Päijät-Hämeen yhteistyöryhmän sihteeristö /2016

Transkriptio

1 2. RAHOITUSHAKEMUKSET EAKR-OHJELMA NASTOLAN ENERGIAEKOSYSTEEMI JA TEOLLISET SYMBIOOSIT - NETS Uudenmaan liitolle osoitettu EAKR-rahoitushakemus numero , saapumispäivämäärä , diarinumero EURA2014/3766/ /2016/UML Lahden ammattikorkeakoulu Oy - TAUSTA Päijät-Hämeen maakunta ja kunnat ovat asettaneet tavoitteita vähähiilisen talouden edistämiseen. Vähähiilisyyttä voidaan edistää mm. lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parantamalla yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta. Lisäksi esimerkiksi alueelliset teolliset symbioosit ovat yksi keino edistää yhteiskunnan vähähiilisyyttä. TAVOITE Hankkeen tavoite on edistää yritysten energia- ja materiaalisäästöä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa on tavoitteena löytää menetelmiä ja ratkaisuja, jotka edistävät yritysten energian- ja materiaalinsäästöä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, ja laatia näistä kuvaus, mikä on laajasti muidenkin yritysten käytettävissä. Hankkeen tavoitteena on luoda Kouvolantien varressa olevien nastolalaisten teollisuuslaitosten ja yritysten välille energian käyttöön liittyvä alueellinen energiaekosysteemi ja teollinen symbioosi, ja kuvata näihin liittyvistä reunaehdot, verkostot ja yhteistyömahdollisuudet. Luotua alueellista energiaekosysteemiä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muiden vastaavien systeemien kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena on tuottaa käyttäjälähtöistä ja helposti ymmärrettävää tietoa vähähiilisyyden edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. TOIMENPITEET Toimenpiteinä hankkeessa kartoitetaan mukana olevien yritysten energiakatselmointien tulokset ja tarvittaessa yritykselle tehdään eri vuodenaikoina uudet katselmoinnit. Näin saadaan yrityskohtaiset sähkön, lämmön ja veden kulutustiedot ja näiden säästökohteet sekä tiedot uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista. Hankkeessa pilotoidaan myös yritysten materiaalikatselmointia. Hankkeen toimenpiteenä kehitetään alueellinen teollinen symbioosi, jossa esimerkiksi toisen yrityksen hukkalämpöä voidaan hyödyntää toisessa kohteessa. Lisäksi tarkastellaan keskitettyä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä alueella ja mahdollisuutta muodostaa alueellinen energiaekosysteemi. Selvitystyö vaatii yhteistyössä mukana olevilta yrityksiltä yhteistä näkemystä ja tahtotilaa. Katselmointien perusteella hankitun tiedon käsittely vaatii monen eri asian samanaikaista optimointia ja erilaisia skenaariotarkasteluja. Tämän saavuttamiseksi hankkeessa käytetään systeemiorientoitunutta muotoilua, joka mahdollistaa energiaekosysteemissä tarvittavan verkoston muodostamisen. Lisäksi toimenpiteissä käytetään informaatiomuotoilua, joka puolestaan mahdollistaa, että tulokset ovat visuaalisesti havainnollisessa muodossa ja saavuttaa laajasti eri kohderyhmät. TULOKSET Hankkeen tulokset edistävät yritysten energia- ja materiaalitehokkuutta sekä yhteiskunnan vähähiilisyyttä. Yritykset saavat tuloksina tietoa myös uusista resursseja säästävistä teknologioista ja uusiutuvien energian käytön mahdollisuuksista. Hankkeen tuloksena laaditaan julkaisu, jossa esitetään yritysten sähkön, lämmön, veden ja materiaalien säästömahdollisuuksia (ml. toimintatavat ja uudet teknologiat) ja uusiutuvan energian hyötykäyttömahdollisuuksia. Hankkeesta saadaan tuloksena kuvaus alueellisesta energiaekosysteemistä ja teollisesta symbioosista, jotka edistävät alueellista materiaali- ja energiavirtojen hyödyntämistä. Energiaekosysteemi sisältää kuvaukset alueellisesta verkostosta ja yhteistyömuodoista. Muodostunut verkosto mahdollistaa yrityksille esimerkiksi keskitetyn investoinnin uusiutuviin energiaratkaisuihin ja edistää alueellista energiaomavaraisuutta. Katselmointien tuloksista ja alueellisesta teollisesta symbioosista 1

