Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vuosikertomus 2018

Transkriptio

1 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vuosikertomus 2018 Heli Jutila Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja 3

2 Kannen kuva. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta alue. Lähdeviite: Jutila Heli 2019: Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n vuosikertomus / Österbottens vatten och miljö ry. Årsberättelse Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n julkaisuja s s. + 2 liitettä. ISBN painotuote: ISBN verkkojulkaisu: ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 2

3 Sisällys 1 Yleistä 4 2 Jäsenet 4 3 Hallinto Yhdistyksen kokoukset Hallitus Työvaliokunta Osa aluetyöryhmät Tilintarkastus Toimisto ja henkilökunta 7 4 Varsinainen toiminta Koulutus ja tiedotus Yhteistyö ja asiantuntijatehtävät 9 5 Jokirahastot Ähtävänjokirahasto Kyrönjokirahasto Lapuanjokirahasto Perhonjokirahasto 11 6 Hankkeet Haja asutusalueiden jätevesineuvonta (Pohjanmaan JÄSSI 2018) Kolmen VYYHTI Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan hanke Pohjanmaan Ravinneratas 13 7 Toimeksiannot 14 8 Talous 16 3

4 1 Yleistä Yhdistyksen tavoitteena on vesien ja ympäristönsuojelun edistäminen toiminta alueellaan. Yhdistys toimii jäsentensä ja vedenkäyttäjien asiantuntijana ja yhteistyöjärjestönä. Vuosi 2018 oli yhdistyksen 38. toimintavuosi. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta jakautuu toisaalta jäsenmaksutuloihin perustuvaan varsinaiseen toimintaan (koulutus, valistus ja yhteistyö) ja toisaalta toimeksiantoihin, joita tehdään sekä jäsenten että muiden asiakkaiden tilauksesta. Vuonna 2018 jatkettiin myös hanketoimintaa vastaamalla kahden hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta. Ähtävän, Kyrön, Lapuan ja Perhonjokirahastot toimivat erillisinä rahastoina osana yhdistyksen toimintaa. Kunkin rahaston tarkoituksena on käynnistää nimikkovesistöaluettaan hyödyttäviä hankkeita ja osallistua niiden rahoitukseen. Valmisteltiin rahaston perustamista Lestijoen valuma alueelle. Laki vesienhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoitoalueista ohjaa vesienhoitoa ja suojelua Suomessa. Tavoitteena on vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2015, 2021 tai viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Yhdistys osallistuu Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen alueelle perustetun vesienhoidon yhteistyöryhmän työhön, joka on samalla myös tulvasuojeludirektiivin ja meridirektiivin sidosryhmäfoorumi. Vesienhoidon suunnittelussa on meneillään toinen suunnittelukausi ( ). Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä, työohjelmasta ja ympäristövaikutusten arvioinnista kuultiin alkuvuodesta Kuulemisasiakirjat sisälsivät Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman sekä jokilaaksojen ja rannikon toimenpideohjelmat. Vesimuodostumat luokitellaan kevään 2019 aikana. 2 Jäsenet Yhdistyksen jäsenistöön kuului vuonna kuntaa, 1 vesiosuuskunta, 16 teollisuuslaitosta ja 7 muuta yhteisöä. Kunnat/ Kommuner Alajärvi Kronoby/ Kruunupyy Seinäjoki Alavus/Alavo Kuortane Soini Evijärvi Lappajärvi Uusikaarlepyy/ Nykarleby Halsua/Halso Larsmo/Luoto Vaasa/ Vasa Kurikka Korsholm/ Mustasaari Veteli/ Vetil Kauhava Pedersöre Vimpeli/ Vindala Kaustinen/ Kaustby Perho Kannuksen vesiosuuskunta Kokkola/ Karleby Jakobstad/Pietarsaari Teollisuus/ Industrier Evijärven Peruna Oy Kaustisen Turkisrehu Oy ASJ Stormossen Oy Rehu Agria Oy Pohjanmaan Biokaasu Oy Billerud Korsnäs Finland Oy UPM Kymmene Oyj MetsäBoard Oy Kokkolan Energia Oy Oy Ekorosk Ab Millespakka Oy Freeport Cobalt Oy Boliden Kokkola Oy Kip Infra OY Alholmens Kraft Oy OSTP Finland Oy Muut/ Övriga Evijärven kalastusseura Pohjanmaan Liitto/ Österbottens förbund Över och Nederlappfors fiskelag Pietarsaarenseudun Luonto/ J stadsnejdens Natur rf Över och Ytteresse fiskelag Föreningen Skärgårdsrådet NabLabs Oy 4

5 3 Hallinto 3.1 Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Uusikaarlepyyssä Juthbackan kartanolla. Sääntömääräisten kevätkokousasioiden jälkeen Anna Bonde Etelä Pohjanmaan ELY keskuksesta (Y vastuualue) piti esitelmän aiheenaan Ajankohtaisia hankekuulumisia rannikolta SeaGis 2.0 ja Vimla. Lisäksi kuultiin yhdistyksen omien hankkeiden, Kolmen Vyyhti ja Pohjanmaan Jässi 2018, katsaukset (Miia Lae ja Eeva Kaarina Aaltonen). Sääntömääräinen syyskokous pidettiin Vetelin Hotelli Kampelissa. Kokouksen jälkeen Hallintooikeustuomari Sauli Viitasaari Vaasan hallinto oikeudesta esitelmöi aiheella Kaivostoiminnan keskeisiä kipupisteitä ympäristön kannalta. Miia Eveliina Lae kertoi Pohjanmaan Jässi 2018 hankkeesta ja hakemuksesta vuodelle Satu Järvenpää esitteli 3VYYHTI ja Pohjanmaan Ravinneratas hankkeita. 3.2 Hallitus Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat kertomusvuonna seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: Varsinainen jäsen Michael Hagström, Kokkola Jaakko Harju, Lappajärvi Andreas Svarvar, Pietarsaari Jennifer Jungerstam, Mustasaari Jennie Wikström, Uusikaarlepyy Irma Hyry, Vaasa Jari Kamunen, Kuortane Juha Santtila, Seinäjoki Kari Saari, UPM Kymmene Oyj Sonja Vilen, Metsä Board Oyj Kai Nykänen, Boliden Kokkola Oy Sten Pettersson, Över- och Ytteresse delägarlag Varajäsen Sofia Zittra-Bärsund, Luoto Kirsi Syynimaa, Alajärvi Sonja Sundqvist-Pellinen, Pedersöre Allan Heir, Mustasaari Karin Björkgård, Kruunupyy Esa Hirvijärvi, Vaasa Riitta Ampiala, Lapua Johanna Päkkilä, Seinäjoki Björn Åkerlund, Alholmens Kraft Oy Marja Rohula, Metsä Board Oyj Virve Heikkinen, Kip Infra Oy Pirjo Niemi, Pohjanmaan Liitto Hallituksen puheenjohtajana toimi Michael Hagström ja varapuheenjohtajana Juha Santtila. Hallitus kokoontui vuonna 2018 viisi kertaa: Mustasaaren virastotalolla, Juthbackan kartanolla Uusikaarlepyyssä, Vaasan Veden Påttin jätevedenpuhdistamolla, Seinäjoen Veden toimistolla ja Vetelissä, Hotelli Kampelissa Maaliskuun kokouksessa hyväksyttiin tilinpäätös ja vuosikertomus esitettäväksi kevätkokoukselle sekä esiteltiin käynnissä olevia KOLMEN VYYHTI vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan, hajaasutuksen kiinteistökohtainen neuvonta, Pohjanmaan Jässi 2018 ja Pohjanmaan Ravinneratas hankkeita. Ravinneratas hankkeeseen osallistuvat ProAgriat EP, KP ja ÖSL sekä Suomen Metsäkeskus, GTK ja LUKE. Marraskuun ensimmäisessä kokouksessa valmisteltiin toimintasuunnitelma ja talousarvio syyskokousta varten, ja marraskuun toisessa kokouksessa valittiin toiminnanjohtajaksi FT Heli Jutila. 3.3 Työvaliokunta Hallituksen työvaliokunnan jäseninä olivat Michael Hagström, Kai Nykänen, Juha Santtila, Kari Saari ja Jari Kamunen. Työvaliokunta kokoontui vuonna 2018 kaksi kertaa, helmikuussa ja lokakuussa, Pietarsaaressa. 3.4 Osa aluetyöryhmät 5

