Mikael Agricolan juhlavuosi 2007

Transkriptio

1 Mikael Agricolan juhlavuosi 2007 Juhlavuoden vietto Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Suomen ev.lut. kirkon keskushallinto Sarja C 2008: 3

2 2

3 Mikael Agricolan juhlavuosi 2007 Juhlavuoden vietto Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa Suomen ev.lut. kirkon keskushallinto Sarja C 2008:3 3

4 Toimitus Taitto Juhlavuoden tunnus Kannen kuva Helena Rummukainen Minna Paavola Mari Mero Heikki Jääskeläinen Juhlavuoden rukousaineistossa ja tässä raportissa julkaistut puupiirrokset on saatu WSOY:n 1987 julkaisemasta uudistetusta näköispainoksesta Mikael Agricolan teokset 1-4, ensimmäinen osa. Lucas Granach vanhemman kuvat on alun perin julkaistu Agricolan Rucouskiriassa ja Uudessa testamentissa. Isonkyrön vanhan kirkon seinämaalaukset on kuvannut Kalervo Mielty, Studio Mielty. Muiden kuvien lähde on mainittu kuvatekstissä. Multiprint Oy Helsinki 2008 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Kirkkohallitus / Kirkon jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta / Agricola

5 Sisällys Lukijalle... 6 Valtakunnallinen juhlavuosi... 7 Juhlavuoden kirkollinen tavoite... 7 Kirkkohallituksen Agricola-työ... 7 Kirkon Agricola-työryhmä... 7 Kirkon jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta... 8 Kirkon tiedotuskeskus... 8 Kirkon kasvatus ja nuorisotyö... 8 Kirkon ulkosuomalaistyö... 8 Kirkon sairaalasielunhoito... 8 Kirkon ruotsinkielisen työn keskus... 8 Arkkipiispan kanslia... 8 Valmisteltu aineisto... 9 Messu... 9 Rukouskirja Jumalan aijnoan olcohon kijtos... 9 Rukouskortit Virikevihko Agricola ja rukous Aineistoa kouluille Verkkosivut Tapahtumat Juhlavuoden avaus Mikael Agricolan päivä Kirkkopäivät Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät Uskonpuhdistuksen muistopäivä Studia generalia Kansainväliset yhteydet Viestintä Tiedotus seurakunnille Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteet Lehdistöseuranta Kirkkohallituksen sisäinen tiedotus Radion iltahartaudet Koulutelevisio Pysäkki Talous Juhlavuoden vietto seurakunnissa Muuta juhlavuoden viettoa Raamattuvisa Mikkelin hiippakunta Turun tuomiokirkon Agricola-kappeli Suomen ekumeeninen neuvosto Agricola-mitali Mikael Agricolan risti Kirkon kulttuuripalkinto Mikael Agricolan juhlavuoden arviointia Juhlavuoden perintö

6 Lukijalle Piispa Mikael Agricola kuoli Kuolemajärven Kyrönniemessä paluumatkalla rauhanneuvotteluista Moskovasta. Vuonna 2007 vietettiin Mikael Agricolan juhlavuotta. Opetusministeri Tuula Haatainen ja kulttuuriministeri Tanja Karpela asettivat Mikael Agricolan juhlavuoden valmistelua varten valtuuskunnan ja sen alaisuuteen juhlavuoden työryhmän. Juhlavuoden keskeiset toimijat olivat edustettuina valtuuskunnassa. Valtuuskuntaa johti Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen. Opetushallituksen ylijohtaja Aslak Lindström (eläkkeelle syksyllä 2005) toimi valtuuskunnan varapuheenjohtajana sekä työryhmän puheenjohtajana. Juhlavuoden sihteeristö toimi Turun yliopistossa, ja hankkeen pääsihteeriksi nimettiin valtiotieteiden maisteri Ossi Tuusvuori. Valtuuskunnan ja työryhmän tehtävinä oli kehittää ja koordinoida juhlavuoden tapahtumia yhdessä niistä vastaavien järjestäjien kanssa, tiedottaa juhlavuodesta, tehdä tunnetuksi Agricolan elämäntyötä ja vaikutusta Suomessa sekä ylläpitää juhlavuoden ohjelmakalenteria. Juhlavuoden hankkeet järjestettiin ja rahoitettiin pääasiassa toimijoiden omin varoin. Kokonaisuudessaan juhlavuoden viettoa arvioidaan valtuuskunnan hyväksymässä raportissa. Tämä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon raportti Mikael Agricolan juhlavuoden 2007 toteutumisesta. Helsingissä Kirkon Agricola-työryhmä Juhani Holma puheenjohtaja Helena Rummukainen projektisihteeri 6