2 laaditaan kuluttajalähtöiset visuaaliset kuvaukset. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden teollisuusalueiden energiaekosysteemien suunnittelun tueksi ja teollisten symbioosien toteuttamiseksi. Tuloksena saadaan kolme tieteellistä julkaisua ja verkkopohjainen sovellus energia- ja materiaalivirtojen hyödyntämisestä sekä teollisesta symbioosista. Hankkeen tulokset saavuttavat laajasti eri kohderyhmät, profiloi alueen kansallisen tason resurssitehokkuuden osaajaksi ja antavat pidemmällä aikavälillä erinomaiset referenssit alueelle esimerkiksi hakea kansainvälistä rahoitusta. Päijät-Häme Haettava EAKR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus ,6 % Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus ,4 % Kokonaiskustannusarvio % Erityistavoite 3.2, Uusiutuvan energian ja energistehokkaiden ratkaisujen kehittäminen euroa euroa Hankkeen tuloksena syntyy Nastolaan yrityskeskittymän energia- ja materiaalitehokkuuden laskelmia ja ratkaisuja. Hanke edistää vähähiilisyyden tavoitteita. Osaamistoimijat ja yritykset saavat osaamista ja tietoa uusista teknologioista, uusiutuvien energian käytön mahdollisuuksista ja ratkaisuista. Hankkeen tulokset hyödyntävät muitakin yrityksiä ja laadittava materiaali tukee tiedon jakamista. Hanke on maakuntaohjelman tavoitteiden mukainen. Sihteeristö suosittaa vastuuviranomaiselle hankkeen rahoittamista niillä edellytyksillä, jotka säädösten mukaan ovat olemassa rahoittajan arviointikohdassa esitetyin perusteluin. Hakijan kanssa on käyty keskustelua toimenpiteiden täsmentämisestä ja pienestä kustannusten alentamisesta. Sisältö ei kuitenkaan olennaisesti muutu. Käytyjen keskustelujen perusteella laadittu uusi rahoitussuunnitelma: Haettava EAKR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus ,9 % Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus ,1 % Kokonaiskustannusarvio % 2

3 Päätösehdotus hyväksyttiin. Sihteeristö edellytti, että hankkeen on haettava synergiaa seuraavien maaseuturahastosta rahoitettujen hankkeiden kanssa: Energiaa tehokkaasti Hämeeseen ja Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille IntorME. PUUSTA PITKÄLLE Uudenmaan liitolle osoitettu EAKR-rahoitushakemus numero , saapumispäivämäärä , diarinumero EURA2014/3777/ /2016/UML Työtehoseura ry Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Suomen ympäristöopisto Sykli, Lahden ammattikorkeakoulu Oy, Helsingin Yliopisto Puusta pitkälle -hankkeessa tavoitteena on edistää rakentamisessa käytettävän puun kiertotaloutta. Hankkeessa kehitetään yhdessä yritysten kanssa puupohjaisten rakennusteollisuuden tuotteiden resurssitehokkuutta ja kierrätettävyyttä sekä rakennuspuujätteen kierrätysprosessia uudeksi liiketoiminnaksi ja sovelluksiksi. Hankkeessa pilotoidaan kierrätyspuusovelluskonsepti, joka on tavoitteena saattaa tuotantoon asti. Tarvetta resurssitehokkuuden ja kierrätyksen lisäämiseen aiheuttaa EU:n jätedirektiivistä Suomen kansalliseen jätelainsäädäntöön implementoitu rakennusjätteen 70 %:n materiaalihyötykäyttötavoite, joka koskee myös rakennuspuujätettä. Pakon lisäksi kiinnostusta kierrätystä kohtaan ovat lisänneet markkinoille ilmaantuneet uudet kierrätystuotteet. TTS Työtehoseuran koordinoimassa hankkeessa puupohjaisten rakennusteollisuuden tuotteiden resurssitehokkuutta kehitetään koko niiden elinkaaren ajalta, primäärisestä valmistusprosessista (LAMK) hyötykäyttöprosessien (SYKLI) sekä kierrätyspuumateriaalien ja -sovelluskonseptin kehityksen (VTT) kautta konseptin pilotointiin (HY). TTS tuo kehittämistyöhön asiakaslähtöistä näkökulmaa, mikä on edellytys yrityksiä ja kuluttajia kiinnostavien sovellusten kehittämiselle. Hankkeessa tehdään tiivistä ja koko prosessin kattavaa yhteistyötä yritysten kanssa. Yhteistyössä puupohjaisen rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden yritysten kanssa kehitetään toimintamalleja tuotteiden resurssitehokkuuden edistämiseksi (käyttöikä, korjattavuus, muunneltavuus, kierrätettävyys). Rakennuspuujätettä tuottavien ja vastaanottavien yritysten kanssa puolestaan kehitetään kierrätys- ja hyötykäyttöprosesseja. Tarkastelun alla ovat kierrätyksen tekniset, taloudelliset ja lainsäädännölliset esteet, menetelmät uudelleenkäytön edistämiseksi sekä jakelukanavien kehittäminen. Keskeinen osa hanketta ovat rakennuspuujätteestä valmistettujen kierrätyspuumateriaalien ja -sovelluskonseptin kehittäminen sekä pilotointi. Hankkeessa jalostetaan VTT:n aiemmassa Puukuitu-hankkeessa kehitettyjä, kuiduttamalla valmistettuja materiaaleja laajempaan tuotantoon valmiiksi sovelluskonseptiksi. Hankkeen tuloksia ovat toimintamallit puurakennusten resurssitehokkuuden kehittämiseksi, tulevaisuuden resurssitehokkaan pientalon elinkaaritarkastelu, pilotoidut ratkaisut rakennuspuujätteen kierrätyksen esteiden eliminoimiseksi, kehittyneemmät jakelukanavat puujätteelle sekä kuidutettuja kierrätyspuumateriaaleja ja pilotoitu kierrätyspuusovelluskonsepti. Vuorovaikutteinen kehitystyö tarjoaa mahdollisuuden läpimurtoihin puun käytön tehostamisessa ja puupohjaisten jätemateriaalien hyötykäytössä. Nämä taas mahdollistavat ympäröivän yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kestävän kehittämisen vähähiilisellä tavalla. Hankkeen yhteistyön tulokset luovat yrityksille myyntimahdollisuuksia ja uutta liiketoimintaa. 3

