TAVOITTEENA SUJUVA JA TEHOKAS KOKOUS

Transkriptio

1 TAVOITTEENA SUJUVA JA TEHOKAS KOKOUS Ihannekokouksesta rutiinikokoukseksi umm - Tavoitteena sujuva ja tehokas kokous 1

2 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN Kaikissa asioissa menestys riippuu valmistelusta; valmistelun puute johtaa aina epäonnistumiseen. Kun puhe on valmistettu, ei tarvitse kangertaa. Kun asia on valmistettu, sitä ei ole vaikea ratkaista. Kiinalainen sananlasku 2

3 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN kokoustekniikan oppiminen on kaikkien etu kunnallisten toimielinten kokoukset ovat lähinnä päätösten tekemistä varten keskustelu tapahtuu seminaareissa yms. vapaamuotoisissa tilaisuuksissa kun kokouksen kulussa noudatetaan tiettyä kaavaa, on kaikkien helpompi havaita mahdollisesti syntymässä olevat muotovirheet 3

4 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN onnistunut kokous alkaa jokaisen osanottajan huolellisella tutustumisella esityslistaan tarvittaessa yhteys esittelijään, puheenjohtajaan ja/tai muihin jäseniin sekä kokouksessa läsnä oleviin viranhaltijoihin puheenjohtajalla velvollisuus perehtyä kaikkiin esityslistan asioihin 4

5 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN esittelytekstin perusteella vielä epäselviksi jääneiden kysymysten selvittäminen ennen kokousta on kaikkien etu raflaavat, muut ällikällä lyövät ehdotuksen hidastavat kokousta tarpeettomasti omia ajatuksia ja mahdollisen oman, pohjaehdotuksesta poikkeavan päätösehdotuksen saamaa vastaanottoa hyvä testata jo ennen kokousta 5

6 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN toimitettavaksi tulevasta suhteellisesta vaalista ja otto-oikeuden käyttämisestä syytä ilmoittaa myös valmistelukoneistolle etukäteen luottamustehtäviin valittavat syytä ilmoittaa pöytäkirjanpitäjälle jo etukäteen, jotta voidaan tarkistaa mm. tasa-arvolain säännösten täyttyminen 6

7 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN mahdollisen esteellisyyden tai esteen tarkistaminen hyvissä ajoin ennen kokousta esteellisyyden toteaminen on luottamushenkilön omalla vastuulla (apuna voi käyttää esim. viranhaltijoiden asiantuntemusta) osallistuminen esteellisenä päätöksentekoon lähtökohtaisesti johtaa päätöksen kumoamiseen, jos siihen haetaan muutosta (päätöksessä on muotovirhe) 7

8 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN epäselvissä esteellisyystapauksissa puheenjohtaja voi saattaa esteellisyyden toimielimen ratkaistavaksi ko. luottamushenkilöä tai viranhaltijaa kuultava ennen päätöksen tekemistä päätös on perusteltava jos on esteellinen, luottamushenkilön itsensä on huolehdittava siitä, että varajäsen saa hyvissä ajoin tiedon 8

9 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN sama koskee tilannetta, että on estynyt osallistumasta kokoukseen varajäsen on mahdollista kutsua myös vain yhden ainoan pykälän käsittelemistä varten (lähinnä jos tiedossa tiukka äänestys) hallintosäännössä ja valtuuston työjärjestyksessä on määräykset varajäsenen kutsumisesta 9

10 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN Esteellisyysperusteet pelkistettyinä osallisuusjäävi: henkilö tai hänen läheisensä asianosainen asianosaisella tarkoitetaan joko luonnollista tai oikeushenkilöä, jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia koskee 10

11 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN edustusjäävi: henkilö tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai intresenttiä - intresentille ratkaisusta voi olla erityistä hyötyä tai vahinkoa eli päätös vaikuttaa henkilön etuun tai on hänelle haitallinen (ei välttämättä taloudellinen etu tai haitta) intressijäävi: henkilöllä tai hänen läheisellään asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa 11