7 Valtakunnallinen juhlavuosi Pääsiäismaanantaina tuli kuluneeksi 450 vuotta Turun piispa Mikael Agricolan kuolemasta. Vuotta 2007 vietettiin Suomessa Mikael Agricolan juhlavuotena. Opetusministeriön aloitteesta valtakunnallinen juhlavuosihanke teki tunnetuksi Mikael Agricolan työtä ja vaikutusta suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Juhlavuonna haluttiin painottaa tämän päivän suomalaista kulttuuria, kirjallisuutta, kirkollista ja yhteiskunnallista elämää sekä kytkeä ne Mikael Agricolan elämäntyöstä ammennettavaan perintöön. Päävastuun juhlavuodesta kantoivat Opetusministeriön asettamat valtuuskunta ja työryhmä. Ne loivat raamit juhlavuoden vietolle, kehittivät ja koordinoivat tapahtumia yhdessä eri järjestäjien kanssa, tiedottivat juhlavuodesta sekä tekivät tunnetuksi Agricolan elämäntyötä ja vaikutusta Suomessa. Emil Wikströmin Agricola-patsaan uusvalos Turun tuomiokirkon eteisessä. Kuva: Hannu Aaltonen / Agricola 2007 Kirkkoa edustivat juhlavuoden valtuuskunnassa arkkipiispa Jukka Paarma (varajäsen arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen), työryhmässä johtaja Kai Vahtola (varajäsen dosentti Jyrki Knuutila) ja kutsuttuna asiantuntijana teologian tohtori Ossi Haaramäki. Juhlavuoden kirkollinen tavoite Kirkon Agricola-työryhmä nosti Mikael Agricolan mittavasta elämäntyöstä esiin ennen kaikkea kirkollisen perinteen jatkamisen ja uudistamisen sekä rukouksen opettamisen. Rukouksen opettamisen merkeissä tuotettiin seurakuntien käyttöön rukouskirja, rukouskortteja, virikevihko ja verkkosivut. Kirkkohallituksen Agricola-työ Kirkon Agricola-työryhmä Kirkkohallituksen Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta -yksikön toimikunta asetti Agricola-työryhmän, johon kuuluivat kirkkoherra Juhani Holma (Tornion seurakunta), dosentti Jyrki Knuutila (Helsingin yliopisto) ja nuorisotyönohjaaja Satu Rämä (Savonlinna-Säämingin seurakunta). Työryhmän sihteereinä toimivat johtaja Kai Vahtola ja projektisihteeri Helena Rummukainen (Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta). Koulutus ja nuorisotyö -yksikkö nimitti työryhmään aikuiskasvatuksen työalasihteeri Sinikka Metsätähden ja Kirkon tiedotuskeskus tiedottaja Katriina Harviaisen. Työryhmässä toimivat myös kouluasioiden työalasihteeri Markku Holma (Koulutus ja nuorisotyö) ja arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen (Arkkipiispan kanslia). Osa-aikaisena projektisihteerinä toimi Helena Rummukainen seitsemän kuukauden ajan. 7

8 Kirkon jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta Agricolan messu muokattiin käyttökuntoon Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta -yksikössä, jossa toimivat kirkon Agricola-työryhmä ja projektisihteeri. Kirkon tiedotuskeskus Kirkon tiedotuskeskus (KT) toimi yhteistyössä YLE:n kanssa ja valmisti koulutelevisio-ohjelman Agricolan kaavussa sekä radion iltahartauksia. Toisena pääsiäispäivänä televisioitiin Agricolan messu Turusta. Agricola näkyi KT:n uusissa Pysäkki-hartauksissa ja KT osallistui kirkon Agricola-verkkosivujen tuottamiseen. KT vastasi myös lehdistöseurannasta. Kirkon kasvatus ja nuorisotyö Kasvatus ja nuorisotyö -yksikkö tuotti kouluille päivänavauksia yhteistyössä Opetushallituksen, Luokanopettajaliiton, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton, Äidinkielen opettajain liiton ja Suomen uskonnonopettajain liiton kanssa. Kirkon ulkosuomalaistyö Kirkon ulkosuomalaistyön yksikkö lähetti noin 150 henkilölle tietoja juhlavuodesta, rukouskirjan ja rukouskortit. Rukouskortteja jaettiin Matkamessuilla Helsingissä. Kirkon sairaalasielunhoito Sairaalasielunhoidon yksikkö lähetti ryhmäkirjeensä mukana Rukouksia sairaan puolesta -rukouskortin runsaalle 300 sairaalapapille. Rukouskortteja jaettiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten TERVE-SOS -messuilla Oulussa ja Mielenterveysmessuilla Helsingissä. Kirkon ruotsinkielisen työn keskus Kirkon ruotsinkielisen työn keskus valmisti ruotsinkieliset verkkosivut, rukouskortin ja koulujen aamuhartauksia. Ruotsinkielisestä Agricola-työstä vastasivat työalasihteerit Helena Sandberg ja Maria Sten. Arkkipiispan kanslia Arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen valmisteli mm. arkkipiispan lukuisia esiintymisiä, Studia Generalia -luentosarjaa ja mitaliasioita. Rukous saarnaajien puolesta 8