4 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus ,8 % Muu julkinen rahoitus % Yksityinen rahoitus ,2 % Kokonaiskustannusarvio % Päijät-Häme, Uusimaa Erityistavoite 3.2, Uusiutuvan energian ja energistehokkaiden ratkaisujen kehittäminen euroa euroa, Päijät-Hämeen osuus euroa Uudenmaan liitto valmistelee ylimaakunnallisten hankkeiden perustelut. Sihteeristö puoltaa ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamista, mikäli muut rahoittajamaakunnat tekevät myönteisen rahoituspäätöksen. Kokouksessa saadun tiedon mukaan Uudenmaan liitto ei lähde rahoittamaan hanketta, joten sihteeristö teki kielteisen päätöksen. KIERTOTALOUDELLA KASVUA VILJAKLUSTERILLE Uudenmaan liitolle osoitettu EAKR-rahoitushakemus numero , saapumispäivämäärä , diarinumero EURA2014/3811/ /2016/UML Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy - Hankkeessa ratkaistaan kasvua tukevia bio- ja kiertotalouden teemoja, jotka hyödyttävät laajasti koko Viljaklusterin yrityksiä. Hankkeessa on neljä toisiaan tukevaa kokonaisuutta: 1. Lämmön talteenotto ja hyödyntäminen teollisuuden prosesseista, 2. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen leipomo- ja mäskäysprosesseista, 3. klusterin yrityksissä syntyvän biosivuvirtojen parempi hyödyntäminen yhteistyön ja logistiikan keinoin ja 4. leseiden hyödyntäminen uusina terveyttä edistävinä kuitulähteinä. 4

5 Lämmön talteenotossa on kysymys sekä jäähdytyksessä että jätevesissä syntyvän nyt hukkaan menevän lämmön hyödyntämisestä joko tehtaiden omissa prosesseissa tai sitten laajemmin esimerkiksi kaukolämmön tuottamisessa. Tällä hetkellä tätä kautta menee hukkaan suuria määriä energiaa, esimerkiksi jätevesien lämpötilat ovat suurimmillaan luokkaa C. Kylmän tuottamisessa syntyvää lämpöä tulee niin ikään paljon, eikä sille ole käytännössä ollenkaan hyötykäyttöä. Hiilidioksidin talteenottoa nostatus- ja mäskäysprosessista voidaan pitää erinomaisena avauksena kiertotalouden alueella. Lähes kaikki viljaklusterin yritykset tuottavat sitä prosesseissaan, mutta tällä hetkellä se puhalletaan ilmaan, mikä lisää kasvihuoneilmiötä. Hyötykäytölle on kuitenkin tarve, sillä useat klusterin yritykset käyttävät samaan aikaan hiilidioksidia omissa prosesseissaan. Biosivuvirtojen paremmassa hyödyntämisessä on ennen muuta kysymys pienten yritysten toiminnan kehittämisestä. Niissä syntyvä biosivuvirta on usein yrityksen kallein jätemuoto, eikä sille ole pystytty synnyttämään järkevää käyttöä pienten määrien takia. Suurissa yrityksissä ongelma on ratkaistu huomattavasti tehokkaammin. Hankkeessa selvitetään ja pilotoidaan pk-yritysten mahdollisuudet kehittää omat biosivuvirtansa paremmin hyödynnettäviksi kokonaisuuksiksi. Hankkeessa kehitetään leseistä uusia terveyttä edistäviä kuitutuotteita, joka tukee Viljaklusterin yritysjoukkoa tutkimusintensiivisen toiminnan kehittämisessä. Klusterissa on useita yrityksiä, jotka tuottavat leseitä lähinnä eläinruoan raaka-aineeksi ja useita yrityksiä, jotka mielellään käyttäisivät uusia ligniinikuituja ihmisravinnon tuotekehityksessä. Toimintakokonaisuus tukee hyvin kiertotalouden teemaa vähempiarvoisen raaka-aineen kehittämisessä arvokkaammaksi ja laajemmin hyödynnettäväksi raaka-aineeksi. Viljaklusteri on jo aiemmin näyttänyt saavansa aikaan yhteistyöllä konkreettisia kiertotalousratkaisuja. Uusi hanke on erittäin vahvasti yrityslähtöinen. Se perustuu Viljaklusterin yrityksille keväällä ja syksyllä 2015 tehtyihin haastatteluihin, joissa kartoitettiin tarpeet lähteä kehittämään yritysten toimintaa ja yhteistyötä bio- ja kiertotalouden kautta hyödyntämällä parasta käytettävissä olevaa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Nyt esitetyt neljä teemaa nousivat esiin kaikissa haastatteluissa. Hankkeen avulla pureudutaan taloudellisesti merkittäviin haasteisiin. Kysymyksessä ovat yrityskohtaisestikin merkittävät summat, jotka entisestään korostuvat, kun koko klusteri voi hyödyntää tuloksia käytännössä. Hankkeella tuetaan ja vahvistetaan Suomessa varsin ainutlaatuisen Viljaklusterin konkreettista yhteistyötä tuomalla sen käyttöön lisäksi parhaat tutkimuksen ja kehittämisen työkalut. Päijät-Häme Haettava EAKR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus % Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus 0 Kokonaiskustannusarvio % Erityistavoite 4.1, Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta euroa euroa 5

