N:o MATTI VIRONMAKI

Transkriptio

1 NONott/IN gairno 1111NIVIILL4 Paatoimittaja N:o MATTI VIRONMAKI "Rukoile ja tee tyiitd!" Tama oli menneiden sukupolvien tunnuksena. Samoin olkoon meilla jatkuvasti. Kuvassa Turun paikallisosaston pirted ompeluseura. Toivotamme turkulaisille samoin kuin kaikille muillekin tydseuroille jatkuvaa menestystd

2 INKERILAISTEN VIESTI INKERILAISTEN VIESTI 3 Herran sanan Haressa. Jouluumme kuuluu myiis 2. joulupaiv5 Mielet ldmpenevdt ja herkistyvdt jo joulun edella. Hankitaan lahjoja. Sydamessd siind pahaksi tunnetussakin on hyvyys ja rakkaus ikddnkuin kaymistilassa. Joulun edelld jo alkaa lasten si1missd saihkyd jotain joulukuusen kimalluksesta. Emme unohda kysya itseltdmme miksi kaik- Id thma. Se on siksi kun Jeesus on tullut Jumalan suuri lahja ihmislapsille. On syntynyt syntisille Vapahtaja synnistd pahan vallasta ja kuolemastakin. "Kaikille jotka ottivat hanet vastaan hdn antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi niille jotka uskovat hdnen nimeensa". Joulusanoma ev - n- keliumista kuultu yhteiset ylistykset ja rukoukset joulukirkossa tuttujen ja tuntemattomien yhdessd. olo Jeesuksen nimessd tulkoon siunaukseksi jokaiselle lukijalle. Pyydetdan jouluna sitd ettei kukaan jaisi ilman Jeesusta. Mutta jouluun kuuluu myds toinen joulupdivd Stefanuksen ja muiden marttyyrien paivd. "N i i n he huusivat suurella ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessii hanen pdallensti ja ajoivat hanet ulos kaupungista ja kivittivdt hane t." Niin kerrotaan toisena joulupdivdnd Stefanuksesta joka oli ottanut Jeesuksen uskossa vastaan ja todistanut hanesta mu ille. Lukija ndet nyt joulukuusta "rakennettavan" ndet sen ymparilla iloittavan ja otat itse osaa jouluriemuun. Mutta jossakin muualla voit tietamisesi mukaan kuvitella nain: isoditi pieni poika ja tytar laittavat omaan vaatimattomaan kotiinsa pienen joulukuusen. On ripustettu jotain kimaltelevaa oksiin on jokunen kynttild saatu palamaan on ripustettu kuuseen oljista tehty pieni risti. Mutta jumalaton joukko rientdd puhaltamaan kynttildt sammuksiin repimadn kuusen ja tukanduttamaan remuun rukoushuokaukset sotkemaan Kristuskertomuksen ja vaientamaan jouluvirren vienon hyrailyn. (Jollei aina sanan tarkasti niin yleiselld toiminnallaan.) Jumalattomilla on paljon touhua joulun tanden Jeesuksen ja nen tunnustajiensa vuoksi. Opettajat koulussa ja jumalattomien s'lujen senet kyselevdt tiukasti kuin rikollisilta kenen koululapsen kodissa yield rukoillaan tai aiotaan viettdd joulua. Osa muuta koulutyiita keskeytetadn joulun alla pidetdan hdpdisevid esitel- Jeesuksesta esitetdan pilkkakuvaelmia ja lauluja huudetaan: "Ei ole Jeesusta ei Jumalaa". Lapset vedetddn esiin tandn julistustouhuun. Menndan joulun alla opettajan johdolla jumalattomuusmuseoon. Jouluaattona on uskonnonvastainen juhla. Tanssia nuorisolle ja vanhoille aamuun asti. Pdasy vapaa. Eri puolilla vaaditaan joulun alla vakuutuksia ja sitoumuksia: "Me emme vietd. joulua. Joulupdivdn olemme tyossa". On jossakin insinddriksi lukenut ylioppilas joka on erotettu opistostaan koska oli edellisend kesand kdynyt rippikoulun. On jossakin joulusanomaa miettiva vieraan kielen opettaja joka on erotettu toimestaan "uskonnollisten taipumustensa" vuoksi on tyttd jota koko opettajakunta ja kokoonkutsuttu oppilaskunta oli rienannut teknikumissa koska hdnen rippikoulunkdyntinsa oli tullut koulun tietoon. Lienee elossa hanen ditinsd joka pahaa aavistamatta oli tullut mukaan teknikumiin vanhempain kokoukseen ja joutunut siella julkisen soimauksen kohteeksi kun tytdr oli puolustuksekseen sanonut didin pakottaneen hanet rippikouluun. On lehdissd "joulukirjoituksia" siita etta uskovaiset joulullaan ohjaavat ihmisid juopotteluun ja laiskatteluun. Uskovaisille ei vat kuulu korkeammat opinnot mutta sen he saavat kuulla opikseen etta tiede on kumonnut joulun ja uskonnon. (Niiden tiedemiesten tiede jotka uskovat Kristukseen on vaaraa tiedettd.) Ei voi tand jouluna meund mihinkadn joulukirkkoon ei ole virsikirjoja ei luettavaa jumalansanaa varttunut nuori ei voi ajatella kevddlid rippikoulua. Uskovaiset ovat niin yksin kuin Stefanus. Ei ole mahdollista puolustautua kivittajien edessd. Miksi esitan taman kuvauksen joka on monelle tuttu? EikEi se hdiritse joulun kaunista viettoa? Siksi johdatan /lama mieleen etta kuulisit monien hartaat pyynnot: "Alkdd unohtako meitd rukoilkaa meidan puolestamme etta yonpimeydes.sd yield nakyisi joulutdhden valo ettei usko kokonaan sammuisi ettei lapsista tulisi pakanoita". He jatkavat: "Kaipaamme koteihimme ja sydamiimme rauhaa tarvitsemme keskindistd hyvdd tahtoa Min naapurukset kuin eri kansallisuudet. Kun synti esiintyy vdkevand niin tarvitsemme sen vakevdmpdd voittajaa ja poistajaa. Kuolema kdy vuorollaan meiddnkin luonamme kaipaamme iankaikkista eldmdd toivoa uskoa siihen. Auttakaa rukouksillanne meitd auttakaa miten vodtte". Lukijat meiddn jouluumme jos keiden kuuluu toinen joulupaivd marttyyrien ja uskonsa tanden kdrsivien pdivd. Kiitos Jumalan toiseen joulupdivdankin loistaa joulun valo. Lue 2:sen joulup5ivan Sanaa: "J o k a k a- dottaa e/timeinsei minun tahteni han lbyttid sen" sanoo Jeesus. (Matt. 10': 3'9). "Jos teit solvataan Kristuksen nimen tanden niin to olette autuaat slid kirkkauden ja Jumalan Henki teiddn pdallanne. AlktiOn ndet kukaan teista }car sikei murhaajana tai varkaana tai pahantekijdnd... mutta jos han kdrsii kristittynd alkdon hdvetkii vaan ylistakdon sen nimensii t ahd en Jumalaa." (1 Piet. 4: G). "A.lkdd oudoksuko situ h e lie tt..." (1 Piet. 4: 12). Jeesuksen tanden kdrsiminen ja Jeesuksen vainoaminen eivat ole ennestaan tuntemattomia. Jeesus-lapsen oh pitanyt meneman vainoa pakoon Egyptiin. Beetlehemin lamet oli surmattu Jeesuksen tanden. KasittamdtOn on maailman pahuus mutta ei tuntematon. Kuitenkin Kristus kerran voittaa ja ne jotka ovat padsseet hdnen omikseen. Mutta kristityt eivat saa jaada veltoiksi ja toimettomiksi. Kristuksen antamia tehtdvid on meidan pyrittdvd suorittamaan rohkeasti ja mdyrdsti kaikissa olosuhteissa. Ihmeellinen on Jumalan rakkaus. Se etsii yield Kristuksen vainoojiakin. (Lue Tiit. 2: 11 44) K5.antyva voi pelastua mutta kdantymdtiintd kohtaa hirved tuomio. Mutta meidan jouluumme kuuluu 2. joulupdivd. Alktidmme unohtako head jotka kdrsivat uskonsa 'bahden! J. Jaaskeldinen.

