Lattiatason näkemykset biotaloudesta Pohjois Karjalassa: missä ollaan nyt ja mihin menossa?

Transkriptio

1 Lattiatason näkemykset biotaloudesta Pohjois Karjalassa: missä ollaan nyt ja mihin menossa? Joensuu Esittäjä Projektipäällikkö Jakob Donner Amnell

2 Miksi biotalouden lattiatasoon on syytä paneutua? Biotaloudesta on viime vuosina puhuttu paljon mutta enimmäkseen strategioiden, visioiden ja ohjelmien tasolla Paljon vähemmän puhetta tai tietoa on ollut mm. siitä: Mitä kaikkea biotalouden liiketoiminta pitää todella sisällään? Miten biotalous ymmärretään ja miten se ilmenee liiketoiminnassa? Kuinka paljon sitä on, miten se toimii ja pärjää markkinoilla? Minkälaiset tekijät ovat sitä edistäneet tai jarruttaneet? Minkälainen potentiaali siinä on, minkälaiset toimet voisivat edesauttaa sen toteutumista? Hanke on yrittänyt koota suuntaa antavia vastauksia näihin kysymyksiin, erityisesti Pohjois Karjalan osalta

3 Toimivin työmuoto: yrityskäynnit Jalkautuminen yrityksiin avoimella asenteella osoittautui parhaaksi tavaksi päästä hyvään vuorovaikutukseen ja oleellisen tiedon lähteille! Hanke on ollut vuoropuhelussa 28 eri aloja edustavan yrityksen kanssa Näistä 9 on edelläkävijäyrityksiä/seutuja muualta Suomesta (7) ja Ruotsista (2) Pohjois Karjalassa hanke on käynyt dialogia 19 yrityksen kanssa Yritysjoukko ja kirjo P K:ssa olisi mieluusti ollut suurempikin! Sitä on rajoittanut saatujen vinkkien vähyys ja biotalouden epämääräisyys : useat yritykset eivät osoittaneet aktiivista mielenkiintoa aihepiiriä kohtaan (metsäbioenergia ja puurakentaminen eivät olleet tarkastelussa mukana).

4 Mitä kaikkea biotalouden liiketoiminta pitää sisällään? Julkisen keskustelun ja mielikuvien tasolla biotalous on 1) bioenergiaa 2) ruokaa 3) metsäteollisuuden tuotteita 4) jotain muuta/uutta 5) EOS Kuitenkin jo nykyinen biotalouteen jollain tavoin määriteltävän liiketoiminnan kirjo on erittäin laaja monien yritysten toiminta ei istu nykyisiin toimiala tai tilastoluokituksiin (ja jäävät ulos niistä) Yritykset eivät omassa toiminnassaan käytä biotalous sanaa, koska siitä ei ole heille mitään hyötyä eivätkä asiakkaatkaan kysy tai osta biotaloutta! Biotalouteen liittyvillä asioilla on toki paljonkin merkitystä monille yrityksille, mutta ensisijaisesti mm. korkeamman laadun, parempien ominaisuuksien (ml. ympäristöjalanjälki), pienempien kustannusten tai kuluttajien arvostusten kautta Näistä syistä kehittäjien, rahoittajien jne on vaikea tunnistaa biotalouden liiketoimintaa osa on piilossa tai esiintyy aivan eri otsakkeiden alla

5 Miten yritykset näkevät biotalouden ja miten se ilmenee toiminnassa? Kirjoa riittää! Onko bioraaka aine vai aktiivinen pyrkimys johonkin tärkein lähtökohta? Tuotteet perustuvat pääosin biologisille raaka aineille Itse lopputuote on biologinen, vaikka prosessissa ja yrityksessä kuluisi muutakin Biologisia raaka aineita käytetään niiden erityisten ominaisuuksien/vaikutusten vuoksi Tuote on tehty uusiutumattomista aineista, mutta palvelee biotaloutta (esim. metsäkone) Pyrkimys kaikkien raaka aineiden niukkaan käyttöön ja kierrättämiseen, ei hukkaa Tuotteiden ja prosessien vähäpäästöisyys, luonnonmukaisuus, terveellisyys Pyrkimys fossiilisten tai muuten ongelmallisten raaka aineiden korvaamiseen Yhteistyölle rakentuva ja paikallistaloutta vahvistava ajattelu ja toimintatapa Pyrkimys toimia toisin kuin kovassa bisneksessä (esim. kasvu ei tavoite) Siirtymä raaka ainetuotannosta koko liiketoimintaketjun saamiseksi omiin käsiin

