Rovaniemen taidemuseon toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 2014 Rovaniemen taidemuseon toimintakertomus

2 Rovaniemen taidemuseon toimintakertomus 2014 SISÄLLYS Rovaniemen taidemuseo 03 Rovaniemen taidemuseon vuosi Näyttelyt 05 Julkaisut 10 Aluetaidemuseotoiminta 11 Museokasvatus 12 Kokoelmat 16 Teoslainat 17 Kirjasto ja kuva-arkisto 22 Toimitilat 22 Tapahtumat 23 Museotoimen hallinto 24 Taidemuseon henkilökunta 25 Talous Julkaisija: Rovaniemen taidemuseo Taitto ja kuvat: Arto Liiti Kansi: Yksityiskohta Outi Pieskin teoksesta Halo,

3 ROVANIEMEN TAIDEMUSEO Rovaniemen taidemuseo avattiin lokakuussa 1986 arkkitehti, professori Juhani Pallasmaan saneeraaman entisen postivarikon tiloissa. Taidemuseon perustana on Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoittama suomalaisen nykytaiteen kasvava kokoelma. Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt kertovat monipuolisesti kuvataiteen koko kentästä myös kansainvälisesti. Pohjoisuus on yksi keskeinen näyttelyperuste. Rovaniemen kaupungin lappilaisen taiteen kokoelma esittäytyy jul kisissa tiloissa ja kaupunkiympäristössä. Taidemuseo nimettiin aluetaidemuseoksi vuonna 1993 ja sen puitteissa museo lainaa näyttelyitä, järjestää esitelmiä ja esityksiä sekä tutkii ja tekee tunnetuksi pohjoista kuvataidetta. Taidekasvatus ja yhteistyö Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa ovat merkittäviä toiminta-alueita museossa. Rovaniemen taidemuseo Lapinkävijäntie Rovaniemi Yleistä 3

4 SAAMELAISTA nykytaidetta SÁMI Contemporary Dálá SÁMI dáidda ROVANIEMEN TAIDEMUSEON VUOSI 2014 Rovaniemen taidemuseon päänäyttely vuonna 2014 oli Sámi Contemporary, saamelaisen nykytaiteen katselmus. Se toteutettiin yhteistyössä Lapin yliopiston, Norrbottenin museon ja Saamelaisen nykytaiteen keskuksen kanssa Jenny ja Antti Wihurin rahaston, Sametingetin ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston tuella. Näyttely siirtyi Rovaniemen taidemuseosta Norjaan ja Ruotsiin. Toinen merkittävä ja suuri näyttely oli LUMIPALLOEFEKTI 2 - Pohjois-Suomen biennaali, jossa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taiteilijat esittäytyivät. Näyttelyn kuraattorina toimi Laura Köönikkä Helsingistä. Kolmen kappaleen ongelma oli Petri Eskelisen, Ilmari Grytan ja Krister Gråhnin näyttely, joka koostui pääosin mekaanisista veistoksista. Kokoelmanäyttelyinä nähtiin Kohtaamisia sekä Hullu metsä teemanäyttelyt. Kauden klassikkona oli Albert Edelfeltin teos Kuningatar Blanka. Taidekasvatustoiminta oli vuoden aikana aktiivista. Yhteistyö Lapin yliopiston sekä Taidemuseon ystävät ry:n kanssa oli tiivistä. Kansainvälistä toimintaa laajennettiin kutsumalla pohjoisen alueen taidelaitosten toimijoita Rovaniemen taidemuseoon toukokuussa Vieraita tuli mm. Alaskasta. Niinpä seuraava tapaaminen päätettiinkin järjestää siellä. Suohpanterror: Suohpangiehta, näyttelyjuliste Yleistä 4

5 Taidemuseo Hullu metsä -näyttelystä, etualalla Maaria Wirkkalan Found a mental connection, NÄYTTELYT Rovaniemen taidemuseo järjestää kokoelmanäyttelyiden lisäksi vaihtuvia taidenäyttelyitä. Näyttelyiden valinnassa pääperiaatteita ovat paikallinen sekä kansainvälinen pohjoisuus, oman kokoelman taiteilijat sekä taiteen eri ilmenemismuodot. Kauden klassikko sarjassa esitellään Suomen taiteen kultakauden teoksia, suomalaisten rakastamia kansallisia merkkiteoksia Ateneumin kokoelmista. KOKOELMANÄYTTELYT KOHTAAMISIA Näyttelyssä yleisö kohtaa taiteen. Taide herättää ajatuksen tai virittää tunteen. Kohtaaminen saattaa olla miellyttävä tai kauhistut- tava. Tässä näyttelyssä suomalainen nykytaide välittää meille teemoja mo nista erilaisista kohtaamisista. Näyttely on jaettu teemoihin; kohtaamis paikkoja, rakastumisia, kasvotusten ja outoja kohtaamisia. HULLU METSÄ Näyttelyssä lähestytään merkillistä, mystistä mutta myös tuttua luontoa nykytaiteen kautta. Metsään liitetään monenlaisia henkiolentoja, maahisia ja menninkäisiä. Luonto on mielikuvitusta ruokkiva satumainen paikka. Taiteelle se on ehtymätön inspiraation lähde. Tämä näyttely kertoo metsästä monipuolisesti ja se vetoaa eri-ikäisen yleisön mielikuvitukseen. Rovaniemen taidemuseo 5

