VIROLAHTI Osa II Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi FM Johanna Enqvist

Transkriptio

1 VIROLAHTI Osa Historiallisen ajan ten inventointi FM Johanna Enqvist

2 Arkisto- ja rekisteritiedot Alue: Virolahti Tutkimuksen laatu: inventointi Kohteen laji: Kohteen ajoitus: Peruskartat: , , , , , , , , , , Projekti: Etelä-Kymenlaakson kuntien inventointi 2007 (Virolahti ja Miehikkälä) Tutkimuslaitos: Museovirasto, rakennushistorian ja arkeologian osastot (MV/RHO ja MV/AO) Tutkija: FM Johanna Enqvist Tutkimusavustajat: Kenttätyöaika: Tutkimuskustannukset: Tutkimusten kustantaja: Virolahden ja Miehikkälän kunnat, Euroopan aluekehitysrahasto Löydöt: KM :1-3 Diapositiivit: :1-35 (MV/RHOA) Mustavalkonegatiivit: - Inventointiraportin sivumäärä: Liitteet: Diapositiiviluettelo, Digitaalikuvaluettelo Alkuperäisen inventointikertomuksen säilytyspaikka: (Osa, Historiallisen ajan (Osa I, Esihistoriallisen ajan ten inventointi) Museovirasto, arkeologian 2

3 Tiivistelmä Museoviraston arkeologian ja rakennushistorian osastojen yhteisessä inventointiprojektissa etsittiin uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä Virolahden Virolahden ja Miehikkälän kunnat, Euroopan aluekehitysrahasto (tavoite 2 - esi, jälki- ja kenttätöineen huolehti Museoviraston tutkija FM Johanna Enqvist, tutkimusavustajina toimivat Virolahdella HuK Riku Mönkkönen ja Miehikkälässä Virolahdelta tunnettiin entuudestaan 70 ä tä, joista mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi määriteltyjä kohteita sekä irtolöytöpaikkoja, joita mahdollisesti jo keskiajalle periytyviä kylätontteja jäljitettiin historiallisten karttojen jakautuessa lähes poikkeuksetta useaksi erilliseksi kohteeksi, nousi Virolahden kiinteiden ten määrä vuoden 2007 inventoinnin 3

4 Sisällysluettelo 2 4

5 1. Johdanto Museoviraston arkeologian ja rakennushistorian osastojen yhteisessä inventointiprojektissa etsittiin uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä Virolahden ja ja Miehikkälän kunnat, Euroopan aluekehitysrahasto (tavoite 2 -ohjelma),, jälki- ja kenttätöineen huolehti Museoviraston tutkija FM Johanna Enqvist, tutkimusavustajina toimivat Virolahdella HuK Riku Mönkkönen ja Miehikkälässä Vuoden 2007 inventoinnissa esihistoriallisen ja historiallisen ajan kohteita inventoitiin Virolahdella yhteensä neljä viikkoa syyskuussa ja Miehikkälässä neljä Virolahdelta tunnettiin entuudestaan 70 ä tä, joista osa mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi määriteltyjä kohteita sekä irtolöytöpaikkoja, joita Historiallisen ajan inventoinnissa keskityttiin vanhojen kylänpaikkojen kylätontteja jäljitettiin historiallisten karttojen ja asiakirjalähteiden perusteella 29 pitäjän kylien talot ovat lähes poikkeuksetta sijainneet usealla erillisellä tontilla, Virolahden vuoden 2007 inventoinnin tuloksia esittelevä raportti on inventoinnin tavoin jaettu kahteen osaan, joista käsillä oleva osa I käsittelee esihistoriallisen ajanjaksoja ja yleispiirteitä käydään läpi esihistoriallisten ten 5

6 2. Virolahden historiaa Kristinuskon saapuminen, joka määritellään esihistoriallisen ajan päätepisteeksi, myös termejä varhaiskeskiaika tai varhaishistoria; Keski-Euroopassa keskiajan on Muinaismuistolaki ei täsmällisesti määrittele muinaisjäännökseltä vaadittavaa ikää, mutta Museovirastossa on muotoutunut käytäntöjä ja määritelmiä, Historiallinen aika voidaan arkeologian näkökulmasta jakaa karkeasti: Keskiaika Uusi aika jkr jkr. jolloin Pietari Joninpoika myönsi tallinnalaisille oikeuden käydä kauppaa kolmessa linnalääninsä kaupungissa: Viipurissa, Vehkalahdella (Veckelax) ja Virolahdella (Vederlax civitas ei ollut varsinainen kaupunki Rämsänkaupunkiin, nykyisen kirkon seudulle, Virojoen suulle sekä nykyisten Ala- saapunut harmittomien kulkijoiden, postin ja uutisten lisäksi myös runsaasti rasituksia oli Virolahdelle hyvin ankara ja monet keskiaikaiset talonpoikaissuvut hävisivät ( i 6