6

7 Miten hyvin biotaloudella menee? Onko biotalousstrategia realistinen? Onko Suomessa ja Pohjois Karjalassa paljon biotalouden liiketoimintaa, onko siinä ollut nähtävissä nopeaa kasvua ja syntyykö sitä kautta nopeasti uutta työpaikkaa? 1) Biotaloutta on Suomessa ja P K:ssa paljon. Siihen on syynä talouden suurempi alkutuotanto ja luonnonvaravaltaisuus kuin useimmissa muissa maissa/maakunnissa 2) Biotalous ei ole ollut kasvuala Suomessa eikä P K:ssa 2000 luvulla. Toiminnan tuotos ja erityisesti työllisyys ovat supistuneet , pääsyynä metsäsektorin ja maatalouden murros. Biotaloudesta löytyy toki kasvaneita lohkoja, kuten luontomatkailu, puunkorjuu ja uusiutuva energia. Näiden lisäksi elintarviketeollisuus ja metsäkonetuotanto ovat P K:ssa olleet kasvualoja. 3) Biotalousliiketoiminnan tuntuva kasvattaminen on lähivuosina vaikeaa. Mitkä biotalouden lohkot voisivat kasvaa paljon, jos/kun globaalin kysynnän kasvu on vähäistä, fossiilinen energia pysyy halpana, biotaloutta edistävä sääntely ja tavoitteiden asettelu eivät voimistu, yritysten investointihalukkuus on vähissä ja monet muutkin maat pyrkivät viennin lisäämiseen sekä energia ja ruokatuonnin korvaamiseen?

8 Biotalouden kentässä on myös yllättäviä kehityskulkuja ja menestystarinoita Minkälaiset liiketoiminnot, yritykset ja seudut ovat olleet biotalouden menestyjiä? Toteutunut kehitys poikkeaa välillä paljonkin vakiintuneista mielikuvista Pidetäänpä tieto ja arvuutteluvisa biotalousliiketoiminnasta! 1. Millä biotalousliiketoiminnan lohkolla on Suomessa viime vuosina syntynyt eniten uutta tuotantovolyymia/liikevaihtoa, missä firmoissa ja millä raaka ainepohjalla? 2. Missä sijaitsee Pohjoismaiden merkittävin metsäbiojalostamo ja minkälaiset toimijat ovat sen mahdollistaneet? 3. Yllättävä ei teollinen taho, josta on tullut suurimpia investoijia uusiutuvaan energiaan Suomessa? 4. Mikä seutu tai maakunta Suomessa on viimeisen 10 vuoden aikana eniten kehittynyt biotalouden ja ympäristöliiketoiminnan saralla ja miten?

9 Vastaukset 1. Liikevaihto kasvanut eniten: Neste Oil:in ja St1:n biodiesel ja bioetanolituotanto. Liikevaihto kasvanut muutamassa vuodessa nollasta yli 2,5 mrd:iin (suuri osa tästä syntyy tosin muualla kuin Suomessa). Raaka aineesta 2/3 on orgaanista jätettä ja tähdettä. Suomessa tuotanto perustuu suurelta osin elintarviketeollisuuden jätteisiin.

10 Vastaukset 1. Eniten kasvua: Neste Oil:in ja St1:n biodiesel ja bioetanolituotanto. Liikevaihto kasvanut muutamassa vuodessa nollasta yli 2,5 mrd:iin (suuri osa tästä syntyy tosin muualla kuin Suomessa). Raaka aineesta 2/3 on orgaanista jätettä ja tähdettä. Suomessa tuotanto perustuu suurelta osin elintarviketeollisuuden jätteisiin. 2. Merkittävin metsäbiojalostamo: Domsjö Fabriker Pohjois Ruotsin Övik:issä. Vanha sulfiittitehdas on vsta 2000 alkaen muutettu menestyväksi liukosellun, ligniinin, bioetanolin ja biokaasun tuottajaksi. Paikalliset sijoittajat tärkeimpinä taustavoimina 2011 asti, jolloin intialainen tekstiili ja monialayhtiö Aditya Birla osti tehtaan. (Tuomari: norjalaisen Borregaardin biojalostamosta Sarpsborgissa saa myös pisteen!)

