Tuotetiedot 2. kannessa. 3/2015

Transkriptio

1 Tuotetiedot 2. kannessa. 3/2015

2 Ei saa käyttää kissoille. Älä anna punkin purra! Bayvantic paikallisvaleluliuoksella kaksinkertainen suoja puutiaisia vastaan. Tehokas karkotevaikutus estää puutiaisten puremat ja hyttysten pistot sekä suojaa koiraa hietasääskiltä ja pistokärpäsiltä. Bayvantic tappaa puutiaiset nopeasti ilman niiden kiinnittymistä ihoon ja veren imemistä. Bayvantic tehoaa myös kirppuihin ja väiveisiin. Vaikuttavat aineet: Imidaklopridi ja permetriini. Lääkemuoto: Paikallisvaleluliuos. Kohde-eläinlaji: Koira. Käyttöaiheet: Akarisidinen ja karkottava vaikutus puutiaisia vastaan. Karkottaa hyttyset, hietasääsket sekä pistokärpäset. Kirppu- ja väivetartuntojen hoitoon. Vasta-aiheet: Ei alle 7 viikon ikäisille tai alle 1,5 kg:n painoisille koiranpennuille. Ei kissoille. Haittavaikutukset: Harvinaisissa tapauksissa voi ilmetä ohimeneviä iho-oireita, väsymystä, käyttäytymismuutoksia, maha-suolisto-oireita tai hermostoperäisiä oireita. Varotoimet: Kissojen altistumisen estämiseksi tulee valmisteella käsitellyt koirat pitää erossa kissoista, kunnes annostelukohta on kuiva. Pipetin sisältöä ei saa joutua koiran suuhun tai silmiin. Koiraa ei tule päästää uimaan, ennen kuin annostelusta on kulunut 48 tuntia. Täydelliset tuotetiedot Pharmaca Fennica Veterinaria

3 Eläinlääkelainsäädäntöä ja kauppapolitiikkaa Eläinlääkepoliittiset linjaukset ovat Suomessa olleet suurelta osin kansallisessa päätäntävallassa. Nykyinen eläinlääkedirektiivi on implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön, mutta sen rinnalla on lisäksi säännelty eläinlääkkeistä kansallisten etujen ja erityispiirteiden pohjalta. Näitä ovat muun muassa Suomen poikkeuksellisen hyvä eläintautitilanne ja napakka mikrobilääkepolitiikka. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, entinen Lääkelaitos, on ollut etuvartiossa seuraamassa, miten EU-jäsenyys on 20 vuodessa muuttanut eläinlääkekenttää Suomessa. Saatavuusongelmista ja kansallisista myyntiluvista on siirrytty tilanteeseen, jossa EU:n yhteisten myyntilupamenettelyiden myötä rinnakkaislääkevalmisteissa on jo hieman valinnan varaa. Suomen linjaukset on kyetty turvaamaan, vaikka yli 20 jäsenvaltion näkemysten yhteensovittaminen ei aina ole helppoa. Vähemmistöön kuuluminen on meille enemmän sääntö kuin poikkeus. Euroopan Komissio julkaisi viime syksynä ehdotuksen eläinlääkeasetukseksi, joka voimaan tullessaan korvaa muun muassa yllä mainitun eläinlääkedirektiivin. Asetusehdotus koskee eläinlääkkeen koko elinkaarta valmistuksesta myyntilupaan, markkinointiin, käyttöön ja jakeluun sekä toimijoiden valvontaan. Kyseessä on erittäin merkittävä muutos jo siksi, että asetus on jäsenvaltioissa suoraan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kansallinen säätäminen asetuksen rinnalle on juridisesti ongelmallista tai jopa mahdotonta. Voimaan tullessaan asetus vaikuttaa jokaisen eläinlääkärin ammatilliseen toimintaan. Asetuksen myötä eläinlääkärin vastuu lääkkeen käytössä ja valinnassa kasvaisi. Lääkevalintaa ohjaa nyt kansallinen lainsäädäntö, mikä voi joissakin tilanteissa olla eläinlääkärille helpotus. Kaskadin poistamiseen ja vapautuvaan lääkevalintaan ei välttämättä liity pelkästään myönteisiä haasteita. Ehdotettu eläinlääkkeiden internetkauppa pakottaisi osaltaan eläinlääkärit pohtimaan lääkevalintojaan aiempaa perusteellisemmin. Kansallisten lääkeviranomaisten vaikutusmahdollisuudet myyntilupamenettelyissä heikkenisivät, minkä seurauksena eläinlääkäri joutuisi aiempaa kriittisemmin suhtautumaan esitettyihin valmistetietoihin. Komission ehdotuksessa eläinlääketeollisuuden tahtotila on huomioitu laajasti. Ehdotetut toimet, muun muassa eläinlääkkeiden saatavuuden parantamisen suhteen, eivät välttämättä toimi yhdenmukaisesti erikokoisilla markkina-alueilla. Euroopan Komission tavoitteet voidaan kiteyttää pyrkimykseen vähentää eläinlääkkeisiin liittyviä kauppapoliittisia esteitä. Tavoitteisiin suunnitellaan päästävän muun muassa vähentämällä eläinlääkkeisiin liittyvää hallinnollista rasitetta ja sujuvoittamalla myyntilupamenettelyitä. Osin näihin tavoitteisiin voidaankin päästä, mutta hintalappuna voi olla kansallisen vaikutusvallan heikkeneminen ja siten uhkakuvia muun muassa. strategisen mikrobilääkepolitiikan hajoamisesta ja kuluttajaturvallisuusriskeistä. Asetusluonnoksen kommentointityössä Suomen kaltaisen pienen maan on tärkeää pitää tähtäin kirkkaana mielessä ja työskennellä yli hallintoaluerajojen yhteisen tavoitteen turvaamiseksi. Yhteiset pelisäännöt jäsenvaltioiden välillä ovat toivottavia. Jotta uudesta eläinlääkeasetuksesta tulisi Suomen kannalta mahdollisimman hyvä, on myös sidosryhmien panos asiassa tärkeä. Tita-Maria Muhonen eläinlääkäri, Fimea Eläinlääkeasetustyön vastuutaho Suomessa on sosiaali- ja terveysministeriö. Kirjoittaja koordinoi työtä Fimeassa. 119

4 KelaCtIn vet Valeraskauden hoitoon sekä maidon erityksen estoon koirilla ja kissoilla UUtta annostelun helppoutta ja tarkkuutta Kätevä ja helppokäyttöinen Tarkka annostelu ruiskulla Sovitin estää annostelijaa altistumasta valmisteelle oriolan nro Valmiste Pakkaus tmh alv 0 % tmh alv 10 % A5539 KELACTIN vet 50 mikrog/ml oraaliliuos 7 ml 14,00 15,40 A5536 KELACTIN vet 50 mikrog/ml oraaliliuos 15 ml 26,50 29,15 R Kelactin vet 50 mikrog/ml oraaliliuos KoiRalle ja Kissalle, KabeRgoliini. Käyttöaiheet: Narttujen valeraskauden hoitoon ja maidon erityksen estoon nartuilla ja naaraskissoilla. vasta-aiheet: Älä käytä tiineille eläimille, sillä valmiste voi aiheuttaa abortin. Älä käytä dopamiinin vastavaikuttajien kanssa. Käyttöön liittyvät erityiset varotoimet: Pese kädet käytön jälkeen. Varottava joutumista iholle tai silmiin. Pese roiskeet pois välittömästi. Synnytysiässä olevien naisten on erityisesti vältettävä joutumasta liuoksen kanssa kosketuksiin. Mahdollisesti raskaana olevien ja imettävien naisten ei pidä käsitellä valmistetta tai heidän on käytettävä kertakäyttökäsineitä valmistetta antaessaan. Haittavaikutukset: Mahdollisia haittavaikutuksia ovat: Unisuus, syömättömyys, oksentelu. Nämä haittavaikutukset ovat yleensä kohtuullisen lieviä ja luonteeltaan ohimeneviä. Oksentelua esiintyy yleensä vain lääkettä ensimmäisen kerran annettaessa. Tässä tapauksessa ei hoitoa pidä lopettaa, koska oksentelu ei toistu seuraavien annostelukertojen jälkeen. Erittäin harvoissa tapauksissa on esiintynyt allergisia reaktioita, kuten turvotusta, nokkosihottumaa, ihotulehdusta ja kutinaa. Erittäin harvoissa tapauksissa voi esiintyä ohimenevää alhaista verenpainetta. Erittäin harvoissa tapauksissa on esiintynyt neurologisia oireita, kuten unisuutta, lihasvapinaa, liikkeiden haparointia, yliaktiivisuutta ja lihaskouristuksia. Käyttö tiineyden tai laktaation aikana: Kabergoliini pystyy aiheuttamaan keskenmenon tiineyden myöhemmissä vaiheissa eikä sitä pidä käyttää tiineille eläimille. Kabergoliinin aiheuttama prolaktiinin erityksen esto johtaa nopeasti maidonerityksen loppumiseen ja maitorauhasten koon pienenemiseen. Tuotetta ei saa käyttää imettäville eläimille, jollei maidonerityksen estäminen ole välttämätöntä. Yhteisvaikutukset: Koska kabergoliini saa hoitovaikutuksensa aikaan dopamiinireseptorien suoralla ärsytyksellä, tuotetta ei saa antaa rinnakkain dopamiinia neutraloivien lääkkeiden kanssa (kuten fenotiatsiini, butyrofenonien, metoklopramidin), sillä nämä saattaisivat vähentää sen prolaktiinia estäviä vaikutuksia. Koska kabergoliini voi aiheuttaa ohimenevää hypotensiota, ei valmistetta pidä käyttää eläimille yhtä aikaa verenpainetta alentavan lääkehoidon kanssa. Yliannostus: Koetulokset viittaavat siihen, että jo yhdestä kabergoliinin yliannoksesta saattaa seurata hoidonjälkeisen oksentelun todennäköisyyden kasvaminen ja mahdollisesti hypotension lisääntyminen hoidon jälkeen. Kestoaika: Avaamattoman pakkauksen kestoaika: 2 vuotta. Sisäpakkauksen ensimmäisen avaamisen jälkeinen kestoaika: 14 päivää. säilytys: Myyntipakkauksessa: säilytä jääkaapissa (2 C 8 C). Ensimmäisen avaamisen jälkeen: Säilytä alle 25 C:ssa. Säilytä pystyasennossa. Pidä pullo ulkopakkauksessa valolta suojassa. Ei saa jäätyä. Pakkaukset: 7 ja 15 ml. Pakkaus sisältää annosteluruiskun. myyntiluvan haltija: KELA N.V., BELGIA. markkinoija: Vetcare Oy, PL 99, Salo, Katso täydellinen valmisteyhteenveto Pharmaca Fennica Veterinaria [email protected] Etusijalla eläinten hyvinvointi

5 E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I S U O M E N E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I L E H T I F I N S K V E T E R I N Ä R T I D S K R I F T 3/2015 Tieteelliset artikkelit 123 Dilatoivan kardiomyopatian hoito koiralla kirjallisuuskatsaus Treatment of canine dilated cardiomyopathy literature review Susanna Martikainen ja Maria Wiberg Muut artikkelit 136 Euroopan eläinlääkärijärjestöt: eläinlääkeasetusluonnos ja Suomen kannanotot Kirsi Sario 138 Kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden asema Liisa Kaartinen, Satu Pyörälä ja Heli Simojoki 139 Mikä on diagnoosisi? Katja Rajalin 140 Pohjoismaiset eläintarhaeläinlääkäripäivät Korkeasaaressa Sanna Sainmaa 142 Tiineydet selville tuotosseurannan maitonäytteestä Seija Perasto 144 Eläinlääkärien työllisyystilanne Markku Kojo 146 Lukijalta 148 Juristi vastaa Markku Kojo Vakiot 119 Pääkirjoitus: Eläinlääkelainsäädäntöä ja kauppapolitiikkaa 122 Ledare: Veterinärmedicinlagstiftning och handelspolitik 150 Ajankohtaista eläintautitutkimuksesta 153 Puheenjohtajan palsta 154 Ajankohtaista 162 Tikka 163 Kaima & Kollega 164 Henkilöuutiset 168 Kurssit 171 Fennovet järjestää 173 Avoimet työpaikat Koiran kardiomyopatiaa s. 123 Eurooppalaista lääkeasiaa s. 119, s. 136 ja s. 138 Eläinlääkärien työllisyydessä muutos s. 144 Lukijoiden mielipiteitä tarjolla s. 146 Ur innehållet Tidskriftens vetenskapliga artikel är Behandling av dilaterad kardiomyopati hos hundar litteraturöversikt. Ledaren skrivs under rubriken Veterinärmedicinlagstiftning och handelspolitik och de övriga artiklarna behandlar bland annat FVE samt läkemedelspolitik i EU, de nordiska ländernas djursparkveterinärernas dagar i Högholmen och bovins graviditetstest. Den nya kolumnen Kaima & Kollega för läsaren till Högholmen och Tikka fortsätter. Tieteellisesti tarkistettu Genomgått vetenskaplig granskning Kansikuva/ Pärmbild: Mike Pugh, Kaikessa rauhassa Kolovedellä, katso Ajankohtaista-sivuja. Lehti ilmestyi Seuraava lehti ilmestyy

6 Veterinärmedicinlagstiftning och handelspolitik Suomen Eläinlääkäriliitto Suomen Eläinlääkärilehti ry:n jäsenlehti 2015, 121, 3 Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f. Vuodesta Päätoimittaja Huvudredaktör: Kirsi Sario, vastaava toimittaja, ansvarig redaktör, puh Riktlinjerna inom lagstiftningen om veterinärmedicinska läkemedel har till stor del omfattats av den nationella beslutanderätten i Finland. Det nuvarande veterinärmedicindirektivet har implementerats i den nationella lagstiftningen, men vid sidan av det finns även bestämmelser gällande veterinärmedicinska läkemedel utifrån nationella intressen och särdrag. Dessa är bland annat Finlands exceptionellt goda djursjukdomssituation och en relativt strikt mikrobläkemedelspolitik. Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Fimea, före detta Läkemedelsverket, har i första ledet följt med hur EU-medlemskapet har förändrat veterinärmedicinfältet i Finland under 20 år. Från tidigare tillgänglighetsproblem och nationella försäljningstillstånd befinner vi oss nu i en situation där det i och med försäljningstillståndsförfaranden redan finns en del att välja mellan inom generiska läkemedel. Vi har kunnat trygga Finlands riktlinjer, även om det inte alltid är lätt att samordna åsikterna hos över 20 medlemsstater. Att vi hör till en minoritet är snarare en regel än ett undantag. Europeiska kommissionen publicerade i höstas ett förslag till en förordning om veterinärmedicinska läkemedel, som kommer att ersätta bland annat det ovan nämnda veterinärmedicindirektivet när den träder i kraft. Förslaget till förordning gäller det läkemedlets hela livscykel, från tillverkning till försäljningstillstånd, marknadsföring, användning och distribution samt övervakning av aktörerna. Det handlar om en mycket viktig förändring, inte minst på grund av att förordningen utgör direkt tillämplig lagstiftning i medlemsstaterna. Det är juridiskt problematiskt eller rentav omöjligt att ha nationella bestämmelser vid sidan av förordningen. När förordningen träder i kraft påverkar den yrkesverksamheten för alla veterinärer. I och med förordningen ökar veterinärens ansvar när det gäller val och användning av läkemedel. I dag styrs läkemedelsvalet av nationell lagstiftning, vilket i vissa situationer kan vara en lättnad för veterinären. Utmaningarna gällande den avlägsnade kaskaden och det frigjorda läkemedelsvalet är inte nödvändigtvis uteslutande positiva. Den föreslagna internethandeln med veterinärmedicinska läkemedel tvingar veterinärerna att dryfta valet av läkemedel grundligare än förr. De nationella läkemedelsmyndigheternas påverkningsmöjligheter i försäljningstillståndsförfaranden minskar, och till följd av detta blir veterinären tvungen att förhålla sig mer kritiskt till de givna preparatuppgifterna. Den veterinärmedicinska läkemedelsindustrins vision har beaktats i stor utsträckning i kommissionens förslag. De föreslagna åtgärderna, bland annat beträffande tillgängligheten på läkemedel, fungerar inte nödvändigtvis på ett enhetligt sätt på marknadsområden av olika storlek. Europeiska kommissionens mål kan sammanfattas som en strävan efter att minska de handelspolitiska hindren rörande veterinärmedicinska läkemedel. Man planerar att uppnå målen bland annat genom att minska den administrativa bördan i anslutning till veterinärmedicinska läkemedel och genom att göra försäljningstillståndsförfarandena smidigare. Det är möjligt att delvis uppnå dessa mål, men priset kan vara ett minskat nationellt inflytande och resulterande hotbilder om bland annat en sönderfallande strategisk mikrobläkemedelspolitik och konsumentsäkerhetsrisker. Vid kommenteringen av utkastet till förordning är det viktigt att små länder som Finland har siktet inställt på ett tydligt mål och arbetar över förvaltningsgränserna för att säkerställa det gemensamma målet. Gemensamma spelregler mellan medlemsstaterna är önskvärda. För att den nya förordningen om veterinärmedicinska läkemedel ska bli så bra som möjligt för Finland är även intressentgruppernas insatser i frågan viktiga. Tita-Maria Muhonen veterinär, Fimea Social- och hälsovårdsministeriet ansvarar för arbetet med förordningen om veterinärmedicinska läkemedel i Finland. Skribenten samordnar arbetet på Fimea. Toimituspäällikkö Redaktionschef: Anna Parkkari, puh faksi , [email protected] Tieteellinen toimittaja Vetenskapligt redaktör: Jouko Koppinen, [email protected] Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Anneli Itäluoma-Alanen, puh , faksi [email protected] Kirjoitusohjeet Direktiv för skribenter: Kotisivulla on kirjoitusohjeet erikseen tieteellisille artikkeleille ja muille artikkeleille. Tieteellisen ohjeen alussa kerrotaan, mihin käsikirjoitukset lähetetään arvioitavaksi. Osoite on: kohta Eläinlääkärilehti, kohta kirjoitusohjeet. Ilmoitusasiat Anmälningsärenden: Tiina Karenius, puh [email protected] Poikkeuksena työpaikkailmoitukset, jotka lähetetään [email protected]. Oma ohje työpaikoista verkkosivuilla kohdassa ilmoittajan ohje. Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Puheenjohtaja Riikka Laukkanen- Ninios ja jäsenet: Eve Ala-Kurikka, Helka Heikkilä, Olga Kroutskih, Raisa Iivonen, Jouko Koppinen (tieteellinen toimittaja), Helena Rautala, Hanna Salmela, Kirsi Sario (päätoimittaja), Anna Mykkänen sekä Anna Parkkari (toimituspäällikkö) ja sihteeri Anneli Itäluoma-Alanen. Toimitus Redaktion: Suomen Eläinlääkäriliitto, Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki puh , faksi [email protected] Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Semantix Oy. Painos Upplaga: 2 750, 9 nroa/vuosi Tilaushinnat 2015 Prenumerationspriser 2015: Muut kuin Eläinlääkäriliiton jäsenet: 120 e. Eläkeläiset, jotka ovat jäseniä: 50 e. Opiskelijat, jotka eivät ole jäseniä: 70 e. Muiden pohjoismaisten eläinlääkäriliittojen jäsenet: 70 e. Irtonumero: 15 e. Andra än Veterinärförbundets medlemmar: 120 e. Pensionärer som är medlemmar: 50 e. Studerande som inte är medlemmar: 70 e. Medlemmar av andra nordiska veterinärförbund: 70 e. Lösnummer 15 e. ISSN Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Aikakauslehtien liiton jäsen Painotuote

7 Susanna Martikainen ja Maria Wiberg Dilatoivan kardiomyopatian hoito koiralla - kirjallisuuskatsaus Treatment of canine dilated cardiomyopathy literature review YHTEENVETO Dilatoiva kardiomyopatia (DCM) eli laajentava sydänlihasrappeuma on läppäsairauden jälkeen yleisin hankittu sydänsairaus koirilla. Sairautta todetaan yleisimmin isoilla koirilla, kuten dobermanni, bokseri, tanskandoggi ja irlanninsusikoira. DCM:lle on tavanomaista pitkä oireeton vaihe, jonka jälkeen sydänsairauden oireet saattavat ilmetä hyvin äkillisesti jo keski-ikäisellä koiralla. Tyypillisiä oireita ovat kongestiivisen sydämen vajaatoimintaoireet tai rytmihäiriöistä johtuvat pyörtyminen tai äkkikuolema. Oireellisessa vaiheessa sairauden ennuste on rajallinen lääkityksestä huolimatta, ja sairaus johtaa usein koiran menehtymiseen. Hoidon haasteena onkin sairauden tarpeeksi aikainen diagnosointi. Lääkityksellä pyritään hidastamaan sairauden etenemistä ja siten myöhäistämään sydämen vajaatoiminnan kehittymistä ja vähentämään äkkikuoleman mahdollisuutta. SUMMARY Dilated cardiomyopathy (DCM) is the second most common form of acquired heart disease after myxomatous mitral valve diasease. Typically DCM is seen in large and giant breed dogs, such as Doberman Pinschers, Boxers, Great Danes and Irish wolfhounds. The preclinical stage can last many years and typical clinical signs develop rapidly. The signs can be either due to myocardial dysfunction that leads to congestive heart failure, or arrthytmias. Prognosis is guarded and the disease often leads to death despite treatment. Primary DCM is not curable, and the medical treatment is intended to slow the progression of the disease and thus delay the onset of congestive heart failure or sudden death. JOHDANTO Dilatoiva kardiomyopatia (dilated cardiomyopathy, DCM) eli laajentava sydänlihasrappeuma on läppäsairauden jälkeen yleisin hankittu sydänsairaus koirilla. 1 DCM ilmenee sydämen vasemman kammion laajentumana, supistumisvireyden laskuna ja saattaa johtaa sydämen pumppausvoiman pettämiseen ja sydämen vasemman puolen vajaatoimintaoireisiin. 1 Yleisin DCM:n muoto koirilla on primaarinen. Tällöin puhutaan joko idiopaattisesta eli taustaltaan tuntemattomasta tai perinnöllisestä sairaudesta. 2 Dilatoiva kardiomyopatia on yleisempi isoilla koirilla. Tyypillisiä rotuja ovat dobermanni, bokseri, tanskandoggi, irlanninsusikoira ja newfoundlandinkoira. 3-6 Sekundaarinen DCM on koiralla harvinaisempi, esimerkkinä tauriininpuute amerikan -ja englannincockerspanieleilla. 7 Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa DCM:n viittaavia sydänmuutoksia. Selkeää syy-yhteyttä kilpirauhasen vajaatoiminnan ja DCM välillä ole kuitenkaan voitu todentaa. 1 DCM-diagnoosi perustuu sairaushistoriaan, yleistutkimukseen, sydämen ultraäänitutkimukseen sekä tarvittaessa sydänfilmiin ja röntgentutkimukseen. 8 Diagnostiikasta on ilmestynyt aikaisemmin artikkeli Suomen Eläinlääkärilehdessä. 9 Primaari DCM on hitaasti ete- Dilatoiva kardiomyopatia on yleinen suurten koirien sydänsairaus. Sairauteen liittyy pitkä oireeton vaihe. Oireet johtuvat sydämen vajaatoiminnasta ja/tai rytmihäiriöistä. Hoidon aikainen aloittaminen saattaa pidentää elinikää. Ennuste on oireellisessa vaiheessa rajallinen. Artikkeli saatu toimitukseen

8 nevä sairaus. DCM:n eteneminen voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen oireiden ja löydösten perusteella (taulukko 1). 2 Ensimmäinen vaihe tarkoittaa sitä, että koiralla on lisääntynyt riski sairastua sydänlihasrappeumaan. Tässä vaiheessa koiralla ei ole oireita eikä muutoksia sydämen kaikukuvauksessa tai sydänfilmitutkimuksessa. 2 Toisessa vaiheessa koira on edelleen oireeton. Nyt voidaan kuitenkin todeta ultraäänitutkimuksessa vasemman kammion laajentumaa ja supistumisvireyden heikentymistä. 2,10 Rytmihäiriöitä saattaa esiintyä jo toisessa vaiheessa. 11,12 Kammioperäiset rytmihäiriöt voivat johtaa koiran äkkikuolemaan ilman mitään muita edeltäviä löydöksiä. 2,6 Oireeton vaihe saattaa kestää 2 3 vuotta. 2,10 Kolmannessa vaiheessa ilmenevät sairaudelle tyypilliset oireet. Sydämen vajaatoimintaoireet alkavat ja pahentuvat usein hyvinkin nopeasti, päivien ja viikkojen aikana. Yleisesti oireet ilmenevät koiralla 6 9 vuoden iässä, mutta vaihtelu rotujen välillä on suuri. 2,13-16 Tyypilliset oireet liittyvät sydämen vasemmanpuolen pettämiseen. Oireita ovat rasituksensietokyvyn alentuminen, hengityksen tihentyminen levossa, yskä ja hengitysvaikeudet Toisinaan nähdään myös oikean puolen vajaatoimintaoireita, kuten nesteenkertymistä vatsaonteloon tai rintaonteloon. 3,18 Sydämen vajaatoimintaan voi liittyä kammioperäisiä rytmihäiriöitä ja nopeaa eteisvärinää Ennuste sairauden edettyä vajaatoimintavaiheeseen on yleensä varauksellinen. 2,16,18 Primaari DCM ei ole parannettavissa. Lääkityksen tarkoituksena on elämän laadun parantaminen ja eliniän pidentäminen. Viime aikoina tutkimukset ovat keskittyneet sairauden mahdollisimman aikaiseen diagnosointiin ja lääkityksen varhaiseen aloitukseen Kuvaamme primaarin DCM:n hoidosta tehtyjä kliinisiä tutkimuksia ja tutkimustuloksiin perustuvia TAULUKKO 1 TABLE Dilatoivan kardiomyopatian vaiheet I-III Dilated cardiomyopathy stages I-III Vaihe I Stage I Oireeton No signs Sydämen kaikukuvaus Echocardiography Ei löydöksiä No findings Sydänfilmi Electrocardiography Ei löydöksiä No findings Vaihe II Stage II Oireeton No signs Sydämen kaikukuvaus Echocardiography +/- Vasen kammio +/- Supistumisvireys +/- Left ventricle +/- Contractibility Sydänfilmi Electrocardiography +/- Kammiorytmihäiriöt +/- Hidas eteisvärinä +/- Ventricular arrhytmias +/- Slow atrial fibrillation Vaihe III Stage III Oireet Clinical signs Sydämen kaikukuvaus Echocardiography Vasen kammio Supistumisvireys Vasen eteinen Left ventricle Contractibility Left atrium Sydänfilmi Electrocardiography +/- Kammiorytmihäiriöt +/- Nopea eteisvärinä +/- Ventricular arrhytmias +/- Fast atrial fibrillation Modifioitu (modified from): O`Grady MR, O`Sullivan ML. Dilated cardiomyopathy: an update. Vet Clin North Am Small Anim Pract. 2004;34: (+/-): Löydös esiintyy yksin tai yhdessä muiden löydösten kanssa tai sitä ei todeta kaikilla. (+/-): Can be detected alone or with other findings or not found in all cases. hoitosuosituksia sairauden kolmessa edellä mainituissa vaiheessa. Luokituksen on tarkoitus toimia eläinlääkärin apuna suunniteltaessa asianmukaista lääkitystä oireiden ja löydösten perusteella sairauden eri vaiheissa oleville potilaille. DCM:n hoitosuositukset perustuvat edelleen pitkälti humaanipuolelta saatuun ja sovellettuun tietoon. Osa kirjallisuudessa esitetyistä koirien hoitosuosituksista ei välttämättä perustu kliiniseen tutkimukseen, vaan kyseessä saattaa olla kokemukseen perustuva asiantuntijan mielipide. 23 Vaikka DCM on pääpiirteiltään samantyyppinen eri roduilla, sairauden ilmenemisessä, oireissa ja ennusteessa on rotukohtaisia eroja. 16 Tietyllä rodulla saatuja tutkimustuloksia ei voida suoraan siirtää kaikkia rotuja koskevaksi. 2,21,24 Hyvin suunniteltuja prospektiivisia kliinisiä tutkimuksia tarvitaan, jotta hoitosuositukset voisivat perustua riittävään tutkimusnäyttöön. Tavallisimmin käytetyt lääkitykset annoksineen on esitelty taulukossa 2. HOITOSUOSITUKSET VAIHE I DCM-ALTTIUS Ensimmäisessä vaiheessa koira on oireeton eikä sydäntutkimuksessa todeta muutoksia sydämen toiminnassa, rakenteessa tai ryt- 124

9 missä. 2 Tietyn rotuisilla koirilla on kuitenkin todettu olevan suurempi riski sairastua DCM:an. Eurooppalaisessa aineistossa dobermanneista jopa 57 %:lla on dilatoiva kardiomyopatia. 5 Tämänhetkisen tiedon mukaan ei ole lääkitystä, jolla pystytään ehkäisemään primaarisen DCM:n kehittyminen. 23 Tärkeintä on siksi alttiiden koirien säännönmukainen seuranta. Tulevaisuudessa geenitestien toivotaan tunnistavan DCM:n perinnölliselle muodolle alttiit yksilöt. 25 VAIHE II OIREETTOMAN DCM:N HOITOSUOSITUKSET Toisessa vaiheessa koira on edelleen oireeton. Vaihetta kutsutaan oireettomaksi, prekliiniseksi tai okulttiksi. Oireeton vaihe on yleensä kestoltaan jopa 2 3 vuotta. Sen jälkeen sairaus voi edetä oireelliseen, kolmanteen vaiheeseen. 2 Viitteitä oireettomasta DCM:sta voidaan saada esimerkiksi rokotuksen yhteydessä teh- dyssä yleistutkimuksessa. Tällöin rutiiniauskultaatiossa saatetaan todeta lievä systolinen sivuääni tai rytmimuutoksia, jotka antavat aiheen epäillä isokokoisella koiralla mahdollista sydänsairautta. Huomioitavaa on, ettei oireetonta vaihetta voida sulkea pois tai diagnostisoida ainoastaan auskultaation ja röntgentutkimuksen perusteella. Diagnoosi perustuu sydämen kaikukuvauksissa todettavaan vasemman kammion laajentumaan ja supistumisvireyden laskuun tai sydänfilmissä todettuihin rytmihäiriöihin. 8,9,26 TAULUKKO 2 TABLE Dilatoivan kardiomyopatian hoitoon käytetyt lääkkeet ja annostukset koiralle. Treatment of dilated cardiomyopathy in dogs; medications and dosages. Lääkeaine Medication Inotroopit / inotropic drugs Pimobendaani (pimobendan) ACE-estäjät / ACE blockers Benatsepriili (benazepril) Imidapriili (imidapril) Ramipriili (ramipril) Diureetit/ diuretics Furosemidi ( furosemide) Spironolaktoni (spironolactone) Rytmihäiriölääkkeet / antiarrythmic drugs Amiodaroni (amiodarone) Atenololi (atenolol) Digoksiini (digoxin) Diltiatseemi (diltiazem) Lidokaiini ( lidocain) Meksiletiini (mexiletine) Sotaloli ( sotalol) Tukihoito / supportive therapy Tauriini (taurine) L-Karnitiini (L-carnitine) Annos Dosage mg/kg BID mg/kg SID-BID 0.25 mg/kg SID mg/kg SID 1-2 mg/kg BID 4-6 mg/kg bolus 1-2 mg/kg SID-BID 5-10 mg/kg BID x 7-14 pv, sitten 5 mg/kg SID mg/kg BID mg/kg BID mg/kg TID, aloitus alhainen, titraten 2 mg/kg bolus, max. 8 mg/kg 5-8 mg/kg TID 1-2 mg/kg BID 500 mg BID-TID 1-2 g BID-TID Antotapa Route PO PO PO PO PO IV/SC PO SID = annos kerran päivässä; BID = annos kahdesti päivässä; TID = annos kolmasti päivässä; PO = suun kautta; IV = suonensisäisesti; SC = nahanalaisesti PO PO PO PO IV PO PO PO PO Vasemman kammion laajentuma ja supistumisvireyden lasku Jos koiralla todetaan DCM:aan liittyviä muutoksia sydämen kaikukuvauksessa, harkitaan lääkityksen aloittamista. Lääkityksellä pyritään hidastamaan sairauden etenemistä ja siten myöhäistämään kongestiivisen vajaatoiminnan kehittymistä. 21,22 Tutkimusnäyttöön perustuvia lääkitysvaihtoehtoja oireettomassa vaiheessa koiralla ovat lähinnä pimobendaani ja angiotensiiniä muuttavan entsyymin estäjä (ACE-estäjä). Tutkimustieto aldosteroniestäjän (spironolaktoni) hyödystä oireettoman DCM:n hoidossa on edelleen puutteellinen, joten tämä lääke käsitellään vaiheessa III. Pimobendaani on bentsimidatsoli-pyridatsinonijohdos, jolla on sekä inotrooppinen että vasodilatoiva vaikutus. Pimobendaani vaikuttaa sydänlihakseen lisäämällä lihassolujen herkkyyttä kalsiumille ja estämällä fosfodiesteraasin tyyppi III -aktiviteettia. Vasodilatoiva vaikutus tulee fosfodiesteraasi III:n eston kautta. 27 Pimobendaanin vaikutus on siten sydämen supistumisvireyttä tehostava sekä esi- ja jälkikuormitusta vähentävä. Haittavaikutukset ovat harvinaisia, lähinnä ruuansulatuskanavaoireita, kuten oksentelua, ripulia ja ruokahaluttomuutta