6 Alueellinen yhteistyö hoidetaan pääosin jokikohtaisissa neuvottelukunnissa, niiden työtä valmistelevissa työryhmissä ja muissa vesistökohtaisissa työryhmissä, joten yhdistyksen osa aluetyöryhmät nimetään vain tarvittaessa. 6

7 3.5 Tilintarkastus Syyskokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi HT/ GR Nina Östman Tylli ja varatilintarkastajana HT/GR Kirsti Kattilakoski Kokkolasta. 3.6 Toimisto ja henkilökunta Yhdistyksen toimisto sijaitsee Pietarsaaren kaupungintalolla osoitteessa Strengberginkatu 1. Postiosoite on PL 87, Pietarsaari. Puhelinnumero on , ja sähköpostiosoite Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa ja kotisivut sijaitsevat osoitteessa Toiminnanjohtajan tehtäviä on hoitanut MMM, limnologi Eeva Kaarina Aaltonen (eka). Tutkijana työskenteli vesistöasiantuntija FM Marjut Mykrä (MM), joka jäi äitiysvapaalle alkaen. Hänen sijaisenaan toimi ins (AMK) Joni Virtanen. Ympäristöasiantuntijana toimivat ins (AMK) Tiia Sillanpää asti ja ins (AMK) Pia Vesisenaho alkaen. Hajajätevesineuvonnan määräaikaisena hankevetäjänä toimi huhtijoulukuussa ins(amk) Miia Eveliina Lae. Jätevesineuvojina työskentelivät opiskelijat Sonja Maanselkä (SM), Jenni Siirilä (JS), Anastassia Backlund (AB). Kolmen VYYHTI eli Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan ja Ravinneratas hankkeiden vetäjänä toimi agr (yamk) Satu Järvenpää (SJ). PVY:n henkilöstön kokonaistyöpanos oli vuonna ,9 henkilötyövuotta. Yhdistyksen kirjanpidon hoitaa tilitoimisto Oy Norlic Ab. Eläketurva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa ja lakisääteinen tapaturmavakuutus Pohjolassa, ja työttömyysvakuutus TVR:ssa. Työterveyspalveluista on tehty sopimus Työplus Oy:n kanssa. 4 Varsinainen toiminta Syksyllä 2015 järjestetyssä tulevaisuusseminaarissa pohdittiin yhdessä jäsenistön ja sidosryhmien kanssa yhdistyksen tulevaa toimintaa ja jatkuvuutta. Toiminnan vahvuutena nähtiin joustavauus ja asiantuntijuus sekä niiden myötä räätälöityjen palveluiden tuottaminen. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin uusien toimeksiantojen löytyminen niin vesilaitospuolelta kuin hanketoiminnastakin, jonka arvioitiin vahvistuvan valtion (ELY Y) vetäytyessä esimerkiksi vesistökunnostuksista. Uhkakuvina pidettiin kuntien niukkenevia resursseja ja sieltä kumpuavia säästöpaineita. Lähitulevaisuudessa tapahtuva sukupolvenvaihdos nähtiin toisaalta uhkana, mutta samalla myös mahdollisuutena toiminnan uudistamiseksi, kun on onnistuttu nuorten asiantuntijoiden rekrytoinnissa. 4.1 Koulutus ja tiedotus Vuonna 2018 järjestettiin tiedotus, koulutus ja keskustelutilaisuuksia sekä omin voimin että yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kolmen Vyyhti hankkeessa järjestettiin muutamia työpajailtoja, joissa edistettiin paikallisia vesistökunnostuksia. Yhdistyksen edustajat pitivät esitelmiä ja toimivat kouluttajina osassa näistä tilaisuuksista: Ajankohta Tilaisuus (nimikirjainten selitys kohdassa 3.6) Kolmen VYYHTI vesistöilta Alajärvi (SJ) Vesistökunnostusverkoston talviseminaari, Helsinki (SJ) Innostu ja onnistu tapahtuma, Seinäjoki, Kolmen VYYHTI esittely/luento (SJ) Rakenna Sisusta Asu messut, Pietarsaari, JÄSSI neuvontapiste Jätevesiklinikat, Seinäjoki, JÄSSI neuvontapiste Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n kevätkokous, Uusikaarlepyy Kolmen VYYHTI, opintoretki Söderfjärdeniin, Vaasa (SJ) Närpiönjoen yhteistyöryhmän infotilaisuus, Mäntylän tila Kurikka Kolmen VYYHTI, kouluyhteistyö, Lappfors (SJ) Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n kevätkokous, Helsinki (Eka) 7

8 Vesienhoidon yhteistyöryhmä, Seinäjoki + Kyrönjoen säännöstelyn kehittäminen (Eka) Lapuanjoen neuvottelukunta, Lapua (SJ ja Eka) Lestijoen neuvottelukunnankokous, Toholampi (AB), (SJ) ja (Eka) Perhonjoen neuvottelukunnan kokous, Kaustinen, Jässi (MEL) ja 3Vyyhti esittelyt (SJ, AB, Eka) Kyrönjoki juhla, Seinäjoki/Ylistaro Kolmen Vyyhti ja JÄSSI neuvontapiste (MEL, SJ sekä Eka) Kalastuksen päivä, Vaasa, JÄSSI neuvontapiste Ähtävänjoen neuvottelukunta, Pietarsaari (MM ja Eka) Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, Oulu (SJ) Ympäristönsuojeluviranhaltijoiden koulutuspäivät, teemana yhteistarkkailut, Kokkola (TS, Eka) PVY henkilökunnan koulutus ja virkistyspäivä, Kokkola, Öja (Bryggan) Alavuoden ryskööt, Alavus, JÄSSI neuvontapiste Evijärven markkinat, Evijärvi, JÄSSI neuvontapiste Lestijärven tila tapahtuma, Lestijärvi, KolmenVYYHTI hankkeen esittely kunnostusyhteistyössä (SJ) Kesämarkkinat, Uusikarlepyy, JÄSSI neuvontapiste Alajärven rokulipäivät, Alajärvi, JÄSSI neuvontapiste Iltatori, Kannus, JÄSSI neuvontapiste Kesämarkkinat, Kristiinankaupunki, JÄSSI neuvontapiste Kesämarkkinat, Vimpeli, JÄSSI neuvontapiste Lappajärven markkinat, Lappajärvi, JÄSSI neuvontapiste Peltopäivä, Seinäjoki/Ylistaro, KolmenVYYHTI, Ravinneratas ja JÄSSI neuvontapiste Köpingin markkinat, Tervajoki/Vaasa, JÄSSI neuvontapiste Perho päivä, Perho Muikkumarkkinat, Lestijärvi, JÄSSI neuvontapiste (AB) PVY, kesäharjoittelijoiden palautepäivä, Isokyrö, yritysvierailu Kyro Distillery Asu ja Elä tapahtuma, Kurikka, JÄSSI neuvontapiste (MEL) UHMA hankkeen maisemaretki Pirkanmaalle, Kolmen VYYHTI ja Ravinneratas esittelyt (SJ) Kesävesi yhdistyksen vuosikokous, Kokkola/Öja, JÄSSI esittely (MEL) Etsi kultajyvät ELY:n työpaja, Ylistaro, Kolmen Vyyhti ja Ravinneratas (SJ) Kyrönjoen neuvottelukunnan kokous, Ilmajoki (Eka) KolmenVYYHTI hanke, vesistökunnostuskokous, Juupajärvi, Seinäjoki (SJ) KolmenVYYHTI hanke, vesistökunnostuskokous, Luoto (Eka, SJ) Kalajoen vesienhoitoryhmän kokous, Ravinnerattaan esittely (SJ) Vasara messut, Mustasaari, JÄSSI neuvontapiste ja hajajätevesipaneeli (MEL, MH) KolmenVYYHTI hankkeen päätösseminaari, Lappajärvi (Eka, PV, SJ) Pohjanmaan ELY:n hankegaala, Mustasaari (SJ) KolmenVYYHTI vesistökunnostusilta Toholampi (SJ) Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät, Ikaalinen (Eka, SJ, MEL ja PV) Vesienhoidon yhteistyöryhmä, Uusikaarlepyy (MH) + Jeppo Biogas Oy Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n syyskokous, Veteli, hanke esittelyt (MEL ja SJ) Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry, syyskokous Helsinki, (Eka) PVY henkilökunnan koulutus ja virkistyspäivä Pietarsaari ja Luoto, yritysvierailu Billerud Korsnäs Oy 8