11 Vastaukset 1. Eniten kasvua: Neste Oil:in ja St1:n biodiesel ja bioetanolituotanto. Liikevaihto kasvanut muutamassa vuodessa nollasta yli 2,5 mrd:iin (suuri osa tästä syntyy tosin muualla kuin Suomessa). Raaka aineesta 2/3 on orgaanista jätettä ja tähdettä. Suomessa tuotanto perustuu suurelta osin elintarviketeollisuuden jätteisiin. Neste Oil ja St1. 2. Merkittävin metsäbiojalostamo: Domsjö Fabriker Pohjois Ruotsin Övik:issä. Vanha sulfiittitehdas on v alkaen muutettu menestyväksi liukosellun, ligniinin, bioetanolin ja biokaasun tuottajaksi. Paikalliset sijoittajat tärkeimpinä taustavoimina 2011 asti, jolloin intialainen monialayhtiö Aditya Birla osti tehtaan. 3. Yllättävä uusiutuvan energian investoija: Sijoitusyhtiö Taaleritehdas. Sen kohderahastoista on v alkaen tullut tärkein biokaasulaitosten rakentaja (4 laitosta), suuri tuulivoiman rakentaja (16 puistoa) ja suuri metsänomistaja ( ha) Suomessa. Joka rahastolla on satoja omistajia.

12 Vastaukset 1. Eniten kasvua: Neste Oil:in ja St1:n biodiesel ja bioetanolituotanto. 2. Merkittävin metsäbiojalostamo: Domsjö Fabriker Pohjois Ruotsin Övik:issä. 3. Yllättävä uusiutuvan energian investoija: Sijoitusyhtiö Taaleritehdas. 4. Edelläkävijäseutu: Forssa. Merkittävä materiaalien uudelleenkäytön keskittymä Suomessa, ympäristö ja energia alan asiantuntijayrityksiä, maan suurin biokaasulaitos, biovoimala, bioetanolilaitos. Yritysten ja seudullinen yhteistyö tärkein selittävä tekijä. Forssan valttina on keskittymän monipuolisuus.

13 Edelläkävijäyritysten ja seutujen yhteiset piirteet Menestyksen perusedellytyksenä innovaatiot ja monipuolinen osaaminen Yrityksillä/seuduilla on ollut valmiutta ja rohkeutta siirtyä uuteen suuntaan Kehityksen moottorina myös yksilöt; yrittäjäpersoonilla on paljon väliä Omistajina ja rahoittajina suurelta osin uusia, pitkäjänteisiä tahoja Uudenlaiset yhteistyö, rahoitus ja toimintamallit usein tärkeässä roolissa Sääntely ja biotaloutta tukevat poliittiset tavoitteet tärkeänä vetoapuna: niiden myötä on syntynyt/kasvanut uusia markkinoita

14 Pohjois Karjalassa on monenlaista ja kokoista biotalousliiketoimintaa Kansainvälisten tai suomalaisten konsernien suuria tai keskikokoisia tuotantoyksiköitä: Enocell, Fortum, HKScan, John Deere, Pankaboard, Puljonki, UPM, Valio, VAPO liiketoiminta tällä hetkellä kohtalaisen vakaalla pohjalla. Tuotekehitys ja päätäntävalta ovat pääosin muualla, joten näiden kehityksen ennustaminen (ja edistäminen) ei ole helppoa. Keskikokoisia, omistustaustaltaan maakunnallisia/itäsuomalaisia yrityksiä: Anaika Wood, Iivari Mononen, Kesla, Mestarinikkarit, Pielispakari, Pro Group, Porokylän Leipomo liiketoiminta on pärjännyt kohtuuhyvin, osa kasvanut paljon Pieniä paikallisesti omistettuja yrityksiä: Eri tavoin suuntautuneita maatiloja, elintarviketuotantoa, energiaosuuskuntia, puunkorjuuyrityksiä, piensahoja, rakennusfirmoja, matkailu ja hoivayrityksiä jne itsensä työllistäminen monille pääasia, kasvu tai uusi liiketoiminta ei tavoitelistalla

15 Hankkeessa on tarkasteltu kaikenlaisia biotalousyrityksiä P K:ssa, pääpaino on kuitenkin ollut pk yrityksissä Niiden liiketoiminta edustaa pääosin: maataloutta (3) elintarviketuotantoa (5) materiaalien ja kemiallisten aineiden tuotantoa (3) materiaalien ja orgaanisten aineiden uusiokäyttöä (3) ympäristöasiantuntemusta, konsultointia, suunnittelua (3) prosessi ja yhdyskuntatekniikan suunnittelua ja urakointia (1) Tarkastellut yritykset työllistävät kukin 2 90 työntekijää ja yhteensä n. 400 Yrityksen oma mielenkiinto vuorovaikutusta kohtaan on ollut keskeinen valintakriteeri!