10 Pimobendaanin hyödystä koirien sydämen vajaatoiminnan hoidossa sekä läppäsairaudessa että DCM-potilailla on paljon tutkimuksia. 24,28-30 Pimobendaanin käyttö vaikuttaa olevan hyödyllistä oireettomassa vaiheessa olevilla dobermanneilla. 21 Prospektiivisessa kaksoissokkotutkimuksessa (PROTECT) verrattiin oireettomia pimobendaanilääkityksellä olevia DCM-dobermanneja kontrolliryhmään, joka sai lumelääkettä. 21 Pimobendaaniryhmällä oli merkittävästi pidentynyt oireeton vaihe ennen sairauden etenemistä kongestiiviseen vajaatoimintaan tai äkkikuolemaan (718 vuorokautta verrattuna 441 vuorokauteen). Keskimääräinen elinikä oli myös vastaavasti pidempi pimobendaaniryhmällä (623 vuorokautta verrattuna 466 vuorokauteen). 21 Lääkityksen aloittamisen jälkeen pimobendaaniryhmällä todettiin myös sydämen kaikukuvauksessa merkittävä vasemman kammion koon pienentyminen. Muutosta pidettiin ennusteen kannalta positiivisena. Osalla koirista todettiin kammioperäisiä rytmihäiriöitä ennen tutkimuksen aloittamista, eikä pimobendaanilääkityksen todettu lisäävän näiden kammiolisälyöntien määrää tai äkkikuoleman riskiä. 21 Pimobendaanitutkimusten tuloksia oireettomilla dobemanneilla on syytä soveltaa harkiten muihin rotuihin. Lisää tutkimuksia pimobendaanin käytöstä DCM:n oireettomassa vaiheessa tarvitaan edelleen myös muilla roduilla. 21,23 Angiotensiiniä muuttavan entsyymin estäjien (ACE-estäjät) vaikutus perustuu reniini-aldosteroniangiotensiinisysteemissä (RAA) angiotensiini II:n muodostumisen estoon. Sydänsairauden edetessä elimistön neurohumoraaliset kompensaatiomekanismit, RAAsysteemi ja sympaattinen hermotus, aktivoituvat, ja saavat aikaan muun muassa kiertävän verivoluumin kasvun. Aluksi sydämelle hyödylliset kompensaatiomekanismit muuttuvat kroonistuessaan haitallisiksi. Angiotensiini II saa aikaan aldosteronin ja antidiureettisen hormonin erittymisen kautta ääreisverisuonten supistumista, veden ja natriumin takaisinimeytymistä munuaisissa, sydänlihaksen uudelleenmuotoutumista ja sidekudostumista. 31 ACE-estäjälääkityksellä pyritään estämään RAAS:n aktivoitumisen haitallisia vaikutuksia ja siten vähentämään sydämen kuormitusta, hidastamaan sairauden etenemistä ja pidentämään elinikää. 32 Suomessa koirille käytettyjä ACE-estäjiä ovat benatsepriili, imidapriili ja ramipriili. ACE-estäjät poistuvat elimistöstä pääasiassa munuaisten kautta, mutta koirilla on todettu benatsepriilin eliminaation tapahtuvan sekä munuaisten että maksan kautta. ACE-estäjien käyttöön liittyvät haittavaikutukset, kuten hyperkalemia, atsotemia, hypotensio tai ruuansulatuskanavan oireilu (ruokahaluttomuus, oksentelu), ovat harvinaisia. 31 ACE-estäjien käytöstä läppäsairauden eri vaiheissa on useita tutkimuksia ja suosituksia. 29,33,34 Oireettoman DCM:n hoidossa ACE-estäjistä koirilla on julkaistu yksi tutkimus, 22 jonka mukaan aloittamalla ACE-estäjälääkitys oireettomassa vaiheessa voidaan oireetonta vaihetta pidentää. Vaikka tulos vastaa ihmisillä saatuja arvioita ACE-estäjien hyödystä DCM:n aikaisessa hoidossa, tutkimus on kuitenkin retrospektiivinen ja tehty vain dobermanneilla. 22,32 Ihmisillä on oireettomassa vaiheessa todettu RAA-aktivaatio, mutta koirien oireettomassa DCM:ssä vastaavaa ei ole todettu. 22,35 ACEestäjien hyödyn arviointi DCM:n oireettomassa vaiheessa vaatii lisää prospektiivisia tutkimuksia muilla roduilla. Oireetonta DCM-potilasta tulee seurata säännöllisin väliajoin mahdollisten oireiden, kliinisen - ja sydäntutkimuksen avulla. Jos lääkitys aloitetaan oireettomassa vaiheessa, verinäytteistä suositellaan määritettäväksi munuaisarvot ja elektrolyytit ennen lääkityksen aloittamista ja kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta. Sen jälkeen verinäytekontrolli on suositeltavaa noin 3 6 kuukauden välein. 17,23 Rytmihäiriöt Rytmihäiriöiden hoitopäätöstä tehtäessä tulee huomioida rytmihäiriön vakavuusaste. Lisäksi huomioidaan, liittyykö rytmihäiriöön systolisen toiminnan heikentyminen ja/tai sydämen vajaatoimintamuutoksia, muut mahdolliset sairaudet rytmihäiriöiden taustalla sekä koiran ikä ja rotukohtaiset erityspiirteet. 19,23,26 Lääkityksen aloitusta harkittaessa tulee arvioida saavutettava hyöty ja lääkityksen riskit: pystytäänkö lääkityksellä vähentämään mahdollisia oireita ja poistamaan äkkikuoleman mahdollisuutta. 23 Koska varsinaiset tutkimusnäyttöön perustuvat hoitosuositukset perustuvat humaanitutkimuksiin tai dobermanneilla ja boksereilla tehtyihin retrospektiivisiin tutkimuksiin, hoitosuositukset ovat vain suuntaa-antavia ja päätös lääkityksestä tulee tehdä tapauskohtaisesti. DCM:aan saattaa liittyä kammioperäisiä rytmihäiriöitä sekä eteisvärinää. 12,36 Rytmihäiriödiagnoosi perustuu aina sydänfilmitutkimukseen, ja etenkin kammioperäisissä rytmihäiriöissä sydänfilmin pitkäaikaistallenne (Holter-tutkimus) on suositeltava. 11,37 Bokserit ja dobermannit ovat muita rotuja riskialttiimpia kammioperäisille rytmihäiriöille. 6,12 Rytmihäiriö voi esiintyä yksinomaisena muutoksena ilman, että ultraäänitutkimuksessa todettaisiin sydänlihasmuutoksia tai yhtä aikaa sydänlihasmuutosten kanssa. 12,36 Ennuste dobermanneilla ja boksereilla on huonompi, jos rytmihäiriöihin liittyy sydämen systolisen toiminnan heikkenemistä, sydämen laajentuma tai kongestiivisen vajaatoiminnan oireita. 36,38,39 126

11 Samoin ennuste on huonompi ja kiireellisesti tutkimukseen ohjaus tärkeää, jos koiralla on pyörtymisoireita. 36 Kammioperäisten rytmihäiriöiden merkitystä ja tarvetta rytmihäiriölääkitykseen voidaan parhaiten arvioida Holter-tutkimuksella. 10,11,19 Mikäli jo leposydänfilmi viittaa pahanlaatuisiin kammiolisälyöntimuutoksiin, jotka voivat lisätä äkkikuoleman riskiä, rytmihäiriölääkitys voidaan harkiten aloittaa jo leposydänfilmin muutosten perusteella. 40 Rotukohtaisia hoitosuosituksia on kirjallisuudessa esitetty dobermanneille ja boksereille, 19,26,40 mutta tutkimusnäyttö on edelleenkin puutteellista ja suositukset perustuvat usein kokemukseen. Oireettomassa vaiheessa lääkityksen päämääränä on vähentää rytmihäiriöstä johtuvia oireita (pyörtyminen, heikkous) ja ehkäistä äkkikuolemaa. Vaikkei millään rytmihäiriölääkityksellä voida täysin poistaa äkkikuoleman riskiä, lääkityksellä lienee mahdollista vähentää riskiä. 40 On huomioitava, että rytmihäiriölääkkeet voivat olla itsessään proarytmisia eli rytmihäiriöitä pahentavia. 40,41 Hoitosuositukset perustuvat riskiluokituksiin. Riskiä äkkikuolemalle lisäävät kammiolisälyöntisyyteen sekä pahanlaatuisiin kammioperäisiin rytmihäiriöihin liittyvä pyörtyily. 40 Pahanlaatuisina muutoksina pidetään nopeita kaksois- ja kolmoiskammiolisälyöntejä (yli 240 lyöntiä minuutissa), nopeita kammiotakykardiajaksoja (yli neljä lisälyöntiä nopeasti peräkkäin), bigemiaa (joka toinen lyönti lisälyönti) ja kammiolisälyöntien monimuotoisuutta. 38,40,42 Kammiotakykardiaa voi esiintyä lyhyinä jaksoina (non-sustained) tai pidempinä, yli 30 sekunnin jaksoina (sustained). 26,40 Yksittäisten kammiolisälyöntien merkitys riippuu niiden määrästä. Holtertutkimus on aina suositeltava, jos kammioperäisiin rytmihäiriöihin alttiilla rodulla todetaan leposydänfilmissä edes yksittäinen kammiolisälyönti. 11,43 Koirilla, joilla ei todeta sydämen laajentumaa, edes selkeästi lisääntyneiden yksittäisten lisälyöntien määrän ei oleteta lisäävän riskiä äkkikuolemalle. 40 Vastaavasti rytmihäiriölääkitystä suositellaan herkemmin jo lievemmissä muutoksissa, jos sydämen systolinen toiminta on heikentynyt ja/tai jos esiintyy edellä kuvattuja pahanlaatuisia muutoksia. 23 Yli 1000 yksittäistä kammiolisälyöntiä vuorokaudessa antaa aiheen lääkityksen harkitsemiseen, mutta esimerkiksi dobermanneilla yksittäisiä lisälyöntejä saatetaan sallia selkeästi enemmän ennen lääkityksen aloittamista. 40 Kammiolisälyöntisyys saattaa liittyä myös elimellisiin- tai systeemisairauksiin, jolloin hoitosuosituksiin vaikuttaa perussairaus. 17,40 Rytmihäiriötapauksissa onkin suositeltavaa tehdä yleis- ja verinäytetutkimus sekä tarvittaessa vatsaontelon ultraäänitutkimus sydäntutkimusten ohella, jotta muut kuin sydänperäiset rytmihäiriöt voidaan sulkea pois. 17 Toisaalta yksittäisiä kammiolisälyöntejä saattaa olla terveilläkin yksilöillä. 40,44 Erotusdiagnostiikassa on huomioitava etenkin dobermanneilla ja boksereilla, että pyörtymisoireita näillä roduilla voivat aiheuttaa myös kohtauksen omainen sydämen hidaslyöntisyys (bradykardia ) ja muut rytmihäiriöt. Tästä syystä sydänfilmitutkimukset ovat aina tarpeen ennen lääkityksen aloittamista. 6,39,45 Lääkityksenä oireettomaan kammioperäiseen rytmihäiriöön yleisimmin käytössä ovat suun kautta annettavat sotaloli, meksiletiini, betasalpaajat ja amiodaroni. 40,42,46 Hoitovaste kartoitetaan ottamalla leposydänfilmi tai kontrolli-holtertutkimus 2 3 viikon kuluttua lääkityksen alusta. Hoitovaste katsotaan hyväksi, jos kammiolisälyöntien määrä on vähentynyt vähintään 80 %:lla tai rytmihäiriöiden pahanlaatuisuus ja monimuotoisuus ovat vähentyneet. 37,40 Sotaloli on beeta- ja kaliumkanavasalpaaja, joka pidentää aktiopotentiaalin palautumisvaihetta ja refraktaariaikaa sekä vaikuttaa hidastavasti sinusrytmiin ja eteiskammiojohtumiseen. 47 Mahdollisia haittavaikutuksia ovat hypotensio, ruuansulatuskanavan oireet, apatia, maksatoksisuus, sydämen sykkeen aleneminen ja sydämen supistumisvireyden lasku. 37,47 Sotalolia suositellaan ensimmäiseksi vaihtoehdoksi suun kautta annettavana lääkkeenä kammioperäisen rytmihäiriön hoidossa muun muassa dobermanneilla ja boksereilla. 37 Jollei hoitovaste ole toivottu, sotaloliin voidaan yhdistää meksiletiiniin tai vaihtaa atenololimeksiletiiniyhdistelmään. 19,37 Meksiletiini on paljon käytetty ja tehokas rytmihäiriölääke kammioperäisten rytmihäiriöiden hoidossa, 48 mutta lääkkeen saatavuus on huono Suomessa. Meksiletiini toimii nopeiden natriumkanavien salpaajana. Koska käyttöön voi liittyä ruokahaluttomuutta tai ruuansulatuskanavan oireilua, meksiletiini tulee antaa ruuan kanssa. Haittavaikutusriskiä voidaan pienentää käyttämällä pienempää annosta yhdessä beetasalpaajan kanssa. Muita haittavaikutuksia ovat ataxia, nystagmus ja uneliaisuus. 48 Amiodaroni on tehokas rytmihäiriölääke, jota käytetään pääasiassa kammioperäisten rytmihäiriöiden hoitoon, mutta sillä on vaikutusta myös supraventrikulaarisiin rytmihäiriöihin. 41 Haittavaikutusten takia sitä kuitenkin käytetään viimeisenä vaihtoehtona, kun muilla rytmihäiriölääkityksillä ei saada riittävää vastetta. 41,48 Amiodaroni on kaliumkanavasalpaaja, minkä lisäksi sillä on myös muiden rytmihäiriölääkkeiden ominaisuuksia. Se pidentää aktiopotentiaalin kestoa ja refraktaariaikaa sekä hidastaa sinusrytmiä ja eteiskammiojohtumista. 48 Amiodaronin 127

12 käyttöön liittyviä haittavaikutuksia ovat maksatoksisuus ja vaikutukset kilpirauhasen toimintaan sekä ruuansulatuskanavan oireet. 41,49 Kraus ym. totesivat amiodaronia saavista dobermanneista jopa 45 %:lla haittavaikutuksia, kuten oksentelua ja syömättömyyttä. 41 Oireet kuitenkin hävisivät parissa päivässä lääkkeen lopettamisen jälkeen. Haittavaikutusriski näytti pahenevan annostusta suurennettaessa. Maksa-arvojen kontrolloimista suositellaan sekä ennen lääkityksen aloittamista että jatkossakin vähintään kuukausittain. 41 Atenololi on kammioperäisten rytmihäiriöiden hoidossa yleisimmin käytetty beetasalpaaja. 19 Atenololi vaikuttaa selektiivisesti beta-1 reseptoreihin, joten haittavaikutukset ovat vähäisempiä kuin ei-selektiivisillä beetasalpaajilla. Verenpaineen aleneminen ja väsymys ovat mahdollisia haittavaikutuksia. 47 Atenololi hidastaa eteiskammiojohtumista ja sinusrytmiä. 47 Kammioperäisten rytmihäiriöiden hoidossa atenololi on yksin harvoin riittävän tehokas. Yleensä sitä käytetään yhdessä meksiletiinin kanssa. Beetasalpaajia ei suositella käytettäväksi yhtä aikaa kalsiumsalpaajien kanssa. 47 Jättiroduilla, kuten irlanninsusikoirilla ja tanskandogeilla, saattaa esiintyä hidasta eteisvärinää (syke alle minuutissa) oireettomassa vaiheessa, jo ennen kuin sydämen kaikukuvauksessa todetaan muutoksia. 3-4,20 Eräässä tutkimuksessa todettiin eteisvärinä jopa 71 %:lla tutkimuksen tanskandogeista. 15 Hidaslyöntinen eteisvärinä ei yleensä edellytä hoitoa, mutta säännöllinen seuranta DCM muutosten varalta on suositeltavaa. 50 VAIHE III OIREELLISEN DCM:N HOITOSUOSITUKSET Kolmannessa vaiheessa DCM on edennyt sydämen vajaatoimintaan. Tällöin todetaan kongestiiviselle vajaatoiminnalle tyypilliset oireet (yskä, rasituksensietokyvyn heikentyminen, hengitysvaikeudet, mahdollisesti nesteen kertyminen vatsa- ja rintaonteloon). 16,17 Sydäntutkimuksissa todetaan kaikukuvauksessa pitkälle edenneet DCM-muutokset, kuten vasemman kammion laajentuma, ohutseinäisyys ja supistumisvireyden heikentyminen sekä vasemman eteisen laajentuma. Röntgenkuvissa todetaaan kongestiivisen vajaatoiminnan löydökset (sydämen laajentuma, keuhkopöhö). Tässä vaiheessa voi esiintyä myös kammioperäisiä rytmihäiriöitä tai laajentuneesta eteisestä johtuen nopeaa eteisvärinää. 17 Sydämen vajaatoiminta Kolmannessa vaiheessa lääkityksellä pyritään lieventämään sydämen vajaatoiminnan oireita sekä pidentämään elinikää. Kongestiivisen vajaatoiminnan kehittyessä lääkityksenä käytetään yleisesti suositeltua kolmoishoitoa: pimobendaania, ACE-estäjiä ja diureetteja. 17 Pimobendaani on hyvin siedetty lääkitys kongestiivista sydämen vajaatoimintaa sairastavilla koirilla. 24,28-30 Pimobendaanin maksimipitoisuus plasmassa saavutetaan noin 0,5 1 tunnin kuluttua lääkkeen annosta, joten pimobendaania voidaan käyttää myös akuuttilääkityksenä. 51 Pimobendaanin käytöstä DCM-vajaatoiminnan hoidossa on aikaisemmin kaksi prospektiivista verrokkitutkimusta, joissa pimobendaanilääkitystä verrataan lumelääkitykseen ja muihin sydänlääkkeisiin. 24,30 Dobermanneilla pimobendaanin on todettu parantavan elämänlaatua sekä pidentävän elinikää DCMpotilailla. 24,30 Tutkimukset DCM:n vajaatoimintavaiheessa koskevat lähinnä dobermanneja, joten mahdolliset rotukohtaiset erot voivat tulla esiin lisätutkimuksissa. ACE-estäjien hyödystä sydämen vajaatoiminnan hoidossa DCM-potilailla on olemassa ihmisillä ja koirilla selkeää tutkimusnäyttöä Ihmisillä ACE-estäjien on todettu merkittävästi vähentävän kuolleisuutta. 32 Koirilla ACE-estäjillä voidaan parantaa eliniän ennustetta DCM-vajaatoimintapotilailla verrattuna lumelääkitysryhmään. 33,34 Furosemidi on yleisimmin käytetty diureetti DCM-vajaatoiminnan hoidossa. Diureetit ovat oleellinen osa DCM-potilaan lääkitystä, kun sairaus on edennyt kongestiiviseen vajaatoimintaan, ja keuhkoödeeman hoidossa diureetit ovat ainoa varsinainen hoitokeino. 17,52 Furosemidi on loop-diureetti, jonka vaikutuspaikka on Henlen lingon nousevassa osassa. Furosemidin vaikutus perustuu natriumin, kaliumin ja kloridin kuljetusmekanismin estoon. Se lisää natriumin, kaliumin, kloridin, kalsiumin ja magnesiumin eritystä. Elektrolyyttien menetys aiheuttaa veden suodattumisen tubuluksiin ja seurauksena on lisääntynyt virtsaneritys ja kiertävän verivolyymin väheneminen. Kammionsisäinen paine täyttövaiheessa vähenee helpottaen kongestiivisen vajaatoiminnan oireita, keuhkoödeemiä ja askitesta. 52 Loop-diureetit ovat potenteimpia diureettien ryhmästä. 52 Suonensisäisesti annettaessa vaikutus alkaa noin 5 minuutissa ja lääke saavuttaa suurimman vaikutuksensa noin 30 minuutissa. Suun kautta annottaessa vaikutus alkaa tunnin kuluessa ja kestää 6 8 tuntia. ACE-estäjien ja positiivisten inotrooppien samanaikainen käyttö vähentää furosemidin tarvetta, joten normaaliannosta alhaisemmatkin annokset voivat riittää. 34 Tavoitteena on löytää sairauden vaiheeseen sopiva, mahdollisimman pieni furosemidiannos, jolla oireet pysyvät poissa. Usein furosemidin aiheuttamat haittavaikutukset liittyvät suuren annoksen tai pitkäaikaisen käytön aiheuttamiin neste- tai elektrolyyttihäiriöihin. Hypokalemian kehitty- 128

13 minen on kuitenkin harvinaista. 52 Huomioitavaa on, että käytettäessä ACE-estäjälääkitystä samanaikaisesti, riski akuutin munuaisvian kehittymiselle kasvaa, joten munuaisarvojen seuranta on tärkeää. 17,52 Spironolaktoni on kaliumia säästävä diureetti ja aldosteronireseptorin salpaaja. Spironolaktonin vaikutuspaikka on distaalisessa tubuluksessa. Sitä ei käytetä yksinomaisena diureettina sydänpotilailla, koska se on suhteellisen heikko diureetti. 53 Spironolaktoni voidaan katsoa aiheelliseksi aldosteronivaikutusten, kuten sydänlihaksen sidekudostumisen ja uudelleenmuotoutumisen hidastamisessa, sillä ACE-estäjä ei täysin estä aldosteronin muodostumista sydämenvajaatoimintapotilailla. 53 Spironolaktonia käytettäessä haittavaikutukset ovat harvinaisia. Hyperkalemian riski yhdistelmähoidossa ACE-estäjien kanssa on pieni. Spironolaktonin käytöstä DCM-koirilla ei ole olemassa kliinisiä tutkimuksia. Suositukset perustuvat lähinnä ihmisillä saatuun tietoon ja asiantuntijasuosituksiin. Ihmisillä spironolaktoni on todettu hyödylliseksi sydämen vajaatoimintapotilailla. 32 Koirilla, joilla oli läppäsairauden aiheuttama sydämen vajaatoiminta, spironolaktoni hidastaa sairauden etenemistä ja vähentää kuolleisuutta. 54 Karvediloli on beetasalpaaja, jonka on ihmisillä todettu parantavan sydämen systolista toimintaa ja pidentävän elinikää. 32,55 Sydämen vajaatoiminnassa karvedilolin vaikutus perustuu sen sympaattista aktivaatiota ja sydänlihaksen työtaakkaa vähentävään vaikutukseen. Tutkimustieto karvedilolin käytöstä koirien DCM:n vajaatoimintavaiheen hoidossa on vähäistä, eikä selkeää hyötyä koirilla ole todettu. 47,56 Lääke vaikuttaa hyvin siedetyltä koirilla, ja ihmisillä saatu tieto puoltaa lisätutkimusten tarvetta myös koirilla. Karvediloli ei ole rutiinikäytössä koiran DCM:n hoidossa. Sydämen vajaatoimintaa sairastavan DCM-potilaan tilaa tulee seurata säännöllisillä kontrolleilla, jotta mahdollisiin oireiden pahentumisiin ja lääkeannosten muutoksiin voidaan reagoida ajoissa. 17 Tärkeänä osana on omistajan ohjaus koiransa tarkkailuun. Tämän tulee esimerkiksi seurata koiran yskäoireita ja hengitystiheyttä levossa (normaali alle 30 kertaa minuutissa). Perusverinäytetutkimus on syytä tehdä ennen lääkityksen aloittamista, ja kontrollikäynneillä on syytä määrittää etenkin munuaisten toimintaa ja elektrolyyttitasoa. Sydämen vajaatoimintalääkitystä joudutaan säätelemään sekä mahdollisten sivuoireiden, kuten diureettien aiheuttaman lisääntyneen juomisen ja virtsaamisen, että sairauden etenemisestä johtuvan oireiden pahentumisen takia. 23 Rytmihäiriöt Kammioperäiset rytmihäiriöt saattavat liittyä DCM:n vajaatoimintavaiheeseen. Tällöin lääkityksessä noudatetaan samoja hoitosuosituksia kuin oireettomassa vaiheessa. 17,38 Hoitopäätökseen ja lääkityksen valintaan vaikuttavat sydämen vajaatoiminnan vakavuusaste, potilaan yleiskunto ja rytmihäiriön pahanlaatuisuus. 17 Sydämen vajaatoimintapotilaalla DCM:ssa sydämen supistuvuus on selkeästi alentunut. Tämä tulee ottaa huomioon käytettäessä sotalolia tai amiodaronia, jotka ovat negatiivisia inotrooppeja. 37,57 Jos koiralla on akuutti oireileva kammiotakykardia, ensiapulääkityksenä käytetään lidokaiinia suonensisäisesti. Pitkäaikaishoidossa käytetään sydämen vajaatoimintalääkityksen ohella suun kautta annettavia rytmihäiriölääkkeitä yksin tai yhdistelmänä (sotaloli, meksiletiini, atenololi tai amiodaroni). 17,37 Sydämen vajaatoimintapotilasta, jolla on lisäksi rytmihäiriöitä, on seurattava säännöllisin kontrollein. Lidokaiinia käytetään akuuttia hoitoa vaativan kammiotakykardian hoidossa. Tehokkain vaikutus saavutetaan lyhyen puoliintumisajan takia laskimonsäisesti annettaessa. 48 Vaikka se alentaa kammioiden supistuvuutta suurilla annoksilla, tavanomaisella hoitoannoksella sen ei pitäisi vaikuttaa sydänlihaksen supistuvuuteen tai systeemiseen verenpaineeseen. Lidokaiinin yliannostus voi aiheuttaa neurologisia oireita, ataksiaa, nystagmusta, oksentelua ja väsyneisyyttä. Sivuoireet yleensä helpottavat minuuttien sisällä, kun lääkitys lopetetaan. 48 DCM:n vajaatoimintavaiheessa vasen eteinen laajenee. Tämän katsotaan altistavan nopealle eteisvärinälle (syke yli minuutissa). 50 Eteisvärinä on tyypillinen löydös DCM-potilaalla, jolla on myös kongestio-oireita. Auskultaatiossa todetaan nopea, kaoottinen rytmi, ja diagnoosi varmistetaan aina sydänfilmillä. Dobermanneilla eteisvärinän on todettu olevan negatiivinen tekijä ennustetta asetettaessa. 58 Rytmihäiriölääkityksellä pyritään ensisijaisesti hidastamaan eteisvärinää (syke alle 150 minuutissa) normaalisykkeiseksi eteisvärinäksi. 50 Lääkityksenä käytetään eteiskammiojohtumista hidastavia lääkkeitä, kuten digoksiinia, kalsiumkanava- ja beetasalpaajia. 59 Kirjallisuuden mukaan on mahdollista yrittää saada eteisvärinä muutettua sinusrytmiksi lääkityksellä tai anestesiassa tehtävän fibrillaation avulla. 50,60 Haittavaikutukset koirilla vaikuttavat kuitenkin olevan suuremmat kuin pelkkään sykkeen hidastamiseen käytettävillä rytmihäiriölääkkeillä. Lääkkeistä amiodaroni vaikuttaa tällä hetkellä olevan potentiaalinen hoitovaihtoehto rytminkääntöä harkittaessa, 60 mutta rytminkääntö ei ole tällä hetkellä yleisesti käytössä. Digoksiini on positiivinen inotrooppi, jonka vaikutus perustuu solunsisäisen kalsiumpitoisuuden nousuun natrium-kaliumpumpun toiminnan eston myötä. Digoksiinilla on melko heikko vaikutus 129

