PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro ESAELY/59/07.00/2011 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Puolustusvoimat / Etelä-Savon aluetoimisto PL Mikkeli Yhteyshenkilö Antti Silmäri, Puh Teemu Hourula, Puh TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. ILMOITUS Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki Kyrönpellon ampumarata Kiinteistötunnus: ja Kiinteistön omistaja Senaatti-kiinteistöt Lintulahdenkatu 5 A Helsinki ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Mikkeli Jääkärinkatu Mikkeli

2 Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen Alueella ei ole asemakaavaa. Maakuntakaavassa ja vireillä olevassa yleiskaavassa alue on merkitty ampumaradaksi sekä sen ympärille suoja-alue. Etelästä ampumarata rajautuu Paloinlampeen, lännestä peltoalueeseen ja lounaasta asuinalueeseen. Pohjois- ja itäpuolella on metsäaluetta. Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Ampumaradat on otettu käyttöön vuonna 1982 ja käyttö jatkuu edelleen. Ampumaradalla on ympäristölupa Dnro ISAVI/133/04.08/2010 (annettu ). Kyrönpellon ampumarata-alueella suoritetaan ympäristönsuojelun parantamistoimia, joiden yhteydessä ratojen taustavalleista kunnostetaan raskasmetalleilla pilaantunutta maata. Kunnostustoimet kohdistuvat puolustusvoimien käytössä olleiden 150 metrin ja 300 metrin kivääriradan, liikemaaliradan, pienoiskivääriradan sekä pistooliradan taustavalleja. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Puhdistussuunnitelma Ampumarata-alueen perusmaa on silttistä hiekkaa ja silttimoreenia. Kunnostettavat taustavallit ovat pääosin täyttömaata: pinnassa on 0,5 m hiekkaa ja soraa ja syvemmällä on moreenia. Ampumaradat eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee 2,4 km etäisyydellä idässä. Ampumaratojen läheisyydessä on kaksi kiinteistöä, jotka ottavat talousvetensä porakaivosta. Pohjaveden pääasialliseksi virtaussuunnaksi on arvioitu ampumaradoilta länteen kalliot kiertäen ja sitten kaakkoon kohti Paloinlampea. Ampumaradan pintavedet on johdettu ojien kautta Paloinlampeen. Tutkimustulokset Ampumaratojen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden perustilaa selvitettiin vuonna Taustavallit ovat pilaantuneet lyijyllä ja kuparilla. Arvioitu kunnostettavien alueiden pintaala on 3350 m 2 ja massamäärä 1500 m 3 /3000 t. Ojasedimenttien lyijypitoisuus oli lievästi kohonnut yhdessä tutkimuspisteessä, mutta pitoisuus ei ylittänyt kynnysarvotasoa. Pintavesien lyijypitoisuudet olivat alhaisia. Kyrönpirtin porakaivon vedessä oli hieman kohonneita pitoisuuksia lyijyä ja nikkeliä. Pitoisuudet eivät ylittäneet talousveden laatuvaatimuksia. Riskinarvioinnin (Ramboll Huhtikuu 2014) perusteella haitta-aineiden kulkeutuminen rataalueelta ympäristöön on merkityksetöntä tai vähäistä. Vaikutukset ovat paikallisia ja vähäisiä. Kunnostuksen tavoitetaso Kohteen maaperä esitetään kunnostettavaksi haitta-aineiden vaarallisen jätteen rajaarvoihin. Pienoiskivääriradan kunnostustavoitteeksi esitetään maaperän alempia ohjearvoja.

3 Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Kunnostustoimet koskevat puolustusvoimien sotilaskoulutuskäytössä olleiden 150 m ja 300 m kivääriradan, liikemaaliradan, pienoiskivääriradan ja pistooliradan taustavalleja. Jätteiden käsittely Poistetut massat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottolaitokseen käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi. Kunnostustason alittavia maita hyödynnetään ratarakenteissa kunnostustöiden aikana. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Kunnostusta valvoo työmaavalvoja, joka ohjaa massanvaihtoa. Kaivutyötä ohjataan kenttämittarin avulla. Työnaikainen pinta- ja pohjaveden seuranta Kunnostustyön aikana pohjaveden laatua seurataan Kyrönpirtin porakaivosta otettavilla näytteillä. Pintaveden laatua seurataan kahdesta pisteestä. Näytteet otetaan ennen kunnostuksen aloittamista, heti kunnostustyön päätyttyä sekä noin kuusi kuukautta kunnostustyön jälkeen. Näytteistä määritetään metallien (Sb, Cu, Pb, Ni, Zn) liukoiset ja kokonaispitoisuudet sekä ph ja sähkönjohtavuus. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja. ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Puolustusvoimien jättämän, Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevien kiinteistöjen ja (Kyrönpellon ampumarata) pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistöjen puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Ampumaradan taustavalleista on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden pitoisuudet ylittävät seuraavat raja-arvotasot (vaarallisen jätteen rajaarvot): - lyijy 2500 mg/kg; - antimoni 2500 mg/kg; - kupari 2500 mg/kg; - sinkki 2500 mg/kg; ja - arseeni 1000 mg/kg.