16 Pro Group yritysryhmä (Kitee) Pro Group on Kiteellä päätoimipaikkaansa pitävä ja toiminnallisesti toisiinsa kytkeytyvän neljän yrityksen ryhmä; Eko Kvintti Oy, MK Protech Oy, Flowpro Oy sekä Prosessi ja vesitekniikka PROVETEK Oy. Päätoimialana yritysryhmällä on prosessi, ympäristö ja yhdyskuntatekniikka. Yritysryhmän liikevaihto on noin milj. euroa, henkilöstöä noin mukaan luettuna projektikohtaiset työntekijät ja alihankkijat. Yritysryhmä operoi monipuolisesti clean tech alalla, jossa sen suunnittelu ja rakennuskohteina ovat mm. biopoltto ja biokaasulaitokset sekä jätevedenkäsittelylaitokset aina Kiinaa myöten. Paikallisesti Kiteellä haetaan ratkaisua Kytönniemen teollisuusalueen lämmitykseen uusiutuvista biotalousmateriaaleista. Yritys on hyvä esimerkki keskisuuresta vahvaan yritteliäisyyteen ja erikoisosaamisen perustuvasta biotalouden alalla toimivasta perheyrityksestä, joka yhdistää voimia myös muiden yritysten kanssa.

17 Porokylän Leipomo Oy (Nurmes) Porokylän Leipomo Oy on perustettu vuonna 1983 ja on nykyään 90 työntekijän ja 11 miljoonan euron liikevaihdon perheyritys. Markkina alueena lähes koko Suomi: Itä, Keski, Etelä ja Pohjois Suomi Helsingistä Ivaloon ja Ilomantsista Kokkolaan. Kilpailukyvyn avaimia; ammattitaitoinen työvoima, hyvä maine laadukkaan leivän tekijänä ja luotettavana toimittajana, hyvä myyntityö, innovatiivisuus, jakelun logistinen kattavuus sekä pienten asioiden tekeminen oikeilla tavoilla. Biotalouden suuntaan menty käyttämällä paikallisia raaka aineita, biojätekontti on siivousjätteitä varten ja ylijäämiä käytetään maatiloilla. Suunnitteluasteella ovat hukkalämmön käyttöönotto ja öljyuunien vaihto vähähiilisempiin ratkaisuihin.

18 Koivikon Kartano Oy ja Maatalousyhtymä Partanen & Tolonen (Kitee) Kaksi yritystä ja samat omistajat: Maatalousyhtymä Pekka Partanen & Pauli Tolonen, joka viljelee useammalla tilalla luomuviljaa ja kasvattaa lihakarjaa. Toimenkuvaan kuuluvat myös koneurakointi, luomulannoitteiden kuljetus ja levityspalvelu. Koivikon Kartano Oy (aloitti v. 2010) on suuri luomumaitotila. Yritysten päätoimipaikka on Kiteen Puhoksessa sijaitseva jo 130 vuotta vanha ja kulttuurihistoriallisessa miljöössä sijaitseva Koivikon tilan maatalousopetuksen keskus, joka on siirtynyt paikallisten maatalousyrittäjien omistukseen. Koivikko sitoo em. kahden yrityksen lisäksi yhteen neljä muuta eri tavoin biotalouden arvoketjuun kytkeytyvää yritystä paikalliseksi yritysten yhteistyöryhmäksi ja toisiaan toiminnallisesti tukevaksi maaseutuyrityskeskukseksi. Koivikon yritysryhmä muodostaa kokonaisuutena Pohjois Karjalassa erittäin potentiaalisen paikallisen alkutuotannollisen ja maatalousteollisen biotalousyksikön.

19 Mitkä tekijät ovat edistäneet P K:n yritysten kehitystä ja markkinoille pääsyä? Markkinoita on vallattu tuotteiden laadulla, osaamisella ja hyvällä markkina /kuluttajatuntumalla tai luoduilla myyntikanavilla Osa yrityksistä on luonut kokonaan uuden liiketoimintalohkon itselleen. Yritykset ovat lähteneet osin tai kokonaan uuteen suuntaan, koska niillä on ollut halu/tarve toimia toisin, etsiä yritykselle uusi paikka markkinoilla ja/tai kehittää paikallistaloutta. Suurin osa on asemansa vakiinnuttaneita, pärjääviä ja kehityshenkisiä yrityksiä. Useimmat ovat käyttäneet kehittämisrahoitusta ja kanavia hyväkseen, tutkimustakin. Useimmat yritykset ovat Suomen markkinoille suuntautuneita, pienille yrityksille vienti on vaikeaa. Useimpien kasvupotentiaali vähintään kohtalainen, joillakin suurikin.