7 2.1. Virolahden vanhat kylät Vaikka asutuksen katsotaankin arkeologisen materiaalin perusteella jatkuvan Kymenlaakson rannikolla suhteellisen katkeamattomana esihistorialliselta ajalta nykypäiviin asti, ovat sen muodot, intensiteetti ja sijoittuminen vaihdelleet tapauksessa, löytötyhjiö kuvastanee ennemminkin tutkimuksellista aukkoa kuin suunnilleen sama kuin viikinkiaikana, mutta asukasmäärät näyttävät lisääntyneen viittaa siihen, että vanhin asutuskerrostuma olisi suomalainen, ja että alueella on harjoitettu ainakin eränkäyntiä jo ennen keskiajan kuluessa tapahtunutta Keskiajalla, 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla, on Kymenlaaksonkin rannikolle On esitetty että kyseessä olisi ollut valtiovallan ohjailema, määrätietoinen asutustoiminta, jonka tarkoituksena olisi ollut Viipurin linnan läntisten yhteyksien turvaaminen sekä luotettavien vartiomiesten sekä sotilasreservien sijoittaminen Kymenlaakson rannikolla melko katkonaista esiintyen pieninä saarekkeina siellä Ruotsalaisten uudisasukkaiden lisäksi Kymenlaaksoa on asutettu myös Hämeen ja seuduilta Pohjois-Virolahdelle, ilmeisesti lapveteläisten vanhoille eräalueille, vielä 1500-luvun puolivälissä, ja ruotsalaista alkuperää olevien kylien väestö ja nimistö Keskiaikaisten kylien arkeologisessa inventoinnissa hyödynnetään monia lähteitä ovat asiakirjamaininnat, historialliset kartat (tilus-, verollepano- ja paikannimistö ja niihin liittyvä perimätieto antavat myös arvokkaita vihjeitä 7

8 Ongelmana on se, että muutamaa keskiaikaista asiakirjamainintaa lukuun ottamatta käytettävissä olevat historialliset lähteet ovat paljon nuorempia kuin Isojakokartatkin ovat tosin käyttökelpoisia inventoinnin apuvälineitä valottaessaan Edellä mainittujen kolmen 1300-luvun asiakirjan lisäksi, Virolahtea ei mainita kylistä ja taloista voidaan muodostaa vasta 1540-luvun veroluetteloiden ja Myöhempien verotustietojen perusteella on päätelty, että Virolahden pitäjän kylien talot ovat olleet jakautuneina kahdelle tai useammalle tontille jo ennen kelpaamattomilla alueilla, pienialaisillakin peltojen ympäröimillä kumpareilla on nälänhädän, epidemian tai muun syyn takia autioiduttuaan olleet unohduksissa 1500-luvun lopulla sotavuodet ja niiden välittömänä seurauksena tulleet rasitukset: kylät, vanhin jäljitetty maininta kylän olemassaolosta, taloluku 1500-luvulla ja Kylä Ensimmäinen maininta Verotetut talot (savuja) noin vuonna 1550 ja vuonna (yhdessä Rännäsen/Kattilan kanssa) Autioituminen edelleen asuttuja, osin Edelleen asuttu, osin 7 (yhdessä Hämeenkylän kanssa) Edelleen asuttu, osin 8

9 7 (yhdessä Hellän kanssa) Edelleen asuttu, osin 4 edelleen asuttuja, osin 5 edelleen asuttuja, osin 4 edelleen asuttuja, osin 20 (yhdessä Koukilan, Malmilan kanssa Edelleen asuttu, osin 3 edelleen asuttuja, osin 4 edelleen asuttuja, osin 20 (yhdessä Klamilan, Malmilan kanssa) Edelleen asuttu, osin (yhdessä Klamilan, Koukilan kanssa) Edelleen asuttu, suurelta edelleen asuttuja, osin Edelleen asuttu, osin 17 (yhdessä Vaalimaan kanssa) Edelleen asuttu, osin 5 edelleen asuttuja, osin 9 Edelleen asuttu, osin 24 (yhdessä Ravijärven kanssa) edelleen asuttuja, osin 24 (yhdessä Ravijoen kanssa) edelleen asuttuja, osin 7 Edelleen asuttu, osin 10 (yhdessä Eerikkälän kanssa) Edelleen asuttu, osin 9

10 (yhdessä Klamilan, Koukilan ja Malmilan kanssa) edelleen asuttuja, osin 9 edelleen asuttuja, osin 4 Edelleen asuttu, osin 3 edelleen asuttuja, osin 17 (yhdessä Mattilan kanssa) edelleen asuttuja, osin 11 edelleen asuttuja, osin 20 Edelleen asuttu, pienialaisesti 8 edelleen asuttuja, osin Taulukko 1. Virolahden keskiaikaiset kylät, ensimmäinen maininta, taloluku ja nykytila/autioituminen. Varsinkin vanhan Virolahden pitäjän länsiosissa kylissä esiintyy rinnakkaisia nimiä eri maakirjoista ja saattavatkin periytyä niistä vanhoista taloista, joista kylät ovat 3. Yhteenveto Virolahden kunnan, Euroopan aluekehitysrahaston (tavoite 2 -ohjelma), Kaakkois- perusinventoinnissa etsittiin uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja tarkastettiin löydettiin 25 uutta esihistoriallista tä, joista suurin osa on kivikautisia Virolahden pitäjän kylien talot ovat lähes poikkeuksetta sijainneet usealla erillisellä Muinaisjäännösinventoinnin kulusta ja tuloksista tiedotettiin esi-, kenttä- ja 10