3 4 INKERILAISTEN VIESTI I NKERILAISTEN VIESTI 5 Kolmenlaista rauhaa. Untena vuotena A rnion vuosi Ompa Herra luotujansa armostansa auttanut armon turvin lapsiansa vuoteen uuteen saattanut. Kylla Herran armo THUM vuodelle mybs Sa/li Herra sua armostasi tdstdkin. Vuodet monet tarhassasi Herra olen kasvanut eldnyt sun armostasi. Hedelmdd en kantanut. Saanhan vie/d tamtin vuoden kasvaa Sinun tarhassas ettd hedelmatti tuoden vartun Sinun armostas. Estes myrskyt myllertdvdt haihduta mytis hal/ayot. Laita sateet virkistdvdt Siunaa sato siunaa tya. Vuodet vaihtuu Vuodet vaihtuu paivdt haihtuu elon iltaan ennattain. Talvi kylmd kestitin vaihtuu aika rientaa eteenpain. Liitain kiitdin elonrataa iaisyyttd kohti vain. Kohti aikaa tulevata aika rientiid kiiruhtain. Vuosi viimeinen kun kerran saapuu viimehetki lyd. Silloin kuulet kutsun Herran edesstis on kuolon Ajatellaan vuotta tats: Viimeinen jos lienekin. Luota Luojaan Han ei korjaa kotiin sinutkin. A. VAINIKKA Sruruttomalla ihmisella jonka maalliset asiat ovat inhimilliseltd nakiikannalta katsoen hyvin ja joka sites syysta jatkaa huoletonna elamaansa saattaa ella sydamessdan rauha seka melko hyva tahto kanssaihmisidan kohtaan. Talle rauhalle on ominaista etta se kestad vain niin kauan kuin hyvid paivia kestaa. Vastoinkaymisten tullen se helposti jarkkyy. Tata rauhaa Ikutsutaan Raarnatussa rauhaksi jonka maailma antaa. Sen sijaan ihminen jonka syclanta kalvaa synnin syyllisyys on rauhaton niin kauan kunnes han noyrtyy kelvattomana Kristuksen ristin juurelle katselemaan puolestaan karsivää Jmualan Karitsaa. Kun han saa sitten sines nousta armandettuna syntisend virtaa hanen sydamensa ihmeellinen ilo ja rauha jota on verrattu pyydystajan paulasta vapautuneen linnun iloon ja rauhaan. Kahleet ovat kirvonneet. Riemullinen liverrys helahtad korkeuteen kohoavan pikku laulajan vaiheilta. Tama ilo ja To - who on kokonaan toista kuin edella mainittu maailman antama rauha se merkitsee orjuutetun ihmisen vapautumista ja uudistamista Jumalan lapseksi. Tata rauhaa kutsutaan vanhurskauttamisen raruhaksi. Mutta sekaan ei kesta vaikeuksissa jollemme saa kokea kolmatta pyhityksen rauhaa jonka tulisi luonnostaan seurata edeltajaansd. On sanottu etta ihminen on voinut kokea vanhurslkauttamisen rauhan mutta pyhityksen rauha on hanelle vieras syysta etta vaikka han on iloila ottanut Vapahtajalta vastaan syntiensa anteeksiantamuksen han haluaa siita huolimatta edelleen itse hallita omaa ellarnaansa. On selvda etta talloin han joutuu usein pelkastaan oman jarkensa varassa kamppailemaan vaikettksia vastaan eika tames kamppailu voi sillloin koltua Kristuksen nimen kunniaksi vaan painvastoin hapeaksi said tuleehan siind näkyviin ihmisen luontoon kuuluva itsekkyys.ja kaikesta omastaan kiinni pitaminen. "Jos uskovat menettelevat tuolla tavoin eipa kannata pyrkia siihen joukkoon" kuuluu sillloin arvostelu monen maailman ihmisen huulilta. Todellisuudessa pyhityksen rauhaa omistamaton ihminen onkin vain puolittain Erhka meista uskovaisista onkin suurin osa seraisia. Varmaan meilla kaikilla an vahva taipumus toimia Oman mielemme ja omien paatelmiemme mukaan. Samoin epailenune Jumalan ;hallintavallan ulottumista omiin kaytannan astoihimme josta syysta meidan taytyy itsemme ratkaista ne omaksi eduksemme. TallOin me unoihdamme etta Kristus ei koskaan ratkaissut asioita omaksi edukseen ja juuri siita syysta :hanen etamassadn paasi Jumalan tahto esteetta toteutumaan. Miten on meidan laitamme tanaan? Miten syvalle syddmeemme Kristuksen rauha on pdassyt tunkeutumaan? Olemmeko luovuttaneet elamamme hallinnan niin taydellisesti Jeesuksen Kristuksen kasiin etta otamme jokaikisen vaikeuden seka pienen etta suuren hanen kadestaan etta otamme jokaisen kohtaamamme ihmisen olkoon hanen luonteensa miten vaikea tai monimultkainen hyvansa juuri sellaisena kuin han on millaan tavein arsyyntynytta Herran kadesta? Haluammeko trnyiis ottaa kaikki edessä olevat vaikeudet kogkivat ne sitten yksityisia asioitamme tai suhteitasnme kanssaihmisiimme tai kdko kansarnrne kohtaloa vanhursk:aan kaikki nakevan ja kaikkitietavan Jumalan kadesta? Olemrneko valmiit rauhallisina muuntamaan rukoukseksi kaikki vastoinkaymisernme ja kaikki kohtaamisemme toisten ihrnisten

4 6 I NKERILAISTEN VIESTI I NKERILAISTEN VIESTI 7 kanssa? Haluammeko kiittad Jumalaa koetusten keskellakin koska olemme varmat etta hanalla on kyky ne selvittaa? Luotammeko ntin lujasti hanen apunsa ja johdatukseensa ettemme edes halua kiinnittaa koettelemuksiimme suurempaa huomiota puhumattakaan sitta etta vei.s.aisimme valitusvirsid Ikarsirnyksistamme miltei jokaiselle vastaantulijalle? Jumalan mies Chambers kirjoittaa: "Jollemme anna Jumalan toimia kanssamme rtahtansa mukaan m.eista tulee este ja ikompastuskivi hanen valtakuntansa tyrossa. Pyhityksen tarkoituksena on saattaa meidat sellaiseen yhteyteen Herramme kanssa etta me emme enda valita mitaan siita mita meille yksildina tapahtuu kunhan vain Jumala voi kayttaa meita lunastustarkoituksiinsa". P. Raski. Joulukuusen WOO Inkerissä. Ennen ensimmaista maailmansortaa oli joulukuusen kaytto Inkerissa perin harvinaista. Ainoastaan pappiloissa ja kansakouluissa kaytettiin joulukuusta joka tapa oli kulkeurtunut taalta Ema-Suomesta pappien valityksella kun Inkerin papit siihen aikaan olivat Suomesta tulleita. Joulukuusen kaytto olisikin ollut vaarallista siihen aikaan kun Joulujuhlien aikana kaytettiin lattialla olkia. 