9 4.2 Yhteistyö ja asiantuntijatehtävät Alueemme vesi ja ympäristöalan viranomaisasiat hoidetaan Etelä Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksessa (ELY keskus) ja kalatalousasiat Varsinais Suomen ELY keskuksen kalatalousryhmässä Vaasassa. Alueemme ELY keskusten toiminta alueet ovat yhteneväiset yhdistyksen toiminta alueen kanssa. Ympäristöluvat käsitellään Länsi ja Sisä Suomen aluehallintoviraston (LSSAVI) ympäristölupayksikössä. Yhdistyksellä on edustaja Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen alueella toimivassa vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Vesienhoidon suunnittelutyö jatkui alueemme jokityöryhmissä ja neuvottelukunnissa valtakunnallisia linjauksia noudattaen. Yhteistyöryhmässä käsiteltiin ehdotusta Läntisen vesienhoitoalueen jokikohtaisia keskeisiä kysymyksiä, tulvasuojelua ja merenhoitoa. Yhdistys osallistui Lestijoen, Perhonjoen, Luodon Öjanjärveen laskevien jokien (Ähtävän, Kruunupyyn, Purmonja Kovjoet), Lapuanjoen ja Kyrönjoen neuvottelukuntien ja niiden työtä valmistelevien työryhmien työskentelyyn. Myös Isojoen Teuvanjoen neuvottelukunnissa sekä Närpiönjoen yhteistyöryhmissä on yhdistyksen edustaja. Toiminnanjohtaja on Lapuanjoki työryhmän ja Luodon Öjanjärveen laskevien jokien työryhmän puheenjohtaja. Vesiensuojeluyhdistysten väliseen yhteistyöhön osallistuttiin aiempaan tapaan. Eeva Kaarina Aaltonen on Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n hallituksen ja toiminnanjohtajien muodostaman työvaliokunnan jäsen. Liiton jäsenyhdistysten kesken jatkettiin laatujärjestelmän laatimista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen vetämässä työryhmässä. 5 Jokirahastot Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:ssä on muun toiminnan ohella neljä jokikohtaista rahastoa: Ähtävänjokirahasto, Kyrönjokirahasto, Lapuanjokirahasto ja Perhonjokirahasto. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimii jokirahastojen johtoryhmien sihteerinä. Lestijokirahaston perustamista valmisteltiin. 5.1 Ähtävänjokirahasto Ähtävänjokirahasto on perustettu vuonna Vuosi 2018 oli jakson ensimmäinen toimintavuosi. Rahaston tarkoituksena on käynnistää ja rahoittaa Ähtävänjoen vesistöaluetta hyödyttäviä ja vesiensuojelua edistäviä hankkeita. Mukana ovat vesistöalueen kaikki kunnat: Alajärvi, Vimpeli, Lappajärvi, Evijärvi, Kruunupyy, Pedersöre, Pietarsaari ja Luoto. Ähtävänjokirahaston toiminta alue kattaa Ähtävänjoen lisäksi Purmonjoen, Kruunupyynjoen ja Kovjoen valuma alueet, eli alue vastaa Luodon Öjanjärveen laskevien vesistöjen neuvottelukunnan toiminta aluetta. Vuosimaksu on kaikilta sama Rahaston johtoryhmässä ovat edustettuina jäsenkunnat, ELY keskus sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry: Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Pietarsaari Sofia Zittra-Bärsund Andreas Svarvar Alajärvi Antti-Kalle Levijoki Simo Sillanpää Evijärvi Janne Koskimäki Vesa Joutsen Luoto Sofia Zittra-Bärsund Pedersöre Mattias Kanckos Tommy Johansson Lappajärvi Eeva-Maija Savola, puheenjohtaja Ville Väkeväinen Vimpeli Kirsi Syynimaa Kruunupyy Harry Öst Hans-Erik Lindgren Soini Tapani Akonniemi Risto Rasinmäki Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Jaakko Harju 9

10 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Liisa Maria Rautio Ähtävänjokirahaston johtoryhmä kokoontui vuonna 2018 kaksi kertaa Lappajärvellä ja 9.9. Kruunupyyssä. Helmikuussa myönnettiin avustus Etelä Pohjanmaan ELY keskukselle Kerttuanjärven säännöstelyn kehittämiseen. Myös Järviseudun monimuotoiset kosteikot KÄRKI hanke sai positiivisen päätöksen avustushakemukseensa, mutta koska hanke ei saanut valtakunnallista rahoitusta, se ei ole vielä käynnistynyt. Syyskuun kokouksessa Rekijärvis förskönande rf sai rahoitusta Rekijärven kunnostukseen. 5.2 Kyrönjokirahasto Kyrönjokirahaston toiminta käynnistyi vuonna Mukana ovat kaikki jokivarsikunnat: Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Jalasjärvi, Isokyrö, Mustasaari ja Vaasa (+ kuntaliitos Vähäkyrö). Valuma alueella sijaitsevista muista kunnista ovat mukana Vöyri, Virrat, Kihniö ja Laihia. Muita jäsenyhteisöjä ovat Pro Agria Etelä Pohjanmaa, Vapo Oy ja Norra Kvarkens fiskeområde. Viides 5 vuotisjakso alkoi vuonna Kyrönjokirahaston tarkoituksena on edistää Kyrönjoen neuvottelukunnan tavoitteita eli veden laadun parantamista ja kalatalouden elvyttämistä Kyrönjoen valuma alueella. Tarkoituksensa toteuttamiseksi rahasto käynnistää Kyrönjoen vesistöaluetta hyödyttäviä hankkeita ja osallistuu tarpeen mukaan niiden rahoitukseen. Kyrönjoen Jokivarsikuntien viisivuosittain päätettävä vuosimaksu koostuu perusosasta (400 ) ja asukasmääräperusteisesta lisäosasta (0,15 /as). Seinäjokea ja Vaasaa koskevaksi vuosimaksukatoksi määriteltiin Muiden kuntajäsenten vuosimaksu on 500 ja muiden yhteisöjen 200 / vuosi. Rahaston johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki jäsenkunnat, ELY keskus ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö: Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilmajoki Timo Kankaanpää Jari Jokilehto Kurikka Seppo Kangas Kauhajoki Tero Kilpiö Anita Ranta Seinäjoki Juha Takamaa, puheenjohtaja Pekka Hunnakko Isokyrö Antti Lammi Tommi Laine Vaasa Irma Hyry Esa Hirvijärvi Mustasaari Johanna Nyman Virrat/Kihniö Hannu Joutsenjärvi Vöyri/ Laihia Marika Henriksson Sauli Tuomela Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, y-vastuualue Liisa Maria Rautio Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Eeva-Kaarina Aaltonen, sihteeri Johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa Seinäjoella päätettiin avustaa Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen neuvottelukuntaa luontoarvojen ja hoitotarpeiden päivitysinventoinnin toteuttamiseksi. Avustusta myönnettiin myös Kurjenjärven ja Joutsenjärven kunnostuksen yksityiseen omarahoitukseen Etelä Pohjanmaan ELY keskuksen ja Virtain kaupungin pääosin rahoittamassa hankkeessa. Jokirahastojen ja ELYkeskuksen yhdessä palkkaamien korkeakouluharjoittelijoiden kartoituksilla ja suunnitelmilla on pitkälti toistakymmentä vuotta kyetty kohdentamaan asiantuntijatyötä jokilaaksoihin sellaisiin vesiensuojelua edistäviin kohteisiin ja aiheisiin, jotka muuten olisivat jääneet tekemättä. Kesäksi 2018 Etelä Pohjanmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle (ELY keskus) myönnettiin avustusta harjoittelijoiden palkkaamiseksi eroosioriski ja vieraslajiselvitysten jatkamiseksi ja torjunnasta tiedottamiseksi Kyrönjokirahasto myönsi rahoitusta mm. Kyrönjoen latvajärvien jokirapujen siirtoistutuksiin, Seinäjärven kunnostushankkeeseen ja Kyrönjoen pengerrysalueen käytön muutokseen liittyviin selvityksiin. 5.3 Lapuanjokirahasto Lapuanjokirahaston toiminta käynnistyi vuonna Kolmas 5 vuotisjakso alkoi vuonna 2014, ja vuosi 2018 oli viimeinen jakson vuosi. Rahaston tarkoituksena on edistää Lapuanjoen neuvottelukunnan tavoitteita tukemalla eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tehostamalla vesiensuojelua ja luomalla edellytyksiä vetovoimaisen virkistys 10