12 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi: henkilöllä palvelussuhde tai käsiteltävään asiaan liittyvä toimeksiantosuhde asianosaiseen tai intresenttiin yhteisöjäävi: henkilö tai hänen läheisensä yhteisön hallinnossa ja yhteisö asianosainen tai intresentti alkaen ei enää ilman erityisiä syitä koske tytäryhteisöjä eikä kuntayhtymiä poikkeukset: eturistiriita tai tasapuolisen käsittelyn vaatimus edellyttää jääväämistä 12

13 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN yleislausekejäävi: puolueettomuus vaarantuu muusta kuin laissa erikseen mainitusta syystä esteellisyyden aiheuttavan syyn tulee olla yhtä vahva kuin muissakin tapauksissa voi tulla sovellettavaksi, jos asian käsittelyyn osallistuvan tasapuolisuus saattaa ulkopuolisen tahon arvioinnin mukaan vaarantua 13

14 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN läheiset jaettu hallintolaissa kolmeen ryhmään, joista ensimmäisellä eli kaikkein läheisimmillä erityinen painoarvo: 1. perhepiiri 2. kaukaisemmat omat sukulaiset (sedät ja tädit) ja entinen puoliso 3. puolison lähisukulaiset (puolison perhepiiri ) 14

15 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN osallisuus- ja edustusjäävissä huomioon kaikki läheiset intressi- ja yhteisöjäävissä huomioon vain perhepiiri yhteisöjäävi myös perhepiiriin kuuluvan jäsenyys aiheuttaa esteellisyyden (laajennus vuoden 2004 alusta lukien) yhteisöjäävi - jollei intressiristiriitaa tai jollei asian tasapuolinen käsittely sitä edellytä, ei koske tytäryhteisöjä eikä kuntayhtymiä 15

16 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN valtuutettu on valtuustossa esteellinen vain, jos asia koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen läheistään osallisuus-, sukulaisuus- ja intressijäävi hallintolain mukaiset muut esteellisyysperusteet eivät tule edes täydentävästi sovellettaviksi valtuutettuun muiden toimielinten kokouksissa läsnä olevaa valtuutettua koskevat normaalit, hallintolain tiukat esteellisyysperusteet 16

17 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN jos esityslistalla on vaaleja (luottamushenkilöiden valintoja kunnallisiin luottamustoimiin tai ehdokkaiden valintoja kunnan edustajiksi erilaisten yhteisöjen toimielimiin), puolueiden välisiä mandaatteja koskevat neuvottelut käytävä hyvissä ajoin ennen kokousta neuvottelujen laiminlyönti tai jättäminen viime tippaan klassinen syy kokouksen sujuvuuden kariutumiselle 17

18 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN vaalikelpoisuussäännösten tarkastaminen omat vaalikelpoisuussäännökset kaupunginhallitukselle ja lautakunnille (joista tarkastuslautakunnalla vielä omansa) tasa-arvolain vaatimusten huomioiminen lain noudattamatta jättäminen johtaa vaalin kumoamiseen, jos siihen haetaan muutosta tasa-arvolakia noudatettava myös valittaessa jäseniä kuntayhtymien toimielimiin 18

19 KOKOUKSESSA puheenvuorot pyydetään puheenjohtajalta selvästi havaittavalla tavalla puheenvuoro käytetään vasta, kun on oma vuoro varoituksen annettuaan puheenjohtaja voi määrätä poistettavaksi sopimattomasti käyttäytyvän henkilön epäjärjestyksen syntyessä kokous keskeytetään tai lopetetaan 19

20 KOKOUKSESSA ns. sivukeskustelut, puhelimenkäyttö ja edestakaisin kuljeskelu tehokkaan kokouksen selkeitä häiriötekijöitä suljetun kokouksen (= muut kuin valtuusto) keskustelut luottamuksellisia keskustelujen paljastaminen hyvän hallintomenettelyn ja tavan vastaista jos viranhaltija kertoo keskusteluista vastoin nimenomaista kieltoa, kysymyksessä voi olla virkavelvollisuuden rikkominen 20

21 KOKOUKSESSA yksittäisen asian kokouskäsittely asian esittely esittelijän päätösehdotus = pohjaehdotus asiasta käytävä keskustelu ehdotusten selostus päätöksen tekeminen (yksimielisyys, äänestys, vaali) päätöksen toteaminen (pj:n velvollisuus) asian käsittelyn päättäminen 21

