JÄLKIKÄSITTELY- PROSESSI

Transkriptio

1 Jälkikäsittely

2 jälkeiset työvaiheet, joilla painotuote saadaan valmiiksi käyttöä tai jatkojalostusta varten. Joissakin tapauksissa painotuote valmistuu jo rotaatiopainokoneen taittolaitteella tai heti sen jälkeen, jolloin vaoidaan puhua in-line-jälkikäsittelystä. Lukutuotteiden jälkikäsittelyn lähtökohtana on painokoneelta tuleva arkki, joka tulee arkkikoneelta taittamattomana, rotaatiolta yleensä taitettuna. Pakkauspainoissa jälkikäsittely alkaa yleensä painetusta rullasta tai arkista. Lukutuotteiden yleisimmät jälkikäsittelypros- JÄLKIKÄSITTELY- PROSESSI Prosessit Toiminnot Prosessien eteneminen Mitä on jälkikäsittely Jälkikäsittelyyn kuuluvat kaikki painamisen 2 essit ovat sanomalehden postitus, aikakauslehden hakasnidonta (stiftaus) tai liimanidonta, sekä kirjan liimanidonta (yleensä pehemäkantinen kirja) tai lankanidonta ja kansitus (kovakantinen kirja). Pakkauspainotuotteiden jälkikäsittelyyn voi kuulua monia jalostustoimintoja, esim. päällystys, laminointi, stanssaus tai kotelonmuodostus. Osa pakkauksen jälkikäsittelystä voi tapahtua pakkausvaiheen yhteydessä, esim. pakkausaihion muodostus ratamaisesta materiaalista sekä pakkauksen sulkeminen.

3 Sanomalehti Stiftattu aikakauslehti Pehmeäkantinen kirja Kovakantinen kirja painaminen kokoaminen kokoaminen kokoaminen liitteistys nitominen selän rouhinta lankanidonta selän liimaus osoitteistus puhtaaksileikkaus selän liimaus puhtaaksileikkaus niputtaminen liitteistys kannen alistus nippuosoitteistus osoitteistus liimaus lastaus niputtaminen puhtaaksi leikkaus esilehden liimaus selän pyöristys harson ja krepin liimaus kannen valmistus 3 jakelu nippuosoitteistus niputtaminen kansitus pakkaus jakelu Jälkikäsittelyn prosessikaavioita pakkaus varastointi jakelu puristus taipeen poltto suojapaperointi kuivaus pakkaus varastointi / jakelu

4 Taitto Taittokoneet Varastointi Taittotyypit Taittokoneiden periaatteet Taittotyypit Painetut arkit ltaitetaan taittokoneella. Peräkkäisiä taittoja tehdään 2-6 riippuen arkin ja painotuotteen koosta sekä taittotavasta. Tyypillinen lukutuotteen taittotapa on ristitaitto, jossa arkkitaitetaan puoliksi 4 kaksi tai kolme kertaa. Ristitaitto Haitaritaitto Ikkunataitto Käärötaitto

5 Taittokoneet Taittokoneet toimivat tasku- ja veitsiperiaatteella, tai ovat näiden yhdistelmiä, kombinaatiokoneita. Arkita listetaan koneeseen pinosta yksittäin tai limittäin. Kone säädetään halutun taiton mukaisesti. Osa taittoelementeistä voidaan haluttaessa ohittaa. Taitettujen arkkien luovutus tapahtuu 5 arkki vetotelat taskunsulkija tasku ohjaustelat limivirtana. Taittokoneessa voi olla useampia luovutuskohtia. Joissakin taittokoneissa voidaan arkkiin tehdä taittamista helpottavia perforointeja tai nuuttauksia. Taiton onnistumista edistää paperin sopiva jäykkyys.

6 Leikkurit Etiketit Vihkot Kirjat Leikkaaminen Kolmiteräleikkuri 6 Painotuotteen leikkaaminen Jälk ikäsittelyssä yleisin leikkaustoiminto on tuotteen puhtaaksileikkaus. Metallinen, hydraulisesti liikkuva terä leikkaa paikallaan olevan tuotteen tai tuotenipun pehmeää vastaterää vasten. Tällä periaatteella toimivat mm. paperileikkuri (giljotiini) ja kolmiteräleikkuri. Kolmiteräleikkurin leikkaus on kaksivaiheinen. Ylä ja alasyrjä leikataan kahdella terällä samanaikaisesti ja etureuna erikseen. Leikkausjärjestys voi vaihdella. Pituusleikkuri Pakkauspainotuotteiden jälkikäsittelyssä voidaan käyttää pituusleikkuria, jossa painettu rata katkaistaan pituussuunnassa. Terä on pyöreä ja se voi leikata pehmeää tai kovaa vastakappaletta vasten. Pituusleikkauksessa voidaan myös käyttää kahta saksimaisesti limittäin pyörivää terää. Leiukattu rata rullataan jatkojalostus- tai pakkausvaiheeseen sopiviksi pienrulliksi.