6 REIDAR SÄRESTÖNIEMI - Ounasjoen lähteet ovat yöauringon maassa Reidar Särestöniemi ( ) oli aikansa merkittävin lappilainen taiteilija, joka nousi 1960-luvulla maanlaajuisesti yleisön tietoisuuteen ja taiteenkeräilijöiden ja kulttuurieliitin suosioon. Hänet tunnetaan erityisesti Lappi-aiheisista vahvoista ja värikylläisistä teoksista, joista voi löytää viittauksia niin esihistorialliseen taiteeseen kuin modernismin suuriin nimiin. Ounasjoen lähteet ovat yöauringon maassa näyttely esittelee taiteilijalle tärkeitä aiheita, rakkauden luontoon ja ihmisiin. Mukana näyttelyssä myös otteita taiteilijan kirjeistä. Matti Aikio & Joar Nango: The huge ever growing pulsating machine that traps your thought in the mantra of its belief VAIHTUVAT NÄYTTELYT SÁMI CONTEMPORARY - Saamelaista nykytaidetta Sámi contemporary esittelee mielenkiintoisimmat saamelaisen taiteen ilmiöt ja teokset 2010-luvulta. Näyttelyyn on kutsuttu yli 20 taiteilijaa Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Näyttely herättää kysymyksiä saamelaisuudesta, sen kulttuurin voimasta ja roolista maailmassa, joka muuttuu vauhdilla ja voimalla. Näyttelyn yhteydessä toteutettiin näyttelyjulkaisu ja järjestettiin seminaari, luentosarja sekä työpajoja lapsille ja nuorille. Näyttely jatkoi Rovaniemeltä Norbottenin museoon Luulajaan Ruotsiin ja Saame- laisen nykytaiteen keskukseen Karasjoelle Norjaan. Näyttelyn kuraattorit: Lapin yliopiston taidehistorian professori Tuija Hautala-Hirvioja, Saamelaisen nykytaiteen keskuksen entinen johtaja Jan-Erik Lundström ja Rovaniemen taidemuseon amanuenssi Riitta Kuusikko. Näyttelyn taiteilijat: Matti Aikio, Marja Helander, Markku Laakso ja Annika Dahlsten, Outi Pieski, Merja-Aletta Ranttila ja Suohpanterror Suomesta; Victoria Andersson, Tomas Colbengtson, Per Isak Juuso, Britta Marakatt-Labba, Lena Stenberg, Anders Sunna ja Liselotte Wajstedt Ruotsista sekä Hanne Grieg Hermansen, Aslaug Juliussen, Inger Blix Kvammen, Odd Marakatt Sivertsen, Joar Nango, Charlotte Nilsen, Synnøve Persen, Marita Isobel Solberg ja Ingunn Utsi Norjasta. Näyttelyä tukivat Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Sametinget (Ruotsi) ja Pohjoismainen kulttuurirahasto. Rovaniemen taidemuseo 6

7 Petri Eskelinen: Kuivan paikan kasvi LUMIPALLOEFEKTI KOLMEN KAPPALEEN ONGELMA - Petri Eskelinen, Ilmari Gryta, Krister Gråhn Joka toinen vuosi järjestettävä pohjoisen taiteen katselmus Lumi palloefekti 2 esitti monimuotoisen otoksen tämän hetkisestä pohjoisesta nykytaiteesta. Rovaniemen taidemuseo toteutti näyttelyn yhteistyössä pohjoisten taidemuseoiden sekä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin- sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimipisteiden kanssa. Näyttely oli Korundin lisäksi Galleria Valossa, Arktikumissa. Näyttelyn kuraattoriksi kutsuttiin Laura Köönikkä Helsingistä. Näyttelyyn tarjosi teoksiaan yhteensä 153 taiteilijaa, joista kuraattori valitsi näyttelyyn 56 taiteilijaa. Jenny ja Antti Wihurin rahasto päätti osallistua näyttelyyn lahjoittamalla WihuriEfekti taidepalkinnon yhdelle näyttelyssä mukana olevalle taiteilijalle. Palkittavan valitsevat rahaston taiteelliset asiantuntijat. Ensimmäisen WihuriEfekti palkinnon sai Kaija Kiuru. Kolmen kappaleen ongelma -näyttelyssä aika, paikka, kuvakulmat sekä fyysiset suhteet vääristyvät, irtaantuvat toisistaan ja määrittyvät jälleen uudelleen. Näyttely koostuu kolmen kuvanveistäjän ajassa ja tilassa liikkuvista teoksista. Taiteilijoita yhdistävänä tekijänä on uteliaisuus maailmaa liikuttaviin lakeihin ja mysteereihin. Petri Eskelinen on kiinnostunut mahdottomien asioiden esittämisestä mahdollisena, pelkistettyinä teknisinä ratkaisuina. Hänen teoksensa haastavat katsojan osallistumaan. Havainnot ihmisluonteesta, ajastamme ja elinympäristöstämme kiinnostavat Ilmari Grytaa. Krister Gråhnin teoksissa kielellä on usein tärkeä merkitys. Se esiintyy joko teosten nimissä tai katsojan tuottamana sattumanvaraisena puheena - äänenä ja värähtelynä. Lumipalloefekti 2 -näyttelystä , kuvassa keskellä Kaija Kiurun palkittu teos Lost Lives. Rovaniemen taidemuseo 7

8 Albert Edelfelt: Kuningatar Blanka, 1877 Aiheen maalaukseensa 22-vuotias Edelfelt sai Zachris Topeliuksen sadusta Yhdeksän hopearahaa. Sadussa kuningatar Blanka Namurilainen laulaa pojalleen prinssi Haakonille pojan tulevasta morsiamesta. Blanka oli 1300-luvulla elänyt Maunu Eerikinpojan puoliso ja Ruotsin sekä Norjan kuningatar. Äidinrakkautta kuvaava teos kertoo myös Edelfeltin kiinteästä ja läheisestä suhteesta omaan äitiinsä, joka oli hänen tärkein taustatukensa läpi elämän. Lisäksi KAUDEN KLASSIKKO - ALBERT EDELFELT, KUNINGATAR BLANKA Ateneum ja Rovaniemen taidemuseo toteuttavat yhteistyönä Suomen taiteen klassikkoteosten esittelysarjan Rovaniemellä. Albert Edelfeltin historiamaalaus Kuningatar Blanka vuodelta 1877 oli nuoren Albert Edelfeltin läpimurtoteos. Sen yhtenä lähtökohtana oli Suomen historian kuvittaminen. Nuoren kansakunnan taide-elämän johtohahmot kannustivat taiteilijoita historiamaalaukseen olihan se myös maalaustaiteen lajeista arvokkain. POSTIAUTOVARIKOSTA KORUNDIKSI Rovaniemen taidemuseo sijaitsee Rovaniemen historian kannalta merkittävässä rakennuksessa, entisessä postiautovarikossa. Korundin rakennus toimi posti- ja lennätinlaitoksen autovarikkona aina 1980-luvulle. Rakennuksen menneisyys on edelleen läsnä kulttuuritalo Korundissa, kaikkialla sen saneeratuissa tiloissa. Postiautovarikosta Korundiksi näyttely esittelee rakennuksen historiaa valokuvin. Näyttely on pysyvästi esillä Korundin kahviossa. Rovaniemen taidemuseo 8