11 Virolahden Rajasalissa pidettiin syyskuussa 2007 avoin yleisötilaisuus, jossa esiteltiin FM Johanna Enqvist 11

12 4. Ennen vuoden 2007 inventointia tunnetut historiallisen ajan kohteet t muinaisjäännökset luokitellaan Museovirastossa vakiintuneen käytännön mukaan kolmeen rauhoitusluokkaan seuraavasti: 1 = valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävä, jonka säilyminen on 2 = kohteen määrittely edellyttää lisätutkimuksia, joiden jälkeen voidaan siirtää luokkiin 1 tai 3 Mahdolliset muinaisjäännökset ovat kohteita, jotka eivät tämän hetkisen tiedon perusteella täytä muinaisjäännöksen määritelmää, mutta jotka lisätutkimusten Kohde Muinaisjäännösrekisterino Laji Rauhoitusluokka I louhos I I mahdollinen mahdollinen mahdollinen mahdollinen mahdollinen mahdollinen mahdollinen löytöpaikka - Taulukko 2. Ennen vuoden 2007 inventointia tunnetut historiallisen ajan kohteet, niiden tunnukset Museoviraston rekisterissä ja rauhoitusluokitus. Rauhoitusluokkiin I ja kuuluvat suojeltavat t muinaisjäännökset on sävytetty. 12

13 4.1. Kiinteät muinaisjäännökset 1. Muurassuonvuori Muinaisjäännöstyyppi: työ- ja valmistuspaikat - hiilimiilut Lukumäärä: 11 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 12,5-13 m mpy Alue A:n keskikoordinaatit pkoo: ikoo: Alue B:n keskikoordinaatit Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Pääosa alueesta on hakattu paljaaksi 1980-luvulla, mutta hakkausta ja aurausta on tehty hiilimiilut ovat tyypiltään samankaltaisia: keskuskumpu on halkaisijaltaan alle kymmenen 2. Korkiakallio Muinaisjäännöstyyppi: työ- ja valmistuspaikat - hiilimiilut Lukumäärä: 4 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Klamilan satamaan johtavan tien itäpuolella, tiestä noin 300 metrin päässä on 13

14 3. Aitansuonkangas Muinaisjäännöstyyppi: työ- ja valmistuspaikat - tervahaudat Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 22,5 m mpy Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Ala-Pihlajasta valtatie 7:lle johtavan tien itäpuolella Pihlajajoen itärannan Myyrynkallion kaakkoispuolella on tervahauta sekä muita mahdollisesti historialliseen 4. Tyyräänmäki Muinaisjäännöstyyppi: työ- ja valmistuspaikat - tervahaudat Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 17,5 m mpy Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: 14

15 5. Vanhan kirkon paikka Muinaisjäännöstyyppi: kirkkorakenteet - kirkonpaikat keskiaikainen Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: sijaitseva kivisakaristo on mahdollisesti jo tältä ajalta Virolahden keskiaikaisen kivisakastin eteläpuolella on sijainnut puinen runkohuone m 6. Kirkkotien kivi Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rajamerkit uusi aika Rauhoitusluokka: 1 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Mustavalkonegatiivit: Kuvaus: Virolahden kirkonkylästä pohjoiseen johtavan tien länsipuolella, aivan 7. Pyterlahden Hevonniemen louhokset Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Rauhoitusluokka: 1 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: 15

16 Tutkimukset: Kuvaus: Pyterlahden Hevonniemen louhokset käsittävät kolme louhosaluetta, joista vanhin ja merkittävin on (1) Pyterlahden louhos, josta ovat peräisin Pietarin Iisakin kirkon Hevonniemen louhosalueeseen kuuluvat myös (2) Hevonniemen pieni louhos ), joka on todennäköisesti ollut käytössä 1800-luvun alkupuoliskolla sekä (3) Hevonniemen uudempi louhos (pkoo: ), Hevonniemen pieni louhos on ilmeisesti hylätty melko lyhyen käytön jälkeen pitkähkön 8. Kalliopellon kivi (ent. Kotola) Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rajamerkit uusi aika Rauhoitusluokka: 1 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: yhteydessä, mutta rekisterin täydentämisen yhteydessä kohde nimettiin Mustavalkonegatiivit: Kuvaus: 4.2. Mahdolliset muinaisjäännökset 1. Harvajanvuori Muinaisjäännöstyyppi: puolustusvarustukset - linnakkeet mahdollinen Rauhoitusluokka: ei määritelty 16

17 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Harvajanvuorelta on tiettävästi vartioitu merialuetta Japanin ja Venäjän sodan 2. Klamila Yrjönharju Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - kiviaidat mahdollinen Rauhoitusluokka: ei määritelty Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Klamilan kirkosta noin 200 metriä etelään, pellon ja kuusikon välissä on noin Skippari Ylätalo Muinaisjäännöstyyppi: työ- ja valmistuspaikat - viljelyröykkiöt mahdollinen Rauhoitusluokka: ei määritelty Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: 17

18 4. Skippari Kievarila Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - kiviaidat mahdollinen Rauhoitusluokka: ei määritelty Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: 5. Punakelinvuori Muinaisjäännöstyyppi: puolustusvarustukset mahdollinen Rauhoitusluokka: ei määritelty Yhtenäiskoordinaatit: Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: 6. Suonpäänvuori Muinaisjäännöstyyppi: puolustusvarustukset mahdollinen Rauhoitusluokka: ei määritelty Yhtenäiskoordinaatit: Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Kiiskilahteen vievän tien pohjoispuolella on pieni kivikasa, jonka kivien välissä 18

