat radioaktiiviset aineet on ohjattava sekundääriseen suojarakennukseen, missä ne on voitava kerätä ja käsitellä asianmukaisesti. 314 Primäärisen ja sekundäärisen suojarakennuksen välinen tila on varustettava suodatetulla ilmastointijärjestelmällä, joka pystyy onnettomuustilanteissa pitämään välitilan alipaineisena. Välitilan ilmastointijärjestelmän on toimittava myös yksittäisvikautumisen sattuessa. Läpiviennit ja kulkuaukot 315 Suojarakennuksen läpiviennit ja kulkuaukot on suunniteltava kestämään samat lämpö- ja painekuormat kuin itse suojarakennus. 316 Suojarakennuksen läpivientien, kulkuaukkojen ja eristysventtiilien sijoittelu, rakenne, suojaaminen ja tiivistemateriaalit on toteutettava siten, että ne säilyttävät toimintakykynsä ja tiiviytensä käyttötilanteissa ja onnettomuuksissa. 317 Suojarakennuksen läpivientien on kestettävä putkiston liikkeiden ja onnettomuustilanteiden aiheuttamat kuormat. 318 Suojarakennuksen kulkuaukkoina on käytettävä ilmalukkoja joiden rakenne on sellainen, että ainakin yksi ovi on aina suljettuna kuljettaessa ilmalukon kautta. Ilmalukon molemmat ovet on pidettävä suljettuna lukuun ottamatta tilanteita, jossa ilmalukkoa käytetään kulkuun suojarakennukseen tai sieltä pois. 319 Henkilökulkuaukkoja on oltava vähintään kaksi. Kulkuaukot on sijoitettava riittävän etäälle toisistaan siten, että kaikissa tilanteissa ainakin toinen kulkuaukoista on käytettävissä hätäpoistumiseen suojarakennuksesta. Molempia on pystyttävä käyttämään myös ilman sähkövoimaa. 320 Materiaaliluukuissa on oltava tiiviystestattavat kaksoistiivisteet. Suojarakennuksen materiaaliluukku on pidettävä suljettuna. Sen saa avata vain sellaisissa olosuhteissa, joissa materiaaliluukku voidaan sulkea nopeasti. Kohdassa 346 ja 348 esitetään vaatimukset materiaaliluukun käytölle seisokkitilanteissa.

8 Säteilyturvakeskus 8 (11) Suojarakennuksen eristys 321 Jokainen putki, joka on yhteydessä primääripiiriin tai yhteydessä suojarakennuksen kaasutilaan, on onnettomuustilanteissa voitava sulkea luotettavasti. Tällaisessa putkessa on oltava vähintään kaksi toisistaan riippumatonta peräkkäistä eristysventtiiliä. Peräkkäisiin eristysventtiileihin on sovellettava erilaisuusperiaatetta. 322 Kohdassa 321 mainittu eristysventtiili voi olla joko kiinni lukittu tai automaattisesti toimiva, jolloin sen on oltava laitoksen suojausjärjestelmän ohjaama tai passiivisesti sulkeutuva (takaiskuventtiili). Sekä suojarakennuksen sisä- että ulkopuolella on ensisijaisesti oltava vähintään yksi eristysventtiili. 323 Jokaisessa putkessa, joka lävistää suojarakennuksen painerajapinnan eikä ole osa primääripiiriä eikä suoraan yhteydessä suojarakennuksen kaasutilaan, on oltava vähintään yksi suojarakennuksen ulkopuolinen eristysventtiili. Eristysventtiilin on oltava joko automaattisesti toimiva, kiinni-asentoon lukittu tai käsin kauko-ohjattava. 324 Suojarakennuksen eristysventtiilin ja suojarakennuksen seinän väliin jäävän putkiyhteen pituus on oltava niin lyhyt kuin mahdollista. Eristysventtiilien asento on voitava todeta valvomossa lukuun ottamatta kiinni lukittuja käsikäyttöisiä venttiilejä. Takaiskuventtiiliä ei saa käyttää suojarakennuksen ulkopuolisena eristysventtiilinä. 325 Eristyssignaalista automaattisesti sulkeutuvat suojarakennuksen eristysventtiilien on ensisijaisesti sulkeuduttava omatoimisesti, mikäli eristysventtiilin toimilaitteen käyttövoima menetetään. 326 Suojarakennus on voitava eristää onnettomuuksissa myös yksittäisvikautumisen sattuessa. 