11 käyttö, kalastus ja matkailukokonaisuuden kehittymiselle. Tarkoituksensa toteuttamiseksi rahasto käynnistää koko vesistöaluetta hyödyttäviä, yhteistyötä edistäviä hankkeita ja koko alueella sovellettavia mallihankkeita. Mukana ovat vesistöalueen kaikki kunnat: Alajärvi (Lehtimäen alue), Alavus (kuntaliitos Alavus+Töysä v alusta), Kuortane, Seinäjoki (Nurmon alue), Lapua, Kauhava ja Uusikaarlepyy sekä Jeppo Kraft Oy. Vuosimaksu koostuu kaikille yhteisestä perusosasta (500 ) ja asukasluvusta riippuvasta lisäosasta (0,15 /as). Johtoryhmän jäsenet valitaan jatkossa 4 vuoden välein vaalikausittain, seuraavan kerran siis vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen. Rahaston johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki jäsenkunnat, ELY keskus ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö: Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Kuortane Jari Kamunen Lapua Ilpo Ulvinen Kai Pöntinen Alavus Kimmo Toivola Hanna Murtomäki-Kukkola Kauhava Juhani Haukkala, puheenjohtaja Martti Puronvarsi Alajärvi (Lehtimäki) Martti Mäkitalo Rauno Jokiranta Seinäjoki (Nurmo) Pertti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä Uusikaarlepyy Tom Johansson Greta Näs Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Jyrki Latvala Katja Haukilehto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Eeva-Kaarina Aaltonen, sihteeri Johtoryhmä kokoontui vuonna 2018 kaksi kertaa, Kuortaneen kunnantalolla ja Vanhan Paukun Makasiinitiloissa, Lapualla. Maaliskuun kokouksessa myönnettiin avustus Tuurin Salonkylän kyläyhdistykselle Kakspuoloisen järven kunnostukseen. Lokakuun kokouksessa avustuksia saivat Erkinmontun puhdistaminen Lapualla ja Housujärven kunnostus Alavudella. Myös ELY sai avustusta vieraslajien kartoitukseen, mahdolliseen torjuntaan ja tiedotukseen. Työ toteutetaan harjoittelijatyönä. Harjoittelijat työskentelevät Etelä Pohjanmaan ELY keskuksessa. 5.4 Perhonjokirahasto Perhonjokirahaston toiminta käynnistyi vuonna Rahaston tarkoituksena on edistää vesistön eri käyttömuotoja ja siihen liittyen vesiensuojelua ja kalastusta sekä virkistyskäyttöä ja matkailua. Rahasto käynnistää Perhonjoen neuvottelukunnan tavoitteiden mukaisesti koko vesistöaluetta hyödyttäviä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä edistäviä hankkeita ja koko alueella sovellettavia mallihankkeita. Mukana ovat vesistöalueen kaikki kunnat: Kokkola, Kruunupyy, Kaustinen, Veteli, Halsua ja Perho. Rahaston vuosimaksu koostuu 5 vuotisjaksolla ( ) yhteisestä perusosasta (400 ) ja asukasluvusta riippuvasta lisäosasta (0,13 /as). Johtoryhmässä ovat edustettuina kaikki jäsenkunnat, ELY keskus ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö: Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Veteli Patrik Knotar Pia-Lena Närhi Kaustinen Juha Hanhikoski, puheenjohtaja Pia-Lena Närhi Halsua Juha Kauppinen Merja Kunelius Perho Alpo Anisimaa Jyri Harju Kokkola Terho Taarna Juhani Hannila Kruunupyy Clas-Göran Nylund Carl-Otto Slotte Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Marko Aalto Anne Polso Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Eeva-Kaarina Aaltonen, sihteeri Perhonjokirahaston johtoryhmä kokoontui vuonna 2018 yhden kerran, Kaustisella. Kokouksessa myönnettiin avustus Mats Willnerille Perhonjoen alueen pienvesiä koskevan pro gradu tutkielman tekemiseen ja Perhon kalastuskunnalle Jängänjärven kunnostamiseen. 11