19 7. Suurvuori Muinaisjäännöstyyppi: puolustusvarustukset mahdollinen Rauhoitusluokka: ei määritelty Yhtenäiskoordinaatit: Peruskartta: Virolahden inventointi 2007 Tutkimukset: Kuvaus: 4.3. Löytöpaikat 1. Ravijoki Kantaniitty Muinaisjäännöstyyppi: löytöpaikat - irtolöydöt löytöpaikka Rauhoitusluokka: ei määritelty Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Ravijoelta Virolahden kuntakeskukseen johtavan tien eteläpuolella, noin

20 5. Vuoden 2007 inventoinnissa löydetyt historiallisen ajan kohteet kattaviin yleiskarttoihin ja suojelukohteet myös erillisiin karttaotteisiin, joissa on tapauksissa, joissa kylä on sijainnut monella erillisellä tontilla tai kylän alueelta voidaan määritellä erillisiä alueita, joilla on todennäköisimmin Kylätonttien ja muiden maastossa paikannettujen ja tarkastettujen kohteiden lisäksi on listattu myös rakennushistorian osaston arkistossa olleiden tietojen Korostettakoon vielä, että kaikki tässä raportissa mainitut kohteet eivät yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella 90 uutta kohdetta luokiteltiin suojelutoimenpiteitä vaativiksi, rauhoitusluokkaan I tai kuuluviksi kiinteiksi Kohde Muinaisjäännösrekisterino Laji Rauhoitusluokka Aatola Kantola Värri Ollinmäki Vanhala Kormu Koski Jokimäki Puustelli Anttila

21 Värri Kuokka Hurtta Posti Vuori Kalliola Porkka Vanha-Joukainen Keskitalo Rantakari Kallio Häkälä Mestarmäki Värrinpää Kuokanmäki Rasi Pyöli Peltola leiripaikka

22 saarnapaikka louhokset Kirskallionniemen väliset louhokset louhokset mahdollinen mahdollinen mahdollinen I I I I I I I I 22

23 kivilouhimo Taulukko 3. Vuoden 2007 inventoinnissa löydetyt historiallisen ajan kohteet, niiden tunnukset Museoviraston rekisterissä ja v inventoinnin perusteella määritetty rauhoitusluokitus Kylänpaikat Virolahti Ala-Pihlaja (Nederpijhla by) Ala-Pihlajan kylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Aatola Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Kantola Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Värri Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo:

24 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Virolahden inventointi 2007 Kuvaus: Ala-Pihlajan kylän talot ovat sijainneet Porolahden pohjois- ja länsirannalla, Pijhilaby civitas on historiallisen lähdeaineiston perusteella sijoitettu Ala-Pihlajan ja Haililan kylien alueelle Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen Virolahti Eerikkälä (Kattelby) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Historialliset kartat: Diapositiivit: Kuvaus: Eerikkälän kylän talot ovat sijainneet Porolahden kaakkoisrannalla, nykyisen Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 24

25 Virolahti Ala-Pihlaja (Nederpijhla by) ja Suuri Rantatie

26 Virolahti Eerikkälä (Kattelby) ja Seppälä

27 Virolahti Hellä (Helgeby) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: Löydöt: Diapositiivit: Digitaalikuvat: Kuvaus: Hellän kylän talot ovat sijainneet Rautalanselän itärannalla, Vaalimaanjoesta noin uudisasutuksen (coloni pohjautuisi tuomiokirkolle lahjoitettuun tilaan, tai jopa että Virolahden pitäjän ensimmäinen Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen f Hellän kylätontti J. Enqvist/Museovirasto, RHO. 27

28 Virolahti Hämeenkylä (Tawest by) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Historialliset kartat: Digitaalikuvat: Kuvaus: Hämeenkylän talot ovat sijainneet Rautalanselän itärannalla, Vaalimaanjoesta Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen f Hämeenkylän kylätontti J. Enqvist/Museovirasto, RHO. 28

29 Virolahti Hellä (Helgeby) ja Hämeenkylä (Tawest by)

30 Virolahti Häppilä (Häppäle by) Häppilän kylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Ollinmäki Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Diapositiivit: Kuvaus: Häppilän kylän talot ovat sijainneet Virolahden länsiosassa, Pyölinjoen Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 30

31 Virolahti Häppilä (Häppäle by)

32 Virolahti Järvenkylä (Träskeby) Järvenkylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Vanhala Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: Kuvaus: Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 32

33 Virolahti Järvenkylä (Träskeby)

34 Virolahti Kattilainen (Kattilais) Kattilaisen kylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Kormu Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Jokimäki Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Koski Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Kuvaus: Kattilaisten kylän talot ovat sijainneet Virolahden länsiosassa, molemmin puolin Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 34

35 Virolahti Kattilainen (Kattilais)

36 Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: - Kuvaus: Rykulla Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen Virolahti Koivuniemi (Biercknesby) Koivuniemen kylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Anttila Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Puustelli Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: 36

37 Diapositiivit: Kuvaus: Koivuniemen kylän talot ovat sijainneet Porolahden koillisrannalla, nykyisen civitas on historiallisen lähdeaineiston perusteella sijoitettu Ala-Pihlajan ja Haililan kylien alueelle Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 37