01- jet levitettiin jo aattona ja ne korjattiin pots vasta pyhien loputtua. Siihen aikaan olivat sahkorkynttilat tuntemattomia ja vahakynttildista olisi tuli helposti paassyt olldin ja joulujuhlista olisi tullut surullinen juhla moneen perheeseen. Olkien paalla leiskuttiin koko pyhat ja jos ne pehkaantuivat Min niita kannettiin lisaa uusia. Sen verran oli taikauskosta jaanyt jaljelle ihrnisten mieltin etta pyhien jalkeen sisalla olleet oljet vietiin suoraa paata navettaan lehmille ja osa talliin hevosille. Osa perheenjasenista jopa vieraistakin nukkui pyhien ajan lattialla olkien paalla ja vanhat ihmiset opettivat nuorille joululeikkeja. Oh tietysti huoneita joihin ei viety olkia lattialle mutta kylla niita kulkeutui siita huolimatta jaloissa jonkun verran. Uunien edustat koetettiin pitaa vapaina oljista. Nat/1 oh maaratty viranomaisten taholta &tel. tulipaloa paassyt syttymaan. Muutama vuosi ennen maailmansotaa alkol kylla joulukuusen kayttii jo levita taloihinkin mutta silloin ei saanut ikayttaa lattialla rolkia ja kynttildita oli vartiottava ettei tulipalo paassyt syttymaan kuusenoksien kautta. Koristeina joulukuusissa muistan olleen ainoastaan namusia koska laulussakin lauletaan namusien ripustamisesta 'kuu.s.en oksille. Lauleatin yksinomaan suomalaisia.. joululauluja silla lapset eivat siihen aikaan osanneet sen vertaa venajankielta etta olisivat pystyneet silld kielella laulamaan. Ttzskin venajanpaljon onkaan joululauluja silla vaikka venalaiset kayttivatkin joulukuusia ei mitten ymparilla lapset leikkineet ja laulaneekt Toiste enemman joulujuhlien valmisteluista ym. A. H i. Staarastat ja Starslint Nain kunnallisvaalien jalkeen muistuu mieleen kunnallinen elama Inkerissa ennen edellista maailman sotaa. Stella ei toimitettu yleisia vaaleja vaan kukin kyla valitsi parhaan miehen kylakokouksessa kymmeniekaksi desjatnik johtuu venajankielen sanasta desjat r=kymmenen. Kama kymmentekat valitsivat keskuudestaan staarostan sadanpdamiehen ja nama staaroatat vuorostaan valitsivat keskuudestaan starshinan kunnan vanhimman joka vastaa meilld Suomessa kunnanvaltuuston puheeniohtajaa. Tama sana stershinaa johtuu venajanktelen sanasta satarshii vanhin. Starshinan 'hyvaksyi muistaakseni Gubernaattori joka vastaa meidan maaherraa. Kaikki vaalit toimitetdin kasia. nostamalla eirka missaan siihen aikaan kaytetty vaalilippuja koska kyseessa oli henkild jonka tuli osata hyvin venajankielta ja niita ei ollut run- Eaasti. Ensimmaiseen maailman sotaan saakka nae; tapahtui kaikki ope.- tus kansakouluissa suomenkielella ja venajaa luettiin kuten vierasta kielta. 'Palkkakunnilla asuvia venalaisia ei huolittu inkerilaisten keskuudessa edellamainittuihin virkoihin. Mina staarostat ja starshinat joutuivat :kaymaan Laaninhallituksessa neuvotteluissa kunnan asioissa ja puhuttlin yksinomaan venajaa ja sillon oh venajankielen?alto yalttamaton. Joskus valittiin joku inkerilaisista Laaninhallttuksen jaseneksi kuten Toikka.Hietramdelta. Se olikin suuri tapaus jolloin oma mies oil puolustamassa kuntalaisia kunnan asioissa. Mutta nama virkamiehet saivat kylalaisten vihat paalleen kun toivat kurittin uusia asetuksia j.a maarayksia jotka usein eivat olleet kylalaisten mieleen. Eivat ne uudet maaraykset ja asetukset olleet starshinoiden keksimia. He tekivat mita heille maarattlin ja jos rupesivat vastusrtamaan niin virka pots. Sitta huolimatla he saivat haukkumista ja pilk- -.kaa osakseen..heista sepitettiin pilkkarunoja johta julkaistiin si.ihen aikaan ilmestyneen "NEVA"-lehden Muistan osan yhdesta talla is esta. Ennen muinoin musikka ) 1 Tavallinen takki harmaa oli.harteillaan ja paassa musta lakki. Nyt on puku pulskempi Laappa2) larpallansa Nokallaan han nuuskiipi kuin sika.karsallansa. Ennen muinoin romisutti rostoi") rattaillansa. Nyt ei kuulu kun han kulkee kurnipydrillansa Staarastat ja starshinat ois' tavallista kansaa jos ei vetais velliansa byrokraatin ansaan. Matta heidat murtapi tuo rmusta byrokraatti joka heidat joutaviksi juonijusseiks saatti. ') Musikka = johtuu venal. sanasta musiik = mies talonpoika. ') Laappa = johtuu venal sanasta shlaappa huopahattu. ") Rastoi = johtuu venal. sanasta prostoi = rtavallinen yksinkertainen. A. H-i. Kaprion lukkarin mehilãiskaupat. Pietarhovin.puistoon hankirttiin vuonna 1736 mehilaiskuntia Lansi-Inkerista. "Ptsevodstvo"-lehti on kertonut tasta mielenktintoisesta asiasta m.m. sreuraavaa: Herlmikuu.n 27. paivana v silloinen Venajan keisarinna maarasi Pietarhovin taloudenhoitajan tarkastamaan ja nopeasti ihnoittamaan handle ovatko kaikki lasiset mehilaispes.at kunnossa ja.oriko niissa mehilaisia ja jos niissa ei dist mehilaisia taytyy tiedustella mista niita saisi. Meihilaisert on hankittava ja nilden tulee olla kunnossa kevaalla ennen keisarinnan tuba Plietarhoviin. Maaliskuun 9 p:na hovin taloudenhoitaja Arnander ilmoitti keisarinnalle etta Pietarhovin mehilaistarhassa on yksi lasinen pesa ja stina on mehimutta usearnpaa ei ole. Arnander sai maarayksen valmistuttaa kak-