7 Muotoleikkaus eli stanssaus Stanssaus on painotekniikassa käytettävä menetelmä, jolla stanssia käyttämällä viimeistellään käsiteltävänä oleva materiaali leikkaamalla se haluttuun muotoon, joka näin voidaan saada poikkeamaan normaalista arkin muodosta lähes rajattomasti. 7 Stanssausta käytetään mm. etiettien ja pakkausaihioiden valmistuksessa. Etikettistanssauksessa suorakulmaiseksi leikattu etikettinippu puristetaan halutun muotoisen terän läpi tai mäntään kiinnitetty terä painetaan arkkinipun läpi pehmeätä tasoa vasten. Leikatutu etiketit pakataan määränippuihin. Sovellettuna menetelmää käytetään myös metallituotteiden pintakäsittelyyn tai levyjen aukottamiseen.

8 Välivarastointi ja kokoaminen 8 Välivarastointi ja siirto Rotaatiolla painetut ja taitetut taittokoneella taitetut arkit välivarastoidaan usein ennen sidontaa. Arkit voidaan niputtaa stakkerilla ja varastoida lavoille joko irrallisina arkkinippuina tai vanerilevyjen ja vanteiden avulla sidottuina. Kolmas vaihtoehto on varastointi limivirtana rullissa tai keloissa. Taitetut arkit syötetään rotaatiokoneilta pitkänippustakkereille ja keloille yleensä limivirtakuljettimien avulla. Lavojen välivarastoinnissa käytetään usein erilaisia lavahyllyjä. Kun kaikki lukutuotteen osat on painettu ja taitettu, siirretään arkit välivarastosta kokoojalinjalle. Kokoaminen Lukutuotteiden osat, taitetut arkit, kootaan yhteen ennen sidontaa. Työvaihetta kutsutaan kokoamiseksi tai keräilyksi ja koneita kokoojalinjoiksi tai kollaattoreiksi. Pienten painosten kokoaminen voidaan tehdä myös käsin. Kokoamistapa riippuu valitusta nidontamenetelmästä. Hakanidonnassa arkit kootaan sisäkkäin, liimaja lankanidonnassa peräkkäin. Kokoaminen on usein osa integroitua nidontalinjaa.

9 sivut 1-8 ja sivut 9-16 ja sivut sivut 1-16 sivut sivut 33-48

10 Muita jälkikäsittelymahdollisuuksia 10 Osoitteistus, niputus ja pakkaus Lehdet voidaan varustaa osoitetiedoilla ennen niputusta ja pakkausta. Yleisin tekniikka on mustesuihkutulostus suoraan lehteen. Lehtituotanto Liitteistys Pakkaaminen Osoitteistus Niput voidaan sitoa narulla tai muovivanteilla. Usein ne myös kääritään muoviin. Liitteistys Aikakauslehtimäisiin tuotteisiin voidaan lisätä Osoitelappu voidaan myös leikata tulostetusta arkista ja liimata paikalleen. Tarraosoitetta käytetään joissakin tapauksissa. Tuotteet niputetaan stakkerissa joko määränippuihin tai jakelupisteittäin. Jälkimmäisessä tapauksessa nipun päälle sijoitetaan tulostettu arkki, jossa on jakeluosoite, esim. postipiiri. liitteitä kolmella perustekniikalla. Sisäänpistokoneella tuote avataan veitsellä sopivasta kohdasta ja liite heitetään sivujen väliin. Stiftattu tai liimanidottu liite elistetaan arkkien mukana koontivaiheessa. Liimakortti kiinnitetään koontivaiheessa liimapisaralla alistetun arkin etusivulle. Korttien lisäksi voidaan tällä tekniikalla liittää tuotteeseen ohuita tuotenäytteitä tms.