9 Valmisteltu aineisto Messu Kirkon Agricola-työryhmä tuotti tai tilasi seurakuntien ja koulujen käyttöön aineistoja juhlavuoden viettämistä varten. Seurakuntien käyttöön tuotettiin Agricolan Messu eli Herran echtolinen vuodelta Messun rakenteen ja pääsisällön valmistelivat teologian tohtori Jyrki Knuutila ja johtaja Kai Vahtola, jumalanpalvelusjärjestyksen kielen muokkasi nykyluettavaan asuun professori Kaisa Häkkinen. Professori Erkki Tuppurainen toimitti messuun joka-aikaisen ja pääsiäisajan gregoriaanisen sävelmistön. Messun vaihtuvan aineiston valmistelusta tehtiin sopimus Turun yliopiston suomen kielen oppiaineen tutkimushankkeen (Mikael Agricolan tieteellinen editio ja morfosyntaksinen tietokanta) kanssa. Aineisto oli seurakuntien vapaasti käytettävissä niiden suunnitellessa ja toteuttaessa Agricolan messun mukaisia jumalanpalveluksia. Messu julkaistiin pdf- ja doc-versioina juhlavuoden verkkosivuilla. Lauluyhtye Cetus Noster nauhoitti sävelmät Yleisradion käyttöön. Rukouskirja Jumalan aijnoan olcohon kijtos Kirkollisen juhlavuoden pääteos Jumalan aijnoan olcohon kijtos - Rukouksia Agricolan Rukouskirjasta sisältää 43 rukousta. Pastori Juhani Holma valitsi rukoukset vuonna 1544 ilmestyneestä Rucouskiriasta ja toimitti ne nykysuomeksi. Rukoukset ovat kirjassa rinnakkain Agricolan suomenkielen mukaisessa muodossa ja nykysuomeksi. Kovakantisen kirjan kuvitus on luterilaisuuden hovitaitelija Lucas Granachin käsialaa ja se on peräisin WSOY:n julkaisemasta näköispainoksesta Mikael Agricolan teokset 1-4. Rukouskirjan ja virikevihon kansikuvat sekä rukouskorttien kuvat ovat Agricolan aikaisen Isonkyrön kirkon seinämaalauksia. Rukouskirja tutustuttaa lukijan Agricolan ajan puhutteleviin rukouksiin, jotka antavat sanoja tämänkin päivän rukoilijalle. Kirja sisältää aamu-, ruoka- ja iltarukouksia, rukouksia eri elämän-tilanteisiin sekä rukouksia kristityn kilvoitukseen. Rukoukset nostavat esiin rikkaan ja syvällisen rukousperinteen lähes viidensadan vuoden takaa. Kirjasta lähetettiin näytekappaleet kotimaisiin ja ulkosuomalaisiin seurakuntiin sekä hiippakuntiin. Rukouskirjaa myytiin Kirkkohallituksen julkaisumyynnissä. Niitä painettiin yhteensä kappaletta. Kirjan edullinen hinta (3,20 euroa) edesauttoi kysyntää. Ulkosuomalaisiin seurakuntiin rukous-kirjoja ja -kortteja tilattiin Kanadasta Thaimaahan asti, eniten Ruotsiin ja Saksaan. Kirkkohallitus lahjoitti noin 700 rukouskirjaa pää- ja sivukirjastojen kokoelmiin. Rukouskirja julkaistiin syksyllä pdf-muodossa juhlavuoden verkkosivuilla. Se jää pysyvästi sekä kirkon Agricola-verkkosivuille että evl.fi -verkkosivuille Kappelin kirjastoon. 9

10 Rukouskortit Agricolan Rucouskirian lähes 700 rukouksesta pastori Juhani Holma poimi ja toimitti nykysuomeksi neljä erilaista kokonaisuutta: Rukous on uskon äidinkieltä (peruskortti) Kodin rukouksia Rukouksia sairaan puolesta Työn ja kutsumuksen rukouksia. Kolmiosaisten rukouskorttien ulkoasun loi graafikko Minttu Mäntymaa, joka taittoi myös rukouskirjan ja virikevihon. Vuosisatoja vanhat rukoukset puhuttelevat tänäänkin kaikkia, jotka etsivät sanoja rukoukselleen. Suosituimmaksi rukouskortiksi osoittautui peruskortti Rukous on uskon äidinkieltä. Kirkkopalvelut tilasi sitä tiekirkkoihin kappaletta. Kotimaiset ja ulkosuomalaiset seurakunnat, seurakuntayhtymät, hiippakunnat ja koulut tilasivat yhteensä rukouskorttia. Kirkon ruotsinkielisen työn keskus teki kortin Bönen är trons modersmål, jota painettiin kappaletta. Kortit myytiin 50 kappaleen nipuissa, jotka maksoivat 20 euroa. Virikevihko Agricola ja rukous Mikael Agricolan laajan rukouskirjan innoittamana koulutuspäällikkö Marjaana Kanerva ja työalasihteeri Sinikka Metsätähti kirjoittivat kinkereitä ja seurakuntailtoja varten 54-sivuisen virikevihkon Agricola ja rukous. Vihkossa perehdytään Agricolan rukouskirjan syvällisiin rukouksiin. Niiden avulla tuodaan esille rukouksen eri ulottuvuudet ja etsitään keinoja rukouselämän virkistämiseen. Agricolan virret esittelee professori Erkki Tuppurainen. Aineistossa esitellyt rukoukset ja opetukset ovat ajattomia, joten niiden käyttö ei rajoitu kinkereihin ja juhlavuoteen. Virikevihkoja painettiin kappaletta, seurakuntiin lähetettiin näytekappale, ja painos myytiin vuoden kuluessa loppuun (hinta 7 euroa). Aineisto julkaistiin myös juhlavuoden verkkosivuilla. 10