12 6 Hankkeet 6.1 Haja asutusalueiden jätevesineuvonta (Pohjanmaan JÄSSI 2018) Vuonna 2012 aloitettu haja asutusalueiden jätevesineuvonta jatkui myös vuonna Hanketta on sittemmin anottu jatketavaksi vuoden 2019 loppuun. Hankkeessa sovellettiin edelleen nuohoojamallia, jossa kiinteistönomistajille tarjotaan vapaaehtoista neuvonta aikaa kirjeitse. Jätevesineuvojat perehdytettiin ja koulutettiin Länsi Uudellamaalla ja Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä ostettiin hankkeen laatutyö sekä neuvontakäyntien monitorointipalvelut. Hankkeen pääasialliset kohdekunnat olivat vuonna 2018 Evijärvi, Isojoki, Kannus, Karijoki, Kauhajoki, Perho, Pietarsaari, Seinäjoki, Vaasa ja Vimpeli. Perhossa ja Pietarsaaressa neuvottiin lähinnä vapaa ajan asutusta, muissa kunnissa vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Neuvonnassa otettiin huomioon myös kuntien ympäristönsuojelumääräykset, rakennusjärjestys ja mahdolliset jätevesiin liittyvät kaavamääräykset. Hankkeessa työskenteli pääneuvojan/hankevetäjän lisäksi määräaikaisina yksi vastaava jätevesineuvoja ja kaksi jätevesineuvojaa. Ohjausryhmässä oli edustajat ELY keskuksesta ja kiinteistökohtaisen neuvonnan kohdekunnista. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi ympäristötarkastaja Hanna Latva Kiskola Seinäjoen kaupungilta. Vuoden 2018 JÄSSI hankkeessa lähetettiin kirje ja tarjottiin neuvontaa 696 kiinteistölle ja tehtiin yhteensä 324 kiinteistökohtaista kartoitus ja neuvontakäyntiä, joista Evijärvellä 16, Isojoella 2, Kannuksessa 23, Karijoella 15, Kauhajoella 98, Perhossa 70, Pietarsaaressa 18, Seinäjoella 6, Vaasassa 42 ja Vimpelissä 17. Hankkeessa järjestettiin lisäksi yleisneuvontaa koko Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n toiminta alueella. Neuvonta tapahtui puhelinneuvontana (74 yhteydenottoa) ja sähköpostilla (5 yhteydenottoa). Tapahtumissa toteutetulla yleisneuvonnalla tavoitettiin yhteensä 363 ihmistä. Muiden järjestämiin jätevesi iltoihin osallistuttiin kuusi kertaa. Neuvotuista kiinteistöistä, joissa muodostuu vähäistä suurempia määriä jätevettä, 64 %:lla järjestelmä on akuutin uudistamisen tarpeessa, 12 prosentilla järjestelmä vaatii kunnostustoimia tai seurantaa ja 24 %:lla se on kunnossa. Kartoitetuilla pohjavesialueilla sijaitsi yhteensä 119 neuvottua kiinteistöä, joista vain 30 täytti lainsäädännön vaatimukset ja kuntamääräykset. Ranta alueilla (alle 100 m vesistöstä) sijaitsi yhteensä 197 kiinteistöä ja näiden jätevesijärjestelmistä 30 kpl täytti vaatimukset ja 60 kpl oli vähäisen jätevesimäärän kohteita. Neuvonta toteutui kohtalaisesti eli noin 42 %:lle niistä kiinteistöistä, joille tarjottiin neuvonta aikaa. Palautekyselyn mukaan kartoitus ja neuvontakäynti sujui 94 %:ssa käynneistä "hyvin" tai "ok". Tietoisuus hajaasutusalueiden jätevesiasioista lisääntyi. Yleisötilaisuuksiin osallistuttiin kattavasti kolmen maakunnan alueella. Hanke oli jonkin verran esillä paikallisissa ja maakunnallisissa viestimissä. Hankkeesta on laadittu erillinen loppuraportti. Haja asutuksen jätevesiin liittyvät tilaisuudet vuonna 2018 ilmenevät vuosikertomuksen kohdasta Kolmen VYYHTI Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan hanke Maaseuturahaston rahoittama Kolmen VYYHTI hankkeen ( ) tavoitteena oli edistää vesien ja ympäristönhoitoa tukemalla kalastuskuntia, kyläyhdistyksiä ja muita toimijoita vesien kunnostuksissa ja hoidossa ja siten lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa vesien tilaa ja kalojen elinolosuhteita. Hankkeessa avustettiin alueen toimijoita kuormituksen vähentämis ja kunnostustoimenpiteiden valinnassa, suunnittelussa ja tarvittavassa ilmoitus tai lupamenettelyssä. Hanke avusti myös rahoitusjärjestelyissä. Avustettavia yhdistyksiä ja seuroja oli etenkin hankkeen loppuvaiheessa aikaisempaa enemmän. Ihmisten tietoisuus tästä toiminnasta oli lisääntynyt ja neuvoja osattiin hakea paremmin. Hankkeen avulla vahvistettiin aikaisemmissa hankkeissa alkanutta vesistökunnostajien yhteistyötä ja luotiin myös uusia verkostoja, jotka helpottavat kunnostusten suunnittelua ja rahoitusta. Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja pienten kunnostustoimien toteuttamiseen. Hankealueella nivottiin yhteen uusia toimintatapoja ja organisaatioita asiantuntevan ympäristönhoitotoiminnan kehittämiseksi ja resursoimiseksi. Välit 12

13 täjäorganisaatiotoiminnan kehittämiseksi on hankealueella edelleen löydettävä uusia toimintatapoja ja resursseja koordinointi ja asiantuntijatehtäviin. Kolmen VYYHTI hankkeessa tehtiin esimerkkisuunnitelmia ja valuma alueselvityksiä koko hankealueella. Hankealueella järjestettiin työpajoja, opintoretket Kauhajoen Hyypänjokilaaksoon ja Söderfjärdeniin Vaasaan, hoitokatiskakurssi ja seminaareja. Lisäksi osallistuttiin muiden hankkeiden ja sidosryhmien toimintaan. Tapahtumat jakaantuivat maakunnittain ja osa toteutettiin yhteisesti koko hankealueella. Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry toimi keskeisenä tapahtumien järjestäjänä yhteistyössä ProAgrioiden kanssa. Kolmen VYYHTI hankkeen toiminta jatkui vuoden 2018 loppuun saakka, kun hankkeelle haettiin kaksi kertaa jatkoaikaa. Jatkoaika mahdollisti myöhään ilmoitettujen kohteiden suunnittelun ja välitysavun sekä henkilömuutosten takia viivästyneiden kosteikkokohteiden toteutuksen suunnittelun. Hankeajan pidentäminen paransi kaiken kaikkiaan hankkeen toteutusta ja kattavuutta molemmissa kieliryhmissä, lopputuotteita, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Hankkeessa työskentelivät hankevetäjä ja toiminnanjohtaja. Hankekumppaneita olivat ProAgria Etelä Pohjanmaa ry, ProAgria Keski Pohjanmaa ry ja ProAgria Österbotten rf. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustajat maakuntien ProAgrioista, ELY keskuksesta, kalastusalueilta ja Leader ryhmiltä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi vuonna 2018 vesistökunnostusryhmän ryhmäpäällikkö Marko Aalto Etelä Pohjanmaan ELY keskuksesta ja se kokoontui kaksi kertaa. 6.3 Pohjanmaan Ravinneratas Ravinneratas hanke ( ) toimii kaksikielisenä Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois Pohjanmaalla Kalajokilaaksossa. Hankealueella on useita yhteisiä erityispiirteitä, kuten runsaasti happamia sulfaattimaita, soita ja suometsiä sekä intensiivistä jokilaaksoihin keskittynyttä kotieläin ja turkistuotantoa. Hankkeen päätavoitteina on tehostaa lantojen ja ravinnevirtojen hyödyntämistä, vähentää vesistökuormitusta ja siten parantaa hankealueen vesistöjen tilaa. Ekosysteemipalvelut kehittyvät ja virkistyskäyttömahdollisuudet kohenevat. Hankkeen kohderyhmänä ovat valuma alueen maanomistajat, maaseutuyrittäjät ja muut toimijat. Hankkeessa tarkastellaan laajassa asiantuntijayhteistyössä valuma alueiden vesiensuojelun painetekijöitä ja vesien tilaa kokonaisuutena. Eri organisaatioiden sähköisiä tietopankkeja, työkaluja ja olemassa olevaa tutkimustietoa hyödyntämällä on tähän mennessä haettu Hot Spot alueita, joille laaditaan käytännön toimenpidesuosituksia ja mallisuunnitelmia. Työpajoissa ja infotilaisuuksissa edistetään sähköisten vesiensuojelutyökalujen ja datapankkien käyttöä sekä kehitetään yhteistyömalleja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Demonstraatiot ja kokeilut havainnollistavat erilaisia lannankäsittelymenetelmiä. Monikanavaiset tiedotustoimet, maastoretkeilyt ja oppilaitosvierailut levittävät tietoa ja edistävät uusien toimintatapojen käyttöönottoa hankealueella. Hankkeen hallinnoijana on Pohjanmaa vesi ja ympäristö ry, osatoteuttajina ovat Metsäkeskus, Luke, GTK, ProAgria Etelä Pohjanmaa, ProAgria Keski Pohjanmaa ja ProAgria Österbotten f.f. Hankkeen ohjausryhmässä ovat hanketoimijoiden edustajien lisäksi ELY keskuksen, MTK K P, MTK E P ja ÖSP sekä Centria ammattikorkeakoulun edustajat. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa vuonna 2018 ja puheenjohtajana toimi Ritva Liisa Nisula, ProAgria K P. Seuraa hankkeen toimintaa Ravinneratas ja 13