9 Kuukauden 1/2014 taiteilija Anssi Hanhela: Markkinavoimat, 2012 KUUKAUDEN TAITEILIJA Lapin taiteilijaseuran kuukauden taiteilija esittäytyy Kulttuuritalo Korundin kahvilassa. Rovaniemen taidemuseo pitää tärkeänä lappilaisten kuvataiteilijoiden näkyvyyttä Kulttuuritalo Korundissa. Matkailijat ja muut Korundin vieraat voivat museo-, konsertti- tai kahvilavierailullaan samalla tutustua lappilaiseen nykytaiteeseen. Vuonna 2014 kuukauden taiteilijoina vierailivat Anssi Hanhela, Tiia Lepistö, Anita Lallo, Merja Briñón, Stig Olav Tony Fredriksson, Leila Lipiäinen, Hanna Kanto, Henri Hagman, Anu Riestola, Minna Rimpiläinen ja Aino Suonio. Lapin kamariorkesterin soittajista koottu Anniina Nissisen valokuvanäyttely oli esillä toukokuussa. Lapin yliopiston tiloissa olevat vitriinit Jenny ja Antti Wihurin rahaston teoksia varten Vuonna 2014 vitriineissä oli esillä 2 teosta, Kuutti Lavosen BEPOP- BAROKKOROKOKOO ja Marjo Lahtisen Naisen torso. Rovaniemen taidemuseo 9

10 JULKAISUT SAAMELAISTA nykytaidetta, Dálá SÀMI dáidda, SÁMI Contemporary Näyttelyjulkaisu esittelee kuvin ja tekstein näyttelyn 23 taiteilijaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Julkaisun artikkelit ovat: Jan-Erik Lundström: Saamelainen nykytaide, Tuija Hautala-Hirvioja: Varhaiset saamelaiset kuvataiteilijat ja Veli-Pekka Lehtola: Saamelaistaiteilijoiden kotiinpaluu. Esipuheen kirjoitti Riitta Kuusikko. Julkaisu on kolmekielinen, suomi-saame-englanti. Lumipalloefekti 2 Näyttelyn yhteydessä julkaistu näyttelyluettelo luo myös katsauksen Oulun taidemuseossa 2012 pidettyyn ensimmäiseen Lumipalloefekti-näyttelyyn. Julkaisun artikkelit: Marketta Haila, Laura Köönikkä ja Hilkka Liikkanen. Julkaisu on kaksikielinen, suomi-englanti. Rovaniemen taidemuseo 10

11 Aluetaidemuseotoiminta Rovaniemen taidemuseo nimettiin aluetaidemuseoksi Sen alueeseen kuuluu 12 entisen Lapin läänin kuntaa: Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Utsjoki. Lapin aluetaidemuseona Rovaniemen taidemuseo neuvoo ja ohjaa kuntia, seurakuntia, taiteilijoita, taideyhdistyksiä ja harrastajia kuvataideasioissa. Taidemuseo tutkii ja dokumentoi lappilaista ja saamelaista taidetta. Aluetaidemuseotyö on kokonaisvaltaisesti osana kaikessa taidemuseon toiminnassa ja koko taidemuseon henkilökunta on sitoutunut aluemuseotyöhön. Rovaniemen taidemuseo järjestää näyttelyitä sekä tuottaa opetusmateriaalia alueen kuntiin. Rovaniemen taidemuseon lainattavat kiertonäyttelyt löytyvät museon verkkosivuilta. Alueen kunnat voivat lainata näitä tai erikseen sovittavia näyttelyitä Rovaniemen taidemuseosta. Taidemuseon aktiivinen taidekasvatustoiminta on osa aluetaidemuseotyötä. Taidekasvatuksen piirissä ovat lasten ja nuorten lisäksi ikääntyneet ja erityisryhmät. Rovaniemen taidemuseo tarjoaa alueen kouluille ja päiväkodeille näyttelyopastuksia työpajoineen ilmaiseksi. Taidemuseo lainaa erilaisia näyttely- ja opetuspaketteja alueen kouluille ja oppilaitoksille. Ina Colliander: Pieni pääsiäisenkeli, 1973 Rovaniemen taidemuseo 11

12 Ounasrinteen koulun 6A -luokkalaisia Sámi Pop -työpajassa, vetäjänä Tiina Mäkitiura MUSEOKASVATUS Työpajat ja opastukset Rovaniemen taidemuseon laajan taidekokoelman sekä monipuolisten vaihtuvien näyttelyiden ansiosta museokasvatus on voinut kehittyä taidemuseon yhdeksi merkittävimmäksi toiminnaksi. Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta voidaan koota mitä erilaisimpia teemallisia näyttelykokonaisuuksia. Kokoelma toimiikin erinomaisesti lasten ja nuorten taidekasvatuksen pohjana. Näyttelyiden opastukset ovat ilmaisia Rovaniemen kouluille, päiväkodeille sekä muille opiskelijaryhmille. Taidemuseo tarjoaa näyttelyiden yhteydessä työpajatoimintaa räätälöidysti ryhmän tarpeiden mukaan. Lapin yliopiston taidehistoriaa ja kuvataidetta opiskelevat osallistuvat museotyöskentelyyn eri yhteyksissä. Opiskelijat saavat kokemusta museopedagogisesta työstä, näyttelyn suunnittelusta ja rakentamisesta sekä työpajojen ohjaamisesta näyttelyiden yhteydessä. Kävijämäärät työpajoissa ja opastuksissa kaikki ryhmät kpl 197 kaikki ryhmien osallistujat hlö 2823 Työpajat kpl 150 Työpajoihin osallistuneet hlö 2489 Rovaniemen taidemuseo 12