14 verrattuna muihin inotrooppeihin, kuten pimobendaaniin. 27 Tällä hetkellä digoksiinin tärkein indikaatio on koirilla nopean eteisvärinän hoito, sillä lääkitys hidastaa eteiskammiojohtumista ja sinussolmukkeen toimintaa hidastaen sykettä. Digoksiinia ei tule antaa potilaille, joilla ilmenee kammiolisälyöntisyyttä. 27 Digoksiini on eteisvärinän hoidossa ensisijainen valinta, mutta yksinään se ei yleensä riitä kontrolloimaan sydämen sykettä. Tämän takia digoksiinin kanssa käytetään yleensä joko diltiatseemia tai atenololia. 59 Digoksiinin ja diltiatseemin yhtäaikaisella aloittamisella on saatu hyvä hoitovaste dobermannien eteisvärinän hoidossa. 59 Rytmihäiriölääkityksessä digoksiiniannos on pieni, ja sivuvaikutukset (syömättömyys, oksentelu, ripulointi ja apatia) siten harvinaisempia. 48 Diltiatseemi on kalsiumkanavasalpaaja, joka estää kalsiumionien kulkua sydänlihaksen ja verisuonien sileän lihaksen hitaissa L-kalsiumkanavissa ja vaikuttaa siten solunsisäiseen kalsiumtasapainoon. Lääke hidastaa sinussolmukkeen tahdistinta ja eteiskammiojohtumista, laajentaa verisuonia, vähentää ääreisvastusta ja vaikuttaa lievästi sydänlihaksen supistumisvireyteen. 61 Kalsiumsalpaajista diltiatseemia käytetään rytmihäiriölääkityksenä nimenomaan eteisperäisissä rytmihäiriöissä. 59 Vaikutus on voimakkaampi vaurioituneessa sydänsolussa ja sydämen lyöntitiheyden ollessa nopea. Diltiatseemiannosta lisätään vähitellen hoitovasteen mukaan. 48 Atenololi on diltiatseemille vaihtoehtoinen lääkitys nopean eteisvärinän hoidossa joko yksinään tai digoksiiniin yhdistettynä. 59 TUKIHOITO Tauriini- ja karnitiinilisästä ei ole yleensä hyötyä hoidossa, jos kyseessä on primaari DCM ja tyypillinen rotu, kuten dobermanni. 1,62,63 Vollmar ym. tutkivat irlanninsusikoirien veren tauriinipitoisuutta ja sen mahdollista yhteyttä DCM:n syntyyn. 62 Merkittävää yhteyttä veren pienen tauriinipitoisuuden ja DCM:n kehittymisen välillä ei ollut. 62 Tauriinimääritystä plasmasta tai koko verestä kuitenkin suositellaan, jos DCM todetaan roduilla, joilla sairauden on todettu liittyvän tauriinin puutteeseen, jos DCM todetaan epätyypillisellä rodulla tai jos sairastunut koira on ollut yksipuolisella tai vähän proteiinia sisältävällä dieetillä (esimerkiksi lammas riisikotiruoka tai kasvisruoka). 7,63 Tauriinikapseleita on saatavilla erikoisvalmisteena apteekeista. Karnitiinipitoisuus veressä ei korreloi pitoisuuteen sydänlihaksessa, joten ravintolisän anto on lähinnä potilaskohtainen kokeilu. 64 Karnitiinin hyöty DCMpotilailla saattaa perustua sydänlihaksen energian saannin parantamiseen. 63 Karnitiinivalmisteita on saatavissa ilman reseptiä. DCM:n vajaatoimintavaiheeseen liittyy usein sydänperäistä laihtumista ja kuihtumista, kaheksiaa. 63 Ravinnon tulisi sisältää riittävästi hyvänlaatuisia proteiineja sekä kohtuullisen määrän kaloreita. Vähäsuolainen ravinto on suositeltavaa, mutta liiallinen suolan rajoitus saattaa heikentää ruuan maistuvuutta. Suolapitoisuuden rajoittaminen oireettomassa vaiheessa ei ole suositeltavaa, koska se saattaa aiheuttaa neurohumoraalista aktivaatiota. 63 Omega-3-rasvahapoilla on positiivinen vaikutus sydämenvajaatoiminnasta kärsivien koirien yleiskuntoon, sydänperäiseen kakeksiaan, ruokahaluun ja mahdollisesti rytmihäiriöihin, 63,65 joten kalaöljyä ja rasvahappolisää voi suositella. Vitamiinilisien merkitys koirilla ja kissoilla sydänsairauksien tukihoitona vaatii tutkimusta. Magnesiumin puutteen epäillään altistavan rytmihäiriöille ja johtavan sydänsairauden pahenemiseen ihmisillä ja koirilla, mutta tutkimustietoa koirien rytmihäiriöiden hoidosta ja magnesiumista ei ole. ENNUSTE Eliniän ennuste on DCM-vajaatoimintavaiheessa rajallinen lääkityksestä huolimatta. Ennuste vaihtelee rotukohtaisesti. Dobermanneilla se on selkeästi huonoin. 58,66 Sydämen vajaatoimintaan liittyvän eteisvärinän ja askiteksen on todettu heikentävän ennustetta. 58 Suurin osa koirista menehtyy äkillisesti tai lopetetaan huonon hoitovasteen takia. Erityisesti dobermanneilla on lisääntynyt äkkikuoleman riski. 16 Mitä nuorempi koira on sairauden puhjetessa, sitä huonompi on ennuste. 67 Koska DCM:n vajaatoimintavaihe on yleensä nopea ja johtaa koiran kuolemaan, on tutkimuksissa viime aikoina pyritty löytämään keinoja sairauden mahdollisimman aikaiseen toteamiseen ja selvittämään varhaista hoidon aloittamista. Nykyisten tutkimusten mukaan voidaan mahdollisesti pidentää oireetonta vaihetta ja siten parantaa sairauden ennustetta. Riskirotujen säännöllinen, vuosittain tapahtuva tarkastus ja jalostukseen käytettävien yksilöiden seulonta ovat tärkeitä tekijöitä oireettomien potilaiden diagnosoinnissa. KIRJOITTAJIEN OSOITTEET Susanna Martikainen, ELL Mevet Oy, Höyläämötie 5, Helsinki Artikkeli kuuluu kirjoittajan erikoistumisopintoihin Maria Wiberg, ELT, pieneläinsisätautiopin dosentti Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUS 1. Tidholm A, Häggstrom J, Borgarelli M, Tarducci A. Canine idiopathic dilated cardiomyopathy. Part I: Aetiology, clinical characteristics, epidemiology and pathology. Vet J. 2001;162:

15 2. O`Grady MR, O`Sullivan ML. Dilated cardiomyopathy: an update. Vet Clin North Am Small Anim Pract. 2004;34: Vollmar AC. The prevalence of cardiomyopathy in the Irish wolfhound: a clinical study of 500 dogs. J Am Anim Hosp Assoc. 2000;36: Stephenson HM, Fonfara S, Lopez- Alvarez J, Cripps P, Dukes-McEwan J. Screening for dilated cardiomyopathy in Great Danes in the United Kingdom. J Vet Intern Med. 2012;26: Wess G, Schulze A, Butz V, Simak J, Killich M, Keller LJ ym. Prevalence of dilated cardiomyopathy in Doberman Pinschers in various age groups. J Vet Intern Med. 2010;24: Basso C, Fox PR, Meurs KM, Towbin JA, Spier AW, Calabrese F ym. Arrhytmogenic right ventricular cardiomyopathy causing sudden cardiac death in Boxer dogs: new model of human disease. Circulation 2004; 109: Kittleson MD, Keene B, Pion PD, Loyer CG. Results of the multicenter spaniel trial (MUST): taurine and carnitine-responsive dilated cardiomyopathy in American coccerspaniels with decreased plasma taurine concentration. J Vet Int Med. 1997;11: Dukes-McEwan J, Borgarelli M, Tidholm A. Proposed guidelines for the diagnosis of canine idiopathic dilated cardiomyopathy. The ESVC taskforce for canine dilated cardiomyopathy. J Vet Cardiol. 2003;5: Granholm S, Järvinen AK. Kardiomyopatiat kliinisiä, diagnostisia ja jalostuksellisia näkökohtia. Osa 1. Koiran dilatoiva kardiomyopatia. Suomen Eläinlääkäril. 2009;115: Calvert CA, Jacobs GJ, Smith DD, Rathbun SL, Pickus CW. Association between results of ambulatory electrocardiography and development of cardiomyopathy during long-term follow-up of Doberman Pinschers. J Am Vet Med Assoc. 2000;216: Wess G, Schulze A, Geraghty N, Hartmann K. Ability of a 5-minute electrocardiography (ECG) for predicting arrhythmias in Doberman Pinschers with cardiomyopathy in comparison with a 24-hour ambulatory ECG. J Vet Intern Med. 2010; 24: Calvert CA, Jacobs G, Pickus CW, Smith DD. Results of ambulatory electrocardiography in overtly healthy Doberman Pinschers with echocardiographic abnormalities. J Am Vet Med Assoc 2000;217: Tidholm A. Survival in dogs with dilated cardiomyopathy and congestive heart failure treated with digoxin, furosemide and propranolol: a retrospective stury of 62 dogs. J Vet Cardiol. 2006;4: Borgarelli M, Santilli RA, Chiavegato D, D Agnolo G, Zanatta R, Mannelli A ym. Prognostic indicators of dogs with dilated cardiomyopathy. J Vet Intern Med. 2006;20: Meurs KM, Miller MW, Wright NA. Clinical features of dilated cardiomyopathy in Great Danes and results of pedigree analysis: 17 cases ( ). J Am Vet Med Assoc. 2001;218: Martin MVS, Johnson MVS, Celona B. Canine dilated cardiomyopathy: a retrospective study of signalment, presentation and clinical findings in 369 cases. J Small Anim Pract. 2009;50: Hogan DF, Green HW. Dilated cardiomyopathy in dogs. Kirjassa: Bonagura JD, Twedt DC, toim. Kirk`s Current Veterinary Therapy XIV. 14. painos. St. Louis: Saunders Elsevier; 2009, Petric AD, Stabej P, Zemva A. Dilated cardiomyopathy in Doberman Pinschers: survival, causes of death and a pedigree review in a related line. J Vet Cardiol. 2002;4: Meurs KM, Spier AW. Cardiomyopathy in Boxer dog. Kirjassa: Bonagura JD, Twedt DC, toim. Kirk`s Current Veterinary Therapy XIV. 14. painos. St. Louis: Saunders Elsevier; 2009: Brownlie SE, Cobb MA. Observations on the development of congestive heart failure in Irish wolfhounds with dilated cardiomyopathy. J Small Anim Pract. 1999;40: Summerfield NJ, Boswood A, O Grady MR, Gordon SG, Dukes-McEwan J, Oyama MA ym. Efficacy of pimobendan in the prevention of congestive heart failure or sudden death in Doberman pinchers with preclinical dilated cardiomyopathy (The PROTECT Study). J Vet Intern Med 2012;26: O Grady MR, O Sullivan ML, Minors SL, Horne R. Efficacy of benazepril hydrochloride to delay the progression of occult dilated cardiomyopathy in Doberman pinchers. J Vet Intern Med 2009;23: O`Sullivan ML, O`Grady MR toim. Back to ACVIM Cardiology Post-Graduate Course: Treatment of dilated cardiomyopathy. Konferenssikokoelmassa: American College of Veterinary Internal Medicine; ; New Orleans, USA. 24. Fuentes VL, Corcoran B, French A, Schober KE, Kleemann R, Justus C. A double-blind, randomized, placebocontrolled study of pimobendan in dogs with dilated cardiomyopathy. J Vet Intern Med 2002;16: Meurs K. Canine Familial DCM - What s New.Konferenssiesitysten kokoelmassa: Proceedings of the 21st ECVIM-CA ; Sevilla, Espanja. 26. Calvert CA, Meurs KM. Cardiomyopathy in doberman pinschers. Kirjassa: Bonagura JD, Twedt DC,toim. Kirk`s current veterinary therapy XIV. 14.p. St.Louis: Saunders Elsevier; 2009, Fuentes, VL. Inotropes: Inodilators. Kirjassa: Ettinger SJ, Feldman EC, toim. Textbook of veterinary internal medicine. 7. painos. St Louis: Saunders; 2010, Smith PJ, French AT, Van Israël N, Smith SG, Swift ST, Lee AJ ym. Efficacy and safety of pimobendan in canine heart failure caused by myxomatous valve disease. J Small Anim Pract 2005;46: Häggström J, Boswood A, O Grady M, Jöns O, Smith S, Swift S ym. Effect of pimobendan or benazepril hydrochloride on survival times in dogs with congestive heart failure caused by naturally occurring myxomatous mitral valve disease: The QUEST Study. J Vet Intern Med 2008;22: O Grady MR, Minors SL, O Sullivan ML, Horne R. Effect of pimobendan on case fatality rate in Dobermann Pinschers with congestive heart failure caused by dilated cardiomyopathy. J Vet Intern Med 2008;22: Bulmer BJ. Angiotensin converting enzyme inhibitors and vasodilators. Kirjassa: Ettinger SJ, Feldman EC, toim. Textbook of Veterinary Internal Medicine. 7. painos. St Louis: Saunders; 2010, Hunt SA, Abraham WT, Chin MH, Feldman AM, Francis GS, Ganiats TG ym. Focused update incorporated into the ACC/AHA 2005 guidelines for the diagnosis and management of heart failure in adults; a report of the American College of Cardiology Foundation/ American Heart Association Task Force on practice guidelines developed in collaboration with the International Society for Heart and Lung Tranplantation. J Am Coll Cardiol 2009;53:e1 e The IMPROVE Study Group. Acute and short-term hemodynamic, echocardiographic, and clinical effects of enalapril maleate in dogs with naturally acquired heart failure: Results of the invasive multicenter prospective veterinary evaluation of enalapril study. J Vet Intern Med 1995;9: The COVE Study Group. Controlled clinical evaluation of enalapril in dogs with heart failure: results of the cooperative veterinary enalapril study group. J Vet Intern Med 1995;9: Borgarelli M, Tarducci A, Tidholm A, Häggström J. canine idiopathic dilated cardiomyopathy. Part II: Pathophysiology and therapy. Vet J. 2001;162: Palermo V, Stafford Johnson MJ, Sala E, Brambilla PG, Martin MW. Cardiomyopathy in Boxer dogs: A retrospective study of the clinical presentation, diagnostic findings and survival. J Vet Cardiol. 2011;13: Meurs KM, Spier AW, Wright NA, Atkins CE, DeFrancesco TC, Gordon SG ym. Comparison of the effects of four 131

16 antiarrhytmic treatments for familiar ventricular arrhytmias in boxers. J Am Vet Med Assoc. 2002; 221: Calvert CA, Hall G, Jacobs G, Pickus C. Clinical and pathologic findings in Doberman Pinchers with occult cardiomyopathy that died suddenly or developed congestive heart failure: 54 cases ( ). J Am Vet Med Assoc. 1997;210: Mõtsküla PF, Linney C, Palermo V, Connolly DJ, French A, Dukes McEwan J ym. Prognostic value of 24-hour ambulatory ECG (Holter) monitoring in Boxer Dogs. J Vet Intern Med 2013;27: Meurs KM. Boxer dog cardiomyopathy: an update. Vet Clin North Am Small Anim Pract. 2004;34: Kraus MS, Thomason JD, Fallaw TL, Calvert CA. Toxicity in Doberman Pinchers with ventricular arrhytmias treated with amiodarone ( ). J Vet Intern Med. 2009;23: Calvert CA, Brown J. Influence of antiarrhytmia therapy on survival times of 19 clinically healthy Doberman Pinschers with dilated cardiomyopathy that experienced syncope, ventricular tachycardia,and sudden death ( ). J Am Anim Hosp Assoc. 2004;40: Meurs KM, Spier AW, Wright NA, Hamlin RL. Comparison of in-hospital versus 24-hour ambulatory electrocardiography for detection of ventricular premature complexes in mature Boxers. J Am Vet Med Assoc. 2001;218: Stern JA, Meurs KM, Spier AW. Ambulatory electrocardiographic evaluation of clinically normal adult Boxers. J Am Vet Med Assoc. 2010;4: Thomason JD, Kraus MS, Surdyk KK. Bradycardia-associated syncope in 7 boxers with ventricular tachycardia ( ). J Vet Intern Med. 2008;22: Caro-Vadillo A, García-Guasch L, Carretón E, Montoya-Alonso JA, Manubens J. Arrhytmogenic right ventricular cardiomyopathy in Boxer dogs: a retrospective study of survival. Vet Rec. 2013;172: Gordon SG. Beta blocking agents. Kirjassa: Ettinger SJ, Feldman EC, toim. Textbook of Veterinary Internal Medicine. 7. painos. St Louis: Saunders; 2010, Ettinger SJ. Therapy of arrhythmias. Kirjassa: Ettinger SJ, Feldman EC, toim. Textbook of Veterinary Internal Medicine. 7. painos. St Louis: Saunders; 2010, Jacobs G, Calvert C, Kraus M. Hepatopathy in 4 dogs treated with amiodarone. J Vet Intern Med. 2000;14: Gelzer A, Kraus M. Management of atrial fibrillation. Vet Clin North Am Small Anim Pract. 2004;34: Fuentes VL. Use of pimobendan in the management of heart failure. Vet Clin Small Anim. 2004;34: Schroeder NA. Diuretics. Kirjassa: Ettinger SJ, Feldman EC, toim. Textbook of Veterinary Internal Medicine. 7. painos. St Louis: Saunders; 2010, Swift S. Aldosterone inhibitors. Kirjassa: Ettinger SJ, Feldman EC, toim. Textbook of Veterinary Internal Medicine. 7. painos. St Louis: Saunders; 2010, Bernay F, Bland JM, Häggström J, Baduel L, Combes B, Lopez A ym. Efficacy of spironolactone on survival in dogs with naturally occurring mitral regurgitation caused by myxomatous mitral valve disease. J Vet Intern Med. 2010;24: Packer M, Coats AJ, Fowler MB, Katus HA, Krum H, Mohacsi P ym. Effect of carvedilol on survival in severe chronic heart failure. N Engl J Med. 2001;344: Oyama MA, Sisson DD, Prosek R, Bulmer BJ, Luethy MW, Fuentes VL. Carvedilol in dogs with dilated cardiomyopathy. J Vet Intern Med. 2007;21: Pedro B, López-Alvarez J, Fonfara S, Stephenson H, Dukes-McEwan J. Retrospective evaluation of the use of amiodarone in dogs with arrhythmias (from 2003 to 2010). J Small Anim Pract. 2012;53: Calvert CA, Pickus CW, Jacobs GJ, Brown J. Signalment, survival and prognostic factors in Doberman Pinchers with end stage cardiomyopathy. J Vet Intern Med. 1997;11: Gelzer AR, Kraus MS, Rishniw M, Moïse NS, Pariaut R, Jesty SA ym. Combination therapy with digoxin and diltiazem controls ventricular rate in chronic atrial fibrillation in dogs better than digoxin or diltiazem monotherapy: randomized crossover study in 18 dogs. J Vet Intern Med. 2009;23: Saunders AB, Miller MW, Gordon SG, Van De Wiele CM. Oral amiodarone therapy in dogs with atrial fibrillation. J Vet Intern Med. 2006;20: Tidholm A. Calcium channel blockers. Kirjassa: Ettinger SJ, Feldman EC, toim. Textbook of Veterinary Internal Medicine. 7. painos. St Louis: Saunders; 2010, Vollmar AC, Fox PR, Servet E, Biourge V. Determination of the prevalence of whole blood taurine in Irish wolfhound dogs with and without echocardiographic evidence of dilated cardiomyopathy. J Vet Cardiol. 2013;15: Freeman LM, Rush JE. Nutritional modulation of heart disease. Kirjassa: Ettinger SJ, Feldman EC, toim. Textbook of Veterinary Internal Medicine. 7. painos. Philadelphia: Saunders; 2010: Keene BW, Panciera DP, Atkins CE, Regitz V, Schmidt MJ, Shug AL. Myocardial L-carnitine deficiency in family of dogs with dilated cardiomyopathy. J Am Vet Med Assoc. 1991;198: Smith CE, Freeman LM, Rush JE, Cunningham SM, Biourge V. Omega-3 fatty acids in Boxer Dogs with arrhytmogenic right ventricular cardiomyopathy. J Vet Intern Med. 2007;21: Martin MW, Stafford Johnson MJ, Strehlau G, King JN. Canine dilated cardiomyopathy: A retrospective study of prognostic findings 367 clinical cases. J Small Anim Pract. 2010;51: Tidholm A, Svensson H, Sylven C. Survival and prognostic factors in 189 dogs with dilated cardiomyopathy. J Am Anim Hosp Assoc. 1997;33:

17 meloksikaami Nupoutuksesta aiheutuva kipu kestää kauemmin kuin paikallispuudutuksen vaikutus 1 Nupoutuksen jälkeisen kivun lievitykseen Oriolan nro Valmiste Pakkaus TMH (alv 0%) TMH (alv 10%) METACAM vet 20 mg/ml inj. naudoille, sioille ja hevosille 50 ml 28,68 31,55 Metacam 20 mg/ml injektioneste, liuos naudoille, sioille ja hevosille Vaikuttava-aine: Meloksikaami Kohde-eläinlaji: Nauta, sika ja hevonen. Käyttöaiheet kohde-eläinlajeittain: Nauta: Naudoilla vähentämään kliinisiä oireita akuuteissa hengitystieinfektioissa yhdessä asianmukaisen antibioottilääkityksen kanssa. Yli viikon ikäisille vasikoille ja ei-laktoivalle nuorkarjalle vähentämään ripulin kliinisiä oireita yhdessä oraalisen nestehoidon kanssa. Vasikoille nupoutuksen jälkeisen kivun lievitykseen. Tukihoitona akuutin mastiitin hoidossa yhdessä antibioottilääkityksen kanssa. Sika: Tulehdus- ja kipuoireiden (ontumisen) lievitys ei-infektiivisissä liikuntaelinten sairauksissa. Tukihoitona porsimisen jälkeisessä verenmyrkytyksessä ja toksemiassa (MMA-syndroomassa) yhdessä asianmukaisen antibioottilääkityksen kanssa. Hevonen: Tulehdusreaktion vähentäminen ja kivun lievittäminen sekä akuuteissa että kroonisissa luusto-lihassairauksissa. Hevosen ähkyyn liittyvän kivun lievittäminen. Vasta-aiheet: Ei saa käyttää tiineillä tai laktoivilla tammoilla, eikä alle 6 viikon ikäisillä varsoilla. Ei saa käyttää eläimille, joilla on maksan, sydämen tai munuaisten vajaatoiminta tai verenvuototaipumusta, tai jos eläimellä epäillään olevan mahasuolikanavan haavaumia. Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. Ei saa käyttää alle viikon ikäisille naudoille ripulin hoidossa. Yhteisvaikutukset: Ei saa antaa yhdessä glukokortikoidien, muiden steroideihin kuulumattomien tulehduskipulääkkeiden tai antikoagulanttien kanssa. Annostus ja antotapa: Nauta: Kerta-annoksena nahan alle tai laskimonsisäisesti 0,5 mg meloksikaamia painokiloa kohti (= 2,5 ml/100 kg) yhdistettynä asianmukaiseen antibioottilääkitykseen tai oraaliseen nestehoitoon. Sika: Kerta-annoksena lihaksensisäisesti 0,4 mg meloksikaamia painokiloa kohti (= 2,0 ml/100 kg) yhdistettynä asianmukaiseen antibioottilääkitykseen. Tarvittaessa annos voidaan uusia 24 tunnin kuluttua. Hevonen: Kerta-annoksena suonensisäisesti 0,6 mg meloksikaamia painokiloa kohti (= 3,0 ml/100 kg). Tulehdusreaktion ja kivun lievittämisessä akuuteissa ja kroonisissa luusto lihassairauksissa jatkohoitona voidaan käyttää Metacam 15 mg/ml oraalisuspensiota hevoselle annoksella 0,6 mg meloksikaamia painokiloa kohti 24 tunnin kuluttua suonensisäisestä annosta. Vältä valmisteen kontaminoitumista käytön aikana. Varoaika: Nauta: Teurastus: 15 vrk; Maito: 5 vrk. Sika: Teurastus: 5 vrk. Hevonen: Teurastus: 5 vrk. Pakkaus: 50 ml. Myyntiluvan haltija: Boehringer Ingelheim Vetmedica GmbH, Saksa Markkinoija: Vetcare Oy, PL 99, Salo. Katso täydellinen valmisteyhteenveto Pharmaca Fennica Veterinaria. [email protected] 1 Heinrich et al. The impact of meloxicam on postsurgical stress associated with cautery dehorning. J Dairy Sci 2009, 92: Etusijalla eläinten hyvinvointi

18 Ajankohtaista Orion Pharmalta Anna koiralle punkiton kesä Koirille tarkoitettu Bayvantic paikallisvaleluliuos suojaa koiraa puutiaisilta ja lentäviltä hyönteisiltä kuukauden ajan. Permetriinin ja imidaklopridin synergistinen yhdistelmä saa aikaan erittäin voimakkaan karkottavan vaikutuksen puutiaisiin, hyttysiin, pistokärpäsiin ja hietasääskiin. Karkottavan vaikutuksen lisäksi Bayvantic tappaa nopeasti puutiaiset, kirput ja väiveet. ELL Karoliina Laine Bayvantic paikallisvaleluliuos suojaa koiraa punkin puremilta ja hyttysten pistoilta. Permetriinin ja imidaklopridin yhdistelmä saa aikaan erittäin voimakkaan karkottavan vaikutuksen tappavan vaikutuksen lisäksi. Karkotevaikutuksen ansioista puutiaisten, hyttysten ja hietasääskien kiinnittyminen ja veren imeminen estyy, mikä pienentää vektorivälitteisten sairauksien tarttumisriskiä. Bayvantic estää puutiaisten kiinnittymisen ja veren imemisen Koiran iholle annosteltava Bayvantic leviää ihon ja turkin rasvakerrokseen nopeasti annostelun jälkeen eikä se imeydy systeemisesti. Bayvanticilla hoidetun koiran turkkiin joutuneet puutiaiset kuolevat nopeasti ilman kiinnittymistä ja veren imemistä. Bayvanticin teho puutiaisia vastaan kestää neljä viikkoa annostelusta. Annostelussa huomioitavaa Bayvantic sopii kaikille aikuisille koirille chihuahuasta tanskandoggiin myös tiineyden ja imetyksen aikana. Pentujen tulee kuitenkin olla yli 7 viikon ikäisiä ja painaa yli 1,5 kiloa. Bayvantic annostellaan terveelle iholle siten, ettei hoidettava koira tai muut eläimet pääse nuolemaan kosteaa antokohtaa. Koiran pesua juuri ennen annostelua ei suositella, sillä pesu poistaa ihosta ja turkista rasvaa heikentäen Bayvanticin normaalia leviämistä. Bayvanticia ei saa käyttää kissoille. Katso uudet videot: bayvantic.fi

19 Ajankohtaista Orion Pharmalta Drontal-tuotesarjan ILME UUDISTUU! Koirien ja kissojen sisäloishäätöön tarkoitetun Drontal-tuotesarjan ilme muuttuu keväällä 2015 osana asteittaista pakkausuudistusta. Drontal-tuotteet sopivat koirien ja kissojen sisäloishäätöön kerta-annoksena. Drontal, Drontal comp., Drontal comp. forte ja Droncit tehoavat myös ekinokokkiin. ELL Karoliina Laine Drontal kissoille sekä Drontal comp. ja Drontal comp. forte koirille tehoavat kerta-annoksena pyörö- ja heisimatoihin, myös ekinokokkiin. Droncit kissoille ja koirille on täsmälääke heisimatojen häätöön. Droncit sopii erityisesti matkailevien koirien ja metsästyskoirien ekinokokkilääkitykseen. Welpan oraalisuspensio on koiranpentujen oma pyörömatolääke, joka tehoaa kerta-annoksena suolinkaisiin. Welpan voidaan annostella tarkasti myös kahden viikon ikäiselle pikkupennulle.

20 Euroopan eläinlääkärijärjestöt: eläinlääkeasetusluonnos ja Suomen kannanotot Eläinlääkkeiden kehittäminen ja saatavuus on pitkään huolettanut Euroopan eläinlääkärijärjestöä FVE:tä. Eläinlääkärien tehtävänä on puolustaa kansanterveyttä ja myös sitä, että ihmisten sairauksien hoitoon on käytettävissä tehokkaita mikrobilääkkeitä. Vastuulliseen lääkkeiden, erityisesti mikrobilääkkeiden, käyttöön tulee eläinlääkärien, lääkärien, eläinten omistajien ja teollisuuden sitoutua. Teksti: Kirsi Sario Vastuullinen lääkkeiden käyttö on kriittisen tärkeä yhteinen terveys - One Health -asia. Eläinlääkärin ammatin arvostusta heikentää, jos meidän katsotaan olevan syyllisiä antibioottiresistenssin kehittymiseen. Monessa Euroopan maassa eläinten terveydenhuoltotyö on olennainen osa karjojen kannattavuutta ja terveyden edistämistä. Suomessa terveydenhuoltotyö on kehittynyttä ja tiettyjen lääkkeiden luovuttaminen eläimen omistajalle perustuu terveydenhuoltosopimuksiin. Meillä on sioille ja naudoille tiedonkeräysjärjestelmät, joiden avulla lääkkeiden käyttöä voidaan seurata. EU-lainsäädännössä säännöllistä ja lainsäädännöllä ohjattua terveydenhuoltotyötä vasta tavoitellaan. Eläinlääkkeiden saatavuudesta Eläinlääkkeiden saatavuus eri eläinlajeille on puhuttanut eurooppalaisia eläinlääkäreitä. Koska eläinlääkkeiden kehittäminen on kallista, on vaarana, että marginaalisille eläinlajeille ei enää kehitetä omia lääkkeitä. Maissa, joissa on vähän eläimiä ja eläinlääkintää sekä pienet eläinlääkemarkkinat, on huolena lääkevaihtoehtojen ja jopa välttämättömien eläinlääkkeiden puute. Kussakin jäsenvaltiossa tarvittavat, valtion viralliselle kielelle käännetyt pakkausselosteet ja pakkausmerkinnät ovat kalliita tehdä. Muun muassa edellä mainittujen syiden vuoksi Euroopan unionissa valmistellaan uutta ehdotusta eläinlääkeasetukseksi. Kun asetus aikanaan hyväksytään, tulee se sellaisenaan voimaan kaikissa jäsenmaissa. Valmisteluvaiheessa on tärkeätä että asetukseen pyritään vaikuttamaan kaikin keinoin, jotta se muodostuisi hyväksi ja toimivaksi. Suomessa asiantuntijat ovat onneksi yksimielisiä asetuksen kehittämisen suunnasta. Tärkeitä asioita ovat elintarviketurvallisuuden takaaminen, mikrobilääkeresistenssin pitäminen alhaisena ja eläinten hyvinvointi sekä mahdollisuus myös lääkitä eläimiä monipuolisesti. Mikrobilääkkeiden kirjosta Asetusluonnoksen tavoitteena on taistella antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien lisääntymistä vastaan. Tavoite on hyvä ja kannatettava, keinot ovat vain kovin epämääräiset. Pohjoismaissa käytetyin antibiootti on penisilliini, monessa muussa Euroopan maassa se on jo vuosikymmenet ollut tehoton ja käytössä ovat huomattavasti laajakirjoisemmat antibiootit. Pohjoismaissa on pidetty erittäin tärkeänä, etteivät eläinlääkärit saa osaa toimeentulostaan myymällä eläinlääkkeitä, vaan tutkimukseen perustuvasta eläinlääkinnästä. Monessa Euroopan maassa suuri osa eläinlääkärin toimeentulosta tulee lääkkeiden, erityisesti antibioottien myynnistä. Ristiriita eri maiden ajattelutavoissa ja tavoitteissa aiheuttaa sen, että olemme FVE:ssä säännöllisesti eri mieltä onko voiton saaminen lääkemyynnistä hyvä vai huono asia. Viimeisinä vuosina mielipiteet ovat hieman muuttuneet ja muutkin Euroopan maat ovat alkaneet keskustella lisääkö taloudellinen hyötyminen lääkkeiden myyntiä ja sitä kautta mikrobilääkeresistenssiä. Hyvästä tavoitteestaan huolimatta, mikäli eläinlääkeasetus tulisi voimaan ehdotettuna, taantuisi Suomen ja muiden Pohjoismaiden mikrobilääkepolitiikka vuosikymmeniä. Pienen maan näkökulma Asetusluonnos tavoittelee tavaroiden vapaata liikkuvuutta myös eläinlääkkeiden osalta. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta Suomen huolena on meidän pienten eläin- 136