6 Hankkeen tuottaa merkittävää uutta osaamista ja vastaa taloudellisesti merkittäviin haasteisiin. Tulokset voivat alueen oman klusterin lisäksi hyödyntää kansallista osaamista ja vahvistaa alueen roolia Itämeren alueen osaamiskeskittymänä. Tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä. Hanke on maakuntaohjelman mukainen, tukee alueen kiertotalouden tavoitteita ja kasvun linjauksia. Sihteeristö suosittaa vastuuviranomaiselle hankkeen rahoittamista niillä edellytyksillä, jotka säädösten mukaan ovat olemassa rahoittajan arviointikohdassa esitetyin perusteluin. Hanke on kustannustehokkaan pieni oletettavissa oleviin hyötyihin nähden. Päätösehdotus hyväksyttiin. REISKATEX - TEKSTIILILAJITIN Uudenmaan liitolle osoitettu EAKR-rahoitushakemus numero , saapumispäivämäärä , diarinumero EURA2014/3697/ /2016/UML Lahden ammattikorkeakoulu Oy - Tekstiilinkierrätys on noussut tärkeäksi kehittämiskohteeksi Suomessa ja koko Euroopassa. Vuoden 2016 alusta astui voimaan orgaanisten jätteiden kaatopaikkakielto ja tekstiilejä ei enää saa viedä kaatopaikalle. Käyttämätön tekstiilijäte ohjautuu pääasiassa polttoon, mikä ei ole jätelain hierarkian mukaista. Suomessa on meneillään useita tekstiilinkierrätyshankkeita ja niissä myös hyödynnetään jo päättyneiden hankkeiden tuloksia. Tekstiilien tunnistus ja lajittelu tapahtuu kaikissa näissä hankkeissa silmämääräisesti ja manuaalisesti. Tämä ei ole tarpeeksi laadukas tunnistusmenetelmä tekstiilien teolliselle kierrätykselle ja uusiokäytölle (esim. liuotus ja uudelleen kehräys), sillä eri tekstiililaatuja ei tunnisteta tarpeeksi luotettavasti. Selvitysten mukaan markkinoilla on yksi kaupallinen sovellus tekstiilien tunnistukseen ja lajitteluun teollisuusmittakaavassa. Tämä kokonaislaiteratkaisu on kuitenkin kallis eikä sovellu pk-yritysmittakaavan kierrätyskeskuksille. Tavoitteena on kehittää tutkimus- ja kehityskäyttöön puoliautomaattinen kustannustehokas tunnistus- ja lajittelulaitteisto, jonka IR-analytiikka mahdollistaa eri tekstiililaatujen luotettavan tunnistuksen. Tässä hankkeessa rakennetaan pilotmittakaavainen tekstiilien tunnistus- ja lajittelulaitteisto, joka tuo tarvittavan laiteratkaisun pk-yritysten käyttöön. Hankkeessa investoidaan tekstiilien tunnistamiseen soveltuva IR-analysaattori ja siihen tarvittava sähkö, automaatio ja mekaniikka. Tuloksena valmistuva laitteisto on skaalattavissa pk-yritysmittakaavan kierrätyskeskuksiin, ja se edistää tekstiilien poisto- ja sivuvirtojen kierrätystä ja uusiokäyttöä. Haettava EAKR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus % Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus 0 Kokonaiskustannusarvio % 6

7 Päijät-Häme Erityistavoite 4.1, Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta euroa euroa Hanke kehittää tekstiilien tutkimus- ja kehityskäyttöön puoliautomaattisen kustannustehokkaan tunnistus- ja lajittelulaitteiston. Laitteen IR-analytiikka mahdollistaa eri tekstiililaatujen luotettavan tunnistuksen. Hankkeessa rakennetaan pilotmittakaavainen tekstiilien tunnistus- ja lajittelulaitteisto, joka tuo tarvittavan laiteratkaisun pk-yritysten käyttöön. Hankkeessa investoidaan tekstiilien tunnistamiseen soveltuva IRanalysaattori ja siihen tarvittava sähkö, automaatio ja mekaniikka. Tuloksena valmistuva laitteisto on skaalattavissa pk-yritysmittakaavan kierrätyskeskuksiin, ja se edistää tekstiilien poisto- ja sivuvirtojen kierrätystä ja uusiokäyttöä. Hanke avaa mahdollisuuksia liiketoimintamallien kehittämiseen ja edistää kiertotaloutta. Hanke on maakuntaohjelman mukainen. Hanke tukee ns. REISKA-hanketta (A70561). Reiska edistää kiertotaloutta ja joidenkin edistyaskeleiden avuksi tarvitaan tutkimuksen ja laitekannan investointeja. Sihteeristö suosittaa vastuuviranomaiselle hankkeen rahoittamista niillä edellytyksillä, jotka säädösten mukaan ovat olemassa rahoittajan arviointikohdassa esitetyin perusteluin. Hankkeen investoinnin pysyvyyttä tulee seurata. Päätösehdotus hyväksyttiin ilolla. TEKSHOPS PROTOPAJAT INNOVAATIOALUSTOINA Uudenmaan liitolle osoitettu EAKR-rahoitushakemus numero , saapumispäivämäärä , diarinumero EURA2014/3747/ /2016/UML Lahden ammattikorkeakoulu Oy - 7