13 TYÖPAJAT Redesign-työpaja - luo vanhasta uutta 9.3. Charlotte Nilsen on Sámi Contemporary näyttelyn taiteilija, joka haluaa herättää ihmiset pohtimaan kulutustottumuksiaan. Nilsen esitteli kierrätyksen perustuvan suunnitteluprosessin Redesignkafeen, jossa vanhoista vaatteista tehdään uusia. Työpajassa osallistujat tuunasivat uusia vaatteita omista vanhoista vaatteista. Sámi Pop -työpajan teoksia Sámi POP työpajat päiväkodeille Sámi Contemporary näyttelyn yhteydessä järjestettiin päiväkodeille työpaja, jossa aiheena oli saamelaisten puku, sen väritys sekä koristelu. Tutuille eläimille suunniteltiin ihan oma juhlapuku saamelaisvärejä käyttäen. Sámi POP työpajat aikuisille Perinteisen saamelaisen kulttuurin ja uuden ajan aiheuttamat ristiriidat ovat hedelmällinen alusta saamelaiselle nykytaiteelle. Työpajassa käsiteltiin tätä aihetta Pop-taiteen keinoin. Saamenlipun neljällä värillä piirrettiin pelkistetty pieni kuva vanhojen saamelaisaiheisten maa lausten pohjalta. Kuvat yhdistyivät yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi, joka oli esillä työpajatilan aulassa kaikkien museokävijöiden nähtävänä. Puhekaraoke työpajat 6.4. ja 7.4. Speech Karaoke Action Groupin pohjoisen minikiertueella puhevalikoimaa kartutettiin Suomen virallisilla ja vähemmistökielillä. Saamenkieliä ja meänkieltä taitaville suunnatuissa, mutta myös kaikille muille kiinnostuneille avoimissa työpajoissa oli mahdollista tuoda puhekaraoken repertuaariin niin paikallishistoriasta tuttuja, kuin henkilökohtaisesti koskettaneita puheita, aina itsekirjoitetusta elokuva- ja maailmanhistoriaan. Työpajaan osallistujia pyydettiin tuomaan mukaan oma suosikki, inhokki tai vaikkapa itse kirjoitettu puhe joka sitten jää elämään Suomessa ja ulkomailla kiertävässä karaokessa. Työpajassa Speech Karaoke Action Groupin jäsenet loivat puheelle videon osallistujan toiveiden perusteella ja videon tekemisen prosessiin pystyi lähtemään oman kiinnostuksen mukaan. Rovaniemen taidemuseo 13

14 Liikkuvaa taidetta työpaja Kolmen kappaleen ongelma näyttelyn yhteydessä järjestettiin Liikkuva taidetta -työpaja, jonka ohjaajana toimi taiteilija Petri Eskelinen. Työpajassa tutustuttiin mekaniikan perusteisiin rakennettavan pienen rumpukoneen avulla. Rumpukone koostui moottorista ja vivuista, joilla pyörivä liike muokattiin lyöväksi. Rumpukonetta pystyi jokainen osallistuja muokata haluamallaan tavalla. Osallistujat toivat mukanaan jotain rumpukoneen lyötäväksi, esim. purkkeja, peltejä, lautasia tai mitä vain mistä lähtee ääni. Dreijaus työpaja LAPIN YLIOPISTON KUVATAIDEKASVATUKSEN OPISKELIJOIDEN SUUNNITTELEMAT JA TOTEUTTAMAT TYÖPAJAT: Hullu metsä -työpajat päiväkodeille ja kouluille Työpajassa tutustuttiin Hullu metsä -näyttelyyn kulkemalla hullussa metsässä karhun kanssa. Teoksia tarkasteltiin erilaisten lähestymistapojen kautta ryhmässä, pareittain tai itsekseen. Taiteen maailmaan heittäydyttiin eläytymällä niiden tunnelmaan, mielikuvitusta unohtamatta. Näyttelyn värimaailman ja aiheiden innoittamana työpajassa tehtiin oma pieni taideteos. Jokainen osallistuja sai itse kokeilla miten savesta tehdään astioita dreijaamalla. Ohjaajana toimi museolehtori Kaija Kähkönen. Hullu metsä työpajassa näyttelyn oppaana oli karhu. Rovaniemen taidemuseo 14

15 Kuningatar Blanka työpajat aikuisille Työpajassa tutustuttiin yhdessä Topeliuksen lastenrunoon pohjautuvaan Kuningatar Blanka teokseen, joka edustaa Albert Edelfeltin historiaaiheisia maalauksia. Blanka oli nuoren taiteilijan läpimurtoteos ja se esitettiin myös Pariisin salongissa. Työpaja tarjosi vilkaisun Edelfeltin elämään ja ajankuvaan taiteenkeinoin. Teoksessa on nähtävissä taidokkaita yksityiskohtia, joiden avulla Edelfelt kuvasi 1300-luvun kuninkaallisten elämää. Työpajassa tehtiin tussipiirrostekniikalla oma piirros. Työpaja Kolmen kappaleen ongelma, Stainerkoululaisia työpajassa Oivaltaja työpaja koululaisille Kolmen kappaleen ongelma -näyttelyn johdattamana työpajojen lähtökohtana oli uteliaisuus, tutkiminen ja oivaltaminen. Hieman hullunkurisen Professori Nobelin ja hänen järkevän apulaisensa Assistentti Avaramielen saattelemana etsiminen ja löytäminen oli hauskaa ja vähintäänkin omalaatuista. Työpajan tarkoituksena oli avartaa katselutapaa ja pohtia teoksia osallistavasta ja interaktiivisesta näkökulmasta. Teoksiin perehdyttiin moniaistillisesti ja keksimisen kautta. Päämääränä oli jonkin uuden oivaltaminen. Lopuksi työpajassa rakennettiin puupaloista jatko-osa johonkin näyttelyn teokseen. TAIDE YHDISTÄÄ- hanke Rovaniemen taidemuseossa Museovirasto myönsi Rovaniemen taidemuseolle apurahan innovatiiviselle Taide yhdistää -hankkeelle, joka toteutettiin vuoden 2014 aikana. Taide yhdistää hanke toi taidetta ja kulttuuria lasten ja ikäihmisten arkeen. Hankkeen aikana ikäihmiset ja lapset yhteisen taiteen tekemisen lisäksi jakoivat kokemuksiaan, tarinoitaan ja kädentaitojaan. Toiminnassa oli moniaistisia näyttelykierroksia sekä yhteistä taidepajatoimintaa Rovaniemen taidemuseossa. Taidetoiminnan lähtökohtana oli taidemuseossa esillä olevat näyttelyt. Lapsi/mummo ryhmä koottiin ilmoittautumisten perusteella. Ryhmä kokoontui kevään aikana 6 kertaa. Aktiivisesti kokoontui 8 lasta (3-6v.) ja 5 ikäihmistä. Ryhmän ohjaajana toimi keraamikko Tiina Mäkitiura. Hankkeen aikana järjestettiin myös lyhyt koulutus draaman käytöstä eri-ikäisten taideopetuksessa. Koulutukseen osallistui 22 päiväkoti henkilöstöä. Ohjaajana oli näyttelijä, ohjaaja Helena Ryti. 15