11 Aineistoa kouluille Juhlavuoden yhteistyö toteutui hyvin koulujen materiaalituotannossa. Kirkkohallitus, Opetushallitus ja pedagogiset järjestöt (Luokanopettajaliitto, Historian ja yhteiskuntaopin opettajain liitto, Äidinkielen opettajain liitto ja Suomen uskonnonopettajain liitto) tuottivat yhteisvoimin Opetushallituksen verkkosivuille päivänavauksia, näytelmätekstejä sekä Agricolaa räpäten ja funkaten. Työalasihteeri Markku Holma (Kasvatus ja nuorisotyö) edusti Kirkkohallitusta ja nuorisotyöntekijä Satu Rämä Agricola-työryhmää. Opetushallitus lähetti kaikkiin kouluihin näytteeksi rukouskortin Rukous on uskon äidinkieltä. Korttitilauksia tuli kolmisenkymmentä, enimmäkseen pienistä kouluista. Verkkosivut Kirkon juhlavuoden verkkosivuille (evl.fi/kkh/agricola) pääsi juhlavuoden aikana mm. evl.fi -sivuilta, valtakunnallisilta Agricola-sivuilta ( ja Opetushallituksen Agricola-sivuilta. Onnistunut verkottuminen Agricola-toimijoiden kanssa näkyi siinä, että runsas neljännes (28 %) kävijöistä tuli kirkon sivustolle viittaavien sivustojen kautta. Seurakunnat ilmeisesti tulivat verkkosivuille suoraan (40 %) ja loput kävijät löysivät verkkosivut hakukoneen kautta (32 %). Verkkosivuilla vieraili 4900 eri henkilöä, yhteensä he tekivät sivuille käyntiä. Keskimäärin vierailija vietti verkkosivuilla 3,30 minuuttia ja tutustui 4,5 sivuun. Yleensä verkkosivuilla viivytään noin minuutti. Koska kirkon Agricola-sivustolla on viivytty yli kolme minuuttia, teksti on koettu kiinnostavaksi ja siihen on paneuduttu. Verkkosivujen ilmeen loi Kirkon tiedotuskeskuksessa palvellut siviilipalvelusmies Vesa Tähkävuori. Suomen-, saksan- ja englanninkieliset sisällöt suunnitteli ja päivitti projektisihteeri Helena Rummukainen. Ruotsinkielisten verkkosivujen sisältö suunniteltiin kirkon ruotsinkielisen työn keskuksessa, päivityksestä huolehti Vesa Tähkävuori. Kuvia saatiin mm. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymältä ja Heikki Jääskeläiseltä. Suomenkielisillä verkkosivuilla esiteltiin juhlavuoden vieton tarkoitus ja sen eri tapahtumia. Lisäksi sivustolla oli useita artikkeleita Mikael Agricolan työstä ja elämästä sekä Kirkkohallituksen tuottama aineisto ja tiedotteet. Sivujen kautta oli mahdollista tilata tuotettua aineistoa eli rukouskirjoja, rukouskortteja ja virikevihkoja. Ruotsinkielisillä verkkosivuilla esiteltiin Mikael Agricolan työtä ja elämää, ja siellä oli rukouksia ja koulujen aamuhartauksia. Englanninkielisillä sivuilla esiteltiin Mikael Agricola ja juhlavuosi lyhyesti. Saksankieliset sivut tehtiin laajemmiksi, koska haluttiin esimerkiksi Mikael Agricolan opiskelukaupungin, Wittenbergin, asukkaiden voivan lukea suomalaisesta reformaattorista. Juhlavuoden laaja verkottuminen näkyi kirkon verkkosivujen pitkässä linkkilistassa. Esim. Opetushallituksen, YLE:n, Mikkelin hiippakunnan, Kuopion seurakuntien ja Pipliaseuran sivuilla oli seurakuntia kiinnostavaa materiaalia. Kirkon Agricola-verkkosivujen keskeinen sisältö pidetään pysyvästi esillä osoitteessa evl.fi/kkh/agricola. Kokonaisuudessaan aineisto arkistoidaan Kansalliskirjastoon. 11

12 Tapahtumat Juhlavuoden avaus Mikael Agricolan juhlavuosi avattiin loppiaisena Agricolan syntymäpaikkakunnalla Pernajassa. Pernajan kirkossa toteutettiin juhlavuoden ensimmäinen Agricolan messu, jossa keskiaikaista virsilaulua veisasi Puistolan seurakunnan kuoro. Messun jälkeen kokoonnuttiin syömään ja juhlimaan Agricolan hengessä. Ehtoollinen Anna Perälän teoksesta Mikael Agricolan teosten painoasu ja kuvitus (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1123) Mikael Agricolan päivä Turussa vietettiin toisena pääsiäispäivänä valtakunnallista pääjuhlaa. Aamulla tuomiokirkossa vietettiin Agricolan messu, joka televisioitiin. Arkkipiispa Jukka Paarma saarnasi ja liturgina oli Kai Vahtola. Ohjelmalehtisen välissä oli rukouskortti, jonka rukoukset oli valittu nimenomaan pääjuhlan messuun. Messun jälkeen laskettiin seppele kirkon vieressä olevalle Mikael Agricolan patsaalle. Koko kirkkokansa kutsuttiin Tuomiokirkon torille kirkkokahveille, joissa oli tarjolla mm. keskiaikaisia Hildegard Bingeniläisen hermopipareita. Turun konserttitalossa vietettiin iltapäivällä suurta valtakunnallista pääjuhlaa. Juhlavuoden suojelija, tasavallan presidentti Tarja Halonen puolisoineen osallistui jumalanpalvelukseen ja muuhun päivän ohjelmaan. Juhlapäivän suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi työryhmä, jossa oli vahva edustus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä, Turun tuomiokirkkoseurakunnasta ja kirkon Agricola-työryhmästä. Kirkon Agricola-työryhmä osallistui juhlapäivän viettoon. Kirkkopäivät Turun Kirkkopäivien teema oli Pyhä yksikertaisuus. Suomen reformaattorin juhlavuosi näkyi Kirkkopäivillä muun muassa vietetyssä messussa ja näyttelyinä. Seminaarin teemat olivat Mitä Agricola oppi Wittenbergissä, Yksinkertainen usko Agricolan kirjoissa (Juhani Holma) ja Agricolan eväät kansansivistykselle. Jumalanpalveluselämän neuvottelupäivät Ouluun kokoontuneiden jumalanpalveluselämän neuvottelupäivien teemana oli Rukous. Sitä tarkasteltiin luennoilla ja kanavatyöskentelyssä neljästä näkökulmasta: Rukous ja Raamattu, Rukous ja virsi, Rukous ja jumalanpalvelus sekä Rukous ja elämä. Päiville osallistui yli 200 pappia ja kanttoria. Kaikille osanottajille annettiin Agricolan rukouskirja. Järjestelyistä vastasivat Kirkkohallitus / Kirkon jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, Kirkon koulutuskeskus, Oulun hiippakunnan tuomiokapituli ja Oulun seurakuntayhtymä. 12