21 lääkemarkkinoidemme joutuminen tallatuksi. Yksi merkittävistä uudistusehdotuksista on valmisteyhteenvetojen uudistaminen. Luonnoksessa ehdotetaan valmisteyhteenvetojen harmonisointia siten, että samankaltaisille valmisteille hyväksyttäisiin kaikki käyttöaiheet, kaikki kohde-eläinlajit sekä lyhyimmät varoajat. Harmonisointimenettelyssä yhden jäsenvaltion hyväksyessä valmisteen, se hyväksyttäisiin myös muissa jäsenvaltioissa. Kansallinen määräysvalta lääkeaineiden käyttöaiheissa ja vaikuttavissa aineissa poistuisi. Seurauksena voi olla myyntilupa mikrobilääkevalmisteelle, jonka käyttö ei nykyisin ole Suomessa sallittua. Tämä ei myöskään edistäisi eikä tukisi mikrobiresistenssin hallintaa. FVE tukee tavoitetta, että kullekin eläinlajille valmisteltaisiin hoitosuositukset, eli hyvän hoitokäytännön periaatteet. Hoitosuositusten valmistelussa voisi käydä samalla lailla kuin eläinlääkkeiden myynnissä: Pohjoismaiden tavoitteet häviäisivät. Meidän hyvä mikrobipolitiikkamme taantuisi vuosikymmenet. FVE:n tavoitteena on myös kuhunkin jäsenmaahan kehitettävät eläinlajikohtaiset mikrobilääkeaineiden käyttömäärien seurantajärjestelmät. Suomessa kerätään jo nyt mikrobilääkeaineiden kokonaiskäyttömääriä. Päämääränä on eläinlajikohtaisten tietojen kerääminen. Tavoite on selvä ja keinot kehitteillä. Asetusluonnoksessa puututaan myös kaskadisääntöön. Pohjoismaat tulkitsevat kaskadisäännöstä tiukasti. Ensin tulee käyttää eläinlääkettä, joka on rekisteröity kyseiselle eläinlajille, seuraavaksi on mahdollista käyttää jollekin muulle eläinlajille tai ihmiselle rekisteröityä lääkettä ja vasta viimeksi ex tempore -valmistetta. Eläinlääkeasetusluonnos poistaisi kaskadisäännön, jolloin vaihtoehdot lääkevalinnalle olisivat keskenään samanarvoisia. Tämä todennäköisesti vähentäisi käytettävissä olevien eläinlääkkeiden määrää entisestään, kun ihmisille rekisteröityjä, halvempia lääkkeitä voisi käyttää vapaammin. Tavoitteena on myös mahdollistaa lista antibiooteista, jotka on varattu ainoastaan ihmisten lääkintään. Suomessa kansallinen lista on ollut jo vuosia. Verkkokaupan vaikea valvonta Asetusluonnoksessa esitetään mahdollisuus lääkkeiden verkkokauppaan. Rajat ylittävässä kaupankäynnissä valmisteen olisi oltava määrämaan lainsäädännön mukainen. Kunkin myyjän tulee silloin tietää sen jäsenvaltion lainsäädäntö, jonne eläinlääke lähetetään. Menettely ei ole toiminut humaanilääkkeiden kohdalla, joten on epätodennäköistä, että se toimisi myöskään eläinlääkkeillä. Verkkokaupan valvonta on erittäin vaikeaa, lähes mahdotonta. Suomessa eläinlääkeasetuksen vastuuministeriönä toimii sosiaali- ja terveysministeriö STM. STM tekee tiivistä yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön, Eviran ja Fimean kanssa. Kollegat kaikissa ministeriöissä ja virastoissa ovat yksimielisiä: kaikki keinot on käytettävä, jotta eläinlääkeasetukseen saataisiin Suomen tavoittelemia ja esittämiä muutoksia. Suomi onkin lähettänyt kommentteja resistenssiasioihin neuvoston sihteeristölle jo tammikuussa. Helmikuussa on lähetetty kommentit muista Suomen tärkeiksi katsomista asioita. Samanaikaisesti eläinlääkeasetuksen kanssa uudistetaan myös lääkerehuasetusta. Sen tarkoituksena on mahdollistaa lääkerehujen käyttö myös seura- ja harraste-eläimille. Näin rehussa voitaisiin annostella esimerkiksi kroonisista kivuista kärsivien koirien kipulääkkeitä. Lääkerehuissa ei edelleenkään saisi käyttää kasvun edistäjiä. Lääkerehun valmistajalle ja valmistamiseen tulisi uusia vaatimuksia. Lääkerehuasetuksen vastuuministeriö on maa- ja metsätalousministeriö. Kirjoittaja on Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja. FVE:n näkemykset eläinlääkkeistä kokonaisuudessaan ovat sivulla: FVE, eläinlääkärijärjestö FVE lyhennelmä tulee sanoista Federation of Veterinarians of Europe. Vuonna 1975 perustettuun järjestöön kuuluu eläinlääkärijärjestöjä 38:sta maasta. FVE:n päämääränä on yhdistää ammatillisesti Euroopan eläinlääkäriyttä, erityisesti eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden alalla. FVE edustaa myös neljää ammattikuntamme avainryhmää, praktikoita (UEVP), hygieenikoita (UEVH), valtion virkaeläinlääkäreitä (EASVO) sekä opetuksen, tutkimuksen ja teollisuuden palveluksessa olevia eläinlääkäreitä (EVERI). Suomen Eläinlääkäriliitto on jäsen FVE:ssä ja yllä mainituissa sektorijärjestöissä. FVE:n yleiskokous pidetään kahdesti vuodessa. Suomen eli Eläinlääkäriliiton osallistujista päätetään kokouskohtaisesti hallituksen kokouksissa. Seuraava FVE:n kokous pidetään Romanian Iasissa kesäkuuta, ja Suomen Eläinlääkäriliitosta kokoukseen osallistuvat puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Samalla kokoontuvat myös pohjoismaiset eläinlääkärijärjestöt omaan tapaamiseensa; Suomi toimii tänä vuonna kokousten puheenjohtajana. FVE:n edustajat ovat tiiviisti yhteydessä parlamentin jäseniin EU-lainsäädännön uudistuksissa. Lisää tietoja ja mahdollisuus tilata uutiskirje: 137

22 Kriittisen tärkeiden mikrobilääkkeiden asemasta Mikrobilääkeresistenssi on yksi suurimmista kansanterveysuhista koko maailmassa. Lisääntyvä resistenssi nostaa eläinten lääkitsemiskuluja ja voi johtaa tilanteeseen, jossa tehokkaita lääkkeitä ei enää ole käytettävissä. Viime joulukuussa voimaan tullut laki ja asetus eläinten lääkitsemisestä ovat ensi kertaa nostaneet mikrobilääkkeiden käytön säädöstasolle. Aiemmin asetuksella on vain kielletty tai rajoitettu joidenkin mikrobilääkkeiden käyttöä. Tavoitteena on säilyttää Suomen pääosin hyvä resistenssitilanne edelleen hyvänä. Teksti: Liisa Kaartinen, Satu Pyörälä ja Heli Simojoki Anna Parkkari WHO on määritellyt ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeiksi mikrobilääkkeiksi (CIA, critically important antimicrobials) fluorokinolonit, 3. ja 4. polven kefalosporiinit, makrolidit ja glykopeptidit. Nämä mikrobilääkkeet tulisi ensisijaisesti varata ihmisten vakavien sairauksien hoitoon. Eläinten lääkityksessä näitä tulee käyttää äärimmäisen harkiten. EU:ssa näiden mikrobilääkkeiden valmisteyhteenvedoissa on varoitus siitä, että ne tulee varata sellaisten sairauksien hoitoon, jotka ovat vastanneet tai joiden odotetaan vastaavan ensisijaislääkkeeseen huonosti. Kriittisen tärkeitä mikrobilääkkeitä vain perustelluista syistä Lääkitsemisasetuksessa on asetettu selkeät säännöt, jotka on täytettävä ennen kuin fluorokinoloneja, 3. ja 4. polven kefalosporiineja, uusia laajakirjoisia tai hitaasti elimistöstä poistuvia makrolidejä sekä systeemisesti käytettäviä kolistiineja saa käyttää eläinten lääkintään. Käyttö on sallittua vain, jos luotettavan mikrobiologisen diagnoosin ja herkkyysmäärityksen perusteella, epidemiologisen tiedon tai muiden eläinlääketieteellisesti perusteltujen syiden mukaan muuta tehokasta lääkettä ei ole käytettävissä tai muu hoito ei olisi riittävän tehokas. Huolena moniresistentit bakteerit, MRSA ja ESBLkannat Mikrobilääkkeiden käyttö johtaa vääjäämättä resistenssin kehittymiseen. Hallitulla käytöllä pyritään säilyttämään mikrobilääkkeiden teho mahdollisimman pitkään. Suomi ja Pohjoismaat ovat tässä edelläkävijöitä. Lainsäätäjä on osoittanut, että Suomi haluaa edelleen jatkaa hallitun mikrobilääkekäytön edelläkävijänä. Hyvän resistenssitilanteen säilyttäminen edellyttää, että jokainen praktikko kantaa osansa vastuusta mikrobilääkevalintoja tehdessään. Se, että joillakin lehmille rekisteröidyillä CIA-valmisteilla ei ole varoaikaa maidolle, ei ole peruste käyttää niitä silloin, kun muu lääke tehoaa, esimerkiksi sorkkavälin 138

23 ajotulehduksessa. Kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinia sisältävät valmisteet valikoivat antibioottiresistenttejä bakteereita. Näistä huolestuttavinta on ESBL-bakteerien yleistyminen tuotantoeläimillä monessa Euroopan maassa. Sama suuntaus on todettu lievempänä Suomessakin. Tuoreet tutkimukset ovat myös osoittaneet, että hoidon aikaisen ja varoaikamaidon juottaminen vasikoille on lisännyt antibioottiresistenttien bakteerien esiintymistä niiden suolistossa. Lisäksi on havaittu, että 3. polven kefalosporiinien käyttö karjassa kaksinkertaistaa mahdollisuuden, että sen vasikat erittävät ESBL-positiivista E. colia ulosteessaan. ESBL-bakteerit leviävät edelleen navettaympäristössä ja voivat levitä muihin eläimiin, karjanhoitajaan ja hänen lähipiiriinsä. Ihmisen sairastuessa ESBL-bakteerin aiheuttamaan tartuntaan hoito on vaikeaa. Eläinlääkärin on tärkeää keskustella lääkevalintoihin vaikuttavista asioista eläimen omistajan kanssa. Eläinlääkärin velvollisuus on ottaa huomioon resistenssikehityksen riski, CIA-lääkeaineita koskevat rajoitukset ja suositukset sekä lainsäädännön asettamat vaatimukset. Nämä on hyvä tuoda esille keskusteltaessa hoitovaihtoehdoista. Lisäksi on muistettava, että karjanomistajat voivat pitää uudempia antibiootteja kuten kefalosporiineja tehokkaampina kuin penisilliiniä tai oksitetrasykliiniä esimerkiksi sorkkavälin ajotulehduksen hoidossa. Tällaisesta ei ole kuitenkaan mitään näyttöä eikä sille ole teoreettista perustaakaan. MIKÄ ON DIAGNOOSISI? Fluktuoiva turvotusalue koiralla Sokeritautia ja kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavan, 10-vuotiaan kääpiösnautseriuros Vilin hammaskivenpoiston yhteydessä oli havaittu vasemmassa alaleuassa, kulmahampaan takana fluktuoiva turvotusalue. Vilistä oli samassa yhteydessä otettu tavallisella röntgenkuvauslaitteella (toisin sanoen ei-intraoraali) röntgenkuva, jossa turvotuksen kohdalla oli havaittu kystamainen muutos. Vilin kliinisessä hammastarkastuksessa paljastuikin syy moiseen muutokseen. Lue vastaus sivulta 149. Lisätiedot: Kirjoittajista ylitarkastaja, ELT Kaartinen työskentelee Eviran Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikössä, professori Pyörälä ja kliininen opettaja, ELT Simojoki työskentelevät kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolla Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. 139

24 Mari Lehmonen, Korkeasaaren arkisto Pohjoismaiset eläintarhaeläinlääkäripäivät Helsingissä Tammikuun lopulla Korkeasaaren eläintarha järjesti nelipäiväiset Pohjoismaiset eläintarhaeläinlääkäripäivät Helsingissä. Kokouksia on pidetty jo 90-luvun lopulta lähtien, mutta nyt kokous pidettiin ensimmäistä kertaa Suomessa. Osallistujia tuli Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta yhteensä 25. TEKSTI: SANNA SAINMAA Eläintarhaeläinlääkärit tekevät paljon yhteistyötä ja kokoukset ovat tärkeä osa tiedonjakamista, koska julkaistua tietoa hoidettavista eläimistä ei ole aina saatavilla. Ohjelma on aina tiivis ja luennoilla käydään vilkasta keskustelua. Jokaiseksi illaksi on myös sosiaalista ohjelmaa eikä osallistujille jää vapaa-ajanongelmia. Kaikki yhdessä vietetty aika käytetään hyväksi, ja tunnelma on rento kuin sukukokouksessa. 140

25 Asiaa lainsäädännöstä Torstaipäivän teemana oli lainsäädäntö. Virva Valle Evirasta oli puhumassa EU:n sisäisiin eläinkuljetuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja Kolmårdenissa pitkän uran tehnyt Bengt Röken villieläinten nukutuksia määrittelevistä säädöksistä Ruotsissa. Erityisesti eläinkuljetuksiin liittyvä lainsäädäntö herätti vilkasta keskustelua, sillä yhteisestä direktiivistä huolimatta maiden välillä on paljon tulkintaeroja esimerkiksi hyväksytyn laitoksen statuksen saamisessa. Laitoksen hyväksyntä vaikuttaa eläinten siirtoihin ja niihin liittyviin testauksiin tarhojen välillä. Hyväksyntä on joissakin maissa, esimerkiksi Tanskassa, myönnetty kaikille tarhoille automaattisesti, eivätkä kaikki tarhat mitä ilmeisimmin täytä hyväksynnän kriteereitä. Suomessa näin ei ole eikä Korkeasaaren eläintarha ole hakenut hyväksyntää, koska aikaisemmin hyväksyttyjä tarhoja oli vain muutama ja eläinten siirrot olisivat tulleet hyvin hankaliksi. Eläinlääkärit ovat yleisesti halukkaita tekemään tautitestauksia, mutta kritisoivat sitä, että säädökset eivät aina kohtaa todellista tautiriskiä. Kyseistä, vuonna 1992 annettua, direktiiviä ollaan kuitenkin uusimassa ja lainsäädäntö muuttuu tältä osin tulevaisuudessa. Villieläinsairaala herätti kiinnostusta Hieman erikoisesti ilmaistu. Olisiko: Perjantaina kokousväki siirtyi luennoilla eläintarhaan / eläintarha-aiheeseen ja tutustumaan Korkeasaareen. Kööpenhaminan eläintarhan johtava eläinlääkäri Carsten Gröndahl piti mielenkiintoisen luennon keväällä kohua herättäneestä kirahvitapauksesta sekä yleisesti eläinten lopettamisesta ja siihen liittyvästä julkisesta keskustelusta. Kööpenhaminan eläintarhassa on usein järjestetty yleisölle avoimia obduktioita ja eläintarhassa lopetettuja eläimiä on syötetty ennenkin julkisesti. Aikaisemmin tämä ei ole herättänyt kummempaa ihmetystä, mutta tällä kertaa Marius-kirahvin lopetus ja syöttäminen leijonille aiheutti some-kohun. Paheksunta oli laajaa ympäri maailmaa, mutta ei juuri Tanskassa. Julkisuudessa taajaan esiintynyt Kööpenhaminan eläintarhan johtaja Bengt Holst valittiin vuoden Kööpenhaminalaiseksi. Muuten päivän aikana käytiin läpi tapauskertomuksia, öljyntorjuntavalmiutta Suomessa sekä parasitologiaa. Ilman haltijat suosivat kokoustamme ja monta päivää jatkunut harmaa keli vaihtui juuri kaksituntisen eläintarhakierroksen ajaksi keväiseksi auringon kajoksi. Kierroksen aikana tutustuttiin Korkeasaaren villieläinsairaalaan, klinikkatiloihin sekä eläintiloihin. Erityisesti villieläinsairaala herätti suurta kiinnostusta, koska olemme ainoa pohjoismainen eläintarha, joka tekee tällaista työtä näin suuressa mittakaavassa. Korkeasaari vastaanottaa vuosittain yli 800 luonnonvaraista eläintä, joista noin 40 % kuntoutuu takaisin luontoon palautettaviksi. Luku on kansainvälisessäkin vertailussa hyvä. Villieläinsairaalassa ei hoideta Suomen luonnossa olevia vieraslajeja, kuten minkkejä tai eläimiä, joilla ei myöhemmin ole mahdollisuutta selvitä itsenäisesti luonnossa. Tällaiset eläimet lopetetaan ensiarvion jälkeen. Eläintenhoidon lisäksi yksi villieläinsairaalan tärkeimmistä tehtävistä on neuvonta ja valistus, jolla pyritään muun muassa ennaltaehkäisemään turhat luonnonvaraisten eläinten kiinniotot. Kierroksen lopuksi nautittiin kahvit lettujen kera Korkeasaaren kodalla, jossa eläinhoitoyksikön päällikkö Nina Trontti kertoi kokousvieraille Suomessa suunnitteilla olevasta metsäpeurojen palautusistutushankkeesta. Päivän loppukevennyksenä oli Carsten Gröndahlin matkakuvaus Antarktikselta, jonka jälkeen vieraat tutustuivat suomalaiseen saunakulttuurin. Ilta päätettiin hyvän ruuan ja tanssin merkeissä. Neurologiaa systemaattisesti Lauantaina DiplECVN Tarja Jokinen eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta piti kahden tunnin luennon neurologiasta. Luento sai osallistujilta paljon kiitosta, sillä moni tunnusti sen jälkeen ensimmäistä kertaa ymmärtävänsä neurologiaa systemaattisemmin. Monet eläintarhat sijaitsevat kaukana patologian tutkimuslaboratorioista ja moni eläintarhaeläinlääkäri joutuu ottamaan näytteet itse. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan patologi ELT Niina Airas antoi käytännön neuvoja, miten näytteet otetaan ja säilötään oikealla tekniikalla neurologisista tapauksista. Iltapäivän aikana käytiin läpi monta neurologista tapauskertomusta ja kaikilla oli loistava mahdollisuus saada niin sanottu second opinion asiantuntijoilta. Juuri tällainen yhteistyö on kokouksen parasta antia. Päivän luentosarjan päätti dosentti Laura Hännisen kiehtova luento eläinten unesta. Viimeisen illanvieton kruunasi Korkeasaaren teatteri, joka musiikkiesityksillään villitsi kokousvieraat hurjiin aplodeihin ja vislauksiin. Sunnuntaina aamupäivällä käsiteltiin tapauskertomuksia vuoden varrelta käärmeiden IBD:stä kaskelottien ruumiinavaukseen kenttäolosuhteissa. Tämä tiivistääkin sen, kuinka laaja-alainen ja haastava eläintarhaeläinlääkärien työnkuva voi olla ja miksi yhteistyö sekä kollegoiden tuki on erittäin tärkeää. Tämän vuoksi kokoonnumme jälleen ensi vuonna ja kokouspaikaksi suunniteltiin Kristinesandia Norjassa. Kirjoittaja on Korkeasaaren eläintarhan hoitava eläinlääkäri. Lue myös uusi kolumnipalsta sivulta 163! 141

26 Tiineydet selville tuotosseurannan maitonäytteestä Valion Seinäjoen laboratoriossa tehdään huhtikuussa iso uudistus tuotosseurantanäytteiden analysoinnin saralla. Tuotosseurantaa varten otetuista maitonäytteistä voidaan analysoida jatkossa myös lehmien tiineydet. Tämä helpottaa merkittävästi maitotilojen arkea, kun kaikkia eläimiä ei tarvitse valikoida rektaalista tiineystarkastusta varten. TEKSTI: SEIJA PERASTO Maidosta tehtävä tiineystesti (IDEXX Milk Pregnancy Test) perustuu istukan erittämien glykoproteiinien tutkimiseen. Testissä tutkitaan tiineyteen liittyviä glykoproteiineja (Pregnancy associated glykoproteins, PAG), joita muodostuu istukassa sekä emän että sikiön puoleisissa osissa. Naudan istukan muodostuessa alkion trofoblastisoluista muodostuu kaksitumaisia jättisoluja (binucleate giant cells) ja yksitumaisia soluja (mononucleate cells), joista osa vaeltaa istukan fetaalisista osista istukan maternaalisiin osiin, endometriumin epiteelin lomaa). Istukan alkion puoleisista osista jättisolut voivat muodostaa jopa 20 %. Niiden uskotaan muodostuvan naudalla tiineyden päivänä ja muodostumisen jatkuvan läpi tiineyden. PAG:ja on tutkittu yli 30 vuoden ajan, mutta niiden rooli lehmän tiineydessä on edelleen hieman epäselvä. Tiineystestiä voidaan käyttää, kun edellisestä poikimisesta on kulunut vähintään 60 vuorokautta ja siemennyksestä vähintään 28 vuorokautta. Edellisestä poikimisesta elimistöön jääneet PAG:t häviävät 60 vuorokauden kuluessa. Tiineellä naudalla 28 vuorokauden kuluttua siemennyksestä PAG:ien määrä nousee riittäväksi, jotta Kirsi Leppikorpi, ProAgria Keski-Suom Tuotosseurannan maitonäyte kertoo lehmien tiineystilanteen. lehmä voidaan tulkita tiineeksi. Tiineystesti on IDEXXin valmistama ELISA-perustainen testi, jossa mikrotiitterilevy on päällystetty PAG:n vasta-aineilla. Näytteessä olevat PAG:t ja vasta-aineet muodostavat kompleksin, jonka määrää mitataan optisesti piparjuuriperoksidaasin avulla spektofotometrillä (S-N arvo). PAG:ien määrän perusteella lehmä luokitellaan tiineeksi, tarkistettavaksi tai tyhjäksi. Testin tekeminen laboratoriossa kestää noin 3,5 tuntia. Luotettavuus Tiineystestin luotettavuus on todettu erittäin hyväksi tiineyden toteamisessa. LeBlanc teki vuonna 2012 kahdeksalla tilalla kenttäkokeen, jonka mukaan tiineinä olevista lehmistä todettiin testillä tiineeksi 9,2 % (sensitiivisyys) ja tyhjistä 9,5 % tyhjiksi (spesifisyys), kun vertailuna käytettiin eläinlääkärin tekemää rektalisointia.tarkistettavia eläimiä kokeessa tuli 3,8 %. Kokeessa oli yhteensä 683 eläintä ja tiineitä niistä 661 ja tyhjiä 22. IDEXXin tiineystesti on ollut rutiinisti käytössä muun.uassa Yhdysvalloissa, Englannissa, Tanskassa ja viime vuodesta lähtien myös Ruotsissa. Suomessa tiineystestiä pilotoitiin 16 tuotosseurantatilalla tammi-helmikuun aikana Testissä oli mukana 12 automaattilypsytilaa, kaksi asematilaa, yksi karusellitila ja yksi parsinavetta. Tiloilla otettiin tuotosseurannan maitonäytteet ja tutkittiin eläinten tiineystilanne rektaalisesti samana ajankohtana. 142

27 Tiineystesti: tulos Rektalisointi: tulos Tiine Tyhjä Tarkistettava Tiine, 217 kpl Tyhjä, 68 kpl Epävarma, 5 kpl Pilottitilojen tulokset. Tutkittavia eläimiä oli 3 40 kullakin tilalla ja testiin osallistui yhteensä kahdeksan eläinlääkäriä ja kaksi seminologia. Yhteensä pilotissa oli mukana 290 lehmää, joista ultralla tutkittiin 176 eläintä. Tulokset on esitetty taulukossa. Rektalisoimalla tiineeksi todetuissa oli kaksi, jotka oli myös ultrattu, ja niistä toisessa oli eläinlääkärin merkintä luomassa vai tulehdus ja toisessa merkintä kuollut alkio. Näissä tilanteissa testi näyttää lehmän tiineeksi, koska istukka tuottaa PAGeja jonkin aikaa, vaikka alkio kuolee. Giordanon ym. tutkimuksessa 2011 kokeellisesti tehdyn abortin jälkeen 39 pv tiineydessä plasman PAG-arvot palasivat tiinehtymättömien tasolle 9,5 päivässä. Testin valmistajan mukaan esimerkiksi kahdeksan viikon tiineyden kohdalla tapahtuneessa luomisessa maidosta tehtävä testi antaa vielä noin pari viikkoa positiivisen tuloksen tiineydestä. Rektalisoimalla epävarmaksi jäi viisi eläintä, joista epävarmaksi tiineystestillä jäi yksi eläin. Tällä eläimellä ei kuitenkaan ollut testissä vaadittavaa 28 vuorokautta siemennyksestä vaan 24 vuorokautta, mikä selittää vähäisen PAG:n määrän. Tiineystestin sovittaminen maitotilan käytäntöihin Tiineystestin luotettavuuteen liittyy oleellisesti koelypsyjen näytteenoton onnistuminen. Maitonäyte on yhdistettävä oikeaan lehmään, jotta tiineystestistä saadaan oikea tulos. Vääriä tulkintoja saattaa aiheuttaa myös niin sanottu carry over -ilmiö, jossa tutkittavan maitonäytteen joukkoon joutuu näytteenottolaitteistoon jäänyttä aiemmin lypsetyn lehmän maitoa. Tiineystesti ei ole Leblancin tutkimuksen (2012) eikä muiden testiä tarjoavien maiden kokemusten perusteella kovin herkkä maitojen sekoittumiselle, toisin kuin tutkittaessa esimerkiksi tautipatogeenejä maidosta. Tiineyden toteamisen varmuutta tilatasolla parantaa olennaisesti se, että jokainen lehmä tutkitaan kaksi kertaa tiineyden aikana. Tilakohtaisiin rutiineihin parhaiten sovittamalla toinen tutkiminen voidaan tehdä esimerkiksi ultraamalla ja toinen tiineystestillä. Eläinlääkärin ultraamalla tekemän varhaistiineystarkastuksen etu on, että samalla voidaan nähdä mahdolliset hedelmällisyyshäiriöt tai luomiset. Kun lehmä on todettu varhaistiineeksi, voidaan toinen kerta tutkia esimerkiksi tiineystestillä. Vaihtoehtoisesti tila voi teettää tiineystestin kaksi S N Values n = 4 12 Cows Days Gestation kertaa tai käyttää toiseen tutkimiskertaan seminologia. Muut tuotosseurantanäytteestä tehtävät analyysit Maailmalla tuotosseurannan maitonäytteistä tutkitaan muun muassa IBR:ää, BVD:tä, salmonellaa, paratuberkuloosia ja utaretulehdusbakteereita kuten S. Aureusta ja Str. Agalactiaeta. Näiden analyysien käyttöönottoa ei toistaiseksi harkita Suomessa johtuen erinomaisesta tautitilanteestamme sekä hyvistä utaretulehdusbakteerien tutkimuskäytännöistämme. Selvitystä tehdään kuitenkin parhaillaan ketoosi- ja kivennäismääritysten osalta, joiden avulla voitaisiin vaikuttaa merkittävästi eläinten hyvinvointiin ja tuotokseen. Mikäli näiden testaaminen onnistuu tuotosseurantanäytteestä, voimme tuotoss eurannan avulla saada tietoa myös karjan piilevistä sairauksista kuten piilevästä ketoosista. Kirjoittaja on ELL, MMM ja toimii ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen ympäristöterveydenhuollon alueen lypsykarjojen terveydenhuoltoeläinlääkärinä. Kirjallisuusviitteet: katso fi, Eläinlääkärilehti, Verkkoaineistoa paperilehteen. Tiineystestin tulkinta: <0.100 => Tyhjä >tai = ja <0.250 => Tarkastettava = tai > 0.250=Tiine Glykoproteiinien (PAG) määrä tiineyden aikana. Lähde: IDEXX:n Milk Pregnancy seminaari Englannissa Telfordissa Hannah Pearsen luentomateriaali. 143

28 Eläinlääkärien työllisyystilanteen muuttumisesta Eläinlääkärien työllisyystilanteessa tapahtui vuoden 2014 aikana merkittävä muutos. Tässä on lyhyt katsaus työmarkkinoista, laillistettujen eläinlääkärien määrästä ja työttömyysturvan hakijoiden muutoksesta sekä saatavissa olevat tiedot eläkkeelle jäävistä eläinlääkäreistä. Teksti: Markku Kojo Pitkään jatkunut hyvä työn tarjontatilanne muuttui viime vuoden aikana huonompaan suuntaan samalla, kun laillistettujen eläinlääkärien määrä jatkoi kasvuaan. Avointen työpaikkojen määrä putosi puoleen ja työnhakijoiden määrä lähes kaksinkertaistui. Vuoden lopussa jokaista avointa työpaikkaa kohti oli viisi eläinlääkäriä hakijana. Työnhakijoiden määrästä Tammikuussa 2014 oli työnhakijana 31 työtöntä eläinlääkäriä, mikä on lähes sama luku kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2014 alussa oli avoimia työpaikkoja työja elinkeinokeskusten tilastoissa 21 kappaletta. Vuoden loppuun mennessä työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut 54:ään ja avointen työpaikkojen määrä pudonnut 11:een. Noin puolet työttömistä eläinlääkäreistä haki työtä Uudenmaan työ- ja elinkeinokeskuksen kautta. Laillistettujen eläinlääkärien määrästä Evira, joka vastaa eläinlääkärien laillistamisesta, antoi eläinlääkärin ammatinharjoittamisoikeudet125 eläinlääketieteen lisensiaatin tai vastaavan tutkinnon suorittaneelle vuonna Laillistetuista eläinlääkäreistä noin puolet oli suorittanut tutkinnon Helsingin yliopistossa, neljännes Tartossa ja loput muualla. Viime vuonna Evira laillisti 96 eläinlääkäriä. Heistä 59 oli suorittanut tutkintonsa Suomessa ja 23 Virossa. Loput 14 oli opiskellut yhdeksässä eri maassa ja yksi heistä Euroopan unionin ulkopuolella. Vuosina eläinlääkärin laillistuksen sai keskimäärin 79 henkilöä vuodessa. Työttömyysturvaa saaneiden määrästä Lääkärien työttömyyskassan, johon palkansaajaeläinlääkäri voi kuulua, antamien tietojen perusteella vuonna 2014 ansiopäivärahaa sai 21 eläinlääkäriä. Vastaava luku vuonna 2013 oli 13. Työttömyyskassan maksamien ansiopäivärahojen kokonaissumma kaksinkertaistui vuodessa. Myös maksettujen päivärahapäivien kokonaislukumäärä nousi saajien lukumäärää enemmän ja tämä tarkoittaa, että työttömyyskaudet ovat todennäköisesti pidentyneet. Kaikki työttömät eläinlääkärit eivät voi saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta tai Kelan peruspäivärahaa. He ovat enimmäkseen nuoria eläinlääkäreitä, joilla ei vielä ole tarpeeksi työhistoriaa tai jäsenyysaikaa työttömyyskassassa. He voivat saada työmarkkinatukea Kelasta. Edellytyksenä sille, että saa työttömyyskassan päivärahan työssäoloehdon täyttäminen kassan jäsenyysaikana ja riittävän pitkä kassan jäsenyys (lue lisää tietoruudusta ja tarvittaessa muista ehdoista kassan ja Kelan sivuilta). Työttömyyskassan ja Kelan 26 viikon työssäoloehtoa voi kartuttaa myös opiskeluaikana tehdyllä eläinlääkärin työllä. Jos kandidaatti työskentelee viidennen ja kuudennen opiskeluvuoden välisenä kesänä noin kolme kuukautta, on hänen työssäoloehtonsa täyttämiseksi työskenneltävä viimeisen opiskeluvuoden aikana noin kolme kuukautta. 144