16 Sipilän kokoelma Vuonna 1986 saatuun testamenttilahjoitukseen kuuluu 35 teosta Aukusti Tuhkan grafiikkaa. Valtion vakuusrahaston kokoelma Raakel Kuukka: Huiskis, 2011 Valtion taidemuseo deponoi vuonna 1994 Rovaniemen taidemuseoon 64 teosta, jotka ovat osa Suomen Säästöpankki Oy:n kokoelmaa. Suomen kulttuurirahaston kokoelma KOKOELMAT Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelma Taidemuseon perustana on Jenny ja Antti Wihurin rahaston lahjoittama suomalaisen nykytaiteen kokoelma, johon kuului 3030 teosta. Kertomusvuoden aikana Rovaniemen kaupunki hankki kokoelmaan 4 teosta ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto lahjoitti 46 teosta. Kuvat ja tiedot kokoelman teoksista löytyvät osoitteesta taidemuseo.rovaniemi.fi Kokoelman taidehankinnat on suorittanut Jenny ja Antti Wihurin rahaston taideostotoimikunta, johon kuuluivat FT Liisa Lindgren ja taidemaalari Jukka Mäkelä. Laajennettuun ostotoimikuntaan kuuluvat myös taidemuseon johtaja ja näyttelyamanuenssi. Rovaniemen kaupungin kokoelma Kokoelmassa oli vuoden 2014 loppuun mennessä 1389 teosta. Uushankintojen painopisteenä on lappilainen taide. Teokset sijoitetaan kaupungin toimitiloihin. Vuonna 2014 taidemuseon määrärahoilla hankittiin 23 teosta. Kokoelmaan lahjoitettiin kaksi teosta. Kokoelmaan liitettiin myös kolme kaupunginhallituksen tilaamaa muotokuvaa. Suomen kulttuurirahaston kokoelma koostuu Suomen kulttuurirahaston Lapin rahaston ja Suomen kulttuurirahaston v ja sen jälkeen lahjoitetuista teoksista. Kokoelmassa oli vuoden lopussa yhteensä 105 teosta, joista kolme Tuuli Mukan teosta on lahjoitettu Westerlundin kokoelma Rovaniemen taidemuseo sai vuonna 2001 Rauni Westerlundin lahjoituksena 97 teoksen kokoelman, johon kuuluu Nikolai Iszelennovin, Maria Lagorion ja Adelaide de Lagorion teoksia. Sirkka ja Mikko Jokelan kokoelma Rovaniemen taidemuseo sai vuonna 2005 testamenttilahjoituksena Sirkka ja Mikko Jokelalta 51 teosta käsittävän taidekokoelman. Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiön kokoelma Rovaniemen kaupunki sekä Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiö allekirjoittivat keväällä 2012 deponointisopimuksen, jolla säätiön 194 omistamaa taideteosta siirtyi viideksi vuodeksi Rovaniemen taidemuseon hallintaan. Näin Lappiin saatiin toinen merkittävä Reidar Särestöniemen taidekokoelma Kittilän Kaukosessa sijaitsevan Reidar Särestöniemen kotimuseon kokoelman rinnalle. Kokoelma käsittää Särestöniemen tuotantoa varhaisista opiskeluajan teoksista viimeisiin maalauksiin. Deponoituja teoksia on yhteensä 194, niistä kolme on Särestöniemen ystävien muotokuvia Särestöniemestä. Julkaisu Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille sisältää kuvallisen luettelon deponointiin kuuluvista Särestöniemen teoksista. Rovaniemen taidemuseo 16

17 Pekka Jylhän teos Mitä se elämä on, What s the Life anyway? -näyttelyn avajaisissa, Tromsan taideyhdistyksen tiloissa, Tromsassa. Alue- ja kiertonäyttelyt 2014 Teokset matkoilla Rovaniemen taidemuseosta lainattiin vuoden 2014 aikana muille taidemuseoille tai taiteilijoille näyttelyihin 70 teosta / 13 lainaa Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta, 89 teosta / 4 lainaa Rovaniemen taidemuseon muista kokoelmista. Tromssan taideyhdistys järjesti kokoelmasta näyttelyn Tromssaan kesäksi Lisäksi kokoelman lippulaiva Markus Copperin Kursk oli kesä 2104 esillä Ostravassa Tsekin tasavallassa. Alue- ja kiertonäyttelyinä kiersi viisi näyttelyä. Deponoidusta Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiön kokoelmasta pääasiassa kootut näyt telyt olivat Oulun ja Aineen taidemuseoissa sekä Kuhmon osuuspankin tiloissa Kuhmon kamarimusiikkiviikkojen aikana. Kevyesti virran vietävänä muistisairaille suunnattu kiertonäyttely Näyttely, joka koostuu kahdeksasta teoksesta, on koottu Rovaniemen taidemuseon Jenni ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta. Rovaniemen vanhusten yksiköissä Talvinen teehetki, Lapin muistiyhdistys ry, seitsemän teosta käsittävä näyttely Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta Tanssien yli aitojen ja Jäniksen matkassa Rovaniemen taidemuseon kokoelmista kootut kaksi näyttelykokonaisuutta kiersivät kaupungin päiväkodeissa vuoden 2014 aikana. Enkeleitten matkassa, Ina Collianderin grafiikkaa, Ranuan kirjasto Rovaniemen taidemuseo 17