13 Uskonpuhdistuksen muistopäivä Studia generalia Uskonpuhdistuksen muistopäivän jumalanpalveluksissa muistettiin erityisesti reformaattoriamme Mikael Agricolaa ja hänen elämäntyötään. Piispat osallistuivat jumalanpalveluksen toimittamiseen tuomiokirkoissaan. Useissa tuomiokirkoissa ja seurakunnissa vietettiin Agricola-messu tai messua sovellettiin tilanteen mukaan. Yleisölle avoin kuusiosainen Studia generalia -luentosarja käsitteli Helsingin yliopistossa loka-marraskuussa 2007 aihepiiriä Sanan mahti - Mikael Agricola 450 vuotta. Luennot julkaistiin Vapaan sivistystyön toimikunnan julkaisusarjassa. Kirkkohallitus kustansi Cetus Noster -yhtyeen esiintymisen yhtenä luentoiltana. Luentosarjan ideointiin osallistui arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen. Kansainväliset yhteydet Valtuuskunnan ja työryhmän jäseniä teki tutustumis- ja neuvottelumatkan Wittenbergiin. Matkalla tutustuttiin mm. Berliinissä Suomen suurlähetystöön ja Suomi-instituuttiin sekä Wittenbergissä Luther-keskukseen ja kaupungin edustajiin. Matkan suunnittelusta ja koordinoinnista vastasi arkkipiispan sihteeri Heikki Jääskeläinen. Saksan kirkkopäivillä Kölnissä Suomalaisen kirkollisen työn keskus jakoi 1000 korttia Rukous on uskon äidinkieltä. Korttien välissä jaettiin saksankieliset käännökset neljästä rukouksesta. Rukoukset ovat siis peräisin saksalaisista teksteistä 1500-luvulta, jolloin Mikael Agricola käänsi ne suomeksi. Vuonna 2007 Juhani Holma käänsi Agricolan tekstit nykysuomeksi, josta Miika ja Stefanie Rosenthal käänsivät rukoukset saksaksi. Mikael Agricola esittäytyi Viipurissa humanistina, rauhanneuvottelijana ja kirkollisena uudistajana suomalais-venäläisessä seminaarissa ja ulkoilmajuhlassa. Agricolan kuolinpaikalla Kuolemajärven Kyrönniemessä vietettiin muistohetki. Päivistä vastasivat valtakunnallisen työryhmän ja kirkon Agricola-työryhmän lisäksi Inkerin evankelis-luterilainen kirkko sekä Pietarin ja Laatokan ortodoksinen hiippakunta. Mikael Agricolan poika Kristian Agricola toimi lyhyen ajan Tallinnan piispana. Virossa muistettiin Agricolaa Tallinnan tuomiokirkossa vietetyssä juhlassa , jossa filosofian tohtori Kari Tarkiainen esitelmöi. Tilaisuuteen osallistuivat mm. arkkipiispat Andres Põder ja Jukka Paarma. Tukholman suomalaisessa seurakunnassa vietettiin Agricola-messu Viestintä Tiedotus seurakunnille Seurakunnille lähetettiin kolme yleiskirjettä ja neljä muuta kirjettä juhlavuoden tiimoilta. Tuorein Agricola-tieto oli luettavissa verkkosivuilta. Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteet Kirkon tiedotuskeskus valmisti viestintävälineille 11 tiedotetta Agricolajuhlavuoden teemoista ja tapahtumista. 13