5 8 INKERILAISTEN VIESTI I NKERILAISTEN VIESTI 9 si lasista pesda ja hankkia 11351[3i tavallisia nesia mehildisineen Mehilaisten ostamisesta ilmoitettiin kirjekorteilla ja rahvaalle ilmoitettlin rumpua lyomalla etta myyjat ilmoittaisivat hinna:n ja tulisivat Pietarhoviin. Huhitikuun 15. pna. Kaprion kirkonlukkari Roman Ivanov Lansi-Inkerista ilmotttautui ja tarjosi yiitta pesaa mehilaisineen vaatien kolme ruplaa jokaisesta pesasta. Taloudenhoitaj a tinki kovasti matta Roman ei hellittanyt hintaa. Asia jai kesarinnan ratkaistavaksi. Toukokuun p:na Arnander sat maarayiksen ostaa lukkarilta kolme mehildiskuntaa ja maksaa niista yndeksan ruplaa. (Lyhennettyna "Ptsevodstvo"-lehdeka N:o ) Mita omaisille lahjaksil Ajattelemme erikoisesti rajan takana olevia. Heille voisi lahettaa kirjoja ja lehtia jotka sisadtayat jotain valistavaa tietoa kuten ammattitietoutta ja sopivaa!kaanokirjallisuutta tai kalentereita ja alrnanakkoja. Kirjallisuus on paras :aina lanettaa ristisiteena koska paketin lahettaminen on monimutkaista. Matta ristisiteetkin on paras kirjata koska silloin saa postista lahetyksestaan kuitin. Jos periilemeno viivastyy niin silloin voi postin kautta suorittaa virallisen kyselyn asiassa. (Paketin 'Dania lahettajanjan nimi ja osoite mutta ei sisaan khrjetta.) iloisia saattaisivat monet olla jos heille tilaisi ensi vuodeksi jonkin lehden jotain ammattialaa Ikasittelevan esim..kotitaloutta kasitoita ym. sellaista sisaltavan. Tietoon on tullut etta esim. emantien ja tyttarien lehti Kotiliesi on mennyt Ita-Karjalaan eradseen perheeseen. Marttojen Emantalehti.saattaisi myos menna pen ile. Lehden voi tilata siten.etta kirjoittaa sen lehden konttoriin ilmoittaa yenajankielis4en osoitteen hyvin se0.vasti kirjoitettuna mieluimmin tekstattuna ja pyytad tilauksen antajalle lahettamaan tilauksesta laskun. Jotkut ovat lahettaneet ruoka- ja vaatetavarap:aketteja. Ystavat ovat oh- Met kiitollisia man. vehnajauhoista ja suurimoista. Matta paketti olisi syyta. lahettad Helsingissa olevan Vakava (1)y. nimisen toimiston kautta etta lahettaja voisi maksaa etukateen tuontitullin eika sen maksaminen ikavasti yllattaisi vastaanottajaa. Tuontitulli laheityskulut ja Oy. Vakavan toimituskulut saattavat yhteensa maksaa enemman kuin on tavaran hinta Suomessa. (Oy. Vakavan toimituskulut saattavat jo olla yli 20 mk). Lahettanyt. I NKERI-kuoro Helsinki Harjoitukset alkavat. Ensimmainen harjoitus on maanantaina klo 19 entisessa paikassa. Vanhat ja uudet jasenet tervetuloa silly esiintymisia on tanakin vuotena runsaasti. Lahemmin Kerttu Susi puh Johtokunta. Helsingin paikallisosasto Hyvinha tuo tais mant vuos mannakkii. Kaike huipentuma olj se hopeaijan saavuttaneihe Orsojuhla. Pannaappas tanakii vuoteen oikee tuulemaa. Aloitettaa ruasuust tammikuus. Tammikuu 17 pitiva tuas klo 14 on se vuuvve ensimmaine tempaus siel Statioonil. Sinneha mannaakii oikee isol joukool ku siel on tuas paljo ohjelmaa ja piirakkakohvit. luaitaa sit lissaa mita my6 tang vuoteen tullaa tekemdd. Muista sit jot not Statioonil klo 14. Jo htokunta. PAIKALLISOSASTOJEN TOIMINTAA Helsinkilaisten joulujuhlat. Helsingin paikallisosasto kokoontui viettamdan jo perinteeksi tullutta pikkujoulujtddaansa 'joky tang vuonna pidebtiin Itsenaisyyspaivana G. 12. Stadionin huentosaliss:a km 14. Tana kertaa oli mylas myyjaiset jarjesttetty luentosalin viereiseen huoneeseen. Mainittaleoon my/5s etta ompeluseuran tyiit ja muut ystavat olivat olleet ahkeria viime syksyn aikana ja saaneet paljon kauniita aikaan. Kellon lahestyessa 14_ salt taytty. i. Slime saapui vanhoja nuoria ja sirkedsilmaisia lapsukaisia :silly onhan joulu hasten juhla. Olipa joulupukkikin luvannut saapua juhlaamme. Nurkassa komeili koristettu joulukuusi kynttiloita oll.poydalla ja joulutonttuja Aluksi kaikki yhteisesti laulettiin joululaulu. Saestykse.sta huolehti taiteilija Aili Tanner-Miehinen. Taman jalkeen Sulo Allanmaa lausui juhlayleisdn Kirkkoherra Matti Vironmaki puhui joulun vietosta. Paikallisosaston naiskuoro esitti teologian o:piskelija Santeri Kempin johdolla kaksi laulua: "Joululaulu" say. P. J. Hannikainen ja sethlesialainen kansansavelma "Maa on niin kaunis". Matta koska oli ltsenaisyyspaiva niin ennen nalta joululauluja kuoro ja yleiso lauloivat yhteisesti "Ketimaani ompi Suomi". Tuula Leena Kari ja Paivi Taina lauloivat kauniisti kaksiaanisesti kaksi joululaulua: "Tuo tarmon valkokyyhky" ja "Sylvian joululaulu". Aina ohjelmanumeroiden valilla yleis011a oil tilaisuus laulaa yhteisesti kauniita joululauluj a. Valiajalla juotiin hyvat "kohvit" maukkaiden piirakoiden kera ja lapsille tarjottiin mehua. 