18 TEOSLAINAT JENNY JA ANTTI WIHURIN RAHASTON KOKOELMASTA Olli Marttilan retrospektiivinen näyttely, Jyväskylän taidemuseo Olli Marttila: Muistikuvia Litorinamereltä, 2001, pastelli, rasvaliitu Olli Marttila: Muistikuvia Litorinamereltä, 2001, pastelli, rasvaliitu Olli Marttila: Muistikuvia Litorinamereltä, 2001, pastelli, rasvaliitu Olli Marttila: Elefantin silmä, 2003, pastelli Lastenjuhlat, Kajaanin taidemuseo Maaria Wirkkala: Found a Mental Connection, 1998, metallilevyt, muovieläimet, kirjat, vaijerit Katja Tukiainen: Virkkuukoukku, 1999, öljy mdf-levylle, 4 osaa Nanna Susi: Tuhat rakkautta, 2000, öljy kankaalle Rafael Wardi, Ateneum Rafael Wardin teokset Tyttö ja omena, 1960, öljy kankaalle Satama III, 1992, kuivapastelli Laukku, 1995, kuivapastelli Asetelma, öljy kankaalle Pekka Jylhä: Kynttiläni paloi molemmista päistä, , lasi, lamppuöljy tuli Pekka Jylhä: Mitä se elämä on?, , plekssilasi, täytetty porsas Sanna Kannisto: Moraceae: Ficus pertusa, 2001, kromogeeninen värivedos Sanna Kannisto: Aristolochia gorgona, 2003, kromogeeninen värivedos Sanna Kannisto: Tangara larvata, 2006, kromogeeninen värivedos Tapani Kokko: Jänis ja pesä, 2005, pihlaja Tapani Kokko: Perhe, 2002, kertopuu, väri Tapani Kokko: Hullu metsä, 2005, poppeli, omenapuu Heikki Marila: Kukat XV, 2009, öljy kankaalle Jorma Puranen: Icy Prospects 47, 2008, c-print. diasec Jorma Puranen: Sixteen Steps to Paradise #4, 2008, c-print, diasec Janne Räisänen: Selluliitti, 2003, akryyli, alkydi, öljypastelli ja öljy kankaalle Janne Räisänen: U nivusissa, 2003, akryyli, alkydi, öljypastelli ja öljy kankaalle Janne Räisänen: Nice and Hairy, 2003, öljy kankaalle Janne Räisänen: Napeliounu Automatika, 2004, sekatekniikka: öljy, pellavaöljy kankaalle Janne Räisänen: Metsän kutsu, 2004, öljy kankaalle Sirpa Särkijärvi: Tammikuu, 2011, akryyli kankaalle Sirpa Särkijärvi: Valmistelut, 2011, akryyli kankaalle Heikki Marila, Kukkia ja perkeleitä, Helsingin taidehalli Heikki Marilan teokset Tyäkkäri, 2001, öljy kankaalle Kukat XVII, 2009, öljy kankaalle Kursk, Plato City Gallery Ostrava, Tsekki Markus Copper, Kursk, 2004, installaatio What s the Life anyway?, Tromsan taideyhdistys, Tromssa, Norja Teokset Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta Rovaniemen taidemuseosta Kari Cavén: Kuusi valkoista maalausta, 1996, sekatekniikka Kari Cavén: Kanaverkko, 1996, telaus metalliverkolla Markus Copper: Kursk, imstallaatio, silikoni, metalli, valo, 2004 Rovaniemen taidemuseo 18

19 Marika Mäkelä, Sara Hildénin taidemuseo, Tampere Marika Mäkelän teokset The Grand Bow Mask, 1997, öljy, pigmentti ja lyöntimetalli kankaalle Kellukka, 2006, muste paperille Never Never Land, 2006, muste paperille Winter Palace I, 2008, öljy puulle Viimeinen Taiteilijat näyttely, Helsingin taidehalli Kalle Lampela: Miten kirkkaana aurinko paistoikaan Kalle Lampela: Miten kirkkaana aurinko paistoikaan, lyijykynä paperille, 2013 Rovaniemen taidemuseo 19

20 TEOSLAINAT ROVANIEMEN TAIDEMUSEON MUISTA KOKOELMISTA Reidar Särestöniemi Sininen aurinko ja oranssi kuu, Oulun taidemuseo teosta Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiön kokoelmasta. Näyttely saavutti suuren suosion Oulussa: siellä sen näki näyttelyvierasta. Särestö syysmuuton aikaan, 19948, öljy kankaalle Lehmiä, 1949, öljy kankaalle Ihmisiä ja hevosia meren rannalla, 1950-l., öljy pahville Molko-Aapo, 1951, öljy kankaalle Pahtakosken tammi, 153, öljy pahville Ylläkseltä 1955, öljy kankaalle Särestön pihapiiri, 1955, öljy kovalevylle Maisema Ylläkseltä, 1957, öljy pahvile Käärmekuusia ja lumipompuloita, 1958, öljy ja tempera kankaalle Alaston istuva naismalli Repin Instituutissa Leningradissa, 1958, öljy kankaalle Porot pälvissä II, 1959, öljy kankaalle Poika ja käärme, 1959, öljy kankaalle Taivaanjaaran kuolema, 1960, öljy kankaalle Levitunturi, 1964, öljy kankaalle Riekkoja tunturissa, 1964, öljy ja tempera kankaalle Temppelivuoret, 1964, öljy kankaalle Kukkiva ulapan ranta, 1965, öljy kankaalle Keväinen huhtikuu, 1965, öljy kankaalle Taivaanjaaran toinen elämä, 1967, öljy kankaalle Punaisen runoilijan vaimo (Brita Polttila), 1967, öljy kankaalle Kaltiot, 1968, öljy ja tempera kankaalle Suomu-Villen puutarha, 1968, öljy kankaalle Kumputunturi, 1968, öljy ja tempera kankaalle Porojen vaellus, 1968, öljy ja tempera kankaalle Ilves, 1969, öljy ja tempera kankaalle Kalmisto Jäämeren rannalla, 1969, öljy ja tempera kankaalle Syksyinen pälviuoma, 1969, öljy kankaalle Kiimauoman helteet, 1969, öljy kankaalle Kalmisto Jäämeren rannalla, 1969, öljy kankaalle Keltainen jänkä, porot taivaalla, 1969, öljy ja tempera kankaalle Rakastavaiset yöauringon sillalla, 1970, öljy ja tempera kankaalle Arktisia elementtejä, 1971, öljy kankaalle Stalin galaktisessa ajantajussa, 1971, öljy ja tempera kankaalle Hyvää huomenta, rakkaani, 1972, öljy kankaalle Jumala, jota en koskaan tavannut: Minä ja Hemingway, 1972, öljy kankaalle Omakuva: Särestön Bulibasa, 1972, öljy kankaalle Reidarin joululaulu, 1973, öljy ja tempera kankaalle Pohjoisessa on nyt kuulas syys, 1974, öljy kankaalle Punainen madonna, 1974, öljy kankaalle Taivaaseen on monta tietä, 1976, öljy kankaalle Yökkökätilö valvoo yötöntä yötä, 1976, öljy kankaalle Luostari arktisen valtameren rannalla, 1976, öljy kankaalle Unelmilla on siivet, 1977, öljy ja tempera kankaalle Riekon ilmestys, 1979, öljy ja tempera kankaalle Tunturimaisema, 1979, öljy kankaalle Suopursut, 1980, öljy ja tempera kankaalle Talvipäivän kajo, 1981, öljy ja tempera kankaalle Raivoisa ilves, 1981, öljy ja sekatekniikka kankaalle Yöaurinko, öljy kankaalle Jäämeren kylä, öljy kankaalle Ilta-pakkanen ja kuunsirppi, öljy kankaalle Sininen aurinko ja oranssi kuu, öljy kankaalle Rovaniemen taidemuseo 20