22 ESITTELYSTÄ ei tule tyytyä vaillinaiseen tai epäselvään esittelyyn huono valmistelu paitsi vaikeuttaa päätöksentekoa myös provosoi muutoksenhakuun tavoitteena tulee olla, että myös varsinainen päätösehdotus sisältyy jo esityslistaan päätösehdotuksen puuttuminen esityslistasta ei ole muotovirhe, jollei kunnan omissa määräyksissä ole edellytetty sen sisällyttämistä esityslistaan (Kh!) 22

23 ESITTELYSTÄ normaalisti päätösehdotus on mahdollista esittää vasta kokouksessa periaatteessa esittelijä päättää itsenäisesti siitä, mitä valmistelun perusteella esittää käytännössä ei voi jättää poliittista ohjausta huomiotta esittelijä ei voi kieltäytyä tuomasta päätettäväksi asiaa, joka toimielimen mielestä on kypsä päätettäväksi 23

24 ESITTELYSTÄ päätösehdotuksen tulee olla selkeä päätösehdotuksen on oltava sellainen, että toimielin voi hyväksyä sen päätökseksi ( ehdotus hyväksyttiin ) hyvässä päätösehdotuksessa asiaa koskevat säännökset ja määräykset, tosiasiat ja niistä vedettävät johtopäätökset on esitetty niin hyvin jäsenneltyinä ja johdonmukaisesti, että lukija tulee vakuuttuneeksi päätösehdotuksen laillisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta 24

25 ESITTELYSTÄ päätösehdotusta, jonka mukaan toimielin esim. keskustelee ja päättää asiasta ei voida hyväksyä, koska siinä esittelijä ei ota asiallista kantaa päätettävänä olevaan asiaan sen perusteella ei ole mahdollista tehdä päätöstä muodossa ehdotus hyväksyttiin 25

26 PÄÄTÖKSENTEOSTA toimielimen jäsenellä on oikeus tehdä esittelijän ehdotuksesta eli ns. pohjaehdotuksesta (= valtuustossa Kh:n ehdotus) poikkeava ehdotus kysymyksessä voi olla muutos tai lisäys pohjaehdotukseen, kokonaan toisensisältöinen ehdotus tai ehdotus esittelijän päätösehdotuksen hylkäämisestä vain kannatetut poikkeavat päätösehdotukset pääsevät äänestykseen kannatuspuheenvuorosta syytä sopia etukäteen 26

27 PÄÄTÖKSENTEOSTA selkeysvaatimus koskee myös luottamushenkilön tekemää pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta pohjaehdotuksesta poikkeavan päätösehdotuksen muotoilu ja juridinen pitävyys syytä varmistaa etukäteen esim. sihteeriltä pohjaehdotuksesta poikkeavat päätösehdotukset syytä tehdä kirjallisesti, jotta äänestys voidaan suorittaa asianmukaisesti ja jotta ehdotus saadaan pöytäkirjaan oikeassa muodossa 27

28 PÄÄTÖKSENTEOSTA päätöksentekomuotoja äänestys ja (henkilövalinnoissa käytettävä) vaali äänestys on aina avoin suljettu lippuäänestys ei ole asiaratkaisussa koskaan mahdollinen puheenjohtajan velvollisuudeksi on katsottu äänestää, milloin hänen äänensä saattaisi nousta ratkaisevaan asemaan 28

29 PÄÄTÖKSENTEOSTA äänestyksestä on kysymys myös silloin, kun esim. kunnanhallitus päättää ehdokkaista yhteisön (esim. osakeyhtiön) hallitukseen tai tekee ehdotuksen valtuustolle virkaan valittavasta henkilöstä lopullisen vaalin suorittaa tällöin joku toinen toimielin (yhtiökokous / valtuusto) vaali toimitetaan samojen sääntöjen mukaan sekä luottamushenkilöiden että viranhaltijoiden ja työntekijöiden vaaleissa 29

30 PÄÄTÖKSENTEOSTA asia voidaan jättää pöydälle tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi perinteisen käsityksen mukaan pöydällepanon jälkeen asia palautuu esityslistalle samassa muodossa kuin aiemmin palautuksen jälkeen asia palautuu esityslistalle uudessa, toimielimen antamien valmisteluohjeiden mukaisessa muodossa mahdollista myös, ettei lainkaan tule uudelleen päätettäväksi 30