38 Virolahti Koivuniemi (Biercknesby)

39 Virolahti Kotola (Ylikothola by) Kotolan kylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Värri Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Kuvaus: Kotolan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa, Vaalimaanjoen Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 39

40 Virolahti Kotola (Ylikothola by) ja Mattila (Mattila by)

41 Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: - Kuvaus: Utby Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen Virolahti Kurkela/Koskela (Kwrekelaby) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: Kuvaus: Kurkelan/Koskelan kylän talot ovat sijainneet Virolahden kaakkoisosassa, Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 41

42

43 Virolahti Kurkela/Koskela (Kwrekelaby) ja Reinikkala (Reinickala by) Virolahden inventointi

44 Virolahti Länsikylä (Flånkarböle) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: Diapositiivit: Kuvaus: Bölleby -nimisenä vuoden 1544 Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: - Kuvaus: Malmby Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 44

45 Virolahti Länsikylä (Flånkarböle)

46 Virolahti Mattila (Mattila by) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: Kuvaus: Mattilan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa, Vaalimaanjoen Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen Virolahti Pajulahti (Paiulax) Pajulahden kylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Puotniemi Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Hurtta Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Kuokka Mjrekisterinumero: 46

47 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Digitaalikuvat: Kuvaus: Pajulahden kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa, Rautalanselän Paijnenby Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen f , Pajulahden kylätontti J. Enqvist/Museovirasto,RHO. 47

48 Virolahti Pajulahti (Paiulax)

49 Virolahti Pyterlahti (Pettherlax by) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: Diapositiivit: Digitaalikuvat: Kuvaus: Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen Virolahti Ravijoki (Raffuio by) Ravijoen kylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Vuori Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Posti Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta:

50 Historialliset kartat: Virolahden inventointi 2007 Kuvaus: Ravijoen kylän talot ovat sijainneet Ravijoenlahden luoteispuolella, Ravijoen luettiin Kijrriby ja Hemmelesby Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen Ravijärven kylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Porkka Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , Kalliola Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Kuvaus: Ravijärven kylän talot ovat sijainneet Virolahden luoteisosassa, kuivatetun Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 50

51 Virolahti Pyterlahti (Pettherlax by)

52 Virolahti Ravijoki (Raffuio by)

53

54 Virolahti Reinikkala (Reinickala by) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: Kuvaus: Reinikkalan kylän talot ovat sijainneet aivan Virolahden kaakkoisosassa, nykyisellä Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen Virolahti Rännänen/Kattila (Gränness by) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Historialliset kartat: Diapositiivit: Kuvaus: Rännäsen/Kattilan kylän talot ovat sijainneet Virolahden eteläosassa, Porolahden Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 54

55 Virolahti Rännänen/Kattila (Gränness by)

56 kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Keskitalo Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Vanha-Joukainen Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Kuvaus: Inby ja läheiset Klamila, Malmila ja koukila luettiin 1540-luvulla Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen Virolahti Säkäjärvi (Säckeierff by) kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Kallio Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo:

57 Rantakari Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Diapositiivit: Kuvaus: Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 57

58 Virolahti Säkäjärvi (Säckeierff by)

59 Virolahti Kirkonkylä (Taipale/Edhesby) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: Diapositiivit: Kuvaus: Maisema on osin säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen nykyisin asuin- ja talousrakennuksia, urheilukenttä, seurakuntatalo ja Virolahden kirkko; 59

60 Virolahti Kirkonkylä (Taipale/Edhesby)

61 Virolahti Tiilikkala (Tilicka by) kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Diapositiivit: Kuvaus: Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 61

62 Virolahti Tiilikkala (Tilicka by)

63 Virolahti Vaalimaa (Wadherma) Vaalimaan kylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Häkälä Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Mestarmäki Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Kuokanmäki Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Värrinpää Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Kuvaus: Vaalimaan kylän talot ovat sijainneet Virolahden itäosassa Vaalimaanjoen 63

64 Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen Virolahti Vilkkilä (Österböle) Vilkkilän kylän talot ovat olleet jakaantuneina usealle erilliselle tonttimaalle (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Pyöli Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Rasi Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Diapositiivit: Kuvaus: Vilkkilän kylän talot ovat sijainneet Virolahden eteläosassa, nykyisin osin soistuneen 1544 savuluettelossa mainitaan Piöresby, Packalaby ja Mörckeby, jotka myöhemmin Österbölen Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen 64

65 Virolahti Vaalimaa (Wadherma)

66 Virolahti Vilkkilä (Österböle)

67 Virolahti Virojoki (Wijrioki by) Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (kylätontin laskennallinen keskipiste) Peruskartta: , Historialliset kartat: Kuvaus: Virojoen kylän talot ovat sijainneet nykyisen Virolahden kuntakeskuksen 67

68 Virolahti Virojoki (Wijrioki by) ,

69 Virolahti Ylä-Pihlaja (Öffuerpihla by) (koordinaatit kylätontin laskennallisesta keskipisteestä): Peltola Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Mjrekisterinumero: Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Historialliset kartat: Kuvaus: mainitaan vuoden 1544 savuluettelossa Pijllijkeby Maisema on säilyttänyt vanhakantaisen luonteensa, kylän asutus sijaitsee edelleen maatilojen asuin- ja talousrakennuksia sekä koulu ja urheilukenttä; osin ne ovat kuitenkin 69