29 Kelan peruspäivärahan saajina voi olla myös eläinlääkäreitä, jotka ovat työskennelleet palkansaajina jo pitkään, mutta jotka eivät ole Lääkärien työttömyyskassan jäseniä. Kela ei tilastoi peruspäivärahan saajia ammattinimikkeittäin, joten emme tiedä tarkasti peruspäivärahan saajien lukumäärää. Ilmeisesti jopa yli puolet työttömistä eläinlääkärityönhakijoista on Kelan peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa. Eläkkeelle jäävien määrästä, julkinen sektori KEVA eli Kuntien eläkevakuutus hoitaa kuntien ja valtion henkilöstön työeläketurvan. Sieltä saadun ilmoituksen mukaan vakuutettuna eli edelleen työssä olevia eläinlääkäreitä oli vuoden 2013 lopussa kunnalla 584 ja valtiolla 162. Kuntien palveluksesta jää syntymävuoden perusteella arvioituna seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle noin kymmenen eläinlääkäriä vuodessa. Määrä on sama kuin edeltävänä kymmenenä vuotena keskimäärin. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuosina oli 61,5 vuotta. Kahtena vuonna keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää alensi huomattavasti alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden suuri suhteellinen osuus. Osaaikaeläkkeelle jäi vuosina yhteensä 18 eläinlääkäriä. Valtiolta jää eläkeiän perusteella arvioiden eläkkeelle keskimäärin kuusi eläinlääkäriä vuodessa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Valtiolta on viimeisten kymmenen vuoden aikana jäänyt eläkkeelle yhteensä 27 eläinlääkäriä. Yksityiset työeläkeyhtiöt eivät tilastoi vakuuttamiaan työntekijöitä tai yrittäjiä ammattinimikkeen perusteella. Alkaneiden eläkkeiden lukumäärää yksityisellä sektorilla tai tulevaisuuden arvioita niistä ei siten voida perustaa eläkejärjestelmän tietoihin. Tämän takia poistumatiedot työmarkkinoilta ovat puutteelliset. Kandidaattien työllistyminen Eläinlääkäriliitto kysyi maaliskuussa Helsingin yliopiston viidennen ja kuudennen vuosikurssin kandidaateilta työllistymisestä eläinlääkärin työhön viime ja tulevana kesänä, siis kesät 2014 ja Saatujen vastausten perusteella kesäaikainen työllistyminen näyttää edelleen varsin hyvältä, lähes kaikki viidennellä vuosikurssilla opiskelevat vastaajat ilmoittivat jo sopineensa ensi kesäksi eläinlääkärin työstä. Muutos oli sen sijaan tapahtunut työnsaannin helppoudessa, tänä vuonna yli puolet ilmoittaa käyttäneensä työnsaantiin viisi tai enemmän yhteydenottoa, kun vuonna 2014 eläinlääkäriopiskelijan kesätyöpaikka löytyi suurimmalle osalle yhdellä yhteydenotolla. Tulevaisuuden näkymistä Näyttää siltä, että lähitulevaisuudessa eläinlääkäreitä tulee työmarkkinoille vuodessa useita kymmeniä enemmän kuin mitä sieltä poistuu. Eläinlääkärityövoiman tarjonta kasvaa ripeästi. Työvoiman kysynnän kehitystä on vaikeampi ennustaa. Viime vuosien kehitys yksityisissä eläinlääkintäpalveluissa viittaa siihen, että uskoa alan kasvuun on ollut. Pitkittyvä taloudellinen taantuma voi haitata kasvua ja työpaikkojen syntyä. Eläinlääkärien työttömyys on nousussa. Työnhakijoiden ja tilastoitujen avoimien työpaikkojen lukumäärien ero repesi vuodessa nelinkertaiseksi. Työttömyyskassan maksamien päivärahapäivien kokonaislukumäärä on noussut saajien lukumäärää enemmän, mikä voi viitata työttömyysjaksojen pidentymiseen. Kirjoittaja on OTK, liiton asiamies, joka vastaa työ- ja virkasuhdeneuvonnasta. Liitossa työskentelee myös toinen asiamies, OTM, varatuomari Annika Pohjolainen, joka vastaa yrittäjäneuvonnasta. Työttömyysturva ja työttömyyskassa Työttömyyskassan jäsen saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jos on työttömänä ja täyttää tarvittavat ehdot. Jos ei kuulu työttömyyskassaan, Kela maksaa joko peruspäivärahaa (työssäoloehdon ja muut ehdot täyttävälle) tai työmarkkinatukea. Nämä ovat työttömyyskassan korvausta alhaisempia korvauksia. Työttömyyskassaan on kuuluttava 26 kalenteriviikon ajan ennen kuin voi saada korvausta. Työttömyyskassan päivärahan saamisen edellytyksenä on 26 viikon mittaisen työssäoloehdon täyttäminen. Eläinlääkäripalkansaaja voi liittyä Lääkärien työttömyyskassaan, liittyminen on tehtävä itse. Maksu on kuluvana vuonna 23 euroa. Opiskelijat voivat liittyä kassaan saatuaan praktiikkaoikeudet ja ollessaan lyhyessäkin työsuhteessa eläinlääkärin töissä. Myös vuorotteluvapaakorvausta haettaessa on hyötyä työttömyyskassaan kuulumisesta. Jos korvausasiat ovat ajankohtaisia, lue lisää työttömyyskassan ja Kelan sivuilta. Ammatinharjoittaja ja yrittäjä voivat perehtyä ja halutessaan liittyä esimerkiksi Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassaan, Suomen Yrittäjäin työttömyyskassaan tai muuhun sopivaksi katsomaansa kassaan. Työttömyyskassalain mukaan henkilö voi kuulua vain yhteen kassaan kerrallaan. Lue lisää kassojen tai Kelan sivuilta:

30 Osaavista eläinlääkäreistä on pulaa Eläinlääkärilehdessä 1/2015 kerrottiin Suomen Eläinlääkäriliiton hallituksen keskustelleen ja samalla ilmaisseen huolensa eläinlääkäreiden työllisyystilanteesta. Päätelmissä todettiin markkinatilanteen muuttuneen radikaalisti, jonka seurauksena eläinlääkäreiden koulutusmääriä tulisi pohtia uudelleen. Niin ikään päätettiin antaa esitys opetus- ja kulttuuriministeriölle eläinlääkäreiden koulutusmäärien vähentämisestä. Historiallisesti voidaan perustellusti todeta, että eläinlääkäreistä on ollut krooninen pula kautta aikain. Tämä ilmiö, ammattiaan harjoittavien eläinlääkäreiden puute, on johtanut siihen, että suomalainen eläinlääketieteen taso ei ole ollut kansainvälisesti katsoen kovinkaan korkea. Lisäksi eläinlääkärikunta on menettänyt ainakin osittain perinteisesti eläinlääkärin koulutuksen vaatineita työtehtäviä muille ammattikunnille muun muassa kuntien terveysvalvonnassa. Lisäksi on sangen laajalti keskusteltu kunnallisten eläinlääkäreiden kohtuuttomasta työtaakasta, epäinhimillisistä työsidonnaisuuksista sekä työssä jaksamisesta. Kunnallisten eläinlääkäreiden ahdingon syynä on nimenomaan pidetty sitä, että sijaiseläinlääkäreitä ei ole. Tilanne on täysin sama yksityispuolella. Yritysten kehittymisen esteenä on ollut nimenomaan sijaispula ja krooninen pula osaavista eläinlääkäreistä. Edellä mainittua taustaa vasten asettuvat eläinlääkäriliiton hallituksen tekemät päätelmät ja linjaukset sangen erikoiseen valoon juuri kun ensimmäiset suuremmat koulutuserät alkavat saavuttaa putken pään. On täysin selvää, että eläinlääkäri voi korkeintaan pääkaupunkiseudulla kokea edes kilpailutilanteen hakiessaan tiettyyn toimeen. Mistään työttömyydestä ilmiönä ja nopeasti muuttuneesta tilanteesta ei missään olosuhteissa voi puhua. Erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella koko alan kehitystä haittaa pula erityisesti osaavista eläinlääkäreistä. Tästä oivana esimerkkinä voidaan pitää sitä, että yritykset valtakunnallisen lemmikkieläinten 24/7 sairaalaverkoston rakentamiseksi on kaatunut nimenomaan eläinlääkäripulaan viimeisen 10 vuoden aikana. Voidaankin perustellusti väittää, että oletukset eläinlääkäreiden työllisyystilanteen heikkenemisestä on kirjattava korkeintaan liiton johdon harjoittamaksi ammattiyhdistyspolitikoinniksi, johon eläinlääkäriliitto näyttää viime aikoina ainakin jäsenlehtikirjoittelun perusteella lähteneen mukaan todenteolla. On syytä muistaa, että eläinlääkäriliiton jäseninä on edelleen varsin runsaasti itsensä ja muita työllistäviä yrittäjäeläinlääkäreitä, joiden etua liiton uskoisi myös ajavan. Eläinlääkäreiden työllistymisvaikeuksia voidaan pitää vahvasti rakenteellisena sekä kvalitatiivisena. On myös syytä muistaa, että Suomessa vallitseva taloudellinen matalapaine ei voi olla vaikuttamatta myös eläinlääkäreiden työllisyyteen. Olisi sangen lyhytnäköistä tehdä päätelmiä näin lyhyellä aikavälillä tämän kaltaisessa asiassa. Paljon suurempi kokonaisuus on se, että normaali työelämä sääntöineen ja velvollisuuksineen ei enää kelpaa. Ministeriökirjelmöinnin sijaan suosittelen Eläinlääkäriliitossa paneutumaan siihen, miksi loppututkinnon saanut eläinlääkäri ei hakeudu työelämään ja miksi ei normaali työelämä pääkaupunkiseudun ulkopuolella enää kelpaa eläinlääkäreille. Olemme itse omassa organisaatiossamme panostaneet tähän asiaan sangen merkittävästi. Olemme aina valmiita istumaan samaan pöytään eläinlääkäriliiton kanssa eläinlääkäreiden työllisyystilanteen, asenneilmapiirin ja työolosuhteiden kehittämiseksi. Rakentavin terveisin, Jukka Toivanen vt. toimitusjohtaja Univet Oy Yritysrakenteen muutoksista Viimeisen vuoden aikana on ollut melko paljon kirjoittelua alamme yritysrakenteen muuttumisesta ja sen vaikutuksista. Voidaan todeta, että kirjoitusten sävy on ollut hyvin yksipuolinen ja negatiivinen. Ketjut nousevat esiin toistuvasti kaiken pahan alkuna. Katsomme, että on aika tuoda esiin myös toisenlainen näkökulma. Univet yhtiönä perustettiin loppuvuodesta Kaikki kolme yhteenliittynyttä yritystä olivat eläinlääkäreiden perustamia ja johtamia perheyrityksiä. Jokainen omistaja on osallistunut merkittävässä määrin päivittäisen potilastyön kuin hallinnonkin pyörittämiseen. Näin on jatkunut Univetissä näihin päiviin saakka. Jokaisessa yhtiön kannalta merkittävässä päätöksessä on ollut eläinlääkäreitä mukana. Univetin perustamisen taustalla oli ennen kaikkea huoli suomalaisen lemmikkieläinlääketieteen tasosta. Osaaminen on maassamme keskittynyt lähinnä kasvukeskuksiin. Alamme yrityskenttä oli pirstaleinen. Yritysten pieni koko ei antanut mahdollisuuksia 146

31 suurempien investointien tekemiseen. Lisäksi huoli työntekijöiden asemasta oli aiheellinen. Pienten perheyritysten liiketoiminta oli lähes kokonaan muutaman avainpelaajan käsissä. Mitä tapahtuu henkilökunnalle, kun omistajien on aika siirtyä eläkkeelle? Kaikki nämä edellä mainitut seikat, riskit, tavoitteet sekä visiot löysivät yhteisen kodin Univetin alta. Palaset asettuivat paikoilleen. Univetissa alusta alkaen meille oli erityisen tärkeää, että yrityksen päätöksenteossa liikuttiin aina eläinlääketiede edellä. Yhteinen arvomaailmamme vahvistui ja tavoitteemme kirkastui matkan aikana. Viiden aktiivisen vuoden jälkeen oli aika siirtyä eteenpäin. Ruotsissa on eläinlääketiede ollut aina korkealla tasolla. Siellä havahduttiin samoihin faktoihin, jotka olivat johtaneet Univetin perustamiseen viisi vuotta aikaisemmin. Kesällä 2012 otimme itse yhteyttä juuri perustettuun Evidensia-konserniin. Loppusyksystä 2012 Evidensia ja Univet yhdistyivät. Yhteenliittyminen Evidensian konsernin kanssa toi Univetille merkittävästi uusia mahdollisuuksia investoida sekä laajentua pitkän tähtäimen strategiamme mukaisesti. Mitä etua sitten yrityskoon kasvamisesta on käytännössä ollut ja kenelle? Yhteenliittyminen toi heti alkuun meille yrittäjille aidon kumppanuuden ja mahdollisuuden jakaa kokemuksiamme ilman rajoja. Yksinyrittäminen vaihtui ryhmätyöksi. Toisaalta se toi meille mahdollisuuden jakaa yrittämiseen oleellisena osana kuuluvaa riskiä. Merkittävistä investoinneista voidaan mainita Univetin tietokonetomografia laitteistot, joissa Univet on ollut Suomessa suunnannäyttäjänä. Tämänkaltaisesta kehityksestä hyötyvät ihan kaikki, mutta ennen kaikkea asiakkaamme sekä suomalainen lemmikkieläinlääketiede. Asiat eivät etene itsestään. Niitä on vietävä aktiivisesti eteenpäin. Henkilökunnan koulutusmahdollisuuksien räjähdysmäistä kasvua voidaan pitää myös merkittävänä etuna kaikille osapuolille. Iso yritys pystyy tarjoamaan henkilökunnalle ja muille asiasta kiinnostuneille runsaasti erilaisia vaihtoehtoja kisälli-oppipoikakoulutuksesta (Univet Akatemia), erikoistumiskoulutukseen kuin normaaliin kurssimuotoiseen koulutukseenkin. Lisääntynyt tietoisuus lisää kaikkien eläinlääkäripalveluiden kysyntää ja lisääntynyt kysyntä näkyvyyttä. Työntekijöiden aseman voidaan varmasti todeta kohentuneen ja muuttuneen turvallisemmaksi systemaattisen toiminnan myötä. Eläinlääkäreiden ja hoitajien ammatti-identiteetin kasvua ja merkittävästi lisääntyneiden työpaikkojen määrää ei voida pitää merkityksettömiä seikkoina toiminnan vaikutuksia puntaroitaessa. Eläinlääkärilehden numerossa 1/2015 puheenjohtaja kehottaa jäsenistöä pitämään yllä eettisesti korkeatasoista ja kollegiaalista keskustelua. Eläinlääkäriliiton johto on kuitenkin viime aikaisilla lausunnoillaan ollut aktiivisesti luomassa vastakkainasettelua yritystoiminnan sekä liiton välille. Kyse ei ole pelkästään aggressiivisesta suhtautumisesta ketjuihin, vaan myös pienempiin yrityksiin. Suuremmat yritykset ovat joka tapauksessa tulleet jäädäkseen myös Suomeen. Me haluamme, että asiakkaamme saavat hoitoa tyytyväisiltä eläinlääkäreiltä ja hoitajilta, työntekijöiltämme. Tällä alalla yritys ei muuten voi pärjätä. Viime aikoina, olemme saaneet lukea eläinlääkäriliiton myönteisiä kannanottoja eläinlääkäreiden koulutusmäärien vähentämiseksi ja muun hoitohenkilökunnan toiminnan rajoittamiseksi. Pula osaavista eläinlääkäreistä on ollut Suomessa kroonista. Kunnallisten eläinlääkäreiden on vaikea saada sijaisia itselleen. Yksityispuolen kehittämishankkeet kariutuvat kerta toisensa jälkeen eläinlääkäripulaan. Miksi koulutusmääriä tulisi juuri nyt laskea? Eläintenhoitajat ovat kiinteä osa nykyaikaista hoitotyötä/-ketjua. Keinotekoisten uhkakuvien maalaaminen eläintenhoitajista tekemässä eläinlääkäreiden töitä eivät ole tältä vuosituhannelta. Nykyaikainen klinikkatoiminta on mitä suurimmassa määrin joukkuepeliä eri osaajien kesken. Voidaan perustellusti väittää, että yrityskoon kasvaminen ketjuuntumisen myötä on selvästi hyödyttänyt suomalaista lemmikkieläinlääketiedettä. Viimeiset vuodet on menty eteenpäin suurella sydämellä. Tiedän, että tästä kehityksestä on hyötyneet ennen kaikkea asiakkaamme, mutta myös kaikki lemmikkieläimiä työkseen hoitavat tahot. Näin tulee olemaan myös jatkossa kun hyvä pöhinä alalla saa jatkoa. Toivon aidosti, että voisimme ottaa jatkossa etäisyyttä aikaisemmin velloneeseen negatiivissävytteiseen keskusteluun. Tekemistä riittää meille kaikille. Meillä isoissa yrityksissä työskentelevien on aikaisempaa selkeämmin astuttava esiin ja annettava myös meidän toiminnallemme kasvot. Uskon, että me teemme sen jatkossa paljon aktiivisemmin. Ovemme on aina auki yhteistyölle. Yhteistyöterveisin, lemmikkien paremman tulevaisuuden puolesta. Esa Kesti, Jan Räihä ja Mikael Granholm Univet Oy hallituksen jäsenet, eläinlääkärit Kirjeen alkuperäinen pidempi versio on luettavissa verkossa sivulla verkkoaineistoa paperilehteen, www. sell.fi valitse Eläinlääkärilehti. Tämä lyhyempi teksti on ensimmäisen kirjoittajan lyhentämä. Lukijalta-palstalle voi kirjoittaa eläinlääkäreihin ja alaan liittyvistä aiheista. Kirjoituksen maksimipituus on 4300 merkkiä välilyöntien kanssa. Kirjoituksen voi lähettää osoitteeseen sell.fi. Toimitus käy tekstin läpi. 147

32 Juristi vastaa Palstalla Eläinlääkäriliiton lainoppineet vastaavat työsuhdekysymyksiin ja muihin lainsäädännön tulkitsemisen kysymyksiin. Lehdessä esitellyissä tapauksissa ei kerrota oikeiden eläinlääkärien nimiä. Kysymyksiä voi esittää osoitteeseen Lakisääteinen yrittäjäeläkevakuutus ja katkonainen työura Eläinlääkäriliiton jäsenneuvonnassa on noussut esiin yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen vakuuttamisvelvollisuus silloin, kun eläinlääkäri tekee määräaikaisia kunnaneläinlääkärin tehtäviä ja väliaikoina eläinlääkärin työtä itsenäisenä ammatinharjoittajana olematta kenenkään palveluksessa. Kunnaneläinlääkärin ei tarvitse ottaa YEL:n mukaista vakuutusta, vaan kunta maksaa KEVA:lle (entinen Kuntien eläkevakuutus) eläkemaksun myös praktiikkatuloista vuotuiseen ylärajaan saakka. Vuoden 2015 palkkioiden enimmäismäärä on ,60 euroa. Tarpeetonta yrittäjäeläkevakuutusta ei pidä ottaa, koska se edelleen tuntuu sekoittavan sairaus- ja äitiyspäivärahan määräytymistä. Jos eläinlääkäri pitää omaa vastaanottoa tai työskentelee toisen omistamalla klinikalla itsenäisenä ammatinharjoittajana, tulkitaan hänen olevan eläkejärjestelmän näkökulmasta yrittäjä, jonka on järjestettävä oma eläketurvansa ottamalla YEL:n mukainen vakuutus työeläkeyhtiöstä. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös sivutoimista yrittämistä työ- tai virkasuhteen rinnalla, jos sen ajallista kestoa ja rahamääräistä arvoa koskevat edellytykset täyttyvät. Vakuuttamisvelvollisuus Yrittäjäeläkevakuutus on otettava, jos yrittäjän yritystoiminnassaan tekemän työn arvo eli työtulo on tänä vuonna vähintään 7 502,14 euroa. Vakuuttamisvelvollisuus alkaa, kun yhtäjaksoinen yritystoiminta on kestänyt neljä kuukautta. Vakuutus on otettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta. Vakuutuksen työtulon voi yrittäjä itse valita laissa säädetyn vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä. Tarkoituksenmukaista on valita työtulo eläinlääkärin palkan tasoiseksi, koska työtulo vaikuttaa suoraan karttuvan eläkkeen määrään. Aloittava yrittäjä saa YELmaksuun alennuksen 48 ensimmäisen kuukauden ajaksi. Maksu on tuona aikana 78 prosenttia koko maksusta. Eläketurvakeskus (ETK) seuraa verottajalta saamiensa tietojen perusteella uusien YEL-vakuutusten ottamista. Jos eläinlääkärin elinkeinotoiminnan tulos verotiedoissa ylittää YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajan (7 502,14 euroa vuonna 2015) eikä hänellä ole voimassa olevaa yrittäjäeläkevakuutusta, kehottaa ETK ottamaan lakisääteisen yrittäjäeläkevakuutuksen. Jos eläinlääkärin elinkeinotulo koostuu pelkästään kunnaneläinlääkärinä tehdystä praktiikasta, ei hänen tarvitse ottaa YEL-vakuutusta, mutta ETK:lle pitää antaa selvitys elinkeinotulon lähteestä. ETK:lla on toimivalta ottaa yrittäjälle niin sanottu pakkovakuutus, jos hän ei itse ota vakuutusta. Tilanteen kriisiyttäminen näin pitkälle ei ole järkevää, koska esimerkiksi aloittavan yrittäjän maksualennusta ei voi saada pakkovakuutustilanteessa. Jos yksityisen ammattitoiminnan tulos vuodessa ylittää vakuuttamisvelvollisuuden rajamäärän, kannattaa YEL-vakuutus ottaa. Yrittäjätoiminnan katkonaisuudella ei ole asiassa ratkaisevaa vaikutusta, pakkovakuuttamista ei kannata jäädä odottamaan. Markku Kojo asiamies, OTK työ- ja virkasuhdeneuvonta Juristi vastaa -palstojen tekstit julkaistaan jäsenosiossa liiton verkkosivuilla, ja ne ovat siellä luettavissa myöhemminkin. Lehden 1/15 palsta puuttui lehden sisällysluettelosta. Lehdessä 2/15 ei julkaistu palstaa. 148

33 MIKÄ ON DIAGNOOSISI? VASTAUS Kysymys on sivulla 139. Koiran vasemman alaleuan P1-hammas oli jäänyt puhkeamatta ja se oli muodostanut leukaluuhun kystan. Hammaspuutokset ovat koirilla tavallinen löydös. Tavallisimpia ovat premolareiden sekä yläleuan kulmahampaiden puutokset ja tyypillisimmin niitä esiintyy pienillä ja brakykefalisilla koiraroduilla. Hammaspuutokset on tärkeä varmistaa röntgenkuvauksilla todellisiksi hammaspuutoksiksi. Puhkeamaton hammas saattaa alkaa muodostamaan leukaluuta ympäriltään tuhoavaa follikulaarikystaa ( dentigerous cyst ). Myös puhkeamaton maitohammas saattaa kehittää ympärilleen kystan. Kaikki puhkeamattomat hampaat eivät muodosta kystaa. Kystan ontelon täyttyminen aiheuttaa ympäröivään leukaluuhun painenekroosia hajottaen luuta ja usein myös naapurihampaiden juuria laajetessaan. Ihmisillä kroonisissa, hoitamattomissa kystissa on havaittu muuntumista pahanlaatuisiksi kasvaimiksi Follikulaarikysta hoidetaan poistamalla puhkeamaton hammas sekä muutkin kiinnityskudoksiltaan ja juurien alueelta tuhoutuneet hampaat alueella. Kystan sisäpinnan epiteeli täytyy kaapia pois tarkoin. Mahdollisen pahanlaatuisen kudosmuutoksen vuoksi kystan poiskaavittu epiteeli olisi hyvä tutkituttaa patologilla. Laaja-alaisiin kystiin voidaan käyttää luusiirrännäistä nopeuttamaan luutumista. Mitä tästä opimme: Kiinnitä huomiota erityisesti puuttuviin premolarihampaisiin, ja kerro omistajalle mahdollisten puhkeamattomien hampaiden aiheuttamista riskeistä. Ohjeista omistajaa myös tarkistuttamaan koiran hammaspuutokset hammasröntgenkuvauksella. Erityisesti boksereiden ja tiibetinspanieleiden kohdalla hälytyskellojen pitäisi soida, mutta follikulaarikysta voi esiintyä minkä rotuisella koiralla tahansa. Katja Rajalin eläinlääkäri Animagi Jyväskylässä 149

34 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 Diagnostiikan kuulumisia Naudat Hengitystietulehduksia runsaasti Alkuvuoden näytteissä on todettu runsaasti naudan hengitystietulehdusta. Syväsivelynäytelähetyksiä oli tammi-helmikuussa tutkittu 15 tilalta. Patologisia näytteitä, joissa päälöydös oli keuhkotulehdus, oli tutkittu samana aikana 13 tilalta. Naudan respiratory syncytial (RS-) virusta todettiin kymmenellä tilalla Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa. RS-virusta on todettu eri-ikäisissä naudoissa kuukauden ikäisistä lypsylehmiin. Useassa kasvattamossa on ollut voimakkaita taudinpurkauksia 5 7 kuukauden ikäisillä naudoilla. Myös naudan koronavirusta (BCV) todetaan jatkuvasti hengitystienäytteissä, tänä vuonna koronavirus on todettu 11 tilalla. Sen sijaan ulostenäytteitä lähetetään erittäin vähän tutkittavaksi naudan talvikoronavirusripulin varalta. Kuluvana vuonna on tutkittu kolme näytettä, kaikki negatiivisia. Yleisin bakteerilöydös hengitystienäytteissä on ollut Pasteurella multocida. Lisäksi on todettu voimakkaita oireita aiheuttavia Histophilus somni -ja Mannheimia haemolytica -bakteereja. Mycoplasma bovis todettiin kahdessa uudessa lihanautakasvattamossa. Lisäksi on varmistunut yksi uusi mastiittinäytteestä todettu M. bovis -tartunta lypsykarjatilalla. Nuoren naudan suolistoongelma Kuvassa näkyvät päällimmäisenä valtavasti laajentuneet umpi- ja paksusuoli. Pötsi on pienenä suolten takana. Eviraan tuotiin tutkittavaksi lopetettu, nuori, kitukasvuinen nauta, jolla oli ollut useamman viikon ajan vaihtelevasti puhaltumisen oireita. Avauksessa todettiin voimakkaasti laajentuneet umpi- ja paksusuoli, jotka olivat täyttyneet runsaalla löysällä sisällöllä ja kaasulla (Kuva 1). Suolen seinämä oli kohtalaisen hauras. Peräsuolta kohden paksusuolen läpimitta normalisoitui. Uloste oli löysää, ja eläin oli hieman kuivunut. Histologisessa tutkimuksessa suolten limakalvolla todettiin kohtalaisia tulehdusmuutoksia. Yksiselitteistä syytä suolten epänormaalille täyttymiselle ja laajentumiselle ei todettu. Suolessa ei ollut mekaanista tukosta eikä verenkiertohäiriöitä. Muutokset viittaisivat umpi- ja paksusuolen toiminnalliseen häiriöön (paralyyttinen ileus), jossa suolesta puuttuvat normaali jänteys ja sisältöä eteenpäin vievä liike. Tila johtaa suolten täyttymiseen, vatsaontelon kiputiloihin, ja voi johtaa kuolemaan. Ileus voi olla seurausta esimerkiksi suolen hermotuksen toimintahäiriöistä (ganglioniitti), vatsakalvontulehduksesta, happoemäs- tai elektrolyyttien epätasapainosta (esimerkiksi kalium- tai kalsiumvaje), kuivumisesta tai vatsaontelon leikkauksesta (suolten käsittely). Myös muun muassa B-vitamiinien puute, uremia, tetanus, diabetes mellitus, raskasmetallimyrkytys, shokki, ja pitkittynyt voimakas suolistotulehdus ovat kirjallisuudessa mainittuja syitä. Mykoplasma-lypsykarjoja etsitään edelleen tutkimukseen Mycoplasma bovis -tartunnan vaikutukset ja vastustus suomalaisessa nautakarjataloudessa -tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Evira, ETT, A-Tuottajat, HKScan Finland Oy, Valio Oy sekä Danish Technical University. Hankkeen yhtenä osana tutkitaan M. bovis -tartunnan hallintaa lypsykarjatiloilla. Hankkeeseen (syksy/talvi ) etsitään lypsykarjoja, joissa eläinlääkäri epäilee M. bovis -tartuntaa. Tilanne selvitetään ottamalla verinäytteitä sekä tutkimalla tilalla kuolleet mykoplasmaepäilyvasikat Evirassa. Mikäli M. bovis -tartunta todetaan, tila pääsee mukaan tarkempaan tutkimukseen. Tarkemmat tiedot tutkimuksesta Eläinlääkärilehden numerossa 10/2014 tai ETT:n eläinlääkäri Erja Tuunainen ([email protected], ) tai tutkimusprojektin eläinlääkäri Vera Haapala ([email protected], ). Sika Löydöksiä vieroitetuilla porsailla Resistenssiä E. coli -kannoissa Eviraan tuli tutkittavaksi kaksi Evira/TUVI 150

35 noin 5 viikon ikäistä porsasta, joilla ei ollut esiintynyt selviä sairauden oireita ennen kuolemaa. Vastaavia tapauksia oli esiintynyt tilalla muutamien viikkojen ajan. Silmämääräisessä tutkimuksessa porsailla todettiin suolistossa selviä suolistotulehdukselle tyypillisiä muutoksia. Bakteriologisessa tutkimuksessa molempien porsaiden suolinäytteissä todettiin toksigeeninen Escherichia coli F4, LT1, ST2. Eristetyt E. coli -kannat olivat kaikki resistenttejä kolmelle tai neljälle mikrobilääkkeelle. Kaikki eristetyt E. coli -kannat olivat resistenttejä sulfa-trimetopriimille ja tetrasykliinille ja ampisilliinin ja streptomysiinin osalla herkkyydessä oli vaihtelua. Koska ripulia aiheuttavien E. coli -bakteerien mikrobilääkeherkkyys oli niin huono, tilalla joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota vieroitusripulin ennaltaehkäisyyn liittyviin toimenpiteisiin, joilla parannetaan porsaiden vastustuskykyä ja vähennetään stressiä vieroituksen yhteydessä. Molemmilla porsailla todettiin mahalaukussa pelkästään nestemäistä sisältöä, jossa oli kuivaainetta hyvin vähän. Havainnon perusteella vieroitettujen porsaiden ruokinta kuuluu tilalla läpikäytäviin asioihin. Teschovirus Kaksi välikasvatusikäistä porsasta oli lähetetty tilalta tutkittaviksi keskushermosto-oireiden aiheuttajan selvittämiseksi. Lähetteen tietojen mukaan sairastuneet porsaat eivät olleet vastanneet lääkitykseen. Tehdyissä tutkimuksissa pienemmällä porsaalla (ikä 6 viikkoa) todettiin histologisesti virusinfektioon viittaavia muutoksia erityisesti aivorungon ja selkäytimen alueella, ja isommalla porsaalla (ikä 8 viikkoa) todettiin vastaavia lieviä histologisia muutoksia selkäydinnäytteessä. Virologisessa tutkimuksessa pienemmän porsaan selkäydinnäytteessä todettiin PTV-virus (porcine teschovirus). Bakteriologisessa tutkimuksessa kummankaan porsaan näytteissä ei todettu spesifistä bakteeritartuntaa. Viime vuosien aikana Eviraan on lähetetty muutamilta yksittäisiltä tiloilta tutkittaviksi oireiltaan vastaavanlaisia porsaita, joiden oireet ja löydökset ovat viitanneet Talfanin tautiin (PTV1) tai vastaavaan taudinaiheutuskyvyltään heikon teschoviruksen aiheuttamaan sairauteen, ja joiden selkäydin- ja/tai aivonäytteissä on voitu osoittaa sian teschovirus. Taudinaiheutuskyvyltään heikkojen teschovirusten katsotaan kirjallisuuden mukaan olevan yleisiä eri puolilla maailmaa. Suomessa on todettu vasta-aineita sioilla jo 1970-luvulla (Neuvonen ym. Suomen Eläinlääkärilehti 1979). Taudinaiheutuskyvyltään heikkoihin teschoviruksiin liittyville keskushermosto-oireisille sairauksille on tyypillistä se, että sairastuneet siat ovat pääasiassa nuoria yksilöitä, ja se, että sairastuvuus ja kuolleisuus ovat suhteellisen alhaisia. Siipikarja Evira/TUVI Viskeraalikihdissä sydänpussissa ja maksan pinnalla on valkoista puuterimaista peitettä. Virtsahappomyrkytys (uraattinefroosi ja viskeraalikihti) Eviraan lähetettiin näytteitä kahdesta munintakanalasta lisääntyneen kuolleisuuden ja vähentyneen munantuotannon vuoksi. Kuolleisuus oli ollut yli 2 % muutaman kuukauden ajan. Kanojen ruumiinavauksessa sydänpussissa, vatsakalvossa ja keuhkojen ja maksan pinnalla oli valkoista puuterimaista peitettä, joka osoittautui virtsahapoksi (Kuva 2). Munuaiset olivat turvonneet ja virtsaputkissa oli valkoista massaa. Syy virtsahapon kasautumiseen kudoksiin on munuaisvaurio, mikä estää tai hidastaa luonnollisen virtsahapon erityksen. Virtsahappomyrkytykseen sairastuneiden kanojen ruokahalu heikkenee ja tuotanto lakkaa. Ulosteiden joukossa todetaan usein epätavallisen runsaasti kalkkimaista ainetta. Munuaisvaurion aiheuttavia syitä on usein vaikea selvittää. Alkuperäinen munuaisvaurio on yleensä tapahtunut jo paljon aikaisemmin ennen kuin kuolleisuus alkaa. Mahdollisia tekijöitä, jotka aiheuttavat munuaisvaurioita tai voivat olla osallisina niiden syntyyn, on useita: esimerkiksi kuivuminen vedenpuutteen seurauksena, munuaishakuisen IBvirustyypin aiheuttama tartunta, kalkki-fosfori-epätasapaino rehussa, krooniset tautitilat, myrkyt (muun muassa homemyrkyt) ja A-vitamiinin puutos. Suomessa ei ole vielä todettu IB:n eli tarttuva keuhkoputkentulehdus -viruksen munuaishakuisia kantoja, jotka ovat useissa maissa tärkein syy virtsahappomyrkytyksen kehittymiseen munintakanalassa. Lisätiedot: Erikoistutkijat, ELL Taina Laine, Laila Rossow ja Paula Syrjälä ja tutkija, ELL Annette Brockmann 151