14 Lehdistöseuranta Kirkon tiedotuskeskuksen lehdistöseuranta seurasi vuonna 2007 noin 40 eikirkollista valtakunnallista lehteä ja maakuntalehteä. Seurannassa kerättiin myös Agricola-juhlavuotta käsitelleitä kirjoituksia ja erityisesti niitä, joissa oli kirkollinen näkökulma. Lisäksi projektisihteeri kokosi artikkeleita mm. kirkollisista ja kulttuurialan lehdistä. Lehtileikkeitä kertyi joitakin satoja. Monet näistä pohjautuivat samaan esim. STT:n julkaisemaan - artikkeliin, joka julkaistiin useammassa lehdessä. Usein käsiteltyjä aiheita olivat paikalliset tapahtumat, kuten näyttelyt, jumalanpalvelukset, seminaarit jne. Myös eri tutkijoiden haastatteluja ja heidän kirjoittamiaan artikkeleita oli paljon. Lisäksi kirjoitettiin Agricolan rukouskirjasta, Simo Heinisen Agricola-kirjasta ja muista juhlavuoden julkaisuista. Erityisen paljon leikkeitä kertyi Turun ja Pernajan seutujen lehdistöstä. Juhlavuoden valtakunnallinen keskus oli Turussa ja Pernaja Agricolan syntymäkuntana nosti aiheen usein esiin. Erittäin paljon kirjoitettiin Agricolan merkityksestä suomen kielelle ja kulttuurille ilman suoranaista kirkollista näkökulmaa. Kirkkohallituksen sisäinen tiedotus Yleinen Agricola-info järjestettiin yhteiskahvilla. Rukouskirja ja rukouskortti Rukous on uskon äidinkieltä lahjoitettiin kaikille työntekijöille hengellisen elämän tueksi. Niitä voi myös ostaa omaan käyttöön. Kaikkiin neuvotteluhuoneisiin jaettiin rukouskortti Työn ja kutsumuksen rukouksia. Radion iltahartaudet YLE Radio 1:n iltahartauksissa maanantaisin toimittaja Miikka Maunula luki rukouksia kirjasta Jumalan aijnoan olcohon kijtos. Kymmenosaisen sarjan avaushartauden piti rukoukset toimittanut pastori Juhani Holma. Hartausohjelmat tuotti Kirkon tiedotuskeskuksen radiotoimitus. Iltahartaussarja uusitaan. Koulutelevisio Kirkon tiedotuskeskuksen AV-toimitus tuotti YLE:lle kolmiosaisen koulutelevisio-ohjelman Agricolan kaavussa. Maalis-huhtikuussa 2007 televisiossa esitetty ajaton sarja on jatkossakin saatavissa DVD:nä Kirkon tiedotuskeskuksesta. Ohjelman vastaava tuottaja oli Juha Rajamäki ja tuottaja Lasse Kastarinen. Pysäkki Kirkon tiedotuskeskus teki verkkoon neljä parin, kolmen minuutin mittaista jaksoa Mikael Agricolan tiimoilta. Viikoittainen Pysäkki QuickTime elokuvasarja on arjen kiireisiin sopiva hengähdystauko, jonka voi ladata kuunneltavaksi myös Mp3-muodossa. Pysäkit toimitti radiotoimittaja Ilkka Koski. Talous Kirkon keskusrahaston varoista tuettiin valtakunnallista juhlavuosiorganisaatiota eurolla. Tuki oli saman suuruinen kuin Opetusministeriön juhlavuodelle osoittama tuki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle myönnettiin taloudellista tukea Jyrki Knuutilan toimittaman lähdekriittisen näköispainoksen julkaisemiseen Agricolan kokoamasta teoksesta Turun tuomiokirkon ja papiston tulot Julkaisu oli Suomalaisen Kirjallisuuden seuran, Kansallisarkiston ja 14

15 Kirkkohallituksen yhteistyöhanke. Samoin tuettiin taloudellisesti Simo Heinisen kirjoittamaa ja Editan julkaisemaa teosta Mikael Agricola, elämä ja teokset. Kumpikin teos ilmestyi juhlavuoden aikana. Teos Turun tuomiokirkon ja papiston tulot annettiin tasavallan presidentti Tarja Haloselle ja Viron pääministeri Andrus Ansipille muistoksi juhlavuodesta. Kirjaa jaetaan Kirkkohallituksen juhlakirjana. Kirkkohallituksen koordinoiman juhlavuositoiminnan kulut katettiin erillismäärärahalla. Varsinaisen toiminnan nettokuluiksi muodostui euroa. Suurimmat kuluerät olivat painatus ( euroa) sekä henkilöstökulut ( euroa). Tuottoja saatiin painotuotteiden myynnistä ( euroa). Juhlavuoden vietto seurakunnissa Kirkkohallitus tiedusteli yleiskirjeessä seurakunnilta Agricola-vuoden vietosta. Tiedusteluun vastasi 60 seurakuntaa, joista enemmistö oli pieniä maalaisseurakuntia. Vastauksista ilmeni mm. seuraavaa: Agricolan messu vietettiin lukuisissa seurakunnissa, useimmiten Agricolan muistopäivänä tai uskonpuhdistuksen muistopäivänä Lisäksi monilla paikkakunnilla järjestettiin Agricola-aiheinen teemajumalanpalvelus, jossa esimerkiksi laulettiin Agricolan virsiä. Hamina-Vehkalahden seurakunnassa valtaosa seurakuntalaisista oli pukeutunut messua varten vanhaan malliin ja kirkossa istuttiin miesten ja naisten puolilla. Piispanapulainen Mikael Agricola vieraili aikanaan Kuopiossa piispantarkastusmatkalla, mikä innoitti Kuopion seurakunnat järjestämään Agricola-messun, luentoja ja koulujen teemapäiviä sekä valmistamaan Agricola-verkkosivut. Agricola oli aiheena usein kinkereillä, joita järjestettiin kouluissa ja kylissä, siis useita kinkereitä yhden seurakunnan alueella. Agricola on kinkereiden aiheena vielä keväällä Agricolan tiimoilta järjestettiin te toja ja luentosarjoja, yhteistyökumppaneina oli mm. yliopisto ja kristillinen opisto. Mikael Agricolan työ ja elämä, katekismus, lukutaito, kirjallisuus ja kuvataide innoittivat järjestämään myös näyttelyitä. Agricolasta kirjoitettiin näytelmiä tai näytelmäteksti poimittiin Opetushallituksen sivuilta. Näytelmiä esitettiin kouluissa, yhteisvastuukerääjien kutsuillassa ja seurakunnan juhlissa. Agricola-aiheinen jumalanpalvelus Ruskon kirkossa, sen jälkeen Rusko-seuran kesäjuhlassa Agricola-näytelmä ja syömingit pappilan pihassa. Kerrottiin Agricolan vaiheista Ruskolla, jossa hän omisti kaksi tilaa. Rukouskortteja jaettiin rippikoulussa, kinkereissä ja jumalanpalveluksissa. Kortteja oli saatavilla muun muassa terveyskeskuksessa. Rukouskirjoja annettiin seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille, vapaaehtoisille, kastekoteihin, pienryhmäläisille, syntymäpäivälahjana, joululahjana jouluyöstä loppiaiseen tai jopa jokaiseen kotiin. Erillisiä Agricola-tilaisuuksia ei kaikissa seurakunnissa välttämättä järjestetty, mutta Mikael Agricolaa ja hänen elämäntyötään pidettiin esillä sopivissa tilanteissa. 15