8 Tausta Kokeilukulttuurilla on alati kasvava rooli alueiden menestymisessä muuttuvissa olosuhteissa, joissa edellytetään kykyä oppia uutta, kykyä keskinäiseen vuorovaikutukseen ja kykyyn luoda uusia innovaatioita yhteistoiminnan kautta. Lahden ammattikorkeakoululla on monipuolisia työpajatiloja (esimerkiksi puu-, metalli-, muovi- ja tekstiilimateriaali- sekä graafisen suunnittelun ja media-alan laboratorioita) eri kampuksilla. Työpajoissa on merkittävä määrä laitteistoja ja koneita, joilla voidaan valmistaa ja testata uusia tuotteita. Työpajojen kapasiteetti on tällä hetkellä vajaakäytöllä iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Monipuoliset ja laadukkaat työpajat voivat toimia alueen elinkeinoelämän innovaatioalustoina huomattavasti tehokkaammin opiskelijoiden, alkavien yrittäjillä ja alueen pk-yritysten käytössä. Tavoitteet TekShops -hankkeen tavoitteena on pilotoida Lahden ammattikorkeakoulun nykyisissä työpajoissa uusia pajatoimintaan pohjautuvia toimintatapoja, jotka edistävät sidosryhmien start-up -toimintaa ja toisaalta myös tukevat olemassa olevien yritysten innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on, että jatkossa työpajoissa voisi esimerkiksi testata, kehittää ja valmistaa erilaisia protoja ennen varsinaisen uuden liiketoiminnan aloittamista. Tavoitteena on kehittää työpajoista monipuolisia innovaatioalustoja, joita voidaan myöhemmin esimerkiksi vuokrata ja hyödyntää maksullisessa palvelutoiminnassa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Muotoilusäätiö ja Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy. Hankkeen kesto on yksi vuosi. Toimenpiteet Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa työpajoissa järjestetään tilojen vajaakäyttöaikoina ohjattua pajatoimintaa loppuvaiheen opiskelijoille, jo valmistuneille opiskelijoille, ammattikorkeakoulun opettajille sekä yrittäjille. Toisessa työpaketissa kehitetään työpajojen materiaalihankintaa ja materiaalivarastoja yhteistyössä yritysten kanssa. Kolmannessa työpaketissa pajatoimintaa kehitetään edelleen uudenlaiseksi innovaatioalustalähtöiseksi palvelutoiminnaksi, joka jatkaa toimintaa hankkeen päätyttyä aluksi Muotoiluinstituutin tiloissa ja myöhemmin Lahden ammattikorkeakoulun uuden Niemen kampuksen protopajoissa. Tulokset TekShops-hankkeen tuloksena testataan nykyisten protopajojen toimivuutta sidosryhmäyhteistyössä. Pilotoinnissa selvitetään opiskelijoiden, alueen start-up yritysten ja pk-yritysten tarpeet ja odotukset työpajatilojen käyttöön ja protojen valmistukseen liittyen eli kartoitetaan millaista koulutusta, tiloja ja laitteita käyttävät sidosryhmät tarvitsevat. Tuloksena syntyy innovaatioalustoja nykyisiin työpajatiloihin. Hankkeen tuloksia hyödynnetään Niemen kampuksen protopajakokonaisuuden ja innovaatioalustojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Tuloksia hyödynnetään myös Lahti Design Centre - hankkeessa ja Lahden kasvumallin muotoilun osaamiskeskittymän yritysyhteistyön ja toimintamallien kehittämisessä. Päijät-Häme Haettava EAKR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus % Muu julkinen rahoitus 0 Yksityinen rahoitus 0 Kokonaiskustannusarvio % 8

9 Erityistavoite 4.1, Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta euroa euroa Päijät-Hämeessä voidaan lisätä tilojen yhteiskäyttöä. Lahden ammattikorkeakoululla on puu-, metalli-, muovi- ja tekstiilimateriaali- sekä graafisen suunnittelun ja media-alan laboratorioita. Pajatiloja ollaan keskittämässä uudelle kampusalueelle. LAMKin työpajoissa on kohtuullinen määrä laitteistoja ja koneita, joita voidaan hyödyntää opetusajan ulkopuolella tai osana koulutusta. Laitteilla voidaan valmistaa ja testata uusia tuotteita. Laitteiden kapasiteetti on vajaakäytöllä iltaisin, viikonloppuisin ja etenkin loma-aikoina. Monipuoliset ja laadukkaat työpajat voivat toimia alueen elinkeinoelämän innovaatioalustoina opiskelijoiden, alkavien yrittäjillä ja alueen pk-yritysten käytössä. Hanke tukee maakuntaohjelman toteuttamista. Hanke on kokeiluhanke, jonka tuloksia ja havaintoja tarvitaan jatkon työmallien kehittämiseen. Sihteeristö suosittaa vastuuviranomaiselle hankkeen rahoittamista niillä edellytyksillä, jotka säädösten mukaan ovat olemassa rahoittajan arviointikohdassa esitetyin perusteluin. Päätösehdotus hyväksyttiin ilolla. KIERTOLIIKE PÄIJÄT-HÄMEEN KIERTOTALOUSMALLI JA UUDET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Uudenmaan liitolle osoitettu EAKR-rahoitushakemus numero , saapumispäivämäärä , diarinumero EURA2014/3718/ /2016/UML Lahden ammattikorkeakoulu Oy Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy, Lahden Työn Paikka Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Muovipoli Oy Tausta ja tavoite Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Kiertotalouden mahdollisuudet on tunnistettu niin EU:n kiertotalouspaketissa, kansallisesti hallitusohjelmassa kuin Päijät-Hämeessäkin. Kiertoliike-projektissa luotavan Päijät-Hämeen kiertotalousmallin ja kiertotalouteen siirtymisen road mapin päätavoitteena on edistää kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa maakunnan kehittämisen lähtökohdista. Tavoitteena on tukea alueen yritysten nykyisten prosessien, tuotteiden ja palveluiden muutosta kiertotalouden suuntaan, edistää uuden liiketoiminnan syntymistä ja etsiä uusia käy- 9