21 Alariesto-näyttely, Alariesto-galleria Sodankylä Andreas Alarieston öljyvärimaalaukset Rovaniemen kaupungin kokoelmasta Kodan rakentaminen, 1972 Nukkumajärjestys, 1967 Vuotson kyöä, 1965 Ponkun kota II, 1968 Asumapaikan muutto, 1968 Erämaa saa ensimmäisiä asukkaita, 1970 Merihaukka käy kylässään, Kuhmon osuuspankki Reidar Särestöniemen teokset Kirsi ja Keio Eerikäisen kokoelmasta Ilves ja suopursuja, 1963, öljy kankaalle Riekko, 1964, öljy kankaalle Huilua soittava ilves, 1967, öljy ja tempera kankaalle Maasola, 1978, öljy kankaalle Kalmisto Jäämeren rannalla, 1969, öljy ja tempera kankaalle (384) Kalmisto Jäämeren rannalla, 1969, öljy ja tempera kankaalle (702) Lapinkylä Jäämeren rannalla, 1969, öljy kankaalle Arktisia elementtejä, 1971, öljy kankaalle Stalin galaktisessa ajantajussa, 1971, öljy ja tempera kankaalle Kansanmusiikilla viritetty omakuva, 1972, öljy ja tempera kankaalle Viimeinen hukka, loppuunajettu, 1974, öljy kankaalle Raivoisa ilves, 1981, öljy ja sekatekniikka kankaalle Sininen aurinko ja oranssi kuu, öljy kankaalle sekä Reidar Särestöniemen teos Rovaniemen kaupungin kokoelmasta Huurrekoivikko, 1969, öljy kankaalle pera kankaalle Keltainen jänkä, porot taivaalla, 1969, öljy ja tempera kankaalle Arktisia elementtejä, 1971, öljy kankaalle Reidarin joululaulu, 1973, öljy ja tempera kankaalle Viimeinen hukka, loppuunajettu, 1975, öljy kankaalle Ounasjoen lähteet ovat yöauringon maassa, 1974, öljy kankaalle Ounasjoen patoamattomat kosket, 1974, öljy kankaalle Suopursut, 1980, öljy ja tempera kankaalle Suomaisema, takana tuntureita, pehmeäpohja Suokukot / tokkimukset, kivipiirros Reidar Särestöniemi: Jumala, jota en koskaan tavannut - Minä ja Hemingway, 1972 Reidar Särestöniemi, Taivaanjaaran kuolema, Aineen taidemuseo, Tornio Reidar Särestöniemen teokset Kirsi ja Keio Eerikäisen kokoelmasta Yksi tavallinen duunari, 1950-luku, puupiirros Taivaanjaaran kuolema, 1960, öljy kankaalle Ilves ja suopursuja, 1963, öljy kankaalle Lapin sumu, 1964, sekatekniikka Kukkiva ulapan ranta, 1965, öljy kankaalle Suomu-Villen puutarha, 1968, öljy kankaalle Harvoin lemepeä tuuli puhaltaa arktisille jängille, , öljy ja tem- Rovaniemen taidemuseo 21

22 KIRJASTO JA KUVA-ARKISTO Taidemuseo on jatkanut kuluvana vuonna käsikirjaston kartuttamista lähinnä museoilta julkaisuvaihtona saaduilla näyttelyjulkaisuilla. Taidemuseo ylläpitää Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelmaan liittyvää sekä lappilaista kuvataidetta käsittelevää lehtileike- ja kuva-arkistoa. Rovaniemen taidemuseo toimii Lapin museoiden ja kirjastojen yhteisessä Lapponica-tietopalvelutiimissä, Taidemuseon kirjaston luettelointityötä PallasPro-järjestelmään jatkettiin vuonna Pallas-Pro-järjestelmän kautta museokirjasto on kaikkien ulottuvilla ja on osa Lapin kirjastojärjestelmää, fi. Rovaniemen taidemuseon digitaalinen kuva-arkisto on verkossa, osoitteessa Rovaniemen taidemuseo ja Kuvasto ry ovat tehneet merkittävää yhteistyötä Suomen kulttuuriperinnön saavutettavuudeksi. Sopimus kuva-arkiston julkaisemisesta verkossa Kuvasto ry:n ja Rovaniemen taidemuseon välillä on ainutlaatuinen Suomessa. TOIMITILAT Rovaniemen taidemuseon näyttely-, toimisto- ja työskentelytilat sijaitsevat Korundissa, osoitteessa Lapinkävijäntie 4. Kulttuuritalo Korundi syntyi vuonna 1933 valmistuneen postiautovarikon tiloihin. Vuosina tehtyjen muutostöiden ja laajennuksen suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa, jonka kädenjälki näkyy postiautovarikolla jo vuodesta 1986 sijainneen Rovaniemen taidemuseon tiloissa. Rakennuksen kokonaispinta-ala on m². Tila on vuokrattu Markkinakiinteistöltä yhdessä Lapin kamariorkesterin kanssa, jolla myös on toimisto ja harjoitustilat Korundissa sekä akustiikaltaan ylistetty Korundi -sali. Taidemuseon kahdessa kerroksessa sijaitsevat näyttelytilat ovat kooltaan yhteensä 1479 m2. KÄVIJÄT Vuonna 2014 taidemuseossa vieraili kävijää. TAIDEMUSEON KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Rovaniemen taidemuseo toteutti kansainvälisen näyttelyn Sámi Contemporary yhdessä Saamen nykytaiteen keskuksen (Sámi Dáiddaguovddáš, Karasjoki, Norja) ja Norbottenin museon (Luulaja, Ruotsi) kanssa. Taiteilijoita oli mukana Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Näyttely oli esillä myös Ruotsissa ja Norjassa. Sen viemisestä Saksaan Berliiniin neuvoteltiin. Pohjoismaista yhteistyötä laajennettiin Pohjois-Amerikan suuntaan. Yhteinen tapaaminen järjestettiin Rovaniemen taidemuseossa toukokuussa. Tapaamiseen osallistui taideorganisaatioiden väkeä Suomesta, Ruotsista ja Alaskasta. Taidemuseon kokoelmiin kuuluva Markus Copperin teos Kursk vieraili Tsekin Ostravassa kesällä Hilkka Liikkanen oli avaamassa näyttelyä. Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta avattiin näyttely Tromssan taideyhdistyksen galleriassa kesäkuussa. Taidemuseon henkilökuntaa oli avaamassa näyttelyä ja samalla vierailtiin Karasjoella uuden saamelaistaiteen keskuksen avajaisissa. Taidemuseo kutsuttiin Museums of extreme north of the third millennium: problems, experience and perspectives konferenssiin Norilskiin Venäjälle. Riitta Kuusikko osallistui konferenssiin esittelemällä siellä taidemuseon pohjoista kansainvälistä yhteistyötä. Rovaniemen taidemuseossa vieraili yhteistyökumppaneiden edustajia Pohjoismaista ja Venäjältä. Rovaniemen taidemuseo 22

