2 puiteohjelmassa ( ) onkin kansainvälinen yhteistyö otettu integroidusti huomioon kaikissa ohjelmissa.

Transkriptio

1 EU-Aasia yhteistyö Aasian maiden taloudellinen ja poliittinen nousu lisää myös tarvetta kehittää Euroopan ja Aasian keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä. EU:n komissio hyväksyi vuonna 2001 uuden Aasia-strategian "Europe and Asia: A Strategic Framework for Enhanced Partnership", jossa korostetaan lisääntyvää yhteistyötä seuraavan vuosikymmenen aikana. Strategian tavoitteena on vahvistaa EU:n läsnäoloa Aasiassa. Se sisältää konkreettisia ehdotuksia EU:n ja Aasian välisten suhteiden parantamiseksi useilla toiminta-aloilla, kuten turvallisuus, kauppa ja talous, köyhyyden vähentäminen, kansalaisyhteiskunta, demokratia, hyvä hallinto ja ihmisoikeudet. Yhteistyötä on myös tarkoitus lisätä globaalikysymyksissä. EU:lla on myös eri alojen kahdenvälisiä sopimuksia ja yhteisiä ohjelmia esimerkiksi Kiinan, Japanin, Intian ja Etelä-Korean kanssa. EU-Aasia yhteistyö on koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin aloilla ollut jo pitkään monipuolista ja kattanut monia toimintoja. EU:n koulutusohjelmista mainittakoon Erasmus-Mundus-ohjelma (vuosille , kokonaisbudjetti 230 milj. euroa), jonka tarkoituksena on kehittää eurooppalaista korkeakoulutusta, lisätä eurooppalaisen koulutusalueen houkuttelevuutta maailmanlaajuisesti ja edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua etenkin kolmansien maiden kanssa. Ohjelmaan pyritään rekrytoimaan opiskelijoita ympäri maailmaa. Maisteriohjelmiin voidaan myöhemmin lisätä myös Euroopan ulkopuolelle lähtevien eurooppalaisten opiskelijoiden ja opettajien määrää. Asia-Link-ohjelman ( ) tavoitteena oli edistää Euroopan unionin sekä Eteläja Kaakkois-Aasian ja Kiinan välistä yhteistyötä ja verkottumista. Ohjelmalla pyrittiin luomaan yhteistyösuhteita eurooppalaisten ja aasialaisten korkeakoulujen välille sekä vahvistamaan jo olemassa olevia kumppanuuksia. Muista erillisistä koulutus- ja vaihtoohjelmista mainittakoon esimerkkeinä ASEM-DUO ja ASEM Education Hub Suomi on pitänyt tärkeänä, että tutkimuksen puiteohjelmat ovat avoinna kaikkien maiden tutkijoille ja ryhmille. Erityisen tärkeää on yhteistyö tieteen ja teknologian johtavien maiden sekä nopeasti kehittyvien maiden kanssa. Tutkijoiden koulutus- ja liikkuvuushankkeisiin tulisi aktiivisesti rekrytoida tutkijoita myös EU:n ulkopuolelta. Tavoitteena tulisi olla molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö. Eurooppalaiset tutkimusohjelmat ovatkin viime vuosikymmeninä avautuneet kolmansille maille. Tutkimuksen 7.