70 Virolahti Ylä-Pihlaja (Öffuerpihla by)

71 5.2. Muut kohteet Tuuholma Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - latomukset Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 30 m mpy Peruskartta: Diapositiivit: Digitaalikuvat: Kuvaus: noin 25 metriä länteen on kalliossa kiinni 5 rautapulttia, joista keskimmäisessä on toisella puolella luku on hyvä näkyvyys pitkälle etelään, saaren rannassa olevaa puustoa on myös jossain Viestitysjärjestelmä muodostui korkeille paikoille pystytetyistä rakennelmista, joihin vedettiin f. 30 Tuuholma, kivirakenne saaren keskellä J. Enqvist/Museovirasto, RHO 71

72 Tuuholma

73 Lapuri Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - ryssänuunit Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 2,5 m mpy Peruskartta: Diapositiivit: Digitaalikuvat: Kuvaus: ryssänuuni f. 39 Lapuri 4, ryssänuuni J. Enqvist/Museovirasto, RHO Lapuri Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - ryssänuunit 73

74 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 2,5 m mpy Peruskartta: Tutkimukset: Mustavalkonegatiivit: Diapositiivit: Digitaalikuvat: Kuvaus: ryssänuuni Lapuri Muinaisjäännöstyyppi: kulkuväylät - kummelit Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 5 m mpy Peruskartta: Tutkimukset: Mustavalkonegatiivit: Diapositiivit: Digitaalikuvat: Kuvaus: Lapuri Muinaisjäännöstyyppi: kulkuväylät - kummelit 74

75 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 1 m mpy Peruskartta: Diapositiivit: Digitaalikuvat: Kuvaus: f. 48 Lapuri 6, kummelin pohja J. Enqvist/Museovirasto, RHO 75

76

77 Kuolionkankaan leiripaikka Muinaisjäännöstyyppi: asuinpaikat - asumuspainanteet Tarkenne: 1700-luvun sotilasleiri Lukumääräi: 22 uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 20-22,5 m mpy (alueen keskipiste) Peruskartta: Digitaalikuvat: Kuvaus: Virolahden kirkonkylän itäpuolella, Hurpun raja-asemasta noin 1,7 kilometriä parikymmentä puolikaaren muotoon perustettua majanpohjaa, jotka ovat halkaisijaltaan f Kuolionkankaan leiripaikka, majanpohja. Kuvassa tutkimusavustaja Riku Mönkkönen J. Enqvist/ Museovirasto, RHO. 77

78 Kuolionkankaan leiripaikka Majanpohjat on merkitty karttasuurennokseen punaisilla ympyröillä. 78

79 Siikasaarenkallio Muinaisjäännöstyyppi: Tarkenne: kivirakenteet - rajamerkit kiviviisari Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 15 m mpy Peruskartta: Digitaalikuvat: Kuvaus: Munkkikallion saarnapaikka Muinaisjäännöstyyppi: kultti- ja tarinapaikat - tarinapaikat Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 30 m mpy Peruskartta: Diapositiivit: Kuvaus: arkeologian ja historian harrastaja Eino Raunio löysi 1990-luvulla omasta mielestään kyseiset 79

80 Siikasaarenkallio

81 Munkkikallion saarnapaikka

82 Suur-Pisin kalliohakkaukset Muinaisjäännöstyyppi: taide, muistomerkit - hakkaukset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Kuvaus: Kustaa I teki vuonna 1777 matkan Pietariin tapaamaan Venäjän silloista hallitsijaa Eerikkälä Seppälä Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - latomukset mahdollinen Rauhoitusluokka: - Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 10 m mpy Peruskartta: Digitaalikuvat: Kuvaus: juurella, pienen kalliopaljastuman reunalla on suhteellisen nuorelta vaikuttava latomus, 82

83 Suur-Pisin kalliohakkaukset

84 Kattilainen Muinaisjäännöstyyppi: puolustusvarustukset - kivivarustukset uusi aika mahdollinen Rauhoitusluokka: - Lukumäärä: 9 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: , z: 15 m mpy (alueen keskipiste) Peruskartta: Digitaalikuvat: Kuvaus: Kattilaisten kylän luoteispuolella, valtatiestä 7 noin 220 metriä etelään louhikkoisessa metsämaastossa on ainakin yhdeksän osin maakivien ja kallion varaan f. 77. Kattilainen 1, kivisuoja J. Enqvist/Museovirasto, RHO. 84

85 Kirkonkylä Lintutorni Muinaisjäännöstyyppi: hautapaikat - joukkohaudat mahdollinen Rauhoitusluokka: - Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: (Kolsin lintutornin koordinaatit) Kuvaus: 85

86 Kirkonkylä Lintutorni

87 5.3. Uudenkaupungin rauhan rajakivet Hurpun kivi Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rajamerkit uusi aika Rauhoitusluokka: 1 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Mustavalkonegatiivit: Kuvaus: Hurpun raja-asemasta noin 250 metriä pohjoiseen, metsän ja rantakivikon rajalla kartiomaisen kiven itäsivulla on venäläisten risti ja vuosiluku 1722, länsisivulla on ruotsalaisten Heijarinkivi Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rajamerkit uusi aika Rauhoitusluokka: 1 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Itäkivi Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rajamerkit uusi aika Rauhoitusluokka: 1 87