327 Suojarakennuksen eristysventtiilin on sulkeuduttava niin nopeasti, että se estää onnettomuustilanteessa suojarakennukseen vapautuvien radioaktiivisten aineiden pääsyn venttiilin kautta suojarakennuksen ulkopuolelle. Suojarakennuksen sisärakenteet 328 Onnettomuustilanteissa syntyvät kuormat eivät saa vaurioittaa suojarakennuksen sisäosien rakenteita tai onnettomuuden hallintaan tarvittavia laitteita siten, että vauriot estävät onnettomuustilanteen hallintaa. Paineen ja lämpötilan hallinta onnettomuustilanteissa 329 Ydinvoimalaitoksessa on oltava järjestelmät, jotka poistavat suojarakennuksesta lämpöä onnettomuuksien aikana. Järjestelmien turvallisuustoimintona on suojarakennuksen paineen ja lämpötilan alentaminen ja pitäminen riittävän matalina 330 Suojarakennuksen lämmönpoisto on oletetuissa onnettomuuksissa voitava toteuttaa myös yksittäisvikautumisen sattuessa, vaikka mikä tahansa turvallisuustoimintoon vaikuttava laite olisi samanaikaisesti pois käytöstä korjauksen tai huollon vuoksi. 331 Suojarakennuksen lämmönpoisto on vakavassa onnettomuudessa voitava toteuttaa myös yksittäisvikautumisen sattuessa

9 Säteilyturvakeskus 9 (11) 332 Suojarakennukseen kertyneen höyry-kaasuseoksen päästämistä ympäristöön ei saa käyttää ensisijaisena keinona estää suojarakennuksen paineen nousu. 333 Suojarakennuksen painerajapinnan yli vaikuttava paine-ero on vakavan onnettomuuden jälkeen kyettävä laskemaan turvallista tilaa vastaavalle tasolle. Ratkaisussa, jossa painetta alennetaan päästämällä suojarakennuksen sisältämää kaasua ympäristöön, paineenalennusjärjestelmä on varustettava tehokkaalla suodattimella. Palavat kaasut ja energeettiset ilmiöt 334 Suojarakennuksen rakenteen ja onnettomuuksien hallintaan käytettävien järjestelmien on estettävä sellaiset kaasupalot, kaasuräjähdykset tai muut energeettiset ilmiöt, jotka voivat uhata suojarakennuksen tiiviyttä tai onnettomuuden hallintaan tarvittavien laitteiden toimintakuntoa 335 Palavien kaasujen käsittelyyn on ensisijaisesti käytettävä suojarakennuksen sisälle sijoitettuja järjestelmiä ja laitteita, jotka eivät tarvitse ulkoista käyttövoimaa. Reaktorin jäänteiden hallinta vakavassa onnettomuudessa 336 Vaurioituneen reaktorin jäänteet on jäähdytettävä siten, että radioaktiivisten aineiden vapautumista suojarakennuksen ilmatilaan voidaan tehokkaasti rajoittaa ja että jäänteiden säteilylämpö ei vaaranna suojarakennuksen eheyttä. Kaasutilan puhdistaminen onnettomuuksissa 337 Radioaktiivisia aineita on onnettomuustilanteessa voitava poistaa suojarakennuksen kaasutilasta. 338 Suojarakennuksen kaasutilaa on voitava puhdistaa onnettomuuksien aikana myös yksittäisvikautumisen sattuessa. Pinnoitteet 339 Suojarakennuksessa käytettävät pinnoitteet eivät saa vaarantaa onnettomuustilanteen hallintaa. Suojarakennuksen instrumentointi 340 Suojarakennuksessa on oltava instrumentointi, jonka avulla voidaan valvoa suojarakennusjärjestelmän toimintaa ja kuntoa sekä mahdollista jäähdytyspiirin vuotoa. 341 Onnettomuuksien seurantaa ja hallintaa varten suojarakennuksessa on oltava mittaus- ja valvontainstrumentointi, jolla saadaan riittävä tieto suojarakennuksen tilasta ja jonka avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa tarvittavien vastatoimenpiteitä. 342 Suojarakennuksessa on oltava mittaus- ja valvontainstrumentointi, jolla saadaan riittävä tieto laitoksen saattamiseksi turvalliseen tilaan vakavan onnettomuuden jälkeen. Tämän lisäksi suojarakennuksen valvontainstrumentoinnilla on saatava riittävä tieto vakavan onnettomuuden kulusta ja suojarakennuksen eheyttä mahdollisesti uhkaavista seikoista. Suojarakennuksen paine- ja tiiviyskokeet 343 Suojarakennukselle on ennen laitoksen käyttöönottoa tehtävä painekoe, jolla todennetaan suojarakennuksen rakenteellinen kestävyys. Painekokeessa käytettävä ylipaine on oltava vähintään 1,15- kertainen suojarakennuksen suunnitteluylipaineeseen verrattuna.