2 2 puiteohjelmassa ( ) onkin kansainvälinen yhteistyö otettu integroidusti huomioon kaikissa ohjelmissa luvulla EU:n T & K-toiminta sai uuden ulottuvuuden, kun kehitettiin tieteellisiä yhteistyösopimuksia teollistuneiden maiden ja nopeasti kehittyvien maiden kanssa. Uudella kumppanuudella pyrittiin keskittymään molemminpuolisesti kiinnostaviin kysymyksiin, esimerkiksi high tech-sektoriin ja globaaleihin tai alueellisiin ympäristö- ja terveyskysymyksiin luvun alkupuolella on puolestaan aloitettu yli 3000 projektia INCOohjelman (Kansainvälistä yhteistyötä tukevat erityistoimet) piirissä. Tähän ohjelmaan osallistui noin tutkimusryhmää ja noin partneria, joista puolet Euroopasta ja puolet kolmansista maista. Tutkijoiden liikkuvuutta korostavassa Marie Curie-ohjelmassa painotetaan tutkijanuran kehittämistä. Ohjelman kautta on mahdollista edistää EU:n ja muun maailman välistä liikkuvuutta ja ohjelman tulisi myös voida palvella kehitysmaiden tutkijoita eikä johtaa aivovuotoon. Kulttuuri 2000-ohjelma on avoin myös kolmansien maiden, kuten ASEMin aasialaisten maiden kanssa tehtäville yhteistyöprojekteille edellyttäen, että kyseiset maat järjestävät oman rahoitusosuutensa projekteihin. Käytännössä Aasian maat eivät ole pystyneet ohjelman mahdollisuuksia hyödyntämään. Vuonna 2004 komissio järjesti pilottiprojektina tarjouspyynnön Japanin kanssa tehtävistä kulttuurialan yhteistyöprojekteista. Suomesta ei lähetetty komissiolle sitä koskevia hakemuksia. ASEM ja ASEF Laaja-alaista eurooppalais-aasialaista yhteistyötä tehdään eri aloilla myös ASEMin ja ASEFin piirissä. Asia-Europe Meeting (ASEM) on vuonna 1996 perustettu epävirallinen yhteistyöprosessi Euroopan ja Aasian välillä. ASEMin perustamisen taustalla oli tarve vahvistaa Euroopan ja Aasian välisiä suhteita. ASEM-yhteistyöhön osallistuvat EU:n jäsenmaat ja EU:n komissio sekä Japani, Kiina, Etelä-Korea, Indonesia, Filippiinit, Brunei, Malesia, Singapore, Thaimaa, Vietnam, Burma/Myanmar, Laos ja Kambodja. ASEMissa käsitellään poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia kysymyksiä (ASEMin ns. kolmea pilaria). Joka toinen vuosi järjestetään huippukokous, johon osallistuvat valtioi-

3 3 den päämiehet. Lisäksi järjestetään muita ministerikokouksia ja korkean tason virkamiestapaamisia (Senior Officials Meeting). Toistaiseksi on järjestetty kaksi ASEMin kulttuuriministerikokousta ja yksi tiede- ja teknologiaministerikokous. ASEMilla ei ole varsinaista sihteeristöä, mikä kuvastaa sen epävirallista luonnetta. ASEMilla onkin muita tahoja täydentävä rooli. Se perustuu tasa-arvoiselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle. Poliittista profiilia prosessille tuovat kuitenkin huippukokoukset. ASEMin kuudes huippukokous järjestetään Helsingissä Opetusministeriö toimii kansallisena asiantuntijaministeriönä ASEMin kulttuuripilarin yhteistyöalueiden määrittelyssä ja toiminnan kehittämisessä. Aasia-Eurooppa Säätio (ASEF) on yksityinen säätiö, joka perustettiin ASEMin ulkoministerikokouksessa vuonna ASEF toteuttaa käytännössä ASEMin kolmatta pilaria ja on toistaiseksi ASEMin ainoa konkreettinen laitos. ASEFin tavoitteena on lisätä keskinäistä yhteisymmärrystä Aasian ja Euroopan välillä, edistää vuoropuhelua ja luoda pysyviä verkostoja. Singaporessa sijaitsevan sihteeristön lisäksi ASEFilla on hallintoneuvosto, johon jokainen jäsenmaa nimeää edustajansa. ASEFilla on useita ohjelmakokonaisuuksia kulttuurista henkilövaihtoon ja se rahoittaa eurooppalais-aasialaisia projekteja yhdessä muiden rahoittajaorganisaatioiden kanssa. ASEFin rahoitusosuus on korkeintaan 50 % kunkin projektin kokonaiskustannuksista. ASEF on toistaiseksi toteuttanut yhteensä noin 300 projektia, joihin on osallistunut yli henkilöä Euroopasta ja Aasiasta. Vuoden 2006 aikana Suomessa järjestetään useita ASEF-projekteja ASEM6-kokouksen johdosta. ASEF tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalais-aasialaisen koulutus- ja kulttuuriyhteistyön kehittämiselle. Jatkossa onkin syytä pohtia, miten näitä mahdollisuuksia voitaisiin parhaiten hyödyntää. Yksityiskohtaisempaa tietoa ASEFista löytyy säätiön internet-sivuilta osoitteesta Kulttuurien välinen dialogi ja kulttuuriksymykset ylipäätään ovat nousseet aikaisempaa paljon näkyvämmin ASEM-yhteistyön asialistalle turvallisuus- ja talouskysymysten rinnalla syyskuun 2001 New Yorkin terrori-iskujen ja niiden jälkeisten tapahtumien vaikutuksesta. Uuden lähestymistavan alkuna voidaan pitää Kööpenhaminassa pidettyä ASEM-huippukokousta.