36 NAPPAA PIDENNETTY PUUTIASSUOJA KOIRILLE Pidennä koirien puutiaissuojaa yhdellä maistuvalla purutabletilla. Bravecto on ainoa suun kautta annettava hoito puutiaisia ja kirppuja vastaan, jonka teho kestää 12 viikkoa. Bravecto sopii tutkitusti jo 8 viikkoisille pennuille, tiineille ja imettäville nartuille ja ivermektiinille herkille koirille. Bravecto vaikuttaa systeemisesti, joten hoidettu koira voi uida, kylpeä ja olla kontaktissa kaikkien kanssa vapaasti. Yksi tabletti - 12 viikkoa! BRAVECTO purutabletti 112,5 mg, 250 mg, 500 mg, 1000 mg ja 1400 mg. Kohde-eläinlaji: koira. Käyttöaiheet: Puutiais- ja kirpputartuntojen hoito koiralla. Systeemisesti vaikuttava insektisidinen ja akarisidinen aine, jolla on välitön ja pitkäkestoinen kirppuja (Ctenocephalides felis) ja puutiaisia (Ixodes ricinus, Dermacentor reticulatus ja Dermacentor variabilis) tappava vaikutus 12 viikon ajan sekä välitön ja pitkäkestoinen koiranpuutiaisia (Rhipicephalus sanguineus) tappava vaikutus 8 viikon ajan. Vasta-aiheet: Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. Erityisvaroitukset: Puutiaisten ja kirppujen täytyy kiinnittyä koiraan ja aloittaa imeminen, jotta ne altistuvat fluralaneerille. Tämän vuoksi puutiais- ja kirppuvälitteisten tautien tartuntariskiä ei voida sulkea kokonaan pois. Käyttöön liittyvät erityiset varotoimet: Koska tietoja ei ole saatavilla, valmistetta ei pidä käyttää alle 8 viikon ikäisille koiranpennuille ja/tai alle 2 kg painaville koirille. Haittavaikutukset: Kliinisissä tutkimuksissa yleisesti havaittuja haittavaikutuksia (1,6 %:lla hoidetuista koirista) olivat lievät ja ohimenevät vaikutukset ruoansulatuskanavaan, kuten * BRAVECTO ripuli, oksentelu, is not effective ruokahaluttomuus against Rhipicephalus ja kuolaaminen. sanguineus Käyttö tiineyden (brown tai dog laktaation tick) beyond aikana: 8 Valmistetta weeks after voidaan dosing. käyttää siitoseläimille, tiineille ja imettäville koirille. Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset: Ei tunneta. Kliinisten kenttäkokeiden aikana ei havaittu yhteisvaikutuksia Bravecto-tablettien ja muiden yleisesti käytettävien eläinlääkevalmisteiden The most common kanssa. adverse Annostus reactions ja were antotapa: mild and Annostellaan short-lived suun vomiting, kautta. Bravecto decreased annostellaan appetite, antamalla diarrhea koiralle and drooling. kokonaisena sen painoa vastaava Bravecto-tabletti (annos vastaa mg For fluralaneeria/koiran complete safety paino information, kg:ssa yhden refer painoluokan to product sisällä). label. Pakkauskoot: 1 tai 2 tablettia. Myyntiluvan haltija: Intervet International B.V Intervet, Inc., a subsidiary of Merck & Co., Inc. All rights reserved. 2015_XXX_XX_XXXX MSD Animal Health, Intervet Oy Keilaranta 3, PL 86, ESPOO p , f , [email protected] FI/BRV/0315/0007 MSD Animal Health Intervet Oy

37 Laki ammatinharjoittamisesta muuttuu Eläinlääkäriliiton keskeisiä tehtäviä on osallistua lainsäädännön kehittämiseen ja lainmuutosten valmisteluun. Tällä tavoin voimme vaikuttaa eläinlääkärin ammattiin ja eläinlääkärin tekemiin töihin sekä antaa omaa osaamistamme ja asiantuntemustamme säädösten valmisteluun. Moni laki vaikuttaa siihen, mitä töitä ja miten eläinlääkärit tekevät. Koska lainsäädäntöön vaikuttaminen on tärkeätä ja ammattikunnan näkemykset pitäisi voida huomioida, voi jokainen jäsen seurata lausunnoilla olevia säädöksiä liiton verkkosivuilla. Muutosesityksiin voi myös vaikuttaa lähettämällä omat näkemykset liiton toimistoon. Ne otetaan huomioon lausunnoissa, joita liitossa valmistellaan. Toukokuun alkuun mennessä esitetään muutettavaksi lakia eläinlääkärinammatin harjoittamisesta, niin sanottua ammatinharjoittamislakia. Se koskee kaikkia eläinlääkäreitä: lailla varmistetaan, että eläinlääkärillä on tarvittava koulutus ja ammattitoiminnan edellyttämät valmiudet. Lisäksi lailla säädetään oikeudesta eläinlääkärin ammatin harjoittamiseen. Eläinlääkärin ammatti on yksi harvoista autonomisista ammateista, jossa tutkimus, diagnoosin teko ja hoidon määrääminen on vain ja ainoastaan eläinlääkärin tehtävä. Siksi on tärkeätä, että ammattia myös säädellään. Lakimuutos perustuu ammattipätevyyden tunnistamista koskevan direktiivin muutosten täytäntöönpanoon. Direktiiviä on valmisteltu Euroopan unionissa jo vuosia. Lakimuutoksella helpotettaisiin muualta Euroopan unionin jäsenvaltioista tulevien eläinlääkärien laillistamista Suomessa. Pääsääntönä olisi, että laillistumishakemuksen asiakirjoja ei enää tarvitsisi esittää alkuperäisinä eikä virallisesti käännettyinä. Vain niissä tapauksissa, joissa Evira epäilee asiakirjojen aitoutta, se voisi pyytää asiakirjoja alkuperäisinä. Suomessa on viimeisten vuosien aikana laillistettu merkittävä määrä ulkomailta tulleita eläinlääkäreitä, joten muutoksella voi olla vaikutusta eläinlääkärien määrään. Lisäksi eri jäsenmaiden yliopistojen tutkintojen tunnistamista esitetään helpotettavaksi. Koska Eläinlääkäriliitto ei voi vaikuttaa muualla koulutettujen eläinlääkärien määrään, olemme esittäneet opetus- ja kulttuuriministeriölle Helsingin yliopistoon sisään otettavien eläinlääketieteen opiskelijoiden määrän vähentämistä. Toinen merkittävä uudistus on hälytysjärjestelmän kehittäminen. Sillä jäsenmaiden viranomaiset voivat vaihtaa tietoja eläinlääkäreihin kohdistuvista kielloista ja rajoituksista. Jos eläinlääkäriltä poistetaan ammatinharjoittamisoikeudet tai niitä on rajoitettu, välittyisi tieto hälytysjärjestelmän kautta kaikkiin jäsenmaihin. Kolmas muutos koskee kantelumenettelyjen keventämistä. Kantelujen määrä on lisääntynyt vuosittain, ja kuitenkin harva kantelu johtaa varsinaiseen kurin- pitomenettelyyn. Tämän vuoksi esitetään, että Evira ja aluehallintovirasto käsittelisivät kanteluja vain siinä laajuudessa, kuin se olisi valvonnan kannalta perusteltua. Vain silloin, kun olisi syytä ryhtyä hallinnolliseen ohjaukseen, käytettäisiin täysimittaista tutkintaa. Muutoin asia tutkittaisiin nopeam- Jäsenet voivat seurata lausunnoilla olevia säädöksiä liiton verkkosivuilla ja lähettää näkemyksiä toimistoon liiton lausuntoa varten. min. Muutos vapauttaisi valvontaresursseja olennaisiin asioihin ja oma-aloitteiseen ohjaukseen. Lakiin esitetään lisättäväksi säännökset huomautuksen antamisesta ja asianmukaisesta ammattitoiminnasta. Lisäksi esitetään, että Eviralle, laillistamisesta vastaavalle viranomaiselle, tulisi mahdollisuus tehostaa uhkasakolla antamiaan työkyvyn ja ammattitaidon selvittämistä koskevia määräyksiä. Muutos tehostaa valvonnan vaikuttavuutta ja herättää eläinlääkärit huomaamaan, mikäli työkyky on merkittävästi heikentynyt. Lain uudistuksilla toteutetaan ammattipätevyysdirektiivin muutokset myös Suomessa. Ammattitaitoista ja asiantuntevaa kevättä toivottaa Kirsi Sario puheenjohtaja 153

38 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 Palstan toimituksesta Mahdolliset ideat ja aineistot tälle palstalle voi lähettää osoitteeseen Palstalle poimitaan ja muokataan aiheita lähetetyistä ja muutoin hankituista materiaaleista. Eläintautien torjuntayhdistyksestä Eläinten terveys ETT ry Yhdistys päätti helmikuussa muuttaa nimensä Eläinten terveys ETT ry:ksi. Tiedotteen mukaan uusi nimi kertoo paremmin yhdistyksen nykyisestä toiminnasta, vaikka tautien ennaltaehkäisy kuuluu edelleen yhdistyksen perustehtäviin. Vuosikokouksessa hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Juha Nousiainen Valio Oy:stä. Lyhenne ETT ja logo säilyvät ennallaan. Kun yhdistys perustettiin 1994, toiminta keskittyi eläinaineksen ja rehujen tuonnin ohjaukseen, tau- tiriskien hallintaan ja ohjeistukseen. Vuosituhannen vaihteessa toiminta laajentui tuotantoeläinten terveydenhuollon koordinaatioon ja terveydenhuollon seurantajärjestelmien Sikavan ja Nasevan kehittämiseen, ja viime vuosina eläinten terveydenhuoltoa on kehitetty myös osana ruokaketjun laatujärjestelmiä. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi puh Muistoja tiedekunnan vuosikymmenistä Muistelukirja Eläinlääketieteellisen tiedekunnan 20-vuotisjuhlan kunniaksi julkistettiin tiedekuntapäivässä. Tiedekunnan muistelukirjan esitteli emeritusprofessori Hannu Saloniemi tiedekuntapäivässä 25. helmikuuta. Varadekaani Mirja Ruohoniemi painotti puheessaan, että opiskelijoilta kerätty palaute ja sen käsittely ovat kehittäneet opetusta merkittävästi. Merkittävä opetusta kehittänyt muutos on ollut myös sirpaleisen kurssitarjonnan kokoaminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Varadekaani Olli Peltoniemi kertoi eläinlääketieteellisen tiedekunnan erinomaisesta menestymisestä kansainvälisissä vertailuissa. Tiedekuntapäivä kokosi yhteen paljon henkilökuntaa vuosikymmenten varrelta. Voimme kaikki olla iloisia ja ylpeitä eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen tasosta. Tiedekunta perustettiin 1995 osaksi Helsingin yliopistoa ja muistelukirja kuvaa vuosien Liiton puheenjohtaja Kirsi Sario, yliopistonlehtori Mari Nevas ja professori Johanna Björkroth. tapahtumia tekstein ja kuvin. Muistelukirjan voi lukea osoitteessa Lisätietoja: Tiedottaja Eeva Karmitsa, helsinki.fi. Eeva Karmitsa 154

39 Pöytälaatikosta Volvo Amazonin rautainen puskuri ei ruostu, eikä suostu olemaan kielikuva Väkipyörä korvaa voimieni heikentymisen, ja näin veneen saa nostettua sinne, minne se pitää nostaa. Apicopihdit, timanttilaikka ja starttipilotti. Meinasin unohtaa rälläkän. Ketjutaljalla siirrän kiviä. Jerrykanisteri, telaketju ja hyinen rautakanki. Joskus on täysi oikeus olla mies Olli Soininen Kirjoittaja työskenteli pitkään kunnaneläinlääkärinä, harrasti runsaasti liikuntaa ja osallistui aktiivisesti Suomen Eläinlääkäriliiton toimintaan luottamustoimisena. Hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2014 Parkinsonin taudin takia. Lisää runoja on Olli Petterin puiston sivulla Facebookissa. Kaikessa rauhassa Kolovedellä Koloveden kansallispuisto Etelä-Savossa on useimmiten rauhan tyyssija. Se on myös melojan paratiisi, sillä moottoriveneily on suurella osalla alueesta kiellettyä. Kolovesi kun on saimaannorpan kotikulmia. Eläinlääkäri Pilvi Lassila ja britti Mike Pugh meloivat elokuussa 2013 Kolovedellä täydellisessä rauhassa. Kolmen päivän retkemme aikana kuulimme vain kuikkien huutoa, hirvien mylvintää ja majavien häntien läiskähtelyä veteen. Ei yhtään ihmistä missään, Pilvi Lassila ihastelee. Pariskunta vuokraa silloin tällöin kajakit ja tekee irtioton arjesta. Kovin usein siihen ei ole mahdollisuuksia, sillä Mike asuu Isossa-Britanniassa ja Pilvi puolestaan työskentelee pieneläinpraktikkona Vantaalla, Univet Tammistossa. Vuonna 1993 eläinlääkäriksi valmistuneen Lassilan erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat eksoottiset eläimet siis muut lemmikit kuin koirat ja kissat. Vastaanotolle tulee milloin käärmeitä, milloin kääpiökaneja, milloin erilaisia jyrsijöitä tai liskoja. Onneksi avustaja varoittaa, jos jotain oikein eksoottista on tulossa. Silloin ehditään googlata edes se, minkä näköinen otus on saapumassa ja mistä se on lähtöisin. Sillä päästään alkuun. Viime aikoina vastaanotolle on tullut yhä useammin afrikkalaisia kääpiösiilejä. Haastava potilasryhmä, jota varten olen etsinyt tietoja alan kirjallisuudesta, Pilvi Lassila naurahtaa. Eläinlääkärilehden kansikuvat kuvaavat tänä vuonna eläinlääkärien vapaa-aikaa. Mike Pugh 155

40 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 Porvoon Avec laajensi Eläinklinikka Avec muutti lokakuussa uusiin suuriin tiloihin, ja avajaiset pidettiin marraskuun alussa. Asiakkaita hoidettiin myös muuttopäivänä. Huonekaluliikkeeksi rakennettu talo muutettiin sisältä yläkerrasta eläinlääkäriasemaksi ja kellarikerros koiraharrastushalliksi. Vanhaa perua ovat yläkerran lähes lattiaan ulottuvat ikkunat, joista saadaan valoa sisempiinkin huoneisiin lasisten väliseinien ansioista. Kerrokset ovat kooltaan 750 m 2 : vastaanottohuoneita on kuusi, joista yksi ihopotilaille ja mahdollisille sairaalabakteeripotilaille erillään muista, ja yksi vain kissoille. Leikkaushuoneita on valmiina kaksi ja endoskopiahuone odottaa kalustamista. Uutta on luopuminen happipulloista: asemalla on oma happigeneraattori, johon liittyvä iso investointi olivat kupariputket. Asiakaskäyntejä on nyt noin vuodessa. Liikevaihtomme on 1,1 miljoonaa euroa. Viiden vuoden kuluttua toiminnan on tarkoitus olla kaksi kertaa tämän kokoista, kertoo toimitusjohtaja Timo Wahlroos. Henkilökuntaa on nyt 15 ja henkilötyövuosia noin kahdeksan. Joukossa on seitsemän eläinlääkäriä. Kannatti suunnitella ja pyöritellä tilojen sijoittelua pitkään: toistaiseksi eli nyt noin neljään kuukauteen ei ole tullut mieleen muutostarpeita, tilat ovat toimineet hienosti, sanoo vastaava eläinlääkäri Chita Wahlroos. Lisätietoja: elainklinikka.com Timo Walhlroos Aistin vuosikymmentä juhlittiin Riikka Timgren-Cizinauskas Vantaalainen Eläinsairaala Aisti aloitti uraauurtavan toiminnan helmikuussa Kymmenvuotisjuhlissa puhuttiin asiaa seminaarissa ja illemmalla juhlittiin musiikin ja ruuan parissa, kerrottiin Aistista. Seminaarin kahvitauolla ehdittiin tavata kollegoja ja ystäviä. Aloittaessaan Aisti oli ensimmäinen yksityinen pieneläinten neurologisiin sairauksiin keskittyvä eläinsairaala, jolla oli myös magneettikuvauslaite. Sigitas Cizinauskasin ja Riikka Timgren-Cizinauskasin perheyrityksessä haluttiin juhlia täyttä kymmentä vuotta kollegoiden ja ystävien parissa ja samalla kiittää kaikkia eläinlääkäreitä lähetepotilaista. Kutsu oli silti avoimesti suunnattu kaikille pieneläinpraktiikkaa tekeville eläinlääkäreille. Seminaaria ja juhlaa vietettiin Helsingin keskustassa historiallisen Bio Rexin tiloissa maaliskuun alun lauantaina. Sigitas Cizinauskas avasi seminaarin muistaen koskettavasti Kai Skutnabbia. Mukana oli kahdeksan erinomaista luennoitsijaa. Loistavasta joukosta minulle jäi mieleen muun muassa Pernilla Syrjän innostava luento patologiasta. kertoi Riikka Timgren-Cizinauskas. Kuulijoita oli koolla noin 150, joukossa myös 5. ja 6. kurssin opiskelijoita. Iltajuhla alkoi pianon ja kolmen trumpetin esityksellä sekä juhlapuheella, sitten syötiin, tanssittiin varpaat rakoille bändin säestyksellä ja viihdyttiin. Vierailta saatiin palautetta: Katse oli mukavasti eteenpäin ja illalla hauskaa ystävien ja kollegoiden kanssa. Lämmintunnelmainen päivä ja mukavat juhlat. Kiitos. Lisätietoja: aisti.info 156

41 Tieteellinen kirjoitusohje päivitettiin Tieteellisten artikkelien kirjoitusohje on päivitetty ja kirjoitusten käsittelyä uudistettu. Ohjeet astuvat voimaan heti. Julkaistaviksi tarjottavien tieteellisten artikkelien toimitusosoite muuttuu: ne lähetetään toimitukseen osoitteella ei enää tieteelliselle toimittajalle. Kirjoitusten enimmäispituus on 2500 sanaa ja mahdollinen ylitys pitää perustella saatteessa. Ylipitkän artikkelin toimitus palauttaa lyhentämistä varten. Sanarajaan mahtuva tai perustellusti pidempi artikkeli menee toimituksen kautta tieteelliselle toimittajalle vertaisarviointeja varten. Kuvien ja taulukoiden määrää on rajattu esimerkiksi kahteen kuvaan ja yhteen taulukkoon. Lähdeviitteille on varattu yksi taitettu sivu, johon mahtuu noin 40 viitettä. Kirjoitusohjeen alkuun on myös kerätty muistilista kirjoittajan työtä helpottamaan. Uudistusten tarkoituksena on julkaista entistä luettavampia ja helpommin hahmotettavia tieteellisiä artikkeleja. Lue lisää: Eläinlääkärilehti, Kirjoittajan ohjeet. Maaseutuvirastoa paheksuttiin, jäseniä avustettiin Suomen Eläinlääkäriliitto paheksui kannanotossaan ministeriölle Maaseutuviraston toimintaa Neuvo asiassa. Lisäksi on kirjoitettu Maaseutuvirastolle ja avustettu jäseniä neuvontajärjestelmään hakemisessa. Liiton kannanotossa maa- ja metsätalousministeriölle sanotaan: Suomen Eläinlääkäriliitto katsoo, että Maaseutuvirasto on toiminut virheellisesti Neuvo maatilojen neuvontajärjestelmän tuotantoeläinten terveydenhuolto kokonaisuuden hakuprosessissa. Maaseutuvirasto on soveltanut prosessissa hankintalainsäädäntöä, vaikka kyseessä on lupajärjestelmä, joka on EU:n hankintadirektiivin mukaan suljettu hankintasääntöjen ulkopuolelle. Liiton näkemyksen mukaan kyse on neuvontapalveluista. Palveluita ei hankita suoraan Maaseutuvirastolle, vaan viljelijät hankkivat neuvonnan haluamaltaan tarjoajalta. Maaseutuviraston tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja harhaanjohtava. Mavi on hylännyt eläinlääkärien puutteellisia hakemuksia vedoten hankintalakiin. Pääasialliset hylkäyssyyt ovat olleet lähinnä teknisiä, kuten Etuja liiton jäsenelle! Suomen Eläinlääkäriliiton jäseneduista kerrotaan kattavasti verkkosivujen jäsenosiossa. Lue jäsenen käytössä olevasta verkkopalvelusta Jäsenedut.fi lehden sivulta 174. tarjoaja ei ole ilmoittanut hyväksyvänsä sopimusehtoja. Tätä kohtaa ei ole määritelty vähimmäisvaatimukseksi. Liitto pitää Maaseutuviraston hakemusten hylkäyspäätöksiä kohtuuttomina. Lisäksi liitosta todetaan, että Mavilla on epäselvä kanta siihen, otetaanko neuvontajärjestelmään uusia neuvojia ensimmäisen hakukierroksen jälkeenkin. Euroopan unionista on toivottu, että uusia neuvojia otetaan järjestelmään projektin aikana ja asian kotimaisessa valmisteluaineistossa todetaan, että tarkoituksena on valita järjestelmään uusia neuvojia kerran vuodessa. Alustavien tietojen mukaan Mavi muodostanee itselleen kannan syksyyn mennessä. Liitto on virallisella kirjeellä kehottanut Mavia varmistamaan, että neuvontajärjestelmään otetaan uusiakin neuvojia. Neuvo järjestelmään liittyen liitto on myös avustanut jäseniä muun muassa vakuutuksiin liittyvissä asioissa ja tulee jatkossakin aktiivisesti seuraamaan tilannetta. Lisätietoja: koko kannanotto ministeriölle on liiton lausunnoissa verkkosivulla 157

42 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 Oho Eläinlääkäriliitto mukana Facebookissa! Suomen Eläinlääkäriliitolla on maaliskuun alusta ollut organisaation profiilisivu Facebookissa. Profiilia käytetään erityisesti levittämään tietoa annetuista lausunnoista, ajankohtaisista muista linjauksista, tapahtumista, ajankohtaisista kuulumisista ja liiton saamista lausuntopyynnöistä. Pitkälti kyse on samoista asioista, joita on liiton verkkosivuilla ja sähköisessä jäsenkirjeessä, seuraamalla sivua tieto uusista päivityksistä kuitenkin tavoittaa monet nopeammin. Päivitykset tehdään liiton nimissä, ja halutessaan kuka hyvänsä voi kommentoida ja jakaa asioita eteenpäin. Jäsenille annettavaa juridista ja muuta neuvontaa ei voida käsitellä avoimella palstalla: muista siis, että tarvittaessa liitosta annetaan jäsenneuvontaa. Lisätietoja: klikkaa F-banneria kirjoita hakuun Suomen Eläinlääkäriliitto Jäsenneuvonta: katso yhteystiedot, toimisto Ayrshirerodulla tunnistettu perinnöllinen sairaus Professori Magnus Anderssonin tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta on löytänyt uuden perinnöllisen sairauden, joka aiheuttaa kehityshäiriöitä, kasvun ja älyllisen kehityksen hidastumista sekä kuolleisuutta ayrshirevasikoissa. Sairaus voidaan tunnistaa vasikan riippuvista silmäluomista. Sairauden aiheuttajaksi paljastui mutaatio UBE3Bgeenissä. Testatuista 129 Suomessa käytössä olevasta tai juuri käytössä olleesta keinosiemennyssonnista 17 prosenttia kantoi löydettyä mutaatiota. Ryhmä löysi myös mahdollisen yhteyden AH1-haplotyypin ja UBE3B-mutaation välillä. AH1-haplotyyppi on aikaisemmin yhdistetty heikentyneeseen hedelmällisyyteen, ja 26 prosenttia testatuista pohjoisamerikkalaisista ayrshirenaudoista kantoi AH1- haplotyyppiä. Tutkimus julkaistiin 12. lokakuuta 2014 BMC genomics -tiedejulkaisussa. Sairauden oireisiin kuuluvat muun muassa vasikoiden oppimisongelmat, hidastunut kasvu ja lisääntynyt kuolleisuus. Useissa tapauksissa helpoimmin havaittava oire on yläluomen liikakasvu, joka tekee yläluomesta ryppyisen ja saa vasikan näyttämään väsyneeltä, koska silmäluomi ei avaudu kunnolla. Sairaus nimettiin PIRM-syndroomaksi edellä mainittujen oireiden mukaisesti (ptosis, intellectual disability, retarded Heli Venhoranta growth and mortality). Muita havaittuja oireita olivat esimerkiksi syömisvaikeudet, pään vähäiset rakennemuutokset ja heikentynyt lihasjäntevyys. Sairaus periytyy resessiivisesti eli peittyvästi, jolloin mutaatio pitää periä molemmilta vanhemmilta, ennen kuin sairaus puhkeaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nautojen jalostussuunnittelussa PIRM-syndrooman vastustamiseksi. Näin parannetaan eläinten hyvinvointia ja vähennetään karjanomistajien tappioita, kertoo väitöskirjatutkija Heli Venhoranta. Ihmisillä UBE3B-geenin mutaatiot on yhdistetty Kaufman oculocerebrofacial -syndroomaan, ja näiden kahden sairauden oireissa onkin selviä yhteneväisyyksiä. Lisäksi hiirimallissa, jossa UBE3B-geenin ilmentyminen oli kokonaan estetty, oireena oli myös lisääntynyt alkio- ja sikiökuolleisuus. UBE3B-mutaatio saattaa olla yhteydessä vastikään löydettyyn AH1-haplotyyppiin (Ayrshire haplotype 1), joka on yhdistelty heikentyneeseen hedelmällisyyteen. Lisätiedot: Väitöskirjatutkija Heli Venhoranta, puh tai professori Magnus Andersson, puh , 158

43 Joillakin asioilla ei leikitä. Kuten ulkoloisilla. Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121, 3 Eviran sikatautitutkimuksia siirretään Helsinkiin Elintarviketurvallisuusvirasto Evira siirsi osan sikojen tautitutkimuksista Seinäjoelta Helsinkiin 16. maaliskuuta alkaen. Sikojen tautitutkimuksista siirtyivät Seinäjoelta Helsinkiin suolistotulehdustutkimuspaketit, brakyspiratutkimukset, porsasyskävasta-aineiden määritys ja aivastustautitutkimukset. Muutos liittyy Seinäjoen laboratoriotoimintojen järjestämiseen uudelleen. Seinäjoen toimipaikassa tehdään edelleen tuotantoeläinten eli sikojen, nautojen, pienten märehtijöiden ja turkiseläinten patologis-anatomisia tutkimuksia kokonaisista kuolleista eläimistä ja elinnäytteistä. Hevosten ja seuraeläinten avauksia Seinäjoella ei tehdä. Siipikarjan tutkimukset keskitetään kevään 2015 ajaksi Helsinkiin. Katso Eläimet, Eläinten terveys ja eläintaudit, Näytteenotto- ja lähetysohjeet. Lisätietoja: erikoistutkija Jaana Seppänen, p , eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö tutkija Mirja Raunio-Saarnisto, p , eläintautibakteriologian tutkimusyksikkö Kissakahvila ja asiantuntijoita toukokuussa Yliopistollinen eläinsairaala järjestää pop-up kissakahvilan toukokuuta osana Helsingin yliopiston 375-juhlavuotta. Eläinsairaala toivottaa tervetulleeksi tutustumaan kotikissoihin kahvinjuonnin lomassa. Viikon aikana on tiedossa luentoja kissojen terveydestä, hyvinvoinnista ja kissatutkimuksesta, luennoitsijoina muun muassa eläinlääkärit Henna Söderholm, Tuulia Appleby, Paula Larenza Menzies ja Maria Kaukonen. Lisätiedot: Yliopistollinen eläinsairaala, Facebook. Ja kirppusirkus loppuu siihen! Effipro tappaa kirput ja puutiaiset koirista ja kissoista. Annostele yksi pipetti niskaan kerran kuukaudessa. Effipro paikallisvaleluliuos. Vaikuttava aine: Fiproniili. Kohde-eläinlajit: koira ja kissa. Käyttöaiheet kohde-eläinlajeittain: Koira: kirpputartuntojen (Ctenocephalides spp) ja puutiaistartuntojen (Dermacentor reticulatus) hoito. Insektisidinen vaikutus aikuisten kirppujen aiheuttamissa uusissa tartunnoissa kestää enintään 8 viikkoa. Valmisteella on enintään 4 viikon akarisidinen vaikutus puutiaisiin (Rhipicephalus sanguineus, Ixodes ricinus, Dermacetor reticulatus). Jos tiettyjä puutiaislajeja (Rhipicephalus sanguineus ja Ixodes ricinus) on kiinnittyneenä, kun valmistetta annetaan iholle, kaikki puutiaiset eivät välttämättä kuole seuraavien 48 tunnin kuluessa, mutta ne voivat kuolla viikon kuluessa. Valmistetta voidaan käyttää osana kirppujen aiheuttaman allergisen ihotulehduksen hoitoa (Flea Allergy Dermatitis, FAD). Kissa: Kirpputartuntojen (Ctenocephalides spp.) ja puutiaistartuntojen (Dermacentor reticulatus) hoito. Valmisteella on enintään 5 viikkoa kestävä insektisidinen vaikutus kirppuihin (Ctenocephalides felis). Valmisteella on enintään 2 viikkoa kestävä akarisidinen vaikutus puutiaisiin (Rhipicephalus sanguineus, Ixodes ricinus, Dermacentor reticulatus). Jos eräiden lajien puutiaisia (Rhipicephalus sanguineus ja Ixodes ricinus) on kiinnittyneenä, kun valmiste annostellaan, kaikki puutiaiset eivät välttämättä kuole seuraavien 48 tunnin kuluessa, mutta ne voivat kuolla viikon kuluessa. Valmistetta voidaan käyttää osana kirppujen aiheuttaman allergisen ihotulehduksen (FAD, flea allergy dermatitis) hoitoa. Vasta-aiheet: Ei saa käyttää 2 kuukautta nuoremmilla tai alle 2 kg painoisilla koiranpennuilla. Ei saa käyttää 2 kuukautta nuoremmilla tai alle 1 kg painoisilla kissanpennuilla. Ei saa käyttää sairailla tai sairaudesta toipuvilla eläimillä. Ei saa käyttää kaneilla, koska haittavaikutuksia ja jopa kuolemantapauksia voi esiintyä. Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. Haittavaikutukset: Jos eläin nuolee antokohtaa, saattaa esiintyä lyhytaikaista runsasta syljeneritystä, joka pääasiassa johtuu kantaja-aineesta. Erittäin harvinaisina epäiltyinä haittavaikutuksina on käytön jälkeen raportoitu ohimeneviä paikallisia ihoreaktioita (ihon värjäytymistä, paikallista karvattomuutta, kutinaa, punoitusta) antokohdassa ja yleistä kutinaa tai karvattomuutta. Poikkeustapauksissa on havaittu hypersalivaatiota, ohimeneviä neurologisia oireita (tuntoherkkyyttä, masennusta, rauhattomuutta), oksentelua tai hengitysteiden oireita käytön jälkeen. Pakkaukset: Kissa: 4 x 0,5 ml. Koirat: 4 x 0,67 ml (2-10 kg painavalle koiralle), 4 x 1,34 ml (10 20 kg), 4 x 2,68 ml (20-40 kg), 4 x 4,02 ml (40-60 kg). Myyntiluvan haltija: Virbac SA, Ranska. Markkinoija: Biofarm Oy, Yrittäjäntie 20, Karkkila. Puh