'NZ:leis/5 kaytti myds hyvakseen myyjaisid ja iloinen puheensorina ja seurustelu jatkui kahvikuppien aaressa. Matta nyt alkoi jo kuulua kuiske ja kysely :fasten taholta etta milloin se joulupukki tulee. Valiajan jalkeen :ohjelma jatkui. Taiteilija Aili Tanner-Miehinen esitti herkasti runon "Neitsyt Maria". Rouvat Aira Parkkinen Aino Tuutti ja neiti Kerttu Susi esittivat 'kolme joulalaulua: "Sulodanet enlkelten" "Me kaymme. joulun_ viettohon" ja "Kellot ne ainiaan soivat". PikkutytOt Jaana ja Eeva Karhu esittivat.herttaisesti laulttleikkeja. Nti Kerttu Susi esitti isansa. op. Mikko Suden saveltaman hasten haul:tin "Liisan kana". Taman :j alkeen seurasi kaikkien hasten yhteinen ohjelmanumero. Kerttu Susi kutsui kaikki hapset eshin ja muodostettiin suuri piiri ja leikittiin tuttuja laululeikkeja. Mutta kesiken kaiken tapahtui jotakin jannittavaa. Eteisesta kuului kovaa kolinaa ja kuka muu siella olisi voinut olla kuin joulupukki. Siihen saivat leikit jaadakun joulupukki astui ovesta sisalle. Pukki olikin varannut jbkaiselle lapselle namuspussin ja han myds puhui lapsille kauniisti. Joulupukin landettya laulettiin vieia joululaulu ja yleisd hajaantui 'koteihinsa toiyotellen toisilleen Ihyvad. joulua Helsingin paikallisosaston naiskuoro nimeltaan Inkerikuoro vietti seuraavana fltana omaa pikkujoulujuhlaansa.harjoitushuoneessaan Pursimiehenkatu 27 B ja oh kutsunut vieraikseen myos toimikunnan jasenet. Kuoron tytat olivat leiponeet maukkaita piirakoita ja muita leivonnaisia jotka maistuivat hyvilta hyvin

6 10 INKERILAISTEN VIESTI I NKERILAISTEN VIESTI 1 1 kahvin kern. Kuoromme johtaja Santeri Kemppi jalkirkkoherra'm. Vironmaki puhuivat Vaind Tanta muisteli miten heilla ennen kotona Saklinassa vietettiin joutua. Laulettiin jouluiauluja rouva Maija Vironrnaen ja rouva Kempin saestyksella kuorolaiset esittivat hauskoja ohjelmanumeroita. Joulupukkikin oli pistaytynyt tosin vain eteisen puolella ja jattanyt sinne sakkinsa josta se sitten haettiin ja jokainen sai pienen jouiulahjan. Eta kului hyvin rattoisasti ja paatettiin etta lauluharjoituksia jatketaan ensi vuoden puolella samassa paikassa Pursimiehenkatu 27 B II kerros maanantaisin klo 19. Ensimmainen harjoitus on Uudet laulajat ovat tervetulleita. K. S. Sokel pohjak Helsingin paikallisosasto on menneend vuotena todminut melko vilkkaasti. Paitsi Stadion tilaisuuksia jarjestettlin yhteisia matkoja kuoro ja omipoluseura toimi tuloksellisesti oli nuorisotempaus ym..mutta kaiken huipentuma eli sokeri pohjalla oli 60 vuotta tayttaneitten pikkujoulu kahvila Orsossa Kun vuosi sitten ensi kertaa - tallainen kunnianosoitus jarjestettiin vanhuksille nuorekkaille vanhuksille oli siella vajaa 40 enkilaa mutta talla kertaa oli jarjestajlen ilo kun ovesta lappasi vaked kuin ennen vanhaan Inkerin kirkkoihin. Olipa mieluisaa laskea kun joukko talla.kertaa ylitti 70. Siind olikin joulupukki ihmeessdan kun edes hankaan ei osannut varautua nain runseaseen osaanottoon. Onneksi Hertta osasi kuiskata pukille oikeaan.aikaan ja nun jai vain neljd henkilaa ilman joulupakettia. Jarjestajat koikoontuivat riviin vieraittensa eteen ja VainO Kekki tulkitsi jokaisen non siita etta tama tilaisuus oli toivottu ja don siita etta 'jarjestajat tallakin - kertaa osuivat oi keaan joka viitoibtaa tieta vastaisuuteen niin etta naita pikkujouluja kultaisille vanhuksille tullaan aina jarj estama an. Meidan ikioma rovastirnme A. Kajanti puhui sydameen kayvasti tuoden puheessaan mieleen niita entisia aikoja jolloin jne. Kyynel herahti naitten muisbeloitten parissa. Opattaja P. Raski piti muotokauniin puheen. Sen kuulisi mielellaan viela toistamiseen siksi hyvaa kuultavaa se oh. Oma poikamme pastori A. Kuortti siita Ihmeesta kuinka ihmiselle on annetbu suuri Iahja unohtaa paha ja muistella 'hyvad. Se on arvokas lahja ithmisella. Hanenkin ajatuksensa veivat sinne tutuille ja se herkisti mielet syvasti. Tuntui kuin jo oltaisikin niilla omilla pientareilla. juotiin Helmi-rouvan hyvat kahvit kotoisten antimien kera ja veisattiin virsia. Joulupukki tai paketit ja liikuttavaa oli hyvastelemin.en. Tunsi kuinka jokainen oli tyytyvainen ja.sehan oli kaiken 'tarkoitukse'na. Tandomme 'tahan kiteyttaa kaikille ohjelmansuorittajille ja kaikille last/ad olleille sulimmat kiitoksemme silla jarjestajat tunsivat myds hyvan ion rinnassaan kun tuli tehtya jotam/a joka todella kelpasi. Klitos! V. P. K. Torun paikallisosaston vuosikokous pidetaan Karialaisten talossa sunnuntaina helmikuun 14 p:na 1985 klo 14.1Kokouksessa kasitelthan saantojen mdaraarnat seka muut mandollisesti esille tulevat asiat jotka kuuluvat vuosikokoukselle. Paatetaan paikallisosastoile lahjoituksena tarjotun kilnteiston vastaanobosta. Johtokunta kokoontuu.samassa paikassa puolta tuntia aikaisemmin. Johtokunta. Kiitiimme kaikkia lukijoitamme avustajiamme ja muita ystavidmme miellyttavtista yhteistoiminnasta kuluneen vuoden aikana. Luonnollisesti olemme ystövid jatkuvasti. Tilauksillanne kirjoituksillanne ja muutenkin miten vain osaatte varmaan tandotte jatkuvasti tukea lehteiimme. Helsingin paikallisosaston vuosikokous pidetaan