31 PÄÄTÖKSENTEOSTA kun on tehty pöydällepanoa tai palautusta koskeva kannatettu ehdotus, puheenjohtajan tulee valvoa, että seuraavat puheenvuorot rajataan asian käsittelyn keskeyttämiseen tai jatkamiseen tarvittaessa äänestämällä ratkaistaan, miten pöydällepanoa tai palautusta koskevaan päätösehdotukseen suhtaudutaan ehdotuksen hyväksyminen keskeyttää asian käsittelyn ehdotuksen hylkääminen johtaa käsittelyn jatkamiseen 31

32 ÄÄNESTÄMISESTÄ äänestysmenettelynä tulee kysymykseen vain ns. parlamentaarinen äänestysmenettely samassa äänestyksessä on vastakkain vain kaksi ehdotusta puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita kannatuksen puuttuessa ei oteta äänestettäviksi ja jotka siksi raukeavat ja ehdotukset, joista äänestetään 32

33 ÄÄNESTÄMISESTÄ puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen eli kysymyksen siitä, missä järjestyksessä ehdotukset asetetaan toisiaan vastaan parlamentaarisessa äänestystavassa äänestysesitys tehdään siten, että vastaus jaa tai ei ilmaisee kannanoton ehdotukseen 33

34 ÄÄNESTÄMISESTÄ vastakkain asetetaan vain samaa asiaa koskevat kysymykset milloin poikkeava päätösehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, on sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen jos on keskenään kovin samantyyppisiä poikkeavia päätösehdotuksia, puheenjohtaja voi tiedustella, olisivatko ne yhdistettävissä 34

35 ÄÄNESTÄMISESTÄ vakiintunut äänestysjärjestys (muissa kuin määrärahojen myöntämistä koskevissa asioissa): ensin vastakkain pohjaehdotuksesta kauimpana olevat kaksi ehdotusta jne. viimeiseen äänestykseen selviytynyt ehdotus pohjaehdotusta vastaan kannatettu hylkäävä ehdotus lopuksi aiemmissa äänestyksissä voittanutta myönteistä ehdotusta vastaan 35

36 ÄÄNESTÄMISESTÄ äänestettäessä päätökseksi tulee eniten ääniä saanut ehdotus äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se ehdotus, jota puheenjohtaja on kannattanut ei velvollisuutta äänestää äänestämättä jättämiseen tulisi suhtautua pidättyväisesti poikkeus: äänten mennessä tasan puheenjohtajan on äänestettävä 36

37 VAALIN TOIMITTAMISESTA tiedostettava vaalikelpoisuuden ja esteellisyyden ero vaalikelpoisuudella tarkoitetaan sitä, voiko henkilö ylipäätään tulla valituksi johonkin tehtävään eli täyttääkö hän lain, asetuksen tai muiden määräysten mukaiset valinnan edellytykset esteellisyys esiintyy jotakin yksittäistä asiaa koskevan päätöksenteon yhteydessä (jostain laissa mainitusta syystä luottamus henkilön kykyyn päättää ko. asiasta on heikentynyt) 37

38 VAALIN TOIMITTAMISESTA myös vaali on lähtökohtaisesti avoin vaadittaessa vaali suoritettava salaisena yksikin vaatija riittää ääniä voi antaa niin monelle kuin on täytettäviä paikkoja 38

39 ENEMMISTÖVAALISTA normaalitilanne on enemmistövaali, jolloin valituksi tulee eniten ääniä saanut ehdokkaita ei aseteta vastakkain! äänensä voi antaa myös sellaiselle vaalikelpoiselle, jota ei ole ehdotettu ja kannatettu valittavaksi äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa 39

40 SUHTEELLISESTA VAALISTA milloin samaan tehtävään valittavia on enemmän kuin yksi, voidaan enemmistövaalin sijasta suorittaa suhteellinen vaali, jos sitä vaatii vähintään määräysten mukainen määrä suhteellista vaalia koskevat määräykset löytyvät valtuuston työjärjestyksestä antaa mahdollisuuden taktikointiin, mutta tavoitellun hyödyn saaminen edellyttää vaalimatematiikan ja vaaliin osallistujien äänestämiskäyttäytymisen tuntemusta 40