44 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 Lehteen lisää upeita kansikuvia Pyysimme lukijoilta lisää kansikuvaehdokkaita: saimme 48 kuvaa 33 kuvaajalta! Toimitusneuvoston tarkoitus oli saada kansikuvat kuluvan vuoden lehtiin toukokuusta alkaen, mutta tarjonta oli niin hyvää, että samalla valittiin kuvat myös vuoden 2016 lehtien kansiin. Teemanahan oli eläinlääkärin vapaa-aika. Lämmin kiitos kaikille kuvia ja niihin liittyviä tietoja lähettäneille. Aineisto kattoi kesää, talvea, kotimaata ja ulkomaita, ilmaa ja vettä, urheilua ja oleilua, hyötyliikuntaa, lemmikkejä ja lapsia. Valinta aiheutti päänvaivaa toimitusneuvostossa, koska lähes kaikki kuvat olivat mainiota, vain jokunen salamalla kuvattu oli valotuksen puolesta hankala, vaikka aihe olisi ollut kiinnostava. Esimerkiksi käsitöitä olisi ollut tällaisena tarjolla. Näin julkaistaan kaikkiaan kolme lehden vuosikertaa, joissa on kansikuvina eläinlääkärin vapaa-aikaa. Sarja alkoi vuonna Nyt tällä kierroksella kuvia valittiin mukaan aakkosjärjestyksessä seuraavilta henkilöiltä: Antti Helminen, Pikka Jokelainen, Kaisu Jousjärvi, Terttu Katila-Yrjänä, Riikka Keto-Timonen, Markus Kiili, Katja Kivipuro, Antti Nurminen, Hanna Porthan, Johanna Raulio-Meskanen, Tuula van Roosendaal, Hanna Salmela, Sinikka Sarpanen, Kirsi-Maria Swan ja Elina Viitasaari. Julkaisujärjestystä ei ole vielä päätetty. Tarjoa asiakkaillesi joustavaa maksuaikaa Valitse sinäkin Resurs Bankin maksuton myyntirahoitus Liiton toimisto palvelee, kesälomalla kiinni Suomen Eläinlääkäriliiton toimisto palvelee jäseniä sähköpostilla osoitteessa ja puhelimitse numerossa Asiamiehiä on kaksi: työ- ja virkasuhdeneuvontaa antava asiamies ja yrittäjäasiamies, he neuvovat jäseniä työsuhdeasioissa ja muissa ammatin juridisissa kysymyksissä sähköpostilla ja puhelimitse. Sähköinen jäsenkirje lähetetään kuudesti vuodessa jäsenen antamaan (yhteen) sähköpostiosoitteeseen. Jos kirje ei tule (eikä ole roskapostin joukossa), päivitä jäsentietosi, se onnistuu liiton verkkosivuilla. Toimiston aukioloaika on huhti- ja toukokuussa ja sekä syyskuusta eteenpäin klo , kesäja elokuussa toimisto on avoinna klo Toimisto on suljettu Yhteystiedot: Ota yhteyttä ja kysy lisää numerosta

45 Thia feline Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121, 3 Tiamatsoli Kissa Pate Pesonius Tarvitseeko ruotsalaislehmä enemmän unta? Eläinlääkärilehti julkaisi lehdessä 1/2007 s. 22 artikkelin Laura Hännisen väitöstyöstä vasikan unesta. Thiafeline Tabletit kissan kilpirauhasen liikatoiminnan tasapainottamiseen ja pitkäaikaishoitoon Emma Ternmanin väitöskirja aiheesta Sleep in dairy cows julkaistiin viime marraskuussa Ruotsin maatalousyliopistossa eli Sveriges lantbruksuniversität SLU:ssa. Ternman tutki EEG-laitteen avulla, miten pitkään lehmät nukkuvat, millainen on unenlaatu ja miten uni jakautuu vuorokauden kuluessa poikimisjakson aikana. Tulosten mukaan unta kertyy vuorokaudessa kaksi tuntia. Tutkimuksissa 1970-luvulla lehmien uniaika oli neljä tuntia. Ero selittynee sillä, että maidontuotanto on kasvanut merkittävästi tuosta ajasta ja lehmät tarvitsevat enemmän aikaa syömiseen. Toisaalta rotilla tehdyissä tutkimuksissa on todettu unenpuutteen laskevan immuunivastetta ja lisäävän energiankulutusta, mikä johtaa painon putoamiseen. Lisätiedot: laita hakuun Sover en ko. Valtion Virkaeläinlääkärit lopetti, varat apurahoiksi Valtion Virkaeläinlääkärit ry päätti vuosikokouksessaan liiton Selli-tilassa 23. maaliskuuta purkaa yhdistyksen. Syynä lopettamiselle on toiminnan puute aina vuodesta 1995 saakka. Samalla kokous päätti siirtää yhdistyksen euron varallisuuden Eläinlääketieteen säätiölle jaettavaksi apurahoina, mahdollisesti Eläinlääkäripäivillä Lisätiedot: Yhdistyksen sihteeri Mikael Artala [email protected]. oriolan nro valmiste kätevät blisteripakkaukset pakkaus Tmh alv 0 % R Thiafeline vet 2,5 ja 5 mg kalvopäällysteinen TableTTi kissoille, TiamaTsoli. käyttöaiheet: Kissan kilpirauhasen liikatoiminnan tasapainottaminen ennen kilpirauhasen poistoleikkausta ja pitkäaikainen hoito. vasta-aiheet: Ei saa käyttää kissoilla, joilla on yleissairaus, kuten primaari maksasairaus tai sokeritauti taikka autoimmuunisairauden oireita. Ei saa käyttää eläimillä, joilla on valkosolukuvan poikkeavuuksia, kuten neutropenia ja lymfopeniaa tai verihiutalesairauksia ja veren hyytymishäiriöitä (varsinkin trombosytopenia). Ei saa käyttää tiineille tai imettäville kissoille. erityisvaroitukset: Koska tiamatsoli saattaa aiheuttaa hemokonsentraatiota, kissoilla tulee olla aina juomavettä saatavilla. haittavaikutukset: Monissa tapauksissa haittavaikutusoireet voivat olla lieviä ja ohimeneviä, eivätkä ne anna syytä hoidon lopettamiseen. Vakavammat oireet korjautuvat pääosin itsestään, kun lääkitys keskeytetään. Yleisimpiä ilmoitettuja kliinisiä sivuvaikutuksia ovat oksentelu, ruokahaluttomuus, letargia, vaikea kutina sekä pään ja kaulan pinnalliset ihovauriot, maksasairauteen liittyvä verenvuototaipumus ja keltaisuus sekä verenkuvan poikkeavuudet. Hoito tulisi keskeyttää välittömästi ja tarvittavan toipumisajan jälkeen tulisi harkita vaihtoehtoista hoitoa. Tiineys ja laktaatio: Ei saa käyttää tiineiden tai imettävien naaraskissojen hoitoon. annostus: Kissojen kilpirauhasen liikatoiminnan tasapainottamiseen ennen kilpirauhasen poistoleikkausta sekä pitkäkestoiseen kissojen kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon suositeltu aloitusannos on 5 mg vuorokaudessa. Aina kun mahdollista, kokonaisvuorokausiannos on jaettava kahteen osaan ja annettava aamulla ja illalla. Tabletteja ei saa jakaa. Jos tarvitaan yli 10 mg:n vuorokausiannos, eläimiä on seurattava erityisen huolellisesti. Annettu annos ei saa ylittää 20 mg/vrk. pakkaukset: 120 tablettia. myyntiluvan haltija: Le Vet Beheer B.V., Alankomaat. markkinoija: Vetcare Oy, PL , Salo. katso täydellinen valmiste yhteenveto pharmaca fennica veterinaria. 161 Tmh alv 10 % A5075 THIAFELINE vet 2,5 mg tabl. 120 kpl 35,00 38,50 A5076 THIAFELINE vet 5 mg tabl. 120 kpl 42,00 46, [email protected] Etusijalla eläinten hyvinvointi

46 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 Velkavipu ja korkoa korolle Edellisen numeron kolumnissa kysyttiin haluatko miljardööriksi ja arvioitiin, ettei se onnistu eläinlääkäriasemaketjun omistajilta, vielä. Juuri niin, vielä. Sijoittajilla ja pankeilla on enemmän rahaa kuin hyviä sijoituskohteita. Eläinlääkäriasemat ovat lamankestäviä ja niille on tarvetta niin kauan kuin ihmisillä on eläimiä. Täällä eläinlääkäriasemien elinkaari on sopivassa vaiheessa. On paljon samoihin aikoihin aloittaneita yrittäjiä, jotka ovat luopumassa yritystoiminnasta. Sukupolvenvaihdoksia on vaikea tehdä, jos lapsilla ei ole sopivaa koulutusta ja nuoremmat kollegat ostavat harvoin osuuksia tai yrityksiä. Lakkauttamisen sijaan yrittäjä saa hinnan ja henkilökunta voi pitää työpaikkansa. Ketjuista huolimatta itsenäiset asemat pärjäävät jatkossakin pienillä kuluilla, notkealla päätöksenteolla ja hyvällä palvelulla. Velkavivun matematiikka: sijoitusyhtiö ostaa 100 rahalla yrityksiä. Omaa pääomaa käytetään 20 rahaa, loput 80 rahaa lainataan. Sijoitusyhtiö sitouttaa myyjät muutamaksi vuodeksi vähemmistöosakkaiksi. Kirjava yritysjoukko yhtenäistetään, tulorahoituksella ostetaan ja avataan uusia toimipaikkoja. Ketju viritetään myyntikuntoon ja sen arvo kaksinkertaistuu muutamassa vuodessa. Toinen sijoitusyhtiö ostaa ketjun 200 rahalla. Kun alkuperäinen yhtiö maksaa 80 rahan velan pois, paljonko kaupasta jää osakkaille. Kyllä. Velkavipua käyttämällä 20 rahan sijoitus on kuusinkertaistunut 120 rahaksi. Jos arvo on noussut 1,2-kertaiseksi, sijoitus kaksinkertaistuu. Alkuperäinen si- joittaja ja osakkaat vivuttavat rahat uudelleen poikimaan joko ostajan yritykseen tai toisaalle. Sijoitukset kasvavat korkoa korolle. Ketju myydään yhä uusille sijoittajille samalla systeemillä tai listaudutaan pörssiin. Vaikka maailman valloitus on työläämpää kuin Pohjolan, alkaa miljardi näyttää todelliselta. Kaikista sijoituksista neljännes epäonnistuu ja rahat menetetään kokonaan tai osittain. Tuote ei toimi tai menettää asemansa kilpailijan paremman tuotteen, jonkun katastrofin, skandaalin tai ylikuumenemisen vuoksi. Viime vuosikymmeninä on ollut pankkikriisi, kiinteistö- ja it-kupla, ja kännykkäbisnes ja Talvivaara ovat romahtaneet. Venäjäriski toteutui taas kerran. Uusiin golfkenttiin satoja osakkeita sijoittaneet ovat alun ylikuumenemisen jälkeen joutuneet myymään ja vuokraamaan kalliit osakkeet polkuhintaan. Oma yritys kulki kuoleman laaksossa ensimmäiset vuodet, kun rahat menivät 1990-luvun laman kymmenen prosentin korkoihin ja valuuttariskin realisoitumisen vuoksi 30 prosenttia kasvaneen valuuttalainan maksamiseen. Huijareitakin on liikkeellä. Siinä sinä sen virheen teit, kun minulle ne rahat annoit, sanoi huijari. Ruotsalainen golfari menetti pyramidihuijauksessa kahdeksan miljoonaa dollaria. Huijari sai yli sata vuotta vankeutta ja golfarin peli meni vuosiksi sekaisin ja tulot romahtivat. Kaksi vuotta sitten hän kuittasi menetykset voittamalla yhdestä kilpailusta 11,5 miljoonaa dollaria ja koko kaudesta 15 miljoonaa euroa. Ehkä hän vaihtaa sijoitusneuvojaa. Kaikki suurituloiset, varsinkaan äkkirikastuneet eivät osaa käyttää rahaa edes tilinväliä saati vaurastua. Lottovoittajista 80 prosenttia on viiden kahdeksan vuoden kuluttua heikommassa taloudellisessa asemassa kuin ennen voittoa. Rahat on käytetty, mutta hankintojen kulut jääneet. Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksi valittu George Best kertoi miljoonien menneen viinaan, naisiin, nopeisiin autoihin ja loput tuhlasin turhuuteen. Sijoittaja ja sijoituskouluttaja Mikko Sjögrenin kirjoissa Tunne taloutesi, tunnetaloutesi, salaisuus rahan käytöstä, jota sinun ei haluta tietävän, ja viime Eläinlääkäripäivien aikaan kovasti julkisuutta saaneessa Vaurastumisen reseptit, oma talous haltuun valotetaan hauskasti ja kansantajuisesti sitä, miten hankitaan taloudellinen riippumattomuus. Kirjat on tarkoitettu tavallisille ihmisille, ekonomistien kirjat toisille ekonomisteille. Ensin on saatava ylijäämäinen talous, vaikka euro päivässä, jotta on mitä sijoittaa. Lineaarisesti toimivat aivot eivät käsitä korkoa korolle -periaatetta. Siinä käyrä alkaa nousta hitaasti, mutta kurvaa lopussa jyrkästi ylös. Erään katukyselyn mukaan puolet ihmisistä ei tiedä, mikä korko on. Vaurastumisen resepti korkoa korolle sisältää tuon vaikean sanan kahteen kertaan. Ökyrikas Donald Trump menetti kerran kiinteistökaupoissa kaiken ja jäi miljardin velkaa. Trump katsoi kolikoita kodittoman mukissa ja totesi tämän olevan yli miljardin vauraampi. Matti Tikka 162

47 Uusi kolumni! Epävarmuuden viehätys Istuskelin viime perjantaina kamelitallissa kyttäämässä gaselleja nukutusta ja sorkkahoitoa varten. Edellisestä nukutuksesta oli liian vähän aikaa ja tilanne herätti epäilyjä. Yksikään gaselleista ei tullut edes näköetäisyydelle. Katseltuani kolme varttia varisten Poro-Elo -rehun syöntiä totesin, että not today honey. Oli siirrettävä toimenpide maanantaille ja otettava käyttöön plan B. Siellä tallin hämärässä mieleeni tuli neuroendokrinologi Robert Sapolskyn Youtubeen ladattu luento Dopamin Jackpot. Hän on tutkinut dopamiinin eritystä kädellisillä koulutustilanteissa ja todennut, että dopamiinin eritys on korkeimmillaan, kun apina tunnistaa tehtävän alkavan. Ei suinkaan silloin, kun se saa palkkion, vaikka maalaisjärjellä näin luulisi olevan. Mielenkiintoisin havainto näissä tutkimuksissa oli kuitenkin se, että jos tutusta tehtävästä saa palkkion vain puolella niistä kerroista, jolloin tehtävä onnistuu, dopamiinitasot nousevat huippuunsa. Jos taas palkkion saamisen tai saamattomuuden ennakoitavuus kasvaa tästä, dopamiinitasot laskevat taas lähemmäksi tilannetta, jossa eläin saa palkkion aina onnistuessaan. Mielihyvää ei siis saadakaan itse palkkiosta vaan sen odottamisesta. Ja jos tuohon yhtälöön liitetään vielä sana ehkä, niin siitähän se tilanteen palkitsevuus vasta kasvaakin. Tätä tietoa on käytetty hyväksi eläinten kouluttamisessa. Mutta emme me ihmissuvun edustajatkaan liene tälle ilmiölle immuuneja, ainakaan mikäli herra Sapolskyyn on uskominen, kun hän toteaa Las Vegasin olevan yksi tämän ilmiön puhtaimmista edustajista. Väittääpä hän myös ihmisten pitävän dopamiinitasojaan yllä vuosikymmeniä odottaessaan aina jotain. Joillekin ihmisille riittää ajatus palkinnosta kuoleman jälonko hetki tai työtehtävä edes mitenkään miellyttävä. Homman juju lienee siinä, että silloin ei tule märehdittyä menneitä tai tulevia. Siitä ei ilmeisimmin seuraa mitään hyvää meille yksimahaisille. Näissä hommissa harhaileville ajatuksille ei usein olekaan tilaa; se voisi käydä oman tai jonkun muun Mielihyvää ei saada itse palkkiosta vaan sen odottamisesta. keen; olipa se sitten taivaspaikka tai 72 neitsyttä. Muut kädelliset eivät kuulemma sellaiseen pitkäjänteisyyteen pysty. Perustuuko eläintarhaeläinlääkärin ammatin viehätys osittain tähän teoriaan? Palkkansa jokainen saa toivottavasti melko säännöllisesti, mutta entäpä työn tuoma onnistumisentunne. Omassa työssäni tuo sana ehkä on isommassa roolissa kuin perinteisemmissä eläinlääkäriammateissa alkaen ihan siitä, sattuuko potilas tulemaan näköetäisyydelle, onko oma osumatarkkuus kohdallaan ja toimivatko nukutusnuolet moitteetta. Ja tässä litaniassa kliinistä tutkimusta ja hoitoa ei ole päässyt vielä edes aloittamaan. Se onkin sitten haaste erikseen. Toisaalta monissa tutkimuksissa ihmisen on todettu olevan onnellisin silloin, kun hän keskittyy tekemäänsä asiaan tai käsillä olevaan hetkeen riippumatta siitä, terveyden päälle tai menetät juuri sen hetken, kun eläin tulee nukutusetäisyydelle. Miten kävi sitten maanantaina gasellille? Asensimme näkösuojan ja ruokintakaukalot toiseen paikkaan ja itse asetuin näkösuojan taakse dopamiinihumalassa keskittyneesti odottamaan tilaisuuttani. Hetken kuluttua haluamani gasellipukki onnahteli sopivalle etäisyydelle ja otollisten olosuhteiden vallitessa potilas nukkui viiden minuutin kuluttua osumasta valmiina sorkkahoitoon. On tämä työnteko joskus helppoa ja palkitsevaa. Vaikka silloin toisaalta jää jotain oppimatta varisten sosiaalisesta elämästä. Sanna Sainmaa Uudella kolumnipalstalla kirjoittavat Korkeasaaren eläintarhan johtaja, ELT Sanna Hellström ja eläintarhan hoitava eläinlääkäri, ELL Sanna Sainmaa. 163

48 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 HENKILÖUUTISET In memoriam Vieno Pietala (ent. Ketoja) Vieno Pietala kuoli 89 vuoden ikäisenä Mäntsälässä 2. tammikuuta. Hän oli syntynyt 29. heinäkuuta Vieno teki pitkän päivätyön Eläinlääketieteellisen Korkeakoulun Hautjärven yksikön opiskelijoiden majoittajana ja muonittajana. Hän jäi tästä työstään hyvin ansaitulle eläkkeelle vuonna Vieno oli luontainen ruoanlaittaja, jonka pöytään istuminen oli päivän kohokohta, kun päivän sairaskäynnit oli hoidettu. Pöydässä oli aina hyvää ruokaa, ja se tarjoiltiin opiskelijoille ja henkilökunnalle iloisella mielellä. Jossakin ruuanlaiton, siivouksen ja asuntolan asioiden hoitamisen välillä hän pystyi löytämään aikaa jopa kandien lasten hoitamiseen sillä aikaa, kun kandi oli praktiikassa tai luennolla. Vaikka hän oli ison perheen äiti itsekin tai ehkä juuri sen takia, hän pystyi helposti oman perheensä lisäksi pitämään huolta koko asuntolan väestä. Vieno oli aina valmis auttamaan meitä Hautjärvellä opiskelleita eläinlääkäreitä kaikissa elämäntilanteissa. Muistamme Vienon positiivisena ihmisenä, joka ei milloinkaan sanonut kenestäkään negatiivista sanaa, ja jolle oli poikkeuksellisen helppo puhua. Vieno pystyi jotenkin töiden lomaan järjestämään aikaa kuunnella kandien huolia. Vieno oli meidän opiskelijoiden virallinen Varaäiti. Tällaista tarvittiin, koska tuolloin kandidaatit viettivät Hautjärvellä 4., 5. ja 6. kurssin aikana useita kuukausia. Lähes kaikki asuivat asuntolassa ja yhteisöstä kasvoi yksi suuri perhe. Vieno vaikutti osaltaan monen opiskelijan ajatusmaailmaan ja tulevaisuuden ratkaisuihin. Luultavasti se on valjennut monelle vasta jälkikäteen ja kaikille ei ehkä vieläkään! Vieno tunsi kaikki opiskelijat ja yhteydenpito monien kanssa jatkui vielä valmistumisen jälkeenkin. Hän hankki itselleen eläinlääkärien matrikkelit. Niistä hän kertoi katsovansa, mitä töitä kukin oli valmistumisensa jälkeen tehnyt ja missä päin maailmaa. Vieno ei milloinkaan hermostunut opiskelijoiden toilailusta. Jos iltajuhlat asuntolassa jatkuivat myöhään, aamiaispöydässä oli aina sopivasti suolaista tarjolla. Vieno sanoi nukkuvansa sitä paremmin mitä kovempi meteli asuntolasta kuului. Ennen eläkkeelle jäämistään hän muutaman kerran taisi mainita, että opiskelijat ovat muuttuneet liian kunnollisiksi. Asuntolassa ei vietetty hänen mielestään riittävästi rymyjuhlia. Vieno kuului selvästi maailman suvaitsevaisimpiin ihmisiin. Hän ei koskaan arvostellut toisten päätöksiä, vaan aina tuki niitä. Kollegakunnan suurta arvostusta osoittaa se, että Vienolle myönnettiin Suomen Eläinlääkäriliiton kultainen ansiomerkki vuonna Siunaustilaisuus oli poikkeuksellisen lämminhenkinen ja kiitollisuutta täynnä. Siellä läheiset ihmiset kertoivat hymyillen, mitä kaikkea Vieno oli heille merkinnyt. Vienoa lämmöllä muistaen Mari ja Kalevi Heinonen. Kirjoittajat ovat opiskelleet Hautjärvellä. In memoriam Boris de Gritz Erkki Väkiparta Nimityksiä Biofarm Oy:ssä Mia Segercrantz on nimitetty markkinointipäälliköksi ja Mika Brofeldt kehitysjohtajaksi 8.4. alkaen. Väitöksiä Kaksoiskomponenttija kylmäsokkigeeneillä merkittävä rooli Clostridium botulinum -bakteerin lisääntymisessä ääriolosuhteissa VH Yağmur Dermanin väitöskirja aiheesta Stress response of group I and II Clostridium botulinum tarkastettiin eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa 6. helmikuuta. 164

49 Derman Väitöskirja kuuluu elintarvikehygienian alaan. Lyhyesti väitöksestä Clostridium botulinum on ympäristössä tavattava bakteeri, joka muodostaa erittäin vaarallista, maailman voimakkainta luonnollista hermomyrkkyä botulinumneurotoksiinia. C. botulinum -bakteeri on merkittävä ja vaarallinen taudinaiheuttaja, joka pystyy muodostamaan erittäin kestäviä itiöitä. Itiöt ovat terveelle aikuiselle vaarattomia, mutta kasvulle suotuisissa, hapettomissa olosuhteissa, kuten elintarvikkeiden valmistusprosesseissa, ne voivat muuttua eläviksi bakteerisoluiksi, jotka puolestaan tuottavat botulinumneurotoksiinia. VH Yağmur Derman selvittää väitöstutkimuksessaan tiettyjen C. botulinum -kantojen kasvua ääriolosuhteissa ja tämän kasvun mahdollistavia geenijärjestelmiä. C. botulinum pystyy selviytymään elintarvikkeiden valmistusprosesseista ja myöhemmin lisääntymään elintarvikkeissa tuottaen samalla botulinumneurotoksiinia, mikä aiheuttaa merkittävän vaaran ihmisten terveydelle. C. botulinum kykenee kasvamaan vaativissa olosuhteissa, kuten alhaisissa kasvulämpötiloissa. C. botulinum -kantojen laaja geneettinen vaihtelu heijastelee eroja kantojen kasvuominaisuuksissa. C. botulinum jaetaan neljään eri ryhmään (I-IV) geneettisten ja kasvuun liittyvien ominaisuuksien mukaan. Derman keskittyi selvittämään ryhmän II C. botulinum -kantojen kasvua ääriolosuhteissa sekä ryhmän I C. botulinum ATCC kannan ja ryhmän II C. botulinum Beluga -kannan stressivasteeseen vaikuttavien geenien merkitystä. Ryhmän II toksiinityyppien B ja F -kantojen todettiin olevan läheisesti sukua, sillä ne ryhmittyivät samaan ryhmään kasvuominaisuuksien suhteen, kun taas E- tyypin toksiinia tuottavat kannat muodostivat oma erillisen ryhmän. Tutkimuksessa selvisi, että kylmäsokkigeeneillä eli csp-geeneillä on tärkeä rooli C. botulinum ATCC kantojen kasvaessa NaCl-, ph- ja etanolistressioloissa. Kun kyseisen geenin toiminta estettiin, niin C. botulinum ATCC kannan kasvu estyi merkittävästi näissä olosuhteissa. Derman osoittaa niin kutsuttujen kaksoiskomponenttijärjestelmien tärkeän roolin bakteerien kyvyssä kasvaa alhaisessa lämpötilassa. Kyse on kahden geenin järjestelmästä, jolla bakteeri reagoi ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Järjestelmän avulla bakteeri aistii ympäristössä tapahtuvia muutoksia (aistikinaasiosa) ja sitten vasteosallaan (vastesäätelijä) saa aikaan geenien toiminnassa muutoksia, jotka auttavat bakteeria selviytymään ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tutkimuksen mukaan kaksoiskomponenttijärjestelmiä tarvitaan bakteerien nopeassa vasteessa kylmäsokkiin eli käytännössä toinen järjestelmä toimii toisella bakteerikannalla ja toinen toisella. Dermanin tutkimus osoittaa, että ryhmän II C. botulinum -kantojen kasvuominaisuuksissa on huomattavia eroja, millä voi olla kriittistä merkitystä laadittaessa ennustavia malleja kantojen kasvusta elintarvikkeissa. Merkittävimmällä kylmäsokkiproteiinia koodaavalla geenillä cspb vaikuttaa olevan yleinen rooli kaikissa tutkituissa stressivasteissa ja geenillä cspc rooli NaCl-, ph- ja etanolistressissä. DEAD-box-RNA-helikaasi on ratkaiseva kasvulle alhaisessa lämpötilassa. Ryhmän I C. botulinum ATCC kannan BO2306/ CBO2307- ja ryhmän II Belugakannan CLO3403/CLO3404-kaksoiskomponenttijärjestelmät ovat osa tärkeätä kylmäsokkivastekoneistoa. Kylmäpihatto parantaa naudanlihantuotannon kannattavuutta ja eläinten hyvinvointia - vaikutus lisäarvoon kuitenkin kyseenalainen ELL Tuomas Hervan väitöskirja aiheesta Animal welfare and economics in beef production tarkastettiin eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa 30. tammikuuta. Väitöskirja kuuluu tuotantoeläinten terveydenhoidon alaan. Lyhyesti väitöksestä Eläinten hyvinvoinnin merkitys on lisääntynyt niin Suomessa kuin muuallakin kehittyneissä maissa. Keskustelu on kohdistunut pääasiassa nykyisten tuotantomuotojen aiheuttamiin mahdollisiin eläinten hyvinvointiongelmiin. Eläinten hyvinvoinnista niin eläimille, tuottajille, teollisuudelle kuin koko yhteiskunnallekin koituvat hyödyt ovat jääneet vähemmälle huomiolle. ELL Tuomas Herva selvittää väitöstutkimuksessaan eläinten hyvinvoinnin ja naudanlihantuotannon talouden välisiä yhteyksiä eläinten hyvinvoinnin kannusteiden ja esteiden löytämiseksi. Tutkimuksesta käy ilmi, että kohtuuhintaisen vakaan kui- Herva 165

50 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 Lyhyesti väitöksestä Clostridium botulinum -bakteeri tuottaa voimakkainta tunnettua myrkkyä, botulinumneurotoksiinia, joka esimerkiksi ruuan mukana nieltynä aiheuttaa ihmiselle ja eläimille henkeä uhkaavaa neliraajahalvausta, botulismia. Pelkästään EU:n alueella tautiin sairastuu satakunta ihmistä vuodessa. Ruokaan C. botulinum joutuu ympäristöstä, jossa sitä esiintyy kestävinä itiöinä paikoitellen runsaasti. Itiöt selviyvikemarkkinan kehittäminen olisi keskeinen keino edistää nautojen hyvinvointia. Eri tahojen voimakkaasti eroavat käsitykset eläinten hyvinvoinnista osoittautuivat Hervan mukaan keskeiseksi eläinten hyvinvoinnin parantamisen esteeksi. Eläinten hyvinvoinnista vastaavien tuottajien tulisi voida luottaa siihen, että heidän toimenpiteensä hyvinvoinnin edistämiseksi tyydyttävät yleisiä vaatimuksia ja ovat taloudellisesti kestäviä. Herva arvioi eläinten hyvinvointia itävaltalaisesta TGI-hyvinvointimittarista Suomen oloihin kehitetyn A-Indeksin avulla. Sitä muokattiin ja arvioitiin ihmistieteissä yleisesti käytetyn testiteorian avulla. Herva selvitti hyvinvoinnin ja lihantuotannon tunnuslukujen välisiä tilastollisia yhteyksiä noin 180 tilalla tehdyn hyvinvointimittauksen ja tiloilla kasvatettujen yli sonnin tulosten perusteella. Herva vertaili hyvinvoinnin ja tuotannon kannattavuuden välisiä yhteyksiä simuloimalla kylmäpihaton ja rakolattiakasvattamojen tuotantoa edellä mainitun aineiston valossa. Lihanautojen hyvinvointi on yhteydessä hyviin tuotantotuloksiin. A-Indeksi ja siitä muokattu hyvinvointimittari kattoivat hyvinvoinnin eri osa-alueet. Käytettyjen mittarien ja osaltaan myös hyvinvointia kuvaavien tuotantotulosten välistä tilastollista yhteyttä voidaan pitää osoituksena arviointimenetelmän toimivuudesta. Eläinten hyvinvointia suosivat kylmäpihatot todettiin rakolattiakasvattamoja kannattavammiksi, kun kuivikkeen hinta oli edullinen. Kohtuuhintaisen vakaan kuivikemarkkinan kehittäminen olisi keskeinen keino edistää nautojen hyvinvointia. Rakolattian kumittaminen todettiin kannattavaksi investoinniksi. Herva toteaa tukijärjestelmässä olevan muutostarpeita, jos sen tavoitteina olevaa eläinten hyvinvointia ja tuotannon kannattavuutta halutaan tukea nykyistä tasapuolisemmin. Kirk Tutkimustuloksia on jo käytetty ja käytetään jatkossakin tuottajien koulutuksessa, terveydenhuoltojärjestelmien kehitystyössä ja Atrian tuotekehiyksessä. Kaikkien hyväksikäyttämiemme eläinlajien, niin lemmikkien kuin hyötyeläintenkin hyvinvoinnin edistämisessä tulisi ymmärtää eläintenpidon taloudelliset realiteetit ja niiden suhde eläinten hyvinvointiin, jotta toimenpiteet johtaisivat haluttuun lopputulokseen, summaa Herva. Clostridium botulinum -bakteerin itiöt ovat uhka elintarviketurvallisuudelle BSc (Hons) David Kirkin väitöskirja aiheesta Alternative sigma factors F, E, G, and K in Clostridium botulinum sporulation and stress response tarkastettiin eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa 30. tammikuuta. Väitöskirja kuuluu elintarvikehygienian alaan. tyvät elintarviketeollisuuden prosesseista ja saattavat itää toksisiksi kasvustoiksi pakatuissa ruuissa jopa jääkaappilämpötiloissa. BSc David Kirk selvittää väitöskirjatutkimuksessaan C. botulinumin itiömuodostuksen säätelymekanismeja sekä sitä, miten itiöityminen on yhteydessä bakteerin selviytymiseen kylmässä. Tutkimus auttaa ymmärtämään C. botulinum -bakteerin itiömuodostusta elintarvikkeissa ja tuo uusia näkökulmia bakteerin aiheuttamien elintarviketurvallisuusriskien hallintaan. Kirk kuvaa itiöitymiseen liittyvien geenien ilmentymistä säätelevien sigmatekijöiden toimintaa C. botulinum -bakteerin kasvun ja itiöitymisen sekä toisaalta elintarvikkeiden säilönnässä käytettyjä keinoja, kuten suolaa ja kylmää lämpötilaa, jotka ovat bakteerille stressaavia olosuhteita. Tutkimuksessa kehitettiin myös C. botulinumin geeni-ilmentymisen tutkimiseen soveltuva testi. Vaikka bakteeri-itiöiden merkitys elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun kannalta on erittäin suuri, C. botulinumin ja monien muiden ruokamyrkytysbakteerien itiöitymisen mekanismit on tunnettu huonosti. Kirk havaitsi, että mekanismit olivat pääpiirteiltään samankaltaiset kuin itiöitymisen mallilajissa, Bacillus subtiliksessa, mutta sigmatekijöiden toiminta C. botulinumissa poikkesi mallilajista olennaisesti. Havainnolla saattaa olla merkitystä kehitettäessä esimerkiksi geenimerkkejä itöitymisen tutkimiseksi. C. botulinum -itiöt saattavat itää myrkyllisiksi kasvustoiksi jopa bakteerille stressaavissa olosuhteissa, kuten suola-, ph- ja kylmästressissä. Kirk osoitti ensimmäistä kertaa, että yksi itiöitymistä säätelevistä sigmatekijöistä sääteli myös stressivastetta. Sigmatekijän on sukulaislajeilla osoitettu myös säätelevän toksiinituotantoa. Havainnot osoittavat, että itiöityminen, bakteerin stressivaste ja 166