88 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Mustavalkonegatiivit: Kuvaus: Everstienkivi Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rajamerkit uusi aika Rauhoitusluokka: 1 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Mustavalkonegatiivit: Kuvaus: Virolahden kirkonkylässä noin 870 metriä kirkosta pohjoiseen, vetisen niityn vuosiluku 1723 ja toisessa 1727, ilmeisesti kyseisenä vuonna pidetyn maantarkastuksen eli Alapihlajan kivi Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rajamerkit uusi aika Rauhoitusluokka: 1 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Mustavalkonegatiivit: 88

89 Kuvaus: Sahantauksen kivi Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rajamerkit uusi aika Rauhoitusluokka: 1 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Mustavalkonegatiivit: Kuvaus: Lepkankaan kivi Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rajamerkit uusi aika Rauhoitusluokka: 1 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Mustavalkonegatiivit: Digitaalikuvat: Kuvaus: 89

90 Käyhkäntien kivi Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet - rajamerkit uusi aika Rauhoitusluokka: 1 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: Peruskartta: Tutkimukset: Mustavalkonegatiivit: Kuvaus: f. 10. Lepkankaan kivi, venäläinen hakkaus J. Enqvist/ Museovirasto, RHO. f. 1. Käyhkäntien kivi, ruotsalainen hakkaus J.EnqvistMuseovirasto, RHO. 90

91

92 Lepkankaan kivi ja Sahantauksen kivi

93 Käyhkäntien kivi

94 5.4. Louhokset Hämeenkylän louhokset Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset Lukumääräi: 12 uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Virojoen edustalta etelään avautuvan Rautalanselän koko itäinen ranta-alue Kivilouhosalue käsittää 12 virolahtelaisten ja venäläisten kivimiesten käyttämää louhospaikkaa eli lompkaa Erilliskohteiksi voidaan määritellä seuraavat yksittäiset louhospaikat (koordinaatit viittaavat louhosalueiden keskipisteisiin): Maunon lompka (pkoo: ) on pienehkö louhos noin 40 metriä Männynrannan lompka (pkoo: ) ei ole varsinainen louhosalue, Kärsän louhos (pkoo: Lentämän louhoksella (pkoo: työt on todennäköisesti Pakkalan louhos (pkoo: ) 94

95 Aholoiden louhos (pkoo: ) oli kaksiosainen louhos, jossa työt on Hämeenkylän pieni louhos (pkoo: ) on aivan rannassa ollut pieni ja Kristian Dufvan louhos (pkoo: ) Joonas Dufvan louhos (pkoo: ) Leikonkallion louhosta (pkoo: ) on käyttänyt Porukkalompka (pkoo: Reinon lompka (pkoo: oli kaksiosainen vanha louhos, joka on Hakiavanniemen louhokset Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Virojoen edustalta etelään avautuvaan Rautalanselkään pistävällä 95

96 Korpisaaren louhokset Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen/saaren keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Tutkimukset: Digitaalikuvat: Kuvaus: f Korpisaaren louhokset, jätekiveä louhosalueella J. Enqvist/Museovirasto, RHO. 96

97 Tinkasen louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: kerrotaan, että työosuuskunnan tehtävänä oli irrottaa kivi ja venäjältä saapuvien noin Tuntinniemen louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Hepokallion ja Kirskallionniemen väliset louhokset Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Lukumääräi: 5 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: 97

98 (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Digitaalikuvat: Kuvaus: Virojoen edustalta etelään aukeavan Rautalanselän länsirannalla, Hepokallion ja Kirskallionniemen välissä on viisi pientä louhosaluetta eli lompkaa, jotka ovat olleet Erilliskohteiksi voidaan määritellä seuraavat yksittäiset louhospaikat (koordinaatit louhosalueiden keskipisteistä): Santaniemen etulompka (pkoo: ) sijaitsee noin 1,3 km Pyterlahden Hopialompka (pkoo: ) Rivilompka (pkoo: ) Relovan (Artsinan) lompka (pkoo: on todennäköisesti ollut käytössä Ryövärniemen louhos (pkoo: on pieni louhos, jota on ilmeisesti Varpusaaren louhokset Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo:

99 (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Virojoen edustalla olevan Varpusaaren eteläinen osa on lähes yhtenäistä Karhusaaren louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen/saaren keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Virojoen edustalta etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän Hailniemen ja itärannoilta kivet on irrotettu ja pienennetty vakokiilamenetelmällä, mahdollisesti jo Kormusaaren louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo:

100 (louhosalueen/saaren keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Digitaalikuvat: Virolahden inventointi 2007 Kuvaus: Virojoen edustalta etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän Hailniemen pohjoispuolella on pieni Kormusaari, jonka kallioista on kiveä louhittu paikoin yli kolme f.21 Kormusaaren louhos, vakokiilamenetelmän jälkiä rantakalliossa J.Enqvist/Museovirasto, RHO Kinttukallion kivilouhimo Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: 100

101 Kuvaus: Ruissaaren louhokset Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Hailniemen louhosalue Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Lukumääräi: 3 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Virojoen edustalta etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän Hailniemen seuraavat yksittäiset louhospaikat (koordinaatit louhosalueiden keskipisteistä): Toropovan vuoren louhokset vakokiilamenetelmää, ja ne ovat olleet ilmeisesti Hailniemen vankileirin käytössä vielä