41 SUHTEELLISESTA VAALISTA vaalimenettely kuin kunnallisvaalit pienoiskoossa ehdokaslistojen ja niiden yhdistelmän laatiminen sekä yhdistelmän nähtäville asettaminen vaalitoimituksessa ääni annetaan ehdokaslistalle kukin ryhmä saa paikkoja vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä niin pitkälle kuin paikkoja on vaalin kohteena olevassa toimielimessä jaettavana 41

42 PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMISESTA kaikki kunnallisen viranomaisen päätökset on huolellisesti perusteltava perustelut ovat tärkeät ennen kaikkea asianosaisen oikeusturvan takia, mutta myös kuntalaisten suorittaman laillisuusvalvonnan takia asianosaisen eli sen, jonka etuun, velvollisuuteen tai oikeuteen päätös vaikuttaa, on saatava yksiselitteinen tieto siitä, mitä hänen osaltaan on päätetty 42

43 PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMISESTA asianosaisen kannalta kielteinenkin päätös voi olla hyväksyttävissä, jos se on huolellisesti perusteltu päätösten perusteluvelvollisuus tarkoittaa sitä,että myös hyväksytyksi tullut pohjaehdotuksesta poikkeava päätös tulisi perustella pohjaehdotuksesta poikkeavat päätökset ovat käytännössä ongelmallisia, koska niistä ilmenee vain se, millä perusteilla esittelijä oli päätynyt omaan päätösehdotukseensa 43

44 PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMISESTA Päätöksen perustelut voidaan jättää esittämättä, jos: 1) tärkeä yleinen tai yksityinen etu edellyttää päätöksen välitöntä antamista; 2) päätös koskee kunnallisen monijäsenisen toimielimen toimittamaa vaalia; 3) päätös koskee vapaaehtoiseen koulutukseen ottamista tai sellaisen edun myöntämistä, joka perustuu hakijan ominaisuuksien arviointiin; 44

45 PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMISESTA 4) päätöksellä hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista eikä muilla ole oikeutta hakea päätökseen muutosta; taikka 5) perusteleminen on muusta erityisestä syystä ilmeisen tarpeetonta. Perustelut on kuitenkin edellä tarkoitetuissakin tilanteissa esitettävä, jos päätös merkitsee olennaista muutosta vakiintuneeseen käytäntöön. 45

46 ERIÄVÄSTÄ MIELIPITEESTÄ toimielimen jäsen, joka on tehnyt poikkeavan päätösehdotuksen tai äänestänyt sellaisen puolesta, voi esittää päätökseen eriävän mielipiteen eriävä mielipide on esitettävä heti päätöksenteon jälkeen eriävää mielipidettä ei ole pakko perustella, mutta niin haluaa tehdä, kirjalliset perustelut on esitettävä pöytäkirjanpitäjälle ennen pöytäkirjan tarkastamista 46

47 ERIÄVÄSTÄ MIELIPITEESTÄ jos toimielimen päätökseksi tulleesta kannasta poikkeava kanta ilmenee esim. äänestystuloksesta, ei eriävän mielipiteen esittäminen vastuun välttämiseksi ole tarpeen, jollei halua myös perustella kantaansa esittelijän oikeutta eriävän mielipiteen esittämiseen tulisi käyttää vain silloin, kun esittelijä katsoo omasta esityksestään poikkeavan päätöksen olevan lainvastainen 47

48 OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISESTÄ kaupunginhallitus ja lautakunnat voivat käyttää ottooikeutta alaistensa viranomaisten tekemiin päätöksiin merkitsee poikkeusta ns. toimivaltarajojen jäykkyyden periaatteeseen kaupunginhallitus voi käyttää otto-oikeutta myös lautakunnan alaisten viranomaisten päätöksiin termi viranomainen tarkoittaa sekä toimielintä että yksittäisiä viranhaltijoita 48