kahvila Orsossa sunnuntaina klo 14. Toivottavasti jokainen pada taman mielessdan ja varaa aikaa tulakseen vuosikdkoukseen silla juuri tama kokous jossa valitaan uudet toimihenkilat ja laaditaan vuoden suunnitelmat on erittain tarkea jokaiselle. Mita runsaampi on kokouksen osa_nottajamaara sita velvoittavampaa se on uusille toimihenkilaille ja sad vilkkaampaa on taman vuoden toiminta. Nii nvanhat kuin nuoret joukolla vuosikokoukseen Orsoon klo 14. Orso on kakonaan varattu meita varten joten Orson padovi on kiinni mutta Orson paaoven vieressd on porttikaytdva ja siind C rappu josta vain sisaan ja toiseen kerrokseen. Tervetuboa oikein suurella joukolla! Johtokunta. TOIMI1TAJAN JUOLILTA Tdman oman lehtemme ten Viestin tarkoitus alkavan kah 4 eksannen vuositaipaleen aikana tulee olemaan sama kuin tahankin asti. Inkerildisten Yhdistys r.y:n julkaisemana ja kustantamana lehti haluaa olla keskindisend yhdyssiteenti sekii Suomessa etta myds Ruotsissa ja muissakin maissa "diasporassa" (= hajallaan) asuvien heimomme jösenten Siksipd mandollisimman monien ent. inkerin- ja pietarinsuomalaisten toivotaan tilaavan lehden itselleen ja sukulaisilleen sekti tuttavilleen. Lehden sisaltei tulee olemaan snunnilleen samanlainen kuin edellisendkin vuonna. Kertomuksia toiminnasta juhlista 11771S. ja muistelmia menneiltit ajoilta "kotipuolessa" suorasanaisia ja runoasuisia toimitus ottaa kiito/lisuudella vastaan. Kirkollista ja kunnallista eldmdd sekd erilaisten seurojen toimintaa koskevia muistelmia julkaisemme erittdin me. Luonnollisesti erilaiset henkilbmuistelmat ovat myiis tervetulleita. Mutta muistakaa eras seikka: Tnimitustyiin he 1p o ttamise ksi kirj - ittakaa mandollisimman selvtilld kasialana joko koneella tai tekstaten ja vain paperiarkin toiselle puolelle. levedsti marginaalia reunaan toim'ttajan ja kirjapainon merkintbjd varten. Eptiselveilla kdsialalla kir joitettu voi joutua kauan odottamaan vuoroaan koska toimituksessa on tyeivoimaa vdhein. Taman ensimmaisen numeron Idhe-

7 12 I NKERILAISTEN VIESTI tamme yield kaikille viime vuoden tilaajille ettei lehden tulemisessa tapahtuisi keskeytystd. Mutta o/kaa hyvei ja uudistakaa lehden tilaus mandollisimman p i a n! Postitoimiston kautta postisiirtotilikorttia kayttden asia jarjestyy mukavasti. Tilaushinta on edelleenkin sama kuin viime vuonnakin eli vain 5 mk. Lehtemme toimitus on my.iis edelleen samoissa kasissd ja samassa paikassa kuin viime vuonnakin. Toimituksen osoite on Helsinki Korkeavuorenkatu 10. A. 18 puhelin Huomatkaa kuitenkin etta toimitukseen ldhetetadn vain lehteen tarkoitetut kirjoitukset ja ilmoitukset mutta ei tilauskaavakkeita eikd tilausmaksuja. Kaikki maksut ja lehden tilaamista koske- Inkerilaisten Inkerin Nuoret! Mina katson nyt Tethin Te Inkerin nuoret Te Inkerin suornalaisten jalkeldiset. Mina pyydan. Pyydan hartaasti. Tulkaa joukolla vuosikokoukseen klo 14 :Kahvila Orsoon. Te ehka viela nyt elite taysin tajua mista on lcysymys. Kysymys on suuresta. Kysymys on inkerilaisyyden tulevaisuudesta. Se lepaa teidan harteillanne. Me kohta vasymme. Meista yksi ja toinen saa kutsun. Mita sitten tulee? Se riippuu kokonaan Teista. Mina myonnan etta vibes on meissa. Me olemme heranneet mydhaan. Me olemme tuuditautuneet siihen ajatukseen etta kyllahan tarnd heimotya joten kuten menee vastakin. Tama on ollut meilla vaara asennoituminen. Me tarvitsemme rinnallemme Teidat ja juuri Teidat hyvat ystavat. Te kasvatte siiv a t asiat pyydetadn Itihettdmatin lehden konttoriin jonka osoite on: inkeri- Idisten yhdistys Helsinki Auroorankatu 7. A. 1 rouva Hertta Allanmaa. Erdiden ysteiviemme lahettamdt jouluaiheiset runot ym. kirjoitelmat eivat valitettavasti enniittaneet joulunumeroon joten ne jadvdt odottelemaan seuraavaa joulua. Siihen ei olekaan aikaa entid vuottakaan! Siihen saakka: Onnellista ja hyvdd jatkoa alkaneelle vuodelle! Paljon tilauskirjeitti konttoriin! Kerro lehdestamme myiis muille ja hanki tilauksia! Kiitos jo etukateen vaivanntieisaisi yhteisen asian hyvdksi. Tunnuksemme on edelleen: "Me vedamme suuntaan samaan kun keiymme rakentamaan." MaVi na. Te: saatte innoituks.en kipinan joka viitoittaa Tei11e vastaista toimintaanne. Te tulette :omin korvin kuulemaan esi-isiernrne kehoittavan huudon: "Ole heimollesi uskollinen"! Ken taman huudon kuulee han on voittanut p:aljon. Te tulette oivaltamaan etta on tdssa manilmassa muutakin kuin aherrus jokapaivaisesta leivasta. On aatteita sanonta etta aatteet ovat kuolleet ei pida paikkaansa on arvoja joitten eteen on ilo tydskennella. Sellainen tyanteko on siunausrikasta ja mielta ylentavaa. Yksi suurimmista on esi-isien tyan ja toiminnan kunnioittaminen ja vaaliminen. Silta tydsta ei saa aineellista korvausta mutta mind vakuutan etta siita tuleva korvaus on suurimpia mita ihminen maan paalla voi saada. Puhdas omatunto tietoi- Ylla'olevan toivotuksen olemme jaileen vuoden vaihteessa kuulleet ties in:am monissa eri yhteyksissa. Se on sanotstu meille seka suullisesti etta kirjallisesti ja yhteisesti ynna myifts kullekin erikseen