10 tännön ratkaisuja. Projektin tavoitteena on lisäksi vahvistaa kiertotalouteen liittyvää osaamista alueella ja mahdollistaa uusia innovaatioita. Yksi tavoite on toiminnan kansainvälistäminen. Toimenpiteet Projektin toimenpiteinä luodaan Päijät-Hämeen kiertotalousmalli, mikä sisältää tiedon alueen materiaalivirroista, toimijaverkostoista sekä kiertotalouden kehitystarpeista eri osa-alueilla. Kiertotalousmalli visualisoidaan hyödyntäen informaatiomuotoilua. Kiertotalousmalli sisältää biologiset ja tekniset materiaalivirrat sekä kuluttajalähtöisen kiertotalousliiketoiminnan mahdollisuudet. Kiertotalousmallin perusteella laaditaan road map kohti kiertotaloutta yhdessä alueen sidosryhmien kanssa. Tunnistetuista liiketoimintamahdollisuuksista valitaan vähintään viisi työstettäväksi liiketoimintamalleiksi. Projektin pilotti- ja demonstraatioympäristöihin liittyvässä osassa kartoitetaan alueella olemassa oleva kiertotalousosaaminen ja resurssit sekä selvitetään tarve yhteisille demonstraatioympäristöille ja investoinneille. Projektissa pilotoitava fyysinen ja digitaalinen kierrätysmateriaalikirjasto tuo suunnittelu- ja muotoiluosaajille tietoa uusista materiaaleista ja niiden ominaisuuksista innovaatioja tuotekehitysprosesseihin. Käyttäjälähtöisen liiketoiminnan potentiaalia selvitetään mm. käyttäjäkartoituksilla. Lisäksi tehdään nopeaa kokeilevaa testausta ja valmistetaan uudelleen muokattuja protoja. Projektin kokeilevan kehittämisen kohteena on uuden kierrätysliiketoimintaan keskittyvän palveluyksikön testaaminen ja mallintaminen. Projektissa tehtävä massalaitoksen toteutussuunnitelma mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntyä. Tulokset Projektin tuloksina saadaan visuaalinen kiertotalousmalli, road map kiertotalouteen siirtymiseksi, arviot alueen kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista sekä liiketoimintamallit valituille kiertotalouden ratkaisuille. Muita tuloksia ovat toteutusmalli yhteisille demonstraatioympäristöille, fyysinen ja digitaalinen kierrätysmateriaalikirjasto, muotoiluprojektien protot, monistettava palvelu- ja liiketoimintakuvaus täyden palvelun kierrätyskeskuksesta sekä toteutussuunnitelma massalaitokselle. Tuloksena saadaan myös tietoa kiertotalouden uusista ratkaisuista kuten jakamistaloudesta tai prosesseista uudenlaisten lannoitetuotteiden kehittämiseksi. Projektin tuloksia ovat lisäksi kansainväliset rahoitushakemukset toiminnan skaalaamiseksi. Toteuttajat Projektia koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu ja muina toteuttajina ovat Lahden seudun kehitys LADEC Oy, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikkö, Muovipoli Oy ja Lahden Työn Paikka Oy. Päijät-Häme Haettava EAKR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus ,6 % Muu julkinen rahoitus % Yksityinen rahoitus ,4 % Kokonaiskustannusarvio % Erityistavoite 4.1, Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 10

11 euroa euroa Hanke luo Päijät-Hämeen kiertotalousmallin. Kiertotalousmalli sisältää tietoa alueen materiaalivirroista, toimijaverkostoista sekä kiertotalouden kehitystarpeista eri osa-alueilla. Kiertotalousmalli visualisoidaan hyödyntäen informaatiomuotoilua. Kiertotalousmalli sisältää biologiset ja tekniset materiaalivirrat sekä kuluttajalähtöisen kiertotalousliiketoiminnan mahdollisuudet. Hankkeessa laaditaan edistämissuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä alueen sidosryhmien kanssa. Lisäksi työstetään liiketoimintamalleja ja luodaan materiaalikirjasto (digi ja tila). Hanke on maakuntaohjelman mukainen ja tukee monipuolisesti maakunnan kärkien kehittämistä, kilpailukykyä ja osaamisen vahvistamista. Hakemus on laadittu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Mukana ovat LAMK, LADEC, LUT, LTP, Muovipoli Sihteeristö suosittaa vastuuviranomaiselle hankkeen rahoittamista niillä edellytyksillä, jotka säädösten mukaan ovat olemassa rahoittajan arviointikohdassa esitetyin perusteluin. Päätösehdotus hyväksyttiin. Puheenjohtajan päätöksellä hanke viedään yhteistyöryhmän päätettäväksi. 11