4 4 Ensimmäinen ASEM-maiden kulttuuriministerikonferenssi järjestettiin Pekingissä. Konferenssin valmisteluista ja rahoituksesta vastasivat Kiina, Tanska, Ranska, Singapore, Malesia ja Indonesia. Ministerikonferenssin yleisteemana oli "Unity in Diversity". Sen puitteissa keskusteltiin mm. globalisaation uhista ja mahdollisuuksista sekä ASEM-maiden yhteisistä arvoista ja tavoitteista. Tavoitteena oli myös pohtia keinoja, joiden avulla voitaisiin käytännössä edistää Euroopan ja Aasian maiden välistä kulttuurivaihtoa ja -yhteistyötä. Konferenssissa suositeltiin, että kulttuuriasioiden käsittelyä jatketaan myös tulevissa ASEM-huippukokouksissa. Euroopan ja Aasian maiden kulttuuriyhteistyön kehittämiselle asetettiin konferenssissa kolme tavoitetta: 1) Ihmisten kohtaamista tukevaa (people-to-people) yhteistyötä tulee laajentaa ja tehostaa. Tämän tavoitteen toteutuksessa ASEF on tärkeässä asemassa. 2) Yhteistyötä pyritään lisäämään kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti Unescon piirissä. 3) Kulttuuripoliittista keskustelua tulee jatkaa ja kehittää maiden kesken tulevina vuosina. Pekingin kulttuuriministerikonferenssin jälkeen kulttuuria koskevat kysymykset olivat laajasti esillä Hanoissa lokakuussa 2004 pidetyssä ASEM-huippukokouksessa. Kokouksessa keskusteltiin mm. kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä, nuorisoon liittyvistä kysymyksistä, opiskelijavaihdosta, tieteellisen tutkimuksen verkostoitumisesta ja informaatioteknologian mahdollisuuksista. Loppuasiakirjassa toivottiin kulttuurialan yhteistyön konkretisoimista erityisen toimintasuunnitelman avulla. Toinen ASEM-maiden kulttuuriministerikonferenssin järjestettiin Pariisissa Pariisin konferenssin teemana oli "Kulttuuridiversiteetti: mahdollisuudet ja haasteet - pitkäjänteinen toimintasuunnitelma ASEMille". Kokouksen "punaisena lankana" painotettiin kulttuuridiversiteertin vaalimisen merkitystä sekä vuoropuhelun tärkeyttä. Pariisin konferenssissa pyrittiin myös konkretisoimaan Pekingin loppuasiakirjassa esitettyjä tavoitteita hyväsymällä niihin liittyvä ASEMin kulttuuripoliittinen toimintasuunnitelma (Action Plan). Viime vuosien kehitys viittaa siihen, että vakiintunut ASEM-yhteistyö tarjoaa yleiset puitteet EU:n ja Aasian maiden kulttuurien kohtaamiselle ja dialogille. Se voi parhaimmillaan jopa tarjota muulle maailmalle esikuvan ja hyviä esimerkkejä.

5 5 Nykyinen kulttuuriyhteistyö Aasian ja Euroopan ASEM-maiden välillä on laajaa, vilkasta ja osin syvääkin. Yhteistyön piirissä ovat taiteen ja kulttuurin perinteiset ja modernit alat uutta viestintäteknologiaa ja kulttuurimatkailua unohtamatta. Vastuu konkreettisesta toimeenpanosta jää kuitenkin jäsenmaille ja se tapahtuu useimmiten kahdenvälisinä tai vain osan ASEM-maista kattavina projekteina. ASEFia ja muita sen kaltaisia organisaatioita tarvitaan rahoittamaan ja toteuttamaan käytännön yhteistyöprojekteja.