10 Säteilyturvakeskus 10 (11) 344 Suojarakennukselle on määräajoin tehtävä tiiviyskoe, jolla todennetaan, että suojarakennuksen tiiviys on laitoksen käyttöiän aikana säilynyt hyväksyttävänä. Tiiviyskoe on tehtävä suojarakennusta eniten kuormittavan onnettomuustilanteen paineessa sellaisin väliajoin, että suojarakennuksen tiiviyttä voidaan seurata luotettavasti. 345 Suojarakennus on suunniteltava siten, että määräaikaisen tiiviyskokeen koepaine ei heikennä suojarakennuksen ja sen sisäpuolella olevien rakenteiden ja laitteiden toimintakykyä tai aiheuta niiden käyttöiän merkittävää lyhenemistä (Laitteiden osalta vaatimus kuuluu ohjeeseen B.1) Seisokkitiloja koskevat vaatimukset 346 Suojarakennuksen tai vaihtoehtoisesti sekundäärisen suojarakennuksen on seisokkitiloissa oltava tiivis, jos o suojarakennuksessa käsitellään polttoainetta o raskaita taakkoja siirretään reaktorin, jossa on polttoainetta tai käytettyä polttoainetta sisältävien altaiden yläpuolella o tehdään toimenpiteitä, jotka lisäävät reaktorin reaktiivisuutta tai saattavat johtaa hallitsemattomaan reaktoripiirin vesimäärän vähenemiseen. 347 Sekundäärisen suojarakennuksen hätäilmastointijärjestelmien on oltava käyttökuntoisia tilanteissa, joissa edellytetään suojarakennuksen tiiviyttä. 348 Jos suojarakennus on seisokissa tehtävä epätiiviiksi, on suojarakennuksen tiiviys pystyttävä palauttamaan ajassa, joka seisokin aikana mahdollisessa onnettomuustilanteessa estää radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön. Tiiviyden palauttamiseen käytettävä aika on perusteltava. 349 Jos epätiiviin suojarakennuksen tiiviyden palauttaminen ei seisokkitilanteissa ole mahdollista, reaktoripolttoaineen vaurioituminen seisokin aikana mahdollisessa onnettomuustilanteessa on estettävä äärimmäisen luotettavasti. 4. Viranomaisvalvonta 401 Periaatepäätösvaiheessa STUK tarkastaa periaatepäätöshakemuksen liitteenä toimitetun soveltuvuusselvityksen ja siinä esitetyn suojarakennusjärjestelmän kuvauksen. STUK laatii tarkastuksen perusteella alustavan turvallisuusarvion. 402 STUK tarkastaa turvallisuussuunnittelun osalta rakentamislupahakemuksen liitteenä toimitetun alustavan turvallisuusselosteen ja siihen kuuluvan suojarakennuksen suunnitteluaineiston. STUK laatii tarkastuksen perusteella turvallisuusarvion. 403 STUK tarkastaa turvallisuussuunnittelun osalta käyttölupahakemuksen liitteenä toimitetun lopullisen turvallisuusselosteen ja siihen kuuluvan suojarakennusaineiston. STUK laatii tarkastuksen perusteella turvallisuusarvion. 404 STUK valvoo kohdassa 343 ja 344 esitettyjä paine- ja tiiviyskokeita. 405 STUK valvoo suojarakennuksen tiiviyden varmistamiseksi tehtäviä kokeita.

11 Säteilyturvakeskus 11 (11) Viitteet Safety of Nuclear Power Plants: Design, IAEA Safety Standards Series No. NS-R-1, IAEA, Vienna (2000). Design of Reactor containment Systems for Nuclear Power Plants, IAEA Safety Standards Series No. NS-G- 1.10, IAEA, Vienna (2004) IAEA Safety Glossary - Terminology Used in Nuclear Safety and Radiation Protection, 2007 Edition WENRA Reactor Safety Reference Levels, Western European Nuclear Regulators Association, Reactor Harmonization Working Group, January 2008 Liitteet