23 TAPAHTUMAT Luento, Kalevalan taustaa ja vaikutus nykypäivään, luennoitsija Sisko Ylimartimo Luento, Kalevalan kuvituksia ja kuvittajia Suomessa ja ulkomailla, luennoitsija Sisko Ylimartimo Luento, Kalevalan naisia kuvataiteessa, luennoitsija Sisko Ylimartimo Luento, Varhaiset saamelaistaitelijat, luennoitsija Tuija Hautala-Hirvioja Luento, Saamelaismäärittely ja kulttuuriset vaikutukset, luennoitsija Sanna Valkonen Luento, Masin ryhmä, luennoitsija Veli-Pekka Lehtola Luento, Nils Aslak Valkeapää, luennoitsija Marjut Aikio 7.4. Luento, Duodjin kirjoittamattomat säännöt, luennoitsija Sigga-Maria Magga Luento, Saamelainen nykytaide, luennoitsija Jan-Erik Lundström Luento, Saamelaiset ja kalliomaalaukset, luennoitsija Francis Joy 5.5. Luento, Jälkiä menneisyydestä saamelaisten myytit ja symbolit, luennoitsija Elina Helnader-Renvall Northern Beauty -seminaari Luento, Kunigatar Blanka, luennoitsija Tuija Hautala-Hirvioja Northern Beauty -seminaari Rovaniemen taidemuseo 23

24 Museotoimen hallinto MUSEOTOIMEN HALLINTO Rovaniemen taidemuseo on Rovaniemen kulttuuripalvelukeskuksen yksi toimija. Taidemuseota johtaa taidemuseon johtaja. Kulttuuripalvelukeskus on osa vapaa-ajan palvelukeskusta jota johtaa vapaa-ajan palvelualuepäällikkö Merja Tervo. Tämä on taas osa sivistyspalveluita jota johtaa sivistysjohtaja Antti Lassila. Lassila toimii myös vapaa-ajan lautakunnan esittelijänä. JÄSENYYDET Rovaniemen kaupunki on I luokan jäsen Suomen museoliitossa. Lapin maakuntamuseo ja Rovaniemen taidemuseo kuuluvat Pohjoiskalotin museot nimiseen yhteistoimintaverkostoon. Rovaniemen taidemuseo on ICOM :n yhteisöjäsen. Taidemuseo on mukana The Northern Art Network vapaamuotoisessa yhteistyörenkaassa perustajajäsenenä. Liisa Hietanen: Pirkko, 2009 Museotoimen hallinto 24

25 MUSEOTOIMEN HENKILÖKUNTA / ROVANIEMEN TAIDEMUSEO Vakinainen henkilökunta Taidemuseonjohtaja Hilkka Liikkanen (1986) Amanuenssi Riitta Kuusikko (1993) Amanuenssi Sari Rautanen (1993) Museoavustaja Ulla Metsälehto (2006) Museolehtori Kaija Kähkönen (2007) Museosihteeri Johanna Nordström (2011) Valokuvaaja Arto Liiti ( ) Museomestari Teijo Rovanperä (2005), työajasta 50 % maakuntamuseossa Museoavustaja Hannu Kulusjärvi ( ) Museoavustaja Pertti Lohiniva ( työkokeilu) Museoavustaja Pertti Lohiniva ( ) Museoavustaja Reijo Mommo ( ) Kesätyöntekijät Malla Inkerö ( ) Santeri Pätsi ( ) Timo Pekkala ( ) Veera Palojärvi ( ) Määräaikaiset työntekijät Museoavustaja Tiina Mäkitiura, Taide yhdistää hanke ( ) Kunnallisella työllistämistuella palkatut työntekijät Museoavustaja Juha-Pekka Oja ( ) Museoavustaja Anita Paksuniemi ( ) Museoavustaja Jari Alakontiola ( ) Museoavustaja Timo Naukkarinen ( ) Museoavustaja Anne Mustonen ( ) Museoavustaja Keijo Suopajärvi ( ) Museoavustaja Aimo Raappana ( työkokeilu) Museoavustaja Aimo Raappana ( ) Museoavustaja Ritva Koskiniemi ( ) Museoavustaja Jouni Kunelius ( ) Museoavustaja Tapani Kuoksa ( työkokeilu) Museoavustaja Tapani Kuoksa ( ) Museoavustaja Petteri Nuutinen ( ) Museoavustaja Arttu Räsänen ( ) Museoavustaja Jukka Haapasaari ( ) Museoavustaja Arto Hyväri ( ) Museoavustaja Jussi Maikkula ( työkokeilu) Museoavustaja Henry Kovala ( ) Muut harjoittelijat Nino Mikeladze ( ) Anne Pelttari ( ) Tuomas Oranen ( ) Jenna Penttilä ( ) Jesse Nordström ( ) Roni Koivupalo ( ) Julia Allemann ( ) Nino Mikeladze ( ) Nino Mikeladze ( ) Taidemuseon henkilökuntaa tutustumassa Idar Ingebrigtsenin ateljeehen Tromssan taideyhdistyksen talon vintillä. Museotoimen hallinto 25

26 Talous ROVANIEMEN TAIDEMUSEO TULOT ,74 MENOT Palkkamenot sosiaalikuluineen ,44 Kiinteistömenot ,13 Kiinteät menot ,58 Muut menot ,61 Viivästyskorot, rahoituskulut, poistot ,26 Hallinto- ja liiketoiminnankulut ,21 Menot yhteensä ,23 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,49 VALTIONOSUUS (KAUPUNGIN TULOTILI) ,00 Museotoimen hallinto 26