henkihkohtaisesti. Joikainen meista myds itse toivoo etta alkanut vuosi olisi kohdallamme onnellinen. Mutta jos sitten tulisi lahemmin sanoa mita onnellisella vuo:della tarkoitamme nun vastauksen antaminen ei olekaan helppoa. Me ihmiset ndet kasitamme onnen eri tavalla. T:oinen pitaa onnellisuuden edelltyksina aivan toisenlaisia asioita kuin joku hanen lahirnmaisensa. Kuitenkin lientemme silta etta on olemassa joitakin sellaisia arvoja jotka oval kaikille yhteisuns etta jotain on tehnyt jotain sellaista josta voi olla ylpea se on sellainen tunne jota ei sanoin voi kuvata. Se on suurta. Tahan tydhan mind Sinua nyt kutsun. Mina vetoan Sinuun. Vetoan Sinun pyhimpiin ja herkimpiin tunteisiisi. Ystava tule! Vuosikkokouksessa valitaan Teille Teidan omasita keskuudestanne toimikunta joka lahtee vetdmaan. Te tarvitsette omintakeista toimintaa. Se Teille annetaan. Tye. ei tule olemaan ylivoimaista. Mind samalla vakuutan etta vanhempien Min moraalinen kuin aineellinenkin tuki on oleva runsas nun etta tulette paasemaan helposti alkuun ja jatko tulee menemaan kuin itsestaan. Tama on minun jo harmaantuvan nakemys. Alkaa rikkoko tata. nakemysta. Tulkaa tulkaa joukolla! Pietart Kekki. I NKERILAISTEN VIESTI 13 Onnellista uutta vuotta! sia ja jdkaisen mielesta sikali tarkeita etta ilman niita -ei voi elama olla onnellista. Yksi niista on elama n- k atsomu s joka perustuu uskoon Jumalan olemassaolosta. Ihminen ei voi pohj immaitaan tuntea itse:adn onnelliseksi ellei hanella ole uskoa siihen etta :elamallemme annetaan sisalto ja meita johdatetaan Kaikkivaltiaan taholta. Usik:o on kannattavana voimana vaikeuksien ja vastoinkaymisten kohdatessa. Ilman kristillista elamarikatsomusta ihminen an kuin puu jonka juuret eivat ole syvalla. Miten sellaisten puiden kay myrskyissa sen olemme nahneet kuluneenakin syksyna. Myrskytuulien aikana suuretkin punt kaatuvat jos niiden juuret :eivat timkeudu syvalle. :Siksipa rneidan elamamme juurien ei tulisi jaadd pintaan vaan olisi paastava syvalle uskon maaperaan. Silloin meilla on ilea ja rohkeutta karsivallisyytta ja kestavyytta seka myiitakayrnisen ailkana etta myos pilvisina paivina. Toinen ormellisen eh:man edellytys on e 1 a m nt e ht av Kun tunnemme :etta olemrne tyossa omalla paikallarame niin mieli on tyytyvainen ja voidaan kokea :tydniloa. Toisaalta kuitenkin on syyta muistaa etta elamassa on pa:lion sellaisiakin ttehtavid joita suorittaessamme ilo ei aina ole kovinkaan nakyvana mutta tramme ei silti ole vahaarvoista. Kokonaisuuden kannalta asioita katsellen kaikella rehellisella tyalla on suuri arvonsa. Muistakaamme tama suoritimmepa palvelustyiitamme kodissa tai sen ulkopuolella. Olkaamme iloisia etta

8 14 INKERILAISTEN VIESTI saamme terveina kayda tydhomme. Jos taasen jossakin :kodissa tyostd poisjaaminen tai tyottomyys :pelottaisi Min alkaamme menettakd toivoamme. Huominen voi olla valoisampi kuin tama pdiva. Seikkoja joista riippuu onko alkanut vuosi meille onnellinen vai ei voisi mainita monia muitakin. Esimerkiksi miten tdrkedtd onkaan etto itsekullakin on jokuk.aan ystava jolta voi saada tutkea e1dman kohtaloissa. Elamanystavdstd puhuessaan eras suomalainen kirjailija sanoo: "Ihmisen ei ole hyvd olla yksin. Erakkona hon helposti naivettyy henkisesti kuolee ja kay ihmisaraksi ja omituiseksi. Ihminen on luotu e1amddn toisen ihmisen vierella. Ja jos elama ei annakaan jokaiselle sita ainoata jonka ;kanssa voisi ldheis.essa yhteydessa jakaa kaikki eldman ilot ja surut niin se ei :kenehdkadn toveruuden ja ystavyyden iloa. Ja mita enerrumdn ihrninen 'kykenee antamaan sita muille sita enemman ystavyyden iloa him saa omalle kohdalleen elaman vastalahjana." EdeIla mainitun kolmen tekijan ohella tietenkin monet muutkin seikat vaikuttavat :elamanonneen. Ndissa on paljon tuntemattomiakin toldjiiita joiden merkitystd emme osaa ennakolta edes arvata. Mutta uskokaarrime ettd kaikki myotavaikuttaa siihen :etta alkanut taival voidaan kulkea onnelllsten tahtien alla. Taman uskomme piiriin suljemme tyisesti myds kaikki ne omaisemme ja sukulaisemme seka heimomme jasenet joiden kohdalla elama jatkuvasti twituu kasittamatteman kovalta. Kaikesta huolimatta on nain: "Jumalalla onnen ohjat Luojalla lykyn avaimet." TYOKENTALTA InkeriMisten joulujuhla Turussa Onkos Tahvana kotona? kysyi jameralla adnella eras Turun inkerilainen toiselta puhelirnessa tapaninpaivan aamuna. Puhuteltu ei kuitenkaan heti huomannut mista oli kysymys vaan vastasi eistei taalla mitddn Tahvanaa ole. Vasta kun kysyjd alkoi selittaa etta etkos enda muista namhim mania ennen Inkerissd kysyttiin kun oltiin tapaninajossa selvisi asia ja naurettiin yhdes.sa. Tama Yrjti Rautasen leikillinen juttu tuo mieleen et:to eivat ole ajat ja tavat siamat kuin ennen. Entiset ajat ovat ol-. leet ja menneet. Mutta silti 'niitd on hauska ja hyodyllistokin muistella. Inkerin suomalaisten vanhat joulutavat ovatkin oikeita muistojen aarteita. Turun inkerilaisten tapaninpaivan retki suuntautui tandkin vuonna jo perinteelliseen tapaan Karjalaisten talolle jossa