4 Maa-ainekset, jotka alittavat em. raja-arvot, voidaan palauttaa taustavalleihin. Mikäli luotiromu erotellaan taustavallien maasta paikan päällä ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan maa-aines palauttaa taustavalleihin edellä mainituista ohjearvoista riippumatta. Hyödynnettävät pilaantuneet maa-ainekset tulee peittää vähintään 300 mm paksulla kerroksella pilaantumattomia maa-aineksia. 2. Pienoiskivääriradan alueelta on kunnostettava pilaantuneet maat, joiden pitoisuudet ylittävät maaperän alemmat ohjearvotasot: - lyijy 200 mg/kg; - antimoni 10 mg/kg; - kupari 150 mg/kg; - sinkki 250 mg/kg; ja - arseeni 50 mg/kg. Maaperän puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään koko alueella. Puhdistettavien alueiden maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) 3. Kunnostuksen yhteydessä syntyviä massoja, jotka alittavat asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvotasot, voidaan hyödyntää ampumarataalueella. Muualla kuin taustavallien alueella on pilaantuneet massat peitettävä vähintään 0,5 metrin kerroksella pilaantumatonta maata. 4. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse vähintään kaksi viikkoa ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. Jätteen käsittely ja kuljetus 6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 tai 2 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 78, Vna 214/2007) 7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla

5 ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 12 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana sekä pölyäminen estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Mikäli poistettuja massoja joudutaan välivarastoimaan, tulee välivarastoalueiden maaperän puhtaus varmistaa ja tarvittaessa kunnostaa maaperä välivarastojen purun jälkeen. Puhdistushankkeen seuranta 9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittauksin. Haitta-ainepitoisuudet varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haittaaine-pitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 10. Kunnostustyön vaikutuksia pinta- ja pohjaveden laatuun on tarkkailtava kunnostussuunnitelman mukaisesti kerran ennen kunnostustyön aloittamista, heti työn loputtua ja noin kuusi kuukautta työn päättymisestä. Pohjavesinäytteet otetaan Kyrönpirtin porakaivosta ja pintavesinäytteet havaintopisteistä 3301x012 ja 3301x013. Tulokset tulee toimittaa Etelä- Savon ELY -keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 12. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

6 15. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) 16. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja/tai pienoiskivääriradan alueelle on jäämässä kohdassa 2 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Päätöksen perustelut Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ampumaradan taustavallien käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla on radan normaalia kunnossapitotyötä. ELY -keskus katsoo riskinarvioon perustuen, että nyt puheena olevilla rataalueilla ei ole akuuttia kunnostustarvetta. Alue tullaan puhdistamaan lopullisesti toiminnan loppuessa. Hakijan esityksen mukaista taustavallien kunnostusta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena (määräys 1). Pienoiskiväärirata poistuu puolustusvoimien käytöstä, joten se on tarkoituksenmukaista kunnostaa tässä vaiheessa lopulliseen tasoonsa (määräys 2). Kunnostustyön aikana kaivettavia massoja, joiden sisältämien haitta-aineiden jokin pitoisuus ylittää asetuksen 214/2007 ylemmät ohjearvotasot, pidetään jätteenä. Tässä päätöksessä ei voida antaa lupaa jätteen hyödyntämiseen. Vallihiekkaa, josta luodit on poistettu ja joka palautetaan vallirakenteeseen, ei katsota jätteeksi. Ylemmän ohjearvon alittavien massojen hyödyntäminen ampumarata-alueella ei ennalta arvioiden aiheuta haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle (Määräys 3). Hyödynnettävien pilaantuneiden massojen peittämisellä minimoidaan pölyämisriski. Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle (Määräykset 5-9). Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle (Määräykset 3, 7 ja 8). Kunnostustyön aikaisien vesistövaikutusten tarkkailua varten on annettu määräys 10. Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn

7 menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa (Määräykset 11-16). ONGELMAJÄTTEEN (NYK. VAARALLINEN JÄTE) SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jäteasetuksen (179/2012) 24, jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. JÄTTEENKULJETTAJIEN REKISTERÖINTI Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus muistuttaa, että jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain Jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille. Rekisteriote on saatavissa Etelä-Savon ELY -keskukselta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2014 (3/2014) MAKSU 880 euroa Valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 16 tuntia.

8 PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Puolustusvoimat laskutetaan myöhemmin Mikkelin kaupunki, kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY:n valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Yksikön päällikkö Marjukka Kilpeläinen Ympäristöinsinööri Jyrki Hämäläinen LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus

9 LIITE 1 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen Dnro ESAELY/59/07.00/2011 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, PL 204, Vaasa Telefax: Puhelin: Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 97 euroa.