11 Liimasidonta ja liimat Aluksi blokin selkä leikataan ja rouhitaan. Leikkauksen syvyys on 2-3 mm, ja sen tehtävänä on 11 Sidontaprosessi Liimasidonnan aluksi koottu kirjablokki (sivut ilman kansia) alistetaan liimasidontakoneeseen tai -linjalle. Arkkien kohdistus varmistetaan täräyttimellä, jonka jälkeen blokki puristuu kahden metallilevyn väliseen taskuun ja kuljetin vie sen liimasidoonan eri vaiheiden kautta luovutukseen. poistaa arkkien taite niin, että liima voi tunkeutua jokaiseen arkkiin. Rouhinnalla parannetaan liiman absorptiota ja liimasauman lujuutta. Liimaa levitetään blokin selkään yksi tai kaksi kerrosta ja usein myös n. 5mm leveydeltä blokin etu- ja takasivuille aivan selän viereen. Liiman levityksen jälkeen tapahtuu kannen alistus ja yhdistäminen blokkiin. Jos kansi on paksua kartonkia, se on

12 usein nuutattu selän taiton parantamiseksi. Nuuttaus voidaan tehdä eräissä koneissa myös alistusvaiheessa. Liimauksen onnistuminen varmistetaan puristuksella. Liiman kuivumisnopeus riippuu mm. liimatyypistä, liimakerroksen paksuudesta sekä ilman absorptiosta paperiin. 12 Liimatyypit Yleisimmät liimatyypit ovat perinteiset hotmelt- eli sulateliimat, PUR-liimat (PUR=polyuretaani) sekä dispersioliimat. Sulateliimat lämmitetään asteen lämpötilaan, jolloin ne muuttuvat juoksevaksi. Liimasauma muodostuu liiman jäähtyessä ja kiinteytyessä.

13 Dispersioliimat ovat ns. kylmäliimoja, ja liimasauma muodostuu veden haihtuessa ja imeytyessä paperiin. Dispersioliimojen kuivausta voidaan nopeuttaa esim. IR-kuivaajan avulla. Liiman levityksen ja liimauksen välistä aikaa kutsutaan avoimeksi ajaksi. Sulateliimoilla avoin aika on yleensä 4-10 sekuntia, dispersioliimoilla pidempi. Avoimen ajan jälkeen liima on 13 niin kuivaa tai jäähtynyttä, että liimasaumasta tulee heikko. Liiman absorption paperiin täytyy olla sopiva. Päällystämättömillä ja huokosilla papereilla on helpompi saavuttaa hyvä liimaus kuin päällystetyillä, koska karhea pinta ja huokoset parantavat liiman mekaanista adheesiota.

14 alistusasemat kortinliimausyksikkö Aikakauslehden nidonta Isoissa tuotantolaitoksissa jälkikäsittelyn toimin- nidontapäät kolmiteräleikkuri kääntö not on integroitu konelinjoiksi, joita hallitaan ohjausjärjestelmien avulla. Aikakauslehtityyppi- 14 kääntö osoitteistus sisäänpistokone nippuosoite set tuotteet jälkikäsitellään linjoilla, joissa keräily, liitteistys, nidonta, puhtaaksileikkaus sekä lähteysja pakkaustoiminnot on integroitu. Linjoilla on useita laadunvalvontapisteitä, joissa tuotetta tarkkaillaan mekaanisesti tai elektronisesti. Aikakau- muovitus ristiinsidonta stakkeri slehdet hakasnidotaan eli stiftataan yleensä konelinjoilla. Taitetut arkit ja kansi alistetaan linjalle ja ne stiftataan, leikataan, varustetaan osoit- kutisteuuni teilla, niputetaan ja muovitetaan koneellisesti. pakkaus lavoille pakkaus postihäkkeihin

15 vaiheet automatisointi Jälkikäsittelyn konelinjat Kovakantisen kirjan valmistus Isoissa tuotantolaituksissa jälkikäsittelyn toiminnot on integroitu konelinjoiksi, joita hallitaan ohjausjärjestelmien avulla. Kovakantisen kirjan sidontalinjassa voidaan integroida lankanidonnan jälkeiset työvaiheet. Kovakantisen kirjan valmistuksessa hyödynnetään yleisesti konelinjoja. Valmiiksi lankanidotut kirjablokit alistetaan linjalle ja esilehdet kiinnitetään, selkä liimataan, blokki leikataan siistiksi ja vahvikkeet ja koristeet kiinnitetän, jonka jälkeen kirjat kansitetaan ja niputetaan. 15 suojapaperointi kansitus kannen alistus krepin ja kapiteelinauhojen liimaus niputus taipeenpoltto puristus harson liimaus blokin alistus esilehtiasema selän liimaus selän pyöristys ja taipeen muodostus

16 16 Eija Lehtinen 2011