14 7 Toimeksiannot Toimeksiantoina tehtiin vesistöjen velvoitetarkkailuja, tarkkailuohjelmia ja erillisiä kartoitus ja selvitystöitä, joihin palkattiin osittain määräaikaisia työntekijöitä. Suurin yksittäinen toimeksianto oli Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu, jossa vuosi 2018 oli uuden tarkkailujakson (optio 2021) kolmas vuosi. Yhdistys toimii tarkkailun koordinaattorina, osallistuu näytteenottoon ja laatii vuosiraportit. Näytteenotosta ja analysoinnista vastaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry yhteistyössä Botnia Lab Oy:n kanssa (nyk KVVY Tutkimus Oy). Kalataloustarkkailuun sisältyvät koekalastukset ja kalastustiedustelu on tilattu Pöyry Finland Oy:ltä ja makroleväkartoitus vuonna 2017 Ramboll Finland Oy:ltä. Osallistuttiin myös Kokkolan sataman ruoppauksen vedenlaadun ja vertailukalastuksen tarkkailuun. Yhdistys koordinoi vuodesta 2008 alkaen Pietarsaaren edustan merialueen yhteistarkkailua. Vesinäytteenotto ja laboratoriopalvelut sekä perifyton ja pohjaeläintutkimukset tuottaa KVVY Tutkimus Oy (ent BotniaLab Oy yhteistyössä KVVY ry:n kanssa). Kesän 2015 koekalastukset ja poikasnuottaukset toteutti Pöyry Finland Oy. Yhdistys hoitaa vesistötarkkailun raportoinnin. Yhteistarkkailuun on integroitu myös Pietarsaaren sataman ja Liikenneviraston ruoppaus ja läjityshankkeiden vaikutustarkkailut ja niiden jälkitarkkailu vuosina Yhdistys koordinoi Luodon Öjanjärven yhteistarkkailua, jonka tilaajina ovat Luodon Öjanjärven säännöstely yhtiö, UPM Kymmene Oyj ja Öjanjärven säännöstely yhtiö. Tarkkailu on kilpailutettu jaksolle (optio 2022). Vuonna 2017 alkaneella tarkkailujaksolla vesistötarkkailuun sisältyvät näytteenotot ja analyysit (myös pohjaeläinselvitykset) tekee Eurofins Ahma Oy. Yhdistys laatii vuosiyhteenvedot. Ohjelmaan sisältyvät koekalastukset vuonna 2018 toteuttaa KVVY Tutkimus Oy ja kalastustiedustelun Norra svenska fiskeområdet. Erillisselvitykset (kasvillisuus ja linnusto) ovat ohjelmassa seuraavan kerran vuonna Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailussa oli vuonna 2018 käynnissä sopimuskauden (optio 2018) viimeinen eli optiovuosi. Sekä kuormitus ja vesistötarkkailun että kalataloustarkkailun konsulttina toimii Eurofins Ahma Oy, joka vastaa näytteenotosta, analysoinnista ja raportoinnista sekä koekalastuksista ja kalastustiedustelusta. Alholmens Kraft Oy:n ja useiden yksityisten turvetuottajien tuotantoalueiden kuormitus, vesistö ja kalataloustarkkailut on liitetty osaksi ÄKP yhteistarkkailua. Vapon tuotantoalueiden kalataloustarkkailut tehdään osana yhteistarkkailua. Yhdistys toimii tarkkailussa koordinaattorina ja tiedottajana. Perhonjoen yhteistarkkailun sopimukset tehtiin jaksolle (optio 2022). Alholmens Kraft Oy:n ja joidenkin yksityisten turvetuottajien tuotantoalueiden kuormitus, vesistö ja kalataloustarkkailu sekä Vapo Oy:n kalataloustarkkailu on liitetty osaksi Perhonjoen yhteistarkkailua. Kuormitus ja vesistötarkkailun kyseisellä jaksolla hoitaa Eurofins Ahma Oy ja kalataloustarkkailun Pöyry Finland Oy. Lapuanjoen yhteistarkkailussa yhdistyksellä on koordinaattorin ja tiedottajan rooli. Kuormitus ja vesistötarkkailun jaksolla (optio 2020) hoitaa Ramboll Finland Oy ja kalataloustarkkailun Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry/botnialab Oy (nyk. KVVY Tutkimus Oy). Yhdistys hoitaa koordinaattorin ja tiedottajan tehtäviä myös Kyrönjoen yhteistarkkailussa, johon sisältyy myös kalataloustarkkailu. Kuormitus ja vesistötarkkailua toteuttaa jaksolla (optio 2021) Eurofins Nab Labs Oy ja kalataloustarkkailua KVVY Tutkimus Oy. Lestijoen yhteistarkkailussa oli vuonna 2018 käynnissä sopimuskauden (2021) toinen vuosi. Kuormitus ja vesistötarkkailun konsulttina toimii Botnia Lab Oy (nyk KVVY Tutkimus Oy) ja kalataloustarkkailun konsulttina Pöyry Finland Oy. Yhdistys toimii tarkkailussa koordinaattorina. Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuun osallistuu Kokkolan Veden lisäksi 18 muuta alueen toimijaa. Yhdistys koordinoi yhteistyötä ja raportoi tarkkailun tulokset vuosittain. Jakson (optio 2020) näytteenotto ja analyysipalvelut on tilattu tarjouskilpailun perusteella Eurofins Ahma Oy:ltä. 14

15 Kristiinankaupungin Veden tarkkailuohjelma päivitettiin, ja sen lisäksi laadittiin Kristiinankaupungin Korsbäckin ja Isomäen pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelma. Tarkkailut kilpailutetaan ja käynnistetään vuonna Yhdistys koordinoi ja raportoi myös Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamon ja Pohjanmaan Biokaasu Oy:n yhteistarkkailua, joka sisältää käyttö ja kuormitustarkkailun ja biosuotimen päästömittaukset. Käyttö ja kuormitustarkkailun näytteenotosta ja tulosten yhdistelmätaulukoiden laadinnasta vastaa Ramboll Finland Oy ja näytteiden analysoinnista Eurofins Environment Testing Finland Oy jaksolla (optio 2019). Myös Pietarsaaren Alhedan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelma on kilpailutettu jaksolle (optio 2020). Seinäjoenseudun ja Järviseudun suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailuohjelmat on uudistettu ja samalla uusia osallistujia otettiin mukaan tarkkailuun. Ohjelmat on hyväksytetty ELY keskuksella ja tarkkailu kilpailutettiin jaksolle Keski Pohjanmaan suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailu vuosille on eriytetty omaksi kokonaisuudekseen Perhonjoen ja Lestijoen yhteistarkkailusta. Kilpailutus toteutettiin keväällä 2018 ja toteuttajaksi valittiin Envineer Oy Kokkolasta. Pohjanmaan rannikon kaatopaikkojen yhteistarkkailuohjelman laatiminen käynnistettiin. Yhdistys toimii suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailuissa koordinaattorina. Ekorosk Oy:n Storkohmon kaatopaikan ja Pirilön jäteaseman sekä Pietarsaaren kaupungin kaatopaikkatarkkailuiden toteutus jaksolla oli Ahma Ympäristö Oy:llä. Tarkkailuohjelmia päivitettiin ja ne kilpailutettiin syksyllä Jakson (optio 2023) kilpailutuksen voitti KVVY Tutkimus Oy. Yhdistys koordinoi tarkkailuita ja laatii vuosiyhteenvedot. Pietarsaaren Veden Åminnen vesilaitokselle tehtiin flotaation sekä hiekka ja hiilisuodattimien huuhteluvesien tarkkailun näytteenotto ja laadittiin raportti. Pienempiä selvityksiä ja tarkkailuohjelmia työstettiin toimeksiantojen mukaisesti. Vuonna 2018 valmistuneet raportit Ensiö, Meri 2018: Vieraslajitiedottaminen Kyrönjoella 2018 (KJR) Hagström Michael, Virtanen Joni & Aaltonen Eeva Kaarina 2018: Vertailukalastus Kokkolan syväsatama ja väylä. Väliraportti. Lae Miia Eveliina 2018: Pohjanmaan JÄSSI jätevesihanke Loppuraportti. Lukkarinen, Vaula ja Takala, Marko 2018: Vieraslaji ja eroosiokartoitus Kyrönjoki varressa (KJR) Mykrä Marjut: Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset Översättning Curt Nyman. Mykrä Marjut: Kokkolan edustan yhteistarkkailun tulokset Mykrä Marjut: Luodon ja Öjanjärven tarkkailutulokset vuonna Översättning (Curt Nyman): Larsmo Öjasjöns kontrollresultat år Mykrä Marjut: Pietarsaaren suljetun kaatopaikan tarkkailun yhteenveto Pietarsaaren kaupunki. Mykrä Marjut: Pirilön jätekeskuksen hule ja jätevesientarkkailuraportti Mykrä Marjut: Storkohmon kaatopaikan tarkkailun yhteenveto Oy Ekorosk Ab. Sillanpää Tiia ja Aaltonen Eeva Kaarina: Kokkolan Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden yhteistarkkailuraportti Sillanpää Tiia ja Aaltonen Eeva Kaarina: Pietarsaaren Veden Alhedan jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti Sillanpää Tiia ja Aaltonen Eeva Kaarina: Åminnen vesilaitoksen flotaation ja suodattimien huuhteluvesien vaikutusten tarkkailutulokset, vuosiyhteenveto Sillanpää Tiia, Virtanen Joni ja Aaltonen Eeva Kaarina: Pohjanmaan Biokaasu Oy:n biokaasulaitoksen ja Liikelaitos Kokkolan Veden jätevedenpuhdistamon yhteenvetoraportti MUUTA Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailuohjelman päivitys Ekoroskin jäteaseman ja Storkohmon kaatopaikan tarkkailuohjelman päivitys 15