16 Muuta juhlavuoden viettoa Raamattuvisa Raamattuvisa on valtakunnallinen, Raamattu-aiheinen tietokilpailu peruskoulun luokkalaisille. Juhlavuoden tiimoilta visaillaan Agricolan hengessä. Raamattuvisan tavoitteena on tukea koulujen uskonnonopetuksen periaatteita sekä lisätä varhaisnuorten Raamatun ja kulttuurin tuntemusta. Raamattuvisan järjestäjiä ovat Kirkkopalvelut, Opetushallitus, Kirkkohallitus, Luokanopettajaliitto, Suomen Raamattuopisto ja Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja koululaislähetys. Mikkelin hiippakunta Mikkelin hiippakunnan Agricola-työryhmä valmisti laajan virikepaketin, joka oli verkossa kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. Aineistoon kuului näytelmäteksti, Agricolan virsisovituksia, uusi Agricola-laulu ja aineistoa Agricolasta rauhantekijänä, kirjailijana ja kirkonmiehenä. Turun tuomiokirkon Agricola-kappeli Turun tuomiokirkkoon nimettiin Mikael Agricolan kappeli. Kappeli vihittiin käyttöön ensimmäisenä pääsiäispäivänä Suomen ekumeeninen neuvosto Kirkollinen jatkuvuus Mikael Agricolan elämäntyössä oli Suomen ekumeenisen neuvoston syyspäivien seminaariaiheena Turussa. Suomen ekumeenisen neuvoston kasvatusasiain jaosto järjesti Turussa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa seminaarin Ekumenia, Agricola ja kuvataiteet. Agricola-mitali Valtakunnallinen työryhmä tilasi Suomen Mitalitaiteen Killalta Agricola-mitalin, jota tarjottiin valtuuskunnassa edustettuina oleville yhteisöille. Seurakunnat tilasivat runsaat kaksisataa mikael@suomi.fi -mitalia, Kirkkohallitus 90. Mitaleiden jakaminen ei ole sidottu juhlavuoteen Seurakuntien käyttöön tehtiin kunniakirja suomeksi ja ruotsiksi. Kirkkohallituksen käyttöön valmistettiin myös englannin, saksan ja venäjänkielinen kunniakirja. Agricola-mitali on luovutettu mm. paavi Benedictus XVI:lle, Pietarin ja Laatokan metropoliitta Vladimirille ja Viron arkkipiispa Andres Põderille. Mikael Agricolan risti Mikael Agricolan päivänä jaettiin ensimmäistä kertaa Mikael Agricolan risti ministeri Jaakko Nummiselle ja kirjailija Anna-Maija Raittilalle. Kirkkohallitus myöntää Mikael Agricolan ristin kotimaisena huomionosoituksena merkittävästä kirkon tarkoitusperiä edistävästä toiminnasta. 16