20 Minkälaiset tekijät ovat kasvupotentiaalin toteutumisen tiellä? Markkinoiden logiikka: biotalous ei yleensä tuo mitään suoraa etua kilpailussa eibiotalouden kanssa Sääntely: toisaalta liian pikkutarkkaa/jatkuvasti muuttuvaa/ristiriitaista sääntelyä, toisaalta turhan löysät/kunnianhimottomat tavoitteet eivät tue toiminnan kasvua Uusiutuva energia: paljon mielenkiintoa hajautettuun energiantuotantoon omien ja kumppaneiden sivuvirtojen pohjalta; tällaista toimintaa nykyinen politiikka ei juuri tue Rahoitus: Aloittavien/pienten yritysten on vaikeampi saada rahoitusta investointeihin tai kehittämiseen, vähäisen oman pääoman tai kassavirran vuoksi. Markkinointi/myynti/vienti: yksin vaikeaa, yhteistoiminta työlästä, uusia malleja tarvitaan. Pienet/heikosti ohjatut kotimarkkinat: ympäristöosaamista on vaikea kehittää ja viedä, kun Suomen oma sääntely/politiikka ei tue ympäristöliiketoiminnan kehitystä eikä tuota yrityksille referenssejä Rekrytointi: osaavan työvoiman houkuttelu ja sitouttaminen Pohjois Karjalaan (etenkin muualle kuin Joensuun seudulle) on hankalaa Helppoja temppuja ei ole! Tarvitaan monenlaisia, yritysten/toimintojen/markkinoiden mukaan kohdennettuja toimia.

21 Mitä toiveita tai kriittisiä huomioita yritykset esittivät? Rahoittajien, kehittäjien ja yritysneuvojien pitäisi paljon enemmän jalkautua yrityksiin, jotta ne olisivat perillä yritysten tilanteesta, mahdollisuuksista ja tarpeista Yleiset kehittämishankkeet ovat keskimäärin hyödyttämiä. Hanketoiminnan pitäisi painottua yritysten tarvitseman substanssiosaamisen tarjoamiseen. Yritykset tarvitsevat monesti aivan erilaista osaamista kuin mitä yliopistotutkimus tarjoaa, esim. uusista markkinoista ja asiakkaiden tarpeista Pohjois Karjalassa puhutaan jatkuvasti maailman parhaasta metsäosaamisesta, mutta miten se näkyy metsäalan (pk )yritysten osaamisen ja liiketoiminnan kehityksessä? Mitä maakuntaohjelma palvelee? Se on kompromissi eikä mikään strategia, jolla syntyy tuloksia. Strategiat seuraavat vain sitä millä saadaan rahaa EU:sta Pitäisi tunnistaa ja tunnustaa maakunnan eri seutujen erilaiset tilanteet, toimijat ja tarpeet eikä puhua vain jostakin maakunnan yhteisestä edusta Julkinen yritysrahoitus painottuu vakiintuneisiin yrityksiin, minkä takia moni aloittava tai pieni yritys jää vaille rahoitusta

22 Yhteenveto Biotalouden liiketoimintaa on melko paljon ja siinä on kasvupotentiaalia Suuri osa siitä on piilossa, osana muuta liiketoimintaa (biotalous ei ole tuote) Jotta sitä voitaisiin edistää, se pitää eri muodoissaan tunnistaa Kehittämistoimien on siksi syytä olla nykyistä kohdistetumpia Erilaisia esteitä on, myös asenteellisia: miten voimme edistää ratkaisujen myyntiä/vientiä, jos emme itse käytä ja edistetä niitä? Koska Pohjois Karjalassa toteutuu näkyviä edistysaskelia tällä saralla, saadaanko niihin maakunnan omaa pääomaa ja/tai muuta sitoutumista? Biotalousliiketoiminnan kaikista suurin haaste on kuitenkin markkinat/kuluttajat: tuotteen pitää olla parempi, ei riitä että se on biompi!