12 TEKNOKIERTO TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KIERTOTALOUS Uudenmaan liitolle osoitettu EAKR-rahoitushakemus numero , saapumispäivämäärä , diarinumero EURA2014/3810/ /2016/UML Lappeenrannan teknillinen yliopisto Koneteknologiakeskus Turku Oy Tässä ylimaakunnallisessa hankkeessa keskitytään teknisten materiaalien kiertotalouteen teknologiateollisuuden yrityksissä. Teknisten materiaalien kierron mahdollistavia toimenpiteitä ovat säilyttäminen ja ylläpito, uudelleenkäyttö tai jälleen myynti, uudistus tai uudelleenvalmistus, kierrätys raaka-aineeksi tai komponentiksi ja hyödyntäminen toisessa arvoketjussa. Kolme keskeistä tapaa, joilla tuotteiden arvoa voidaan lisätä ja ylläpitää kiertotaloudessa ovat prosessien tehokkuuden parantaminen, hukan vähentäminen tuotteiden käyttöiän lopussa ja kierron parantaminen korkeammin arvoa säilyttäville tasoille. Tämän hankkeen tavoitteena on yhdessä kohdeyritysten kanssa tunnistaa, kokeilla ja arvioida mahdollisia teknisten materiaalien kiertotalouden toimintamalleja teknologiateollisuuden yrityksissä. Hanketoimijat ovat tunnistaneet tarpeen kiertotalousosaamisen lisäämiseksi teknologiateollisuuden yrityksissä juuri tällaisten demonstrointien ja hankeyhteistyön kautta alan kirjallisuuden lisäksi myös suoraan yrityksiltä itseltään. Hankkeessa arvioidaan myös kiertotalouden periaatteiden tuomaa ympäristöllistä lisäarvoa erilaisten teknisistä materiaaleista valmistettujen tuotteiden elinkaaren aikana. Ympäristöllisen lisäarvon arvioinnilla varmistetaan se, että kehitetyt kiertotalouskäytänteet ovat aidosti ympäristöystävällisempiä kuin aiempi toimintatapa. Hanke toteutetaan Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Vaikuttavuuden tasaisen jakautumisen varmistamiseksi jokainen maakunta on jaettu omiksi työpaketeikseen. Hankkeen alkaessa jokaisesta hankemaakunnasta on valittu mukaan yksi kohdeyritys. Hankkeen käynnistyttyä jokaisesta maakunnasta valitaan lisäksi vielä mukaan 1-2 kohdeyritystä. Ensimmäisten kohdeyritysten kanssa tarkastellaan muun muassa viallisten valukappaleiden korjaamista esimerkiksi Direct Energy Deposition (DED) prosessilla, metallien lisäävän valmistuksen prosessin materiaalitehokkuuden parantamista ja teknologian mahdollisuuksia kiertotalouden edistäjänä ja louhosten poraustankojen uudistamista materiaalikierrätyksen sijaan. Lisäksi hankkeessa on myös muita yritystarkasteluja tukevia työpaketteja. Hankkeen tuloksena muun muassa teknologiateollisuuden yritysten ja muiden toimijoiden kiertotaloustietoisuus lisääntyy ja kyky hyödyntää sen mahdollisuuksia parantuu, tuetaan kohdemaakuntien alueellisia vahvuuksia, edistetään maakuntien ristikkäistä yhteistyötä ja mahdollistetaan uusien alueellisten vahvuuksien kasvaminen uuden liiketoiminnan syntymisen kautta. Hankkeen toteuttavat yhdessä Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Koneteknologiakeskus Turku Oy. Haettava EAKR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus 0 0 % Muu julkinen rahoitus ,1 % Yksityinen rahoitus ,9 % Kokonaiskustannusarvio % Päijät-Häme, Etelä-Karjala ja Varsinais-Suomi 12