51 toksiinituotanto, jotka muodostavat bakteerin erittäin tehokkaan lajinsäilymisstrategian, ovat uudella tavalla geneettisesti kytkettyjä. Havainnoilla on tärkeä merkitys uusien ja entistä tarkempien elintarviketurvallisuuden arviointi- ja hallintamenetelmien kehittelyssä. Emakon oksitosiinpitoisuus nousee aktiivisen pesänrakentamisen myötä porsaiden ja emän hyvinvointi lisääntyy MSc Jinhyeon Yunin väitöskirja aiheesta Importance of maternal behaviour and circulating oxytocin for successful lactation in sow: Effects of prepartum housing environment tarkastettiin eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa 13. helmikuuta. Väitöskirja kuuluu eläinten hyvinvointitieteen alaan. Lyhyesti väitöksestä Yun tarkastelee pesänrakennuksen mahdollistamisen vaikutusta porsimisen kulkuun ja emakon emokäyttäytymiseen varhaisimetyksen aikana, mahdollisesti kohonneiden oksitosiinipitoisuuksien kautta. Oksitosiini vaikuttaa yleisesti nisäkkäiden lisääntymiseen ja käyttäytymiseen. Oksitosiinin vaikutukset emokäyttäytymiseen, synnytykseen ja imetykseen tunnetaan monilla eläinlajeilla, myös sialla. Lisäksi tiedetään, että oksitosiini liittyy stressireaktioihin, vähentää levottomuutta sekä säätelee emotionaalisia reaktioita sosiaalisissa tilanteissa. Häkissä emakko ei voi liikkua vapaasti, ja pesäntekomateriaalin tarjoaminen ja käyttö on mahdollista vain rajallisesti. Tutkimuksessa selvisi, että vapaana porsivat emakot, joille joko tarjottiin rajoitettu määrä pesäntekomateriaalia tai runsaasti materiaalia pesäntekoon, rakensivat Yon pesää kauemmin kuin emakot, jotka porsivat häkeissä rajoitetulla pesäntekomateriaalilla. Vapaana porsivat emakot, joilla oli runsaasti pesäntekomateriaalia, rakensivat pesää aktiivisemmin kuin ilman materiaalia olevat emakot. Yun osoittaa, että pesäntekomateriaalin tarjoaminen emakoille stimuloi pesänrakennusta enemmän kuin pelkkä vapaana porsiminen. Veren oksitosiinipitoisuudet ennen porsimista korreloivat positiivisesti pesäntekokäyttäytymisen kanssa. Aktiivinen pesänteko oli yhteydessä suureen oksitosiinipitoisuuteen myös emakoilla, jotka porsivat häkeissä, sekä vapaana porsivilla emakoilla, joille tarjottiin pesäntekomateriaalia rajoitetusti. Runsaan pesäntekomateriaalin tarjoaminen vapaana porsiville emakoille lisäsi porsaiden veren IgG- ja IgM-pitoisuuksia, mikä viittaa siihen, että porsaat saivat enemmän ternimaitoa. Maidon määrä ja emakon porsaita kohtaan osoittama varovaisuus makuulle mennessä alkuimetyksen aikana lisääntyivät myös, mahdollisesti veren suuremman oksitosiinitason vuoksi. Jäsenkirje tulee sähköpostilla! Yhteenvetona voidaan todeta, että aktivoimalla emakon pesäntekoa ennen porsimista ja tähän liittyvä oksitosiinipitoisuuksien nousu parantaa emakon suoriutumista alkuimetyksessä sekä lisää varovaisuutta porsaita kohtaan. Tämä puolestaan parantaa porsaiden kasvua ja selviytymistä sekä lisää sekä emakon että porsaiden hyvinvointia imetyksen aikana. LAILLISTETUT ELÄINLÄÄKÄRIT päivämäärä laillistamisnumero Atilison Musa Méndez Angulo Routila Susanna Westerlund Anna Björkroth Martin Mazare Stefan 2969 Tarancon Heras Aguirre Pascasio 2971 Makkonen Mika 2744 Seppälä Jenna 2929 Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenkirje on sähköinen. Viimeisin lähetettiin aprillipäivänä. Kirje kertoo liiton toiminnasta. Seuraava kirje saapuu noin kesäkuun alussa. Jos et saa kirjettä, tarkista ettei se ole roskapostin joukossa tai ettei jäsenrekisteristä puutu sähköpostiosoitteesi. Liiton etusivulta pääset jäsenrekisterissä oleviin tietoihisi, valitse banneri Päivitä jäsentietosi

52 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 KURSSIT KOTIMAA VUOSI 2015 TOUKOKUU Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 2015, , Pori. Lisätiedot: koulutus-ja-tapahtumat. Eläimellinen yliopisto -tapahtuma, Yliopistollinen eläinsairaala, Helsinki 9.5. Lisätiedot: uutiset. Akavan esimiesaamu, Kajaani 7.5., Rovaniemi Lisätiedot: Musculoskeletal Ultrasonography for Equine Practitio- ners, , Helsinki. More information: courses-list.php. SYYSKUU Cytology of Hematopoietic Disorders and Tumor Masses a precongress course of ESVP- ECVP, Helsinki Organizer: Nordic Society of Pathology/ Evira chapter. Lecturers: Professors Donald Meuten and Mary Anna Thrall USA. More information: LOKAKUU Eläinten viikko Tiedekulmassa, Porthania, Helsinki Lisätiedot: tiedekunta/uutiset. Hevosten lisääntymiskurssin käytännön harjoitukset , Ypäjä. Järjestäjänä Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, sisältönä oriin tutkimus ja spermanottoharjoituksia. Kurssille osallistuvien odotetaan tutustuvan Saarella maaliskuussa pidetyn teoriakurssin aineistoihin. Tiedustelut: Terttu Katila-Yrjänä, [email protected]. Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät, , Tampere. Lisätiedot: www. ymparistojaterveys.fi/www/koulutus-ja-tapahtumat. Small Animal Surgery: Surgical asepsis and basic operative techniques: Wounds and wound healing, 6.10., Salo. Lisätiedot: koulutuskalenteri. Uutuus: Immunokemian määritykset klinikalla Fuji AU10 TSH, T4 ja kortisoli Laboratoriodiagnostiikan johtava asiantuntija 168

53 Small Animal Surgery: Gastrointestinal surgery I, 7.11., Salo. Lisätiedot: koulutuskalenteri. Small Animal Medicine: Immunology, 9.11., Helsinki. Lisätiedot: koulutuskalenteri. Small Animal Medicine: Respiratory disease, , Helsinki. Lisätiedot: koulutuskalenteri. MARRASKUU Head Conditions of the Horse for 1st Opinion Vets Hevosklinikka Equivet, Helsinki Lisätiedot: com/courses-detail.php?event=152. JOULUKUU Eläinlääkäripäivät, Helsinki Lisätiedot: VETGOLF KILPAILUKUTSU VetGolf 2015 pelataan perjantaina 26. kesäkuuta klo 12 alkaen Peuramaa Golfissa Kirkkonummella Porkkala-kentällä. Kokoontuminen kisainfoon ja tervetuliaissanoille klubille klo 11:30. Pelimuotona tasoituksellinen pistebogey, ja eläinlääkäreiden Mestaruus ratkotaan scr-tulosten perusteella! Osallistumisoikeus kaikilla eläinlääkäreillä hcp 45 tai pienempi ja perheenjäsenillä hcp 36 tai pienempi, suurin huomioitava pelitasoitus on 36. Kilpailumaksu 60 euroa/henkilö, joka sisältää pelin tulospalvelulla, erikoiskilpailut (pisin drive ja lähimmäs lippua), saunan ja ruokailun. Kaikille lajista kiinnostuneille järjestetään golfiin tutustuminen golfopettajan johdolla. Tunti opetusta harjoituspaikalla ja sen jälkeen omatoimisesti peli 9-reikäisellä Pikku Peura -kentällä. Hinta tutustumiselle 50 euroa/henkilö, minimi osallistujamäärä 4 henkilöä. Hinta sisältää opetuksen, pelin Pikku Peuralla, välinevuokran, saunan ja ruokailun. Ilmoittautumiset tiistaihin klo 18 mennessä [email protected] tai puh Lisätietoja antaa ELL Matti Estola puh Golfpäivässä mukana Royal Canin ja LifeVet. Tervetuloa viettämään mukava päivä golfin parissa! 169

54 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 KURSSIT ULKOMAAT VUOSI 2015 TOUKOKUU International Conference on Diseases of Zoo and Wild Animals 2015, May, Spain. More information: www. zoovet-conference.org. WVA/WMA Global Conference on One Health, May, Spain. More information: www. worldvet.org. International conference on pig welfare, May, Denmark. Improving pig welfare what are the ways forward? More information: KESÄKUU Animal hygiene - ISAH 2015, 7 11 June, Slovak Republic. More information org. HEINÄKUU Animal Populations - World Resources and Animal Welfare UFAW International Animal Welfare Science Symposium, July, Croatia. More information: zagreb2015.php. Food animal welfare during transport, marketing and slaughter - HSA International Symposium 2015: Recent Advances II, July, Croatia. More information: uk/news-events/hsa-internationalsymposium SYYSKUU 32nd World Veterinary Congress, September, Turkey. More information: wvcistanbul2015. com. LOKAKUU 5th ISWE Conference (International Society of Wildlife Endocrinology), October, Germany. More information: is happy to welcome you to participate in our upcoming basic course in VETERINARY ACUPUNCTURE Denmark, Aalborg (min. 20 participants) Session I: September 23 27, 2015 Session II: November 18 22, 2015 Session III: March 2 6, 2016 Session IV: April 13 17, 2016 Work shops: May 25 26, 2016 Exams: May 28 29, 2016 The most comprehensive veterinary acupuncture course outside China. This course can be attended by licensed veterinarians and >4th year veterinary students. The participants will be able to integrate acupuncture into their practice immediately. For more information and registration please see: or or contact Kim Samuelsen, [email protected], Lene Nielsen, [email protected] or Astri Hagenlund, [email protected] Course arrangers: Kim Samuelsen, DVM, CVA, Lene Nielsen, DVM, CVA and Astri Hagenlund, DVM, MDNV, CVA 170

55 Lisätietoa koulutustilaisuuksista on internetsivuillamme. Osallistumismaksut ovat voimassa ilmoitettuun päivämäärään asti, jonka jälkeen ne nousevat 20 %. Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. puh , faksi Fennovet Oy, Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki Huonosti suorittava hevonen Tampere Kohderyhmä: Kouluttajat: Hinta: KEVÄT 2015 Hevospraktiikkaa tekevät eläinlääkärit ELL, Dipl. ACVIM, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Jonna Jokisalo, Animagi-hevossairaala;, ELL, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Johanna Penttinen Hevoslääkärikeskus Hippomedi Oy, Piikkiö; ELL Kimmo Elfving Tampereen Hevosklinikka Oy; ELL Kira Kanerva Animagihevossairaala; ELL Minna Mustikka, Animagi-hevossairaala, ja tohtorikoulutettava, ft, MSc (Vet Physio) Heli Hyytiäinen, Yliopistollinen hevossairaala Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenille 295 euroa/yksi päivä ja 490 euroa/kaksi päivää ilmoittauduttaessa mennessä. Muut vastaavasti 354/588 euroa. Kurssi pyrkii antamaan työkalut huonosti suorittavan hevosen yleisimpien vaivojen tunnistamiseen ja tutkimiseen myös talliolosuhteissa, niin pitkälle kun se on mahdollista. Luennoilla myös kerrotaan toimenpiteistä, joita näille hevosille on mahdollista tehdä klinikkaolosuhteissa. Potilaiden lähettäminen eteenpäin tulee helpommaksi, silloin kun se on tarpeellista ja hevosten omistajien informoiminen helpottuu. Päivien aikana käsitellään mm. ontumia, selkävaivoja ja sisätauteja (sydämen, hengitysteiden sekä ruoansulatauskanavan sairaudet sekä aineenvaihdunnalliset ongelmat). Small animal advanced abdominal ultrasonograpy Vantaa Kohderyhmä: Kouluttajat: Hinta: Pieneläinpraktiikkaa tekevät eläinlääkärit Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, ELT, Dipl. ECVDI Merja Laitinen ELTDK, HY; DVM, Dipl. ECVDI Nina Ottesen, Norwegian School of Veterinary Science, Norway; ELL Vilma Reunanen, ELTDK, HY ja pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Tytti Harjuhahto, Hiskinmäen eläinsairaala. Suomen eläinlääkäriliiton jäsenille 960 euroa ilmoittauduttaessa mennessä. Muille hinnat ovat vastaavasti 1152/1382,40 euroa. Käytännönpohjainen ultraäänikoulutus peruskurssin käyneille tai vastaavat taidot omaaville. Aiheina mm. maksa, haima, sappirakko, urogenitaalit, ruoansulatuskanava ja lisämunuaiset. Opetuskieli on englanti ja suomi. SYKSY 2015 Pieneläinten ultraääni -peruskurssi , Ehyt Areena, Salo Kohderyhmä: Kouluttajat: Hinta: Aloittelevat ja jo hieman edenneet ultraäänitutkimuksia tekevät eläinlääkärit Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Merja Laitinen, Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos, Eltdk, HY, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Tytti Harjuhahto, Hiskinmäen eläinsairaala. Tarkentuu myöhemmin. 171

56 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 Pieneläinten silmäsairaudet Best Western Plus Hotel Haaga, Helsinki Kohderyhmä: Kouluttajat: Hinta: Pieneläinten silmäsairauksia praktiikassa hoitavat eläinlääkärit Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Sanna Elfving, Eläinklinikka Hakametsä ja kliininen opettaja, Dipl. ECVO Elina Pietilä, ELTDK, HY Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenille 295 euroa ilmoittauduttaessa mennessä. Muut vastaavasti 354 euroa. Hevosten hampaiden hoidon perusteet Ypäjä Kohderyhmä: Kouluttajat: Hinta: Hevospraktiikkaa tekevät eläinlääkärit, rajoitettu osallistujamäärä. ELL Jukka Holopainen, ELT Minna Viitanen ja ELL Kaisa Nykänen Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenille 440 euroa ilmoittauduttaessa mennessä. Muut vastaavasti 528 euroa. Järjestämme Ypäjällä Hevosopistolla käytännönpohjaisen koulutuksen hevosten hampaiden hoidon perusteista. Aamupäivällä on luentoja ja iltapäivällä käytännön harjoituksia. Exotic pets: Birds and reptiles Spa Hotel Rantasipi Eden ja Nokian pieneläinklinikka, Nokia Target group: Course language: Course master: Co-lecturer: Veterinarians interested in exotic animals medicine English and Finnish Prof. Dr. Zdenek Knotek, Ph.D, Dip ECZM (herpetology) Dr. Tatiana Pietilä For members of the Finnish Veterinary Association 390 euros/1 day and 690/2 days euros including lectures and practical exercises, if enrolled by Course fee containing only lectures is 150 euros/day, if enrolled by For non-members the fees are 468 and 828 euros for lectures and practicals and 180 for lectures, respectively. Kurssien jälkeen (tai miten taittoon sopii) tuotemainos, kuten 10/14 s Lomakke(id)en kuva mukaan, jos näyttää hyvältä Computed tomography (CT) in small animals GE Healthcare, Helsinki and Eläinsairaala Aisti, Vantaa Target group: Course language: Instructors: Veterinarians interested in CT, limited turnout English and Finnish Myyntipäällikkö Seppo Kahlos ja sovelluskouluttaja Juri Korpinen, GE Healthcare, MA, DrMedVet, DVR, DipIECDVI, DACVR, MRCVS Tobias Schwarz, University of Edinburgh, DVM Raimonda Uosyte and DVM Mindaugas Rakauskas, Eläinsairaala Aisti. Kurssin järjestävät yhteistyössä GE Healthcare, Eläinsairaala Aisti ja Fennovet. Further details (programme and fees) will be published and enrolment opened in ! Hevosen ostotarkastuslomakkeet Myymme Suomen Eläinlääkäripraktikkojen suunnittelemia hevosen osto-, myynti- ja vakuutustarkastukseen soveltuvia itsejäljentäviä, mappirei itetyyjä lomakkeita, joissa on kopiot kolmelle osapuolelle. Ostotarkastuslomake on nelisivuinen, 10 kappaleen nipun hinta 25 euroa (sis. alv 24 %) Röntgentutkimuslomake on yksisivuinen, 25 kappaleen nipun hinta on 27 euroa (sis. alv 24 %). Postitettaviin tilauksiin lisätään toimituskulut. 172

57 Tietoja työpaikkailmoittelusta Työpaikkailmoituksista tulee ilmetä päivystysvelvollisuuden määrä, rahapalkan suuruus euromääräisesti sekä praktiikan ja muiden tehtävien välinen aikamääräinen jakosuhde. Yksityisten eläinlääkäriasemien osalta riittää, kun ilmoituksessa on nähtävänä palkanmääräytymisperuste. Suomen Eläinlääkäriliiton yksityissektorin vähimmäispalkkasuositus vastavalmistuneelle eläinlääkärille, jolla ei ole enempää työkokemusta, on euroa kuukaudessa. Suomen Eläinlääkäriliiton suositus työn kuormittavuudelle on, että päivystysvelvollisuus on jaettu vähintään neljän eläinlääkärin kesken. Mikäli palkkasuositus alittuu, kuormitussuositus ylittyy tai työpaikkailmoituksessa on muuten seikkoja, joiden vuoksi toivotaan yhteydenottoa liittoon, työpaikkailmoitus on merkitty tähdellä Yhteyttä pyydetään tarvittaessa ottamaan liiton toimistoon puh Työpaikkailmoitukset voi jättää lehteen lähettämällä *. tekstin ja logotiedoston erillisenä tiedostona sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Jäsenet voivat jättää ilmoituksen kotisivuille liiton sivujen jäsenosiossa olevan linkin kautta tai sähköpostilla [email protected]. Muista kotisivuille tulevista työpaikkailmoituksista voi ottaa yhteyttä [email protected]. Hämeenlinnan kaupungin ja Hattulan kunnan muodostamalla yhteistoiminta-alueella on haettavissa Virkaeläinlääkärin viransijaisuus Tarkemmat tiedot tehtävästä osoitteessa Lisätietoja antaa ympäristöjohtaja Juha Lahti, p. (03) Hakemukset jätetään sähköiseen rekrytointijärjestelmään Tallenna järjestelmään myös opinto- ja työkokemustietosi. Valvontaeläinlääkärin virka Vaasan kaupungin ympäristötoimi hakee palvelukseensa valvontaeläinlääkäriä. Valvontaeläinlääkärin toimialueeseen kuuluvat Vaasan kaupunki ja Laihian kunta. Asukkaita kasvavalla ja kehittyvällä alueella on Tehtävä: Virkatehtäviin kuuluu eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset viranomaistehtävät sekä mahdollisesti muita eläinlääkärin pätevyyttä edellyttäviä ympäristöterveydenhuollon valvontatehtäviä. Toimialueella on noin 40 hyötyeläintilaa ja lemmikkieläimiä on noin 9000, mikä mahdollistaa joustavan ja monipuolisen tehtäväkokonaisuuden. Virkaan ei kuulu praktiikkatyötä eikä päivystysvelvollisuutta, mutta halutessaan valitulla on mahdollisuus osallistua myös näihin tehtäviin. Tehtäväkokonaisuudesta riippuen voidaan virkaa hoitaa sopimuksen mukaan myös osa-aikaisena. Viran kelpoisuusehdot: Viran kelpoisuusehtona on Suomessa laillistettu eläinlääkärin tutkinto sekä eläinlääkintähuoltoasetuksen (1031/2009) 2 :n mukainen kelpoisuus. Tämän lisäksi arvostamme: - molempien kotimaisten kielten hallintaa - yhteistyö- ja asiakaspalvelutaitoja - kehittämisotetta ja oma-aloitteisuutta Yleistä: Palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n ja kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen mukaisesti. Hakijat voivat esittää myös oman palkkatoivomuksensa. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Muut tiedot: Virkaa haetaan Vaasan kaupungin rekrytointiohjelman kautta osoitteessa vaasa.fi. Hakuaika päättyy klo Yhteystiedot: Lisätietoja virasta antavat ympäristötoimen johtaja Christer Hangelin ja praktikkoeläinlääkäri Tiina Anttila tai sähköpostitse [email protected] Julkaisupäivämäärä: Hakuaika päättyy: :15 173

58 Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121,3 Eläinlääkärin eduksi jäsenedut.fi palvelu. Palvelut ovat käytössä Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenille! Jäsenedut.fi:ssä jälleen uusia jäsenetuja. Jäsenetutarjonta laajenee jatkuvasti, näet uusimmat edut jäsenedut.fi-sivuilta. Tässä muutama esimerkki uusista eduista: BIOHIT Oyj laadukkaat terveystestit itselle taikka lahjaksi! GastroPanel -lahjakortti jäsenhinta 105 e (normaalisti 125 e), B12 -lahjakortti jäsenhinta 45 e (normaalisti 60 e), ColonView-suoliston terveystesti jäsenhinta 65 e (normaalisti75 e). Tarjoukset voimassa asti. Domus Venari välittää kiinteistöjä Aurinkorannikolla Espanjassa. Jäsenedut.fi -palvelu palauttaa Sinulle rahana 0,5 % ostamasi kiinteistön hinnasta pois lukien varainsiirtoverot sekä muut viranomaismaksut (suomalainen henkilökunta, keskimääräinen edun arvo e). KOHU! Show Tampere, Helsinki, Kerava 2 lippua yhteensä 43 e (normaalisti 49 e). 6 lippua yhteensä 123 e (normaalisti147 e).10 lippua yhteensä 195 e (normaalisti 245 e). Hinnat sisältävät paikanvarausmaksun. Villada Vuokrahuvilat vuokraa tasokkaita huviloita ympäri maailmaa (suomalainen henkilökunta). Kaikista vähintään 7 vuorokauden huvilavuokrauksista 75 e alennus ja kampanjahuviloista 150 e alennus. Liiton jäsenedut ovat sinua varten! Kirjaudu ja hyödynnä edut! Perehdy koko tarjontaan ja ohjeisiin verkkosivujen jäsenosiossa, tarvitset jäsen- eli Fimnet-tunnukset. Joko: etusivun banneri Jäsenedut jäsenelle tai sivujen kohta jäsenelle, liitto ja vasemman reunan valikosta jäsenedut. SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRILIITTO Toimiston henkilökunnan sähköposti: [email protected] toimiston sähköposti: [email protected] Liiton puheenjohtaja Kirsi Sario, puh Valtuuskunnan puheenjohtaja Olli Ruoho, puh ja varapuheenjohtaja Jani Soini Hallitus 2015 Kirsi Sario, Markus Kiili, Elias Dahlsten, Elina Illukka, Katri Kiviniemi, Hanna Nurmi, Anu Tulokas, varajäsenet Marja-Leena Ratilainen ja Leena Oivanen ja sihteeri Marjatta Vehkaoja. Toiminnanjohtaja Marjatta Vehkaoja, puh Assistentti Riitta Puro, puh Asiamies, työ- ja virkasuhdeneuvonta Markku Kojo, puh Maria Jokela, vanhempainvapaalla Asiamies, yrittäjäneuvonta Annika Pohjolainen, puh Tiedottaja ja toimituspäällikkö Anna Parkkari, puh Toimitussihteeri Anneli Itäluoma-Alanen, puh Toimisto Aleksis Kiven katu Helsinki Puh Faksi Pankkitilit Helsingin OP Nordea FENNOVET OY Puh Faksi [email protected] Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki Toimitusjohtaja Raija Korolainen, puh Myynti- ja markkinointipäällikkö Tiina Karenius, puh Koulutussuunnittelija Outi Hälli, puh Koulutussihteeri Nina Kunelius, puh TILIPALVELU ELLI OY [email protected] Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki Talouspäällikkö Pirkko Nousiainen, puh Kirjanpitäjä Ida Korolainen puh

59 Dinalgen ketoprofeeni 150 mg/ml UUSI EDULLISEMPI TUKKUMYYNTIHINTA 37,50 EUR. Vahva ketoprofeeni naudalle, sialle ja hevoselle Dinalgen vet 150 mg/ml injektioneste, liuos. Vaikuttava aine: Ketoprofeeni. Käyttöaiheet kohdeeläinlajeittain: Nauta: Synnytyksenjälkeisiin tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin ja liikuntavammaan liittyvän tulehduksen ja kivun vähentäminen. Naudan hengitystiesairauteen liittyvän kuumeen alentaminen. Akuuttiin kliiniseen utaretulehdukseen liittyvän tulehduksen, kuumeen ja kivun vähentäminen. Käytetään antimikrobihoidon lisänä tarpeen mukaan. Sika: Kuumeen alentaminen hengitystiesairauksissa ja emakoiden porsimisenjälkeisessä dysgalaktia-oireyhtymässä (PDS) / maitokuumeessa, tarvittaessa yhdessä asianmukaisen mikrobilääkityksen kanssa. Hevonen: Luu-, nivel- ja tuki- ja liikuntaelinhäiriöihin (ontuminen, laminiitti, nivelrikko, synoviitti, tendiniitti jne.) liittyvän tulehduksen ja kivun vähentäminen. Leikkauksenjälkeisen kivun ja tulehduksen vähentäminen. Ähkyyn liittyvän viskeraalisen kivun vähentäminen. Vasta-aiheet: Ei saa käyttää eläimille, joilla on mahdollinen maha-suolikanavan haavauma tai verenvuoto tilan pahenemisen välttämiseksi. Ei saa käyttää eläimille, joilla on sydän-, maksa- tai munuaissairaus. Ei saa käyttää eläimille, joilla on aikaisemmin esiintynyt merkkejä yliherkkyydestä ketoprofeenille, asetyylisalisyylihapolle tai mille tahansa apuaineelle. Ei saa käyttää eläimille, joilla on näyttöä veren dyskrasiasta tai veren hyytymishäiriöistä. Ei saa käyttää samanaikaisesti muiden tulehduskipulääkkeiden kanssa, 24 tunnin kuluessa ennen niiden antoa eikä 24 tunnin kuluessa niiden annon jälkeen. Haittavaikutukset: Ketoprofeenin injisoiminen lihakseen voi aiheuttaa lieviä, ohimeneviä, nekroottisia subkliinisiä lihasvaurioita, jotka paranevat vähitellen hoidon päättymisen jälkeisinä päivinä. Annostelu kaulan alueelle vähentää näiden vaurioiden laajuutta ja vakavuutta. Hevosella havaittiin ohimeneviä paikallisreaktioita, kun valmistetta annettiin yhden kerran ekstravaskulaarisesti suositustilavuutta noudattaen. Reaktiot hävisivät 5 päivän jälkeen. Ketoprofeenin toimintamekanismin vuoksi toistuva annostelu saattaa aiheuttaa erosiivisia ja ulseratiivisia vaurioita ruoansulatuskanavassa. Tiineys: Laboratorioeläimillä (rotta, hiiri, kani) ja naudalla tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu näyttöä haittavaikutuksista. Voidaan käyttää tiineillä lehmillä.eläinlääkevalmisteen turvallisuutta emakon ja tamman tiineyden aikana ei ole selvitetty. Voidaan käyttää ainoastaan hoitavan eläinlääkärin tekemän hyöty-haitta-arvion perusteella. Laktaatio: Voidaan käyttää lehmillä ja emakoilla laktaation aikana. Käyttöä ei suositella tamman laktaation aikana. Annostus ja antotapa: Annetaan laskimoon tai lihakseen. Nauta: Valmiste annetaan laskimoon tai lihakseen mieluiten niskan alueelle. Annos on 3 mg ketoprofeenia/kg/vrk, mikä vastaa 1 ml/50 kg/vrk eläinlääkevalmistetta. Hoidon kestoaika on 1 3 vuorokautta, ja se tulee määrittää oireiden voimakkuuden ja keston mukaan. Sika: Valmiste annetaan lihakseen. Annos on 3 mg ketoprofeenia/kg/vrk eli 1 ml/50 kg/vrk valmistetta kerralla. Hoito voidaan toistaa 24 tunnin välein enintään kolme kertaa hoitovasteesta ja hoitavan eläinlääkärin tekemästä hyöty-haitta-arviosta riippuen. Jokainen injektio tulee antaa eri kohtaan. Hevonen: Valmiste annetaan laskimoon. Annos on 2,2 mg ketoprofeenia/kg/vrk eli 0,75 ml/50 kg/ vrk valmistetta. Hoidon kesto on 1 5 vuorokautta, ja se tulee määrittää oireiden voimakkuuden ja keston mukaan. Ähkyn yhteydessä yksi injektio normaalisti riittää. Uuden ketoprofeeniannoksen anto edellyttää uutta kliinistä tutkimusta. Varoaika: Nauta: Teurastus 2 vrk. Maito 0 tuntia. Hevonen: Teurastus 1 vrk. Maito: Ei saa käyttää tammoilla, joiden maitoa käytetään elintarvikkeeksi. Sika: Teurastus 3 vrk. Pakkaukset ja hinnat: (TMH alv 0%): 1 x 100 ml (37,50). Myyntiluvan haltija: Laboratorios Dr. Esteve, S.A., Espanja. SPC: VET MEDIC ANIMAL HEALTH OY PL 27, PAROLA Puh [email protected] vetmedic.fi

60