49 OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISESTÄ kaupunginvaltuusto ei voi käyttää otto-oikeutta minkään viranomaisen tekemiin päätöksiin kuntalaissa ja hallintosäännössä mainittu kaikki otto-oikeuden käyttämiseen oikeutetut hallintosäännön lisäksi otto-oikeutta koskevia määräyksiä myös kaupunginhallituksen johtosäännössä 49

50 OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISESTÄ edellyttää jo tehtyä päätöstä, mutta voidaan kohdistaa myös vain valmistelua koskevaan päätökseen eli esim. lausuntoon ylemmälle viranomaiselle otto-oikeuden käyttäminen valmistelupäätökseen mahdollistaa ylemmän viranomaisen näkemyksen mukaan väärään suuntaan lähteneen valmistelun pysäyttämisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa 50

51 OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISESTÄ otto-oikeuden käyttämisellä asia siirtyy ylemmän viranomaisen ratkaistavaksi alkuperäistä päätöstä ei juridisesti enää ole olemassa tilalle tehdään uusi päätös, päätös pysytetään, kumotaan tai muutetaan tai asia palautetaan alkuperäiselle päätöksentekijälle uudelleen päätettäväksi 51

52 OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISESTÄ otto-oikeuden käyttäminen edellyttää kaksivaiheista päätöksentekoa ensin tehdään päätös siitä, että otto-oikeutta käytetään tämän päätöksen voi tehdä joko viranhaltija tai toimielin (tai sen puheenjohtaja) tämän jälkeen toimielimessä tehdään päätös aiemman päätöksen (1) kumoamisesta, (2) muuttamisesta tai (3) vahvistamisesta 52

53 OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISESTÄ asiaa ei saa jättää puolitiehen pelkkä päätös otto-oikeuden käyttämisestä ei riitä, vaan asia on saatettava loppuun tekemällä asiassa uusi asiaratkaisu toimielimessä uusi päätös voi olla myös aiemman päätöksen vahvistaminen voidaan käyttää esim. silloin, kun halutaan osoittaa, että viranhaltijan tai lautakunnan kiistanalaisella päätöksellä on ylemmän viranomaisen tuki 53

54 OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISESTÄ laillisuusperusteiden lisäksi myös tarkoituksenmukaisuusperusteet ovat mahdollisia (= riittää, että ylempi viranomainen katsoo päätöksen olevan epätarkoituksenmukainen) otto-oikeuden käyttämisen puhtaasti tarkoituksenmukaisuusperusteella tulisi olla poikkeuksellista, koska lähtökohtaisesti jokainen viranomainen käyttää itse sille annettua päätösvaltaa 54

55 OTTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMISESTÄ määräajat ja eräät laissa säädetyt poikkeukset rajaavat käyttömahdollisuutta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei saa ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita; eikä 3) kuntalain 77 :ssä tarkoitetulle kuntien yhteiselle toimielimelle siirrettyjä asioita, jos asianomaiset kunnat niin sopivat 55

56 PONSIESITYKSESTÄ tehtävän päätöksen liitännäinen osa valmisteluohje kunnanhallitukselle määräykset löytyvät valtuuston työjärjestyksestä (laissa ei säännöksiä) voitaneen liittää muunkin toimielimen kuin valtuuston päätöksiin tällaisessa tapauksessa käytännössä puhuttaneen ohjeistuksesta tai valmisteluohjeista 56

57 PONSIESITYKSESTÄ ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä muotoilu vaatii huolellista paneutumista sanamuodon hyväksyttävyys syytä tarkistaa etukäteen esim. puheenjohtajalta työjärjestykseen sisältyvästä määrittelystä poikkeavaa ponsiesitystä ei oteta käsiteltäväksi 57

58 KIRJALLISUUTTA Harjula - Prättälä: Kuntalaki - tausta ja tulkinnat, 2007 Hannus - Hallberg - Niemi: Kuntalaki, 2008 Heuru: Kuntalaki käytännössä, 2003 Heuru - Mennola - Ryynänen: Kunta - Kunnallisen itsehallinnon perusteet, 2008 Mäenpää: Hallinto-oikeus, 2003 Heuru: Hyvä hallinto, 2003 Mäenpää: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, 2003 Laakso - Suviranta - Tarukannel: Yleishallintooikeus,