102 Hailniemen vankileirialue hakattuina kolme aurinkokelloa, joiden lähellä on kaksi halkaisijaltaan noin 10 cm:n irrotettu lähes yksinomaan vakokiilamenetelmällä, mutta joitakin paksun poran jälkiä on pohjoispuolella olevalla pienellä Katajaluodolla on perimätiedon mukaan ollut Itä-Suomen Graniitti Oy:n louhos Sumarinsaaren louhokset Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: pitivät louhospaikkaa eli lompkaa 102

103 Kirskallionniemen louhokset Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Lukumääräi: 2 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Virojoen edustalta etelään aukeavaan Rautalanselkään pistävän voidaan määritellä seuraavat louhospaikat (koordinaatit louhosalueiden keskipisteistä): Kangasaluksen louhokset Kirskallionniemen louhokset Sittasaaren louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen/saaren keskikoordinaatit) Peruskartta:

104 Tutkimukset: Kuvaus: alasta on noin neljän hehtaarin laajuista aluetta louhittu 1700-luvun alusta 1900-luvun Vanhasaaren louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Virolahden kaakkoisosassa, rajavyöhykkeellä sijaitsevan Vanhasaaren eteläpäässä Santion louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: 104

105 Digitaalikuvat: Kuvaus: eteläpäässä on pienehkö louhosalue, joka on todennäköisesti ollut käytössä 1800-luvun Tuuholman louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: koillisrannalla on pieni louhos, joka on ollut käytössä vain pari vuotta, ilmeisesti jotka oli tarkoitettu Kazanin tuomiokirkon edustalle pystytettäviksi apostolien Pietari ja Ukkosaaren louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Kiveä on etupäässä louhittu vakokiilamenetelmällä, mutta myös katkovakousta on 105

106 Riisniemen louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Virojoen edustalla sijaitsevassa Riisniemessä on louhittu kiveä kahdessa Klamilanlahden kivilouhimo Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: irtolohkareista pääasiassa meislaamalla ja kiilaamalla, myös porauksen jälkiä on Hanskin louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika 106

107 Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Heposaaren louhos Muinaisjäännöstyyppi: raaka-aineen hankintapaikat - louhokset uusi aika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo: ikoo: (louhosalueen keskikoordinaatit) Peruskartta: Tutkimukset: Kuvaus: Virolahden kaakkoiskulmassa, rajavyöhykkeen tuntumassa on sijainnut pieni, f. 89 Hepokallion ja Kirskallionniemen väliset louhokset, kivivarasto Santaniemessä J. Enqvist/Museovirasto, RHO. 107

108

109 Ruissaaren louhokset

110 Tuuholman louhokset

111 Virolahden inventointi

112 Karhusaaren sekä Hepokallion ja Kirskallionniemen väliset louhokset

113 Klamilanlahden kivilouhimo ja Tinkasen louhos

114 Kinttukallion kivilouhimo

115 Hanskin louhos

116 Lähteet Arkistolähteet Kansallisarkisto (KA): MHA = Maanmittaushallituksen kartta-arkisto osaston arkisto (RHOA): Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet. Kymenlaakson seutukaavaliiton julkaisuja Vehkalahden pitäjän historia Vehkaleipää Haminan historia Haminan historia 116

117 Painetut lähteet ja kirjallisuus Virolahden historia!,1850-luvulle. Vehkalahden pitäjän historia Maiseman muisti 2001: Kymenlaakson esihistoriaa Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no Plans et details du monument consacre á la mémoire de l empereur Alexandre. Muinaistutkija 2/2007. Haminan historia Haminan historia Vehkalahden pitäjän historia SKAS Internet lähteet > i< 117

118 > m< 118

119 Liitteet Diapositiiviluettelo f. Selite :19-20 Häppilä (Ollinmäki) kylätontti, panoraama, kuvattu lounaasta, kuva Johanna Enqvist 119

120 125807:30-32 Virojoki osa kylätontista, pystypanoraama, kuvattu lounaasta, kuva Johanna Enqvist 120

121 Digitaalikuvaluettelo 1 Käyhkäntienkivi 2 Käyhkäntienkivi 3 Käyhkäntienkivi 11 Korpsaari, louhos 12 Korpsaari, louhos 13 Korpsaari, louhos 14 Korpsaari, louhos 15 Korpsaari, louhos 17 Korpsaari, louhos 18 Korpsaari, mahdollinen rakennuksen pohja 19 Korpsaari, mahdollinen rakennuksen pohja 20 Korpsaari, louhos 21 Kormusaari, epämääräinen kumpare 22 Kormusaari, epämääräinen kumpare 23 Kormusaari, louhos 24 Kormusaari, louhos 25 Kormusaari, louhos 27 Kormusaari, vartiopaikka 121

122 70 Kattilainen 1 71 Kattilainen 1 72 Kattilainen 1 73 Kattilainen 1 74 Kattilainen 1 75 Kattilainen 1 77 Kattilainen 1 78 Kattilainen 1 79 Kattilainen 1 80 Kuolionkangas 81 Kuolionkangas 82 Kuolionkangas 83 Kuolionkangas 84 Kuolionkangas 85 Kuolionkangas 90 Pajulahti 91 Pajulahti 92 Pajulahti 93 Hämeenkylä 94 Hämeenkylä 95 Hämeenkylä Kuvaaja: Johanna Enqvist/Museovirasto, RHO 122