17 Kirkon kulttuuripalkinto Luterilaisen kirkon kulttuuripalkinto jaettiin professori Simo Heiniselle ja kirjailija Tytti Issakaiselle. Professori Simo Heininen sai palkinnon Mikael Agricola -tutkijana tekemästään työstä, Tytti Issakainen monipuolisesta kirkon historian tapahtumia kuvaavasta tuotannostaan, esimerkiksi juhlavuoden pääjuhlan käsikirjoituksessa. Sunnuntaikirjaimet Mikael Agricolan juhlavuoden arviointia Kirkon kannalta Agricola juhlavuosi sisälsi monia onnistuneita ja myönteisiä asioita. Monien eri valmistelutahojen verkottuminen juhlavuoden valmistelussa oli erinomainen asia. Kun YLE esitti näkyvästi ja säännöllisesti Sanakirjaa ja muita Agricola-ohjelmia, suuri osa kansalaisista tiesi Agricolan juhlavuodesta jo vuoden 2007 alussa. Seurakuntienkin oli helppo tarttua juhlavuoden teemoihin, koska Agricolasta luodussa kuvassa oli alusta lähtien vahva kirkollinen leima. Juhlavuoden suunnittelussa ja toteutuksessa käytettiin hyväksi olemassa olevia yhteyksiä ja luotiin uusia. Kirkon ja koulun välisessä yhteistyössä tuotettiin tällä kertaa Agricola-aiheista materiaalia koulujen käyttöön. Aineisto julkaistiin Opetushallituksen verkkosivuilla, joille pääsi linkin kautta myös kirkon verkkosivuilta. Uusi yhteistyökuvio oli mm. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran, Kansallisarkiston ja Kirkkohallituksen hanke, joka mahdollisti Jyrki Knuutilan toimittaman näköispainoksen julkaisemisen teoksesta Turun tuomiokirkon ja papiston tulot Mikael Agricolan persoona, elämä ja elämäntyö on niin monitahoinen, että niistä löytyi inspiroivia kiinnekohtia kirkollisen elämän eri tasoille. Kirkkohallitus hoiti valtakunnallisen toiminnan rahoitusta ja tuotti seurakunnille materiaalia, Mikkelin hiippakunta valmisti oman materiaalipakettinsa ja monet seurakunnat tuottivat omaehtoista Agricola-ohjelmaa. Toisaalta Kirkkohallituksen ja Opetushallituksen yhteiset suunnitelmat toteutuivat myös niin, että seurakunnista käytiin kouluissa pitämässä Agricola-aiheisia aamunavauksia. Valtakunnallisten yhteyksien rakentuminen kirjastolaitokseen ja museolaitokseen heijastui myös seurakuntien yhteistyöhön paikalliskirjastojen ja maakuntamuseoiden kanssa. Kirkon omaksi Agricola-teemaksi valittu rukous ja rukouksen opettaminen osoittautui antoisaksi ja monipuoliseksi aihepiiriksi. Juhani Holma löysi vuosisatoja vanhasta aarteistosta rukouksia, jotka puhuttelevat tämänkin päivän lukijoita. Tarjolla ollut materiaali (rukouskortit, rukouskirjat ja rukousta käsittelevät virikkeet) täydensivät hyvin toisiaan. Agricolan ajan rukoukset osoittautuivat suosituiksi. Seurakunnista saatiin spontaania palautetta, että rukouksista pidettiin ja niitä luettiin monissa erilaisissa tilanteissa. Vanhan, mutta edelleen ymmärrettävän messun tarjoaminen toi vaihtelua jumalanpalveluksiin. Seurakunnissa Agricola-messun valmistelu oli sekä haastavaa että kiinnostavaa. Messun vietto antoi historiallisen näkökulman jumalanpalveluksen kehittämiseen ja vahvisti oman jumalanpalveluksemme ekumeenista luonnetta. Messu jää käyttöön yhtenä perinnejumalanpalveluksen muotona. 17

18 Agricolan mittava elämäntyö tarjosi Kirkon tiedotuskeskukselle ideoita radiohartauksien, koulutelevisio-ohjelman ja verkkohartauksien toteuttamiseen. Samoin koulutyöryhmä keksi uusia tapoja pitää esillä Agricolan elämäntyöstä ammennettavaa perintöä. Seurakunnista saatu palaute osoitti, että tarjottuun materiaaliin oli tartuttu halukkaasti ja sitä sovellettiin monin tavoin. Kirkkohallituksessa juhlavuotta lähdettiin kuitenkin valmistelemaan liian vähäisin voimin. Vuosi 2006 kului pääasiassa rukouskorttien ja rukouskirjan työstämisessä, eikä kinkerivirikkeitä ehditty saada ajoissa valmiiksi. Seurakunnat pettyivät, kun luvattu kinkerimateriaali ei valmistunut alkuvuoden 2007 kinkereille, vaan vasta keväämmällä. Osin tilannetta korjasi se, että Opetushallituksen verkkosivuilta linkitettiin kirkon sivustolle käyttökelpoisia artikkeleita rukouskirjasta ja Agricolan elämästä. Kirkkohallituksen Mikael Agricolan juhlavuosihankkeelle myöntämä taloudellinen tuki ( euroa) mahdollisti juhlavuoden valtakunnallisen suunnittelun, koordinaation ja johtamisen. Kirkkohallituksen oman Agricolatoiminnan nettokulut ( euroa) jäivät rukousaineiston suuren kysynnän ansiosta ennakolta arvioitua pienemmiksi. Juhlavuoden perintö Mikael Agricolan juhlavuoden perintönä voidaan nostaa esille seuraavia teemoja ja sisällöllisiä painotuksia: Oman kansallisen kulttuuri-identiteetin näkeminen kansainvälisenä vuorovaikutuksena Kirkollisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja kehittäminen Kirkon edustaman uskonsisällön ja kulttuurin vuorovaikutus: henkilökohtaisen uskon näkeminen osana ihmisen elämää Kirkollisen julistuksen ja opetuksen vuorovaikutus, esimerkkinä jumalanpalveluksen saarnan kehittäminen Kristillisen uskon ilmentymisen, opetuksen ja kasvatuksen vuorovaikutus: rippikoulun aseman ja merkityksen turvaaminen Rukouksen ja säännöllisten rukoushetkien merkitys ja anti kirkon hengellisessä elämässä Agricolan hengellinen perintö elää juhlavuonna elvytetyissä rukouksissa. Juhlavuoden vietto loi pohjaa reformaation juhlavuoden valmisteluun Kirkon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa Agricolan perintö kutsuu entistä kiinteämpään vuoropuheluun ja yhteistyöhön ihmisten henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Luominen 18

19 19

20 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Kirkkohallitus