16 Pietarsaaren kaatopaikan tarkkailuohjelman päivitys Kristiinankaupungin pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelman laatiminen Kristiinankaupungin Veden tarkkailuohjelma Alholmens Kraft Oy:n turvetuotantoalueiden kuormitustarkkailujen päivitys 8 Talous Toiminnan tavoin yhdistyksen talous jakaantuu varsinaisen toiminnan, tilaustöiden, hankkeiden sekä neljän jokirahastojen kesken. Hankkeille on omat kustannuspaikat. Tulot olivat kokonaisuudessaan ,74 ja menot ennen veroja ,98. Tuloslaskelma kokonaisuudessaan osoittaa tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikaudelta ylijäämää verojen jälkeen ,44. Varsinaisen toiminnan tulos oli ,62. Toimeksiantopuolen tulos oli ylijäämäinen ennen veroja 7 247,14. Poistoja tehtiin yhteensä 571,38. Taseen loppusumma on ,81. Varsinaisen toiminnan tuotot olivat 6 692,48 ja varainhankinnan tuotot ,00. Varsinaisen toiminnan suurin menoerä oli palkkakulut (70 %). Loput menot jakaantuivat henkilöstö ja tiedotuskulujen (2 %), toimisto ja tarvikekulujen (6 %) ja matkakulujen (5 %) ja muiden kulujen (17 %) kesken. Ylijäämää kertyi varsinaisen toiminnan puolelle, koska hankkeiden taloushallinnon ja ohjaamisen vuoksi varsinaisen toiminnan palkkarahoja jäi käyttämättä. Toimeksiantopuolella tilaustyölaskutuksen tuloja kertyi ,83. Hankeavustuksia ja varauksia saatiin yhteensä ,43. Tuloja oli yhteensä ,26 ja menoja ,91, jolloin toimeksiantojen tulos muodostui ylijäämäiseksi 8 753,35. Ympäristöministeriön harkinnanvaraista avustusta hajaasutusalueiden jätevesineuvontaan saatiin (Pohjanmaan JÄSSI hanke) 4 932,63 (2017) ja ,18 (2018). Kolmen Vyyhti hankkeelle saatiin avustusta Maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ,27 (PVY:n osuus) ja Pohjanmaan Ravinneratas hankkeelle ,35. Suurimmat menoerät tilaustyö ja hankekuluista olivat palkkakulut (65 %) ja alihankinnat (23 %). Muut toimeksiantomenot olivat matka, tiedotus, tarvike ja toimistokuluja (yhteensä noin 12 %). Toimeksiantopuolella muodostui ylijäämää, kun syys lokakuussa oltiin ilman ympäristöasiantuntijaa. Ähtävänjokirahaston tuotot olivat vuonna ,78, kulut ,55 ja niiden erotuksena näkyvä tasemuutos ,77. Kyrönjokirahaston tuotot olivat ,19, kulut ,23 ja niiden erotuksena näkyvä tasemuutos 6 005,04. Lapuanjokirahaston tuotot olivat ,48, kulut 1 710,69 ja niiden erotuksena näkyvä tasemuutos ,79. Perhonjokirahaston tuotot olivat ,03, kulut 6.822,84 ja niiden erotuksena näkyvä tasemuutos 3 411,19. Liitteet Liite 1. Talousarviovertailu 2018 Liite 2. Tuloslaskelma ja tase

17 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf Liite 1. TALOUSARVIOVERTAILU / BUDGETJÄMFÖRELSE 2018 Toteutunut/ Arvio Toteutunut/ Förverkligad Budget Förverkligad VARSINAINEN TOIMINTA/ ORDINARIE VERKSAMHET Tulot / Inkomster Lounassetelit/ Lunchsedlar 63, ,80 Rahastot/ Fonderna 5 432, ,68 Muut tuotot/ Övriga inkomster 1 000, , , , ,48 Menot/ Kostnader Palkkamenot/ Lönekostnader , ,15 Matkakorvaukset/ Resekostnader 3 372, ,02 Toimistomenot/ Kontorsgöromål 3 559, ,42 Henkilöstökulut/ Personalutgifter 966, ,14 Tiedotus/ Information 1 296, ,00 Poistot/ Avskrivningar 88,87 280,68 Muut menot/ Övriga kostnader 8 149, , , , ,86 Varainhankinta/ Medelanskaffning Jäsenmaksut/ Medlemsavgifter , ,00 Jäämä varsinainen toiminta/ Rest för ordinarie verks 3 921,67 0, ,62 TOIMEKSIANNOT ja HANKKEET/ BESTÄLLNINGAR och Projekt Tulot/ Inkomster Koulutus/ Skolning 0,00 0,00 0,00 Toimeksiantotulot/ Inkomster , , ,83 Hankeavustukset yhteensä 2018: ,43 : Pohjanmaan Jässi ,44 0, ,18 Pohjanmaan Jässi , , ,63 Pohjanmaan Ravinneratas/ Österbottens Näringshjul ,35 Vesistöt ja ympäristö yhdessä hyvään tilaan 3VYYHTI , , , , , ,26 Menot/ Kostnader Koulutuksen järjestäminen/ Arr av skolning 0,00 0 0,00 Toimeksiantomenot/ Kostnader Palkkamenot/ Lönekostnader , ,82 Alihankinnat/ Underleveranser , ,47 Muut toimeksiantomenot/ Övriga kostnader , ,37 Poistot/ Avskrivningar 200, ,70 Europyöristykset/ Eurovrundningar 0,26 0, , , ,91 Tilikauden verojaksotus 0, ,21 Jäämä tilaustyötoiminta/ Rest för beställningsarbeten 28,18 0, ,14 TULOT/ INKOMSTER , , ,74 MENOT/ KOSTNADER , , ,98 Erotus/ Skillnad 3 893,49 0, ,76 Korot/ Räntor 30,40 21,68 Tilikauden yli/ alijäämä/ Årets över/ underskott 3 863,09 0, ,44 17