vietettiin joulujuhlaa. Aluksi laulettiin jouluvirsi "Enkeli taivaan lausui ndin". Tervehdyspuheessa maisteri Teppo Samooja selosti joulun merkitysta kristitylle ihmiskunnalle. Han vertaili myon joulun viettoa entisessa Inkerissa ja taalla Suomessa. :Puheen loppuosassa koske- teltiin miten kristinusko antaa voimaa ja rohkeutta ihmiselle kuolemankin edessa. vaikuttavan puheen jalkeen maisteri Merl Myllari lausui Anja Samoojan askettain ilmestyneesrunoteoksesta syvdmietteiset runot "Uralin ja Atlantin valiltd" sekd "Olga". Runojen sanomaa seurattiin symie1enkiinnolla. Juhlapuheen tassa tilaisuudessa pit pastori Vilho Mustonen. Ellen oli meilla ensimmainen joulupdivo. Se on rauhan ja rakkauden juhla. Tama pdivd Tapaninpaiva on sen vastakohta. Tama on vihan ja murheen muistopaiva. Inkerildiset ovat kokeneet sodan kauhuja ja monenlaisia vaikeuksia. Siksi he jos ketkdan toivovat rauhaa ja rakkautta sita hyvaa tahtoa jota julistamaan Vapahtaja syntyi jouluna. laisia ajatuksia sisaltyi pastori Mustosen rikkaaseen ja valaisevaan joulusanomaan. Kun oh laulebtu virsi n:o 16 lausui Juho Hartikainen kaksi kirjoittamaansa runoa joista ensimmaisessa kuvailtiin se1vdsti joulun viettoa entisessa Inkerissa. Toinen kauniita toivomuksia pian alkavalle uudelle vuodelle. Juho Talonpoika luki aluksi katkelmia runoista joissa kuvataan sits kaipausta jota ihrninen Parvi pikku valkopditd laulaa lattialla. Miksi viipyy isa kulta kauan maailmalla? Ilmoita oi isa kulta miksi viivyt miksi? Ilman sua paivat meille kdyvat iktiviksi. Kovin syksy synkkti kylmti pelottavi meitd. Iiman isati kuljemme nyt myrskyisiii INKERILAISTEN VIESTI 15 tuntee lapsuuden kotiaan kohtaan. Sitten ham raamatunlauseet lahtokohtanaan selosti joulun rohkaisevaa vaikutusta iihmisiin varsinkirn karsimysten tleta kulkeviin. Lamrninhenkisen puheen jalkeen veisattuun virteen pdattyikin varsinainen juhlaohjelma. Sitten kasiteltiin paikalhsosastolle lahjoituksena tarjotun kiinteiston vastaanottoa. Lopullista pdatiista ei kuitenkaan yield tehty vaan siirrettiin edema olevaan vuosikokoukseen. Siihen mennessa tulisi tarkoitukseen valitun toimikunnan laatia kustannusarvio ja :selvittad miten rakennustiloja voitaisiin kayttaa ja mita korjauksia niihin ensi Massa tarvittaisiin. Paikallisosaston sihteeri Heikki Myllari kiitti 60-vuotispdivandan osakseen tulleesta runsaa.sta huomaavaisuudesta ja ystavallisyydesta jota paikallisosaston ja sen ompeluseuran taholta uli hanelle osoitettu onnittelukayntien puheiden ja lahjojen muodossa. Han tarjosi nyt juhlavaelle kahvit. Yhdessdoloa jatkettiin sitten kahvia nauttien rattoisan seurustelun merkeissa. ISAA ODOTELLESSA Laita viesti lapsillesi milloin kotiin kuljet. Milloin meitti sylihisi suloisesti suljet? Viikot vierii vuodet kuluu isa pois on vainen. "Sano aiti miks' ei tule isa armahainen!" Aiti lausuu lapsillensa: Sanoa en saata kuinka kauan istin taytyy kulkee kiertad maata. H. M.

9 I-17 1F.; in 1511tirct inka tu Raja tamti A in a Vuodef Tammikuun 5 paivand taytti Lappeenrannassa 70 vuotta Vuoleen poika Heikki Paajanen. Han on syntynyt Vuoleen Putkelassa ja suaritti koulunsa ensin Julio Kdkkosen sitternmin William Kokan kovassa koulussa. Joudutituaan sotavakeen kevaalla han osallistui taisteluissa Romanian rintamalla haavoittuen Toipumisloman paatyttya ham joutui kevaalla 1917 takaisin sotatoimialueelle. Han padsi 1917 kotilomalle ja sen jalkeen Haminassa olleeseen joukko-osastoon josta kotiutettiin maaliskuussa Siirryttydan Suomeen v ja oltuaan eri paikkakunnilla aloitti han v Viipurissa halkokaupan. Sita han harjoitti aina helmikuun loppuun 1940 yrittaen viianeiseen asti huoltaa Mutta pikku pulmuseni olkaa huoletonna meill' on nytkin mihin aina toivo turva panna. Nostakaatte sinisilmat yids taivahal/e ettei antais Suuri Luoja rauhaa maailmalle. Pois siis menkeidn murhemieli eikd surra saada jos ei salli suuri Luoja niin ei kuolo kaada." Yksin diti lapsiansa hendvaroin hoivaa rukouksen avulla hdn ylhadlta saa voimaa. I INKERILAISTEN VIEST1 Tampereen osasto vuosikokous klo 14 entisessa kokoontumispaikassa. Runsaasti ohjelmaa mm. Vain8 Kekki Helsingista selvittelee toimintamme tarkeytta. Odotamme runsasta osanottoa. haloilla jalella olevia kaupunkilaisia. Vuonna 1943 han palasi tans Viipuruin ja oli Lallukan palveluksessa aina 1944 kesakuuhun saakka jolloin oli taas landettava evakkoon. Tie johti talla kertaa Mantyharjulle jossa toimi mm. siirtovaen 38 varsaa kasittaneen varsatallin mestarina vv kunnes talli lakkautettiin. Vu.onna 1949 Heikki Paajanen siirtyi Lappeenrantaan jossa nyt viettad "eloneuvoksen" P. S. Inkerilaisten VIESTI Kustantaja ja julkaisija: Inkerilaisten Yhdistys r.y. Lehti ilmestyy kerran kuukaudessa joka kuukauden alussa. Postisiirto n:o Toimitus: HELSINKI Korkeavuorenk. 10 A. 18. Puh Konttori: Helsinki: Aurorankatu 7. A. 1. Paatoimittaja: Matti Vironmaki. Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 90 nmk 1/2 " 50 1/4 " 30 Tilaushinnat: kotimaassa 1/1 vsk. 500 ulkom. " 600 Porvoossa 1965 L. K. PORVOON KIRJAPAINO OY