13 Erityistavoite 4.1, Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta euroa euroa, Päijät-Hämeen osuus on euroa Uudenmaan liitto valmistelee ylimaakunnallisten hankkeiden perustelut. Sihteeristö puoltaa ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamista, mikäli muut rahoittajamaakunnat tekevät myönteisen rahoituspäätöksen. Kokouksessa saadun tiedon mukaan muut rahoittavat maakunnat eivät lähde rahoittamaan hanketta. Päijät-Hämeen liitto tutkii hakijan kanssa, voidaanko hanke toteuttaa pienemmässä muodossa Päijät-Hämeen osalta. KOKEILLEN KASVUUN NOPEIDEN KOKEILUJEN KEHITYSPOLUT YRITYSRYHMILLE (KOKKA) Uudenmaan liitolle osoitettu EAKR-rahoitushakemus numero , saapumispäivämäärä , diarinumero EURA2014/3799/ /2016/UML Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy - Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti vain kehittämällä globaalisti kilpailukykyistä osaamista voidaan synnyttää elinkeinoelämälle sellaista lisäarvoa, joka pitkällä tähtäimellä tuottaa maakuntaan hyvinvointia ja työllisyyttä. Kynnyksenä globaalin kilpailukyvyn kehittämiselle PK-yrityksissä nähdään tiedon puute sekä ketterien toimintamallien puuttuminen markkinakokeilujen tuottamiseksi. Hankkeessa vastataan PK-sektorilla tunnistettujen kehittämistarpeiden ja maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti nopeiden liiketoimintakokeilujen ja kilpailukykyä parantavien toimintamallien kehittämiseen, madaltaen samalla yritysten kynnystä tunnustella uusia avauksia sisäisen tehokkuuden ja asiakasrajapintatyön osalta. Hankkeen toimenpiteet keskittyvät yritysten nopeiden liiketoimintakokeilujen tukemiseen. Toimenpiteiden myötä voidaan uudistaa liiketoimintaa, parantaa yritysten kilpailukykyä ja muodostaa uudenlaista lisäarvoa päijäthämäläisten yritysten asiakkaille kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen kehittämistoimenpiteet pureutuvat yrityksissä erityisesti asiakaskokemuksen kehittämisen, toiminnan tehostamisen ja kansainvälistymisen tematiikkaan. Uusien, asiakaskokemukseen lisäarvoa tuottavien tekijöiden löytymiseksi madalletaan yritysten kokeilukynnystä, eli pyritään luomaan monistettavia toimintamalleja ideoiden siirtämiseen suunnittelupöydältä nopeammin ja joustavammin käytäntöön. Hankkeen toimenpiteiden avulla yrityksiin luodaan pohjaa kokeilukulttuurille, joka on avain ketteriin liiketoimintamallien muutoksiin ja luoviin tuotekehitysprosesseihin. Samalla yrityksiä kannustetaan suunnittelemaan uusia ketteriä palvelu- ja tuoteprototyyppejä verkostomaisesti yrityskumppanien 13

14 kanssa vastaten kokonaisvaltaisemmin kansainvälisesti tunnistettuun markkinatarpeeseen. Onnistuessaan uudet kokeilut avaavat merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tehostavat olennaisesti alueen yrityksen tuottavuutta, kannattavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeen keskeisiä tuloksia yrityksille on muutosvaiheen tuki sekä riskin minimointi tuottamalla ennakoivaa tietoa potentiaalisista uusista liiketoimintamalleista, markkinoista ja kokeilupohjaisesta tuotekehityksestä. Uudet avaukset, toiminnan uudistaminen sekä niihin liittyvät kokeilut sisältävät aina mahdollisuuden epäonnistumisesta. Tämä osaltaan nostaa yritysten kynnystä ryhtyä uudistaviin toimenpiteisiin ja tuen, rohkaisun sekä tiedon tarve on yritysten muutosprosessin kannalta ilmeinen. Hankkeen toimenpiteiden kautta madalletaan uudistumistoimenpiteisiin liittyvää riskiä ennakoivan tiedon tuottamisen sekä hallitun muutosjohtamisen kautta. Hankkeen tuloksena yritykset saavat paremmat eväät hallita muutosta ja oppivat projektoimaan uuden kokeilut ja markkinaavaukset paremmin kokonaisvaltaisen liiketoiminnan kehittämisen sekä riskinhallinnan näkökulmasta. Hankkeen kautta luodaan merkittävää lisäarvoa Lahden alueen vahvojen osaamisalojen liiketoimintakokeilujen mallinnukseen ja uusien ratkaisujen pilotointiin, jotka parantavat jatkossa alueen kilpailukykyä ja ketteryyttä kansainvälisillä markkinoilla. Päijät-Häme Haettava EAKR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus % Muu julkinen rahoitus 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % Kokonaiskustannusarvio % Erityistavoite 5.1, Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen euroa euroa Hankkeen toimenpiteet keskittyvät yritysten nopeiden liiketoimintakokeilujen tukemiseen. Hankkeen avulla annettaan liiketoiminnan uudistamiselle uusia avauksia. Hanke parantaa yritysten kilpailukykyä ja muodostaa uutta lisäarvoa alueen yritystyksille myös kansainvälisillä markkinoilla. Hanke kokeilee madaltaa yritysten kokeilukynnystä ja luomaan monistettavia toimintamalleja ideoiden siirtämiseen suunnittelupöydältä nopeammin ja joustavammin käytäntöön. Hankkeen toimenpiteiden avulla yrityksiin luodaan pohjaa kokeilukulttuurille, joka on avain ketteriin liiketoimintamallien muutoksiin ja luoviin tuotekehitysprosesseihin. Hanke on maakuntaohjelman mukainen. Maakunnan yritykset ovat ilmaisseet kyselyissä, että uusista liiketoimintamahdollisuuksista tarvitaan lisää tietoa ja verkostoja. 14

15 Sihteeristö suosittaa vastuuviranomaiselle hankkeen rahoittamista niillä edellytyksillä, jotka säädösten mukaan ovat olemassa rahoittajan arviointikohdassa esitetyin perusteluin. Päätösehdotus hyväksyttiin. 15