18 18

19 19

20 Österbottens vatten och miljö rf:s årsberättelse för år 2018 Text Heli Jutila, översättning Curt Nyman 1 Allmänt 21 2 Medlemmar 21 3 Förvaltning Föreningens möten Styrelse Styrelsens arbetsutskott Delområdenas arbetsgrupper Revision Kansli och personal 23 4 Ordinarie verksamhet Skolning och information Samarbete och expertuppgifter 25 5 Fonderna Fonden för Esse å Fonden för Kyro älv Fonden för Lappo å Fonden för Perho å 27 6 Projekt Glesbygdens avloppsrådgivning (Österbottens JÄSSI 2018) Kolmen VYYHTI Tillsammans för bra vatten och miljö Österbottens Näringshjul 29 7 Beställningsarbeten 30 8 Ekonomi 32 20

21 1 Allmänt Föreningens syfte är att främja vatten och miljöskyddet inom sitt verksamhetsområde. Föreningen fungerar som medlemmarnas och vattenförbrukarnas expert och samarbetsorgan var föreningens 38:e verksamhetsår. Österbottens vatten och miljö rf:s verksamhet uppdelas å ena sidan i den ordinarie verksamheten, baserad på medlemsavgifterna (skolning, upplysning och samarbete) och å andra sidan i beställningsarbeten som utförs på uppdrag av medlemmarna och övriga kunder. Också under 2018 fortsatte projektverksamheten genom ansvaret för administration och genomförande av två projekt. Fonderna för Esse å, Kyro älv, Lappo å och Perho å fungerar som separata fonder inom föreningens verksamhet. Alla fonderna har som ändamål att initiera och delta i finansiering av projekt som gynnar respektive vattendrag. Grundandet av en fond för Lestijoki avrinningsområde förbereddes. Lagen om vattenförvaltningen och förordningen om vattenförvaltningsområden styr vattenvården och vattenskyddet i Finland. Målet är att uppnå en god ekologisk status i vattendragen till år 2015, 2021 eller senast till år Föreningen deltar i den samarbetsgrupp för vattenvård som grundats på NTM centralens för Södra Österbotten område och som samtidigt fungerar som forum för översvämningsdirektivets och havsmiljödirektivets intressenter. I planeringen av vattenvården pågår den andra planringsperioden ( ). Ett hörande genomfördes under början av 2018 beträffande de centrala frågorna inom vattenvården, arbetsprogrammet och miljökonsekvensbedömningen. De framlagda dokumenten innehåller vattenvårdsplanen för Kumo älvs Skärgårdshavets Bottenhavets vattenvårdsområde samt åtgärdsplanerna för ådalarna och kustområdet. Vattenförekomsterna klassificeras under våren Medlemmar Föreningens medlemmar bestod 2018 av 22 kommuner, 1 vattenandelslag, 16 industrier och 7 övriga sammanslutningar. Kunnat/ Kommuner Alajärvi Kronoby/ Kruunupyy Seinäjoki Alavus/Alavo Kuortane Soini Evijärvi Lappajärvi Uusikaarlepyy/ Nykarleby Halsua/Halso Larsmo/Luoto Vaasa/ Vasa Kurikka Korsholm/ Mustasaari Veteli/ Vetil Kauhava Pedersöre Vimpeli/ Vindala Kaustinen/ Kaustby Perho Kannuksen vesiosuuskunta Kokkola/ Karleby Jakobstad/Pietarsaari Teollisuus/ Industrier Evijärven Peruna Oy Kaustisen Turkisrehu Oy ASJ Stormossen Oy Rehu Agria Oy Pohjanmaan Biokaasu Oy Billerud Korsnäs Finland Oy UPM Kymmene Oyj MetsäBoard Oy Kokkolan Energia Oy Oy Ekorosk Ab Millespakka Oy Freeport Cobalt Oy Boliden Kokkola Oy Kip Infra OY Alholmens Kraft Oy OSTP Finland Oy Muut/ Övriga Evijärven kalastusseura Pohjanmaan Liitto/ Österbottens förbund Över och Nederlappfors fiskelag Pietarsaarenseudun Luonto/ J stadsnejdens Natur rf Över och Ytteresse fiskelag Föreningen Skärgårdsrådet NabLabs Oy 21

22 3 Förvaltning 3.1 Föreningens möten Föreningens stadgeenliga vårmöte hölls i Nykarleby på Juthbacka herrgård. Efter de stadgeenliga vårmötesärendena höll Anna Bonde från NTM centralen för Södra Österbotten (ansvarsområdet för miljö) ett föredrag med temat Aktuellt om projekten från kustområdet SeaGis 2.0 och Vimla. Dessutom fick man höra översikter om föreningens egna projekt, Kolmen Vyyhti och Pohjanmaan Jässi 2018 (Miia Lae och Eeva Kaarina Aaltonen). Det stadgeenliga höstmötet hölls i Vetil, Hotell Kampeli. Efter mötet höll förvaltningsrättsdomare Sauli Viitasaari från Vasa förvaltningsdomstol ett föredrag om ämnet Gruvverksamhetens centrala smärtpunkter i fråga om miljön Miia Eveliina Lae berättade om projektet Pohjanmaan Jässi 2018 och ansökan för Satu Järvenpää redogjorde för projekten 3VYYHTI och Pohjanmaan Ravinneratas. 3.2 Styrelse Föreningens ordinarie styrelsemedlemmar och deras personliga suppleanter har under verksamhetsåret varit: Ordinarie medlem Michael Hagström, Karleby Jaakko Harju, Lappajärvi Anders Svarvar, Jakobstad Jennifer Jungerstam, Korsholm Jennie Wikström, Nykarleby Irma Hyry, Vasa Jari Kamunen, Kuortane Juha Santtila, Seinäjoki Kari Saari, UPM Kymmene Oyj Sonja Vilen (Keisti), Metsä Board Oyj Kai Nykänen, Boliden Kokkola Oy Sten Pettersson, Över- och Ytteresse delägarlag Suppleant Sofia Zittra-Bärsund, Larsmo Kirsti Syynimaa, Alajärvi Sonja Sundqvist-Pellinen, Pedersöre Allan Heir, Korsholm Karin Björkgård, Kronoby Esa Hirvijärvi, Vasa Riitta Ampiala, Lappo Johanna Päkkilä, Seinäjoki Björn Åkerlund, Alholmens Kraft Oy Marja Rohula, Metsä Board Oyj Virve Heikkinen, Kip Infra Oy Pirjo Niemi, Österbottens förbund Michael Hagström fungerade som styrelseordförande och Juha Santtila som viceordförande. Styrelsen sammanträdde fem gånger under år 2018: i Korsholms ämbetshus, på Juthbacka herrgård i Nykarleby, på Påtts reningsverk i Vasa, i Seinäjoki Vattens kontor och på Hotell Kampeli i Vetil. Under mötet i mars godkändes bokslutet och verksamhetsberättelsen för att föredras för vårmötet samt redogjordes för de pågående projekten KOLMEN VYYHTI vattendragen och miljön i gott skick tillsammans, fastighetsvis rådgivning på glesbygden, Pohjanmaan Jässi 2018 och Pohjanmaan Ravinneratas. I projektet Ravinneratas deltar ProAgria EP, KP och ÖSL samt Finlands skogscentral, GTK och LUKE. Under det första mötet i november bereddes verksamhetsberättelsen och budgeten inför höstmötet. Under det andra mötet i november valdes FD Heli Jutila till verksamhetsledare. 3.3 Styrelsens arbetsutskott Styrelsens arbetsutskotts medlemmar var Michael Hagström, Kai Nykänen, Juha Santtila, Kari Saari och Jari Kamunen. Arbetsutskottet sammanträdde två gånger under 2018, i februari och oktober i Jakobstad. 3.4 Delområdenas arbetsgrupper 22